Opaskirja - osa 1

av-alalla

PIA NAARAJÄRVI

SISÄLTÖ

OSA 1

LUKU 1 - JOHDANTO 4

Mikä opaskirja?

Oman työelämän johtaminen

LUKU 2 - VAHVUUDET 8

Luontaiset ominaisuudet

Ominaispiirteet

Luonteenvahvuudet

Osaaminen

Lahjakkuudet ja opitut taidot

Tieto, kokemus ja verkostot

Intressit

Mielenkiinnon kohteet

Motivaatio

Merkityksellisyys

Arvot

Merkitys ja tarkoitus

Yksilölliset vahvuudet

LUKU 3 – MIELEKÄS TYÖELÄMÄ 34

Toimintaympäristö / Missä ja milloin?

Toiminta / Mitä?

Kyvyt ja taidot / Miten?

Arvot ja uskomukset / Miksi?

Identiteetti / Kuka?

Tarkoitus / Mitä varten?

Mielekkään työelämän rakentaminen

© 2024 Pia Naarajärvi

Yhteistyössä: AVEK ja Suomen elokuvasäätiö

Ulkoasu ja taitto: Olli Nurminen

OSA 2

LUKU 4 – INHIMILLISESTI KESTÄVÄ

TYÖELÄMÄ 50

Inhimillinen toimijuus

Inhimilliset perustarpeet

Psykologinen pääoma

Itsensä johtamisen taidot

Inhimillinen työympäristö

Turvallinen työyhteisö

Terve työilmapiiri

Arvostava yhteistyö

Työelämän tuki

Inhimillinen elinvoimaisuus

Hyvinvointi työssä

Voimavarat

Rajat

Inhimillisen työelämän rakentaminen

LUKU 5 - VAIKUTTAVUUS 90

Miten edetä?

Yksin ja yhdessä – Ideoita opaskirjan käyttöön

PIA NAARAJÄRVI

Opaskirja

Luku 1

JOHDANTO

Mikä opaskirja?

Mitä?

Tämä opaskirja kokoaa yhteen ja esittää lukijalleen teemoja ja asioita, jotka ovat merkityksellisiä inhimillisesti kestävän työelämän rakentamisessa. Kirja tarjoaa kokonaisvaltaista kuvaa siitä, miten voi vaikuttaa työelämän mielekkyyteen ja miten työelämää voi kehittää inhimillisesti kestävämpään suuntaan. Vaikuttavien asioiden kenttä on todella laaja, ja tämä kirja pyrkii tarjoamaan lukijalleen keskeistä tietoa ja yhden näkökulman työelämän kehittämiseen.

Opaskirjan pääteemat ovat vahvuudet, mielekäs työelämä ja inhimillisesti kestävä työelämä. Kirja auttaa lukijaansa tunnistamaan yksilöllisiä vahvuuksia ja niiden käyttömahdollisuuksia, kehittämään työelämän mielekkyyttä omasta perustehtävästä työn järjestämiseen sekä ymmärtämään inhimillisesti kestävän työelämän rakennuspalikoita. Lukija voi opaskirjan avulla lisätä itsetuntemustaan ja ymmärrystään työelämän keskeisistä osa-alueista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kirja toimii työkirjana, jossa on tietoa, tehtäviä, pohdintakysymyksiä ja ideoita kirjan hyödyntämiseen. Kirja ei ole tietokirja eikä oppikirja, mutta se tarjoaa käyttäjälleen tutkimusperäistä tietoa kirjan teemoista ja auttaa soveltamaan tietoa. Kirja tarjoaa esimerkkejä teemoihin liittyvästä monipuolisesta ja laadukkaasta kirjallisuudesta, josta lukija voi löytää halutessaan lisää tietoa ja kehittää osaamistaan.

Kenelle?

Opaskirja on suunnattu audiovisuaalisen alan (av-alan) työntekijöille, yrittäjille ja työnantajaorganisaatioille tueksi inhimillisesti kestävän työelämän rakentamisessa ja kehittämisessä. Kirja on laadittu työkaluksi jokaiselle työelämästään kiinnostuneelle henkilölle, joka haluaa rakentaa, kehittää ja vahvistaa itselleen mielekästä ja omannäköistä työelämää ja työhyvinvointia. Kirja toimii myös oppaana työnantajaorganisaation edustajille ja erilaisissa johtaja- tai esihenkilöasemissa toimiville henkilöille, jotka haluavat rakentaa, kehittää ja vahvistaa organisaation tai projektin työyhteisön tai vaikka yksittäisen tiimin työelämää ja työhyvinvointia.

Miksi?

Opaskirja pyrkii auttamaan av-alalla toimivia henkilöitä työelämään liittyvien tärkeiden ja vaikuttavien asioiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa sekä antamaan tukea käytännön työelämän kehittämisen ja parantamisen pyrkimyksiin sekä toimivan ja inhimillisen työkulttuurin vahvistamiseen. Kirja tarjoaa lukijalleen kokonaiskuvan työelämään ja työhyvinvointiin vaikuttavista asioista, joiden avulla on mahdollista kehittää työelämää toivottuun suuntaan. Kirjan teemat eivät ole toimialaan sidottuja, mutta kirjan sisällön suunnittelussa on huomioitu av-alan ominaispiirteitä. Toimialan työelämän kehittämistä voidaan ja on tärkeää tehdä eri tasoilla rakenteista, sääntelystä ja toimintamalleista yksilöiden työelämän järjestämiseen. Toimialan inhimillistä työelämää kuvaavat, vahvistavat ja haastavat erilaiset tunnistetut ominaispiirteet, mutta yksilötasolla jokaisen toiveet, tarpeet, vahvuudet, haasteet, voimavarat, kuormitustekijät ja kokemukset ovat yksilöllisiä. Kirja pyrkii antamaan tukea yksilöistä yhteisöihin inhimillisen työelämän kehittämisessä.

Kirjahankkeen tavoitteena on luoda aidosti hyödyllinen ja käytännönläheinen tuki av-alalla toimiville henkilöille työelämän kehittämiseksi inhimillisesti kestävämpään suuntaan. Huomio kiinnittyy usein ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. On arvokasta, että keskitymme myös ihmisiin ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi on tunnistettu erikseen inhimillinen kestävyys. Kaikenlaisesta työelämän murroksesta ja kehityksestä huolimatta ihmiset ja heidän hyvinvointinsa ja jaksamisensa ovat kaiken keskiössä, jotta meillä on työelämää.

Kuka?

Opaskirjan on ideoinut ja toteuttanut KTT, OTM Pia Naarajärvi, joka on toiminut av-alalla liikkeenjohdon konsulttina, juristina, kehittäjänä, kouluttajana ja sparraajana yli 20 vuoden ajan ja seurannut läheltä toimialan vahvuuksia ja haasteita. Nykyään Pia Naarajärvi työskentelee enemmän av-alan ja työelämän kehittämisen ja valmennuksen parissa. Kirjan sisällössä on yhdistetty ja hyödynnetty laaja-alaista osaamista eri osa-alueilta: kauppatieteet (erityisesti työelämä ja johtaminen), psykologia (erityisesti työ- ja organisaatiopsykologia sekä positiivinen psykologia), oikeustieteet (erityisesti työoikeudelliset periaatteet), ratkaisukeskeinen valmennus ja av-alan toimialaymmärrys.

Opaskirjan ovat mahdollistaneet rahoituksellaan AVEK ja Suomen elokuvasäätiö, jotka ovat osoittaneet tukensa inhimillisesti kestävän työelämän vahvistamiseksi av-alalla toimiville ammattilaisille ja organisaatioille.

Miten?

Opaskirjaan voi tutustua kokonaisuudessaan tai voi valita jonkin itseä kiinnostavan teeman ja tutustua siihen ensin. Kirjan käytettävyys ei ole sidoksissa siihen, että kirjan lukee alusta loppuun ja kaikki tulisi ottaa haltuun kokonaisuudessaan. Opaskirjasta voi tutustua mihin tahansa yksittäiseen teemaan itselleen mielekkäällä tavalla. Esimerkiksi voi valita, mikä yksittäinen teema kiinnostaa erityisesti ja tutustua siihen ensin. Seuraavalla kerralla voi valita toisen aiheen. Kirja toimii eräänlaisena löytöretkenä oman työelämän tarkasteluun itselle sopivalla tavalla.

Tavoitteena ei ole täydellinen työelämä. Kaiken ei tarvitse olla toivotulla tavalla, jotta työelämä voi olla mielekästä ja inhimillisesti kestävää. Yksilön näkökulmasta työntekijänä tai yrittäjänä on tärkeää tunnistaa merkityksellisiä asioita, omia voimavaroja ja kuormitustekijöitä, tehdä pieniäkin muutoksia, edistää omalla yksilöllisellä tavallaan mielekästä työelämää ja vahvistaa työhyvinvointia. Työnantajan ja tiimin johtamisen näkökulmasta kirja tarjoaa työkalun vastaavasti merkityksellisten asioiden tunnistamiseen ja inhimillisesti kestävän työelämän kehittämisen mahdollisuuksiin organisaatioissa ja projekteissa.

Kirjan terminologisena huomiona termi ’työntekijä’ ei viittaa tässä opaskirjassa oikeudelliseen työntekijäasemaan kuin niissä kohdissa, joissa puhutaan työlainsäädännöstä ja sen vaikutuksista työelämään. Usein työelämäkontekstissa puhutaan työntekijästä, jolloin termi soveltuu myös yleisesti työn tekijään eli henkilöön, joka työskentelee tai harjoittaa työnkaltaista toimintaa.

Millaista työelämää sinä haluat rakentaa ja edistää? Mikä on sinulle tärkeää? Mihin haluat vaikuttaa? Millaisia valintoja haluat tehdä? Mitä tarvitset eniten juuri tällä hetkellä? Mitä työympäristösi tarvitsee?

Voisiko opaskirjasta löytyä apua ja tukea näihin asioihin tai muihin työelämän kehittämisen tarpeisiisi ja toiveisiisi?

Oman työelämän johtaminen

Asiantuntijuus ja omistajuus – itsetuntemus ja vastuu

Oman työelämän johtaminen lähtee siitä, että koemme omistajuutta elämäämme ja työelämäämme kohtaan. Vastaamme omasta elämästämme ja omista teoistamme sekä kannamme vastuuta työelämämme suunnasta ja sisällöstä. Jotta voimme johtaa itseämme, meidän tulee tuntea itsemme.

Olemme itse oman elämämme parhaita asiantuntijoita. Sinä tiedät parhaiten, mikä itsellesi on hyväksi ja mikä ei. Olemme mitä ajattelemme, mutta eriasteisesti tietoisia itsestämme. Mitä tietoisempi olet itsestäsi, sitä helpompi sinun on tehdä sellaisia valintoja, jotka ovat hyväksi itsellesi ja toisille. (Salmimies 2008). Koska olemme yksilöllisiä, itsetuntemus on avainasemassa oman työelämämme kehittämisessä, ja kun ymmärrämme itseämme, omia toiveitamme ja tarpeitamme, tunnistamme myös sen, että muilla ihmisillä ne ovat erilaisia. Kun ymmärrämme itseämme ja toisiamme paremmin, onnistumme myös sanoittamaan toiveitamme ja tarpeitamme paremmin, voimme perustellusti ja rakentavasti pyrkiä kehittämään erilaista yhteistyötä, luomaan yhteisiä pelisääntöjä, edistämään onnistuneen yhteistyön edellytyksiä sekä lisäämään mielekkyyttä ja inhimillistä kestävyyttä työelämään.

Toimijuus ja johtajuus – valinnat ja itsensä johtaminen

Lyubomirskyn ym. (2005) mukaan onnellisuutemme vaihtelua selittää perimä/geenit (noin 50%), olosuhteet (noin 10%) ja tahdonalainen toiminta (noin 40%). Tutkimuksen olennainen anti on siinä, että onnellisuutemme ei tule annettuna eikä se rakennu olosuhteista, vaan voimme vaikuttaa onnellisuuteemme päivittäisellä toiminnallamme ja valinnoillamme. Tarvitsemme johtajuutta ohjaamaan työelämäämme ja valintojamme mielekkääseen ja inhimillisesti kestävään suuntaan. Itsensä johtaminen on oman toiminnan ohjausta, suunnittelua, seurantaa ja arviointia (Lyytinen & Pääkkönen 2022). Itsensä johtaminen on aktiivista, oma-aloitteista ja itsenäiseen päätöksentekoon perustuvaa toimijuutta. Itsensä johtamisessa vaikutamme itseemme ja ohjaamme sekä motivoimme itseämme suoriutumaan työstämme. (Mannermaa 2024).

Itsensä johtamisen perusta on itsetuntemuksen lisääntymisessä. Triadisen näkökulman mukaan ihminen mielletään ajattelevaksi, tuntevaksi ja tahtovaksi olennoksi. Itsensä johtamisen voidaan ajatella tarkoittavan omien ajatusten, tunteiden ja tahdon ohjaamista niin, että voi toteuttaa koko potentiaaliaan, omia mahdollisuuksiaan ja vahvuuksiaan itselle sopivimmalla tavalla. Ainoastaan opettelemalla tuntemaan itsensä ja ohjaamalla itseään, on mahdollista löytää omat vahvuutensa ja itsensä toteuttamisen keinot. (Salmimies 2008).

Se ympäristö, jossa elät ja kasvat, muokkaa sinun tapaasi ajatella, tuntea ja toimia. Osa taidoistasi ja kyvyistäsi ovat opittuja, ja siksi voit niitä myös muuttaa. Osaan niistä vaikuttavat synnynnäiset ominaisuutesi, joten ne ovat pysyvämpiä ja vaikeammin muutettavissa. Itsensä johtamisen taito ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan sen voi jokainen oppia. Itsensä lisäksi on tärkeää huomioida myös muut ihmiset. Itsensä johtaminen on toiset huomioonottavaa vastuullista toimintaa – vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Oppimalla ymmärtämään ja johtamaan itseäsi viisaammin, opit samalla paljon myös toisista ihmisistä. Ilman itseä (minää) ei voi myöskään olla muita. (Salmimies 2008). Jotta osaa johtaa muita ihmisiä, on osattava johtaa itseään.

Työn tekeminen on muuttunut itseohjautuvaksi, jolloin vastuu oman työn tuloksista kasvaa vapauden ja vallan myötä. Itseohjautuvuus tarkoittaa valtaa päättää työn tekemisen tavoista, valtaa päättää työn päämääristä ja prioriteeteista sekä valtaa osallistua organisaation rakenteiden ja käytänteiden kehittämiseen. (Mannermaa 2024). Itseohjautuvuus on yksilön kykyä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Sekä itsensä johtaminen että itseohjautuvuus vaativat motivoituneisuutta, ajanhallinnan kykyä, priorisointia, organisointitaitoa ja järjestelmällisyyttä. Itsensä johtaminen arjessa edellyttää mm. seuraavia asioita (Mannermaa 2024):

• selkeitä tavoitteita

• selkeitä toimintavaltuuksia ja vastuita

• kykyä suunnitella työtä lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä

• kykyä tunnistaa omat mukavuus- ja epämukavuusalueet

• kykyä pyytää, vastaanottaa ja hyödyntää palautetta

• kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja palautumisesta

• kykyä tunnistaa oman jaksamisen rajat ja osata kunnioittaa niitä.

Itsensä johtaminen on kuitenkin riippuvainen toimintaympäristöstä. Ympäröiviä sosiaalisia ja kulttuurisia käytänteitä ei voi yksin muuttaa. Ympäristö voi tukea tai estää itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden mahdollisuuksia, joten on tärkeää huomioida, mihin pystyy itse vaikuttamaan. (Mannermaa 2024).

Yhteisomistajuus, yhteisjohtajuus ja yhteistoimijuus

Kun organisaatiot panostavat inhimillisyyden voimaan, ne luovat työelämää, jossa työntekijät tuntevat olonsa nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi. Tämä johtaa parempaan työmotivaatioon, sitoutumiseen ja tuottavuuteen, mikä auttaa organisaatioita menestymään ja voimaan paremmin. (Sippola 2023).

Jotta yhteistä työelämää voidaan rakentaa ja vahvistaa inhimillisesti kestävään suuntaan, se ei onnistu yksin, vaan vastuullisesti yhdessä. Työelämän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa:

• yhteisomistajuus eli yhteinen vastuu yhteisen työelämän kehittämisestä,

• yhteisjohtajuus eli jokainen omalta osaltaan vaikuttaa toivotunlaisen työelämän kehittämiseen ja

• yhteistoimijuus eli jokaisen toiminnalla ja valinnoilla on merkitystä.

