Näin Suomi nousee by Petra Karoliina Pieskä

NÃ¤in Suomi nousee

Sisällysluettelo 3

Esipuhe: Paluu normaaliin vai kohti uutta ja parempaa? Petteri Orpo

Köyhästä kotimaasta vauraaksi hyvinvointivaltioksi Jeremias Nurmela ja Joonas Pulliainen

Kaveria ei jätetä Niina Hämäläinen ja Laura Varajärvi

Unia kansanvälisemmästä Suomesta Eero Heikkilä ja Hilla Haajanen

Akatemian pelastaja vai itsearvoista pakkopullaa? Heta Räikkönen ja Rakel Saarinen

Valinta on sinun Roope Tukia ja Hanna Hyyryläinen

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava. Pienet liikkeet eivät koronakriisin jälkeisessä uudelleenrakennuksessa riitä. On arvokasta, että Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on valmistellut oman näkemyksensä. Kansallisessa Kokoomuksessa vastaava työ on parhaillaan käynnissä.

tutkinto ja jokaisella suomalaisella nuorella vähintään toisen asteen tutkinto. Opiskelun aikaisesta työnteosta ei rangaista tukien takaisinperinnällä. Suomalaiset nuoret ovat tasapainoisia, avarakatseisia ja kansainvälisiä, ja heillä on laaja-alaista osaamista. Suomessa on Euroopan matalin nuorisotyöttömyys.

Omassa visiossani koronakriisistä selvinnyt ja yhdessä uudelleenrakennettu Suomi on maa, jonne jokainen nuori haluaa jäädä asumaan, työskentelemään, perustamaan perhettä ja elämään oman näköistä elämää.

Suomi on maa, jossa perustuslain lupaus yhdenvertaisuudesta toteutuu arjessa ja hädässä. Yhdenkään suomalaisen ei tarvitse tuntea pelkoa - ei koululaisen koulussa, ei vanhuksen hoivakodissa, ei matkalla kotiin yöelämästä tai omassa kodissaan. Maailman luotettavimpien viranomaisten toi-

Tulevaisuuden Suomessa koulutustaso on noussut, joka toisella suomalaisella on korkeakoulu-

mintaa on kehitetty entistä paremmaksi. Suomi on menetetyn vuosikymmenen jälkeen saatu jälleen kestävään kasvuun panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, keventämällä verotusta ja poistamalla yrittämisen ja työllistymisen esteitä. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus vaurastua palkkatyöllä ja yrittämällä. Suomalainen omistajuus on arvossaan. Suomi on hyvinvoinnissa muiden Pohjoismaiden tasolla ja maailman kärkeä uusien toimintatapojen hyödyntämisessä. Mielekäs työ ja perhe-elämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Olemme oppineet elämään niin, että luonnon monimuotoisuus ja ihmiselämä ovat sopusoinnussa keskenään. Suomi on onnistunut yhdistämään pienenevät päästöt ja kasvavan elintason. Euroopan unioni on vauras ja vakaa yhteisö, joka on ottanut paikkansa uskottavana maailmanpoliittisena toimijana. EU jäsenvaltioineen ei enää tunnu kaukaiselta käskyttäjältä, vaan luotettavalta. Eurooppalainen yhteistyö on keskittynyt niihin kysymyksiin, joissa yhteinen päätöksenteko tuottaa

lisäarvoa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vapaakaupan ja maahanmuuton kysymyksiin on löydetty kestäviä, rajat ylittäviä ratkaisuja. Osana EU:a Suomen itsenäisyys on vahvempi, kuin olisi yksin unionin ulkopuolella. Jos matkustaisimme ajassa taaksepäin 1980-luvulle, emme tunnistaisi silloista suljettua maatamme samaksi kuin se on tänään. Olen elänyt ja nähnyt tämän muutoksen. Siihen on johtanut kokoomuksen arvojen mukainen pitkäjänteinen työ niin kunnissa, eduskunnassa kuin Euroopan Unionissa. Tätä kunnianhimoista työtä alati kehittyvän yhteiskunnan puolesta kokoomus haluaa ja aikoo jatkaa. Koronakriisi ei anna ainuttakaan syytä lannistua tai luopua paremman maailman, Euroopan ja Suomen tavoittelemisesta. Emme tule palaamaan normaaliin, vaan siirrymme kohti uutta parempaa - mikäli niin päätämme. Tähän työhön tarvitaan mukaan kaikki suomalaiset.

Turussa 18.6.2020 Petteri Orpo Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja

Jeremias Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Helsingin Töölöstä “Poliittiseksi sopii kutsua, mutta broilerin sijaan koen olevani ennemminkin city-kani.”

Joonas Lähes pätevä valtiotieteilijä ja kansan mies Helsingin Herttoniemestä “Yksilön vapaus ja vastuu on yhteiskunnallisen elämän lähtökohta”

1900-luvun taitteessa Suomi oli köyhä maa. Vuosisadan aikana teollistumisemme oli räjähdysmäistä ja Suomi nousikin toisen maailmansodan jälkeen maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Fiskars, Stora Enso, UPM ja Kone ovat esimerkkejä globaalilla tasolla menestyneistä suomalaisista teollisuuden jättiläisistä. Seuraava valtava muutos talouteemme oli vieläkin nopeampi: Suomi siirtyi raskaan teollisuuden tuottajasta it-Suomeksi. Nokian nousu ja tuho on yksi kansallista tarinoistamme, mutta vaikka yhtiö ei enää samassa roolissa toimikaan, on sen menestys mahdollistanut huipputason it-osaamisen ja siten vahvistanut Suomen asemaa korkean teknologiateollisuuden tuottajana.

