Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.
• Oma yhteyshenkilö, suora numero
• Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko
• Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä
“OP:n Oskari tiimeineen on kasannut nopeasti ja joustavasti sopivia ratkaisuja kaikkiin erilaisiin tarpeisiin, mitä meidän nopea liiketoiminnan kasvumme on tuonut tullessaan.”
Ville Purhonen Talousjohtaja, CFO Grundium Oy Oskari Tuominen Asiakkuusjohtaja, yritysasiakkaat Mika Kuisma Toimitusjohtaja, CEO Grundium Oy Sofia Hemminki Asiakkuusasiantuntija, yritysten maksuliikepalvelut Markus Vallinoja Asiakkuuspäällikkö, yritysasiakkaat vahinkovakuutus Pohjola Vakuutus OyOlen keskustellut lähiviikkojen aikana useiden eri puolueiden kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Yrittäjyyteen ja yrityksiin liittyvät asiat kiinnostavat laajasti ja tapaamillani ehdokkailla onkin ollut erinomaisia kysymyksiä yrittäjien tarpeista ja toiveista, jotta saisimme aikaan talouskasvua sekä elinvoimatekijöitä laajasti koko maakuntaan.
Vahvan talouskasvun edellytys ovat kehittyvät yritykset, jotka haluavat kasvaa, investoida ja työllistää. Saattaa kuulostaa helpolta. Kyllähän jokainen kasvaa ja työllistää, jos siihen on mahdollisuuksia, mutta näinhän asia ei ole. Tällä hetkellä näkymät ovat niin sumuiset ja epävarmat, että moni potentiaalinenkin kasvuyritys miettii, kannattaako lähteä kasvun polulle, vai riittääkö nykyinen tilanne. Kansanedustajilta vaaditaankin jatkossa rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka lisäävät yritysten toimintaedellytyksiä, joilla kasvuhalukkuutta saadaan lisättyä. Haastavassa taloustilanteessa ei välttämättä ole helppoja reseptejä, ja juuri nyt me tarvitsemme kasvua!
Yritysten menestys ei ole keneltäkään pois, vaan se on koko yhteiskunnalle positiivinen elinvoimaa ja myös julkista taloutta nostava asia, jota meidän tulisi tavoitella kaikin mahdollisin keinoin. Menestyvä Pirkanmaa tarvitsee kasvavia ja kehittyviä yrityksiä. On huolestuttavaa, että viime vuonna työllistävien yritysten määrä vähentyi 10 %, ja tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä huomioista. Talouskasvuun tarvitaan paljon lisää yrityksiä, jotka haluavat ja
pystyvät työllistämään– ja kaikkien päätösten tulisi vahvistaa tätä tavoitetta.
Aivan ensimmäisenä meidän tulee lopettaa julkisen talouden velkaantuminen ja aloittaa sen sopeuttaminen. Mitä enemmän velkaannumme, sitä vähemmän meillä on mahdollisuuksia alentaa työn ja yrittämisen verotusta, ja sitä suurempi osa verovaroista menee velan hoitoon. Kasvava julkinen velka huolestuttaa laajasti yrittäjiä. Moni yrittäjä pohtii nyt, kannattaako investointeja tehdä, ja mitä epävarmemmalta tulevaisuus näyttää, sitä enemmän investointihalukkuus heikkenee.
Yrittäjien mielestä verotuksen keventäminen, eläkevakuutusmaksujen alentaminen ja yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen olisivat parhaimmat keinot yritysten kasvun edistämiseksi (Yrittäjägallup 10/2022). Toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus ovat myös merkittäviä tekijöitä, joilla on vaikutusta yritystoimintaan. Suomen verotuksen tuleekin olla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja omistajuuteen kannustavaa palkiten yrittäjää riskinotosta. Jokainen yrittäjä ottaa riskin perustaessaan yrityksen, investoidessaan siihen ja palkatessaan työntekijöitä.
Meillä on ollut myös useita hyviä keskusteluita osaavasta työvoimasta ja kohtaantoongelmasta, kun työ ei löydä tekijään eikä tekijä työtä. Osaava työvoima on yrityksen menestymisen elinehto. Merkittävä osa yrityksistä kertoo kärsivänsä työvoimapulasta. Lisäämällä työperäistä maahan
muuttoa, tiivistämällä oppilaitosten ja pkyritysten yhteistyötä sekä rakentamalla tehokas koulutusjärjestelmä täydennys ja uudelleenkouluttautumismahdollisuuksineen, luodaan mahdollisuuksia lisätä osaavaa työvoimaa yritysten tarpeet huomioon ottaen. Huomioitavaa on, että koulutusmahdollisuuksia tulee lisätä sinne, missä niille on tarvetta ja alueille, joissa kasvua tapahtuu. Meidän ei myöskään pidä unohtaa jatkuvan oppimisen kehittämistä, jota olisi tärkeä kohdentaa huomioiden myös pkyritysten tarpeet. Jotta meillä on tulevaisuudessakin innokkaita uusia yrittäjiä, on merkityksellistä panostaa myös yrittäjyyskasvatukseen sekä yritysten jatkajien, eli tulevien uusien omistajien koulutukseen.
Kevään eduskuntavaaleissa valitaan edustajat, joilla on tärkeä rooli menestyksemme varmistamisessa, talouskasvun ja onnistumisen tiellä.
Yrittäjille tärkeitä keskusteluaiheita löydät tästä lehdestä ja yrittäjien vaaliohjelmasta www.me.yrittajat.fi/vaalit. Sen lisäksi tarjoan juuri sinulle, kansanedustajaehdokas, mahdollisuutta keskusteluun yrittäjille tärkeistä asioista – Ota yhteyttä ja varataan aika yrittäjävarttiin, jossa saat aimo annoksen tietoa ja inspiraatiota yrittäjille tärkeiden asioiden edistämiseen!
Vastaan mielelläni kysymyksiin sekä avaan laajemmin menestyksen reseptejä yrittäjien näkökulmasta.
Riku AUERMA diplomi-insinööri
Jorma JUSSILA erityisnuorisotyönohjaaja
Timo RAUHALAMMI merkonomi, talousassistentti
Riitta HAAPALA varhaiskasv. opettaja, ammatill.opettaja, AmO
Marika HAKOLA maatalousyrittäjä, perhehoitaja
Marjut HOVI terveydenh.lehtori, kasv.tiet.maisteri
Riitta KUISMANEN sosiaalipsykologi, sote-alan opettaja
Seppo MIILUNPALO lääketieteen tohtori, dosentti
Piia NURMELA filosofian maisteri, sijaisvanhempi
Jarmo OJANPERÄ laadunvarmistuspäällikkö
Pirjo RAUNIO filosofian tohtori, koulutuspäällikkö
Ami RINTA-VALKAMA lakimies, KD Nuorten puheenjohtaja
Sari TANUS kansanedustaja, erikoislääkäri
Atro HIETALA laulaja-muusikko, nuorisotyöntekijä Valitse
Ratkaise murhamysteeri ennen esitystä!
Ratkaise murhamysteeri ennen esitystä!
SYKSYLLÄ 2023
SYKSYLLÄ 2023
Kauko TURUNEN yrittäjä, varakansanedustaja
Parhaat pikkujoulut juhlitaan teatterissa!
Idän pikajunan arvoitus + Murhamysteeri + buffet alk. 109 €
Johanna YLIHAVERI tradenomi (BBA)
Esityksessä on anniskelusuositus
ANNISKELUOIKEUDET, K18
Parhaat pikkujoulut juhlitaan teatterissa!
Idän pikajunan arvoitus + buffet alk. 79 €
Idän pikajunan arvoitus + Murhamysteeri + buffet alk. 109 €
Idän pikajunan arvoitus + buffet alk. 79 €
Last Christmas – Viimeinen joulu + buffet alk. 65 €
Last Christmas – Viimeinen joulu + buffet alk. 65 €
Yritys- ja ryhmämyynti | p. 010 346 2400 | myyntipalvelu@tampereenteatteri.fi
Pyydä tarjous: Yritys- ja ryhmämyynti | p. 010 346 2400 | myyntipalvelu@tampereenteatteri.fi
Esityksessä on anniskelusuositus
ANNISKELUOIKEUDET, K18
Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948
● JULKAISIJA
Pirkanmaan Yrittäjät ry
Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 tampere
puh. (03) 251 6500
● TOIMITUS
Päätoimittaja Jenni Pöllänen
jenni.pollanen@yrittajat.fi
toimitussihteeri Eija Ranua
p. 050 505 8645
eija.ranua@yrittajat.fi
toimituksen osoite:
Pirkanmaan Yrittäjä-lehti, Eija Ranua
Kehräsaari B, 2.krs. 33200 tampere
www.py-lehti.fi
www.pirkanmaanyrittajat.fi
● JAKELU aamulehden lauantaijakelu sekä telinejakelua Pirkanmaalla. Levikki 100 000 kpl
● JAKELUPÄIVYSTYS
Postin varhaisjakelu/Pirkanmaa p. 0100 3355 (pvm/mpm)
arkisin klo 6–16
viikonloppuisin klo 6–12 www.aamulehti.fi/asiakastuki
● MEDIAMYYNTI
mediatoimisto Dorimedia Oy
inkeri Valtonen p. 040 717 8614
Erja Joentausta p. 050 374 9444
timo Hyvönen p. 050 468 2290 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi
● PAINOPAIKKA
sanoma manu tampere 2023
● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto, Heku Oy p. 010 681 781
● ILMOITUSAINEISTOT aineistot@dorimedia.fi
● ILMESTYMINEN
18.3. Eduskuntavaalit & vastuullisuus
6.5. Koulutus, liikenne & autoilu
17.6. Kesälehti, viihde & hyvinvointi
19.8. Yrittäjän rahoitus, verotus & juridiikka
30.9. Logistiikka & liikenne
11.11. Rakentaminen
16.12. Joululehti, markkinointi & myynti
Eduskuntaan tarvitaan kokeneita yrittäjiä, jotka ovat itse ottaneet yrittäjäriskiä ja työllistäneet muita.
Jocka Träskbäck on Vuoden Yrittäjä 2011 ja sai Suomen Yrittäjien kultaisen ristin vuonna 2014.
Jocka Träskbäckin yrittäjyyspaketti
1.Kevennetään työn ja yrittäjyyden verotusta ja tuetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista.
2.Leikataan työkykyisten vastikkeetonta sosiaaliturvaa ja ansiosidonnaista.
LUE LISÄÄ VERKOSSA
3.Korjataan YEL-maksuperusteet.
4.Panostetaan koulutukseen ja kasvatetaan tutkimuksen ja kehittämisen investointeja.
5.Lisätään työperäistä maahanmuuttoa.
6.Lopetetaan valtion holtiton velkaantuminen.
Pirkanmaalainen Eko-kuljetus on erikoistunut lämpöverkon huoltotöihin, kuljetuspalveluihin ja vesirakentamiseen. Yrittäjyyttä Esa Virtasella on takanaan jo yli kymmenen vuotta.
Kaupunki kannusti yrittäjyyteen
Esan polku kuljetusalan yrittäjäksi alkoi kuormaauton kuljettajan pestistä Tampereen kaupungilla.
– Kaupungilta kannustettiin, että ostakaa auto ja alkakaa yrittäjäksi. Olin silloin ainoa, joka siihen ryhtyi. Työskentelin jo kaupungilla nosturiautolla kaukolämpötöissä, ja kun työmaalta mestari lupasi töitä, ajattelin, että hyppään vaikka tyhjän päälle, Esa Virtanen sanoo.
Nopea reagointikyky ja lupauksien pitäminen ovat Esalle kuniaasioita. Pääasiassa Ekokuljetus tekee lämmitysverkon korjaus ja kunnossapitotyötä kahden auton voimin. Tampereen Sähkölaitoksen ja kaukolämpöyksikön asiakkuus jatkuu vielä tänäkin päivänä. Yritys on laajentanut toimintaansa myös vesirakentamiseen.
– Järvellä on paljon mukavampaa. Siellä ei tarvitse paljoa kelloa katsoa, vaan riittää että sanoo päivän tarkkuudella, missä milloinkin olemme, Esa kertoo. Kalustoa on riittämiin myös laivojen kunnostusta ja huoltoa varten.
Esa kertoo, että polttoaineiden hintojen lisäksi myös muut kustannukset ovat nousseet jyrkästi.
– Autojen korjauspalvelujen ja myös varaosien hinnat ovat räjähtäneet käsiin. Kaikkein kannattavinta on korjata auto itse, jos mahdollista, hän sanoo.
Puutteet teiden kunnossapidossa näkyvät suoraan myös yrittäjän kukkarossa. Erityisen huolestuttavana Esa pitää pienten sivuteiden heikkoa kuntoa ja valaistusta. Tiet ovat kuoppaisia, ja yrittäjän mukaan niiden kunnossapito
on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Näin huonossa kunnossa tiet eivät ole olleet aikaisemmin. Sen huomaa kaikissa kaluston nivelissä, joita joudutaan vaihtamaan joka vuosi, Esa sanoo.
Myös kuljetusala kärsii työvoimapulasta. Esa arvioi syyn olevan se, että kouluttautumisesta on tehty aikaisempaa vaikeampaa. Helpoiten pätevyyden saa armeijasta, jos on palvelusaikana kuljettajan tehtävissä. Ammattipätevyys on myös uusittava viiden vuoden välein.
Vaikuttamistyö yrittäjyyden puolesta on tervetullutta Yrittäjäjärjestöstä Esa on saanut neuvontaa lakiasioissa. Hän on osallistunut myös risteilyille ja paikallisyhdistyksen kesäretkelle. – Osallistuisin mielelläni useampiinkin tapahtumiin, jos aika vain riittäisi, hän sanoo.
Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteissa on mainittu työllistämistä helpottavien muutosten teko lainsäädäntöön. Myös Esa toivoisi helpotuksia uuden työntekijän palkkaamiseen pkyrityksissä.
– Yritykselle, joka ottaa uuden työntekijän, pitäisi olla tarjota jokin porkkana. Palkkaisin itsekin mielelläni jonkun, mutta se on yllättävän kallista. Työntekijällä täytyisi olla koko ajan töitä, jotta se kannattaisi, hän sanoo. Haasteista huolimatta Esa kokee, että yrittäjyys sopii hänen luonteelleen.
– Yrittäjyydessä parasta on, että saat vähän päättää omista aikatauluistasi ja pystyt vaikuttamaan niihin. Kyllä siinä täytyy myös jotain hulluutta olla mukana, hän sanoo veikeästi hymyillen.
teksti: ELLI-NOORA NIEMINEN & EIJA RANUA
Kuva: EIJA RANUA
Direktiivipäivä: Tietoturva 1 Kerolassa
19.3. klo 9, Kerola
Tarvitset kurssille mukaasi älylaitteen (puhelin/ tabletti/läppäri) ja pääsyn lukemaan saapuvia sähköpostejasi esim. puhelimestasi. Kysy lisää
Leenalta 040557 5572.
pajassa pohdimme yhdessä, millaiset trendit vaikuttavat yritystoimintaan, ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia tai uhkia ne tuovat tullessaan. Ilmoittaudu mukaan: lempaalan@yrittajat.fi!
Neksun aamukahvit
31.3. klo 8–9, Hakasen Leipomo, Vihiojantie 28
TAMPERE
SASTAMALA
Hissipuhe hissisä -laskettelutapahtuma
19.3.2023 klo 10–18, Ski Ellivuori
Yrittäjä, paas tulleh hiihtää ja muutonki viättään ernomaseh hauskaa talvipäivää perhees kans!
Ulkoilupäivän aikana ohjelmasa o: leikkimiälistä kisailua, piäniä palkintoja, paikallisten yritysten esittelyjä ja ernomasel loistavaa seuraa.
Soteverkosto Ti 28.3. klo 17.30 Pirkanmaan Yrittäjien toimisto, Kehräsaari B-Rappu, 2. kerros Hei Sotealan yrittäjä! Soteverkosto kokoontuu nyt ensimmäisen kerran! Mukana tapaamisessa Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen ja hankintapäällikkö Virva Palomäki sekä mahdollisesti myös aluevaltuutettuja. Tule matalalla kynnyksellä mukaan verkostoitumaan, keskustelemaan ja ajamaan yhteisiä asioita!
Tervetuloa mukaan Neksun aamukahveille keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja verkostoitumaan. Aamukahveille ei tarvitse ilmoittautua. Osallistuakseen ei tarvitse olla NekalanKoivistonkylän Yrittäjien jäsen, joten kutsu mukaan myös naapuriyrittäjäsi!
Kevätretki Luomajärvelle – puoliskot mukaan!
1.4. klo 14.00–19.30
LEMPÄÄLÄ
Teemakahvit Ideakeskuksella
28.3. klo 13–15, Ideakeskus, Manttaalitie 15, 37500 Lempäälä Maaliskuun ideakahvien teemana toimitilat ja keskustaalueen kehittyminen. Puhumassa Lari
Ohjelmassa hevostelua ratsain/kärryillä, makoisa päivällinen sekä illaksi lämmin koivusauna! Hinta on vain 65 euroa, sillä Ikaalisten yrittäjäyhdistys maksaa osan. Ilmoittaudu viimeistään 21.3. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: marjaleena.majamaki@ippnet.fi tai 040 5751203 viestillä.
