Suomi ruotsi viro maaottelu

SUOMI-RUOTSI-VIRO

-MAAOTTELU

Yrityksen elinkaari verokilpailun näkökulmasta 1

Sisällys Suomi-Ruotsi-Viro -maaottelu

1

Yrityksen elinkaari virossa, Suomessa ja ruotsissa

3

1. Yrityksen perustaminen ja alkuvaihe

4

2. Yrityksen kasvuvaihe 6 3. Sukupolvenvaihdos 8 4. Johtopäätöksiä 10

Taulukko 11

2

SUOMI-RUOTSI-VIRO

-MAAOTTELU

Yrityksen elinkaari verokilpailun näkökulmasta Verotuksen välisistä eroista Suomen ja Ruotsin sekä erityisesti Suomen ja Viron välillä käydään paljon julkista keskustelua. Perheyritysten liitto on tämän keskustelun konkretisoimiseksi laatinut vertailun muotoon rakennetun tietoiskun.

Yrityksen menestymisestä ja kasvusta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että verokilpailu on osa yritystoiminnan todellisuutta. Verotus osaltaan ohjaa yrityksessä tehtäviä ratkaisuja. Tässä selvityksessä kilpailuasetelmaan on asetettu Viro, Ruotsi ja Suomi. Kyseisissä maissa yritystä ja sen omistajaa verotetaan hyvin eri tavalla yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.

Minkälaisen veroympäristön nämä kolme toisiaan lähellä sijaitsevaa maata yrityksen omistamiselle ja yritystoiminnan harjoittamiselle eri kasvu- ja kehitysvaiheissa tarjoavat? Mikä maista kirii edelle yrityksen perustamisvaiheessa?

Mikä tarjoaa parhaan alustan yrityksen dynaamisimmalle kasvuvaiheelle? Entä miten sukupolvenvaihdos kyseisissä maissa sujuu verotuksen näkökulmasta?

3

1. Yrityksen perustaminen ja alkuvaihe Omistaja perustaa osakeyhtiön ja sijoittaa siihen alkupääoman. Yritys työllistää ensimmäiset työntekijänsä, tekee voittoa ja kasvattaa vakavaraisuuttaan.

Miten yritystä ja sen omistajaa kohdellaan verotuksessa?

Suomi Jokaisesta yrityksen voittona tienaamasta sadasta eurosta 75,5 euroa jää yritykselle investointeja, työllistämistä ja kasvua varten.

Työn verokiila on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus. Se kuvaa työnteon kokonaishintaa työnantajalle: kuinka paljon enemmän työnantajan täytyy maksaa kuin työntekijän nettopalkka, jotta työntekijä saa hankittua työntekijän työpanoksen? Suomessa keskipalkkaisen työntekijän työn verokiila vuonna 2010 oli keskimäärin 42,0 % (ilman kulutusverotuksen vaikutusta). Se merkitsee, että kyetäkseen palkkaamaan työntekijän, joka saa kuukaudessa palkkana käteen 1 500 euroa, työnantajan on maksettava noin 2 600 euroa kuukaudessa. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on yritykselle huomattava riski ja merkittävä kustannus.

Osinkoverotus kannustaa kasvattamaan yrityksen vakavaraisuutta. Kun yksi omistaja sijoittaa yhtiöön omaa pääomaa tai kerryttää voittovaroja noin 670 000 euroon saakka, yritys pystyy jakamaan enintään 60 000 euroa yhteen kertaan verotettua osinkoa, jonka kokonaisverorasitus on 24,5 %. Silloin verotus on yhdenkertaista ja kannustavaa. Tämän jälkeen osingon kokonaisverorasitus on vähintään 40,4 % ja enimmillään jopa 54 %. Verorasitus on samalla tasolla kuin palkan verotus, jolloin verokannustin yritysriskin ottamiselle on pieni tai olematon.

Ruotsi Jokaisesta yrityksen voittona tienaamasta sadasta eurosta 73,7 euroa jää yritykselle investointeja, työllistämistä ja kasvua varten. Hyödyntämällä ns. jaksotusrahastoa (periodiseringsfond) yhtiö saa lisäksi vuosittain 6,6 euroa lisää voittovaroja, jotka se voi käyttää kasvuun seuraavan kuuden vuoden aikana.