Tarvitsemme vastuun ottamista ja kantamista kaikilta työyhteisömme jäseniltä, jotta onnistumme yhdessä luomaan inhimillisesti kestävää työelämää. Parhaimmillaan mielekkään työelämän kehittämisen pyrkimys jaetaan yhdessä, mutta aina yhteistä tahtotilaa ei löydy. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa omalta osaltaan. Tämän opaskirjan tarkoitus on toimia apuna ja hyödyllisenä työkaluna oman työelämän johtamisessa ja kehittämisessä. Yksilöiden yksittäisistä toimista, muutoksista, motivaatiosta, aloitteista, sinnikkyydestä ja rohkeudesta syntyy vaikuttavuutta yksin tai yhdessä sekä henkilöille itselleen että työympäristölle.

Lähdekirjallisuutta

Lyytinen, Nina & Pääkkönen, Sirpa (2022): Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle. Turenki: Otava Mannermaa, Katri (2024): Työntekijätaidot – Käsikirja. Keuruu: Alma Talent. Salmimies, Raija (2008): Onnistu itsesi johtamisessa. Juva: WSOY.

Sippola, Petra (2023): Inhimillisyyden voima työelämässä. Kohti menestystä ja hyvinvointia. EU: Basam Books.

Luku 2

VAHVUUDET

Yksilölliset vahvuudet arvokkaana voimavarana ja työelämän kilpailuetuna

Tyytyväisyys työelämään kannattaa etsiä suunnasta, missä olet hyvä ja mitkä ovat vahvuutesi, sekä käyttää ja kehittää näitä vahvuuksia edelleen. Näin meidän on mahdollista johtaa itseämme kohti iloisempaa ja merkityksellisempää elämää. (Salmimies 2008). Jokaista meitä on vain yksi maailmassa, ei ketään toista samanlaista. Miksi samanlaistaisimme itseämme muiden kaltaiseksi, kun voimme arvostaa ja hyödyntää yksilöllisyyttämme? Eikö erilaisuus ole paljon kiinnostavampaa kuin samanlaisuus? Jos olisimme kaikki samanlaisia, maailma olisi aika tylsä.

Tunnetko sinä yksilöllisiä vahvuuksiasi? Mitä kerrot, kun esittelet itsesi? Luetteloitko CV:si asioita vai kerrotko kenties jotain ominaispiirteistäsi?

Tämän luvun avulla voit tutkia yksilöllisiä vahvuuksiasi ja tehdä itsellesi vahvuuskartoitusta. Tarkastellessasi vahvuuksiasi voit kirjata ylös tunnistamiasi asioita ja tietoisuuteesi nousevia ajatuksia. Ehkä haluat luoda itsellesi vahvuuskarttaa.

Toivon sinun olevan avoimen utelias ja unohtavan vertailun ja sensuurin. Tarkastele itseäsi aidoimmillasi ilman ympäristön asettamia kriteereitä ja odotuksia. Voit tässä vahvuuksien kartoittamisen luvussa jättää työkontekstin taka-alalle ja pyrkiä tarkastelemaan itseäsi elämässä ylipäätään. Voit myös tarkastella ensin elämääsi kokonaisuudessaan ja sen jälkeen pohtia vahvuuksia lisää työelämän näkökulmasta. Joka tapauksessa sinä olet sinä kontekstista riippumatta.

Tässä opaskirjassa vahvuuksia tarkastellaan erityisesti positiivisen psykologian näkökulmasta. Seuraavat kuvat esittävät osa-alueet, joiden avulla voit lisätä itsetuntemustasi tunnistamalla omia autenttisia ja yksilöllisiä vahvuuksiasi.

Yksilöllinen sinä Luontaiset ominaisuudet Osaaminen Intressit Merkityksellisyys + ++

Millainen olet?

Ominaispiirteet

Luonteenvahvuudet

Mitä osaat? Mikä sinua kiinnostaa? Mikä on sinulle tärkeää?

Lahjakkuudet ja opitut taidot

Tieto, kokemus ja verkostot

Mielenkiinnon kohteet

Motivaatio

Arvot ja periaatteet

Merkitys ja tarkoitus

LUONTAISET OMINAISUUDET

Millainen olet? • Millaisia ominaispiirteitä tunnistat itsessäsi?

Ominaispiirteet

Ihmisillä on runsaasti erilaisia ominaispiirteitä. Usein puhutaan ihmisen temperamentista ja persoonallisuudesta, joista on esitetty useita teorioita.

Temperamentti

Temperamentti on ihmisen myöhemmän persoonallisuuden varhainen, biologinen perusta. Temperamentti on joukko synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, ja temperamenttipiirteet ovat suhteellisen pysyviä. Temperamentti määritellään yksilölle tyypilliseksi käyttäytymistyyliksi tai tavaksi, jolla ihminen toimii. Kaikilla ihmisillä on temperamentti. (Keltikangas-Järvinen 2015 & 2016).

Persoonallisuus

Persoonallisuutesi on ominaisuuksiesi, psyykkisten toimintojesi ja käyttäytymistottumustesi järjestäytynyt kokonaisuus. Persoonallisuutesi muuttuu ja kehittyy elämäsi aikana. (Salmimies 2008). Temperamentista kehittyy kasvatuksen, kokemusten ja perittyjen valmiuksien kautta aikuisen ihmisen persoonallisuus. Temperamentti antaa siis pohjan persoonallisuudelle, mutta ei muutu persoonallisuudeksi, sillä temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä. Persoonallisuuteen kuuluu sellaisia ominaisuuksia kuin ihmisen minäkuva, itsearvostus, motivaatiorakenne, tavoitteet, arvot ja eettiset normit. (Keltikangas-Järvinen 2016).

Kaikissa meissä on erilaisia temperamenttipiirteitä, joista jotkut ovat vahvempia kuin toiset. Kun tarkastelee omia luonteenomaisia ominaisuuksiaan, on tärkeää tunnistaa, miten mikäkin piirre tai ominaisuus painottuu. Yleisesti ottaen meissä jokaisessa on varmaankin kaikkia ominaispiirteitä, ja jos vastakkaisia piirteitä arvioidaan janalla, monet arvioivat itsensä keskikohtaan, jossa molemmat piirteet toteutuvat. Keltikangas-Järvinen on vuosien varrella huomannut, että monet arvioivat itsensä asteikolla keskikohtaan sen virheellisen olettaman perusteella, että vain tällöin edustaa molempia ja tunnistaa molemmat piirteet itsessään. Kyllä meissä on molemmat piirteet, on vain kyse painotuksesta. Esimerkiksi ihminen ei siis ole puhtaasti ekstrovertti tai introvertti, vaan voimakkaammin toista. (Keltikangas-Järvinen 2016).

Meissä kaikissa on siis kaikenlaisia ominaisuuksia, joista osa on vahvempia. Ominaispiirteitä tutkittaessa kiinnostavaa onkin se, mikä meille on enemmän luontaisempaa, mikä ominaisuus dominoi toista ja millainen taipumusten yhdistelmä olemme yksilöinä. Ei ole olemassa jaottelua hyvistä ja huonoista ominaisuuksista, ominaisuuksistamme voi olla hyötyä tai haastetta eri tilanteissa. Koetko, että sinussa on hyviä ja huonoja ominaisuuksia vai pyritkö käyttämään kaikenlaisia ominaisuuksiasi optimaalisella tavalla? Kuulutko sinä oman itsesi kannustus- vai kriitikkojoukkoon?

Seuraavaksi voit tunnistaa itsellesi ominaisia piirteitä. Tähän on tarjolla myös erilaisia testejä. On hyvä kuitenkin muistaa, että testien tarkoitus ei ole määritellä ja lokeroida sitä, millainen/kuka sinä olet, vaan auttaa sinua tunnistamaan omia ominaispiirteitäsi ja lisäämään itsetuntemustasi.

Vahvuudet

Temperamenttipiirteet

Tutkijat ovat tunnistaneet erilaisia temperamenttipiirteitä, joista muutamia esimerkkejä alla. Esimerkiksi olemme aktiivisuudeltamme erilaisia, joko taipuvaisempia rauhallisuuteen, tarkkuuteen ja harkitsevaisuuteen tai enemmän vauhdikkaita, touhukkaita ja suurpiirteisempiä.

TEHTÄVÄ: Omia temperamenttipiirteitä

Tarkastellessasi seuraavaksi esitettyjä temperamenttipiirteitä, mihin kohdalle janaa sijoittaisit itsesi. Muistathan, että kyse on painotuksesta, jotain piirrettä on enemmän tai vähemmän, jokin on ominaisempaa ja luontaisempaa.

Aktiivisuus – Energian ja voiman määrä, toimintatyyli.

Rauhallinen, tarkka, harkitseva Vauhdikas, touhukas, suurpiirteinen

Rytmisyys – Biologisten toimintojen rytmi/säännöllisyys, kaiken elämän järjestelmällisyys.

Epäjärjestelmällinen, joustava

Järjestelmällinen, suunnitelmallinen, säännölliset toiminnot

Lähestyminen vs. vetäytyminen – Ihmisen spontaani reagoiminen uudessa ja odottamattomassa tilanteessa.

Vetäytyvä, tarkkaileva

Lähestyvä, lähtee mukaan uuteen ja tuntemattomaan

Sopeutuminen – Kyky joustaa ja mukautua uuteen tilanteeseen, muutosten kuormittavuus ja niihin tottuminen.

Muutokset haasteellisia, lykkääminen

Sopeutuminen helposti (jota ei edes välttämättä huomaa)

Sosiaalisuus – Tarve liittyä muihin ihmisiin, halu olla muiden ihmisten seurassa.

Viihtyy yksin, itsenäinen, riippumattomuus

Hakeutuu seuraan, sosiaalisuus palkitsevaa

Ujous – Varautuneisuus ja hiljaisuus uusien ja tuntemattomien ihmisten seurassa.

Vetäytyvä, varauksellinen

Lähestyvä, avoin

Vastaus/responsiivisuuskynnys – Miten voimakas ärsyke tarvitaan herättämään reaktio?

Emotionaalinen kynnys: Mitä tarvitaan tunteiden heräämiseen?

Nopea reagointi

Hidas reagointi, pienet asiat eivät ärsytä

Intensiivisyys – Reaktioiden voimakkuus, reaktioihin käytetty voima.

Hillitty tunteiden ilmaisu Voimakkaat tunnereaktiot

Mielialan laatu – Positiivinen tai negatiivinen mieliala/emotionaalisuus.

Positiivinen (hyväntuulinen, iloinen, huoleton)

Negatiivinen (alakuloinen, pessimisti, stressiherkkä)

Häirittävyys – Miten helposti ihmisen huomio kääntyy pois siitä, mitä hän on tekemässä.

Hyvä keskittymiskyky/tarkkaavuus Hyvä havainnoija

Sinnikkyys ja tarkkaavuuden kesto – Tarkkaavuuden kesto (huomion säilyminen) ja sinnikkyys (kyky jatkaa toimintaa häiriöstä huolimatta).

Kyllästyminen, luovuttaminen Periksiantamattomuus, täydellisyyden tavoittelu

Sensitiivisyys – Tietoisuus siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja reagointi emotionaalisesti ja fyysisesti, sensorinen ja sosiaalinen herkkyys.

Ei tunneherkkä, matala emotionaalisuus Herkkätuntoinen, helposti virittynyt

Persoonallisuuspiirteet

Yhtenä teoreettisena taustana käytetään viiden faktorin mallia, ns. ”Big Five” -mallia, jonka mukaan ihmisellä on biologispohjainen, temperamenttiin liittyvä taipumus seuraaviin persoonallisuuden piirteisiin (Salmimies 2008; Jabe 2017):

Ekstroversio – seurallisuus, aktiivisuus, jännityshakuisuus, avoimuus uusille kokemuksille

Sovinnollisuus – ymmärrys, luottavaisuus, altruismi, mukautuvuus, lempeys, lämpö

Avoimuus – mielikuvitus, luovuus, innovatiivisuus, toiminta

Tunnollisuus – luotettavuus, pätevyys, säntillisyys, velvollisuudentunto, tavoitteellisuus, itsekuri

Neuroottisuus/emotionaalinen tasapaino – ahdistuneisuus, stressaantuneisuus, itsetietoisuus, impulsiivisuus, haavoittuvuus

Jokainen persoonallisuuspiirre edustaa jälleen jatkumoa, ja meissä kaikissa on saman ominaisuuden kaksi puolta, mutta jotkin piirteet painottuvat enemmän kuin toiset. Nämä persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä psykologisia ominaisuuksia, jotka kuvaavat tapaamme ajatella, tuntea ja käyttäytyä (Salmimies 2008).

TEHTÄVÄ: Omia persoonallisuuspiirteitä

Voit tehdä persoonallisuustestin esimerkiksi täällä: www.evermind.fi/big-five-persoonallisuustesti

Vahvuudet

Persoonallisuustyypit

Myers-Briggs Type Indicator® (MBTI®) on yksi maailmalla laajalti käytetty persoonallisuuden kartoitustapa. Carl G. Jungin (1971) teorian mukaan ihmisiä voidaan erotella heidän mieltymystensä/taipumustensa perusteella. Isabel Briggs Myersin mukaan (1980) persoonallisuustyyppiin vaikuttaa lisäksi elämäntyyli.

Myers-Briggs Type Indikaattoria käytetään persoonallisuuden määrittämiseen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Ihmisen persoonallisuutta tarkastellaan kahdeksan persoonallisuuden ulottuvuuden eli preferenssin avulla, ja jokaiselle muodostuu nelikirjaiminen persoonallisuustyyppi. Ihminen käyttää jokaista kahdeksaa preferenssiä päivittäin huolimatta siitä, mikä tyyppi hän on. Kaikilla ihmisillä on samat persoonallisuuden palikat käytettävissään, mutta niiden järjestys ja painotus vaihtelevat. Mikään preferenssi tai tyyppi ei ole toistaan parempi tai huonompi, vaan ne kuvaavat ihmisten erilaisuutta. Nelikirjaiminen tyyppi ei tarkoita sitä, että kaikki saman tyypin ihmiset ovat samanlaisia, heillä on vain monia yhteisiä ominaispiirteitä, käyttäytymismalleja ja -taipumuksia. (Routamaa & Hautala 2015).

Ihmisten luontaiset taipumukset on luokiteltu neljään tekijään: toteuttajat, tukijat, tuntevat ja ajattelijat. Lisäksi on tunnistettu neljä toimintatapaa: asenne ympäristöön, tiedonhankintatavat, päätöksenteon perusteet ja elämäntyyli. Näistä syntyy 16 erilaista persoonallisuustyyppiä. (Jabe 2017). Neljä toimintatapaa ja kahdeksan preferenssiä ovat (Routamaa & Hautala 2015; Salmimies 2008):

Asenne ympäristöön, energian suuntaaminen, toimintaenergian lähde

Ekstrovertti (E - Extrovert)

Huomio kohdistuu ulkoiseen ympäristöön, energiaa ihmisistä

Tapa hankkia informaatiota, havainnointi ja tiedonkeruu

Intuitiivinen (N - Intuition)

Painopiste nykyhetkessä ja aistien kautta havaittavassa informaatiossa

Päätöksenteon peruste

Ajatteleva (T - Thinking)

Arviot perustuvat loogiseen järkeilyyn ja objektiiviseen analyysiin

Elämäntyyliasenne ulkomaailmaan

Harkitseva (J - Judging)

Introvertti (I - Introvert)

Huomio kohdistuu omaan ajatus- ja idea maailmaan, energiaa yksinolemisesta

Tosiasiallinen (S - Sensing)

Painopiste mahdollisuuksien ja yhteyksien keksimisessä

Tunteva (F - Feeling)

Arviot perustuvat henkilökohtaisiin arvoihin ja tunnepohjaiseen arvostukseen

Spontaani (P – Perceiving)

Järjestelmällinen elämäntapa Joustava elämäntapa

TEHTÄVÄ: Oma persoonallisuustyyppi

Voit tutustua persoonallisuustyyppeihin lisää ja tehdä testin persoonallisuuspiirteistä esimerkiksi täällä:

Lisätietoa: www.myersbriggs.org, www.humanmetrics.com/personality/type

Jung typology test: www.humanmetrics.com/personality Persoonallisuustyypit: www.16personalities.com/fi/persoonallisuustesti

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Ominaispiirteiden tunnistaminen

• Mitä ominaispiirteitä tunnistat itsessäsi?

• Mitkä ominaisuudet kuvaavat sinua erityisen hyvin?

• Mitkä ominaispiirteet ovat erityisen vahvoja ja luontaisia?

• Millainen olet, kun olet aidoimmillasi oma itsesi ilman rooleja ja ulkoisia odotuksia?

• Mitä ominaispiirteitä tunnistat itsessäsi jo lapsuudesta saakka?

