Issuu

luonto, kulttuuri ja hyvinvointi

LINTUJEN TALVIRUOKINTA

MUSIIKINTEKIJÄT ESITTELYSSÄ

Matti Päiväpuro ja Mauri Kokko

LIEKSAN KIRJASTON MONIPUOLINEN KULTTUURITARJONTA

JO VUODESTA 1861

Esa Muikku

VILLASUKKALENKILLE

Marjo Vallius-Hyttinen

Lieksa

luonto, kulttuuri ja hyvinvointi

Sisällys

Kranssien aika

Yhdistysesittely:

Pielisen Partiolaiset

Kolumni 6

Harrastustoimintaa:

Lintujen piharuokinta

Kakkuohje 10

Koti muualla, sydän Lieksassa

Elettyä elämää:

Sylvi Vikla 90 vuotta

Pielisjärven kirjastohistoriaa 16 - 17

Liikuntoa sarja:

Villasukkalenkkeilyä 18

Puolueet vastaavat 19

Musiikintekijät 20-21

Matti Päiväpuro ja Mauri Kokko

Kurkistus lieksalaiseen kotiin 22 - 23

Naisten Asuste

Juttuvinkit ja yhteydenotot: aliisa.vartiainen14@gmail.com

Taitto: suvi.komsa@gmail.com

Paino: Painotalo Seiska

Julkisutoiminta: Suvi Komsa, Aliisa Vartiainen

Nettilehti: ISSUU.COM + lehden nimi

Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2025

puh. 0400-175977, email: jouni.pehkonen(at)pkarjala.net www.mt-pehkonen.fi

Kranssien aika

Tämä on sitä aikaa kun murretut sävyt valtaavat metsät ja maat. Hetki ennenkuin maisema saa valkoisen peitteen. Muuttolintujen viimeisimmät suuntaavat etelään ja ensimmäiset pakkasyöt pistävät pikkulinnut etsimään pihapiiristä ruoka-apajia. Kynttilöitä on kiva jo sytytellä ja takkatuli kutsuu pihahommista sisään.

Tässä julkaisussa on mm. vinkkejä lintujen talviruokintaan, Pielisen Partion yhdistysesittely ja musiikintekijöinä esittelemme Matti Päiväpuron ja Mauri Kokon.

Aliisa Vartiainen askarteli kransseja ja linnuille rasvakakkuja. Lehden taittaja piilotti sivuille kranseja! Kokeile löydätkö ne.

Mukavia lukuhetkiä lehden parissa. Toivottavat Aliisa ja Suvi

KIITÄMME

Kaiken karvaisilley s täville

PiPan sudenpennut mukana Järvi-Suomen Partiolaisten SuSe-partiotaitokisoissa Lykynlammella Joensuussa 2022

Hangasjärven partiomaja, Muistelujen tulet – tapahtuma kesällä 2023

Yhdistysesittely

Pielisen pielessä heiluu kinnas, reipasta mieltä ja riemua rinnas,

Pielisen Partiolaiset!

Partiolippukunta Pielisen Partiolaiset viettää tänä vuonna 20-vuotis syntymäpäiviä. PiPa syntyi, kun Lieksan Soihtu ja Pielisen Tytöt ja Pojat yhdistivät voimansa vuonna 2004.

Tänä päivänä lippukunnassa on jäseniä reilu 40 ja toimintaa useissa eri ikäkausissa sudenpennuista aikuisiin sekä sisupartiolaisista samoajiin. Pielisen Partiolaiset on pieni, mutta sitkeä lippukunta.

Partiossa opitaan tekemisen ja kokemisen kautta ja otetaan vastuuta itsestä ja toisista. Partion tavoitteena on kasvattaa aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi, partiossa toimitaan paljon luonnossa ja opitaan luonnosta; ehkä tunnetuin partiolaisten ihanteista onkin ”rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä”. Partioon osallistumisen ainoa edellytys on, että haluaa osallistua partioon.

Päivän hyvä työ ohjaa huomaamaan sen, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa muihin ihmisiin. Yksikään hyvä työ ei ole liian pieni ja yhteisenä tavoitteena toisten hyvinvointi auttaa yhteisöllisyyttä. Jokainen voi vaikuttaa yhteiskuntaan ympärillä ja muuttaa sitä parempaan suuntaan. Tärkeintä on tarttua toimeen.

Pielisen Partiolaiset ovat järjestämisvastuussa Järvi-Suomen Partiolaisten piirin sudenpentu-seikkailija partiotaitokisoista toukokuussa 2025. Lieksaan odotetaan tuolloin saapuvaksi 7-13-vuotiaita kisaajia lähes 400, lisäksi saapuvat heidän saattajansa ja kannustusjoukot.

PiPa toivottaakin kisaajat tervetulleiksi Lieksaan.

Teksti: Merja Vartiainen Kuvat:Johanna Hoffren

Made in Lieksa

LOUNAS PIZZAT KEBABIT

Pielisentie 10-12, 81700 LIEKSA

AVOINNA 11.00 - 21.00 puh. 0400 288 481

UUTUUS! Pakastepizzat

pielisapteekki.

Tee lääketilaus vaikka kotisohvaltasi!

Voit hakea valmiiksi toimitetut lääkkeet apteekin tuulikaapin noutolokerosta, kassalta tai voit maksaa erikseen kotiinkuljetuksen.

Made in Lieksa

Marraskuun ajan verkkotilauksiin rasia Avainsuklaarakeita

LIEKSAN PIELIS APTEEKKI

TUNNISTAUDU SÄHKÖISESTI JA KIRJOITA

RESEPTILÄÄKETILAUKSESI

1. 2. 3. 4.