Yhteiskuntamme rakenteet ja yleiset käsitykset ovat kuitenkin yhä raskaan teollisuuden ajatusmaailmassa ja siten vuosikymmeniä jäljessä.

Nykyisiä Suomen superjulkkiksia ovat Supercell, Rovio ja muut tunnetut teknologiayritykset, jotka muodostavat uuden jälkiteollisen palveluyhteiskuntamme kiinnostavimmat vientituotteet.

Suomen heikko suoriutuminen johtui talouskriisin aikan iskeneistä itse kriisin ulkopuolisista vaikutuksista: Suomen teollisuus on keskittynyt investointitavaran vientiin ja investointitavaran

Olemme myös kulkeneet jälkiteollistumisen aikana kriisistä toiseen: 90-luvun lamasta finanssikriisiin, siitä eurokriisiin ja pian nykyiseen koronan aiheuttamaan lamaan. Monesti Suomen talouden heikkoa kehitystä selitetään finanssikriisin jälkimainingeilla. Tämä ei kuitenkaan ole syy Suomen heikkoon kehitykseen 2010-luvulla. Suomi oli varautunut kriisiin hyvin: Valtion velka oli kestävällä tasolla, 90-luvun lamasta oli otettu oppia ja valtion talouspolitiikassa tehtiin merkittävä elvytystoimia.

kauppa väheni maailmantalouden hidastuessa tavanomaista kulutuskysyntää enemmän. Venäjän kauppa hidastui myös merkittävästi. Nokia menetti käytännössä markkinaosuutensa matkapuhelinmarkkinoilla. Työmarkkinalainsäädännössä ei myöskään tehty niitä uudistuksia, joita muut Suomen verrokkimaat onnistuivat tekemään. Suomi ei enää vertaudu BKT-kehitykseltään aikaisempiin verrokkeihinsa Saksaan, Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin. Kehityksemme on lähempänä EteläEurooppaa. Vuosina 2008-2018 olimme talouden kehityksessä EU:n viidenneksi huonoimmalla sijalla. Suomea huonommin menestyneitä ovat vain Kreikka, Italia, Portugali ja Kroatia. Luvut puhuvat karua kieltä. Suomen velka ei ole nykyisin tasolla, jossa se kestäisi merkittävää kasvattamista: velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut vuodesta 2008 lähtien hälyttävästi. Yhteiskunnan rakenteita on uudistettava, mikäli Suomi haluaa rahoittaa hyvinvointivaltionsa myös tulevaisuudessa. Samalla kun väestörakenne heikentyy, eletään talouden laskusuhdannetta ja taloustieteilijöiden suosittelema kriisiajan elvytys tarvitseekin siis rinnalleen toimia, joilla Suomen valtiontalouden ohella nousuun saadaan yksityinen sektori.

Tavoitteemme: Julkisen talouden vastasyklisyys: Talouden vastasyklisyys on hyvä periaate. Sillä tarkoitetaan sitä, että huonoina aikoina taloutta elvytetään velalla ja hyvinä aikoina vastavuoroisesti ylläpidetään tiukkaa talouskuria Poliitikot ovat kuitenkin varsin huonoja kiristämään vyötä hyvinä aikoina. Vuoden 2007 pankkikriisin jälkeen Suomen valtion velka on kasvanut sekä talousshokin aikana, että myös niitä seuranneina nousukausina vuotta 2018 lukuunottamatta. Rahapolitiikan osalta keskuspankit ovat itsenäisiä ja ainakin teoriassa ne nostavat korkoja hyvässä taloustilanteessa ja laskevat niitä kriisien ja lamojen aikana. Ei siis ole poliitikoille mahdollista ottaa lyhyen tähtäimen pikavoittoja rahapolitiikassa. Talouspolitiikassa voitaisiin päästä samankaltaiseen tilanteeseen esimerkiksi siten, että poliitikoilla olisi käytössään valtionvarainministeriön tuottama analyysi suhdanetilanteesta, josta poikkeamisesta pitäisi olla erittäin perustellut syyt. Samalla julkisessa keskustelussa olisi ilmiselvää, että nyt poiketaan vastuullisesta talouslinjasta.

Verotuksen uudistaminen kannustavammaksi:

Työmarkkinoiden vapauttaminen:

Huonojen aikojen velkaelvytys ja suomalainen hyvinvointivaltio vaativat rahoituspohjakseen laajan, yritteliään ja dynaamisen talouden, jotta voimme pitää huolta suomalaisten hyvinvoinnista. Yrittämisen riskistä tulisi palkita ja palkasta pitäisi jäädä enemmän käteen. Politiikka keskittyy tällä hetkellä jakamaan jatkuvasti pienenevää kakkua kun pyrkimyksenä pitäisi olla kakun koon kasvattaminen.