• Jos kuvailisit itseäsi luontaisimpien ominaispiirteiden avulla, millainen kertoisit olevasi?

• Mitä ominaispiirteitä toiset tunnistavat sinussa?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Ominaispiirteiden vaikutukset

• Mitkä ominaispiirteesi aiheuttavat haasteita (työ)elämässäsi? Miten?

• Mitkä ominaispiirteesi auttavat sinua ja koet niiden olevan hyödyllisiä (työ)elämässäsi?

• Kuinka paljon koet toimivasi ominaispiirteidesi kannalta haasteellisissa tilanteissa?

Mikä aiheuttaa haasteellisuuden?

• Kuormittaako jokin ominaispiirteesi sinua erityisen paljon (työ)elämässäsi? Mistä se voisi johtua?

• Tukeeko jokin ominaispiirteesi sinua erityisen paljon (työ)elämässäsi? Miten?

Vahvuudet

Luonteenvahvuudet

Omia vahvuuksiaan voi tarkastella myös luonteenvahvuuksien avulla. Petersonin ja Seligmanin (2004) tutkimustyön tuloksena syntyi luonteenvahvuusluokitus nimeltään VIA (”Values in Action”), arvot toiminnassa. Luonteenvahvuudet (”character strengths”) ovat jokaisella olevaa vahvuuspotentiaalia, jota voi ottaa käyttöön, kehittää ja aktivoida. Jokaisella on myös ydinluonteenvahvuuksia (”signature strength”), joiden käyttö energisoi, tuntuu luontaiselta ja vaivattomalta. (Wenström 2022). Peterson ja Seligman ovat luokitelleet 24 luonteenvahvuutta kuuden universaalin hyveen alle, jotka on esitetty seuraavassa kuvassa:

Inhimillisyys

Ystävällisyys

Rakkaus

Sosiaalinen

älykkyys

Rehellisyys

Urheus

Sinnikkyys

Innokkuus

Reiluus

Johtajuus

Ryhmätyö

Luovuus

Uteliaisuus

Näkökulmanottokyky

Oppimisen ilo

Arviointikyky

Anteeksiantavaisuus

Nöyryys

Harkitsevaisuus

Itsesäätely

Kauneuden ja erinomaisuuden arvostus

Kiitollisuus

Toiveikkuus

Huumori

Henkisyys

Meissä kaikissa on kaikkia luonteenvahvuuksia, mutta kutakin luonteenvahvuutta eri määrä eri ihmisissä. Kyse ei siis ole siitä, että meissä on jotakin ja jotakin puuttuu, vaan meissä on enemmän joitakin luonteenvahvuuksia. Meille on arvokasta hyödyntää luontaisia ydinluonteenvahvuuksiamme, mutta voimme myös vahvistaa sellaisia luonteenvahvuuksia, joita tarvitsemme elämässämme.

TEHTÄVÄ: Omat ydinluonteenvahvuudet

Voit käydä tutustumassa lisää luonteenvahvuuksiin ja tekemässä VIA-luonteenvahvuuskartoituksen seuraavassa osoitteessa: www.viacharacter.org

Kartoituksen voi tehdä usealla kielellä, myös suomeksi. Kartoitus on ilmainen, mutta sen tekeminen edellyttää rekisteröitymistä. Saat tuloksena luonteenvahvuuslistauksen, jonka voit tallentaa ja säilyttää. Rekisteröidyttyäsi kartoituksen tulos tallentuu itsellesi myös VIA-järjestelmään ja voit käydä tekemässä kartoituksen milloin vain uudestaan kirjautumalla uudelleen. Näin voit tarkastella myös muutoksia. Jos et koe kartoituksen tekemistä mielekkääksi, voit tutustua omiin luonteenvahvuuksiisi tutustumalla edellä esitettyyn luonteenvahvuuskuvaan ja tunnistaa sieltä 5-10 mielestäsi itsellesi ominaisinta/vahvinta luonteenvahvuutta.

POHDINTAKYSYMYKSIÄ

(tehtyäsi VIA-kartoituksen):

• Mitkä ovat viisi ydinluonteenvahvuuttasi? (3-5 ensimmäistä tai mielestäsi 3-5 vahvinta)

• Yllättikö testituloksessa jokin sinua? Jos kyllä, mikä ja miksi?

• Käytätkö ja hyödynnätkö ydinluonteenvahvuuksiasi elämässäsi?

• Mitkä luonteenvahvuudet ovat auttaneet/tukeneet sinua elämässäsi? Miten?

• Mitkä luonteenvahvuudet koet hyödyllisiksi elämässäsi?

• Mitä luonteenvahvuuksia haluaisit käyttää enemmän ja hyödyntää työelämässäsi?

• Mitä luonteenvahvuutta tarvitsisit enemmän ja haluaisit vahvistaa? Miksi?

Voit käyttää myös kolmen E:n periaatetta apuna tunnistaaksesi ydinluonteenvahvuutesi (Wenström 2022):

ESSENTIAL – Vahvuus on osa olemustasi, itseäsi ja identiteettiäsi. Kun käytät tätä vahvuutta, sinulle tulee tunne: Tätä minä todella olen.

EFFORTLESS – Vahvuuden käyttö tuntuu helpolta ja vaivattomalta. Saavutat helposti uppoutumisen ja flow’n tunteen, kun käytät vahvuutta.

ENERGIZING – Vahvuuden käyttö ruokkii omistautumista, innostusta ja motivaatiota. Kun käytät vahvuutta, saat siitä energiaa.

Luonteenvahvuudet, joihin nämä väittämät sopivat, ovat todennäköisesti ydinluonteenvahvuuksiasi. Muut luonteenvahvuudet ovat tukivahvuuksia tai tilannekohtaisia vahvuuksia. (Wenström 2022).

OSAAMINEN

Mitä osaat? • Missä olet hyvä? • Mitä taitoja sinulla on?

Lahjakkuudet ja opitut taidot

Lahjakkuus

Yksilön synnynnäinen kyky tehdä jotakin hyvin. Jotain, jossa on luontaisesti hyvä.

Lahjakkuus on psykologinen ja yhteiskunnallinen käsite. Yksilö on lahjakas, kun hänellä on kykyjä, jotka ilmenevät korkeatasoisina suorituksina tai tuotoksina millä tahansa alalla. Yhteiskunta ratkaisee, mitä kykyjä pidetään tärkeinä ja keiden lahjakkuutta tuetaan. (Uusikylä 2020).

Lahjakkuuksia on yritetty määritellä ja luokitella, mutta ei ole olemassa yleistä kriteeristöä lahjakkuuden määrittämiseen ja mittaamiseen. Esimerkkeinä lahjakkuuksista psykologi Howard Gardner on erotellut kahdeksan erityiskykyä, jotka ovat toisistaan riippumattomia.

KIELELLINEN ÄLYKKYYS – herkkyyttä kielen vivahteille ja kykyä erotella kielellisiä ilmaisuja

LOOGIS-MATEMAATTINEN ÄLYKKYYS – kykyä ja herkkyyttä käsitellä numeroita ja loogisia malleja sekä kykyä pitkiin päättelyketjuihin

MUSIIKILLINEN ÄLYKKYYS – kykyä tuottaa ja ymmärtää musiikkia sen kaikissa muodoissa sekä musiikin muotorakenteiden ja tunnesisältöjen taju

KEHOLLIS-KINESTEETTINEN ÄLYKKYYS – kykyä hallita kehoaan ja käsitellä materiaaleja taitavasti

SPATIAALINEN (AVARUUDELLINEN) ÄLYKKYYS – kykyä havainnoida tarkasti avaruudellisvisuaalista ympäristöä sekä taitoa muunnella alkuperäisiä havaintoja tarkoituksenmukaisella tavalla

INTERPERSOONALLINEN JA SOSIAALINEN ÄLYKKYYS – kykyä erotella ihmisten mielialoja, temperamentteja, pyrkimyksiä ja motiiveja sekä taitoa reagoida niihin sopivalla tavalla, kykyä ymmärtää itseä ja muita

INTRAPERSOONALLINEN JA TAITEELLINEN ÄLYKKYYS – kykyä ymmärtää omia tunteitaan ja nähdä kauneutta

NATURALISTINEN ÄLYKKYYS – kykyä ymmärtää ja arvostaa luontoa

Jokaisella on taitoja eri lahjakkuuksien lajeista, mutta jotkut lahjakkuudet ilmenevät vahvemmin ja toiset heikommin. (Howard Gardnerin moniälykkyysteoria, 1983). Joku luontainen lahjakkuus voi olla myös erilaisten taitojen, kykyjen ja ominaisuuksien yhdistelmä. Lahjakkuuksiin liittyy myös luovuus, jota on hyvin erilaista. Luovuutta esiintyy taiteissa, ihmissuhteissa, johtamistavoissa, ym. ja luovuuden voi löytää kuvataiteesta, matematiikasta, käsityöstä tai mistä tahansa elämänalueesta. Olennaista on, että luova ihminen synnyttää jotain uutta. (Uusikylä 2020).

Opittu taito

Opittu kyky jonkin asian tekemiseen hyvin. Taidot opitaan harjoittelemalla.

Opitut taidot ovat kyvykkyyksiä, jotka eivät ole sinulle luontaisia, mutta jotka olet oppinut/opetellut ja joissa olet hyvä. Meillä on myös kyvykkyyksiä, joissa yhdistyy jokin luontainen lahjakkuus ja harjoittelu. Taito- ja kykyvahvuuksia, luontaisia tai opittuja tai näiden yhdistelmiä, voi olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi: taitoa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, empatiakykyä, tunneälyä, organisointikykyä, itsensä johtamisen taitoa, kykyä yhdistellä erilaisia asioita, taitoa oppia nopeasti uusia asioita, kykyä hallita hyvin erilaisia asioita, jne. Huomiomme kiinnittyy usein perinteiseen osaamis- ja taitokenttään, emmekä tule kiinnittäneeksi huomiota kyvykkyyteemme monipuolisesti. Taitoja voi olla myös vaikea tunnistaa, koska pidämme niitä usein itsestään selvyyksinä.

POHDINTAKYSYMYKSIÄ

• Mitä luontaisia kykyjä ja taitoja sinulla on?

• Mitä lahjakkuuksia tunnistat itsessäsi?

• Mikä/millainen tekeminen sujuu sinulta todella helposti ja vaivatta? Mitä kykyä tunnistat tässä?

• Mitä opittuja taitoja sinulla on?

• Missä olet erityisen hyvä?

• Missä olit hyvä lapsena?

• Missä olet hyvä toisten mielestä?

• Mitkä taidot ja kyvyt mahdollistavat ja edesauttavat sinulle onnistumisia?

Pohtiessasi lahjakkuuksiasi ja taitojasi toivon, että unohdat arvostelun, vertailun ja sensuurin. Maailmassa on todennäköisesti aina joku, joka voi olla vielä lahjakkaampi tai taidokkaampi jossain samassa asiassa kanssasi. Tärkeintä on löytää erityisesti niitä asioita, jotka sujuvat sinulta helposti ja vaivattomasti. Lahjakkuuksia voi myös olla vaikea tunnistaa, koska niitä käyttää huomaamattaan. Pohdinnassa voi auttaa se, että mietit lapsuuttasi ja siellä ilmenneitä ja esiin tulleita kykyjäsi eli sitä, mikä on sinulle ollut erityisen ominaista jo lapsuudessasi. Sana ’lahjakkuus’ voi herättää myös tunteita ja olettaman siitä, että pitäisi olla vähintään lapsinero, jotta jokin ominaisuus olisi tunnistettavissa lahjakkuudeksi. Lahjakkuuksille ei ole olemassa kriteeristöä siitä, millaisia niiden tulisi olla.

Tieto, kokemus ja verkostot

Vahvuuksiimme kuuluu lahjakkuuksien ja opittujen taitojen lisäksi myös erilaista tietoa, kokemusta ja verkostoja. Tietoa ja kokemusta on hyvin erilaista: koulutusta, työ- ja elämänkokemusta, asiantuntemusta, yleis- ja syväosaamista, jne. Osa-alueittain voidaan puhua myös esimerkiksi substanssi-, prosessi-, työyhteisö- ja kehittämisosaamisesta. Opimme ja omaksumme tietoa jatkuvasti joko tiedostamalla tai huomaamattamme. Verkostot ovat osaamisemme jatke (Ruuska 2022). Verkostoituminen on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, joka tukee hyvinvointia, antaa energiaa ja uusia näkökulmia sekä tukea oppimiseen ja reflektointiin (Ruuska 2022).

Tämä osio on yleensä se, jonka esittelemme ansioluettelossamme. Varsinkin työelämässä arvostamme tieto- ja kokemusosaamista ja arvotamme toisiamme sen perusteella. Tämä on toki luonnollista, koska hakeudumme ja pyrimme työelämässämme tehtäviin, jotka sopivat osaamiseemme. Vastaavasti organisaatiot rekrytoivat toimintaansa soveltuvia työntekijöitä.

POHDINTAKYSYMYKSIÄ

• Mitä tietoja ja osaamista sinulla on?

• Millaista työkokemusta sinulla on?

• Onko sinulla jotain erityistä kokemusta, jota voisit/haluaisit hyödyntää työelämässäsi?

• Millaisia verkostoja sinulla on?

• Mitä osaamista haluat/haluaisit erityisesti käyttää ja hyödyntää?

• Minkä osaamisen käyttöön ja kehittämiseen haluat/haluaisit erityisesti keskittyä tulevaisuudessa?

TEHTÄVÄ: Osaamisen vahvuustarkennus

Kun tarkastelet nimeämiäsi lahjakkuuksia, opittuja taitoja ja muuta osaamistasi, tarkastele vielä seuraavaksi, mitä niistä todella haluat käyttää. Vahvuuksiin liittyy yksi tärkeä huomio:

Vahvuus on vahvuus ainoastaan siinä tapauksessa, että haluat käyttää sitä.

Tämä vahvuustarkastelu liittyy myös itsensä toteuttamiseen. Jos löydät asian, jota haluat tehdä ja jota myös tunnet pystyväsi tekemään, koet sitä tehdessäsi itsesi toteuttamisen tunnetta. Vaikka olisit kuinka taitava jossain, se ei tunnu henkilökohtaisesti tyydyttävältä eikä tieltä itsensä toteuttamiseen, jos se ei ole oma juttusi. Lahjakkuudesta voi tulla ansa, jos se osuu alueelle, joka ei juuri kiinnosta. Martela (2020).

Jos käytät osaamistasi, jossa olet hyvä, mutta joka ei sinua innosta etkä halua sitä käyttää, se ei ole vahvuutesi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän ei kannattaisi käyttää elämässämme erilaisia taitojamme ja osaamistamme. Kyse on vahvuuksissa enemmänkin siitä, mihin meidän kannattaa keskittyä. Esimerkiksi jos työelämässämme keskitymme käyttämään osaamistamme, joka ei meitä innosta ja kehitämme sitä lisää, ei ihme, ettemme viihdy työssämme. Yleensä työhömme liittyy erilaisia osa-alueita, joista toiset ovat innostavampia kuin toiset, joten ratkaisevaa on se, kuinka paljon työssämme on innostavaa ja mielekästä puolta.

Jos olet luonut itsellesi vahvuuskarttaa ja lisännyt siihen jonkin sellaisen asian, jota et halua käyttää, voit merkitä sen sulkuihin. Näin se muistuttaa sinua siitä, mitä osaat, mutta mitä et ainakaan halua lisätä elämääsi, ehkä pyrkiä enemmänkin vähentämään sitä ja keskittymään enemmän aitoihin vahvuuksiisi.

INTRESSIT

Mistä pidät? • Mikä kiinnostaa ja innostaa sinua?

Mielenkiinnon kohteet

Vahvuutemme löytyvät usein mielenkiinnon kohteidemme avulla. Olemme jostain innostuneita ja kiinnostuneita ja käytämme aikaa itsellemme mielekkäiden asioiden parissa. Mielenkiinnon kohteet ovat usein niitä asioita, joiden parissa vietämme mielellämme aikaa ja ne piristävät meitä.

Kun mietit mielenkiinnon kohteitasi, voit kokea, että ne eivät liity työelämääsi. Toivonkin sinun pohtivan kiinnostuksesi kohteita vapaasti ilman työelämäkontekstia. Tunnistamme mielenkiinnon kohteita usein harrastuksistamme. Sinusta voi tuntua, että kiinnostuksen kohteillasi ei ole arvoa työelämässäsi. Haastaisin sinut kuitenkin pohtimaan tarkemmin, mikä sinua innostaa tunnistamissasi asioissa ja löytyykö niistä jotain työelämään liittyviä seikkoja.

Flow-kokemukset

Kun yritämme tunnistaa meitä kiinnostavia ja innostavia asioita, tässä voi auttaa ”flow”-kokemusten tarkastelu.