Yrittäjien iltakahvit
22.3. klo 18, Ollikaisen Hirsirakenteella, os. Pohjankyläntie 182, Ruovesi
Ollikaisen Hirsirakenteen yritysesittely. Ajankohtaisia yrittäjäasioita. Paikalla myös Ruoveden kunnan tekninen johtaja Marja Rantanen. Järj. Ruoveden Yrittäjät ja Ruoveden kunta
Laakso ja Maija Villanen Lempäälän kunnasta sekä Veera Matilainen, case Tampere Local kivijalkaliikkeet. Järjestetään yhteistyössä Lempäälän Kehityksen kanssa. Vapaa pääsy! Lisätietoja: anette.almi@lempaala.fi.
Vesilahden Yrittäjien kevätkokous
4.4. klo 17, lounasravintola Kesonkulma, Kesontie 2 Vesilahti
Yrittäjän tärkeimmät sopimukset
31.3.2023 klo 8.00–10.30, Innovation
Megatrendityöpaja ja aamukahvit
24.3. klo 8.30–10.30, Ideakeskus
Lempäälä
Tämä aamu aloitetaankin katsauksella tulevaan ja siihen, miten megatrendejä voi hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Rocovo Oy:n Piia Kallio pitää
Lempäälän Yrittäjille megatrendityöpajan. Työ
Home Tampere, Finlaysoninkuja 21 A Tässä Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille maksuttomassa aamiaistilaisuudessa keskitytään käytännönläheisesti pkyrityksen ja omistajayrittäjän tärkeimpiin asiakirjoihin. Käsittelyssä mm. osakassopimus, avioehto, varallisuuden siirto perhepiirissä ja testamentti. Ilmoittaudu mukaan pirkanmaanyrittajat.fi!
Alussa IkaalistenParkanon Puhelin Oy:n edustaja esittelee tulevaa laajakaistahanketta Vesilahteen. Paikalla tarjoiluja. Tervetuloa kaikki!
Yrittäjien aamukahvit yhteistyössä
Tredun ja Pirkkalan kunnan kanssa
5.4. klo 8.30–9.30, Tredun uusi
toimipiste, Jasperintie 340 Pirkkala
Tervetuloa tutustumaan uuteen Tredun logistiikka
alan toimipisteeseen Pirkkalassa! Tarjolla kierros aamukahvien kera. Tilaisuus on kaikille avoin, ei vaadi jäsenyyttä eikä ennakkoilmoittautumista.
AKAA
Perinteiset Viialan yrittäjien aamukahvit
14.4. klo 7.30, Torikatu 1, 37830 Akaa
Hei sinä Viialan yrittäjien jäsenyydestä kiinnostunut!
Tampere, Finlaysoninkuja 21 A
Tilaisuus alkaa aamiaisella, jatkuu myynnin ammattilaisen puheenvuorolla ja päättyy myyntivalmentajan vetämään workshoppiin. Tilaisuudet ovat Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille maksuttomia. Puhumassa myynnin tutkija ja yliopettaja Pia Hautamäki. Ilmoittaudu mukaan pirkanmaanyrittajat.fi!
NOKIA
Pääsiäismarkkinat Pirkkalaistorilla
8.4. klo 10–14, Pirkkalaistori
Tule tekemään edullisia hankintoja torimyyjiltä, nauttimaan ruokakojujen antimista ja katsomaan esityksiä. Lapset voivat ratsastaa ponilla, ihailla hurjan Super Samin temppuja ja nauttia Lohikäärmeprinsessa Tuulispään musisoinnista. Myös pääsiäisnoita ja pupuhavaintoja tehty!
Tule tutustumaan Viialan yrittäjien toimintaan, ja kuulemaan jäseneduista Pirkanmaan yrittäjien järjestöpäällikkö Satu Järveliniltä. Yhdistys tarjoaa kahvit! Ei ennakkoilmoittautumista.
PIRKKALA
JUUPAJOKI
Yrittäjät tempaisee 22.4. klo 11–15, Juupajoen liikuntahallin ympäristö Tarjolla makkaraa, kasvomaalausta, poniratsastusta, soppaa sekä paljon muuta kivaa! Tervetuloa koko perheen voimin!
Pirkkalan Yrittäjien vappumunkit 28.4. klo 12–14, Suupantorin kontti Perinteinen ja iloinen tapahtuma, jossa jaossa yli 100 vappumunkkia ja muutakin mukavaa. Tästä vauhdikas startti vappuviikonloppuun ja YFesteille!
LIELAHTI
Tampereen yrittäjien After Work On Tour (Lielahti)
11.4. 18–20, Pancho Villa Lielahti, Taninkatu 7, Tampere
Tule verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä Tampereen Yrittäjien After Workeille joka kuun toinen tiistai. Mukaan kannattaa ottaa kaverisikin, eli osallistuminen ei edellytä Yrittäjien jäsenyyttä. Ideana on tutustua muihin matalalla kynnyksellä.
KANGASALA
Hankinta-aamupäivä
26.4. klo 9.00–11.30, Kangasala-talo Voisiko kaupunki olla myös sinun asiakkaasi?
Tervetuloa Kangasalan kaupungin, Yrittäjien, Business Kangasalan ja Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n hankintaaamupäivään kuulemaan tulevista hankinnoista. Ilmoittaudu tilaisuuteen: bit.ly/hankintaaamupaiva!
TAMPERE
Y-Fest 29.4. klo 18–24, Tavara-asema Tervetuloa vapun etkoille YFesteille upouudelle Tavaraasemalle! Luvassa siivouskuningatar Auri Kanasen keynote, ohjattua verkostoitumista sekä vuoden nuoren yrittäjän palkitseminen. Menevän illan kruunaavat Pihlaja & Cledos! Ilmoittaudu mukaan me.yrittajat.fi/yfest! Kaikki yrittäjät tervetulleita!
TAMPERE
Tammelanpuiston Yrittäjien kevätkokous
13.4. klo 18 alkaen, Suunnittelemo, Kyttälänkatu 1, 3. krs.
Käsittelyssä viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, mutta ei unohdeta verkostoitumista eikä herkutteluakaan! Ei ennakkoilmoittautumista.
TAMPERE
Myyntiverkosto: Myyntityö 2030-luvulla 28.4. klo 8–11, Innovation Home
MALAGA
Tammerkosken Yrittäjien matka Malagaan 28.9.–1.10.2023
Tämän vuoden syksynä Tammerkosken Yrittäjät suuntaavat Malagaan! Lisätietoja Tammerkosken Yrittäjien hallitukselta. Sitovat ilmoittautumiset 5.5.2023 mennessä.
Kivitalo- ja betonirakentamiseen sekä pelti- ja metallitöihin erikoistunut M2R-Urakointi Oy on kahden rakennusalan ammattilaisen perustama pk-yritys. Yrittäjä Mikko Peltomaalla on takanaan rakennusalan yrittäjyyttä jo 17 vuotta.
Syntynyt betonirakentajaksi
Kivi ja betonirakentaminen on haastavaa ja raskasta työtä.– Kaikki talot ovat arkkitehdin suunnittelemia ja jokainen niistä on täysin erilainen. Rakentamiseen joutuu paneutumaan niin syvästi, etten välttämättä osaisi, ellen olisi kasvanut siihen. Isäni teki niitä aikanaan ja olin mukana jo nuoresta asti, kertoo M2RUrakoinnin yrittäjä Mikko Peltomaa, kuvassa vasemmalla.
Ammattitaitoisesta työvoimasta, jonka osaaminen riittäisi kivitalon rakentamiseen suoraan piirustusten pohjalta, on Mikko Peltomaan mukaan huutava pula. – Sellaisia työntekijöitä on, joilta sujuu se ihan perustyö, mutta betonirakentamisessa pitää aina tietää yhden työvaiheen kohdalla, mitä siinä seuraavaksi tapahtuu, hän täsmentää.
kiinni
aika hallinnollisissa tehtävissä
Mikko Peltomaa on päivisin kiinni työmaalla, eikä aika aina riitä seuraamaan nopeaa reagointia vaativia sähköposteja. Myös tarkasti rajatut soittoajat hankaloittavat muun muassa laskutusasioiden selvittelyä. Pienetkin summat muuttuvat perintätoimistoille myydyissä laskuissa suuriksi, kun niihin lisätään korkojen lisäksi käsittelykulut.
Ratkaisuna Mikko Peltomaa toivoo, että lainsäädäntö muuttuisi alle kymmenen henkeä
työllistävien yritysten osalta, jolloin pienten yritysten asema olisi turvattu aikaisempaa paremmin.
– Pienille yrityksille pitäisi olla paljon helpompaa moni asia, erityisesti nämä perintähommat.
Riitatilanteissa vastassa voi olla todella iso firma, jolla saattaa olla oma asianajaja soittamassa pienempään yritykseen, Mikko toteaa.
Rakennusalan työvoimakäytänteet ja -kustannukset hankaloittavat kilpailua Rakennusalalla vuokratyövoiman, ulkomaalaisten urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden käyttö on ollut suurimmissa rakennusalan yrityksissä kasvavana trendinä. Tällöin palkkakustannukset jäävät monesti pienyritysten ja aliurakoitsijoiden maksettaviksi, mikä hankaloittaa kilpailua pkyritysten näkökulmasta. – Katsot, että jollain rakennusliikkeellä on 15 miljoonan liikevaihto ja se on tehnyt kolme miljoonaa voittoa, muttei sinne oteta ketään verokortilla. Kuitenkin alle 100 000 euroa vaihtavalla mikroyrityksellä saattaa olla jopa kahdeksan ihmistä töissä, kituutetaan, ja jätetään välillä oma palkka nostamatta, Mikko sanoo.
Työvoimakustannukset ovat nousseet vuosien saatossa, minkä Mikko Peltomaa ymmärtää, sillä palkan on oltava riittävä elämistä varten. Hän toivoisi kuitenkin helpotusta palkan sivukuluihin erityisesti pienemmissä yrityksissä. Rakennus
alan tuntilaskutukset voivat olla suuriakin, mutta Mikko Peltomaan mukaan katteita haetaan tällöin suurista volyymeista sekä kassavirrasta. – Mielestäni se saisi perustua johonkin muuhun, hän sanoo.
Tulevaisuuden tavoitteena kehittää kivitalorakentamista
Kotona yrittäjää tukee vaimo, jonka kanssa hänellä on neljä yhteistä lasta ja viides syntyy kesällä. Nuorimmat lapsista ovat 2–3vuotiaita. – Kun menee sinne niiden pienimpien lasten tasolle illalla, niin kyllä siellä on helppo olla ja mukavaa. Täytyy vain itse heittäytyä mukaan ja siinä pääsee tästä aikuisuudesta karkuun aika hyvin, Mikko Peltomaa sanoo.
Tulevaisuuteen Mikko Peltomaa suhtautuu positiivisesti ja tavoitteena on palkata yritykseen lisää osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Suuria kasvutavoitteita heillä ei yhtiökumppaninsa kanssa kuitenkaan ole. – Tavoitteena on kehittää tätä kivitalopuolta, jos siihen vain saisi muutaman osaavan ja sitoutuneen työntekijän. Tämä porukka, joka on tässä ollut pitkään, on todella sitoutunutta, Mikko Peltomaa kertoo.
teksti: ELLI-NOORA NIEMINEN & EIJA RANUA
Kuvat: EIJA RANUA
uudisrakentaminen
puh. 040 525 3852 | rakennus.mlehto@gmail.com | SASTAMALA
MEIDÄN TÄRKEIN TEHTÄVÄMME ON AUTTAA
PIRKANMAALAISIA YRITYKSIÄ MENESTYMÄÄN.
PIRKANMAAN YRITTÄJIEN JÄSENENÄ OLET OSA
VERKOSTOA, JOHON KUULUU LÄHES 8 000 YRITYSTÄ.
Tehokkaat taloushallinnon palvelut Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa!
www.homeros.fi
● toisen polven politiikan tutkija tampereelta
● aloitti valtio-opin opinnot tampereen yliopistossa 1980-luvulla, innostui vaalitutkimuksesta 1990-luvulla ja väitteli tohtoriksi vuonna 1996
● tutkinut erityisesti kansalaisten poliittista osallistumista sekä vaaleja ja äänestyskäyttäytymistä
● suurelle yleisölle tuttu television ja radion vaalikommentaattorina – ensimmäistä kertaa mukana vuoden 1994 presidentinvaaleissa
● työskentelee tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä ja on myös valtio-opin dosentti tampereen yliopistossa
Politiikan tutkija Sami Borg on tarkastellut suomalaisten äänestyskäyttäytymistä 1990-luvulta lähtien.
Sami Borg, mitä meille jäi käteen edellisistä eduskuntavaaleista?
Nimesimme vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen ”Politiikan ilmastonmuutokseksi”, ja se itse asiassa kiteyttää olennaisen niistä vaaleista melko hyvin. Ilmastonmuutos nousi isoksi teemaksi vaaleja edeltävässä keskustelussa, minkä nähtiin murtaneen puolueiden voimasuhteita pienempien puolueiden eduksi ja innostaneen nuoret äänestämään aikaisempaa aktiivisemmin.
Tarkennatko hieman?
Lukujen valossa neljän vuoden takainen tulos oli poikkeuksellinen: ensimmäisen kerran eduskuntavaalien historiassa jokaisen puolueen osuus vaaleissa annetuista äänistä jäi merkittävästi alle 20 prosentin, eli rako niin sanottujen suurten ja pienten puolueiden välillä kutistui. Näkisin, että vaaleja edeltänyt ilmastonmuutoskeskustelu satoi erityisesti vihreiden ja perussuomalaisten laariin – vaikka ne edustavatkin äärilaitoja ympäristöasioissa.
Nuorimpien ikäluokkien äänestysaktiivisuus nousi peräti 8 prosenttiyksikköä vuoden 2015 eduskuntavaaleihin verrattuna, sillä he uskoakseni kokivat ilmastokeskustelun itselleen merkityksellisemmäksi kuin perinteisen talouspoliittisen vääntämisen ja innostuivat sen myötä äänestämään. Tämä on iso viesti myös puolueille ja ehdokkaille; kannattaa nostaa keskusteluun sellaisia teemoja, joiden uskoo kiinnostavan
yleensä nukkuvia äänestäjiä.
Miltä tämä vaalikausi on näyttänyt tutkijan silmin?
Onhan tämä ollut kaikin puolin hyvin poikkeuksellinen nelivuotisjakso niin Suomen, Euroopan kuin koko maailmankin historiassa. Ei joulukuussa 2019 päivätyssä hallitusohjelmassa mainita pandemiaa, sotaa, inflaatiota tai energiakriisiä – ja miksi olisikaan mainittu, kun ei niistä mitään silloin tiedetty?
Olemme kansakuntana eläneet poikkeusoloissa lähes koko vaalikauden ja kieltämättä jo vähän kutkuttelee nähdä, miten se vaikuttaa tulevien eduskuntavaalien tulokseen. Toki hallituspuolueita on pitkin matkaa kritisoitu esimerkiksi pandemian hoidosta, mutta näkisin silti, että esimerkiksi pääministeripuolue ei siitä ole kärsinyt, päinvastoin jopa.
Entä vaaleja edeltänyt poliittinen keskustelu?
Edellisiin vaaleihin verrattuna olemme palanneet enimmäkseen niin sanottuun vanhaan normaaliin: talousasiat, ulko ja turvallisuuspolitiikka sekä soteasiat ovat yhtä lailla pinnalla. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, millaisessa tilanteessa nyt olemme ja elämme – hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, Suomen NATOjäsenyys, sodan aiheuttama kustannusten nousu ja inflaatio ovat kaikkien, myös eduskunta
vaaliehdokkaiden, huulilla. Sinänsä harmi, sillä nuoret äänestäjät eivät tällä aiheistolla välttämättä kiinnostu vaaleista.
Kuinka suureksi arvelet äänestysprosentin muodostuvan?
Ihmisten äänestysaktiivisuus riippuu paljon kampanjoinnista ja julkisesta keskustelusta – leikkauslistojen jankkaus ei kiinnosta ketään. Viime vaaleissa kotimaan äänestysprosentti oli 72,1, ja mielestäni on lupa odottaa vähintään vastaavaa.
Millaisia tärppejä annat yrittäjille oman ehdokkaansa löytämiseksi?
Yritysmyönteisyyttä ja yrittäjäehdokkaita löytyy kaikista puolueista, ja mielestäni päätöksenteon yritysvaikutukset arvioidaan Suomessa keskimäärin varsin hyvin. Jokainen yrittäjäehdokas on myös yksityishenkilö, ja sen vuoksi kannustankin äänestäjää perehtymään ehdokkaan arvoihin ja tavoitteisiin sekä vertailemaan niitä omiinsa. Voi myös olla järkevää vertailla ehdokkaan mielipiteitä puolueen kantaan, sillä puolueen linjasta liiaksi poikkeava henkilökohtainen mielipide menee usein päätöksenteossa hukkaan.
Ehkä tärkein vinkki kuitenkin on se, että äänioikeuttaan kannattaa käyttää. Jokainen ääni on tuloksia laskettaessa yhtä arvokas.
teksti: MARIANNE VALTA & EIJA RANUA
Kuva: EIJA RANUA
Yrittäjyys kantaa Suomea - vähemmän byrokratiaa Talous kuntoon. Holtiton velkaantuminen kuriin
Pirkanmaan Yrittäjät oli yhteydessä puolue- ja piiritoimistoihin kartoittaakseen paikallisten yrittäjäehdokkaiden näkemyksiä. Kyselyyn vastasi 36 yrittäjäehdokasta eri puolueista. Voimme iloksemme kertoa, että jokainen tämän koonnin ehdokas aikoo edistää yrittäjien asiaa eduskunnassa.