Yhteiskunta joka katsoo vain taakseen ei voi pärjätä muutosvauhdiltaan kiihtyvässä maailmassa. Suomalaiset työmarkkinat eivät vastaa nykyajan tarpeisiin. Pitkät työsuhteet ovat yhä harvinaisempia ja uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomella on World Economic Forumin vertailussa maailman kankein palkanmuodostus. Tämä tarkoittaa sitä, että työtä ja siten lisäarvoa jää syntymättä runsaasti. Vaihtoehto suurelle osalle ihmisistä ei ole korkeasti palkatun työn ja matalapalkkaisen työpaikan välillä. Valinta tehdään matalapalkkaisen työn ja työttömyyden välillä. On tärkeää säilyttää yksilön turvaverkko työttömyyden varalta, mutta tällä hetkellä korkean sosiaaliturvan tason, korkean verotuksen ja jäykkien työmarkkinoiden yhdistelmä luovat niin yhteiskunnalle kuin yksilölle lohduttoman tilanteen, jossa yksilö jää tukien varaan ja yhteiskunnan vauraus jää kehittymättä.

► Suuremman vaurauden saavuttaminen vaatii matalampaa veroastetta ja verojärjestelmän yksinkertaistamista. Mikäli haluamme saada Suomeen investointeja ja yritystoimintaa, niin Suomeen täytyy olla kannattavaa sijoittaa. Suomalaisten yritysten tulee siis olla hyvinvoivia ja tuottavia. ► Leipurin taikina-aineksia ei ole järkeä verottaa, verot kannattaa kerätä vasta valmiista leivästä. Suomen tulisi siirtyä verottamaan voittoja vasta kun voitot otetaan ulos yrityksestä. Yritykseen takaisin investoitavaa voittoa ei tulisi verottaa. ► Poistetaan kilpailua haittaavia verotukia. Esimerkkinä ympäristölle haitalliset tuet. ► Työnteko pitää aina olla kannattavaa. Niin lisätyötuntien kuin esimerkiksi sivutoimisen yrittäjyyden pitää aina olla houkuttelevia vaihtoehtoja.

► Paikallista sopimista tulisi lisätä runsaasti ja kiireellisesti. Yleissitovuudesta tulee luopua pidemmällä aikavälillä. ► Sosiaaliturvan tulee olla kannustava ja työnteon aina kannattavaa ► Irtisanominen tulee tehdä helpommaksi, jotta työllistämisriski olisi matalampi pienyrityksissä. 9

Niina

Keskisuomalaisen maakuntaidentiteetin omaava uuden ajan kokoomuslainen, joka rakastaa ihmisiä ja karttaa kiusallisia minglailu-tilanteita. “Kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?”

Laura

Etelä-Lapin kasvatti, joka haluaa pitää sneakerinsa puhtaana ja voisi elää pelkällä sushilla. ”Helsinkiin en ikinä muuta, Tamperetta voisin harkita.”

Kokoomuslainen sosiaalipolitiikka ei puhu heikommasta aineksesta tai sullo ihmisiä pieniin laatikoihin. Se ei jätä ketään byrokratian rattaiden alle vaille apua, eikä se totisesti ylenkatso ketään, joka on vaille auttavaa kättä ja toivon kipinää. Kokoomuslaisen sosiaalipolitiikan painopiste on aina ja ensisijaisesti ihmisessä. Ei hallinnon himmeleissä tai paperipinoissa virkamiesten konttoreissa. Suomella kesti kaksikymmentä vuotta saavuttaa se työllisyyden ja hyvinvoinnin taso, josta suomalaiset nauttivat ennen 90-luvun lamaa. Tuon laman aikaan valtio leikkasi menoja ja kiristi verotusta ankarasti. Taustalla oli uskon menettäminen Suomen vientiyritysten kilpailukykyyn. Vallalla oli pessimismi, jonka vuoksi toimet olivat tarpeisiin nähden liian rajuja. Leikkaukset ja veronkorotukset yhtäaikaisesti käynnistivät negatiivisen kierteen, jonka perintönä on kasvanut pahoinvointi ja tule-

vaisuudenuskon hiipuminen. Tätä virhettä me emme saa toistaa. On tehtävä päätöksiä aiempaa viisaammin, kun rakennamme kestävää ja kukoistavaa Suomea. Kokoomuslainen sosiaalipolitiikka lähtee aina siitä ajatuksesta, että ihmisellä tulee olla mahdollisuuksia muutokseen, kehittymiseen ja oman elämänsä rakentamiseen. Mahdollisuudet ja muutokset ovat puhtaasti kiinni ihmisestä ja hänen omasta elämäntilanteestaan, sillä jokainen meistä kulkee yksilöllisen ja ainutlaatuisen polkunsa. Toimivasta ja ihmisestä lähtevästä sosiaalipolitiikasta on turha edes puhua, mikäli päättäjät tai yhteiskuntamme pölyttyneet rakenteet eivät näe todellisuutta. Suuri osa meistä suomalaisista ei saa elämäänsä sellaisia eväitä, joiden avulla jaksaisi kurotella kohti unelmia ja parempaa tulevaisuutta. Meistä osa saa juosta lähtöviivalta varaslähdöllä, 11