Csikszentmihalyi’n alun perin kehittämän teorian mukaan ”flow” eli virtauskokemus on seuraavanlainen:

Optimaalisen toiminnan tila, jossa ihminen on täysin uppoutunut tekemiseensä. Keskittymisen tila, jossa ajantaju ja kaikki ylimääräinen häipyy mielestä ja koko olemuksemme keskittyy pelkästään käsillä olevaan tekemiseen. (Martela 2015).

Flow edellyttää aktiivisuutta ja syventymistä fyysisiä tai henkisiä kykyjä vaativaan haasteelliseen toimintaan. Merkkejä flow-tilan kokemisesta ovat keskittyneisyys, syventyminen ja sitoutuminen kyseessä olevaan toimintaan. (Salmimies 2008). Flow on positiivinen tila, jossa tehtävän haastavuus ja henkilön kyvyt ovat tasapainossa. Flow on olemista tekemisen kautta. Flow’ta ilmenee kaikilla elämän osa-alueilla, ja sitä voi kokea työssään tai harrastuksessaan. (Venäläinen 2020).

Flow-tilan tunnistettuja piirteitä ovat (Csikszentmihalyi 2008; Venäläinen 2020):

1. selkeä päämäärä

2. välitön palaute

3. haaste ja osaaminen tasapainossa

4. täysi keskittyminen nykyhetkeen

5. itsen unohtaminen

6. ajantaju katoaa ja ajan kokemus muuttuu

7. hallinnan tunne tilanteesta

8. syvä läsnäolo

9. tekeminen on palkitsevaa itsessään

Yksilön flow’n lisäksi on olemassa ryhmäflow, jossa flow-tilaa koetaan sekä yksilöinä että yhdessä (Venäläinen 2020).

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen

• Mistä pidät erityisesti?

• Mistä tekemisestä innostut?

• Mikä inspiroi sinua erityisesti?

• Mitä voisit tehdä milloin vain ja kuinka paljon vain?

• Mistä pidit/olit kiinnostunut lapsena?

• Mitä teet erityisen mielelläsi (vaikka olet väsynytkin)?

• Mitä ilman et voi elää?

• Missä tilanteissa ja mitä tehdessäsi olet kokenut flow-kokemuksia?

• Mitkä asiat saavat sinut innostuneeksi ja energiseksi?

• Mihin huomiosi kiinnittyy? Mistä asioista/aiheista/teemoista luet kirjoja tai lehtiartikkeleita, katsot ohjelmia, käyt mielelläsi keskustelua? Mitkä ilmiöt, tapahtumat tai jutut sinua kiinnostavat?

• Mikä työssäsi on erityisen kiinnostavaa ja innostavaa?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Mielenkiinnon kohteiden tarkastelu

• Mikä mielenkiinnon kohteissasi erityisesti kiinnostaa/innostaa?

• Mitä taitoja olet oppinut itsellesi mielekkäiden asioiden parissa?

• Mitä taitoja haluat kehittää itsellesi mielekkäiden asioiden parissa?

• Mitä osaamista kenties tunnistat?

• Kun tarkastelet kaikenlaisia mielenkiinnon kohteitasi, mitä elementtejä, asioita, ominaisuuksia, yms. niissä tunnistat?

Motivaatio

Motivaatio ja mielenkiinnon kohteet liittyvät vahvasti toisiinsa ja niissä on paljon samaa. Mielenkiinnon kohteissa on enemmän kyse siitä, mistä pidämme, ja motivaatiossa siitä, mikä meitä ohjaa.

Motivaatio – mitä se on?

Kun motivaatiota tarkastellaan, peruskysymys on aina ”miksi?”. Miksi joku toimii tietyllä tavalla, miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme? Motivaatio on toimijuutemme takana oleva voima.

Decin ja Ryanin itsemääräämisteorian mukaan on olemassa kaksi tapaa motivoitua: sisäinen ja ulkoinen.

Ulkoinen motivaatio

Ulkoinen motivoituminen on reaktiivista, jolloin motivaation lähde on yksilön itsensä ulkopuolella. Motivaattorina voi olla esimerkiksi toive palkkiosta, pelko rangaistuksesta tai ympäristön paine. Kun johonkin tavoitteeseen pyritään esimerkiksi muiden ihmisten tai tilanteen vaatimuksesta, jonkin ulkoisen palkkion takia tai kielteisten tunteiden välttämiseksi, puhutaan ulkoisesta motivaatiosta.

Työelämässä ulkoinen motivaatio liittyy esimerkiksi rahallisiin palkkioihin tai muihin saavutettaviin hyötyihin, tunnustukseen, arvostukseen tai turvallisuuteen. Vaihtoehtoisesti voi olla kyse ulkoisten rangaistusten välttämisestä.

Sisäinen motivaatio

Sisäinen/sisäsyntyinen motivoituminen on proaktiivista, jolloin yksilö hakeutuu haluamiensa asioiden pariin, tekemään innostavaksi kokemiaan asioita. Sisäisessä motivaatiossa motivaatio syntyy tekemisestä itsestään. Henkilö motivoituu tekemään jotain, koska pitää toimintaa itsessään kiinnostavana, mielihyvää tuottavana ja omien arvojensa mukaisena. Toimintaa ei ohjaa siitä saatava ulkoinen palkkio, vaan sisäinen halu kumpuaa henkilöstä itsestään.

Työelämässä on kyse sisäisestä motivaatiosta, kun tyydytys tulee itse työstä ja aikaansaamisesta. Työ itsessään palkitsee tekijäänsä eikä motivaattorina ole ulkoinen palkitseminen tai tunnustus.

Sisäistetty motivaatio

Sisäistetty/integroitu motivaatio tarkoittaa tekemistä, jonka yksilö kokee arvojensa ja omakuvansa mukaiseksi. Tekeminen ei välttämättä ole innostavaa, mutta henkilöllä on vahva omakohtainen tahto tehdä asia, koska hän kokee pääsevänsä edistämään itselleen tärkeitä asioita. Parhaimmillaan yksilön tekemisessä kohtaavat sisäsyntyinen ja integroitu motivaatio.

Työelämässä kaikki ei aina ole kivaa, mutta osa kokonaisuutta, jonka kokee merkitykselliseksi.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimiminen pelkästään ulkoisen motivaation pohjalta saattaa heikentää ihmisen hyvinvointia. Kun työntekijä on sisäisesti motivoitunut, sillä on myönteisiä vaikutuksia hänen työsuoritukseensa ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Sisäinen motivaatio mahdollistuu, kun yksilön ominaisuudet, kuten vahvuudet, vastaavat sitä, mitä työ ja organisaatio kykenevät hänelle tarjoamaan. Sisäisesti motivoituneena itsensä johtaminen toteutuu kuin itsestään.

Lähdekirjallisuutta esimerkiksi: Mayor & Risku 2015; Salmela-Aro & Nurmi 2017; Mannermaa 2024.

Kohti ja pois -motivaatiotyypit

Motivaatioon liittyy myös teoreettinen kysymys:

POIS - työntääkö joku asia ihmisen liikkeelle vai

KOHTI - vetääkö jokin asia häntä puoleensa?

‘Kohti’-motivoituneet ihmiset puhuvat tavoitteistaan, unelmistaan ja toiveistaan, kun ‘pois’-motivoituneet puhuvat enemmän siitä, mistä he eivät pidä ja mikä ei ole hyvin. Jälleen on kyse ominaisuuksien yhdistelmästä, emme edusta vain jompaa kumpaa, mutta toinen voi painottua enemmän ja olla meille luontaisempaa. Jos kohti-ajattelu on haasteellista eikä tiedä suuntaa, voi oppia ensin siitä, mitä ei halua, ja siirtyä vähitellen pois-suunnasta kohti-suuntaan.

Motiivit

Motiivi

Motiivi toimii toiminnan ja tekemisen syynä.

Motivaatio tarkoittaa motiivien kokonaisuutta, motiivien aikaansaamaa tilaa. Motivaatio vie meitä kohti päämääriä ja tavoitteita. Motiivit ovat halujamme, pyrkimyksiämme ja psykologisia tarpeitamme. Motiivit kertovat, miksi ihmiset toimivat ja ajattelevat niin kuin he toimivat ja ajattelevat. (Mayor & Risku 2015). Ihmisen motiiveissa ilmenee sekä yleisinhimillisiä motiiveja (esim. halu vuorovaikutukseen toisten kanssa) että yksilöllisiä motiiveja (henkilökohtaiset arvostukset). Motiivit virittävät ja ylläpitävät yksilön yleistä käyttäytymisen suuntaa.

Meillä on sisäisten motiivien ohella myös ulkopuolelta annettuja tavoitteita. Ne ovat omien odotustemme ja muiden meille asettamien odotusten summa. Työelämässä tavoitteet ovat usein meille asetettuja, vaikka ideaalitilanteessa olemme itse päässeet vaikuttamaan niihin tai ainakin sisäistäneet ne omiksemme. Kun motiivimme, tavoitteemme ja elinolosuhteemme vastaavat toisiaan, koemme tyydytystä ja olemme motivoituneita, ja motivoituneina olemme erityisen tehokkaita ja luovia. (Mayor & Risku 2015).

Monenlaisia motiiveja voidaan tunnistaa ja nimetä. Yleensä tunnistamme itsessämme paljon erilaisia motiiveja, mutta jotkin korostuvat ja ohjaavat meitä enemmän.

Vahvuudet

Elämän perusmotiivit

Steven Reiss (2008) on tunnistanut tutkimuksessaan elämän 16 perusmotiivia eli luontaista taipumusta, joita voimme tunnistaa toiminnassamme. Motiivit korostuvat ihmisillä eri voimakkuuksilla, eivätkä kaikki motiivit välttämättä vaikuta jokaisen elämässä. (Pihlaja 2018). Reissin motivaatioteorian 16 perustarvetta ovat (mm. Mayor & Risku 2015; Eklund 2021):

VALTA – vaikuttaminen, johtaminen, päättäminen, saavutukset, suorittaminen

RIIPPUMATTOMUUS – vapaus, riippumattomuus, itsemääräämisoikeus, omatoimisuus

UTELIAISUUS – tieto, totuus, oppiminen, ajattelu, konseptit, ymmärtäminen

HYVÄKSYNTÄ – positiivinen omakuva, positiivinen palaute, perfektionismi

JÄRJESTYS – järjestys, rakenteet, pysyvyys, säännöt, siisteys

SÄÄSTÄMINEN – omistaminen, kerääminen, säästeliäisyys, resurssit

KUNNIA – lojaalisuus perinteitä tai traditioita kohtaan, periaatteet, moraali, etiikka

IDEALISMI – sosiaalinen oikeudenmukaisuus, yhteiskunta, maailman parantaminen

SOSIAALISET KONTAKTIT – ystävyys, seurallisuus, iloisuus, kontaktit, yhteydenpito

PERHE – omien lasten kasvattaminen, perheen hoivaaminen, huoltaminen

STATUS – yhteiskunnallinen arvostus, arvovalta, maine, menestys, asema

KOSTO/VOITTAMINEN – kilpaileminen, kamppailu, taistelu, voittaminen, hyvityksen saaminen, puolustautuminen

ROMANTIIKKA/ESTEETTISYYS – kauneus, taide, intohimo

SYÖMINEN – ruoka, ruoan laittaminen, nautiskelu, makuelämykset

RUUMIILLINEN AKTIIVISUUS – hyvä kunto, liikkuminen, aktiivisuus

RAUHALLISUUS – pysyvyys, turvallisuus, varovaisuus, mielenrauha, rentous

Työmotivaatio ja työn

motiivit

Työmotivaatiossa motivoiva voima muodostuu siitä, että osaamisesi, kykysi ja taitosi vastaavat suhteellisen hyvin työtehtäviesi vaatimuksia. Kun lisäksi tarpeesi (tarve olla arvostettu, hyväksytty, luotettu, sosiaalisesti pidetty, turvassa, yms.) tyydyttävät kohtalaisesti, sisäinen motivaatiosi kasvaa. (Salmimies 2008).

Myös työn suhteen motiivimme ovat yksilöllisiä. Esimerkkejä erilaisista työn motiiveista:

• mielenkiintoinen työ

• mielekkäät työn ominaisuudet (sopivuus itselle, vaihtelevuus tai rutiinit, yms.)

• arvostus tehdystä työstä

• asioihin uppoutumisen tunne

• itsensä toteuttaminen

• työn varmuus

• hyvä palkka/toimeentulo

• ylennykset ja eteneminen

työorganisaatiossa

• hyvät työehdot

• joustavuus työn ja muun elämän yhteensovittamisessa

• apu/tuki henkilökohtaisten ongelmien kanssa

• kurinpito ja järjestys

• mieluisa työympäristö

• sosiaalinen työympäristö

Erottelutyylit

Ihmiset suhtautuvat maailmaan ja asioihin sekä motivoituvat eri tavoin. Näitä eroavaisuuksia on tunnistettu NLP:ssä erottelutyyleinä. Kaksi vastakkaiselta tuntuvaa tapaa hahmottaa maailmaa ovat kuin saman jatkumon eri päät, ja eri tilanteissa meistä itse kukin sijaitsee jatkumon eri kohdissa. (Hiltunen ym. 2020).

TEHTÄVÄ: Omat preferenssit

Voit tarkastella seuraavan sivun eroavaisuuksien kautta, mistä itse motivoidut ja mihin huomiosi mieluiten kohdistuu työelämässä tai elämässä ylipäätään. Jälleen kyseessä ei ole valinta joko-tai, vaan mitkä asiat painottuvat. Esimerkiksi kohdistuuko mielenkiintosi enemmän ihmisiin vai asioihin? Entä motivaation suunta, keskitytkö enemmän välttämään ongelmia (pois) vai näkemään mahdollisuuksia (kohti)? Keskitytkö mieluummin yhteen asiaan kerrallaan ja yksityiskohtiin vai motivoidutko erilaisista vaihtoehdoista ja kokonaisuuksista? Arvostatko pysyvyyttä vai kaipaatko usein muutoksia? Kiinnittyykö huomiosi enemmän menneeseen, tulevaan vai nykyisyyteen?

Erottelutyylejä voi tutkia myös siitä näkökulmasta, kuinka paljon (työ)elämässäsi jokin painottuu, mutta se ei olekaan itsellesi luontaista. Voisitko hyödyntää jotakin ajattelutapaa enemmän tai paremmin? Entä voisitko työskennellä enemmän omien luontaisten preferenssiesi parissa?

Vahvuudet

Päämielenkiinto:

ihmiset toiminta asiat

Motivaation suunta: pois (välttää ongelmia) kohti (näkee mahdollisuuksia)

Toiminnan suunta:

toimija (tarttuu asioihin) harkitsija (harkitsee)

Motivaation/arvioinnin lähde:

sisäinen (ohjautuu sisältä käsin) ulkoinen (ohjautuu ulkoa käsin)

Huomion kohde: samuus erot

Hahmottaminen:

kokonaisuudet yksityiskohdat

Toiminnan puitteet:

vaihtoehdot (tekee monia asioita) keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan

Päätöksenteko:

halu säilyttää asioita halu muuttaa asioita

Työskentelytyyli:

yksin yhdessä

Aikafiltterit: mennyt nyt tuleva

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Motivaatio:

• Mikä sinua motivoi?

• Mikä työntää sinut liikkeelle? Mikä ajaa sinua eteenpäin elämässäsi?

• Mistä saat energiaa?

• Mikä kannustaa sinua? Mikä sinua sytyttää?

• Milloin olet omassa elementissäsi? Miksi?

• Mihin haluat aikasi käyttää? Miksi?

• Jos sinun ei tarvitsisi tehdä mitään viikon/kuukauden aikana, mitä tekisit silti? Miksi?

• Miksi teet/tekisit sitä, mitä haluat tehdä?

• Mitkä motiivit ovat sinulle tärkeitä ja ohjaavat elämääsi? Entä työelämääsi?

• Milloin koet/olet kokenut innostusta ja työn iloa? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tähän?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Luonnollisesti palkitsevan toiminnan tunnistaminen:

• Tunnistatko toimintoja/tehtäviä, joista pidät aidosti? Mikä niissä innostaa?

• Mitkä toiminnat saavat sinut tuntemaan itsesi kyvykkääksi?

• Mitkä toiminnat saavat sinut tuntemaan hallinnan tunnetta?

• Mitkä toiminnat tarjoavat sinulle merkityksen ja tarkoituksen tunn

MERKITYKSELLISYYS

Mikä on sinulle tärkeää ja merkityksellistä?