HYVÄKSY OSTOSKORISI SISÄLTÖ

KIRJAUDU ULOS SEILAMESTASI JA ODOTA YHTEYDENOTTOA

APTEEKKI OTTAA YHTEYTTÄ JA KÄSITTELEE

RESEPTISI MINKÄ JÄLKEEN TILAUS JA HINTA

PÄIVITTYVÄT OSTOSKORIISI

AMERI CANA

LOPUKSI VALITSE TOIMITUS- JA MAKSUTAPA. HUOMIOITHAN ETTÄ LÄÄKKEET TULEE MAKSAA SAMAN VUOROKAUDEN AIKANA

Kolumni/Marja Vatjus

Syksyiset rapsutukset

Nojaan bussipysäkin tolppaan ja odotan kyytiä.

Syksyn kaikenlaiset aloitukset kulkevat rinta rinnan ajatuksissani. Utuinen kostea keli kuljettaa mieltäni mökin takan lämpöön.

Miten monena syksynä olenkin saanut virtaa syksyn raikkaudesta ja saanut tehdyksi monenmoista. Pian huomaan mieleni palaavan jo jouluun!

Miten, hyvät hyssykät, tässä tämäkin vuosi on kohta taputeltu.

Miten mieli toimii. Minkälaista puhetta päivittäin pidän itselleni? Mistä kaiken maailman asioista täytän pääni. Voisiko vähempi riittää? Minkälainen puhe olisi minulle parhaaksi? Voisinko jättää jotain pois tai muuttaa jotain jumittavaa tapaani ajatella.

Voisinko vähemmällä voluumilla kenties paremmin. -Kevyemmin, raikkaammin kuten kuulaan raikas syksyinen tuuli tai talven leijailevat lumihiutaleet laskeutuessaan kevyesti limittäin ja poikittain toinen toistaan kevyesti nojaillen, viipyillen. Missä minä voin parhaiten? Mikä on se paikka, jossa minun on hyvä olla. Lasken itseni kannon nokalle, taitan takin suojaksi. Katseeni kiinnittyy tuohon viereiseen kanssaihmiseen, joka pienen koulureppunsa kanssa on istahtanut pientareelle kynä kädessään raapustaen lehtiöön melko reippaallakin otteella -pienellä käsivarrellaan, hieman selkä kyyryssä, tarkkaavaisena. Tyttö huomaa minut. -Saatiin kotiläksyksi piirtää syksynlehtiä.

Ajattelen, miten luovasti lapsi tuossakin pientareella oleilee, tarttuu tekemisiin niin spontaanisti. Mistä hitosta sitä saisi itselleen? Milloin ihmeessä sitä oikein muutti suuntaa.

Ajatus ohjaa toimintaa

Oltiin kai sitä lapsena itsekin juuri tuollaisia. Hetkessä eläviä. Pitäisikö lähteä treenaamaan, ihan itsensä iloksi. Miten sitä osaisi? Eikö se pois oppiminen ole yksi vaikeimmista asioista. Joku on

sanonut niin viisaasti kuin että Kannattaa ajatella miten kannattaa ajatella. Lukeutuu siihen, että yksittäisen toimintatavan ja muutostoiveen suhteen aivot ymmärtävät vain preesensiä sekä myönteistä puhetta. Eli muutokseen kun on vimma lähteä, niin sitä kannattaa lähteä tekemään tarkastelemalla omaa ajattelutapaa. Ajatus ohjaa toimintaa. Siis miten, ei mitä, vaan miten ajattelemme on samassa suunnassa muutoksen mahdollisuuden kanssa, ja alkaa tapahtua.

Olisiko vanha tuttu sanonta Tuumasta toimeen juuri tätä. Siksi kaikenlainen suunnittelu ja ajattelu asian tiimoilta tuo tavoitteen saavuttamista lähemmäksi toteutumista, kohti toivottua muutosta. Hyvä on muistaa, että aivot ei toiminnan muutoksen kohdalla ymmärrä ei - sanaa. Tulee siis muotoilla myönteisiä ja preesensissä olevia lauseita, ja muodostaa tavoite kohti toivottua muutosta. Kuten esimerkiksi Lisään arkeeni ulkoilua ja reipasta metsäkävelyä.

Monenlaiset hidasta elämää freesit tuulahdukset ovat rantautuneet meille digiajan pyörittäjille. Kuormaa syntyy kaiken aikaa pitkin päivää erilaisista keskeytyksistä ja äänistä. Keho vetää tämän kaiken itseensä, ja tahtoo tu kehtua istumisesta ja paikallaan olos ta, staattisuudesta. Samaan aikaan aivot reagoivat ja tuntuvat olevan pa himmassa liikenteen ruuhkassa kuin mitä muistamme tai tiedämme. Kuor mitumme huomaamatta. Keskittyen muuhun, itse työhön.

Tauot, tauot sekä kaikenlaiset ennen niin tutut rutiinit ovat meillä nyt ha kusessa. Puhutaan kehon viisaudesta, mutta silti…miksi meidän oma pää altistaa meidät tällaiseen touhuiluun. Mikä meidät saa tekemään enemmän kuin mitä tahtoo kroppa kestää? Niin, puhun nyt varmaan työelämässä olevista. Eiköhän vanhassa vara parempi ole myös tämän asian suhteen. Jospa sitten eläkkeellä...

Tervetuloa KukkaBaanalle!

Ystävä-, työ- & polttariporukat, TYHY - päivät, jne.

Valitse teema:

Kukkakimppu 35€

Kukka-asetelma 40€ (oma astia)

Kukkakranssi 35€

Hinnat per hlö, sis opetuksen & materiaalit

Järjestämme ryhmille tilauksesta kukkakursseja, joihin voitte halutessanne tilata myös tarjoilun. Henkilömäärä min. 5 ja max. 15. Tilaisuuden kesto noin 2 tuntia.

Valitse Menu:

Alkoholiton Coctail-baari 25€

Coctailpalat 25€

Salaatti-iltapala kahvilla 25€

Kahvitus 15€

(sis. suolainen ja makea kahvileipä)

Hinnat per hlö

Kurssi ja tarjoilut voidaan räätälöidä myös toiveiden mukaan.