Ruotsissa työn verokiila vuonna 2010 oli keskimäärin 42,7 %. Kyetäkseen palkkaamaan työntekijän, joka saa kuukaudessa palkkana käteen 1 500 euroa, työnantajan on maksettava yli 2 600 euroa kuukaudessa. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on yritykselle huomattava riski ja merkittävä kustannus.

Osingon kokonaisverorasitus (ns. harvainyhtiöitä lukuun ottamatta) on 48,4 % riippumatta yrityksen oman pääoman määrästä tai muistakaan tekijöistä.

Verorasitus on lähes samalla tasolla kuin palkan verotus, joten verokannustin yritysriskille on pieni.

4

Viro Jokaisesta yrityksen voittona tienaamasta sadasta eurosta sata euroa jää yritykselle investointeja ja työllistämistä varten. Yritys voi siten käyttää kaikki voittovaransa kasvuun.

Virossa työn verokiila vuonna 2009 oli keskimäärin 40,0 %. Kyetäkseen palkkaamaan työntekijän, joka saa kuukaudessa palkkana käteen 1 500 euroa, työnantajan on maksettava noin 2 500 euroa kuukaudessa. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on yritykselle Suomea ja Ruotsia pienempi mutta silti merkittävä kustannus.

Osingon kokonaisverorasitus on osingon määrästä riippumatta 21 % eli yhtä suuri kuin muiden sijoitustuottojen kuten korkojen tai vuokratulojen. Yritystä on verotuksen näkökulmasta edullisempaa rahoittaa omalla pääomalla kuin velalla, koska yritys ei maksa veroa voitostaan ennen kuin se jaetaan osinkona omistajalle. Oma pääoma kasvattaa yrityksen vakavaraisuutta ja parantaa sen kestokykyä taloudellisesti vaikeiden aikojen varalle. Omistajan kannattaa sijoittaa varansa pikemmin yrityksen kasvuun kuin muihin sijoituskohteisiin, koska yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle kertyvä tuotto ei tule verotuksen piiriin, jollei sitä nosteta yrityksestä osinkona.

5

2. Yrityksen kasvuvaihe Yritys kasvaa nopeasti ja tarvitsee siksi pääomia. Pääomia voi kertyä yritystoiminnan voittoina, omistajan antamana rahoituksena tai ulkopuolisena rahoituksena.

Miten eri maiden verotus vaikuttaa kasvun rahoitukseen?

Suomi Yritysveron jälkeinen voitto 75,5 euroa on yrityksen käytettävissä kasvua varten. Koska nopeaan kasvuun tarvitaan yrityksen omia varoja enemmän pääomaa, rahoitusta on haettava yrityksen ulkopuolelta.

Osinkoverotus kannustaa yrityksiä alkuvaiheen kasvuun siihen asti, kun yrityksen oma pääoma on vähintään 670 000 euroa omistajaa kohden. Tällöin jaetun osingon kokonaisverorasitus on 24,5 %. Sen jälkeen jaetun lisäosingon kokonaisverorasitus on vähintään 40,4 % eli noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin muiden sijoitustuottojen, kuten korkojen tai vuokratulojen. Enimmillään kokonaisverorasitus on jopa 54 %. Yritystä kannattaakin verotuksen näkökulmasta tämän takia rahoittaa velalla eikä omalla pääomalla. Kasvun rahoituksen hankkiminen lainan muodossa heikentää yrityksen vakavaraisuutta ja taloudellisesti vaikeiden aikojen varalle kerätyn taseen kestävyyttä.

Kun yrityksen vakavaraisuus on heikompi, pankit arvioivat sen lainanmaksukyvyn heikommaksi, jolloin myös lainarahoituksen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Jos yritykseltä jää omistajaltaan saamatta 25 euroa omaa pääomaa, jonka turvin yritys olisi voinut ottaa 75 euroa lainaa, yritykseltä jää kasvun rahoituksesta puuttumaan 100 euroa.