Arvot

Arvot ovat toimintaamme ohjaavia motiiveja ja periaatteita (Ilkka Niiniluoto 1994; Puohiniemi 2002). Arvot ohjaavat päätöksentekoa, käyttäytymistä ja toiminnan arviointia. Arvot ovat melko pysyviä. Arvot eivät ole tavoitteita, arvoja ei voi saavuttaa. Arvoja eletään päivittäin, ne eivät tule koskaan valmiiksi. Teot muuttavat arvot eläviksi. Arvot kertovat siitä, miten haluamme olla suhteessa itseemme, muihin ihmisiin ja ympäristöön. Koska arvojen mukaiset teot ovat merkityksellisiä tekoja, arvojen toteuttamisesta seuraa luonnollista, sisäistä palkitsevuutta. Arvot näkyvät valinnoissamme, joita teemme tietoisesti ja tarkoituksella, ja vastaavat kysymykseen, mikä on meille tärkeää. (Pietikäinen 2014). Arvot ovat työkalu, joka auttaa vaikeissa valintatilanteissa, jos et tiedä, mitä tehdä (Järvilehto 2023).

Arvot - moraali – periaatteet - hyveet

Arvot ilmaisevat, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa, kun moraaliajattelu koskee sitä, mikä on oikein.

Arvoista voi syntyä periaatteita, jotka ovat usein eettisiä.

Hyve on tavoiteltava, vahvuuksista muodostuva kokonaisuus, eettisesti ja moraalisesti arvokas ominaisuus, joka palvelee yksilöä ja tämän ympäristöä (Uusitalo-Malmivaara 2015).

Saavutamme mielenrauhaa ja tasapainoa, kun elämme arvojemme ja periaatteidemme kanssa sopusoinnussa. Arvojen ja vahvuuksien välille voi kuitenkin syntyä joskus ristiriitaa. Esimerkiksi etenet työurallasi osaamisesi ansiosta, mutta henkilökohtaiset arvosi ovat ristiriidassa organisaation arvojen kanssa. Joudut valintatilanteeseen siinä, mikä on sinulle kaikkein tärkeintä. Arvojesi ja ihanteidesi tiedostaminen ja niiden mukaan eläminen on elämän innostuksen ja motivaation lähde. (Salmimies 2008).

Koska arvot ohjaavat toimintaamme, on tärkeää kiinnittää huomiota myös arvoihin pohtiessamme vahvuuksiamme. Mielenkiintomme katoaa helposti ja merkityksellisyyden kokemusta ei synny, jos emme voi elää arvojemme mukaisesti. Vastaavasti olemme motivoituneita olemaan mukana arvojemme mukaisessa toiminnassa ja edistämään meille tärkeitä asioita.

POHDINTAKYSYMYKSIÄ

• Mikä on sinulle tärkeää elämässäsi?

• Mikä on kaikkein tärkeintä ja merkityksellisintä elämässäsi? Mitä arvostat/mistä välität kaikkein eniten?

• Mitä haluat edistää?

• Mihin henkilökohtaisiin arvoihin uskot eniten? Mitkä ovat perustavanlaatuiset arvosi?

• Mitkä arvot vaikuttavat toiminnassasi ja valinnoissasi eniten?

• Mitkä arvot vaikuttavat elämässäsi päivittäin?

• Tunnistatko periaatteita elämässäsi? Mitä ne ovat?

• Mistä et ole valmis tinkimään? Mitä arvoja vastaan et pysty koskaan toimimaan?

• Mistä arvoista luopuminen aiheuttaa kärsimystä?

• Jos sinut valittaisiin johtamaan arvoja, mitä arvoja haluaisit johtaa?

• Jos olet tarkastellut motiivejasi (aiemmin tässä luvussa), ovatko ne yhdenmukaisia arvojesi kanssa?

• Miten arvosi ilmenevät sanoissasi ja teoissasi sekä näkyvät käyttäytymisessäsi ja toiminnassasi?

• Mistä tiedät, milloin elät arvojesi mukaisesti?

• Miten arvosi ohjaavat valintojasi?

• Mitä arvostat eniten itsessäsi, muissa ihmisissä ja ympäröivässä maailmassa?

• Millainen ihminen haluat olla itsellesi ja muille?

• Mitä pidät erityisen arvokkaana?

• Missä määrin ajankäyttösi on arvojesi mukaista?

TEHTÄVÄ: Omat arvoni ja periaatteeni

Mitkä ovat sinun tärkeimmät arvosi? Voit käyttää apunasi kuvassa esitettyjä esimerkkiarvoja. Tärkeintä on, että löydät juuri itsellesi merkityksellisimmät arvot ilman ympäristösi odotuksia tai vaikutuksia. Jos tunnistat itsellesi tärkeiksi enemmän kuin viisi arvoa, pyri valitsemaan niistä tärkeimmät viisi. Voit vertailla nimeämiäsi arvoja ja tunnistaa ne, joista viimeiseksi luovut ja joita vastaan on kaikkein vaikein toimia.

Voit myös yrittää selvittää mahdollisia periaatteitasi jatkamalla seuraavaa lausetta: ”Sallin elämässäni kaikenlaista sillä ehdolla, että … ”

Merkitys ja tarkoitus

Merkitys, merkityksellisyys ja tarkoitus

Merkityksen ja tarkoituksen ero on esimerkiksi hahmotettavissa seuraavan englanninkielisen määrittelyn avulla:

Meaning in life = meaningfulness in life = merkitys/merkityksellisyys elämässä

Meaning of life = meaning of existence = olemassaolon merkitys = elämän tarkoitus

Purpose = Tarkoitus on vakaa, kauaskantoinen tavoite, joka sisältää kontribuution maailmalle (Damon, Menon & Bronk, 2003).

”Elämän tarkoitus ei ole olla onnellinen vaan toteuttaa itseään, tehdä työtä ja toimia muiden hyväksi” (Ilkka Niiniluoto).

Merkityksellisyyden lähteet

Psykologien mukaan ihmiset sanovat elämässään olevan merkityksellisyyttä, kun kolme edellytystä täyttyy: He pitävät elämäänsä merkittävänä ja elämisen arvoisena, he uskovat elämässään olevan järkeä ja he kokevat, että elämää ohjaa tarkoituksenmukaisuus (Smith 2018). Merkityksellinen elämä rakentuu Smithin (2018) mukaan seuraavien neljän peruspilarin varaan:

Yhteenkuuluvuus

Meillä on tarve tuntea yhteenkuuluvuutta. Työpaikoillamme vuorovaikutussuhteilla on merkittävä vaikutus ei ainoastaan työkokemukseemme, vaan myös laajemmin koko elämäämme.

Tarkoitus

Tarkoitus on vakaa ja kauaskantoinen päämäärä, joka motivoi käytöstämme ja toimii elämäämme järjestävänä periaatteena. Tarkoitukseen sisältyy myös oman panoksen antaminen maailmalle. Itsensä tuntevat ihmiset saavat valita ja seurata sellaisia polkuja, jotka ovat linjassa heidän arvojensa ja taitojensa kanssa. Kun ihmiset käyttävät töissä vahvuuksiaan, he kokevat työssään enemmän merkityksellisyyttä ja myös suoriutuvat paremmin. Kun he tavoittelevat päämääriä, jotka ovat linjassa heidän ydinarvojensa ja kiinnostuksen kohteidensa kanssa, he tuntevat itsensä tyytyväisemmiksi ja pätevämmiksi. He myös pysyvät todennäköisemmin lujina haasteiden edessä todella saavuttaakseen tavoitteensa. Emme kaikki löydä kutsumustamme, mutta se ei tarkoita, ettemmekö voisi löytää tarkoitusta.

Tarinallisuus

Tarinan kertomisen avulla teemme toiminnastamme ymmärrettävää. Keräämällä elämämme erilaisia osasia ja sijoittamalla ne tarinan muotoon luomme yhtenäisen kokonaisuuden, joka antaa mahdollisuuden ymmärtää elämäämme koherenttina. Tämä rakentaa merkityksellisyyden kokemusta. Tarinat, joita kerromme itsestämme, auttavat meitä ymmärtämään, keitä me olemme, kuinka elämämme on kehittynyt ja kuinka se olisi voinut edetä eri tavalla.

Itsen ylittäminen (transsendenssi)

Itsen ylittämisessä ei ole kyse paremmista suorituksista ja itsensä haastamisesta. Itsen ylittävä kokemus tarkoittaa hetkeä, jonka aikana tunnemme nousevamme jokapäiväisen arjen yläpuolelle ja koemme suurta yhteyttä muihin ihmisiin ja kaikkeen muuhunkin, mitä maailmassa on. Kyse ei ole jostain yliluonnollisista kokemuksista, vaan vaikka kävelystä luonnossa tai käymisestä taidemuseossa, jolloin tunne itsestä ja arjen huolista häipyy hetkeksi.

Me kaikki voimme löytää merkityksellisyyden lähteemme elämässä, neljä peruspilaria ovat kaikkien saavutettavissa ja merkitystä voi löytää odottamattomimmista paikoista. Myös työ on ihmiselle valtava identiteetin, arvon ja tarkoituksen lähde. (Smith 2018).

Merkityksellisyys ei ole mitään kaukaista tai harvinaista. Merkityksellisyyden kokemus on mukana monissa arkisissa hetkissä joko voimakkaampana tai laimeampana. On tärkeää tuntea itsensä, jotta voi elää omannäköistä elämää ja kokea merkityksellisyyttä. (Martela 2020). Martela (2020) linkittää elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden psykologisiin perustarpeisiin merkityksellisyyden lähteinä. Psykologisia perustarpeita käsitellään kirjassa jäljempänä.

POHDINTAKYSYMYKSIÄ

• Millaiset asiat tuovat merkitystä elämääsi?

• Mitkä asiat luovat tarkoituksen tunnetta elämässäsi?

• Mikä saa sinut tuntemaan elämäsi merkitykselliseltä ja tärkeältä sinulle?

• Mikä on (elämän-)tehtäväsi (yhteisössä, maailmassa)?

• Tunnistatko jonkin mission, joka sinulla on elämässäsi?

• Mihin haluat vaikuttaa elämässäsi?

• Mitkä ovat olleet tärkeimpiä saavutuksiasi/onnistumisia elämässäsi?

• Mitä haluat elämältäsi? Minkä toivoisit olevan aikaansaannoksesi?

• Keitä palvelet itsesi lisäksi?

• Minkä suuremman osa olet? Mihin kuulut?

• Vastaatko muiden odotuksiin vai elätkö omaa elämääsi?

• Mikä on elämäsi tarkoitus?

TEHTÄVÄ: Oma tarkoitus

Voit muodostaa oman tarkoitustoteamuksesi täydentämällä seuraavan lauseen: ”Melkein kaikki mitä teen, teen sen vuoksi, että ………………………………….. jotta …………………………………….. ” (Joylla 2019)

Voit myös tutkia omaa tarkoitustasi pohtimalla sitä, mistä toivoisit, että sinut muistetaan. Jos joku pitäisi sinulle puheen 80-vuotispäivilläsi, mitä sinä toivoisit puheessa kerrottavan sinusta?

YKSILÖLLISET VAHVUUDET

TEHTÄVÄ: Oma vahvuuskartta

Vahvuuskartan idea on siinä, että se kiteyttää sinulle, millainen sinä todella olet, mitä osaamista sinulla on, mistä sinä innostut ja mikä on sinulle aidosti tärkeää. Parhaimmillaan vahvuuskartta toimii kompassina ja se inspiroi ja voimaannuttaa. Vahvuuskartan tarkoitus on olla mahdollisimman autenttinen juuri sinulle, sitä ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa. Toisaalta jos todella haluaisit antaa aidon kuvan itsestäsi jollekin toiselle henkilölle, voisit näyttää karttaa ja sanoa, että tällainen minä olen.

Jos työelämässä voisi muuttaa jotakin, olisi arvokasta käyttää vahvuuskarttoja, jotka voisi esitellä ansioluetteloiden sijaan tai ainakin niiden ohessa. Perinteinen ansioluettelo keskittyy vahvasti osaamiseen ja tekemiseen, mutta mitä se todellisuudessa kertoo meistä yksilöllisinä ihmisinä. On paljon kiinnostavampaa se, millaisia me oikeasti olemme ja miten sen voi sovittaa mielekkäästi työelämään.

Kumpi kysymys puhuttelee sinua enemmän:

“What do you want to be?”

“What do you want to do?”

Herättävätkö nämä ”being” ja ”doing” -kysymykset jotain ajatuksia sinulle? Vastaatko mieluummin kysymykseen mikä/mitä sinä haluat olla ja edustaa vai mitä sinä haluat tehdä ja saavuttaa? Onko sinulle oleminen vai tekeminen näkökulmana tärkeämpi? Arvotatko elämää enemmän olemisen vai tekemisen kautta? Kerrotko lomamatkastasi tunnelmia ja kuvaat kokemuksia vai keskitytkö kertomaan matkan tapahtumat, vierailukohteet ja aikataulun? Kumman näkökulman kautta tarkastelet luontevammin ja ehkä innostuneemmin vahvuuksiasi?

TEHTÄVÄ: Vahvuustarkennus

Kun olet pohtinut erilaisia vahvuuksiasi, on hyvä muistaa jo osaamisen vahvuuskartoituksen yhteydessä esitetty tarkennus: Vahvuus on vahvuus ainoastaan, jos haluat käyttää sitä.

Esimerkiksi voit tunnistaa jonkin asian, ominaisuuden tai taidon, jossa olet hyvä, mutta sen hyödyntäminen ei varsinaisesti innosta sinua etkä halua sitä erityisesti käyttää. Tällöin kyse ei ole vahvuudesta.

Pohdi, mitä vahvuuksia valitset vahvuuskarttaasi. Kerää vahvuuskarttaan vahvuuksina niitä asioita, joiden toivot toteutuvan elämässäsi, joita haluat käyttää ja hyödyntää elämässäsi, jotka ovat sinulle tärkeitä ja merkityksellisiä ja jotka innostavat sinua ja antavat energiaa. Vaikka kaikki maailman ihmiset olisivat samaa mieltä jostakin osaamisestasi tai taidostasi vahvuutenasi, mutta sinä et sitä halua käyttää, se ei ole sinun vahvuutesi. Se voi toimia tarvittaessa apunasi ja tukenasi elämässäsi, mutta se ei ole varsinainen vahvuutesi.

Lähdekirjallisuutta ja lukemista

Jos kiinnostuit jostain aiheesta ja haluaisit lukea lisää, tässä muutamia esimerkkikirjoja luvussa käsitellyistä aiheista ja lähdekirjallisuutta (opaskirjan luvut 2 ja 3):

Dweck, Carol S. (2018): Mindset. Menestymisen psykologia (2. painos). Tallinna: Viisas Elämä.

Eklund, Annina (2021): Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. Helsinki: BRIK.

Hakanen Jari (2011): Työn imu. Tampere: Työterveyslaitos.

Helkama, Klaus; Myllyniemi, Rauni; Liebkind, Karmela; Ruusuvuori, Johanna; Lönnqvist, Jan-Erik; Hankonen, Nelli; Mähönen, Tuuli Anna; Jasinskaja-Lahti, Inga & Lipponen, Jukka (2015): Johdatus sosiaalipsykologiaan (10. painos). Keuruu: Edita Publishing.

Hiltunen, Sinikka, Kiviaho, Matti & Vikeläinen-Tervonen, Leena (2020): NLP perusteet. Norderstedt, Saksa: Tampere University Press.

Jabe, Marjatta (2017): Erilaisten ihmisten johtaminen. Viro: Kauppakamari/Helsingin Kamari.

Järvilehto, Lauri (2023): Mestariajattelijan työkalut. EU: Tammi.

Järvilehto, Lauri (2013): Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan. Liettua: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Keltikangas-Järvinen, Liisa (2016): ”Hyvät tyypit”: temperamentti ja työelämä. EU: WSOY.

Keltikangas-Järvinen, Liisa (2015): Temperamentti – Ihmisen yksilöllisyys (5. painos). EU: WSOY.

Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut (2023): Työhyvinvointi (3. uudistettu painos). Keuruu: Alma Talent. Mannermaa, Katri (2024): Työntekijätaidot – Käsikirja. Keuruu: Alma Talent.

Martela, Frank (2020): Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Liettua: Gummerus.

Martela, Frank (2015): Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirjat. Juva: Gummerus.

Mayor & Risku (2015): Opas yksilölliseen motivointiin. 16 perustarvetta johtamisen apuna. Liettua: Talentum.

Metsäpelto, Riitta-Leena & Feldt, Taru (toim.) (2010): Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (2. painos). Juva: PS-kustannus.

Ojanen, Markku (2014): Positiivinen psykologia (2. uudistettu painos). Porvoo: Edita.

Pietikäinen, Arto (2014): Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Riika: Duodecim.