Puolue: Keskusta
Toimiala: Maa ja metsätalous
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Keskinäisissä kilpailutuksissa tulee huomioida kaikki yritykset. Julkisissa hankinnoissa pitää taata alueen yritysten reilu mahdollisuus osallistua.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Mäkinen-Aakula
Puolue: Keskusta
Toimiala: Maatalous
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Yhteiskunnan on puututtava määräävään markkinaasemaan. Yritysten sukupolvenvaihdoksia tulee helpottaa. Palkkaratkaisujen yleissitovuuteen lisää joustoa. Kotimaista pääomarahoitusta on edistettävä.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Raili Naskali
Puolue: Keskusta
Toimiala: Naskali Ky
Nahkaalan yritys vuodesta 1979
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Yrittäjyyden edistäminen ja kasvu. Yksityisten yritysten kilpailua ja toimintaa markkinoilla ei tukahduteta julkisen sektorin toimesta. Terve ja toimiva kilpailu on kaikkien etu. Kilpailun avaaminen.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Ari Arvela
Puolue: Keskusta
Toimiala: Henkilöliikenne
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Nuorissa kasvaa huomisen yrittäjät. Opilaitoksiin olisi hyvä viedä opetusta ja tietoa yrittämisestä ja yrittäjyydestä. Reilu kilpailu ja avoin toimintamalli luo mehenkeä ja yhteistyötä.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Minna Sarvijärvi
Puolue: Keskusta
Toimiala: Maa ja metsätalous
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Yrittäjyyskasvatusta ja yhteiskuntaopin opetusta tulee kehittää. Kilpailutus ja hankintaosaamista tarvitaan lisää, samoin tutkimusta, yhteistyötä ja avoimen markkinatalouden tuntemusta.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [ ] Kyllä [X] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuukka Liuha
Puolue: Keskusta
Toimiala: Maatalous ja liikkeenjohdon konsultointi
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Julkisten hankintojen epäolennaisia ehtoviidakoita tulee purkaa ja tarjoaminen mahdollistaa myös pienille paikallisille toimijoille. Paikallinen sopiminen avaa aidon yhteistyön pienillä työpaikoilla.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Hanna Holma
Puolue: Keskusta
Toimiala: Kotipalvelut vanhuksille ja vammaisille
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Julkisen sektorin monopoleista ja esimerkiksi inhouseyhtiöiden käytöstä ilman kilpailutusta on luovuttava. Kilpailutusten tulee olla sellaisia, että myös pienemmät yritykset voivat osallistua niihin.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Petra Schulze
Steinen
Puolue: Keskusta
Toimiala: Majoitusja matkailuala
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Kilpailutuksiin pienempiä kokonaisuuksia ja paikallisuus arvoon. Inhouse poikkeukset minimiin ja läpinäkyvyyttä julkisen sektorin kustannuksiin. Yritystuet kohdistettava tarkemmin. Energia edullista.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Arto Grönroos
Puolue: Perussuomalaiset
Toimiala: liikenneopetus, liikennetoimittaja
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Julkinen ala ei ala kilpailemaan yksityisten kanssa ja julkinen ala ostaa palveluita yksityisiltä.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [X] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Erja Pelkonen
Puolue: Perussuomalaiset
Toimiala: Muu terveydenhoito
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Päätösten vaikutuksia yrittäjyyteen tulee ennakoida. Politiikan tulee olla pitkäjänteisiä ja äkkipikaisia päätöksiä ei saa tehdä. Verotusta tulee keventää ja byrokratiaa sekä työvoimapulaa vähentää.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[ ] Kyllä [X] Eos [ ] Ei
Maria Asunta
Puolue: Perussuomalaiset
Toimiala: Taiteellinen luominen
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Yksin ja pienyrittäjien asemaa helpotettaisiin luomalla Viron yritysveromallin tapainen kannustin, jossa yhteisöveroa ei tarvitsisi maksaa pienissä yrityksissä ennen kuin voittoja nostetaan.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Arto Satonen
Puolue: Kokoomus
Toimiala: Kiinteistösijoittaminen
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Kaupankäynnin pelisäännöt, esim.maksuajat tulee olla pienten ja isojen yritysten välillä reilut. Julkiset hankinnat tulee toteuttaa siten, että pienemmillä yrityksillä on niissä mahdollisuus menestyä.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Jani Saikkonen
Puolue: Perussuomalaiset
Toimiala: Taide/Antiikki
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Yrittäjyyttä tulee arvostaa, reilut pelisäännöt ilman korruptiota ja mahdollisuus tasavertaiseen kilpailuun eri aloilla ovat tässä tärkeässä roolissa.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Marika
Puolimatka
Puolue: Perussuomalaiset
Toimiala: ICTpalvelut
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Kiinnitetään julkisissa hankinnoissa huomiota hankintakriteereihin. Annetaan pienille toimijoille mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen. Siirrytään tukipolitiikasta kohti matalampaa verotusta.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[ ] Kyllä [X] Eos [ ] Ei
Jocka
Träskbäck
Puolue: Kokoomus
Toimiala: Media
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Lisätään taloustaitojen ja yrittäjyyden opetusta kouluissa, korjataan valuviallinen YEL reiluksi ja palataan julkisella sektorilla inhouseyhtiöistä avoimiin kilpailutuksiin.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Lassi Kaleva
Puolue: Perussuomalaiset
Toimiala: Myynti ja markkinointi
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Julkisissa kilpailutuksissa tulee edistää paikallistaloutta lain sallimin keinoin. Tämä tapahtuu toimivan pisteytyksen ja markkinavuoropuhelun avulla. Paikallinen hankintaneuvoja on kullan arvoinen.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Puolue: Perussuomalaiset
Toimiala: Musiikikoulu
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Mahdollistetaan kohtuu verotuksella yrittämisen mielekkyys.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Jussi Haavisto
Puolue: Kokoomus
Toimiala: Maarakentaminen, saneerauspurkutyöt
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Julkisen palvelutuotannon rajapintoja on hyvä aikaajoin tarkastella. Yrittäjäjärjestön tehtävänä on pitää esillä reilun kilpailun pelisääntöjä ja meidän on yhdessä varmistettava niiden noudattaminen.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Olli Salmi
Puolue: Kokoomus
Toimiala: Kauppa
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Koko maassa pitää olla tasapuoliset palvelut, markkinat pitää olla toimivat ja kannustavat.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Asko Virtanen
Puolue: Liike Nyt
Toimiala: Rakennusala
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Verotuksen tukimuodoilla pitää saada yritykset investoimaan suomeen ja kotikuntaansa. Yrittäjän hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi toimenpiteitä.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Roope Jokinen
Puolue: Liike Nyt
Toimiala: Kansainvälinen teollisuus ja soteala
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Mahdollisimman vähän sääntelyä ja kaikille yrityksille koosta riippumatta samat mahdollisuudet näyttää kykynsä.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Pauli Kiuru
Puolue: Kokoomus
Toimiala: Elämyspalvelut, matkailua tukeva toiminta. Kuumailmapallolennot.
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Verotus kanustavaksi Kilpailutus reiluksi
Harmaalle taloudelle nollatoleranssi
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen riskittömämmäksi
Mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen lisättävä
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Jaana Peurala
Puolue: Liike Nyt
Toimiala: Kiinteistövälitys
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Hyvä veli järjestöt pitäisi heittää roskakoppaan. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tulisi olla edullisempaa, jolloin yrittäjäkin voisi joskus hengähtää. Avoin kilpailutus kaikille jokaisella alalla.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [X] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Anton Murola
Puolue: Liberaalipuolue
Toimiala: Konepajatoiminta
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Poistamalla sääntelyä, joka nostaa kynnystä aloittaa liiketoiminta, alentamalla julkishankintojen osallistumisen vaatimustasoja ja lisäämällä kuluttajien vastuuta toimistaan.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Puolue: Kokoomus
Toimiala: Ravintolat/ Kiinteistö
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Kaiken verotuksen keventäminen ja byrokratian purkaminen. Virkamieskunnan poliittinen kupla tarvisi saada puhki, jotta yrittäjien ääni ja viesti menisi perille totuudenmukaisena.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Lassi
Pirttikoski
Puolue: Liike Nyt
Toimiala: Lämpö, vesi ja ilmanvaihtotyöt
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Yritykseen tehtävien investointien verotusta pitäisi keventää, jotta yrityksellä on mahdollisuus kehittyä.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [X] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Ilari Juslén
Puolue: Liberaalipuolue
Toimiala: Koulutustoiminta
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Jokaiselle ytunnus. Yrittäjä saisi päättää itse sosiaaliturvastaan ja sen tasosta. Valtion ja kuntien tehtävistä lähes kaikki pitää hoitaa yksityisten yritysten toimesta.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Joni-Petteri Kivistö
Puolue: Liberaalipuolue
Vapaus valita r.p.
Toimiala: 3Dgrafiikan alihankinta ja koulutuspalvelut
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Poistamalla tehottomat yritystuet ja alentamalla veroastetta. Avaamalla julkisia hankintoja kilpailulle ja vapauttamalla kaavoitusta. Työehtosopimusten yleissitovuudesta tulee luopua.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Mikko Hänninen
Puolue: SDP
Toimiala: Kasvihuoneviljely
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Puututaan velvoitteitaan kiertävien ja alipalkkausta harjoittavien yritysten toimintaan. Liikunta ja kulttuurietu tulisi olla vähennyskelpoinen myös toiminimiyrittäjille.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Marika Hakola
Puolue:
Kristillisdemokraatit
Toimiala: puutarhatalous
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Kilpailutuksen tulee olla reilua. Pienempien ei tule jäädä isojen jalkoihin. Ainut mittapuu ei saa olla hinta vaan on huomioitava myös muita seikkoja.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Juhana
Suoniemi
Puolue: Vihreät
Toimiala: Polkupyörien myynti ja huolto
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Pitämällä huolta hyvinvoivan ja osaavan työvoiman riittävyydestä, uudistamalla tukipolitiikka tukemaan uutta, helpottamalla pienten yritysten osallistumista julkisiin kilpailutuksiin ja perustulolla.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuula
Petäkoski-Hult
Puolue: SDP
Toimiala: Muu rakennustekninen palvelu
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Koulujen yrityskasvatuksella on merkittävä tehtävä yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamisessa. Reilun kilpailun edistäminen on meidän kaikkien tehtävä. Hankintojen avoin kilpailutus on reiluutta.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Riikka Pöntinen
Puolue: Feministinen
puolue
Toimiala: Seksuaalineuvoja, seksuaalikasvattaja, asiantuntijapalvelut
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Tukea tulee kohdentaa pienyrittäjille, jotka pyörittävät toimintaa pienillä resursseilla. Lisäksi tulee kohentaa tuki niille yrityksille, jotka edistävät yrityksen yhteiskuntavastuun toteutumista.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Puolue: Vihreät
Toimiala: Asiantuntijapalvelut
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Avaamalla markkinoita (esim. apteekit ja junat), puuttumalla kilpailun rajoittamiseen, karsimalla vanhentunutta sääntelyä, nopeuttamalla viranomaisprosesseja ja karsimalla yritystukia.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea? [ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää? [X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Kari Virtanen
Puolue: Vapauden liitto
Toimiala: Suoramyynti
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Jo koululaitoksen tulisi kannustaa yrittäjyyteen, opettajiksi ihmisiä, joilla on yrittäjätausta ja yrittäjämindset.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[ ] Kyllä [ ] Eos [X] Ei
Wilhelm von Nandelstadh
Puolue: RKP
Toimiala: Mehustamo
Kuinka yrittäjyyttä ja reilua kilpailua tulisi edistää?
Meidän ei pitäisi verottaa sitä mitä tarvitsemme eniten, eli yrityksiä, jotka investoivat, kasvavat ja työllistävät.
Tulisiko yritysten yhteisöveroa laskea?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
Tuleeko työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa edistää?
[X] Kyllä [ ] Eos [ ] Ei
E i s e p u h u m a l l a p a r a n e V a i n t e k e m ä l l ä a s i o i t a o i k e i n s a a m m e p i d e t t y ä h y v i n v o i n t i y h t e i s k u n n a n p y s t y s s ä
E i s e p u h u m a l l a p a r a n e V a i n t e k e m ä l l ä a s i o i t a o i k e i n s a a m m e p i d e t t y ä h y v i n v o i n t i y h t e i s k u n n a n p y s t y s s ä
Uutta verta ja vanhaa viisautta eduskuntaan Pirkanmaalta:
T E E M U
A A L T O N E N R a v i n t o l o i t s i j a y r i t t ä j ä a m p e r e
P I R J O
B E R G
F M t o i m i t u s j o h t a j a I k a a l i n e n
T O M M I
E V I L Ä
V E A T v a l m e n n u s p ä ä l l i k k ö T a m p e r e
J U S S I
H A A V I S T O
T o i m i t u s j o h t a j a r a k e n n u s i n s i n ö ö r i K a n g a s a l a
A N N A - K A I S A
I K O N E N P o r m e s t a r i Y T T T a m p e r e
A L E K S I
J Ä N T T I A p u l a i s p o r m e s t a r i , m a j u r i ( e v p ) , T a m p e r e
A N T T I
J Ä R V E N S I V U
J ä r j e s t ö k o o r d i n a a t t o r i , Y l ö j ä r v i
J A R I
K I N N U N E N
K a n s a n e d u s t a j a , r i k o s y l i k o m i s a r i o ( v v ) , N o k i a
I D A
L E I N O K o k o o m u s n u o r t e n p u h e e n j o h t a j a , l u o k a n o p e t t a j a , T a m p e r e
S E B A S T I A N
L O H J A P o l i i s i , o p i s k e l i j a , T a m p e r e
W I L H E L M
V O N N A N D E L S T A D H ( R K P ) E M ( K T M ) , S a s t a m a l a
A R T O S A T O N E N K a n s a n e d u s t a j a , o p e t t a j a , S a s t a m a l a
J O C K A
T R Ä S K B Ä C K
Y r i t t ä j ä , L e m p ä ä l ä
S A A N A
V A H V E L A I N E N
Y T M , l u o k a n o p e t t a j a , K a n g a s a l a
P I A
N O R D S T R Ö M K i r u r g i y l i l ä ä k ä r i , M B A , T a m p e r e
r v e y s t i e t e i d e n m a i s t e r i , T a m p e r e V i r r a t
S O F I A
V I K M A N
K a n s a n e d u s t a j a , y h t
Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Janne Vuorinen tapasi entisen pääministerin Juha Sipilän 28.2. Keskustelunaiheena oli, millainen on hyvä maa yrittää.
Sipilä ja Vuorinen juttelevat pitkät pätkät sääntelyn sujuvoittamisesta. Juha Sipilän mukaan se nopeuttaisi investointeja. – Meidän tulisi päästä siihen, että meillä olisi yksi lupa ja valvontaviranomainen ja vain yksi valituskelpoinen lupa.
Janne Vuorinen on Sipilän kanssa samoilla linjoilla ja muistuttaa, että sääntelyn sujuvoittaminen on yksi Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteidenkin kärjistä. Lisäksi tavoitteina on edistää paikallista sopimista ja purkaa turhia byrokraattisia esteitä erityisesti pkyritysten kasvun ja menestyspotentiaalin tieltä.– Mitä pienempi yritys on, sitä enemmän yrittäjällä menee aikaa byrokratian pyörittämiseen. Silloin ei aikaa välttämättä jää kehitystyölle ja muille tärkeille asioille, Vuorinen sanoo.
Janne Vuorinen nostaa keskustelussa esiin, että yksi tehokkaimmista keinoista byrokraattisten esteiden purkamiseksi on paikallisen sopimisen edistäminen erityisesti pkyrityksissä. Juha Sipilä on hänen kanssaan samaa mieltä. – Jäykkä työmarkkinajärjestelmämme on yksi suurimmista kilpailukykyämme heikentävistä tekijöistä. Meidän pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti huomattavasti nykyistä enemmän.
Paikallisen sopimisen edistämisen lisäksi Janne Vuorinen nostaa esiin, että työperäistä maahan
muuttoa tulisi helpottaa osaavan työvoiman takaamiseksi. Juha Sipilä nyökkää ja mainitsee esimerkkinä PohjoisKarjalan, missä tarvehankinnan poisti ELYkeskus. Hän kannustaa muita maakuntia ottamaan tästä mallia.
Lupa uusiin alkuihin
Sipilän ja Vuorisen mukaan Suomessa on moni asia hyvin, mutta parannettavaa löytyy erityisesti yrittämisen uudelleen aloittamisen helpottamisessa. – Suomessa hukataan valtavasti potentiaalia, kun monesti ulkoisten syiden vuoksi konkurssin tehnyt yrittäjä ei aloita toimintaa uudelleen, Sipilä sanoo. Parannettavaa olisi etenkin asenteissa.
Ennakoitava ja työntekoon kannustava verotus
Edeltävien lisäksi keskustelussa nousi esiin verotuksen taso. Sen tulee kannustaa työntekoon ja yrittämiseen. Janne Vuorisen mukaan verotuksen kerrannaisvaikutukset Suomen
BKT:hen ja kilpailukykyyn on pidettävä mielessä. Juha Sipilä muistuttaa, etteivät valtion tulot usein kasva laskennallisesti yhtä paljon kuin verotuksen kiristämisen avulla oletetaan. – Sen sijaan vaikutukset näkyvät usein yritysten kilpailukyvyn heikkenemisenä, Sipilä sanoo.