Omistajan tai kotitalouksien ei kannata sijoittaa varojansa yrityksen omaan pääomaan. Omistajan kannattaa sitä vastoin sijoittaa varansa muualle kuin yritykseen, koska näin hän voi saada yli 10 prosenttiyksikköä kevyemmin verotetun tuoton sijoitukselleen. Esimerkkeinä vaihtoehtoisista sijoituksista ovat talletukset ja kiinteistöt.

Ruotsi Yritysveron jälkeinen voitto 80,3 euroa on yrityksen käytettävissä kasvua varten. Koska nopeaan kasvuun tarvitaan yrityksen omia varoja enemmän pääomaa, rahoitusta on haettava yrityksen ulkopuolelta.

Osingon kokonaisverorasitus on 48,4 % eli noin 18 prosenttiyksikköä enemmän kuin muiden sijoitustuottojen kuten korkojen tai vuokratulojen.

Yritystä kannattaa verotuksen näkökulmasta rahoittaa velalla eikä omalla pääomalla. Kasvun rahoituksen hankkiminen lainan muodossa heikentää yrityksen vakavaraisuutta ja taloudellisesti vaikeiden aikojen varalle kerätyn taseen kestävyyttä. Kun yrityksen vakavaraisuus on heikompi, pankit arvioivat sen lainanmaksukyvyn heikommaksi, jolloin myös lainarahoituksen saatavuus vaikeutuu ja hinta nousee. Jos yritykseltä jää omistajaltaan saamatta 25 euroa omaa pääomaa, jonka turvin yritys olisi voinut ottaa 75 euroa lainaa, yritykseltä jää kasvun rahoituksesta puuttumaan 100 euroa.

Omistajan tai kotitalouksien ei kannata sijoittaa varojansa yrityksen omaan pääomaan. Omistajan kannattaa sitä vastoin sijoittaa varansa muualle kuin yritykseen, koska näin hän voi saada yli 10 prosenttiyksikköä kevyemmin verotetun tuoton sijoitukselleen. Esimerkkeinä vaihtoehtoisista sijoituksista ovat talletukset ja kiinteistöt.

6

Viro Yritys voi käyttää kaikki voittovaransa kasvuun eli työllistämiseen ja investointeihin, koska yritysvero on 0 %. Yrityksellä on siten noin 25 – 30 % enemmän voittovaroja käytettävissä kasvuun kuin yrityksellä Suomessa tai Ruotsissa.

Osingon kokonaisverorasitus on osingon määrästä riippumatta 21 % eli yhtä suuri kuin muiden sijoitustuottojen kuten korkojen tai vuokratulojen. Yritystä on verotuksen näkökulmasta edullisempaa rahoittaa omalla pääomalla kuin velalla, koska yritys ei maksa veroa voitostaan ennen kuin se jaetaan osinkona omistajalle. Oma pääoma kasvattaa yrityksen vakavaraisuutta ja parantaa sen kestokykyä taloudellisesti vaikeiden aikojen varalle. Omistajan kannattaa sijoittaa varansa pikemmin yrityksen kasvuun kuin muihin sijoituskohteisiin. Verotus tukee yrityksen kasvua ja sen rahoittamista erittäin tehokkaasti.

7

3. Sukupolvenvaihdos Yritys on kasvanut kannattavasti 10 vuoden ajan. Sen liikevaihto on 20 miljoonaa euroa ja kannattava toiminta on kasvattanut oman pääomaa 5 miljoonaan euroon. Työntekijöitä on 100. Yrityksen omistaja on 65-vuotias ja haluaa siirtyä viettämään eläkepäiviä. Omistajalla on neljä lasta, joista kaksi on työskennellyt menestyksekkäästi yrityksen eri johtotehtävissä jo vuosia. Kolmas lapsi opiskelee täysin eri alaa, eikä hänellä ole osaamista eikä kiinnostusta osallistua yrityksen toimintaan. Neljäs on alaikäinen ja käy koulua.

Yrityksen ostamisesta on kiinnostunut alalla toimiva ulkomainen kilpailija.