Lisätiedot ja varaukset: Kurssi/Virpi 040 5233 622, Tarjoilut/Maarit 040 8458 748

Tilaisuudet järjestetään arki-iltaisin klo 17 jälkeen tai sopimuksen mukaan

Kukkakauppa Lahtisen tiloissa, osoitteessa Pielisentie 26, 81700 Lieksa

Huomaan bussin saapuvan mutkan takaa. Hyppään kyytiin. Bussin ikkunasta näen pienen koululaisen keräävän kamppeensa joutuisasti ja suorastaan lennähtävän pyöränsä selkään.

Saanut läksynsä tehtyä.

Anna ammattilaisen

hoitaa: 040 578 5655 mlsahko(a)gmail.com www.mlsahko.

Korjausrakentaminen

Pellitys & peltisepäntyöt

Piipunpellitykset

Peltien kanttauspalvelu

Vesikattovarusteet

Konesaumapeltikatot

Lieksalaista osaamista

p. 0400 454 779

www.hh-group.

Lintuharrastus

Lintujen piharuokintaa

Talvi on lähestymässä ja moni meistä valmistautuu laittamaan linnuille talviruokintaa kotinsa pihalle tai läheisyyteen.

Joku on voinut ruokinnan jo aloittaa, kuten allekirjoittanut jo hyvän aikaa sitten.

Olen ruokkinut lintuja pihallani jo usean vuoden ajan vaihdellen ruokintapaikkaa ja keräten kokemuksia.

Maalla asuvalle ruokintapaikkaa voi helposti vaihtaa, mutta kaupungin pienillä tonteille se voi olla vaikeaa. Tosin joka paikassa kaupunkialueella lintuja ei saa edes ruokkia vahinkoeläinten, kuten rottien vuoksi. Kaupunkialueella asiaa voi kysellä kunnan terveysviranomaiselta tai taloyhtiöltä, voiko lintuja ruokkia.

Lintujen talviruokinta auttaa lintuja selviytymään niille ankarasta talvikaudesta ja onhan niiden touhuja hauska katsella aamuisin, kun auringon noustessa ensimmäiset saapuvat paikalle. Vähänkin lintuja seuraavalle se on mielenkiintoista, koska ruokinnalta voi tavata harvemmin nähtyjä metsän lajeja, kuten harmaapäätikan, valkoselkätikan, varpuspöllön, kuusitiaisen, töyhtötiaisen esimerkiksi. Puukiipijäkin voi ruokinnalla piipahtaa. Valokuvausta harrastavalle ruokinta antaa mahdollisuuden saada linnuista hauskoja kuvia muistoksi ja tietämys kehittyy.

Ruokintapaikka kannattaa valita siten, että linnut pääsevät ruokinnalta nopeasti oksiston suojaan. Pensaan lähelle tai kuusen viereen, jos puita ei lähellä ole niin suojaksi voi asettaa kuusen suojapuuksi. Paikka saisi olla suojassa kylmältä tuulelta myös.

Jos ruokinnan aloittaa, niin sitä tulisi jatkaa läpi talven ainakin kylmimmät talvikuukaudet, varsinkin alueilla, missä naapureihin on pitkä matka. Tiheimmin asutuilla alueilla linnut kyllä löytävät naapurin ruokintapaikan nopeasti ja siirtyvät sitten sinne, jos omaan ruokintaan tulee taukoja.

Ruokinnalla voi linnuille tarjota linnunsiemeniä, eläinten rasvaa, lohkottua omenaa, marjoja. Kaura on ihan hyvä ja sitä linnut syövät mielellään, jos muuta ei ole. Varsinkin tiaiset ja keltasirkut pitävät kauranjyvistä. Tosin keltasirkut ruokailevat mieluummin maassa, joten kauran jyviä voi lumen tultua heitellä maahan. Kauraryynejäkin voi käyttää, mutta silloin niitä tulisi ensin vedessä turvottaa, jottei linnulle tule ongelmia. Ruuan tähteitä tai suo-

laisia leivänmuruja ei suositella, koska ne voivat houkutella paikalle rottia ja suola ei ole hyväksi linnuille.

Maapähkinät on hyvä ruoka oraville ja myös linnuille, koska ne sisältävät runsaasti energiaa ja rasvoja. Murskattuina maapähkinä on hyvä aivan pienimmille linnuille, koska niiden on helpompi silloin syödä ne. Myös puukiipijä käy hakemassa pähkinän muruja, kun ruo-

kinta on esim. aseteltu lähelle suuria pihapuita. Erilaiset rasvamakkarat linnuille ja talipallot ovat hyvä energian lähde kylmimpinä talvikuukausina.

Rasvatangot jäätyvät helposti kovaksi, joten ne pitää aika-ajoin pitää lämpimässä tai viileässä esim. yön yli kovina pakkasöinä.

Ruokintaan on myytävänä kaupoissa erilaisia automaatteja, mutta perinteisen katteellisen lintulaudan voi rakentaa helposti itsekin. Ohjeita löytyy helposti netistä. Itse en käytä muovisia automaatteja enää, koska oravat jyrsivät ne helposti piloille.

Jyväautomaatin voi suojata ulkopuolisella verkkorakenteella tai suojakaapilla, jottei muut kuin tiaiset mahtuvat menemään automaatille. Tällä tavoin

esim. oravat ja närhet sekä harakat voi estää ahmimasta pienille linnuille tarkoitettuja ruokia. Suositeltavaa on myös laittaa eri lajin siemenet omiin ruoka-automaatteihin, sillä linnut oppivat helposti valkkaamaan herkkupalat ja syytävät muut siemenet maahan.

Varsinkin pikkuvarpusten olen huomannut syytävän helposti auringonkukan siemenet maahan, jos pähkinän muruja on siementen seassa automaatissa. Itse käytän kuorittua auringonkukkaa, koska siitä ei tule roskaa ja säkillinen kestää kauemmin ja lintujen ei tarvitse tuhlata energiaa kuoren avaamiseen.

Tänä päivänä siemenet ovat erittäin kalliita ja jokainen voi valita oman tavan ruokkia pihalintuja.