kun toiset jäävät lähtökuoppiin eivätkä edes ikinä pääse mukaan kilpaan. Yhteiskunnan tehtävänä on antaa tarvittavia rakennuspalikoita, joiden avulla meistä jokainen voi rakentaa omannäköisen ja hyvän elämän aina lapsuuden ensihetkistä vanhuuteen saakka. Sellaisen elämän, jossa omista valinnoista tai tahdosta riippumattomat asiat eivät määrittele kenenkään polkua ennalta. Kun yhteiskuntaamme nostetaan takaisin jaloilleen, on kokoomuslaisen sosiaalipolitiikan sanottava jyrkkä ei koulutuksesta leikkaamiselle, tukipalveluista nipistämiselle sekä mekaanisille reformeille, jotka juurisyihin puuttumisen sijaan ainoastaan polttavat ihmisten rahat savuna ilmaan ilman suuria hyötyjä yhteiskunnalle. Huutakaamme kahta kovemmin sen puolesta, että sosiaalipolitiikan painopiste siirretään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja pirstaleisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Meidän tulee huolehtia jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnista sekä siitä, että yhteiskunnan heikompiosaiset saavat yksilöllisempää tukea, joka tarttuu kiinni jo ennen kuin osaa edes pyytää apua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on lykätty jo vuosikymmeniä ja sen loppuunsaattaminen on monimutkaisuutensa vuoksi törmännyt seinään jo ennen kuin sitä on saatu kunnolla edes liikkeelle. Uudistus on viimein 12

toteutettava niin, että hoitoon pääsee mahdollisimman nopeasti, hoito keskittyy entistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja uudistus on taloudellisesti kestävä. Nopean avunsaannin on kuljettava käsi kädessä laadun kanssa, sillä jo pelkkä lupaus avun saannista antaa toivoa erilaisissa elämäntilanteissa. Sillä, onko perusterveydenhuollon palvelut tuotettu yksityisellä vai julkisella, ei ole väliä. Tärkeintä on, että ihmiset saavat riittävän hoidon ajoissa ja ennaltaehkäisyssä on riittävästi resursseja. Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea alueelliset erot. Se, mikä toimii elinvoimaisessa ja jatkuvasti kasvavassa Helsingissä, ei todellakaan toimi pienessä muuttotappiokunnassa tai pohjoisessa, jossa etäisyydet ovat kymmenkertaiset. On myös pidettävä huoli, että uudistus ei tuo mukanaan erilaisia hallinnon siiloja, vaan se yhdistää taitavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta jokainen saisi yksilöllistä, nopeaa ja ennaltaehkäisyyn painottuvaa palvelua jokaisessa palvelukohtaamisessa. Yhtäkään ihmistä emme saa pyöritellä ja juoksuttaa luukulta toiselle. Kun ihminen hakee apua, on se usein hätähuuto, jota emme ole osanneet kuulla aikaisemmin. Voimavarojen ollessa vähissä, on yhteiskuntamme palveluiden osattava tarttua kiinni siten, että

“

Yhtäkään ihmistä emme saa pyöritellä ja juoksuttaa luukulta toiselle. Kun ihminen hakee apua, on se usein hätähuuto, jota emme ole osanneet kuulla aikaisemmin.

jokainen voi luottaa saavansa elämänsä järjestykseen. Uudenlaiset elämäntilanteet saattavat heittää arjen yllättäen täysin ylösalaisin ja silloin on tärkeää, että tukiviidakot tai paperikasat eivät hidasta ihmisen mahdollisuutta sopeutua muutoksiin. Kun meille annetaan mahdollisuuksia, toivoa ja tukea, me pystymme antamaan siitä vielä joskus takaisin yhteiseen hyvään.

Tavoitteemme: ► Toteutetaan terapiatakuu. ► Toteutetaan harrastustakuu jokaisessa Suomen kunnassa lasten hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi. ► Siirretään sosiaali- ja terveyspolitiikan painopiste ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan.

► Uudistetaan pirstaloitunut sosiaaliturvamme ja siirrytään kohti perustilin kaltaista toimeentulomallia, joka turvaa, kannustaa ja antaa jokaiselle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimeentuloonsa. ► Lisätään resursseja erityisesti lastensuojeluun, perheiden tukemiseen ja varhaiskasvatukseen. ► Poistetaan rahapelikoneet päivittäistavarakaupoista. Edistetään kunnissa velkaneuvonnan ja talousavun saatavuutta. ► Päihdeongelmat tulee tunnistaa sairauksina, jotka voivat kohdata meistä jokaista sosiaalisesta asemasta riippumatta. Avoimuus edistää merkittävästi jo syntymisvaiheessa olevien päihderiippuvuuksien tunnistamista ja pelastaa monta merkityksellistä elämää.

Eero

Valtioita tieteilevä ja itseään elämänfilosofioista etsivä tamperelainen Ilves-fani “Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.”

Hilla

Yöttömistä öistä ja töistä (oikeus)tieteen parissa nauttiva poroporvari Rovaniemeltä ja vähän Etelä-Suomestakin. ”Lakka on Suomen paras marja.” 14

Päiväuni

Painajainen.