Pihlaja, Satu (2018): Aikaansaamisen taika (3. painos). EU: Atena Kustannus.

Ruuska, Inkeri (2022): Moniosaamisen renessanssi. Opas työelämän edelläkävijöille. EU: Basam Books.

Salmela-Aro, Katariina & Nurmi, Jari-Erik (toim.) (2017): Mikä meitä liikuttaa. Motivaatiopsykologian perusteet (3. painos). Juva: PS-kustannus.

Salmimies, Raija (2008): Onnistu itsesi johtamisessa. Juva: WSOY. Smith, Emily Esfahani (2018): Merkityksellisyyden voima (suomentaja: Kaisa Koskela). Keuruu: Tuuma.

Routamaa, Vesa & Hautala, Tiina M. (2015): Katse naamion taa. Itsetuntemuksesta voimaa (4. painos). Vaasa: Leadec-kustannus.

Uusiautti, Satu (2019): Tunnista vahvuutesi ja menesty. Tallinna: Kirjapaja. Uusikylä, Kari (2020): Lahjakkuus. Keuruu: PS-kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta (toim.) (2015): Positiivisen psykologian voima (2. painos). Juva: PS-kustannus. Venäläinen, Jussi (2020): Flow-tila. Tietotyön viisain vaihde. EU: Fitra.

Luku 3

MIELEKÄS TYÖELÄMÄ

Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin työelämää. Aloitetaan kuitenkin ensin unelmista.

Unelmat

TEHTÄVÄ: Ihmetehtävä

Toivon sinun pysähtyvän rauhassa tämän tehtävän pariin ja unohtavan hetkeksi koko ympärilläsi olevan elämän, työelämän ja todellisuuden. Valitse jokin aika ja tila, kun sinua ei häiritse mielellään mikään, kukaan ei soita tai tarvitse mitään, minnekään ei ole kiire. Voit viettää hetken aikaa hengitellen rauhallisesti ja pysähtymällä hetkeen. Jos meditaatio tai mindfulness on sinulle tuttua, voit tehdä läsnäoloharjoituksen. Kun sinusta tuntuu, että pystyt keskittymään tehtävään, voit aloittaa.

Kun huomenna heräät, ihme on tapahtunut yön aikana nukkuessasi. Kaikki toiveesi ovat toteutuneet, ja alat heti herättyäsi elää unelmiesi elämää.

Voit mielellään tehdä tehtävän mielikuvaharjoituksen tavoin eli kuvittelet itsesi tähän unelmiesi elämään ja tarkastelet, miltä se näyttää, kuulostaa ja tuntuu. Jos harjoitus tuntuu haastavalta, se ei haittaa, voit palata harjoituksen pariin, kun sen aika on ja se tuntuu mielekkäämmältä. Tärkeintä on, että unohdat hetkeksi kaiken olemassa olevan ympärilläsi. Heittäydyt mukaan ajatukseen, että erilaiset asiat olisi mahdollista tarvittaessa resetoida/nollata ja asiat olisivat juuri niin kuin toivoisit niiden olevan, ilman huolta toimeentulosta tai mistään, mikä vaikuttaa valintoihisi ja ohjaa elämäsi suuntaa.

Kun olet päässyt kiinni unelmaelämämielikuvaan:

• Missä olet, missä heräät?

• Miten aloitat päiväsi?

• Millaisia tunteita ja tunnelmia koet?

• Mitä ympärilläsi on?

• Kuka/ketkä tähän elämääsi mahdollisesti kuuluvat?

• Mitä muuta tähän elämään kuuluu?

Mikä on aivan parasta?

• Mitä tähän elämään ei kuulu?

• Mitä päivääsi sisältyy? Miten vietät päiväsi, mihin käytät aikasi?

• Mitä tähän elämään kuuluu huomenna, seuraavalla viikolla, kuukauden päästä tai vuoden päästä?

Jos unelmaelämääsi kuuluu jotakin tekemistä ja toimintaa (työtä tai muuta), voit jatkaa seuraavien kysymysten parissa:

• Mitä tekemistä tässä unelmaelämässäsi on?

• Jos työskentelet tai olet muutoin aktiivinen, mitä se on ja mitä siihen kuuluu tai voisi kuulua?

• Millainen on ympäristö, jossa toimit? Missä työskentelet?

• Kuka/ketkä tai millaiset ihmiset ovat mukana tässä toiminnassa? Mitä he tekevät?

• Miten työsi sujuvat?

• Mitä havaitset itsestäsi?

• Mitä toimintaasi kuuluu yhden tai viiden vuoden aikana?

Jos vielä tarkastelet tätä unelmaelämää ja sen toteutumista tekemiesi huomioiden jälkeen:

• Jos kaiken voisi muuttaa, mikä olisi parasta, mitä voisi tapahtua?

• Kuinka paljon muutoksia kaipaat unelmaelämän näkökulmasta?

• Voisitko edistää unelmaelämän toteutumista jotenkin?

• Tunnistatko jonkin pienen mutta merkityksellisen asian, joka olisi muutettavissa ilman ihmeen tapahtumista?

Jos haluat, kirjaa asioita, ajatuksiasi ja huomioitasi ylös. Mitä tästä tehtävästä jäi päällimmäisenä mieleen?

Oma työelämä

Työelämään liittyy runsas joukko erilaisia asioita, tekijöitä ja ulottuvuuksia. Kun pohdimme työelämäämme, huomiomme kiinnittyy usein joihinkin sillä hetkellä esillä oleviin ja meitä jollain tavalla eniten puhuttaviin asioihin. Tässä luvussa tarkastellaan työelämää sen moniulotteisuuden kautta. Tarkastelun apuna toimii jaottelu, joka on johdettu NLP:n loogisista tasoista sovellettuna työelämäkontekstiin. Tasot ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa.

Toimintaympäristö Missä, milloin ja kenen kanssa toimit?

Toiminta Mitä teet ja miten työskentelet?

Kyvyt & taidot Mitä osaat ja miten onnistut?

TEHTÄVÄ: Oman työelämän kartoitus

Arvot & uskomukset Mikä on tärkeää ja miksi teet sitä mitä teet?

Identiteetti Kuka ja millainen olet ja mkä on roolisi?

Tarkoitus Miksi toimit ja mikä on perustehtäväsi?

Tämän tehtävän tarkoitus on auttaa sinua kartoittamaan olemassa olevaa työelämääsi, tarkastelemaan siihen liittyviä erilaisia asioita ja tunnistamaan mahdollisia tarpeita ja toiveita. Tehtävä kattaa kaikki tasot, ja voit tarkastella tasoihin liittyviä asioita toimintaympäristöstä tarkoitukseen.

Toimintaympäristö

Jokaisen tason kohdalla on esitetty siihen liittyviä asioita. Voit tarkastella taso kerrallaan pohdintakysymysten avulla työelämääsi - miltä se vaikuttaa, mitä siihen kuuluu ja mitä mahdollisia tarpeita ja toiveita tunnistat. Joihinkin tasoihin liittyy myös tasokohtaisia tehtäviä, jotka toivottavasti auttavat sinua tunnistamaan itsellesi merkityksellisiä ja ajankohtaisia asioita. Voit käyttää esitettyjä pohdintakysymyksiä apunasi juuri siinä laajuudessa kuin se tuntuu mielekkäältä. Tarkastelemalla erilaisia asioita, esiin nousevat yleensä ne, jotka puhuttelevat sinua pohdintahetkellä eniten. Eroamme myös tässä toisistamme, ja eri tekijöillä on meille erilaisia merkityksiä. Tavoitteena ei tarvitse olla syväanalyysi työelämästäsi, vaan juuri sinulle olennaisten asioiden tunnistaminen. Voit kirjata halutessasi huomioita ylös tai voit vain tutkiskella ja tehdä huomioita omasta työelämästäsi sen mukaan, mikä tuntuu itsellesi sopivalta.

Työelämätilanteesi mukaan asiat soveltuvat eri tavoin. Voit tarkastella työelämää sekä työntekijä- että työnantajanäkökulmasta. Yrittäjänä työorganisaatio on oma yrityksesi.

Tarkoituksena on ensin käydä tasot läpi tämän hetken työelämän, tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta. Tämän jälkeen on vuorossa mielekkään työelämän rakentamisen näkökulma, jossa voit käyttää mahdollisesti itsellesi rakentamaasi vahvuuskarttaa apunasi ja pohtia työelämäsi kehittämistä.

Mielekäs työelämä

TOIMINTAYMPÄRISTÖ / MISSÄ JA MILLOIN?

Missä, milloin ja kenen kanssa toimit ja työskentelet?

Työympäristöön kuuluu erilaisia elementtejä, joita ovat esimerkiksi:

Työorganisaatio

• Toimiala

• Visio, tavoitteet, strategia, liiketoiminnot

• Missio, arvot

• Organisaatiorakenne, käytännöt, johtaminen

• Organisaation tila, resurssit

• Korvauskäytännöt – palkka- ja palkitsemisjärjestelmät, työsuhde-etuudet, ym.

• Organisaatiokulttuuri

• Brändi, imago

Fyysinen työympäristö

• Työpaikka

• Työtilat

Oman työelämän tarkastelu

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Todellisuus

• Missä ympäristössä työskentelet? Millainen se on?

• Keitä ympäristössäsi on? Kenen kanssa työskentelet? Millaisia ihmisiä ympärilläsi on?

• Mitä muuta työympäristöösi kuuluu?

• Millainen tunnelma ympäristössäsi on?

• Miten johdat itseäsi ympäristössäsi?

• Milloin työskentelet?

• Millainen on henkinen työilmapiiri?

• Mikä on mielekkäin puoli työyhteisössäsi työskentelyssä?

• Mikä on epämieluisin puoli työyhteisössäsi työskentelyssä

Työolosuhteet

• Työskentelyn organisointi, aikatauluttaminen ja toteuttaminen

• Työvälineet

• Työn toteuttamisen resurssit, onnistumisen esteet

• Työilmapiiri

• Yhteistyön sujuvuus

Sosiaalinen työympäristö

• Työkollegat, esihenkilöt ja johtajat, muu työyhteisö

• Yhteistyökumppanit

• Asiakkaat

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Tarpeet ja toiveet

• Millaisessa ympäristössä haluaisit työskennellä ja viihtyisit parhaiten?

• Kenen kanssa haluaisit työskennellä?

• Mitä toimintaympäristöösi ei kuulu, mutta haluaisit siihen kuuluvan?

• Jos voisit muuttaa yhden asian työympäristössäsi, mikä se olisi?

• Mitä tarvitset ympäristöltäsi? Mitä tukea, välineitä, resursseja, tms. tarvitset?

• Mikä muutos ympäristössäsi auttaisi sinua ja tukisi työskentelyäsi?

• Millaisessa ympäristössä vahvuutesi toimisivat paremmin?

• Miten voisit optimoida toimintaympäristösi itsellesi sopivaksi ja toimivaksi?

TOIMINTA / MITÄ?

Mitä teet ja miten työskentelet?

Voit tarkastella työelämäsi toimintaa esimerkiksi seuraavien asioiden avulla:

Työ

• Työn-/toimenkuva

• Työn kuvaus

Työn organisointi

• Työajat ja aikatauluttaminen

• Työn organisointitapa (lähi-, etä-, hybridityö)

• Työn tekemisen sujuvuus

Oman työelämän tarkastelu

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Todellisuus

• Mitä teet?

• Mitä tehtäviä ja toimia työhösi kuuluu?

• Millaista on toimintasi ja konkreettinen tekeminen?

• Mitä kaikkea tekemiseesi kuuluu?

• Miten toimit ja työskentelet?

• Mikä tekemisessäsi on parasta ja innostaa sinua eniten?

• Mitä ajattelet toiminnastasi? Millaisia ajatusmalleja sinulla on?

• Miten säätelet toimintaasi?

• Miten saat tehtyä työn haluamallasi tasolla ja saatettua työn loppuun?

• Miten työaikasi riittää työn tekemiseen? Mihin työaikasi kuluu?

Työtehtävät

• Nimetyt työtehtävät

• Muut toteutuvat työtehtävät

• Roolit (esihenkilö, tiimin vetäjä, ym.) ja tehtävät

• Työn tavoitteet

Työn ominaisuudet

• Työlle ominaiset piirteet

• Työn vaatimukset ja haasteet

• Oikeudet ja velvoitteet

• Itsenäisyys – kollektiivisuus

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Tarpeet ja toiveet

• Mitä työtä/työtehtäviä haluaisit tehdä ja miten?

• Millainen työskentely olisi mielekästä?

• Mitä toimintaasi ei kuulu, mutta haluaisit siihen kuuluvan?

• Mihin haluaisit kaikkein eniten keskittyä? Mikä olisi parasta, mitä voisit tehdä?

• Jääkö jokin tekeminen vähemmälle tai tulisi jäädä?

• Mitä haluaisit tehdä toisin aiempaan verrattuna?

• Voisitko suunnitella ja järjestää työn tekemistä toimivammaksi? Jos voisit, miten? Mikä auttaisi?

• Miten voisit priorisoida työtehtävien hoitamista?

KYVYT JA TAIDOT / MITEN?

Mitä osaat ja taidat? • Miten osaat ja onnistut siinä, mitä teet?

Voit kartoittaa kykyjä ja taitoja työelämäsi näkökulmasta pohtimalla esimerkiksi seuraavia asioita:

Osaaminen

• Oman osaamisen hyödyntäminen

• Oman osaamisen kehittäminen

• Ura- ja tulevaisuusnäkymät

Työelämätaidot

• Tarpeelliset työelämätaidot – nyt ja tulevaisuudessa

• Metataidot

Työelämän moniosaajat

Työn vaatimukset

• Työssä vaadittava osaaminen (ammatillinen osaaminen, erityisosaaminen, pätevyydet, toimialaosaaminen, ym.)

• Työntekijöiltä vaadittavat ominaisuudet

• Työhön liittyvät vastuut

• Työsuoritusten laatuvaatimukset

• Toiminnan tulosvaatimukset

• Työn vaativuuden ja oman kyvykkyyden tasapaino

Voi olla, että tarkastelet kykyjen ja taitojen kenttää yhden työn näkökulmasta tai sinulla on useita töitä, joihin liittyy erilaista osaamista. Voit tarkastella tätä tasoa joko kokonaisuuden tai jonkin yksittäisen työn näkökulmasta. Osa meistä on moniosaajia, työelämän renessanssi-ihmisiä, joita innostaa monen alan ja työn muodon yhdistäminen. Moniosaajilla on paloa moneen asiaan. He eivät koe kutsumusta vain yhdelle tietylle alalle, vaan heillä on monia eri kiinnostuksen kohteita joko peräkkäin tai samanaikaisesti. Moniosaajille on tyypillistä kyky katsoa maailmaa eri vinkkelistä sekä nähdä ja hahmottaa kokonaisuuksia ja eri alojen ja ilmiöiden yhteyksiä. Moniosaaja osaa yhdistää erilaista osaamista tavoilla, joista syntyy ainutlaatuinen yhdistelmä. Moniosaajien on kuitenkin tärkeää löytää perusta, jonka ympärille rakentaa. Tämä ydin on osaaminen, jossa on vahva. Ydin heijastaa sitä, kuka on ja mitä haluaa. (Ruuska 2022).

Osaamistarpeet

Olet mahdollisesti kartoittanut vahvuuksiasi tämän kirjan luvun 2 avulla ja tunnistanut erilaista osaamistasi. Osaamista pitää kuitenkin päivittää ja uusia osaamistarpeita syntyy jatkuvasti esimerkiksi kehittyvän teknologian ja uudenlaisten toimintamuotojen myötä. Haluamme myös kehittyä työssämme ja kenties siirtyä uudenlaisten työtehtävien pariin. Osaamisen kehittäminen ei liity pelkästään substanssi-/ ammattiosaamiseen, vaan myös työelämätaitoihin, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti (Eklund 2021). Mitä tarpeellisia työelämätaitoja ja metataitoja tunnistat omassa työelämässäsi?