Ruokinta tulisi puhdistaa ja maa lakaista aika-ajoin salmonella vaaran takia. Myös lintujen ruoka-automaatit tulisi desinfioida silloin tällöin kiehuvaa vettä käyttäen, jotta ehkäistään lintujen sairastuminen.

Varsinkin silloin viimeistään, jos havaitsee ilmeisen kesyn ja maassa viipyilevän höyhennystään pörhistävän linnun. Lintu on todennäköisesti sairas ja menehtyy pian tai sen vie pieni petolintu tai kärppä, jotka mielellään hämärissä saalistavat myös ruokinnoilla, kuten varpushaukka. Sekin kuuluu luonnon kiertoon ja näidenkin saalistajien on hyvä saada ravintoa kovina aikoina…

Mukavia ruokintahetkiä kaikille, linnutkin kiittää!

Esa Muikku ar a v a ll

sivulla kak

Aliisan kakkuohje

Tee maukas talviherkku pikkulinnuille

Jaana Saarelainen HIUSTUTKIJA, parturi-kampaaja

Sulata 500g kookosrasvaa kattilassa. Lisää sulaneen kookoksen joukkoon linnunsiemeniä.

Voit lisätä myös erilaisia pähkinöitä jne...

Kaada rasvaseos kakkuvuokaan.

Paina seokseen pätkä narua ripustuslenkiksi. Jäähdytä kakku ja anna sen kovettua.

Ripusta herkullinen kookoskakku puun oksalle.

Kuvat ja teksti: Aliisa Vartiainen, Pekka Vartiainen, pixabay

Pielisentie 22, LIEKSA puh. 050 4716808 hyvanilmanhiuspiste@gmail.com

Karvakuonoille koiranruokaa p.s.

Meillä työskentelevät tassuterapeutit Ukko ja Veera

Pieni tunnelmallinen sali keskellä kaupunkia; tanssiin, jumppaan, joogaan..

Mainio tila tapahtumille, kokouksille, pienille juhlille. Lasten synttäreille tai ystävien yhteiseen kahvihetkeen.

Salilta löytyy äänentoisto, projektori, valkokangas, pöydät väh. 40 hlölle

Tiedustelut ja varaukset 050 471 6808/Jaana

pehmikset jäätelöt

Päivitetyt tiedot ja aukioloajat:

Avoinna ti-to 11-18, pe-la 11-20, su 11-18

Lieksan Sataman

Grillitupa Hengxin Oy

Avoinna ma–pe klo 8–16

Kerantie 20, 81720 Lieksa puh. 013 521 933 markku.karkkainen@pielisenpesupiste.

Vesipesut, myös matoille

Emulsiopesu

Tekstiilivuokraus

Vaihtomattovuokraus

Verhoilupesukoneen (Hagerty) vuokraus

Nahkavaatteiden välitys erikoispesuloihin

Tekstiilisuojaus

Koti muualla, sydän

Kesä 2018 oli pitkällä, ja mökkihaaveet

Olemme jo useana vuotena etsineet täydellistä mökkiä

Eräänä elokuun iltana selasimme jälleen mökkisivustoja, ja yhtäkkiä

Nopeasti lähetimme viestin ystävillemme:

Nyt pitäisi päästä nopeasti Lieksaan! Saimme luvan,

Saavuttuamme Lieksaan, maisemat valloittivat meidät. Matkalla Ahvenisen kohdalla sydän heitti volttia – oliko tämä juuri sitä, mitä olimme etsimässä? Kun saavuimme mökin pihaan, tiesimme heti: tämä se on! Vastaanottamassa oli ystävällinen ja sydämellinen esittelijä. Mökin kiertäminen vahvisti tunteitamme; rauhallisuus ja luonnon kauneus vetivät meitä puoleensa. Nopeiden neuvotteluiden jälkeen olimme mökin omistajia Lieksassa, ja saimme avaimet heti viikonlopun aikana.

Muuttaminen oli meille tuttua. Edellisen mökin kalusteet olivat jo valmiina Etelä-Suomessa, joten muutto sujui vaivatta. Nyt matka oli vain 400 kilometriä pidempi.

Mökkiläisenä Lieksassa

Olemme viettäneet kuusi ihanaa kesää Lieksassa, tutustuen paikallisiin tapahtumiin, ihmisiin ja luontoon. Keväällä luonnon herääminen ja mökkikauden aloitus tuovat aina rauhoittavaa tunnetta – tiedämme, että kesä on taas alkamassa. Meidän mökkikausi alkaa pääsääntöisesti pääsiäisenä, ja silloin avanto on jo järvessä. Vappua kohti innostun kopsuttelemaan jäitä rannassa. Kesäisin vietämme mahdollisimman paljon aikaa Lieksassa: vaellamme, kalastamme omalla järvellämme ja Pielisellä. Ensimmäisestä kesästä lähtien olen järjestänyt ohjattuja retriittejä ystävilleni, haluten jakaa luonnon kauneuden kanssanne. Tänä vuonna ohjel-

sydän Lieksassa

mökkihaaveet olivat vielä toteutumatta.

maan kuului muun muassa patikointi koskimaisemissa ja koskenlasku.

Kakkoskoti

Mitä enemmän aikaa vietimme tässä rauhallisessa ja kauniissa Lieksassa, sitä enemmän aloin miettiä talvella vietettävää aikaa. Miksi olla Etelä-Suomessa, kun Lieksassa voi nauttia vapaa-ajasta?

Niinpä etsimme ja löysimme itsellemme kakkoskodin latujen läheltä, missä voimme nauttia talvesta.

Lieksassa on meille kaikki tarvittava.

Usein kysytään, kuinka jaksamme ajaa näin pitkän matkan. Mutta siellä, missä sydän on, sinne matka tuntuu lyhyeltä. Kun tiedämme, että olemme Lieksassa

pidempään, käytämme paikallisia palveluja – huollatamme autot ja veneet paikallisilla yrittäjillä ja hankimme marjat paikallisilta kerääjiltä. Osallistumme innokkaasti paikallisiin tapahtumiin, kuten Vaskiviikoille, kesäteattereihin ja muikkumarkkinoille.