”Uudisrakennetun Suomen opiskelijat hankkivat kansainvälistä kokemusta enemmän kuin missään maailman maassa. Tämän on mahdollistanut Erasmus+ -ohjelman rahoituksen kymmenkertaistaminen, joka oli suomalaisen vaikuttamisen ensimmäinen voitto nykyisellä menestyksen tiellä. Suomen vaikutusvalta sekä Natossa että Euroopan unionissa on jatkuvassa nousukiidossa ja molempien järjestöjen toimielimet Brysselissä ovat pullollaan suomalaisia asiantuntijoita. Moni suomalainen on kelvannut kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen johtoon suurvaltojen takuuvarmoina ehdokkaina ja Euroopan komission suomalainen puheenjohtaja on nostanut maamme näkyvyyttä selvästi. Maastamme puhutaan yleisesti diplomatian supervaltana.”

”Suomen kansainvälistymisen kulta-aika päättyi koronapandemiaan. Luottamus kansainvälisyyteen rapautui nopeasti ja vastustamattomasti: EU näivettyi ja poistui päivänpolitiikan keskustelunaiheista kokonaan. Jäsenmaa toisensa jälkeen hylkäsi unionin säädökset ja liikkumisenvapaus kuoli piikkilangan noustessa rajoille. Parlamentista ja komissiosta on tullut keskustelukerho ja jäänne kadonneesta ajasta pubivisoissa perattavaksi. Erasmus+ on lakkautettu ja harva yliopisto on valmis vastaanottamaan vaihtoopiskelijoita. Suomi tukeutuu epätoivoisesti muihin pohjoismaihin saadakseen äänensä kuuluviin, mutta pieni pohjoinen liittouma jää jatkuvasti suurvaltojen jalkoihin. Ulostulomme eivät kiinnosta Washingtonia, Moskovaa tai Pekingiä.”

Kansainvälisen järjestelmän uudisrakentaminen koronakriisin jälkeen on pitkä prosessi. Luottamuksen rakentaminen on hidasta ja houkuttimet yhteistyön vähentämiseen ovat nousseet. Meidän on työskenneltävä entistä ahkerammin kansainvälisyyden edistämiseksi, koska aluksi joudumme keskittymään saavutetun tason ylläpitämiseen yhteistyön laajentamisen sijasta. Pandemia ei ole merkki siitä, että globalisaation ja Euroopan integraation aika olisi ohi. Sisäänpäin kääntyminen ja kansainvälistymisestä kieltäytyminen ei ole koskaan ollut varteenotettava tie Suomen kukoistukseen. Jo J. V. Snellman luonnehti suomalaisen yhteiskunnan elinehdoksi muihin kansakuntiin yhteyden pitämistä ja niiltä oppimista. Kansainvälisestä yhteisöstä eristäytynyt Suomi joutuisi kansainvälisen politiikan ja globalisaation voimien liikuttamaksi ilman, että voisimme itse vaikuttaa kohtaloomme. Euroopan integraatio on kohdannut viimeisen vuosikymmenen aikana siihen kohdistuvia kriisejä enemmän kuin milloinkaan aiemmin. Finanssikriisi, pakolaiskriisi, Brexit ja koronapandemia ovat luoneet haasteita Euroopan taloudelliselle integraatiolle ja Euroopan henkiselle yhtenäisyydelle. Emme silti saa unohtaa integraation ja yhteistyön merkitystä

hyvinvointimme ja Suomen kansainvälisen vaikutusvallan kannalta. Meidän on pidettävä kiinni ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta. Voimme kuitenkin ottaa huomioon pandemioiden riskin ja vähentää sitä hygienian, testauksen ja terveydenhoitojärjestelmän kriisinsietokyvyn avulla. Euroopan unionia ei tule purkaa. Se ei ole kuin uudelleen solmittava lehden tilaussopimus. Meidän pitää sitoutua syvempään integraatioon. Muuten jäämme unionissa toisen luokan jäseniksi. Olemme neljännesvuosisadassa unionin jäsenenä saavuttaneet pisteen, jossa emme ole Euroopan asiakkaita tai ulkokehän rusinanpoimijoita, vaan oleellinen osa eurooppalaista yhteisöä. Ainoastaan sisältäpäin voimme vaikuttaa lähiympäristöömme. Globaali muuttoliike velloo taas pian ympäri planeettaa entiseen tahtiin, joten meidän on oltava valmiina nappaamaan tästä siirtolaisvirrasta omamme. Monet olisivat välittömästi valmiita perustamaan kotinsa ja työskentelemään tässä yhdestä maailman turvallisimmista, vakaimmista ja puhtaimmista valtioista. Meidän on luovuttava Suomi-häpeästä ja houkuteltava ylpeinä muuttajia, vaikka tuntuisikin mahdottomalta päästää irti ajatuksesta, ettei tänne kukaan halua tulla, kun on niin