Vuorinen tuo esiin, että yrittäjiä helpottaisi
myös, jos verotus olisi nykyistä ennakoitavampaa. – Tässä emme ole onnistuneet. Yritysten on hankalaa ajatella pitkäjänteisesti, jos verotuksen aiheuttamat kustannukset ja muut vaikutukset eivät ole tiedossa kuin yhden hallituskauden ajan, Vuorinen sanoo. – Ennakoitavuus verotuksessa on yrittäjille ensiarvoisen tärkeää, Sipilä vahvistaa.
Lopuksi Vuorinen peräänkuuluttaa, ettei verotuloja synny, ellei yrittäjyyttä tueta. Tämä toteutetaan mahdollistamalla ennakoitavat olosuhteet ja siten kilpailukykyisen liiketoiminnan harjoittaminen. – Veroista puhutaan paljon, mutta kyllä yritykset myös haluavat maksaa veroja ja ymmärtävät sen, ettei tämä infra, rattaat ympärillä, ja hieno koulutusjärjestelmä tai terveydenhuolto pelaailman verotuloja, Vuorinen sanoo.
– Veroja maksamalla yritys toimii osana yhteiskuntaa. Tämä on sitä, mitä pitäisin hyvänä yrityskansalaisuutena. Yritykset luovat verotuloja ja työpaikkoja ympärilleen. Kaiken tämän keskellä meidän on muistettava, että yritys voi pärjätä ainoastaan niin hyvin kuin sitä ympäröivä yhteiskunta, Sipilä päättää.
teksti: ELLI-NOORA NIEMINEN & EIJA RANUA Kuva: EIJA RANUA
Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen peräänkuuluttaa rohkeutta ajaa oman maakunnan saavutettavuutta läpi
Henkilöratapihan kehittäminen
parantaa myös riskienhallintaa
Päärata kulkee Helsingistä Tornioon ja 2/3 osaa
Suomen BKT:stä syntyy sen varrella. Pääradan Helsinki-Tampere-väli on kaikkein ruuhkaisin, eikä se vastaa henkilö- tai tavaraliikenteen nykyisiä tarpeita. Yhtenä Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteista on Tampereen henkilöratapihan kehittäminen. – Henkilöratapihalla on pullonkaulaefektiä vähentävä vaikutus, ja siihen liittyy tiettyä riskiarviointia saavutettavuuden suhteen. Koko maan aikataulusuunnittelu lähtee Tampereen solmupisteen välityskyvystä, jota on huutava tarve vahvistaa. Henkilöratapihan sijainti vapauttaa kaupunkirakenteen kehittämistä Tampereella, mutta sen kehittäminen on samalla koko Suomen hanke, Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toteaa.
Anna-Mari Ahonen kokee, että edunvalvontatyö Pirkanmaalla on saavutettavuushankkeiden näkökulmasta ollut alkuvaiheessa hyvinkin kiitollista. – Asiantuntijaprofiililla varustettuna ihmisenä minun on helppo ponnistella sellaisten tavoitteiden ja pyrkimysten eteen, jotka perustuvat faktoihin. Pääradan kunnostuksessa kaikki faktat ovat puolellamme, hän vahvistaa.
Valtatien 9 on elintärkeä väylä elinkeinoelämälle ja pk-yrityksille
Kaikki Pirkanmaan edunvalvontaryhmän nimeämät väylien kärkihankkeet ovat valtion viranomaisten tunnistamia ja yleisesti tiedossa. – Perustelutyötä ei tarvitse enää tehdä, tarvitaan enää poliittinen päätös. Niitä pitäisi tehdä nyt pian, Ahonen toteaa.
– Valtatie 9:n palvelutaso on sitä luokkaa, että se ei enää vastaa oikein valtatien määritelmää. Rahoituksessa on päässyt syntymään murheellinen pullonkaula, ja tästä on pidettävä kovaa meteliä. Alueella valtionhallinto, kunnat, kauppakamari ja moni muu toimija ovat pitäneet kovaa ääntä. Se on elinkeinoelämälle ja pk-yrityksille elintärkeä väylä, Ahonen korostaa.
Pirkanmaa on keskeisestä sijainnistaan huolimatta saanut asukasta kohden toiseksi vähiten rahoitusta väylien kehittämistä ja kunnossapitoa varten koko maassa. – Kolmekymmentä prosenttia Pirkanmaan tieverkolla tapahtuvista kuljetuksista palvelee muuta Suomea. Olemme todella solmukohta keskellä maata. Meidän liikenneyhteytemme ovat elintärkeitä maakunnan ulkopuolella olevalle elinkeinoelämälle, Ahonen muistuttaa.
Pirkanmaalaisilta poliitikoilta vaaditaan rohkeutta – äänestäjiltä perehtymistä
Pirkanmaalta eduskuntaan valittavilta päättäjiltä Anna-Mari Ahonen toivoo rohkeutta ajaa oman maakunnan asiaa kuuluvasti, jotta Pirkanmaan kehityksen kannalta elintärkeät hankkeet saataisiin vietyä läpi. – Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta enemmän kuin koskaan ennen. Jokaisen edustajan olisi kannettava vastuu tästä omassa ryhmässään ja poliittisessa taustayhteisössään. Perään aktiivista saavutettavuuspolitiikkaa. Aktiivista taistelua kasvumaakunnan tarpeiden puolesta!
Anna-Mari Ahosella on selvä viesti myös äänestäjille. – Uskon Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteisiin. Maakuntajohtajana viime keväänä aloittaneena ja ns. kesken matkan mukaan tulleena minulla oli mahdollisuus arvioida niitä hetken aikaa ulkopuolisena. Kärjet ovat oikeat, niiden priorisointi samoin. Äänestäjänä varmistaisin, miten ehdokkaani aikoo taistella niiden puolesta. Uskaltaako hän laittaa jääkiekkotermein kroppaa peliin?
Teksti: Elli-Noora Nieminen & Päivi Eskelinen
Kuvat: Rami Marjamäki
Hyvät tiepalvelut merkitsevät paljon
Puunkuljetusyrittäjä Jarkko Tuominen kannattaa Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteissa mainittujen investointien läpivientiä ja parannuksia valtateiden kuntoon sekä palvelujen laatuun. – Hyvät tiepalvelut merkitsevät meille todella paljon. Meillä kun on raskasta liikennettä ja kuljetamme puutavaraa, olemme joka päivä tien päällä tuhansia kilometrejä, Tuominen kertoo.
Tieverkosto toimii suomalaisen teollisuuden verisuonina – Metsäteollisuuden tuotteita, kun ajetaan, niin ne tiethän ovat kuin ihmisen verisuonia, sieltähän se tavara liikkuu tehtaille ja tehtailta pois. Mitä huonommassa kunnossa ja hankalampaa tienkäyttö on, sitä enemmän se nostaa niitä kustannuksia, mitkä tulevat myös sinne lopputuotteeseen ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn, Jarkko Tuominen toteaa.
Valtateiden lisäksi Jarkko Tuominen haluaa muistuttaa alemman tieverkoston kunnossapidon merkittävyydestä kestävän kehityksen kannalta. Hän peräänkuuluttaa erityisesti vuosittaisen ylläpidon sekä talvikunnossapidon
tärkeyttä. – Se on elinvoimaisen tärkeää meidän yrityksellemme. Mitä huonompia ja monttuisempia tiet ovat, sitä enemmän meillä keskinopeudet putoavat, polttoaineen kulutus kasvaa, hiilidioksidipäästöt kasvavat, kalusto kuluu paljon enemmän ja sitä kautta tulee lisäkuluja yritykselle, Tuominen kertoo.
Raskas kalusto tulisi huomioida tiesuunnittelussa
Jarkko Tuominen korostaa, että tiesuunnittelussa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon raskaan kaluston tarpeet. Osa uusista kiertoliittymistä rakennetaan kivetyksellä niin ahtaiksi, että raskaan kulkuneuvon ja pitkien yhdistelmien kääntäminen tulee yhä hankalammaksi. – Sitten samaan aikaan pidennetään yhdistelmiä ja haetaan tehokkuutta sieltä, niin tien kehittäjät kaventavat väyliä ja hankaloittavat kulkua risteyksissä, Tuominen huomauttaa.
– Siinä on ihan valtava ero Suomen ja Ruotsin välillä, miten hoidetaan teiden kunnossapitoa, ja miten kehitetään tieverkkoa, ihan kuin yöllä ja päivällä, Tuominen sanoo. Hän muistuttaa, että vaikutukset Suomen BKT:hen lähtevät kasvukeskusten lisäksi
myös pienemmiltä paikkakunnilta ja tässä tieverkoston toimivuus on merkittävässä roolissa. – Jos tieverkosto rapautuu, niin sillähän on suoraan heijastus teollisuuden kilpailukykyyn, Tuominen vahvistaa.
Tiehankkeet menneet eteenpäin Vaikka tieverkosto tarvitsisi kuljetusyrittäjän mielestä huomattavia parannuksia, JarkkoTuominen nostaa esiin, että osa tiehankkeista on mennyt eteenpäin. Hän kuitenkin toivoo, että vuosia jatkunut trendi teiden kunnossapidon määrärahojen leikkauksista ei enää jatkuisi. – Onhan ne menneet nuo tiehankkeet eteenpäinkin, että ei tämä nyt mitään ihan mustaa ole tämä meidän elämämme, mutta tiet ovat kuitenkin aika tärkeässä roolissa meidän työssämme, etenkin niiden kunnossapito ja turvallisuus, Tuominen muistuttaa.
Teksti: Elli-Noora Nieminen
Kuva: Juhamatti Vahdersalo
Korkeakoulujen osaamista myös pk-yritysten käyttöön
Investoinnit TKI-toimintaan mahdollistavat sen, että teollisuus pysyy Suomessa, siitä tulee entistä ilmastoystävällisempää ja vastuullisempaa, ja Suomen kilpailukyky kasvaa viennin edistämisen kautta. TKI-hankkeita on rahoitettu ekosysteemipohjaisesti, eli muun muassa erilaisten veturihankkeiden kautta. Niissä isommat yritykset toimivat vetureina ja mukana on niiden lisäksi pk-yrityksiä sekä usein myös korkeakouluja. Toisin sanoen, hankkeet rahoitetaan sekä yksityisellä että julkisella rahoituksella, esimerkiksi Business Finlandin kautta. Tampereen yliopiston rehtori Mari Wallsin mukaan tätä ekosysteemipohjaista toimintaa on tärkeää jatkaa. Hänen mukaansa myös korkeakoulut voisivat toimia hankevetureina. – Tässä tapauksessa yliopistot keräisivät yrityksiä ympärilleen, joiden kanssa hankkeita lähdettäisiin yhdessä toteuttamaan, Mari Walls sanoo.
Pk-yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kilpailukykyä voitaisiin edistää myös korkeakouluyhteistyön kautta. – Sellainen kehitys olisi tärkeää, jossa löydettäisiin hyviä tapoja, joilla pk-yritysten on mahdollista hyödyntää helposti sekä kustannustehokkaasti yliopiston avoimia tutkimuksen infrastruktuureja, ja yritysten yhteistyö korkeakoulujen kanssa olisi tiivistä, Walls toteaa. Osaamisen kehittämisessä myös jatkuvan oppimisen yhteistyötapojen vakiinnuttaminen olisi tärkeää.
Mari Wallsin mukaan Suomen on tärkeää olla aktiivisesti mukana Euroopan sirusäädösten toimeenpanossa ja tavoitella johtavaa asemaa mikrosirujen teollisessa kehittämisessä ja soveltamisessa. Tampere voisi olla erinomainen sijainti siruosaamiskeskukselle. – Meidän täytyisi olla huomattavasti nykyistä vahvemmin valmistelemassa, osallistumassa ennalta ja vaikuttamassa EU:n rahoitusinstrumentteihin ja sitten pääsisimme hyödyntämään niitä voimakkaammin, Walls toteaa. Hän kannattaa myös Suomen Akatemian rahoituksen varmistamista osana TKI-resursoinnin pitkäjänteistä kehittämistä. – Suomen Akatemian rahoitus on kilpailtua tutkimusrahoitusta ja näemme, että sillä on suuri
Hyvänä esimerkkinä tästä on kestävän kaupunkikehityksen kansainvälinen Sustainable Urban Development -kandidaatintutkinto-ohjelma. – Kolme yliopiston tiedekuntaa tekniikan, yhteiskunnan ja talouden aloilta tekevät yhteistyötä ja rakentavat sisältöjä tähän koulutuskokonaisuuteen niin, että sieltä valmistuu kandidaatteja joko tekniikan, yhteiskunnan tai talouden aloilta, ja he pystyvät jatkamaan siitä erilaisiin kansainvälisiin maisteriohjelmiimme, Walls kertoo.
Mari Wallsin mukaan on erittäin tärkeää, että korkeakouluilla on mahdollisuus ottaa huomioon paikalliset tarpeet koulutustarjonnassa. Hän muistuttaa kuitenkin, että korkeakouluissa opitaan ennen kaikkea yleisiä, laajasti sovellettavia taitoja, kuten tiedonkeruuta, -käsittelyä, tiedon analysointia ja erilaisia tutkimusmenetelmiä. – On järkevää, että korkeakouluilla on hyvät ja laajat työelämäyhteydet, jotta toimintaympäristö ja sen tarpeet heijastuisivat siihen, miten koulutuksen sisältöjä uudistetaan. Kaikki varmasti ymmärtävät kuitenkin sen, että yliopistot eivät tuota suoraviivaista tilauskoulutusta, Walls sanoo.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty viime vuosina. Samalla on kuitenkin varmistettava, että korkeakouluilla on käytössään riittävästi resursseja niin laadukkaan koulutuksen toteuttamiseksi ja TKI-toiminnan edistämiseksi kuin innovaatioiden vauhdittamiseksi. – Meidän täytyy Suomessa olla aika huolellisia siinä, että rajalliset korkeakoulujen resurssit eivät pirstoutuisi liian pieniin kokonaisuuksiin. On tärkeää, että varmistamme, että meillä on tulevaisuudessakin riittävän vahvoja korkeakouluja, Walls toteaa.
Teksti: Elli-Noora Nieminen
Kuva: Usva Torkki
merkitys tutkimuksen laadulle, Walls sanoo.
Tampereen yliopisto herättää kansainvälistä kiinnostusta
Tampereen yliopistossa on tehty poikkitieteellistä ja innovaatioita ruokkivaa yhteistyötä, jonka seurauksena syntyneet tutkinto-ohjelmat ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta.
Hyvät toimintaedellytykset uudistuvalle teollisuudelle Äänieristetyistä kopeistaan tunnettu Framery toimii globaalisti jokaisella aikavyöhykkeellä. Yrityksen pääkonttori sekä tehdas sijaitsevat Tampereen Sarankulmassa. Kestävä kaupunkirakentaminen ja investoinnit Pirkanmaan alueella saavat yrityksen viihtymään.
Framery on voimakkaasti kasvava yritys, joka on laajentanut palvelujaan myös digitaaliselle puolelle. Viime vuonna perustetun Digital Offerings & Services -yksikön johtajan Arto Vahvasen mukaan Pirkanmaalla on luotu hyvät toimintaedellytykset teknologiayrityksille.
Nokialla, Microsoftilla ja M-Filesilla uraa luonut Arto Vahvanen toi yritykseen mukanaan vahvaa digipuolen osaamista. – Kun aloitin tässä yksikössä, aloimme voimakkaasti rekrytoimaan osaajia taloomme ja olemme onnistuneet siinä todella hyvin. Nykyisin meillä on sisäinen tuotekehitys ja -testaus. Teimme siis Framerysta tuotetalon lisäksi digitaalisia järjestelmiä tuottavan talon, Vahvanen sanoo.
Innovaatiot vaativat osaajia, investointeja ja aikaa
Investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin luovat positiivisia vaikutuksia
Frameryn kaltaisille teknologiayrityksille ja uudistuvalle teollisuudelle. Tutkimustyön rahoitukseen panostaminen esimerkiksi
Business Finlandin kaltaisten kanavien kautta on tärkeää. – Teemme tutkimusta yhteistyössä julkisten toimijoiden, kuten korkeakoulujen kanssa. Hyvin usein innovaatiot syntyvät tämän kaltaisen yhteistyön kautta. Ne vaativat syntyäkseen rahaa, aikaa sekä ihmisiä, Vahvanen sanoo.
Frameryn kaltaiselle kasvuyritykselle on tärkeää, että osaajia voi rekrytoida läheltä. – Meillä on todella korkeatasoista koulutusta lähellä, kun yliopisto on aivan vieressä. Rekrytoimme sekä softaan, mekaniikkasuunnitteluun että moneen muuhun rooliin harjoittelijoita, ja se on ollut meille todella tärkeää, Vahvanen toteaa.
Kiertotalouden edistämisellä vahvistetaan kilpailukykyä
Innovaatioiden ja kiertotalouden edistäminen
ovat tärkeitä teemoja Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteissa. Niiden avulla luodaan kestävää tulevaisuutta ja vahvistetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Framerylla kiertotalouden edistäminen lähtee asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta. – Framerylla on valikoiduilla markkinoilla tarjolla myös palvelumalli, jossa asiakas ei osta
koppia itselleen, vaan saa sen käyttöön palveluna. Tämän palvelun ympärillä meillä on paljon koppeja, jotka kiertävät, ja joskus sama koppi on jo viidennellä asiakkaalla käytössä. Osa asiakkaista haluaa käyttöönsä nimenomaisesti second hand -kopin. Koppien laatuun panostetaan ja sitä kautta pyritään pitkään koppien käyttöikään. Suurin osa koppien valmistusmateriaalista on myös kierrätettävissä, Vahvanen kertoo.