Mikä ihaninta, olemme saaneet paikallisista myös ystäviä. Näiden kuuden vuoden aikana olemme kokeneet yhdessä iloja ja suruja, elämää kaikessa sen kauneudessa.

Rauha ja levollisuus laskeutuvat mielelle aina, kun Pohjois-Karjalan tien viitta ohitetaan. Lieksan kyltin jälkeen tunne on kuin palaisi kotiin.

Sydämellä Lieksassa Jääskeläiset

Kuvat ja teksti: Perhe Jääskeläinen

mökkiä järven rannalta, mutta oikeaa ei vain ollut löytynyt. yhtäkkiä se oli siinä: mökki, joka sopi budjettiimme ja sijaitsi kauniilla paikalla. ystävillemme: saammeko lainata teidän mökkiä? luvan, ja olimme jo matkalla. Voi, toivottavasti tämä olisi se! Hov ileirinkatu 3, 81700 L ieksa

Evakkomatka päättyi Lieksaan

Sylvi Sanna Vikla, os. Parviainen syntyi 27.10.1934 Suojärven Turhavaarassa. Toisen maailmansodan syttyessä 1.9.1939 hänen, niin kuin monien muidenkin perheet joutuivat lähtemään kotoaan evakkoon. Sylvi oli tuolloin viiden vuoden vanha, nuorin perheen kolmesta sisaruksista. Moskovan rauha solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välille 12.3.1940. Rauhan astuttua voimaan perhe pääsi palaamaan takaisin kotiin.

Rauhan aikaa ei kuitenkaan kestänyt

Lämpimät onnittelut 90-vuotiaalle

Sylvi Viklalle

kovin kauaa. Jatkosota alkoi 25.6.1941, ja taas perhe joutui jättämään rakkaan kotiseutunsa. Nyt matka vei ensin Viitasaareen, sieltä Suolahteen ja monien vaiheiden jälkeen lopulta Lieksaan. Sylvi oli tuolloin 13-vuotias. Nuo evakko ajat jättivät lähtemättömät jäljet, jotka ovat seuranneet hänen muistoissaan koko elämän ajan, aina näihin päiviin saakka.

Lämpimät

koulumuistot

Omaa kouluaikaansa Sylvi muistelee lämmöllä. Ensimmäisen kosketuksen koulumaailmaan hän sai Suolahdel-

la, jossa kävi osan keskikoulua Elisenvaaran Yhteiskoulussa. Opiskelut jatkuivat, kun perhe muutti Lieksaan vuonna 1947. Sylvi kertoo, että tuolloin opettajat kävivät oppilaittensa kotona tutustuen samalla oppilaittensa vanhempiin. Koulun ilmapiiri oli hyvä ja lämminhenkinen. Sylvi tuumailee, että nykyinen koulumaailma vaikuttaa sen aikaiseen verrattuna jokseenkin kurittomalta, ja ehkä jonkinlainen vanhempien ihmisten ja opettajien kunnioittaminen näyttäytyy yhä vähenemissä määrin.

suu, Lieksan

Ajanvaraukset: 013 521 581 toimisto@lieksanhammassilta.

Osoite: Pielisentie 2-6 B116, 81700 Lieksa

Yrittäjäelämää

Lieksassa Sylvi on asunut yli 70 vuotta ja noihin vuosiin on mahtunut paljon elettyä elämää. Hän avioitui Eero Johannes Viklan kanssa vuonna 1954. Eero toimi yrittäjänä Lieksan auto- ja varaosaliikkeessä, jonka monet varsinkin lieksalaiset muistanevat. Myös Sylville yrityselämä tuli tutuksi näiden kuluneiden vuosien aikana. Hän itse toimi mm. kenkäkauppiaana Brahean käyttöjalkineessa, Lieksan Kenkä ja Laukussa, toimi myyjänä Muotiaitassa, ja on hoitanut lapsenlapsiaankin tässä vuosien varrella. Työvuosista jäi mukavia muistoja. Työnantajat ja työpaikat ovat olleet aina oikein mainioita.

Eläkkeelle Sylvi jäi 60-vuotiaana, mutta työnteko ei siihen suinkaan päättynyt. Kerran kuukaudessa hän lastasi miehensä kanssa autonsa peräkärryn täyteen omilla ja Brahean Paakarin leipomotuotteilla suunnaten kohti Hakaniemen toria, sunnuntaimarkkinoille Helsinkiin.

Rauhaa maailmaan

Nyt 90 vuoden ikään päästyään Sylvi toteaa elämään mahtuneen niin iloja kuin surujakin. Suurimpina iloina lasten ja lapsenlasten syntymät ja suurimmat menetykset ovat olleet läheisten, oman lapsen ja puolison menettämiset.

Tänä päivänä Sylville elämä maistuu ja hän kokee olevansa turvassa. Hänen ympärillään on läheisiä huolehtivaisia ihmisiä, kuten lapset perheineen, ystävät ja naapurit, jotka auttavat aina tarvittaessa. Sylvi sanookin olevansa tästä kaikesta hyvin kiitollinen. Hengellisyys, sen tuoma yhteisöllisyys ja usko ovat olleet myös vahvasti mukana elämässä edelleen. Mitään muuta hän ei tulevaisuudelta toivo kuin rauhaa maailmaan.

Sylvi Viklan haastattelu 4.10.2024 hänen kotonaan.

Haastattelija: Aliisa Vartiainen

Teksti: Aliisa ja Pekka Vartiainen

Kuva: Aliisa Vartiainen

Lieksa

Lieksan polut kutsuvat reippailemaan!

Tutustu alueen retkeily- ja pyöräilyreitteihin sekä luontopolkuihin. Löydä vinkkejä leppoisille päiväkävelyille sekä vaativille vaelluksille. koli.fi/lieksa

Auta meitä kehittämään Lieksan matkailualueen palveluita vastaamalla kyselyyn!