pimeää ja vaikea kielikin. Höpsis! Suomen tulee rakentaa itsestään uusien osaajien ja maamme kehittämiseen halajavien globaalien siirtolaisten silmissä haluttu kohde. Muuttoprosessi on hiottava viimeisen päälle kuntoon, Suomesta tulee luoda kuuluisa nopeasta ja helposta työ- ja oleskeluluvan saamisesta. Työnhaluisia tulijoita ja ankarasta työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä riittäisi, mutta kuukausien odotusajat saavat tällä hetkellä monet valitsemaan nopeammin toimivat valtiot. Osaavimmat siirtolaiset taas saamme fast track -viisumeilla, pisteyttämällä hakijat ja kirsikkana kakun päälle arpomalla himoittuja pysyviä oleskelulupia onnekkaille Yhdysvaltain tapaan. Meidän on houkuteltava aktiivisesti huipputyöntekijöitä. Kärsimme aivovuodosta, kun monet suomalaiset muuttavat jo opiskeluajaksi ulkomaille ja jäävät sille tielle. Miksemme edistäisi samaa toisinpäin? Kansainväliset opiskelijat on saatava jäämään Suomeen töihin suuremmin joukoin - tehdään se heille helpoksi laittamalla heidät opiskelemaan suomea, auttamalla verkostoitumisessa ja pidentämällä tutkinnon jälkeistä oleskelumahdollisuutta. Moni vastavalmistunut haluaisi mielellään jäädä, ja korkean osaamisen sekä motivaation omaavat nuoret ovat juuri niitä joita tarvitsemme.

Estääksemme Suomen näivettymisen meidän tulee olla avoimia jokaista osaajaa kohtaan, joka haluaa maatamme rakentamaan. Ahkerat, koulutetut ja motivoituneet ihmiset on toivotettava sydämellisesti tervetulleeksi osaksi yhteiskuntaamme, joka harmaantuu ja kuihtuu ilman heitä. Suomen maailmanlaajuinen vaikutusvalta toteutuu vain istumalla kaikissa tärkeimmissä päättävissä pöydissä edistäen avoimempaa ja luotettavampaa Eurooppaa. Suhtautukaamme kansainvälistymiseen intohimoisesti ja tarmolla: saatamme yllättää itsemme ja samalla koko maailman.

Tavoitteemme: ► Kansainvälisyyden edistämisestä on pidettävä huolta myös pandemian varjossa. ► Useammat kansainvälisistä opiskelijoistamme jäisivät Suomeen. Avuksi mm. pidempi tutkinnon jälkeinen oleskelumahdollisuus työnhakua varten ja pakko opiskella suomen kielen alkeet. ► Muuttoprosessi kuntoon ja houkuttelevaksi, eli huomattavan nopea päätös työ- ja oleskelulupahakemuksesta hakijalle. ► Jokainen maamme rakentajaksi haluava ahkera osaaja on otettava avoimesti vastaan estääksemme Suomen näivettymisen.

Heta Sinivihreä kauppatietelijä Helsingistä. Mikään idea ei ole liian villi tai projekti liian suuri, kunhan siitä viestitään selkeästi. “Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

Rakel Positiivisesti elämään suhtautuva hallintoa, taidetta ja politiikkaa tutkiva opiskelija Tampereelta. “Jos elämä ei ole tarpeeksi kuplivaa, juoma on!” 18

Olisitko kymmenen tai viisitoista vuotta sitten uskonut, että tavalliset ihmiset voivat osallistua omalta kotisohvaltaan maailman parhaan ydinfyysikon luennolle tai kokata keittiössään gourmet-kokin videon ohjeistamana, puhumattakaansiitä, että kansainväliset huippuyliopistot tarjoavat verkkokurssikokonaisuuksia kaikkien saataville? Digitalisaatio mahdollistaa tiedon saatavuuden ja levittämisen täysin uudella tavalla. Miten tämä kehitys tulisi huomioida akateemisessa maailmassa? Tuleeko digitalisaatio ottaa käyttöön täydessä mitassa korkeakouluissa? Onko vanhassa vara parempi vai tarjoaako digitaalisuus uusia ulottuvuuksia? Korkeakoulukenttä on perinteisesti hidas lämpenemään muutokselle ja kattavat uudistukset vaativat aikaa, resursseja ja valmiita ratkaisuja. ja valmiita ratkaisuja. Verkkokurssien ja etäluentojen kysyntä on kasvanut diginatiivisukupolven

keskuudessa, mutta toteutuksen taso ja laajuus ovat jättäneet toivomisen varaa. Kuitenkin keväällä 2020 suomalaisten korkeakoulujen eteen tuli yllättävä haaste, joka pisti koko järjestelmän hetkessä päälaelleen.

Timantitkin syntyvät paineen alla Suomalainen korkeakoulukenttä koki suuren shokin, kun poikkeustilan johdosta keväällä 2020 jouduttiin yllättäen siirtymään laajamittaiseen etäopetukseen. Osa korkeakouluista oli jo aiemmin kehittäneet etäopetusmenetelmiä, toisille käytänteet olivat täysin uusia. Siirtymän onnistumisessa oli merkittäviä eroja eri alojen ja korkeakoulujen välillä. Nopea ja pakonalainen muutos voi olla onnistunut, mutta sitä tulee jälkikäteen tarkastella kriittisesti ja tehdä tarvittavat korjaukset. Vaikka pakko ja sekava tilanne 19

“

Joskus pakko edistää muutosta parhaiten. Tehtyä kehitystä ei tule heittää romukoppaan vaan lähteä kehittämään edistyksellistä, digitaalista korkeakoulumaailmaa.