Frameryn digitaalisilla ratkaisuilla voidaan pidentää fyysisen tuotteen käyttöikää. – Kun kopit ovat yhteydessä pilveen, pystymme pidentämään tuotteiden käyttöikää myös digitaalisten järjestelmien päivityksillä tuomalla kuluttajille uusia kokemuksia, Vahvanen sanoo.
Arto Vahvasen mukaan Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella on hyvät toimintaedellytykset Frameryn kaltaisen globaalin yrityksen pääkonttorille. Framerylla työskennellään paljon hybridinä, joten pääkonttorin on tärkeää olla helposti saavutettavissa lähityöskentelyä silmällä pitäen. Kaikki kopit tuotetaan pääkonttorin yhteydessä olevalta tehtaalta, ja tieyhteyksien sujuvuudella on myös suuri merkitys.
Vahvasen mukaan Pirkanmaan vetovoimaisuus näyttäytyy erityisesti infrastruktuuriin tehdyissä investoinneissa, jotka ovat viime vuosina menneet eteenpäin. Kestävään kaupunkirakentamiseen on syytä panostaa rohkeasti myös tulevaisuudessa. Vetovoimainen kaupunki houkuttelee luokseen osaajia ja luo siten edellytyksiä myös innovaatioiden synnylle. – Tampereen lisäksi on hyvä ajatella koko Pirkanmaata alueena, ja mitä siihen kuuluu. Lähikunnat tarjoavat esimerkiksi hiukan erityyppisiä mahdollisuuksia asumiselle ja muulle vapaa-ajalle. Liikkumista helpottamalla saadaan aikaan huimia asioita, Vahvanen sanoo.
Teksti: Elli-Noora Nieminen
Kuva: Framery
Frameryn Arto Vahvasen mukaan ei ole innovaatioita ilman investointeja, osaajia ja aikaa
Pirkanmaan
Yrittäjien
toimitusjohtaja
Jenni Pölläsen
mukaan ylimääräinen
byrokratia luo pk-yrittäjille
työllistämisen ja kasvun esteitä
Paikallisten pk-yritysten tarpeet huomioitava koulutustarjonnassa
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on Suomen kasvun elinehto. Koulutusjärjestelmän kehittämiseen tarvitaan valtiotason toimia, mutta samalla tulisi huomioida paikalliset tarpeet.
– Paikallisten yritysten työvoimatarpeeseen tulisi kyetä vastaamaan nopeasti ja ketterästi. Näin työvoiman saatavuus tulisi varmistettua. Osaavan työvoiman saatavuus ei saisi olla kasvun este. Yritykset eivät kykene muuttuvassa toimintaympäristössä odottamaan tarvitsemaansa työvoimaa pitkiä aikoja, eivätkä työntekijät ole monesti valmiita lähtemään kauas kouluttautumaan, Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pöllänen sanoo.
Jatkuvan oppimisen malli osaavan työvoiman saatavuuden tueksi
Pk-yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille suunnatuissa joustavissa ja nopeissa koulutuksissa. Ammatilliseen koulutukseen kaivattaisiin lisää ketteryyttä, jotta työvoiman saatavuus voitaisiin turvata paikallisten yritysten tarpeet huomioon ottaen.
Lisäksi yritysten tulisi saada oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen riittävä tuki oppilaitoksilta. – Meillä olisi tärkeää olla joustavia malleja pk-yritysten tarpeisiin, joiden avulla voisi suorittaa
tutkinnon osia tai muita pienempiä kokonaisuuksia työn tai yrittäjyyden ohessa. Sen avulla yrityksessä jo työskentelevä tai maahan muuttava työntekijä voisi kasvattaa osaamistaan kohdennetusti. Myös työttömällä työnhakijalla olisi mahdollisuus päivittää osaamistaan sellaisilla opinnoilla, tarvittaessa yksittäisillä kursseilla, mitä yrityksissä kaivataan, Pöllänen sanoo.
Kotouttamisen edistämisellä lisää osaajia
Ulkomaisen työvoiman houkutteleminen Suomeen ja Pirkanmaalle vaatii myös, että peruspalvelut ja hallinnolliset digitaaliset viranomaispalvelut ovat saatavilla englanniksi. Lisäksi työllistämisen nopeuttaminen ja muut kotouttamista edistävät toimet ovat tässä merkittävässä roolissa. – Maahanmuuttajan näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa koko perheen muuttaminen. Tämä tarkoittaa mm. englanninkielistä koulupolkua varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluun. Meidän tulisi tukea Suomeen tulevia opiskelijoita ja työntekijöitä, jotta he kotoutuisivat hyvin ja haluaisivat asua ja työllistyä maassa myös opintojen jälkeen, Pöllänen sanoo.
Vähemmän byrokratiaa – paikallisen sopimisen esteitä poistettava Ratkaisuja työvoiman saatavuuden ja työllisyyden
edistämiseksi on sekä Pirkanmaan edunvalvontaryhmän että Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteissa haettu byrokratian karsimisesta ja paikallisen sopimisen edistämisestä. – Työmarkkinamme ovat jäykät ja tarvitsemme rohkeutta luopua vanhoista työmarkkinarakenteista, jotka nostavat työllistämisen kynnystä, Pöllänen sanoo. Vuosittain toteutettava työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri osoittaa, että pienissä yrityksissä tasapuolinen kohtelu, luottamuksellisuus ja avoimuus toteutuvat parhaiten. Lainsäädännössä olevat sopimisen kiellot ovat sopimisen esteenä erityisesti järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella tai jotka toimivat aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. – Tällaisia työnantajia on yli 80 prosenttia työnantajayrityksistä ja määrä on kasvussa. Onkin ristiriitaista, että rajoitetaan sopimismahdollisuutta juuri näillä työpaikkoilla, joissa edellytykset paikalliselle sopimisille olisivat otollisimmat, Pöllänen toteaa.
– Työmarkkinamme ovat jäykät ja tarvitsemme rohkeutta luopua vanhoista työmarkkinarakenteista, jotka nostavat työllistämisen kynnystä. Tällä luotaisiin edellytykset yritysten menestykselle ja sitä kautta koko Suomen kasvulle, Pöllänen päättää.
Teksti: Elli-Noora Nieminen Kuva: Eija Ranua
Tulevaisuuden ala kärsii huonosta tunnettuudesta
Ilpo Mäkelä kokee, että kaikkein kriittisin syy erityisesti kylmäasentajia koskevaan osaajapulaan on alan huono tunnettuus, jota voisi parantaa markkinoinnin ja viestinnän avulla. Oppilaitokset ja alan edunvalvontajärjestöt ovat tässä avainasemassa.
Ilpo Mäkelän mukaan osaajapula on ennen kaikkea valtakunnallinen haaste. – Työn vaativuuden ja heikon tunnettuuden vuoksi meillä on sellainen tilanne, ettei yritysten ja markkinoiden tarve vastaa oppilaitoksista valmistuneiden määrää, eikä tämä tilanne ole moneen vuoteen ollut tasapainossa, hän kertoo. Lämmön- ja energiansiirron parissa töitä tulee todennäköisesti riittämään myös lähivuosina, sillä kyseessä on tulevaisuuden ja kestävän kehityksen ala.
Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan MV-Jäähdytyksellä on yhdessä ammatillisten oppilaitosten kanssa järjestetty koulutuspolku. Aloituspaikat määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon MV-Jäähdytys on tietyn ajanjakson aikana valmis tarjoamaan oppisopimus paikkoja eri paikkakunnille. Oppilaitokset auttavat hakuprosessin markkinoinnissa ja viestinnässä.
Haastattelut ja valinnat toteutetaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä, ja vastuuta on jaettu myös käytännön koulutuksen osalta. – Tämä on ikään kuin täsmäisku ja hyvä esimerkki siitä, miten voidaan ottaa härkää sarvista ja yhteistyöllä tehdä, eikä jäädä voivottelemaan, Mäkelä toteaa.
Jatko- ja uudelleenkouluttautumisen
mahdollistaminen on tärkeää
Toimihenkilöiden jatkokouluttamisessa MV-Jäähdytyksen on mahdollista hyödyntää talon ulkopuolisia kouluttautumismahdollisuuksia. Suurin osa kentän ammattilaisten jatkokouluttamisesta yrityksen on kuitenkin toteutettava itse. Ilpo Mäkelä kertoo, että uudelleenkouluttautumisen kautta yritykseen on saatu hyvinkin ammattitaitoista henkilökuntaa. – Meillä on jonkin verran työvoimaa ja työntekijöitä tullut siten, että he ovat uudelleen kouluttautuneet myöhemmällä ikää, ja sieltä on saatu erittäin kovia ammattilaisia, Mäkelä sanoo. Alalle uudelleenkouluttautuminen onnistuu suhteellisen helposti, jos henkilöllä on entuudestaan esimerkiksi sähköasentajan tutkinto. – Tämän tyyppinen polku meillä työllistymiseksi on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana, Mäkelä toteaa.
Koulutusorganisaatioiden kyky mukautua alan yritysten tarpeisiin säilytettävä myös tulevaisuudessa
Ilpo Mäkelän mukaan koulutusorganisaatioilla on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet joustaa tutkintojen järjestämisessä, jotta valmistuneiden määrä ja tutkintojen sisällöt vastaisivat paremmin alalla toimivien yritysten tarpeita. Hän toivoo, että tämä kehitys jatkuisi myös tulevaisuudessa.
Ilpo Mäkelä kannustaa myös muita yrityksiä vuoropuheluun oppilaitosten ja julkisen hallinnon kanssa. Hän kehottaa yrityksiä miettimään osaajatarvettaan strategian suunnittelun yhteydessä ja viestimään tästä tarpeesta myös eteenpäin. – Mielestäni yrityksillä voisi olla tässä yhteispelissä myös sellainen rooli, että kun puhutaan kovasta osaamisesta, olisi tietyissä organisaatioissa hyvä tehdä tulevaisuusarviointia ja tulevaisuuspohdintaa. Se ei ole helppoa, kun toimintaympäristön muutokset ovat entistä arvaamattomampia, mutta se olisi tärkeää, jotta koulutusorganisaatioille ja osaamisen kehittämiselle jäisi riittävästi aikaa, hän toteaa.
Teksti: Elli-Noora Nieminen
Kuva: Eija Ranua
17.6. Kesälehti, viihde & hyvinvointi
19.8. Yrittäjän rahoitus,
● Puiden kuntotutkimuk set
● Kantojen jyrsintä
● Viher t yöt
Puh. 0400 322 135, 041 313 8587 toimisto@smp-arboristit fi
Avominnellä hoitoa
Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää Ykä Yrittäjä -hahmo, joka on sijoitettu tämän lehden ilmoitukseen.
Täytä kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 26.4.2023 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi
Kilpailun voitti edeltävällä kerralla
Tällä kerralla voittajalle on tiedossa Finnkinon leffaliput
Helmikuun oikea vastaus oli:
Sivu 29 – Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
AUTON PUHDISTUKSEN EDELLÄKÄVIJÄNÄ LIKI 30 VUOTTA!
www.tampereenpesuainepalvelu.fi
toimisto@tampereenpesuainepalvelu.fi puh. 042 466 221
NYT MYÖS VERKKOKAUPPANA!
Tilaa postitse tai nouda!
Noudot Tampereen varastoltamme Keskuojankatu 5, 33900 Tampere.
Ykä löytyi sivu/ilmoitus
Lehden paras artikkeli
Oma aihetoiveeni lehteen
nimi:
sähköposti:
puhelinnumero:
postimerkki
Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere
Minulla on osakeyhtiö, jonka olen perustanut 2004. Alan olla eläkeisässä ja haluaisin siirtää yhtiön omistuksen tyttärelleni ja pojalleni. Mitä vaihtoehtoja on käytettävissä ja miten suosittelisitte, että etenisin asiassa?
Sukupolvenvaihdos
Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin ja käyttää apuna asiantuntijaa, jotta vaihdos saadaan toteutettua tavoitteiden mukaisesti.
Mahdollisia vaihtoehtoja toteuttamisen osalta ovat mm. kauppa, lahja, jakautuminen sekä omien osakkeiden hankinta ja osakeanti. Valinnoilla vaikutetaan mm. siihen maksaako kauppahinnan pääosin jatkaja vai yritys ja siihen, ovatko velat yhtiön vai jatkajan vastuulla.
Verotus
Verolaeissa on sukupolvenvaihdoksia koskevat huojennussäännökset. Huojennuksia voivat saada sekä luopuja että yritystoiminnan jatkaja. Huojennusta tulee nimenomaisesti pyytää verottajalta. Usein tarvitaan verottajalta kirjallinen ennakkoratkaisu yllätysten välttämiseksi. Yritys tai sen osuus voidaan antaa lahjana. Lahjaveroa on mahdollista huojentaa joko osittain tai kokonaan tiettyjen ehtojen täyttyessä. Lahjoitettava osuus täytyy olla vähintään 10% yhtiön osakkeista kunkin saajan osalta. Kun osakkeet ovat olleet vähintään 10 vuotta omistuksessasi, huojennuksiin on edellytykset. Yrityksen jatkajan ei tarvitse olla lähisukulainen.
Lahjoituksensaajan tulee jatkaa yritystoimintaa yrityksessä vähintään 5 vuoden ajan.
Lahjanluontoisessa kaupassa, kun luovutushinta on vähintään 50 % yrityksen käyvästä arvosta, lahjavero voidaan jättää kokonaan maksuunpanematta. Huojennustilanteessa yritys arvostetaan 40%:n arvoon. Lahjanluontoisessa kaupassa edellytyksenä on se, että saaja saa vähintään 10 % yhtiön osak kaista ja jatkaa liiketoimintaa yrityksessä. Jos sukupolvenvaihdos tapahtuu myymällä yritys lähisukulaiselle, voidaan lahjaveron lisäksi välttyä maksamasta luovutusvoittoveroa. Edellytyksenä vähintään 10 % osuus kullekin saajalle, lähisukulaisuus sekä 10 vuoden omistus luovuttajalla.
Vaihtoehtoja
Jakautumisella voidaan vaikuttaa siihen, mitä varallisuutta jatkajille siirrettävässä yrityksessä on. Usein esimerkiksi yhtiöön kuuluva kiinteistö voidaan erottaa toiseen yhtiöön, joka jää luopujalle ja saa vuokratuloja jatkajille siirrettävästä yhtiöstä. Vaihtoehtona on liiketoimintakauppa jatkajille, jolloin myyjänä on yritys, ei omistajataho. Yritys voi myös itse ostaa osakkeita luopuvalta yrittäjältä. Toimenpiteisiin ei saa sukupolvenvaihdoshuojennuksia.
Apuvälineitä
Lindbladilla on kiinteähintainen palvelu, millä kohdeyrityksen osalta lasketaan osakkeiden huojennukset, lahjaverojen määrät ym. kaikille huojennusvaihtoehdoille yrityksen käypä arvo verottajan ohjeiden mukaisesti sekä samalla hankintahinta yhtiön osakkeille. Palvelu sisältää kirjallisen muistion, missä on laskemat huojennuksista sekä neuvottelun lakimiehemme kanssa.
Lindblad & Co Oy tarjoaa maksutonta lakineuvontaa Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille.
Lue lisää Yrittäjien neuvontapalveluista www.pirkanmaanyrittajat.fi!
Asianajotoimisto ACTAS Oy
Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE
Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ
Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA
Tietotie 1 B 143/3, 37600 VALKEAKOSKI
puh. 010 548 6060, info@actas.fi
www.actas.fi
Mika Allén*, Antti Malinen*,
Risto Tuori*, Emmi Kalliosalo
Asianajotoimisto Jari Hytti
Aleksis Kiven katu 10 E, 33210 Tampere puh. (03) 273 0145 www.jarihytti.fi etunimi.sukunimi@jarihytti.fi
Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä*, Avustava lakimies Tomi Leino, Assistentti Kati Haapanen
Painopistealue: PK-yritykset
Asianajotoimisto
Mika Ala-Uotila Oy
Kelloportinkatu 1, TAMPERE
Pirkkalaistori 4 A, NOKIA
puh. (03) 3421 110
www.nokialaw.fi
Asianajotoimisto Alfa Oy
Hämeenkatu 20 A, 6. krs
33200 TAMPERE puh. 03 3142 9000 alfalaw.com
etunimi.sukunimi@alfalaw.com
Peter Rasmussen*,
Tiina Koskinen-Tammi*,
Leena Laurila*, Otto Santala
Asianajotoimisto Merkurius Oy
Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327
www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi
Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen*, Lasse Parkkamäki*, Merete Lehto, Lotta Lampinen, Milla Kuunila
Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy
puh. 010 346 6640 www.tammer-juristit.fi
Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi
Asianajotoimisto Facta Oy
Tuomiokirkonkatu 15 A 8, 33100 Tampere p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi
Ilkka Syrjänen*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Julia Saraste* Olli Teivaala, Heikki Lehtinen
Asianajotoimisto Tempo Oy Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi
Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Iiris Härmä, Eemeli Vilpponen, Kristina Holmqvist
Lexia Asianajotoimisto
Technopolis Yliopistonrinne Kalevantie 2, 33100 TAMPERE puh. 03 260 2000 lexia.fi
Asianajotoimisto
Hilkka Tuori Oy
Näsilinnankatu 27 C, 33200 Tampere puh. 050 555 5612, 040 587 1510 hilkka@tuori.fi, www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Eveliina Kunvik*, Sini Ruusila, Laura Lehesvuori.
Painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus.
Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy
Hämeenkatu 18 a 10-1
33200 TAMPERE
puh. 020 749 8190
www.lindblad.fi
tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Ravi*
*Asianajajat
Asianajotoimisto Veneskoski Oy
Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com
Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Jenna Barrow*, Anna-Katariina Loukola*, Jorma Putkonen: asiantuntija, kiinteistöasiat
Eversheds Asianajotoimisto Oy
Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi
Antti Husa*, Timo Jarmas*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Jukka Reilin*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Sinikka Turkki*, Lavinia Husa*, Sanna Soukko*, Alexiina Ahonkivi*, Aapo Tapio
Eläkeikäinen rouva nousee Ninan kampaamotuolista, vaaleat hiukset kauniisti kiharrettuina. Mervi auttaa rouvaa pukemaan päällystakkia päälleen. Lähtiessään hän toivottaa värisevällä äänellä Merville hyvää jatkoa. Nyt Mervi ei enää kykene pidättelemään kyyneleitään, vaan kiittää kimmeltävin silmin uskollista, vuosien varrella läheiseksi tullutta asiakastaan.
Tampereen keskustassa liikkujille Mervi Höllin nimi saattaa tuntua tutulta, eikä ihme. Hölli perusti omaa nimeään kantavan kampaamon Satamakadulle vuonna 1983, ja kymmenisen vuotta sitten liike siirtyi reilun kivenheiton päähän Kuninkaankadulle.
– Olin 23-vuotias perustaessani oman liikkeen – minulla oli 1-vuotias lapsi ja odotin toista. Kampaajan ammatti oli minulle kutsumus ja yrittäjyys luontainen tie, eikä minun ole tarvinnut uravalintaani katua päivääkään, Mervi kertoo viimeisenä työpäivänään helmikuun lopussa.
– Ala on toki muuttunut 40 vuodessa paljon ja kilpailu lisääntynyt. Tässä työssä pitää koko ajan olla tietoinen trendeistä ja muuttua niiden mukana. Mutta vaikka mitä Tampereen keskustasta sanotaan, minä en voi valittaa. Erityisesti tässä Kuninkaankadulla on ollut paljon ohikulkijoita, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja riittävästi pysäköintitilaa, Mervi summaa.
Sattumalta solmitut yrityskaupat
Mervi siis teki viimeisen työpäivänsä helmikuun lopussa, mutta tutun liikepaikan ovi aukeaa jatkossakin ja asiakkaita palvelee kampaamon uusi yrittäjä Nina Grahn. Omistajanvaihdos ei varsinaisesti ollut suunniteltu juttu kummallekaan osapuolelle.
– Kyllä se meille ihan kultalautasella annettiin. Eräs minulla vuosikymmeniä asioinut asiakkaani sattuu olemaan Ninan puolison hyvä ystävä. Pitkään mietittyään hän kysyi minulta viime keväänä eläköitymisaikeistani. Samaan syssyyn kuulin, että hänellä olisi mielessään sopiva jatkaja
liikkeelleni, ja siitä se pohdinta oikeastaan lähti, Mervi kertoo.
Nina jatkaa:
– Minulla puolestaan oli ja on edelleen oma liike Ulvilassa, johon ajelin viitenä päivänä viikossa reilun tunnin suuntaansa – sen enempää asiaa miettimättä. Vähitellen ajatus alkoi kuitenkin kypsyä meillä molemmilla, ja niinpä soittelimme muutamaan otteeseen ennen kuin elokuussa viime vuonna tapasimme ensi kertaa.
Tärkein edellytys keskustelujen etenemiselle oli tunne.
– Jo ensimmäisestä puhelinsoitosta tiesin, että Nina olisi sellainen, kenelle voisin liiketoimintani siirtää. En itseni takia, vaan asiakkaideni – kun pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet yli 40 vuotta, tuntuisi kohtuuttomalta luovuttaa heidät sellaisiin käsiin, joihin en itse voisi luottaa, Mervi toteaa.
Kun on toiminut kampaajana lähestulkoon samassa korttelissa 40 vuoden ajan, on selvää, että monista asiakassuhteista on kehittynyt pitkäikäisiä. Mervi alkoi jutella tulevasta muutoksesta asiakkailleen jo joulukuussa. Helmikuun ajan Mervi ja Nina työskentelivät rinnakkain.
– Asiakkaideni vuoksi halusin olla muutosprosessissa vahvasti mukana. Minulle oli tärkeää varmistaa, että asiakkaat jäävät hyviin käsiin, ja että kaikkien kanssa ehdimme käsitellä muutosta kasvokkain, Mervi sanoo.
– Pystyn oikein hyvin samaistumaan Mervin huoleen, ja siksi on ollut hienoa päästä perehty-
mään hänen tapaansa toimia ja samalla tavata toivottavasti tulevia omia asiakkaitani. Kyse ei ole vain kampaajan ammattitaidosta, vaan sosiaaliset taidot ja ajatusmaailma ovat tässä työssä vähintään yhtä tärkeitä, Nina sanoo.
– Minulle on ollut valtava helpotus nähdä, miten hyvää työtä Nina tekee, ja siksi jätän liikkeeni oikein hyvillä mielin hänen käsiinsä. Toisaalta ymmärrän nyt, miten iso prosessi tämä yrityskauppa ja eläkkeelle jääminen on ollut käsitellä – mieli on myllertänyt näin ison asian edellä. Lisäksi olen häkeltynyt siitä tavasta, jolla asiakkaani ovat minua muistaneet – kyllä sitä herkistyy, Mervi kertoo.
Eiköhän se uusi elämänrytmi tästä vähitellen löydy! Jatkossa vanhaan tuttuun puhelinnumeroon vastaa Hiushuone Adalmina, jossa Nina palvelee sekä vanhoja että uusia asiakkaita. Tästä on molempien hyvä aloittaa uutta matkaa tulevaan.
Teksti: MARIANNE VALTA & EIJA RANUA
Kuvat: EIJA RANUA
Kun kevätaurinko taas lämmittää maaliskuun lopulla, etsimme potentiaalisia yrityksen ostajia ja myyjiä kohtaamaan toisiaan omistajanvaihdosmarkkinoilla.
- Omistajanvaihdos alkaa olla tai on jo ajankohtainen.
- Olet kiinnostunut aloittamaan yrittämisen jo valmiissa yrityksessä.
- Haluat laajentaa yrityksesi toimintaa yrityskaupoilla.
-Yrityksen sukupolvenvaihdos alkaa olla ajankohtainen.
- Etsit yrityskumppania.
Varaa aika jo kalenteristasi ja tule mukaan kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja ja kohtaamaan uusia liike-elämän tuttavuuksia. Tapahtuma järjestetään tiistaina 28.3.2023
Tampereella Finlaysonilla Kohtaamisia-tilassa alkaen klo 13. Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi kaiken kokoisten yritysten yrittäjät ja yritysten edustajat, asiantuntijat sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet!
Mika Valtonen on auktorisoitu yritysvälittäjä sekä itsenäinen yrittäjä Suomen suurimman yritysvälitysyrityksen, Suomen Yrityskauppojen listoilla. Työssään Valtonen auttaa myyjiä luopumisprosesseissa sekä ostajia helmien löytämisessä.
Tavallisesti yrityksesi on kiinnostava ainakin sinulle, henkilöstöllesi ja asiakkaillesi, mutta mitä siitä ajattelee ulkopuolinen?
Ovatko perustiedot kunnossa? Kun olet perustanut tai ostanut yrityksesi, niin mitä papereissa luki? Se, että yrityksellä on nimi ja y-tunnus on hyvä alku, mutta vasta alku. Viittaako yrityksen nimi johonkin muuhun tekemiseen vai kertooko se suoraan, minkälaista toiminta todella on?
Nimen osalta voi olla esimerkiksi haastavaa, jos siinä mainitaan yrittäjän nimi. Haluaisitko itse ostaa yrityksen, jonka nimi on edellisen yrittäjän oma nimi? Haluatko myydä yrityksen, jolla on sinun nimesi, kun et voi kohta enää vaikuttaa siihen, mitä yritys tekee, ja miten se toimii?
Usein myös virallisten rekisterien toimialaluokitukset ovat vanhentuneet. Kaupparekisterin mukaan yritys tekee yhtä ja nykyisin todellisuudessa tekeekin ihan toista.
Ovatko koneiden ja laitteiden huollot ajan tasalla?
Huoltodokumenttien lisäksi muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyt, sertifikaatit ja tietenkin asiakas-, työ- ja ostosopimukset sekä lista yrityksen kalustosta on hyvä olla saatavilla. Usein törmää tilanteisiin, joissa esimerkiksi työsopi-
mukset ovatkin kysyttäessä puutteellisia. Vaikka ne olisivatkin myyjän mielestä toimineet hyvin ei ostaja voi, eikä hänen pidä luottaa siihen, että näin on myös tulevaisuudessa. Yrityksen tärkeisiin dokumentteihin kuuluu luonnollisesti myös taloushallinnon data. Kun kirjanpito on ajantasaista ja oikein, on se myyntikuntoa edistävää. Kirjanpidon luvut ovat ne, joista ostamisesta kiinnostunut saa kuvan yrityksesi tilasta. Älä kuitenkaan sorru muuttelemaan todellista tekemistä myyntikunnon nimissä. Jotkut saattavat jättää palkkaa nostamatta, lykätä hankintoja tai keksiä jotain muuta, jotta yrityksen kirjanpidon luvut näyttäisivät hetkellisesti todellista paremmilta. Valitettavasti on todettava, että se on täysin turhaa. Viralliset yritysvälittäjät ovat pakotettuja tekemään lukuihin oikaisuja, jotta oikea tekemisen taso tulee esiin, ja usein kauppahintakin muodostuu eristä, jotka liittyvät tulevaisuuden tuottoihin.
3. Myyntikohteen tunteminen
Myyntikuntoon liittyy oleellisesti myös se, että tiedetään, mitä myydään. Yritykselle on voitu hankkia omaisuutta, joka ei kuulu varsinaiseen ydinliiketoimintaan: mökki, lomaosake tai esi-
merkiksi taidetta. Nämä eivät yleensä kiinnosta ostajaa yrityskaupan osana. Kannattaa miettiä ennalta, mitä näille myyntitilanteessa tehdään. Mutta malttia näidenkin kanssa! On käynyt niinkin, että myyjä olettaa, ettei jokin omaisuuserä kiinnosta ostajaa, hävittää sen pois, ja ostaja sitten miettii heti, mistä sellaisen saisi hankittua.
4. Kannattavuudesta huolehtiminen
Lähtökohtaisesti kannattava yritys on kiinnostavampi kuin kannattamaton. Kiinnitä huomiota myyntikatteisiin ja kuluihin. Niillä on iso vaikutus kannattavuuteen. Hyvän potentiaalin omaava yritys voi kuitenkin, heikosti kannattavanakin, olla kiinnostava kauppakohde. Kaikki ostajat eivät osta pelkkää tuottoa. Kiinnostus yritykseen voi johtua esim. kalustosta, sijainnista, henkilöstöstä, sopimuksista tai muusta seikasta, mitä et itse tullut ajatelleeksi.
5. Avun pyytäminen
Me teemme tätä työtä sinua varten. Pidetään yhdessä yritykset myyntikunnossa.
NYT MYÖS RÄNNIT JA KATTOTURVATUOTTEET!
Minä välitän.
AIKOINA.
• Tampereen pormestari
• Kansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtaja
• Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtaja
• Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsen
• Yhteiskuntatieteiden tohtori
• Kahden lapsen äiti
PERIKUNNAT, MUUTTOYLIJÄÄMÄT
JA MUU ARVOTAVARA .
Annamme henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin ja yrittäjän henkiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa. Arkisin klo 9 –16 03 251 6513
Työperusteisen maahanmuuton asiantuntija
Filosofian tohtori, koulutuspäällikkö, Sastamala. 202
Kauttamme saat todennäköisesti parhaan hinnan. Kysy lisää p. 0400 884 434
www.huutokauppaekman.fi
Kansanedustaja, puolustus ja tarkastusvaliokuntien jäsen ja eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtaja. 155
Pirkanmaan vaalipiirissä
Äänestä eduskuntavaaleissa 2.4.2023
Ennakkoäänestys 22.-28.3. ja ulkomailla 22.-25.3. Keskusta.fi
Valittavanasi on yhdellä sähkömoottorilla varustettu takavetoinen
Single (238 hv tai 252 hv), kahdella moottorilla varustettu nelivetoinen Twin (408 hv) ja kolme varustetasoa: Core, Plus ja Ultimate. Kasvaneiden akkukapasiteettien myötä toimintamatkat yhdellä latauksella ovat entistä pidempiä: jopa 532 km (WLTP). Auton akku latautuu 10–80 % nopeimmillaan vain 27 minuutissa.
Hintaan kuuluva huolenpitopaketti sisältää huollot, takuun, tiepalvelun ja halutessasi voit lisätä siihen myös edullisen vakuutuksen ja kotilatauslaitteiston. Nauti skandinaavisesta ylellisyydestä, äänettömästä ajamisesta nollapäästöillä ja integroiduista Googlen palveluista.
Tervetuloa tutustumaan Volvon sähköisiin autoihin.
Uudet täyssähköautot myös Volvo Car Yksityisleasingillä**. Pyydä tarjous!
Huoleton Volvo Car Yksityisleasing sisältää mm. autoon liittyvät rahoituskustannukset, huollot, kesä- ja talvirenkaat vanteineen sekä katsastukset ja tiepalvelun.
Volvo C40 Recharge alk. 54.000 €
Volvo XC40 Recharge alk. 52.500 €
Volvia vakuutustarjous sähköautoihin: täyskasko 49 €/kk + liikennevakuutus alk. 21 €/kk. ***
Volvo XC40 Recharge -mallisto alkaen: autoveroton hinta 51.900 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 52.500 €. Ajoakun käyttökapasiteetti 67-78 kWh, toimintamatka 451-514 km, keskikulutus 17,1-18,0 kWh/100 km, CO 2 0 g/km (WLTP). Volvo C40 Recharge -mallisto alkaen: autoveroton hinta 53.400 €, autovero 0 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 54.000 €. Ajoakun käyttökapasiteetti 67-78 kWh, toimintamatka 471-532 km, keskikulutus 16,5-17,9 kWh/100 km, CO2 0 g/km (WLTP). Toimintamatka- ja kulutusarvot on tarkoitettu ensisijaisesti automallien väliseen vertailuun. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus.
*Tarjous voimassa Käyttöauton Markkinaviikon ajan 15.-25.3.2023 ja koskee uusia asiakastilauksia.
** Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Volvo Car Yksityisleasing on NF Fleet Oy:n yksityisleasingtuote.
*** Volvia-täyskasko: Volvo C40 Recharge ja Volvo XC40 Recharge -täyssähköautoille kiinteään kuukausihintaan 49 euroa kolmen vuoden ajaksi. Saatavilla yksityis- ja yritysasiakkaiden yksityiskäyttöön rekisteröitäville autoille. Etu edellyttää Volvian liikennevakuutusta. Vakuutukset myöntää If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike, ja ne otetaan Ifin asiamiehenä toimivassa jälleenmyyjäliikkeessä.
Lähde: Taloustutkimus/Brändien arvostus 2022.
Etusi jopa 2 160 €!
Puhdas hybridikokemus. Suunniteltu kuormittamaan ympäristöä vähemmän – niin kaupungissa kuin sen ulkopuolellakin. Volvo XC40 valittiin Vuoden Autoksi Euroopassa 2018 ja se oli TM SUV-vertailun testivoittaja 2019.
Volvo XC40 T4 TwE Plus Bright aut. alkaen: autoveroton hinta 52 300 €, autovero 1 995,57 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 54 895,57 €. EU-yhd. 2,1 l/100 km, CO2 50 g/km. Volvo XC40 T5 TwE Plus Bright aut. alkaen: autoveroton hinta 53 600 €, autovero 2 045,45 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 56 245,45 €. EU-yhd. 2,1 l/100 km, CO2 50 g/km. Hinnat 1.12.2022 hinnaston mukaan. Kuvien autot lisävarustein.
*Toimintamatka- ja kulutusarvot on tarkoitettu ensisijaisesti automallien väliseen vertailuun. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat muun muassa kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus.
**Tarjous voimassa 15.-25.3.2023 ajan uusien autotilausten yhteydessä.
DACIA SANDERON TAI SANDERO
VAIN KÄYTTÖAUTOSTA RAJATTUUN ERÄÄN AJAMATTOMIA & REKISTERÖIMÄTTÖMIÄ VM. 2022 AUTOJA.
CO2-päästöt 119-140 g/km, WLTP-yhd. 5,3-6,2 l/100 km. Dacia Sandero TCe 90 Comfort alk. 17 498,98 €. Dacia Sandero TCe 90
Comfort alk. 20 115 €: sis. Media Nav -multimediajärjestelmä 8” kosketusnäytöllä ja integroidulla navigoinnilla, peruutuskamera ja pysäköintitutkat edessa ja takana. Dacia Sandero Stepway TCe 90 Aut Comfort alk. 21 168 € : sis. peruutuskamera ja pysäköintitutkat edessä ja takana. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein. *Tarjous koskee rajattua erää 2022 mallivuoden Dacia Sandero ja Sandero Stepway -malleja. Autot ovat ajamattomia ja rekisteröimättömiä uusia autoja. **Kertaluoton rahoitusesimerkki: Dacia Sandero TCe 90 Comfort, 17 498,98 € (sis.toim.kulut 600 €), käsiraha/vaihtoauto 5 000 €, rahoitettava osuus yht. 12 797,98 €. Rahoitusaika 48 kk (max), avausmaksu 299 €, käsittelymaksu 15 € /erä, korko 1,99 %, kk-erä 292,60 €. Luottokustannukset yht. 1 545,72 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 14 343,70 €, luottohinta 19 044,70 € ja todellinen vuosikorko 5,98 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki.