Vastaajien kesken arvotaan mökkiviikonloppu Kolilla (arvo 500€)!

https://bit.ly/lieksa-matkailu

1800-luku

Pielisjärveläistä kirjastohistoriaa

18.11.1861 kerrottiin sanomalehti Suomettaressa seuraavaa: ”Lieksan eli Pielisten pitäjästä kirjoi-

tetaan --- että sinne on saatu perustetuksi pitäjänkirjasto, johon herrasväki oli koonnut varoja 80 r. hop. sekä lahjoittamalla että käsitöiden arpaamalla. Rahvas kuvataan olevan hyvin taitamaton ja haluton kirjan lukemiseen ---.”

Pielisjärven ensimmäisen lainakirjas ton kokoelmassa sanotaan alkuun olleen 80 kirjaa. (Vertailun vuoksi: vuonna 2023 Lieksan kirjaston kokoelmassa oli 71 361 kirjaa - plus kaikki muu!)

Pielisjärven yleisen kirjastotoiminnan historiaan auttavat sukeltamaan Marjatta Kankaanpään vuonna 1953 laatima Kansankirjastotoiminnasta Pielisjärvellä vuosina 1861–1952 –selvitys sekä Liisa Hil tusen laudaturkirjoitus Pielisjärven kansankirjastot ja lukutuvat vuosina 1861–1928 (1974). Selvitystyö on ollut melkoinen, sillä arkistoissa ei ole ollut tallella yhtäkään kirjaston johtokunnan pöytäkirjaa tai tilastoa ennen vuotta 1936 - kiitos esimerkiksi tu lipalojen.

Seurakunta sivistää

Paikallisten lukutaidon tila ei lie ne ollut ihan niin synkeä, kuin mitä Suomettaressa annettiin ymmärtää. Paikkakunnalla oli näet ollut koulutoimintaa jo 1600-luvulta saakka. Sivistys- ja valistustyö oli ensiksi kirkonmiesten käsissä, niin myös tuo 1861 perustettu kirjastokin.

Kirjojen vähäinen määrä kirjastoa perustettaessa selittynee sillä, että suomenkielistä kirjallisuutta ei tuolloin vielä paljoakaan julkaistu. Kuten Kankaanpää toteaa: “kaikki painettu sana oli harvinaista ja arvokasta”.

Ensimmäinen Pielisjärven lainakirjasto oli siis seurakunnan hallinnassa, ja toimi ensin Iljanniemessä metsänhoitaja Neoviuksen talossa ja sitten käräjäkartanossa. Kun kunta ja seurakunta eriytyivät hallinnollisesti toisistaan 1866, ei kirjastotoiminta suinkaan siirtynyt kunnan hoidettavaksi, vaan seurakunnalla oli edelleenkin kunnan ainoa lainakirjasto. Vuonna 1875 perusti agronomi Europaeus tukkilaisten lainakirjaston. Vuoteen 1888 mennessä oli hajonnut niin seurakunnan lainakirjaston kuin tukkilaiskirjastonkin toiminta.

Kunnallinen kirjastotoiminta polkaistiin Pielisjärvellä käyntiin virallisesti 23.6.1888, ja kirjasto sijoitettiin rovastin pappilaan. Voi tosin olla, että toiminta oli alkanut jo aiemmin, sillä pöytäkirjassa ei puhuta lainkaan perustamiseen tarvittavasta rahasta ja säännötkin olivat jo valmiina.

Rahoituspulmia ja kansanvalistusta

Rahasta olisi ehkä kannattanut puhua, sillä toiminta meinasi lopahtaa heti alkuun rahan puutteen vuoksi. Kirjastolla ei ollut lainaus- ja sakkomaksujen lisäksi muita varoja (lainaaminen maksoi muutamia kymmeniä pennejä, ja summa määräytyi kirjan sivumäärän mukaan). Sarjassaan toinen kirjastonhoitaja, pastori Castrén, anoi yhdessä kirjaston johtokunnan kanssa päättäjiltä rahaa heti vuonna 1889, mutta sitä ei myönnetty - vaikka asia tärkeäksi nähtiinkin. Kahdelle seuraavalle vuodelle kirjastolle luvattiin sadan markan avustus (nykyrahassa n. 550 euroa). Tämän jälkeenkään ei ollut helppoa saada määrärahoja.

Kirjastotoiminta oli osa muodikasta kansanvalistustyötä, mistä kertoo se, että myös muut tahot perustivat kansankirjastoja 1800-luvun loppupuolella. Pitäjän keskustassa toimivien kirjastojen lisäksi kylillä oli omia kirjastojaan,

jotka syntyivät ja toimivat täysin itsenäisesti. Pielisjärvellä oli kyläkirjasto ainakin seuraavissa kylissä: Kylänlahti, Vuonislahti, Koli, Varpanen ja Vienkylä. Kaikkinensa näistä kirjastoista on säilynyt vielä vähemmän tietoa, kuin keskustan kirjastoista.

Kuuden ensimmäisen toimintavuotensa aikana kirjasto oli muuttanut kahdesti ja sillä oli ehtinyt olla neljä hoitajaa. Rovastinpappilasta kirjasto muutettiin Moisioon, sitten taas pappilaan ja lopuksi vuonna 1896 Pielisentie 7 paikkeilla sijainneelle käräjätuvalle. Käräjätuvalla kirjastoa hoiti poliisikonstaapeli Alopaeus luultavasti ainakin vuosisadan loppuun saakka.

Summa summarum: paikkakuntamme yleinen kirjastotoiminta alkoi hieman takkuisesti – mutta onneksi lopussa kiitos seisoo. Ja tämä tarinahan jatkuu vielä!

Teksti: Viivi Kilpeläinen, Lieksan kirjasto

Pyöreä kuva: Aarne Turunen, Valmistaja 1957, Pielisen museo

Puuteri lumi tuiskuaa, kolmet villasukat jalkaan ja menoksi!