Tulevaisuuden työelämätarpeita on ennustettu ja listattu eri näkökulmista, joista esimerkkeinä:

Keskeisimmät uudet osaamistarpeet (Opetushallitus 2019 – Osaaminen 2035):

• asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen

• kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus

• tiedon arviointitaidot

• digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen

• digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen

• innovaatio-osaaminen

• vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot

• henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen

• digitaalisen teknologian luova käyttötaito

• digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot

Core skills in 2023 (Maailman talousfoorumi, Future of Jobs, Insight Report 2023):

1. analytical thinking

2. creative thinking

3. resilience, flexibility, agility

4. motivation, self-awareness

5. curiosity, lifelong learning

Työelämän metataidot ovat kaikkia sellaisia työelämässä eteenpäin vieviä taitoja, jotka eivät liity suoraan omaan substanssiosaamiseen (Ruuska 2022). Myös erilaisia metataitojen listauksia ja määritelmiä on esitetty, joista esimerkkeinä:

Eri lähteistä johdettuja tulevaisuudessa tärkeitä osaamisia (Manka & Manka 2023):

• sosiaalinen älykkyys

• kansainvälisyys

• johtamistaidot

• elämänhallintataidot

• digitaalinen lukutaito

• ihmisen ja koneen välinen yhteistyö

• innovatiivinen yrittäjämäinen mieli

10 examples of metacognitive skills for career success (www.testgorilla.com/blog/meta-skills):

• finding and maintaining purpose

• “connecting the dots”

• identifying pain points

• giving and receiving feedback

• continuously “interviewing” others

• effective storytelling

• authenticity

• taking different perspectives

• prioritizing effectively

• adaptability

TEHTÄVÄ: Oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen

Tämä tehtävä auttaa sinua toivottavasti tunnistamaan, miten yksilölliset ominaisuutesi ja osaamisesi sopivat työympäristön vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Mitä osaamista tarvitset, käytät ja hyödynnät tällä hetkellä? Mitä osaamista kehität, olet kehittänyt tai suunnittelet kehittäväsi? Jos katsot seuraavaa kuvaa, mikä tai mitkä näistä osa-alueista ohjaavat osaamisesi kehittämistä?

Omat kiinnostuksen kohteet ja muut vahvuudet

Maailman tarpeet, oman alan tarpeet (nyt ja tulevaisuudessa)

Organisaation tarpeet, projektin tarpeet (nyt ja tulevaisuudessa)

Mitä sinä itse haluaisit oppia ja mitä osaamista haluaisit kehittää? Mikä kutsuu ja mistä unelmoit?

Mitkä ovat työorganisaatiosi tarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Millaista osaamista tarvitset tästä näkökulmasta?

Maailma muuttuu koko ajan ja tarvitsemme uudenlaista osaamista. Millaisia muutoksia tunnistat? Millaista osaamista tarvitset oman toimialasi tarpeiden näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa?

Parhaimmillaan nämä kaikki kolme osa-aluetta kohtaavat ja kuvan keskellä oleva osa toteutuu

Oman työelämän tarkastelu

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Todellisuus

• Miten teet sitä mitä teet?

• Mitä osaat? Mihin pystyt?

• Mitä osaamista, kykyjä ja taitoja käytät ja tarvitset työssäsi?

• Mitkä kyvyt, taidot ja osaaminen ovat erityisen tärkeitä siinä mitä teet?

• Mitä kykyjä ja voimavaroja sinulla on käytössäsi ja hyödynnät toimiessasi?

• Mitä osaamisvahvuuksiasi käytät ja hyödynnät?

• Mitä työelämätaitoja tarvitset työssäsi?

• Miten suunnittelet ja hallitset työtehtäviesi hoitamista?

• Tunnistatko jotain ristiriitoja työelämäsi vaatimusten välillä? Mitä ne mahdollisesti ovat?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Tarpeet ja toiveet

• Mitä osaamistasi et käytä, mutta haluaisit käyttää työssäsi?

• Mitä osaamista tarvitsisit?

• Mitkä työelämätaidot toimivat vahvuuksinasi?

• Mitä työelämätaitoja tarvitsisit ja voisit vahvistaa?

• Mitä vahvuuksiasi voisit käyttää ja hyödyntää työssäsi paremmin?

• Mikä osaaminen tai mitkä taidot auttaisivat sinua ja olisivat hyödyllisiä työssäsi?

• Mikä osaaminen ja mitkä taidot ovat opittavissa? Mikä tarvittava kyvykkyys on enemmän luontaista, jota on tai ei ole ja sitä on vaikeampi oppia/kehittää?

• Mikä kuormittaa erityisesti?

• Mikä on riittävän hyvä? Mitä sinulta odotetaan ja mihin itse olet tyytyväinen? Onko tässä ristiriitoja?

ARVOT JA USKOMUKSET / MIKSI?

Mikä on tärkeää? Miksi teet sitä mitä teet?

Voit tarkastella työelämäsi arvoja ja uskomuksia esimerkiksi seuraavien asioiden avulla:

Arvot

• Omien arvojen toteutuminen työelämässä

• Työympäristön arvot

Uskomukset

• Myönteiset uskomukset

• Rajoittavat uskomukset

• Mindset

• Odotukset

TEHTÄVÄ: Omat ura-ankkurit

Schein on kehittänyt ura-ankkurit, joiden avulla voi tarkastella sitä, mitä työssään arvostaa:

ASIANTUNTIJAPÄTEVYYS – oman alan pätevä asiantuntija, osaamisen kehittäminen

ESIMIESPÄTEVYYS JA JOHTAMINEN – johtaminen, vaikuttaminen, vastuun otto itsestä ja muista

ITSENÄISYYS – itsenäisyys, omatoimisuus, itseohjautuvuus

TYÖSUHTEEN TURVALLISUUS – turvallisuus, pysyvyys, ennakointi

ELÄMÄNALUEIDEN TASAPAINO – tasapaino, henkilökohtaisten (oma, perhe, läheiset) tarpeiden yhdistäminen työuraan

AITO HAASTEELLISUUS – suuret haasteet, mahdottomien haasteiden/ongelmien ratkaiseminen, kilpailuhenkisyys

OMISTAUTUVA PALVELU – arvot, kutsumus, palveleminen

YRITTÄJYYS – itsenäisyys, vaikutusvalta, itsensä toteuttaminen

PAIKKAKUNTAAN SITOUTUMINEN – työskentelypaikan arvostaminen

Mitä työ tarkoittaa sinulle? Mikä on sinulle tärkein työn teon motiivi? Mikä tai mitkä näistä ovat työelämääsi ohjaavia ankkureita? Mikä on se ankkuri, joka on kaikkein tärkein ja josta luovut viimeiseksi? Miten se toteutuu työelämässäsi?

Mielekäs työelämä

TEHTÄVÄ: Omat

uskomukset ja mindset

Uskomukset

Ihmisillä on erilaiset havainnot, kokemukset ja tunteet sekä subjektiivinen kuva maailmasta. Näemme maailman omien perususkomustemme kautta, ja tulkitsemme uskomuksia todenperäiseksi tiedoksi. Näin uskomukset voivat myös rajoittaa toimintaamme. (Salmimies 2008).

Rajoittavat uskomukset

Kaikkein rajoittavimpia uskomuksiamme ovat (Salmimies 2008):

• TOIVOTTOMUUS – Usko siihen, että jokin on mahdotonta, ei ole toivoa.

• AVUTTOMUUS – Usko siihen, ettei ole samoja edellytyksiä selviytyä jostakin kuin muilla.

• ARVOTTOMUUDEN TUNNE – Itsen ja oman arvon mitätöinti, onnistuminen ei ole ansaittu.

• JARRUTTAVAT USKOMUKSET – Asioiden yksinkertaistaminen ja yleistäminen, avarakatseisuuden puute.

• MUSTAVALKOINEN AJATTELU – Jaottelu ”hyviin” (tukevat minäkuvaamme) ja ”pahoihin” (uhkaavat).

• PESSIMISMI – Usko siitä, että todennäköisesti huonoin vaihtoehto toteutuu.

Mindset / Mielen sisäinen asenne

Myönteiset uskomukset

Uskomukset, jotka ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme myönteisesti.

On hyvä muistaa, että yliarvioivat ajatukset voivat olla myös haitallisia. Jos esimerkiksi yliarvioit voimavarasi työhaasteisiisi, voit uupua. (Salmimies 2008).

Voisitko sinä tarkistaa uskomuksiasi? Miten ne vaikuttavat taustalla? Tunnistatko uskomuksia, jotka estävät sinua elämästä mielekästä työelämää?

Entä tunnistatko myönteisiä uskomuksia, jotka tukevat ja auttavat sinua työelämäsi erilaisissa käänteissä? Voit tunnistaa uskomuksia myös tämän luvun alussa olevan ihmetehtävän avulla. Jos teit ihmetehtävän, listaa ne asiat, jotka estävät tai haastavat unelmaelämän toteutumista. Käy sen jälkeen lista läpi ja pohdi, ovatko ne varmuudella totta.

Tutkimuksen mukaan ihmisen itsestään omaksuma näkemys vaikuttaa merkittävästi tapaan, jolla hän elää elämäänsä. Jos uskoo, että omat ominaisuudet ovat pysyviä, kiveen hakattuja, omaa muuttumattomuuden asenteen (”fixed mindset”). Kasvun asenne (”growth mindset”) perustuu uskomukseen, jonka mukaan ihmisen perusominaisuuksia voidaan kehittää ponnistelemalla ja harjoittelemalla. (Dweck 2018). Esimerkiksi voimme uskoa, että kyvykkyytemme on syntymässä saatu ominaisuus. Vaihtoehtoisesti voimme uskoa, että pystymme jatkuvasti kehittämään kyvykkyyttämme. Kukaan meistä ei ole täysin jompikumpi. Tämä ei myöskään ole pelkästään yksilön valinta, myös ympäristömme vaikuttaa. Voimme vahvistaa kasvun asennetta ja uskoa omaan vaikutusmahdollisuuteemme tunnistamalla asenteemme ja uskomuksemme erilaisissa tilanteissa. Voimme myös tunnistaa omia muuttumattomuuden asenteen triggereitämme, joita ovat esimerkiksi palaute, kritiikki, kilpailuhenkinen ympäristö ja erilaiset muutokset.

Mitä ajatuksia nämä mielen sisäiset asenteet herättävät sinussa? Tuntuuko jompikumpi tutummalta itsellesi? Miten se näkyy ja vaikuttaa työelämässäsi?

TEHTÄVÄ: Omat odotukset

Oletko huomannut, että vain omiin odotuksiin voi pettyä? Petymme, kun olemme tietoisesti tai tiedostamattamme luoneet odotuksia jonkin asian tai ihmisen suhteen. Petymme säähän, koska odotuksemme on ollut auringonpaistetta lumimyrskyn sijaan. Petymme jonkun ihmisen toimintaan, koska olemme odottaneet häneltä toisenlaista käytöstä tai toisenlaisia arvoja. Osassa odotuksiamme emme voi vaikuttaa asioihin ollenkaan, joten odotukset vain luovat tilaa pettymyksille. Voimme siis tarkastaa odotuksiamme, tarpeitamme ja toiveitamme ja tunnistaa sen, mihin voimme vaikuttaa. Optimismista ja toiveikkuudesta lisää opaskirjan luvussa 4.

Kun seuraavan kerran petyt johonkin, tarkastele, mistä se johtuu. Mitä odotit? Miksi? Miten pystyit vaikuttamaan asiaan?

Oman työelämän tarkastelu

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Todellisuus

Arvot:

• Mitä työ merkitsee sinulle ja millainen rooli sillä on?

• Miksi teet sitä mitä teet? Arvostatko sitä, mitä teet?

• Mitä arvoja tunnistat työssäsi?

• Mitä arvoja työ edustaa/tarkoittaa sinulle?

• Mitä arvostat työssäsi? Mitä et?

• Mitkä tärkeimmistä arvoistasi toteutuvat työssäsi?

• Mitä työhösi ei missään nimessä kuulu/mitä se ei edusta?

• Mikä työssäsi innostaa sinua? Liittyykö se arvoihisi?

• Kuinka usein käytät sanaa ’pitää’/’pitäisi’ tehdä jotakin? Milloin näin tapahtuu?

Uskomukset ja odotukset:

• Mitä myönteisiä uskomuksia tunnistat oman työelämäsi suhteen (itsestäsi, toisista, muusta)?

• Mitä rajoittavia uskomuksia tunnistat oman työelämäsi suhteen?

• Entä mielen sisäinen asenne (mindset), mihin uskot?

• Mitä uskot itsestäsi?

• Uskotko olevasi huono jossakin? Onko se totta?

• Millaisia ajattelutapoja sinulla on itsestäsi, muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta?

• Mikä kenties estää tai rajoittaa toimintaasi?

• Mihin pystyt, mihin mielestäsi et pysty?

• Millaisia odotuksia tunnistat työsi, työelämäsi, ym. suhteen?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Tarpeet ja toiveet

Arvot:

• Mitkä arvot toteutuvat työssäsi? Onko työelämäsi omien arvojesi mukaista?

• Mikä on erityisen tärkeää ja merkityksellistä sinulle työssäsi/työelämässäsi?

• Tunnistatko arvoristiriitoja työelämässäsi? Minkä arvojesi ohittaminen herättää sinussa kaikkein voimakkaimmat tunteet?

• Mikä on työssäsi kaikkein tärkeintä? Miten se toteutuu?

• Minkä asian/asioiden edistämiseen haluat osallistua?

• Mihin haluat vaikuttaa?

Uskomukset:

• Miltä työelämäsi näyttää sinulle tällä hetkellä, mikä on mielestäsi mahdollista ja mikä ei?

• Millaiset ovat työelämäsi tulevaisuuden näkymät?

• Estääkö jokin sinua elämästä unelmiesi työelämää? Onko tämä totta vai onko kyse uskomuksesta?

• Tunnistatko pohdinnassasi joitain tarkistamista kaipaavia rajoittavia uskomuksia?

• Millaisia myönteisiä/vahvistavia uskomuksia sinulla on tai voisi olla tukena mielekkään työelämän rakentamisessa?

IDENTITEETTI / KUKA?

Kuka ja millainen olet ja mikä on roolisi?

Voit tarkastella omaa työelämäidentiteettiäsi esimerkiksi seuraavien asioiden avulla:

Identiteetti työelämässä

• Henkilökohtainen työidentiteetti

• Sosiaalinen työidentiteetti

Roolit

• Roolit organisaatiossa (viralliset ja ei-viralliset)

• Tiimiroolit

• Työyhteisöroolit

Työidentiteetti

Identiteetti on tietoinen minätarina, jolla yksilö määrittelee ominaisuuksiaan sekä itselleen että muille (Haslam ym. 2012). Identiteetin käsite voidaan jakaa henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen identiteettiin.

Henkilökohtainen identiteetti

• viittaa niihin ominaisuuksiin, jotka erottavat henkilön muista ja tekevät hänestä ainutlaatuisen (’minä’ suhteessa ’muut’) (Helkama ym. 2015).

Sosiaalinen identiteetti

• viittaa niihin ominaisuuksiin, jotka ihminen jakaa saman ryhmän muiden jäsenten kanssa (’me’ suhteessa ’he’) (Helkama ym. 2015).

• Sosiaalinen identiteetti tarkoittaa yksilöiden tunnetta sisäistämästään ryhmän jäsenyydestä. Se on minuus, johon liittyy tietoisuus kuulumisesta tiettyyn sosiaaliseen ryhmään ja tämän kuulumisen tärkeydestä ja merkityksestä. (Haslam ym., 2012).

• Työelämässä sosiaalinen identiteetti sitoo ihmisen tiettyyn organisaatioon ja työyhteisöön.

Sekä henkilökohtainen että sosiaalinen identiteetti ovat seurausta siitä, miten ihminen kussakin tilanteessa luokittelee itsensä verrattuna muihin ihmisiin (Helkama ym. 2015). Työ-/ammatti-identiteetti rakentuu omasta henkilökohtaisesta ja sosiaalisesta identiteetistä työelämäkontekstissa.

Sanotaan, että se miten esittelet itsesi maailmalle, on identiteettisi. Esittelemme itsemme usein titteleiden ja roolien kautta, mutta kiinnostavaa on se, keitä olemme titteleidemme takana, miten näemme itsemme työelämässä ja miten rakennamme, uudistamme ja syvennämme työidentiteettiämme.

Roolit työelämässä

Meillä on usein erilaisia rooleja työelämässä. Toimimme tiimien jäseninä, tiimien vetäjinä, projektien vetäjinä, esihenkilöinä, johtajina, asiantuntijoina, työyhteisön vastuutehtävissä, yrittäjinä, jne. Meillä voi olla erilaisia rooleja joko samaan aikaan tai eri vaiheissa työelämämme aikana. Meillä on virallisten roolien lisäksi myös erilaisia toimijarooleja työyhteisössä.