maailmassa ovat aiheuttaneet monille opiskelijoille ja opetuksenjärjestäjille suurta päänvaivaa ja stressiä, on huomioitava se sopeutumisen ja edistyksen määrä, mitä eri yhteisöissä ja yksilötasolla on tapahtunut. Samalla useat opiskelijat ovat kiitelleet nopeaa reagointia, todenneet elämänhallintansa parantuneen sekä opintojensa edenneen paremmin etämahdollisuuksien myötä. Siirtymä on ollut haastava, mutta millaisessa ajassa normaaliolosuhteissa tällaisiin muutoksiin oltaisiin kyetty? Joskus pakko edistää muutosta parhaiten. Tehtyä kehitystä ei tule heittää romukoppaan vaan lähteä kehittämään edistyksellistä, digitaalista korkeakoulumaailmaa näiden oppien pohjalta. 20

Verkko-opetuksen kahdet kasvot Verkko-opetuksessa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Digitaalisiin oppimiskokonaisuuksiin siirtymistä ei tule pitää itseisarvoisena tavoitteena. Yksilölliset erot on tärkeä huomioida, koska kaikille opiskelijoille verkko-opinnot eivät ole paras tai edes siedettävä tapa oppia. Sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteisöllisyys ovat tärkeä osa opiskelijaelämää ja eri opintoalojen luonteeseen sopivat eri opetusmenetelmät. Esimerkiksi lääkäriksi tai käsityönopettajaksi ei voi tulevaisuudessakaan opiskella täysin etänä. Jokainen oppija on erilainen ja digitaaliset alustat antavat

mahdollisuuden niin kansainväliseen kuin yksilölliseen verkkoopiskeluun. Elämäntilanteet ovat erilaisia ja tarvitsemme joustavia kokonaisuuksia, joita tarjota tämän päivän opiskelijoille. Näistä uusista välineistä ja opetustavoista tulisi pitää kiinni myös tulevaisuudessa. Niiden avulla pysymme mukana globaalissa muutoksessa ja opiskelijat saavat nykyajan työelämässä vaadittavia taitoja jo opiskeluaikana. Kansainväliseen korkeakouluyhteisöön on mahdollista löytää uudenlaisia kanavia osallistua akateemiseen tutkimukseen ja vuorovaikutukseen. Akateeminen maailma elää vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta ja tätä digitaaliset alustat voivat kehittää ja parantaa. Digitalisaatio on tätä päivää ja se on entistä isompi osa tulevaisuutta.

Digi on tullut jäädäkseen Digitaalinen kehitys myllertää globaalilla tasolla kaikkialla, erityisesti yritysmaailmassa ja työelämässä. Sen vuoksi digitaidot ovat oleellinen osa myös korkeakoulutusta eikä korkeakoulukenttä

voi sulkea silmiään tältä tosiasialta. Parhaimmassa tapauksessa digitaaliset opetusmahdollisuudet parantavat yksilöiden mahdollisuuksia opiskella itselleen parhaiten sopivilla tavoilla ja joustavuus mahdollistaa tehokkaamman opintojen suorittamisen. Tulevaisuudessa jokainen voi valinta oman opiskelutapansa ja asuinpaikkansa sen mukaan, mikä sopii parhaiten hänelle itselleen.

Tavoitteemme: → Tarjotaan korkeakoulujen yhteisiä ja laadukkaita verkkokurssikokonaisuuksia ja MOOC-kursseja. → Luentojen videointi on tehokas keino mahdollistaa osallistuminen paikasta ja ajasta riippumatta → Valtakunnallinen tenttiakvaariojärjestelmä. → Monimuotoiset suoritustavat mahdollisimman moniin korkeakouluihin ja oppialoihin. → Opiskelijavalinnoissa esikarsintojen toteutus verkossa järjestettävillä kokeilla. → Huomioidaan opiskelijoiden osaamistasojen erot ja tarjotaan digitaitoja kehittävää opetusta.

Roope Helsinkiläistynyt kansainvälisen politiikan opiskelija Tampereelta, joka kaipaa takaisin Järvi-Suomen metsiin. “Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Lusikka monessa sopassa ja hämmentäminen käy elämäntyöstä.”

Hanna Savolainen Helsinkiin kotiutunut ituhippi ja valtio-opin opiskelija, joka rakastaa hyvää ruokaa, juomaa ja ystävien seuraa. ”Jos haluat kuuhun, älä tavoittele tähtiä” 22

Koronan jälkeinen maailma ei ole sama missä me elimme vielä vuosi sitten. Läsnä on jatkuva epävarmuus siitä, milloin tulee pandemian toinen aalto, milloin kehitetään rokote ja mitä jos tämä kaikki toistuu uudelleen toisen taudin muodossa. Samaa huolta meidän pitäisi tuntea ilmastonmuutoksesta, mutta toimenpiteet ovat vuodesta toiseen riittämättömiä. Ilmastonmuutoksen myötä edessä on toinen aivan yhtä dramaattinen muutos, mutta se tulee eteen salakavalasti pikkuhiljaa, jolloin se on paljon helpompi jättää huomiotta. Otetaan katsaus tulevaisuuteen. Millaisessa maailmassa päädymme elämään, jos emme ala tekemään vaadittuja ilmastotoimia? Suomessa kesät ovat entistä lämpimämpiä ja erityisesti viljasadot nykyistä parempia, mutta Australiassa riehuu pahimmat maasto-

palot vuosiin, tuhoten tieltään lukuisia eliölajeja ja pakottaen sekä eläimiä ja ihmisiä pakenemaan kodeistaan. Tämä tuhoaa koko maapallolle elintärkeää luonnon ekosysteemiä ja vähentää hiilidioksidia sitovaa kasvillisuutta. Siinä missä Suomessa tulvat lisääntyvät, Indonesian pääkaupunki uhkaa jäädä veden alle meren vedenpinnan noustessa. Joudumme Suomessa kiinnittämään enemmän huolta ruokahuoltoon, mutta yhä useampi ihminen kuolee nälkään Afrikassa viljelyolosuhteiden muuttuessa mahdottomiksi.