Villasukkalenkkeilyä

Villasukkalenkkeily tuli elämääni viitisen vuotta sitten. Luin artikkelin siitä, miten se tekee hyvää kokonaisvaltaisesti. Jo ulkona oleminen luonnossa, se tuottaa meille monia hyviä tuntemuksia. On tutkittu, että verenpaine laskee ja mielihyvä kohoaa, kun liikkuu luonnossa.

Villasukkalenkkeilyssä tulee jalkapohjien kautta samaa tuntemusta kuin kävelisit paljain jaloin esimerkiksi ruohikossa. Itselläni jalkapohjien lihasvoima parani, jalkapohjien tunto parani, jalkapohjien iho parani, hengitystie-elinten kunto parani, selän kivut vähenivät ja mieli voi aina paremmin.

Kun askeltaa pelkillä villasukilla, ei kengät ole esteenä askellukselle. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi liike askellukseen lähtee paremmin ja esimerkiksi lonkan alueen kivut voivat hellittää. Lihaskireydet vähenevät ja lihakset vahvistuvat sopivasti.

Ensimmäinen kertani villasukilla ulos

Puin kolmet villasukat päällekkäin, sillä jalkojani paleltaa herkästi. Ja lähdin ulos lenkille. Tosin jo eteisessä aivoni hälyttivät kovasti, että mitä ihmettä nyt tapahtuu. Kengät puuttuvat. Ja pakko todeta, että oli kyllä hassu olo, lähteä ulos ilman kenkiä ja pakkasella. Mutta voi sitä tunnetta, kun aloin kävelemään. Jalkapohjissa tuntui huikealta ja askellus kävelyssä, se oli jotenkin helpompaa.

Tunne oli mahtava.

Ihania villasukkalenkkejä toivottaen

Marjo Vallius-Hyttinen

Teksti ja kuva: Marjo Vallius-Hyttinen Tiesitkö, että hyväntekeväisyyskerho ILJAN NEULOJAT on toiminut Lieksassa ort srk-salissa kohta 10 v ja jatkaa edelleen. Neuleitamme on myynnissä

Naisten Asuste Nuutisella ja kerhossamme torstaisin klo 12–15, sekä joulumyyjäisissä.

Tule mukaan neulomaan !

Iljan Neulojien yhteyshenkilö on Silja Palviainen

- voit laittaa useammat villasukat päällekkäin. Itse käytän kolmia. Jotkut menevät yksillä.

- käytä juuri sopivan kokoisia villasukkia. Liian isot menevät helposti ruttuun ja näin aiheuttavat epämukavuutta kävelyssä.

- ei tarvitse tavan sukkaa alle. On parempi pelkillä villasukilla.

- villasukkalenkkeilyä voi harrastaa, kun on pakkasta.

Sitä pitää olla vähintään 5 astetta.

- paras keli harrastaa villasukkalenkkeilyä on, kun on satanut uutta lunta ja on pakkasta lähelle 10 astetta.

- jos on satanut kosteaa lunta, paakkuuntuu se sukkiin.

Kostealla lumella ei kannata villasukkalenkkeilyä harrastaa.

- villasukkalenkkeilyä voi harrastaa kävellen ja/tai juosten.

- alussa on luonnollista, että jalkapohjat voivat kipeytyä, sillä lihakset ovat alkaneet siellä vahvistua.

- villasukkalenkkeily vaikuttaa kehoon monipuolisesti ja sillä on havaittu olevan terveysvaikutuksia.

- villasukkalenkkeily aiheuttaa myös hymyä ja iloa.

Tulossa kunnallisvaalit

Millä tavalla puolueenne voisi edistää kulttuuritarjonnan kehittämistä ja sen ylläpitämistä kunnassamme?

Kristillisdemokraatit:

”Hyödynnetään vapaaehtoistoimijoiden panos esimerkiksi ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyödynnetään kouluja harrastuspaikkoina koulupäivän jälkeen kunnassamme harrastustakuun edistämiseksi.”

Suomen keskusta:

”Keskusta haluaa vahvistaa yhteistyötä kulttuuritoimijoiden, yritysten ja luontomatkailun parissa, jotta Lieksan kulttuuriperintö ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet tukevat sekä paikallista hyvinvointia että matkailun kasvua. Yhteisöllisyys, perinteiden vaaliminen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat keskeisiä tavoitteitamme Lieksan kulttuuritarjonnan turvaamisessa.”

SDP:

Kultuurilla on tutkittu myönteinen merkitys ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Kaikilla lieksalaisilla pitää olla tasavertainen oikeus kulttuuriin tulotasosta, fyysisistä ja henkisistä ominaisuuksista tai kielitaidosta riippumatta.

Tämä voidaan toteuttaa ottamalla kulttuuri kiinteäksi osaksi kaupungin strategiaa. Kulttuuri tukee strategisia arvojamme: positiivisuutta, yhteistyötä ja osallisuutta.

Lähde vaikuttamaan - tule ehdokkaaksikunta- ja aluevaalit ovat ensi keväänä.

Lieksan Demarit, Tarja Kärkkäinen 040 5345725

Tarinaa siitä, kuinka lauluja, kappaleita tai nykykielellä biisejä oikein

Matti säveltää, sanoittaa

Kysymyksiä laulunteosta heitetään aika ajoin Masa Mainds-yhtyeen

pianonvirittäjä Mauri Kokolle. Yksiselitteistä vastausta

tehtäessä liki valmiita äänitteitä. Näitä tallenteita voikin

oikein syntyy, ja miten ne päätyvät kaikille kuultaviksi äänitteiksi.

- Mauri äänittää, sovittaa

Mainds-yhtyeen laulaja, lauluntekijälle Matti Päiväpurolle ja Medusa-yhtyeen rumpali, ei välttämättä ole, mutta jotain selitystä löytyy näiden kahden muusikon yhteistyöstä

jalostaa sitten isoissa studioissa lopulliseen asuunsa.