Belbin (1993) on tutkimuksiin perustuen tunnistanut yhdeksän tiimiroolia, joita hyvin toimiva tiimi edellyttää:

IDEOIJA/KEKSIJÄ – luova, mielikuvituksellinen, omaperäinen

RESURSSIEN ETSIJÄ/TIEDUSTELIJA – innostuva, utelias, ulospäin suuntautunut

KOORDINOIJA – tavoitteellinen, ennakkoluuloton, tasainen

HAASTEIDEN ETSIJÄ – energinen, impulsiivinen, tehokas

TARKKAILEVA ARVIOIJA – asiallinen, arvostelukykyinen, objektiivinen

TIIMITYÖSKENTELIJÄ/DIPLOMAATTI – yhteistoiminnallinen, tarkkanäköinen, kannustava, sovittelija

TEKIJÄ/TOTEUTTAJA – vastuuntuntoinen, ahkera, käytännöllinen, realistinen

VIIMEISTELIJÄ – tunnollinen, tarkka, hyvä paineensietokyky

ASIANTUNTIJA – määrätietoinen, itseohjautuva, omistautuva

Toimiakseen hyvin tiimi tarvitsee näitä eri rooleja toteuttavia henkilöitä. Yleensä jokainen tiimin jäsen ottaa luontevasti yhden tai useamman roolin. Toisaalta saatamme joutua toimimaan myös epämieluisissa rooleissa tiimin toimivuuden mahdollistamiseksi. Kiinnostavaa on, kuinka tasapuolisesti roolit jakautuvat tiimeissä ja erilaisessa työyhteisöjen yhteistyössä. Avoin vuorovaikutus ja yhdessä sopiminen ovat tässä avainasemassa.

Oman työelämän tarkastelu

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Todellisuus

• Kuka olet työssäsi? Millainen olet?

• Miten esittelet itsesi elämässä ylipäätään uusille ihmisille?

• Miten esittelet itsesi työelämässä?

• Millainen osa identiteettiäsi työ on, miten iso osa?

• Millaisia rooleja työelämääsi kuuluu? Millainen on työidentiteettisi erilaisissa rooleissa?

• Missä rooleissa olet ollut tällä viikolla työssäsi?

• Missä tiimirooleissa toimit?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Tarpeet ja toiveet

• Kuka ja millainen haluat olla työelämässäsi? Miten näet itsesi? Mitä edustat?

• Mikä on ehdottomasti sinun juttusi?

• Millainen on työidentiteettisi?

• Miten voisit esitellä itsesi, jotta se kuvaisi sinua työelämässä?

• Määrittääkö toimintaympäristösi työidentiteettiäsi?

• Haluaisitko muuttaa työrooleissasi jotakin?

• Miten haluat esitellä itsesi työelämässä? Kaikissa erilaisissa rooleissa samalla tavalla vai eri tavalla?

• Mitkä tiimiroolit ovat sinulle luontaisia? Joudutko useinkin toimimaan itsellesi haastavammissa tiimirooleissa? Jakaantuvatko tiimiroolit tasapuolisesti itsesi kannalta? Entä toisten?

TARKOITUS / MITÄ VARTEN?

Miksi toimit ja mikä on perustehtäväsi?

Voit tarkastella työelämäsi tarkoitusta ja merkityksellisyyttä esimerkiksi seuraavien asioiden avulla:

Merkityksellinen työ ja tarkoitus

• Oman työn merkityksellisyys (meaning in work)

• Oman työn/työelämän tarkoitus (meaning of work)

Suhtautumistapoja työhön

Työn merkityksellisyys ja tarkoitus vaihtelevat ihmisten välillä. Tämän kirjan vahvuuksia käsittelevässä luvussa 2 olet jo kenties pohtinut elämän ja työelämän merkitystä ja tarkoitusta. Tarkastellaan sitä hieman lisää työelämäkontekstissa.

Hakanen (2011) on tutkinut työn mielekkyyttä, joka perustuu osittain siihen, mitä työ itselle merkitsee ja mitä siltä odottaa. Pelkistetysti suhtautuminen työhön voidaan jaotella kolmeen ryhmään:

• TYÖ TYÖNÄ (kompensaatio)

Työ merkitsee ennen kaikkea toimeentuloa, joka mahdollistaa tärkeitä asioita elämässä. Elämän tärkeät asiat löytyvät muualta.

• TYÖ URANA (saavutukset)

Työ merkitsee toimeentulon lisäksi mahdollisuutta edetä ammatillisella uralla ja sitä kautta saavuttaa parempi sosiaalinen asema työssä, vaikutus mahdollisuuksia sekä parempi itseluottamus.

• TYÖ KUTSUMUKSENA (merkityksellisyys)

Työ koetaan kiinteäksi osaksi elämää. Työtä ei tehdä vain toimeentulon ja uran takia, vaan siksi, että työ sinänsä palkitsee. Työstä saatavaa korvausta tärkeämpää on työn mielekkyys.

Ojanen (2014 & 2007) on myös esittänyt erilaisia suhtautumistapoja työhön:

• KUTSUMUS – Työ itsessään mielenkiintoista ja merkityksellistä.

• VAHVUUS – Halu tehdä työtä hyvin, työ vahvuutena.

• URA – Työ antaa mahdollisuuden kehittyä, saada arvostusta, edetä ja tulla taitavaksi työntekijäksi.

Menestys

• VÄLINE – Ihmisen on tehtävä jotakin, jotta saa rahaa ja elannon.

• TAAKKA – Työ jatkuvasti rasittaa ja uuvuttaa.

• RIISTO – Tehty työ hyödyttää paljon enemmän muita kuin itseä.

Työelämän merkityksellisyyden ja tarkoituksen lisäksi voi tarkastella myös omaa menestyksen käsitettä. Menestys merkitsee ihmisille eri asioita. Olemme tyypillisesti määritelleet menestyksen ulkoisesti havaittavina ja arvostettavina saavutuksina tai varallisuutena, mutta yhä useammin se on mahdollisuus tehdä merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä. Joillekin menestys saattaa merkitä myös vapautta ja henkistä riippumattomuutta, mahdollisuutta elää oman näköistään elämää. (Ruuska 2022).

”Määrittele, mitä menestys tarkoittaa sinulle ja mistä se koostuu. Lähde tavoittelemaan muutosta, jonka koet itsellesi merkitykselliseksi riippumatta siitä, miltä se näyttää muiden silmin.” (Inkeri Ruuska).

Työn merkityksellisyys

Työn merkityksellisyyden kokemus ei edellytä suurta kutsumusta. Olennaista on merkityksellinen arki. (Martela 2020). Joylla (2023) on esittänyt väittämiä työn merkityksellisyyden arvioimiseksi:

• Pääsen käyttämään työssäni vahvuuksiani ja kykyjäni.

• Voin olla työpaikalla oma itseni.

• Työni on henkilökohtaisten arvojeni mukaista.

• Työni tuo merkitystä elämääni, kun tarkastelen elämääni kokonaisuutena.

• Olen onnistunut sovittamaan työn ja muun elämän yhteen.

• Tunnen organisaationi ydinarvot ja perustehtävän.

• Ymmärrän, miten organisaationi arvot ja missio linkittyvät minulle tärkeisiin asioihin.

• Työlläni on myönteinen vaikutus myös muihin ihmisiin.

• Työni kautta voin edistää yhteistä hyvää.

”Merkityksellisen elämän elämiseksi tulee hyödyntää omia vahvuuksia ja taitoja muiden hyväksi” (Immanuel Kant).

Oman työelämän tarkastelu

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Todellisuus

• Kuinka hyvin yllä esitetyt väittämät toteutuvat työelämässäsi?

• Mitä työ merkitsee sinulle?

• Millainen on sinulle merkityksellinen työ? Mitä siihen kuuluu?

• Mitkä ovat työsi merkityksellisimmät puolet?

• Mistä löydät tarkoituksen työssäsi? Miksi teet sitä, mitä teet?

• Mihin vaikutat työssäsi?

• Mikä on sinun panoksesi osana kokonaisuutta?

• Keitä palvelet itsesi lisäksi? Mihin kuulut?

• Koetko/saatko arvostusta työstäsi?

• Millainen työ tekee sinut onnelliseksi?

• Pystytkö kirkastamaan oman työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden ydinasiat?

TEHTÄVÄ: Oma perustehtävä

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Tarpeet ja toiveet

• Haluatko työskennellä luodaksesi uraa, toteuttaaksesi elämäsi missiota tai jostain muusta syystä?

• Mitä haluaisit muuttaa yllä esitettyjen väittämien osalta työelämässäsi?

• Mihin haluat vaikuttaa työssäsi?

• Miten työsi auttaa sinua toteuttamaan tarkoitustasi?

• Linkittyvätkö elämäsi ja työelämäsi tarkoitukset yhteen? Miten ne voisivat linkittyä yhteen?

• Mitä haluat työelämältäsi? Minkä toivot olevan aikaansaannoksesi työssäsi?

• Miksi ja mitä varten haluat työskennellä tulevaisuudessa? Mihin haluat kuulua?

• Mikä lisäisi merkityksellisyyden kokemusta?

• Mitkä ovat olleet tärkeimpiä saavutuksiasi/ onnistumisia työelämässäsi? Miksi ne ovat merkityksellisiä?

Työelämän merkityksellisyyttä ja tarkoitusta voi tutkia myös oman perustehtävän kautta. Oma perustehtävä voi olla joillekin ihmisille hyvin selvä tai sen löytäminen voi kestää pitkään. Sen tutkiminen kannattaa. Usein tämä tarkoitus/perustehtävä ei ole ammatti tai virallinen työrooli, vaan jotain sen takana. Jokin suurempi voima, joka kutakin meistä liikuttaa ja motivoi. Jotain, johon haluamme vaikuttaa eniten ja josta syntyy suurin merkityksellisyyden tunne.

Miten voisit kiteyttää muutamaan sanaan sen tarkoituksen/päämäärän, joka sinulla on työelämässä? Mikä olisi sinun perustehtäväsi työelämässäsi? Miten tämä kiteyttämäsi perustehtäväsi istuu nykyiseen työhösi/ työelämääsi? Mikä on määritelty perustehtäväsi työnkuvan muodossa työorganisaatiossasi?

MIELEKKÄÄN TYÖELÄMÄN RAKENTAMINEN

Omannäköinen ja mielekäs työelämä

Toivoisin sinun nyt käyvän tasot läpi uudestaan, mutta toiseen suuntaan eli tarkoituksesta toimintaympäristöön.

Ajatuksena on, että tutkailet työelämääsi nyt isommasta tarkoitusnäkökulmasta kohti konkreettisempia asioita. Kun ymmärryksemme koko työelämämme merkityksellisyydestä lisääntyy, se usein auttaa meitä tunnistamaan myös olennaisia yksityiskohtia. Jos kaipaamme muutosta johonkin, tarkastelemalla eri tasoja läpi voimme tunnistaa sen tason, joka mahdollisesti haastaa tai estää toivottua muutosta. Tämä harjoitus auttaa sinua toivottavasti kehittämään työelämääsi mielekkäämpään suuntaan tarkoituksen, identiteetin ja arvojen näkökulmasta kohti konkreettista toimintaa. Voit palauttaa mieleesi unelmatehtävän tai pohtia sellaista tilannetta, joka vastaisi mieleistäsi työelämää, jossa tunnistamasi tarpeet ja toiveet ovat toteutuneet. Mitä tähän työelämään kuuluisi?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ

1. Tarkoitus

• Mikä on perustehtäväsi?

• Miksi ja mitä varten haluat työskennellä?

• Millainen on sinulle merkityksellinen työ? Mitä siihen kuuluu?

• Mihin haluat vaikuttaa työssäsi? Mikä on aikaansaannoksesi? Mihin haluat kuulua?

• Miten työsi auttaa sinua toteuttamaan tarkoitustasi?

2. Identiteetti

• Kuka ja millainen olet työelämässäsi? Miten näet itsesi?

• Millainen on työidentiteettisi?

• Mitä rooleja työhösi kuuluu?

• Miten esittelet itsesi työelämässä?

3. Arvot ja uskomukset

• Miksi teet sitä, mitä teet?

• Mitä arvostat työssäsi eniten? Mikä on kaikkein tärkeintä? Miten se toteutuu?

• Mitkä arvot toteutuvat työssäsi?

• Minkä asian/asioiden edistämiseen haluat osallistua?

• Millaisia myönteisiä/vahvistavia uskomuksia sinulla on tukena mielekkään työelämän rakentamisessa?

4. Kyvyt ja taidot

• Mitä osaamista, kykyä, taitoja ja muita vahvuuksiasi käytät ja hyödynnät?

• Mikä vahvuudet tukevat sinua työelämässäsi?

• Mitkä vahvuudet toimivat voimavaroinasi?

• Millaista osaamista haluat kehittää itsellesi?

• Mikä mahdollistaa onnistumisesi työssäsi?

5. Toiminta

• Mitä teet ja miten teet töitä?

• Mitä tehtäviä ja toimia työhösi kuuluu?

• Miten saat tehtyä työn haluamallasi tavalla ja tasolla?

• Mitä työhösi ei kuulu?

6. Toimintaympäristö

• Millaisessa ympäristössä toimit?

• Milloin työskentelet?

• Millaisia ihmisiä ympärilläsi on? Kenen kanssa työskentelet?

• Miten ympäristösi tukee sinua työssäsi?

Toimintaympäristö

Kyvyt & taidot

Arvot & uskomukset

Identiteetti

Tarkoitus

Oma vahvuuskartta ja oma työelämä – match vai mismatch?

Seuraavaksi voit tarkastella mahdollisella vahvuuskartallasi olevia asioita ja työelämän kehittämisen muistiinpanojasi. Miten nämä kohtaavat toisensa? Sopivatko ne yhteen, jolloin vahvuutesi ovat käytössäsi työelämässä vai löydätkö ristiriitaisuuksia tai vahvuuksien vajaakäyttöä? Mitä vahvemmin vahvuutesi toteutuvat työelämässäsi, sitä tyytyväisempi olet todennäköisesti työelämääsi. Vastaavasti toisinpäin, mitä vähemmän käytät vahvuuksiasi työelämässä, sitä heikommin olet työhösi sitoutunut ja siitä innostunut. Seuraavat pohdintakysymykset auttavat sinua tunnistamaan mahdollisia ristiriitoja ja tarpeita, tarkastelemaan vahvuuksiesi käyttöä työelämässä ja arvioimaan valintojasi.

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Ristiriidat ja tarpeet

• Mitä ristiriitoja tunnistat? Mistä kuormitut?

• Mitä tärkeimpiä/olennaisimpia tarpeita tunnistat työelämässäsi?

• Minkä tarpeidesi odotat täyttyvän työssäsi? Mikä on erityisen tärkeää?

• Mitä toivot muuttavasi? Mitä toivot lisää? Mitä vähemmän? Mitä preferoit?

• Mitä muita toiveita tunnistat?

• Miten haluaisit järjestää työelämääsi itsellesi sopivammaksi?

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Vahvuuksien hyödyntäminen

• Mitä vahvuuksiasi käytät työelämässä?

• Mitä vahvuuksiasi haluaisit käyttää enemmän? Mitä vahvuuksiasi et hyödynnä ollenkaan?

• Mitä vahvuuksiasi haluat vaalia? Miten se voisi toteutua?

• Mitä vahvuuksiasi haluat vahvistaa? Miten se voisi toteutua?

• Mitä vahvuuksiasi voisit ottaa paremmin käyttöön? Miten se voisi toteutua?

• Mitä vahvuuksiasi käytät, kun olet parhaimmillasi?

• Mistä vahvuuksista on/olisi sinulle apua ja tukea työelämässäsi?

Teemme koko ajan ja joka päivä valintoja. Emme voi muuttaa kaikkea kerralla emmekä tule koskaan valmiiksi. Voit asettaa itsellesi tavoitteita ja laatia omaa suunnitelmaa työelämäsi kehittämiseen tai pohtia tulevaisuutta enemmän toivetilana, johon kuuluu tiettyjä asioita, joita haluat vahvistaa. Olemme erilaisia ja mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. On tärkeää ja arvokasta löytää itselle mielekäs tapa kehittää omaa työelämää. On tärkeää myös tunnistaa se itselle kaikkein olennaisin ja tärkein ja muistaa priorisoida. Joudumme myös tekemään kompromisseja, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja missä asioissa.

POHDINTAKYSYMYKSIÄ / Valinnat

• Kuinka helppoa tai vaikeaa sinun on tehdä valintoja?

• Mikä ratkaisee valinnoissasi? Käytätkö arvoja apunasi? Minkä toivoisit ohjaavan valintojasi?

• Elätkö omannäköistä elämää vai mietitkö valinnoissasi, mitä muut ajattelevat?

• Miten voisit selkeyttää työelämääsi itsellesi mielekkäämpään suuntaan?

• Mihin haluat käyttää aikaasi ja elämääsi? Mikä on merkityksellisintä?

• Mistä tunnistat omasta mielestäsi hyvän valinnan?

• Mihin haluat keskittyä seuraavaksi? Voitko valita yhden asian, johon haluat keskittyä ensin?

• Minkä yhden tietoisen valinnan tai päätöksen olet valmis tekemään tänään mielekkään työelämäsi puolesta?