Ja kyllä, ilmastonmuutos iskee rajusti myös Suomeen. Yhä useampi ikäihminen kuolee helteen uuvuttamana, lapsuutemme aikaiset talvet ovat vain muisto. Hiihtäminen ja muut talvilajit ovat jääneet kauas historiaan. Myös myrskyt lisääntyvät ja 23

ja yhtäkkiä Suomi ei tunnukaan enää yhtä turvalliselta lintukodolta kuin aiemmin. Polttoaineen hinta on kallistunut, autot ovat kaasutai sähkökäyttöisiä ja mahdollisia vain varakkaimmille. Uusien hyönteisten levittämät sairaudet leviävät Suomessa eikä jokaisella suomalaisella ole enää varaa lääkkeisiin ja rokotteisiin, joita on kehitetty sairauksia vastaan. Kukaan ei varmasti halua tämän tulevaisuudenkuvan toteutuvan. Pelkkien puheiden aika on siis ohitse. Nyt tarvitaan tekoja. Mutta mitkä ovat ne kaikkein tehokkaimmat ratkaisut, joilla ilmastonmuutosta saadaan aidosti hidastettua? Kokoomusopiskelijoiden malli yhdistää vastuullisen talouspolitiikan ja tehokkaat ilmastotoimet.

Ehdotamme: ► Puhtaampiin energiamuotoihin on siirryttävä nopealla aikataululla. Kivihiilestä on jo päätetty luopua siirtymäajalla ja sama täytyy ulottaa myös turpeeseen, jonka polttaminen tulisi lopettaa vuoteen 2030 mennessä. Turve tuottaa päästöjä yhtä paljon kivihiileen verrattuna, joten siitä tulee luopua nopeasti. ► Ydinvoiman tuotantoa on pakko lisätä nopeasti. Moni valtio

Euroopassa on vähentänyt ydinvoiman käyttöä ja korvannut sitä kivihiilellä. Tämä valinta nostaa dramaattisesti hiilidioksidipäästöjä. Karmaisevan esimerkin näemme Saksasta, joka poliittisella päätöksellä luopui ydinvoimasta aiheuttaen maan päästöjen rajun nousun. Ydinvoima on nykymaailmassa tehokkain keino tuottaa puhdasta energiaa koko yhteiskunnan tarpeisiin. Meidän on lisättävä puhtaampia energiaratkaisuja saatavilla olevalla teknologialla. Samalla on keskityttävä tulevaisuuteen ja entistä tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien energiaratkaisuiden kehittämiseen. Tämä on mitä parhainta sukupolvipolitiikkaa. ► Tarvitsemme enemmän panoksia kiertotalouden investointija innovaatiotukeen. Uudet innovaatiot ovat avain ilmastonmuutoksen tehokkaaseen hidastamiseen ja lopulta pysäyttämiseen. Ennaltaehkäisy toimii paremmin kuin laastari. Me voimme valita seuraavista: laaja panostus vihreään teknologiaan, innovaatioihin ja tulevaisuuteen tai maksaa valtava ilmastonmuutoksesta johtuva lasku myöhemmin niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Meidän näkökulmasta valinnan tulisi olla helppo.

“

Pelkkien puheiden aika on siis ohitse. Nyt tarvitaan tekoja.

► Päästökauppajärjestelmää on kehitettävä ja syvennettävä entisestään. Päästöoikeuksia on vähennettävä nykyisestä. Tämä johtaa markkinaehtoisesti päästöoikeuksien hinnan nousuun. Täten niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille tulee yksinkertaisesti halvemmaksi siirtää omaa kulutustaan ja liiketoimintaansa ilmatoystävällisempään suuntaan. Tavoitteena on, että valtiot ympäri maailman osallistuvat yhdessä globaaliin taakanjakoon ja yhdessä markkinatalouden voimin hidastamme ilmastonmuutoksen etenemistä.

► Valtioiden on kiristettävä haittaverotustaan ympäristölle haitallisten toimintojen osalta. Tämä koskisi myös yksilöitä. Mitä enemmän toimintasi tuottaa päästöjä, sitä enemmän se sinulle maksaa. Samalla valtion on lopetettava ympäristölle haitallisten yritystukien myöntäminen ja näin luotava kannustin kaikille yhteiskunnan sektoreille toimia ilmastonmuutosta vastaan.

Tämä varmasti aiheuttaa alussa merkittäviä kustannuksia ja tulonmenetyksiä eri toimijoille, mutta on pitkällä tähtäimellä kannattavampi valinta suhteessa siihen, ettei toimia tehtäisi ajoissa.

Julkaisija

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry. Kansakoulukuja 3a 3 krs. 00100 Helsinki www.kokoomusopiskelijat.fi

Ulkoasu ja taitto Petra PieskĂ¤ 26