Mauri Kokko toteaakin, että työjako on ollut alusta saakka selkeä. Matti tekee kappaleet, ja minä sovitan ne sitten digitaaliseeen äänitysohjelmaan malliksi, jonka päälle on jo hyvä laulaa ja minun soittaa muita soittimia. Rumpalina Maurilla onkin hyvä tatsi rytmiikkaan ja pianon- virittäjän ammatti tuo ymmärrystä harmoniakerrostumiin musiikkia tehtäessä.

Biisit kehittyvät

Uusi kappale kumpuaa Matin kertomana vaikka jostain sanonnasta, lehtiotsikosta, ja yleensä kaikenlainen lukeminen ja asioiden seuraaminen on hyödyksi biisien tekoon. Toki jotain synnynnäistä on jo olemassa lauluja tehtäessä, mutta melodiarakenteet ja tekstitys kehittyvät, kun niitä vaan tekee. Osa tekosista on silkkaa roskaa, mutta osa taas kehittyy kohti julkaistavaa levyä. Piano ja kitara ovat hyviä apuvälineitä laulujen synnyssä, ja lopullinen tärkeä taso on juuri Maurin kanssa tehty muistiintallennus uudesta biisistä. Paperilla oleva kappale tuhruisine sanoineen ja nuottiohjeineen on hieman hutera pohja, kun kappaletta alkaa vaikka työstämään kuukausien päästä.

-On jo voinut unohtua täysin se moodi, mihin tässä on oikeastaan pyritty. Kappaleiden kimpussa hyörin miltei päivittäin, toteaa Matti.

Maurin ja Matin demoamia kappaleita on viime aikoina jatkotyöstetty Helsingissä muusikko, laulaja Sampsa Astalan ( ex-rumpali, Lordi, eurovisio 2006) studiolla. Mukana tekemisissä on vahvasti ollut myös kitaristi Omppu Oinonen, Masa Maindsin alkuperäinen kitaristi.

”Valmiita julkaisuja on viimeisen vuoden aikaan tehty jo neljä, Kirsikkapuisto, Valkeita Timantteja, Pikänsillan Takana ja Siivin Voimakkain. Seuraavan singlen mietintä sopivasta kappaleesta on menossa levy-yhtiö Propaganda Recordsin kanssa.”

Sundqvistin opissa

Masa Mainds-yhtye teki aikoinaan paljon äänitystyötä edesmenneen legendaarisen Mika Sundqvistin studiolla. Mika oli hyvä ihmistuntija. Hän osasi hyvin ohjata muusikoita. Joskus äänityshommat alkoivat tökkiä, niin Mika totesi, että nyt ”äänittäjäliitto” vaatii

lakisääteistä kahvitaukoa. Muutoin liitto voi uhata jopa ”lakolla”. No tauko pidettiin, ja äänitystyö yleisesti alkoikin sujua mallikkaasti. Oli tosi mukava mies tuo Mika. Joskus piti olla tiukkana omista visioistaan, mutta useimmiten hommat kyllä sujuivat. Mikan stemmalaulantaa kuuluu mm. Da-Dii-hitissä. Akustista kitaraa soittaa biisissä muuten Omppu Oinonen.

Täytyy myös totuuden nimissä todeta, että toisinaan taas istuskeltiin vaan kesäillassa Mikan studion rappusilla, kun ketään ei oiken huvittanut sillä hetkellä äänittää jotain hiton biisiä.

Kuinka erottua massasta

Suomessa tehdään nykyisellään paljon musiikkia johtuen esimerkiksi näistä digitaalisista äänitysvälineistä. Erottuvuus joukosta on tärkeää, mutta mitä se kulloisinakin aikoina pitää sisällään on kyllä edelleen aika mysteeristä. Itse prosessi kappaleiden parissa on tosi palkitsevaa.

-Joskus tuntuu, että ihan sama miten tälle kappaleelle käy. Pääasia, että juuri me olemme sen saaneet tehdä, toteavat miehet kuin yhdestä suusta.

Teksti: Matti Päiväpuro, Mauri Kokko Kuva: Suvi Komsa

Kurkistus lieksalaiseen design-kotiin

Lieksalaisessa kerrostalohuoneistossa asuu eläkeläispariskunta, joka on kiinnostunut suomalaisesta designista.

He ovat sisustaneet kotinsa suomalaisilla klassikkotuotteilla, jotka kestävät aikaa, ovat lähes täysin käsityönä toteutettuja ja ekologisia. Nämä huonekalut ja tuotteet ovat maailmallakin tunnettuja ja korkeasti arvostettuja.

Kuvat ja teksti: Aliisa Vartiainen

Kodin sisustus on yksinkertaista, mutta kaunista. Jokainen huonekalu on tarkoin harkittu ja sijoitettu tilaan.

Suurin osa huonekaluista on Artekin joka tunnetaan Alvar Aallon suunnitelmista ja muotoilemista tuotteista.

Pöydällä on Alvar Aallon kirkas Aalto-maljakko, jota kutsutaan suomalaisen muotoilun symboliksi. Seinällä on luonnostaulu Savonia-maljakosta vuodelta 1936 joka myöhemmin alettiin tuntea Aalto -maljakkona.

Tekstiileissä perhe on suosinut Marimekon tuotantoa. mm. Unikko, Pienet kivet, Tiiliskivi. Olohuoneessa on Lokki kattovalaisin, mikä on yksi Yki Nummen tunnetuimpia suomalaisia design -klassikkoita.

Alvar Aalto

Arkkitehti Alvar Aalto (18981976) syntyi Kuortaneella. Uransa aikana hän suunnitteli rakennuksia julkisille laitoksille, asuintaloja ja yksityiskoteja. Ensimmäiset huonekalut hän suunnitteli Paimion tuberkuloosi parantolaan vuonna 1931-32.

Hän oli yksi Artekin perustajajäsenistä. Artek perustettiin 1935 lisäämään kansainvälisiä markkinoita.

Alvar Aalto on suunnitellut Lieksassa mm. Lieksan kosken ja Pankakosken vesivoimalaitosrakennukset sekä Mätäsvaaran entisen kaivoskylän asuinrakennukset. kuva: museovirasto