Mallisto alk. 40 228 €
Markkinaviikon ajan
Mallisto alk. 28 633 €
151 g/km, EU-keskikulutus 6,6 l/100 km (WLTP). Kuvan auto erikoisvarustein. JAZZ HYBRID ELEGANCE alk. 28 632,93 €. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. CO2-päästöt 102 g/km, EU-keskikulutus 4,5 l/100 km (WLTP). Kuvan auto erikoisvarustein.
Lämpöpumppujen räjähdysmäinen kysyntä on seurausta muuttuneesta markkinatilanteesta
Öljyn hinnan nousu ja Ukrainan sota ovat kasvattaneet lämpöpumppujen kysyntää merkittävästi. Saatavuusongelmat kurittavat alan yrityksiä ja toimitusajat venyvät pahimmillaan jopa vuoden mittaisiksi. Haasteista huolimatta Pirkan Maalämmöllä on riittänyt töitä. Yritys palvelee sekä kotitalouksia että yritysasiakkaita. Tällä hetkellä suurin osa töistä liittyy lattialämmityksiin ja omakotitalojen lämpöpumppujen asennus- sekä huoltotehtäviin.
Nokialainen isän ja pojan lämpöpumppuyritys
Pirkan Maalämpö on perheyritys, jota toimitusjohtaja Mikko Leppänen luotsaa yhdessä isänsä kanssa. Yritys syntyi liiketoimintakaupan myötä vuonna 2015. Mikon isä oli ollut alihankkijana yrityksellä ja sen aikaiset yrittäjät halusivat lopettaa liiketoiminnan, mutta Mikon isä halusi jatkaa. He ostivat liiketoiminnan yhdessä vastavalmistuneen Mikon kanssa.
– Se meni aika lailla niin, että kun keväällä valmistuin LVI-alan insinööriksi AMK:sta, niin marraskuussa oli firma pystyssä, Mikko vahvistaa.
Yrityksen alkuaikoina rakennusala kärsi vielä taantumasta, mikä toi haasteita tuoreelle yrittäjälle. Yhteistyö isän ja pojan välillä on kuitenkin sujunut alusta asti hyvin. Tällä hetkellä yritys työllistää yhteensä neljä henkilöä yrittäjät mukaan lukien.
– Meillä on muutama työntekijä, jotka tekevät käytännössä pelkästään lattialämmityksiä. Olemme pyrkineet siihen, että isä pystyisi tekemään huoltopuolta sekä tarjouslaskentaa ja minä sitten teen muut työt, Mikko toteaa.
Lämpöpumpun tärkein
huoltotoimenpide on puhtaanapito
Lämpöpumppuja myytäisiin Mikko Leppäsen mukaan niin paljon kuin niitä olisi tarjota. Kaikkein
kuumimmillaan niiden kysyntä kävi vuosi sitten. Lämpö pumppujen myyntiä haittaavat kuitenkin niiden saatavuusongelmat ja pitkät toimitusajat.
– Kun tilanne on se, että on 20 myytyä konetta ja toimitusaika voi olla jopa vuoden, on aika vaikeaa myydä uutta konetta, hän täsmentää.
Lämpöpumppuja pidetään energiatehokkaana lämmitysratkaisuna. Öljyn hinnan noustessa moni on vaihtanut öljylämmityksen maalämpöön. Myös sähkön hinnan nousun arvellaan lisänneen lämpöpumppujen kysyntää, mutta Mikko muistuttaa, että myös lämpöpumput kuluttavat sähköä.
–Kaukolämmön ja lämpöpumppujen energian hinnat ovat lähentyneet toisiaan, mutta lämpöpumput ovat kuitenkin toistaiseksi edullisempia, hän pohtii.
Energiatehokkuuteen voi vaikuttaa huoltamalla lämpöpumppua säännöllisesti. Vastoin yleisiä uskomuksia tämä onnistuu myös kuluttajalta itseltään pitämällä lämpöpumpun suodattimet puhtaana. Kylmäpuoli kannattaa jättää ammattilaisten huollettavaksi, mutta siihen ei Mikko Leppäsen mukaan usein tarvitse koskea.
– Puhdistus vaikuttaa paljon laitteen energiatehokkuuteen. Jos suodattimet ovat puhtaat, käyttäisin ammattilaisen katsomassa, noin viiden vuoden välein, että lämpöpumppu toimii, miten sen pitää. Maalämpöpumpuissa ja ilmavesikoneissa lähes kaikki komponentit voidaan testata ja niiden rikkoutumiseen voidaan varautua, Mikko kertoo.
Ammattitaito ja ketteryys ovat pienemmän kylmätekniikkayrityksen valtteja
Kun Mikko Leppäseltä kysyy, mikä tekee Pirkan
Maalämmöstä alansa parhaan yrityksen, hän miettii hetken
– Ammattitaito, joustavuus ja palvelu. Ennen saatavuusongelmia oli tilanteita, joissa asiakkaan rikki menneen öljykattilan tilalle saatiin toimitettua ja asennettua lämpöpumppu vuorokaudessa. Ne ovat sellaisia onnistumisen kokemuksia, jotka ovat jääneet mieleen, Mikko pohtii.
Asiakkaat saavat Pirkan Maalämmöstä nopeasti apua akuuteissa ongelmatilanteissa esimerkiksi, kun lämmitys tai lämpimän veden tulo katkeaa. – Akuutit viat käydään korjaamassa nopeasti. Meillä on päivystys ja on käyty viikonloppuisin ruuvailemassa koneita käyntiin, Mikko vahvistaa. Lämpöpumppujen asennus- ja huoltotöiden lisäksi Pirkan Maalämpö tekee lattialämmityksiä yritysten lisäksi myös kotitalouksille. Yrityspuolella lattialämmitysprojektit toteutetaan usein alihankintana rakennusliikkeille. Yrittäjäuralta Mikko Leppäselle ovat jääneet mielen erityisesti isommat projektit.
– Isommat kohteet, mitä on tehty, ovat jääneet mieleen. Käytiin Olympiastadionilla tekemässä sulatuksia, Mikko sanoo. Hän toteaa niiden olevan valtavan kokoisia projekteja. Projektin koosta riippumatta asiakkaiden kiitollisuus palkitsee.
Alan haasteista huolimatta Mikko Leppänen toivoo, että Pirkan Maalämpö voisi tulevaisuudessa kasvattaa toimintaansa erityisesti yritysasiakaspuolella.
– Hallittua kasvua haetaan koko ajan, hän sanoo.
www.pirkanmaanyrittajat.fi
Valokuituliittymä alkaen
R isu ista ja puuta rhajät teistä helpost i eroon:
Ku ljeta m me pois kaadet ut pensaat ja er i la iset puuta rhajätekasat, jot ka nosta m me kou ra l la k y y t i i n.
Pa lvelu m me si nu l le:
• Tuomme multaa ja k iv iaineksia
HUOM! Kuorman purku mahdollinen
kauhalla esim aidan yli
• Va i htolava k u ljet u k set
• Nostot yöt
• Puun kaato hen k i lönost urin av u lla
Ota yhtey t tä ja k ys y l isää!
P.
Alumiiniprofiilien sahausta ja lävistystä
Alumiinitie 2, 37200 Siuro, gsm 040 716 0154
K ittele unelmiesi kokous ja juhla!
Nokian K ar t ano t arjoaa upeat tilat ja miljöön.
Lounasta tarjolla ma–pe klo 11–14.
Nokian Kartano
Emäkoskentie 6, 37120 Nokia | Puh. 040 823 4077 nokiankartano@foodandco.fi | www.foodandco.fi/nokiankartano www.facebook.com/nokiankartano
LUKUISIA JÄSENPALVELUJA SEKÄ ETUJA
KÄYTTÖÖSI:
YRITTAJAT.FI/ LIITY
JOKO TUTUSTUIT YRITTÄJÄT -AKATEMIAN KURSSITARJONTAAN?
Yrittäjät-akatemian ilmoittautuminen on auki koko
vuoden ja voit ilmoittautua milloin vain.
YRITTAJAT.FI/ YRITTAJATAKATEMIA
*sis. liittymän kaivuineen, kuitupäätteen ja reitittimen. Liittymän käyttöönotto 150 €. Lisäksi tarvitset laajakaistapalvelun!
Aloitamme Lounean valokuidun rakentamisen Tampereella ja Nokialla, vielä ehdit tilata!
Valokuitu tuo kotiisi tiedonsiirtokyvyltään ylivoimaisen nettiyhteyden, jota eivät myrskyt tai naapureiden netinkäyttö hetkauta.
Valokuitu on ainoa nettiratkaisu, joka myös nostaa kotisi arvoa - se on erinomainen investointi joka ratkaisee nettitarpeesi vuosikymmeniksi eteenpäin.
Etätyöt ja pelaaminen käyvät kuin tanssi –vaikka koko perheeltä samanaikaisesti.
Mahdollistaa sinulle häiriöttömät kaapeli-tv- ja viihdepalvelut.
Lounean kuitunetti on aina symmetrinen, joten data liikkuu molempiin suuntiin huippunopeudella.
Katso oman osoitteesi saatavuus ja tilaa tai ilmoita kiinnostuksesi: kuitusaatavuus.lounea.fi
Lisätietoa kampanjasta: lounea.fi/tampere
ILMOITTAUDU
FUTURE FUTURE FUTURE
NÄYTTEILLEASETTAJAKSI!
25.4.2023
KLO 13-18
TAMPERE-TALO
VAPAA PÄÄSY KIERTOTALOUSMESSUT
KIERTOTALOUSMESSUT
bit.ly/kiertomessut
25.4.2023
bit.ly/kiertomessut
KLO 13-18
TAMPERE-TALO
VAPAA PÄÄSY
TULE MUKAAN KEVÄÄN TÄRKEIMPÄÄN KIERTOTALOUSTAPAHTUMAAN TAMPERE-TALOON!
Myy ja esittele kiertotaloustuotteita ja -palveluja. Näyttelyosastot 4-6 m2 110-155€ varusteluista riippuen.
VARAA PAIKKASI: bit.ly/kiertomessut milla.kolehmainen@tampere.fi
HIILINEUTRAALI TAPAHTUMA – LUOTETTAVASTI JA LÄPINÄKYVÄSTI!
Tarjoa vastuullinen elämys Tampere-talossa. Pyydä tarjous!
Kun ryhdyt yrittäjäksi, liityt suureen, kasvavaan ja merkittävään joukkoon.
Yrityksissä on alettu valmistautua vuoden 2024 alusta voimaan tulevaan EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD). Se velvoittaa yrityksiä raportoimaan liiketoimintansa vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Vastuullisuusraportointi ei sinällään ole uutta. Jatkossa suuryritysten on aiemmasta poiketen kuitenkin raportoitava myös toimitus- ja hankintaketjunsa vastuullisuudesta.
OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja
Keitaanniemen (Kauppalehti 13.2.2023) arvion mukaan jo 42 % suuryrityksistä on joutunut vaihtamaan alihankkijansa, kun sen vastuullisuusraportoinnissa on ollut puutteita. Alihankintayrityksissä on siis viisasta kääriä hihat – ja pian.
Raportointivelvoite laajenee vuosittain
Tällä hetkellä kirjanpitolaissa määritelty vastuullisuusraportointivelvoite koskee listayhtiöitä, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase 20 miljoonaa euroa. EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi tulee vuoden 2024 osalta velvoittamaan näitä samoja yrityksiä, mutta täsmentynein vaatimuksin.
Vuodesta 2025 eteenpäin kestävyysraportointi koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joissa täyttyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta ehdosta: taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa, liikevaihto vähintään 40 miljoonaa
euroa tai tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
HUOM! Vuodesta 2026 alkaen kestävyysraportoinnin piiriin siirtyvät myös pörssiin listautuneet pk-yritykset.
Alihankintayritykselle vastuullisuus on arvokasta
EU hyväksynee lopulliset CSRD-standardit kesällä 2023. Vasta sen jälkeen selviää, minkälaisilla mittareilla yritysvastuusta on jatkossa tarkalleen ottaen raportoitava.
Näillä näkymin uudet raportointivaatimukset tulevat suuryrityksissä liittymään ainakin johtamis- ja hallintotapaan, ilmastovaikutuksiin, luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen, työntekijän oikeuksiin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan. Samantyyppisten tietojen raportointia niiltä tultaneen edellyttämään myös hankinta- ja toimitusketjunsa osalta.
Vastuullisuus luo kilpailuetua
Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemän PKvastuullisuusbarometrin (2021) mukaan yritysvastuun kehittäminen tarjoaa pk-yrityksille lukuisia liiketoiminnallisia hyötyjä. Näistä itsestään selvin on pääsy osaksi toimitusketjua ja menestyminen kilpailutuksissa.
Merkittävää etua yrityksille on taatusti myös esimerkiksi korkeasta asiakastyytyväisyydestä, rahoittajien ja sijoittajien luottamuksesta sekä vahvasta työnantajamielikuvasta ja vetovoimasta
rekrymarkkinoilla.
Joskus vastuullisuuden kehittäminen voi myös synnyttää täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai roihauttaa kipinän tuottoisalle innovaatiolle.
Miten päästä alkuun?
Monessa yrityksessä vaaditaan jatkossa siis valmiutta kehittää toimintaa entistä vastuullisemmaksi. Käytännössä alihankintayrityksiltä odotetaan toimenpiteitä esimerkiksi päästöjen ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä sen todentamiseksi, että yritys huolehtii työntekijöidensä oikeuksista, palkkauksesta ja työturvallisuudesta.
Vastuullisuuden kehittäminen edellyttää kykyä kerätä ja analysoida tietoa yritystoiminnan vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin sekä yhteiskuntaan. Lisäksi se vaatii rohkeutta nivoa yritysvastuu osaksi strategiaa ja sitä, että koko henkilöstö osallistetaan vastuullisuustyöhön.
Vastuullisen toiminnan todentamiseksi tarvitaan aina myös totuudenmukaista, avointa ja läpinäkyvää viestintää. Se tekee vastuullisuuden näkyväksi sidosryhmille – myös sille alihankintaa tilaavalle yhtiölle.
Yritysvastuun kehittäminen saattaa kuulostaa avaruusteknologialta, mutta sitä se ei ole. Ratkaisevaa alkuun pääsemisessä on yrityksen johdon ja omistajien sitoutuminen kestäviin arvoihin sekä niitä edistävään työhön.
Elettiin vuotta 1991, kun Vammalan ympäristölautakunnassa istunut Antti Jokinen sai kuulla sotaveteraanien etsivän jatkajaa paperinkeräystoiminnalleen. Antti innostui asiasta, ja yhdessä ystävänsä Esko Pirasen kanssa otti tehtävän hoitaakseen. Sittemmin vastuu on siirretty seuraavalle sukupolvelle ja Vammalan Hyötykeräys Oy kasvanut 15 henkilöä työllistäväksi jätehuollon palveluntarjoajaksi ja yritysten kiertotalouskumppaniksi.
Kiinnostus kierrätystä kohtaan lisääntyi tasaisesti koko 1990-luvun ja sen myötä Hyötykeräyksen toiminta laajeni nopeasti paperista pahviin ja muihin jätelajeihin. 2000-luvulle tultaessa toiminta siirrettiin isompiin tiloihin ja yrityksessä alettiin kehittää esimerkiksi rakennusja teollisuusjätteiden jatkohyödyntämistä. Sukupolvenvaihdos nuijittiin vuonna 2010, minkä jälkeen Hyötykeräys alkoi kasvaa nykyisiin mittoihinsa muun muassa yritysostoin. Toisen terminaalin avaaminen ja tytäryhtiö Hyötypaalaus Oy:n perustaminen Nokian ECO3-alueella laajensi toimialuetta Tampereen suuntaan ja kohti entistäkin suurempia yritysasiakkuuksia.
– Pitkäjänteisen työn lisäksi myös aika ja muun muassa lainsäädännön kehittyminen ovat auttaneet meitä toimintamme kehittämisessä, sillä niin yritysten kuin kotitalouksienkin velvollisuus ja into kierrättää ovat kasvaneet kaiken aikaa. Tänä päivänä huolehdimme jätehuollon palveluista pääsääntöisesti Pirkanmaalla sekä Satakunnassa. Toimimme kierrätyksen asiantuntijana sekä kiertotalouden kumppanina niin yritysten kuin julkisen sektorin puolella, kertoo Vammalan Hyötykeräys Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012 alkaen toiminut Lauri Jokinen.
Perheyrittäjyys luo merkitystä ja jatkuvuutta
Nykyisistä omistajista Lauri ja Eero Jokinen ovat yrityksen perustajan Antti Jokisen poikia.
Heidän lisäkseen yrityksen omistajia ovat Esko Pirasen pojat Vilho ja Oskari Piranen. Jokisen veljeksistä myös Timo työskentelee yrityksessä.
– Tulin yritykseen töihin vuonna 2005, mutta kesätöitä olin toki paiskinut Hyötykeräyksellä aina sieltä 1990-luvun alkupuolelta asti. Yrittäjyyteen on tässä jotenkin kasvanut ja kyllähän se eräänlainen elämäntapa on. Itselleni on palkitsevaa nähdä oman työni tulos ja perheyrityksen tarinan jatkuminen lisää sekin merkityksellisyyttä työhön ja yrittäjyyteen, Lauri sanoo.
Materiaalien kierrätys on ollut Hyötykeräyksen ydinosaamista yrityksen perustamisesta lähtien, ja yksityis-, yritys- ja julkisen puolen asiakkaille tarjottavat jätehuollon palvelut ovatkin yrityksen kivijalka. Nykyään Hyötykeräys tunnetaan myös kiertotalouden asiantuntijana ja yrityskumppanina – Uskon siihen, että tulevaisuudessa yhteiskunnan toiminta perustuu kiertotaloudelle – materiaaleille pyritään rakentamaan suljettuja kiertoja yritysten/symbioosien sisällä niin, että jätteelle löydetään aina jatkokäyttöä muualla. Tietyllä tavallahan kiertotalous on ollut toimintamme ydin jo silloin, kun koko termiä ei ollut keksittykään, mutta toki tänä päivänä eri jätelajien ja hukkamateriaalien jatkokäyttömahdollisuudet ovat aivan toista luokkaa kuin 1990-luvulla, Maria Jokinen kertoo.
Maria on Eero Jokisen puoliso ja tuli mukaan
perheyhtiön toimintaan syksyllä 2021. Kehitysjohtajana Maria vastaa liiketoiminnan kehittämisen ohella muun muassa koulutus- ja konsultointipalveluista.
Yritysvastuu imagoasiasta strategian kulmakiveksi
Siinä missä yritysvastuu ja niin sanotut vihreät arvot saatettiin aikaisemmin nähdä imagokysymyksenä, on ympäristön huomioimisesta tullut monille yrityksille strategian kulmakivi.
– Isoissa yrityksissä vastuullisuus on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta pk- ja mikroyrityksissä paukut on ymmärrettävästi suunnattu muualle. Viime vuosina ympäristöasioihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös pienissä yrityksissä, ja siksi mekin olemme konkreettisten jätehuollonratkaisujen lisäksi alkaneet tarjota myös koulutus- ja konsultointipalveluita. Vastuullisuus on monille kilpailukykyä vahvistava tekijä, ja alihankintaketjujen myötä jopa kaupankäynnin edellytys pienillekin yrityksille, Maria sanoo.
Datasta kiertotalouden raaka-aine
Paperin, pahvin, muovin, metallin ja muiden lukuisten materiaalien lisäksi myös datasta on tullut kiertotalouden merkittävä raaka-aine.
– Entistä useammin vastuu esimerkiksimateriaalivirtojen ja kierrätysasteen raportoinnista valuu alihankintaketjua myöten pk-yrittäjän tehtävälistalle ja siksi dataa tarvitaan ketjun kaikista
vaiheista. Haluamme osaltamme parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä kiertotalouden rattaissa ja siksi lanseerasimme hiljattain uuden raportointipalvelun, joka soveltuu kaiken kokoisten yritysten käyttöön, Maria kertoo.
– Onkin syytä muistaa, että tiedonkeruu ei täytä ainoastaan raportointitarvetta – sen avulla voidaan myös esimerkiksi optimoida jätehuollon kustannuksia sekä ohjata ympäristöhuoltoon liittyviä prosesseja, hän jatkaa.
Globaalit megatrendit näkyvät myös Pirkanmaalla
Sitra julkaisi tammikuussa katsauksen globaaleista kehityssuunnista, megatrendeistä, jotka kuvaavat muutoksen kaaria ja tuovat esiin ajankohtaisia ilmiöitä. Sitran listalle päätyivät muun muassa luonnon kantokyvyn ja talouden perustan rakoileminen.
– Vaikka yrittäjän arki pyörisikin oman perustoiminnan ympärillä, on mielestäni tärkeää pitää aistit auki ympäröivään yhteiskuntaan. Emme me täällä Pirkanmaallakaan ole piilossa globaaleilta ilmiöiltä, ja siksi jatkuva uudistuminen on välttämätöntä. Aina voi kokeilla uusia juttuja ja soveltaa muiden alojen käytäntöjä omaan liiketoimintaan, Lauri muistuttaa.
Samasta syystä Hyötykeräys on myös Pirkanmaan Yrittäjien ja Vammalan Yrittäjien jäsen jo toisessa polvessa.
– Paikallisten yrittäjien verkostosta voi matalalla kynnyksellä ammentaa niin vertaistukea haasteisiin kuin uusia ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Itselleni yrittäjäyhdistyksestä on muodostunut todella tärkeä yhteisö, ja osallistumalla aktiivisesti paikallisyhdistyksen toimintaan olen saanut myös paljon uusia tuttuja ja jopa ystäviä, Lauri sanoo.
■ Ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto, esimiestyön osaamisala 18.4.
■ Isännöinnin erikoisammattitutkinto 18.4.
■ Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto, työnjohtaja 18.4.
■ Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 1.6.
Hae nyt: sedu.fi/esimiesareena
VERKOSSA mm.
■ Isännöinnin ammattitutkinto 5.4.
■ Kahvilapalvelut 11.4.
■ Liiketoiminnan ammattitutkinto myyjä tai taloushallinnon osaaja 4.4.
■ Ravitsemisalan osaaminen ajan tasalle, jatkuva haku
■ Robotiikan perusteet ammatilliselle opettajalle 27.4.
■ Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, jatkuva haku
Hae nyt: sedu.fi/ekampus
HAKIJAPALVELUT
p. 040 830 2275 hakijapalvelut@sedu.fi
Yrittäjien edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä!
"Jussi Haavisto on tehokas ja aikaansaava yrittäjävaikuttaja. Siksi tuemme Jussin valintaa kansanedustajaksi."
Kari Kantalainen, Pirkanmaan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja (1989 –2005) ja kunniapuheenjohtaja, kansanedustaja (1995 – 2003)
Jari Jokilampi, Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja (2002 – 2014) Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja (1993 – 2018)
Jussi Haavisto työllistäjä, yrittäjäaktiivi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Pitkäaikaista kokemusta Pirkanmaalaisten hyväksi.
Teksti: MARIANNE VALTA & EIJA RANUA Kuva: EIJA RANUAKasvihuoneyrittäjä, Hortonomi (AMK)
5
Tavattavissa seuraavaksi:
18.3. Kyröskosken tori 9.30-11, Kauppakeskus Komppi 11-13
20.3. Tampere keskustori 10-12
Kestävämpää tulevaisuutta rakentamassa
ELINVOIMAKUNTAKILPAILUN VOITON – KUNNIAMAININTA AKAALLE!
Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto palkitsivat Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailun menestyjät Nokialla, Pirkanmaan Elinvoima-seminaarissa 14.3.2023. Kangasala palkittiin vuoden yrittäjyys- ja elinvoimakuntana. Akaa sai kunniamaininnan elinvoiman kirittäjänä.
Puolustusvoimien lakimies, varatuomari, kiekkoäiti
Suomen menestys syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta Riskin ottamisesta tulee palkita!
Eduskuntavaalit 2023
Kilpailu saa pirkanmaalaiset kunnat tarkastelemaan omaa toimintaansa yrittäjyysmyönteisyyden ja elinvoiman kautta. Vaikka kunta ei sijoittuisi kilpailussa, jo pelkästään kilpailuun osallistuminen antaa kunnan johdolle uusia avaimia elinvoimaisuutensa kehittämiseen. – Kuntien johtajat kertovat, että kilpailu tarjoaa vuosittain hyvän koonnin koko edeltävän vuoden kulusta. Samalla tulee yhdessä tärkeimpien sidosryhmien kanssa pohdittua, mitä kunnan tulisi lisätä tulevan vuoden elinvoimastrategiaansa. Kilpailuun liittyvä keskustelu avaa niitä tärkeitä osa-alueita, jotka lisäävät yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa, Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pöllänen kertoo.
Yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailun ovat voittaneet aikaisempina vuosina Nokia 2022, Parkano 2021, Pirkkala 2020, Sastamala 2019, Ylöjärvi 2018 ja Lempäälä 2017.
Teksti ja kuva: EIJA RANUA
Tilimanager Oy
Tampereen toimipiste
Takojankatu 1 c B 11, 33540 Tampere
Kangasalan toimipiste Ellintie 4-6 B 10, 36200 Kangasala
Pirkkalan toimipiste
Naistenmatkantie 76, 33950 Pirkkala info@tilimanager.fi www.tilimanager.fi
Mattila Taloushallinto Oy
Sarvijaakonkatu 5B, 33540 Tampere
puh. 010 2390 880 info@kirjanpitomattila.com www.kirjanpitomattila.com
Scantilit Oy
Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE
puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282
Tiina Laukko etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi
SolidiaTilit Oy
Postikatu 7, 33100 Tampere
Mastontie 4, 33470 Ylöjärvi
Tuija Holmala KLT p. 044 551 4457 tuija.holmala@solidiatilit.fi www.solidiatilit.fi
Tilkon Oy
Hämeenkatu 13 B, a-rappu 33100 Tampere
Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi
TietoAkseli Oy
Tampereen toimipiste
Åkerlundinkatu 11, Tulli Business Park 33100 Tampere
Ikaalisten toimipiste
Rahkolankuja 19 39500 Ikaalinen
puh. 010 3472 800 myynti@tietoakseli.fi www.tietoakseli.fi
Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:
Yrittäjä, neuvonantaja Kaukomaalaus Oy Varakansanedustaja
Olen 62-vuotias yrittäjä Parkanosta. Yli 40 vuotta yrittäjänä on kartuttanut vankan talousosaamisen sekä toimisen parhaimmillaan yli 300 henkilön työllistäjänä. Toimin edelleen yritysmaailmassa mm. entisen yritykseni, Kaukomaalaus Oy:n neuvonantajana. Minulla on yli 10 vuoden kokemus politiikasta. Nykyään toimin Parkanon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä Pirkanmaan aluevaltuutettuna. Olen sitkeä ja periksiantamaton. Henkilö, jolla riittää motivaatiota viedä asioita hyvään suuntaan, yhteisen hyvän eteen.
Vaaliteemojani:
– Kestävä talous saadaan aikaan vain tulojen ja menojen tasapainottamisella.
– Yrittäjyydellä luodaan työpaikkoja, yrittäjyyskoulutukseen pitää panostaa.
– Suomessa on turvattava riittävä kotimainen elintarviketuotanto.
– Koti- ja omaishoidon asemaa tulee parantaa niin lasten kuin ikäihmisten hoidossa.
– Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja koti yhteiskunnan selkäranka. Onnellisista perheistä luodaan kestävä perusta.
– Koti, uskonto ja isänmaa ovat tärkeät arvot. Kristillinen uskonnonopetus antaa pohjan oikean ja väärän tuntemiseen.
Hervannan Yrittäjät
TJS Työpalvelu Oy
Hämeenkyrön Yrittäjät
Pirkanmaan Elementtiasennus Oy
Ikaalisten Yrittäjät
M & N Koivuniemi Oy
Kiikoisten Yrittäjät
Kyläkauppa Maisa Oy
Lempäälän Yrittäjät
EL Kone ja Metalli Oy
Kantamoinen osk
Koulutus- ja kehityspalvelu Oy Jyrki A Inkeroinen
La’ Mari
Lempäälän Teräskuljetus Oy
Metripe Oy
Sinun Software Oy
Mouhijärven Yrittäjät
PRO-Elementit Oy
Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät
Nukketeatteri Suvisiipi
Tropsport Oy
Nokian Yrittäjät
Nokian Sukellustyö Oy
Pian jalanjälki
PlanScope Oy
RS-Rengashotelli Oy
Studio Ovaska Oy
Tmi Hiuspaja Jonna Välimäki
Pirkkalan Yrittäjät
Business Shooting Club Kokkovuori Oy
Katan Pata Oy
Suomen Sisäilmatutkimus Oy
Pispala-Pyynikin Yrittäjät
Mestaripuuseppä Tingander Oy
Punkalaitumen Yrittäjät
Perttu Pohjala
Pälkäneen Yrittäjät
ApuMeeri
Sammon Yrittäjät
Echoflux Oy
Jari Saarenpää
Socon Oy
TeeKoo-Auto Oy
Trade Consulting Finland Oy
Tammelanpuiston Yrittäjät
Jörn’s Döner Oy
SSP Catering
Tammerkosken Yrittäjät
FysioRiia
Hämeenpuiston Hammasklinikka oy
Juhlatalon Palvelut Oy
Kaasuasennus KJ Hujanen
Maarakennus Jari Takanen oy
NP Karisma
Ravintola Hima Oy
SMARTmedi Oy
Startti2023
TJT-Maalaus
Tesoman Seudun Yrittäjät
Huipputassut
Valkeakosken Yrittäjät
Tmi Nikkari-Juho
Vammalan Yrittäjät
Suomen Laituritukku Oy
Tmi Harri Antikainen
Tmi Antti Pärssinen
Ylöjärven Yrittäjät
Anjasi Oy
Asfalttikorjaus JH Oy
JJ-Design
Pohjolan Taitajat Oy
Yrittäjän timanttiristi 40 vuotta
Uusi-Erkkilä Päivö, Radio- ja TV-palvelu P. UusiErkkilä Oy, Hämeenkyrö Kultainen yrittäjäristi 20 vuotta
Aaltonen Teemu, Rivermax Oy, Tampere Hopeinen yrittäjäristi 10 vuotta
Honkala Mikko, Tampere Honkoliini Erkko, Suomen Suoratoimitus Oy, Vesilahti
Työntekijän hopeinen ansioristi, 10 vuotta Ruunila Hanna, Sirkun Siivopalvelu, Orivesi
70 VUOTTA
70 VUOTTA
21.4. Hautaustoimisto Savolahti Oy, Kimmo. Niemelä, Valkeakoski. Työn merkeissä, ei juhlita.
40 VUOTTA
14.4. Mäntän Huoltotoimi Oy, Taina ja Viljami Ylä-Mononen, Mänttä-Vilppula
14.4. Pirkkalan Rengaskauppa Oy, Marko Myllymäki, Pirkkala
1983 UM-Pyörä, Anne Iivonen, Ylöjärvi
30 VUOTTA
26.3. Dentapex Oy, Minna Ahomäki-Piippo, Tampere
21.4. Niemen Tehtaat Oy, Tampere
1.4. Hhk- Sijoitus Oy, Juha ja Janne Jokinen Sastamala
17.3. Kuljetuspalvelu A Rämö Oy, Koski VeliPekka, Hämeenkyrö
20 VUOTTA
1.4. Maalauspalvelu Laine Oy, Jarmo Laine, Hämeenkyrö
16.3. Coloria Oy, Juha Mikkola / Maria Nurmi, Nokia
3.3. PME-Trading Oy, Roope Jokinen, Kangasala. Meinaan tehdä tuplavuoron ja iltapäiväkahvilla keksi merkkipäivän kunniaksi.
10 VUOTTA
16.4. Putkityö Jaakkola Oy, Joonas Jaakkola, Lempäälä
22.3. VTK-Palvelut Oy, Eeva-Liisa Nieminen, Ruovesi
1.4. TK-Putkiasennus, Tero Kimpanpää Kangasala
60 VUOTTA
50 VUOTTA
Hyvien Kuvien Foto Jukka Mäkinen
PROFIILIKUVAUS alk. 39,-
Henkilöstökuvat yrityksen nettisivuille, nimitysuutisiin, julkaisuihin ym.
Profiilikuva cv:hen, hakemukseen, Linkediniin, someen...
Tervetuloa kuvaukseen! Varaa aika p. 0104207700
Hallituskatu 11, Tampere www.jukkamakinen.fi
Edistän ympäristövastuullista
elinkeinopolitiikkaa ja yritysten
roolia vihreän talouden
muutosvoimana sekä hyvinvoinnin kasvattajana.
apulaispormestari majuri (evp)
"Yrittämisen toimintaedellytykset ja kannustavuus on turvattava "
"Julkisten toimijoiden on hankinnoillaan luotava ja kehitettävä markkinoita niiden valtaamisen sijaan."
Rakennetaan Suomea
Kristillisillä arvoilla ja Suurella
2.4.2023
Äänestä oma edustajasi Artsi jatkoon!
Talouden taivaalla on synkkiä pilviä. Siksi eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät, miten talous toimii.
Mutta ennen kaikkea eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, jotka muistavat, mihin taloutta tarvitaan. Vain vahvan talouden avulla voimme kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa ja tehdä tarvittavat investoinnit vihreään siirtymään.
Olen kahdeksan viime vuotta toiminut yrittäjänä. Eduskunnassa vaikutin viisi vuotta talousvaliokunnan jäsenenä. Työssäni olen hakenut ratkaisuja, joilla voimme yhtä aikaa vastata ilmastoja luontokriisiin sekä luoda Suomeen työtä ja yritystoimintaa.
Talous pitää tasapainottaa, mutta se pitää tehdä vastuullisesti. Siksi haluan mm. leikata ympäristölle haitallisia ja tehottomia tukia.
Samalla taloutta pitää uudistaa. Siksi haluan mm. helpottaa osaajien saamista ulkomailta, remontoida työttömyysturvaa sekä investoida osaamiseen ja innovaatioihin.
Olen 45-vuotias yrittäjä Tampereelta ja olen ehdolla eduskuntaan. Lue talouden pelastuspakettini osoitteessa orastynkkynen.fi