Omistaja harkitsee myös yritystoiminnan lopettamista. Koska omistajan lapsista kaksi on kuitenkin kiinnostunut yritystoiminnan jatkamisesta ja osoittanut kyvykkyytensä siihen, omistaja ja hänen lapsensa sopivat sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta. Omistaja haluaa noudattaa tasapuolisuuden periaatetta ja päättää lahjoittaa neljänneksen yhtiön osakkeista kullekin lapselleen. Verottaja on arvioinut kannattavan yhtiön käyväksi arvoksi 10 miljoonaa euroa.

Suomi Lapsista kahdella on sekä edellytykset ja mahdollisuudet että halu jatkaa yritystoimintaa. Koska heistä kumpikin saa yli 10 % yhtiön osakkeista, heillä on oikeus lahjaverosta myönnettävään sukupolvenvaihdoshuojennukseen.

Huojennuksen tarkoituksena on edistää yritystoiminnan jatkumista ja työpaikkojen säilymistä. Huojennuksen myötä kummakin yritystoimintaa jatkavan lapsen maksettavaksi tulee sukupolvenvaihdoksessa 80 000 euroa lahjaveroa.

Lahjaveron voi maksaa viidessä 16 000 euron vuotuisessa erässä viiden vuoden aikana.

Muut lapset – opiskelija, joka ei ole ollut mukana yritystoiminnassa ja suuntautuu toiselle alalle, sekä alaikäinen koululainen – eivät voi saada lahjaverosta sukupolvenvaihdoshuojennusta. Heille kummallekin lahjavero on 400 000 euroa. Vero tulee maksettavaksi noin puolen vuoden kuluttua lahjoituksesta.

Perheen perustaneilla ja asunnon ostaneilla tai vielä opiskelevilla lapsilla ei ole omia merkittäviä varoja, joilla he voisivat lahjaveron maksaa. Heillä ei ole myöskään mahdollisuuksia ottaa niin merkittävää pankkilainaa ja hoitaa sitä. Niinpä varat lahjaveron maksamiseen on irrotettava yrityksen liiketoiminnasta maksamalla yhtiöstä omistajille osinkoa.

Jokainen lapsi omistaa neljänneksen yrityksestä, joten yhtiön jakama osinko jakautuu heille tasaisesti. Koska kahdelle lapselle tulee kummallekin maksettavaksi 400 000 euroa lahjaveroa, he tarvitsevat yhtiöstä niin paljon osinkoa, että sen määrä osinkoveron jälkeen on 400 000 euroa. Koska lahjavero tulee maksettavaksi alle puolen vuoden kuluessa lahjoituksesta, koko edellä mainittu osinko on jaettava kerralla. Tällöin myös kahdelle muulle lapselle on maksettava yhtä paljon osinkoa, koska Suomen verojärjestelmä ei hyväksy niin sanottua suosivaa osingonjakoa ilman erittäin ankaria veroseuraamuksia.

Jotta yksi osakkeenomistaja saisi 400 000 euron lahjaveron maksettua, yhtiön on Suomen osinkoverotus huomioon ottaen maksettava hänelle noin 575 000 euroa osinkoa. Silloin omistaja maksaa osinkoveroa 175 000 euroa ja lahjaveroa 400 000 euroa. Ennen kuin yhtiö voi maksaa osinkoa, sen on tehtävä voittoa, jolla osinko maksetaan. Voitosta maksetaan yhteisövero. 575 000 euron suuruisen osingon maksamiseksi yhtiön on tehtävä noin 760 000 euroa voittoa, josta se maksaa noin 185 000 euroa yhteisöveroa. Näin ollen sukupolvenvaihdoksen verorasitukseksi tällaisen omistajan tapauksessa tulee 400 000 + 175 000 + 185 000 = 760 000 euroa.

8

Jotta kaksi osakkeenomistajaa saisi 400 000 euroa netto-osinkoa lahjaveron maksuun, yhtiön on yhteensä jaettava kaikille omistajilleen 2 300 000 euroa osinkoa. Se on lähes puolet yhtiön omasta pääomasta. Näin suuri osingonjako ei yleensä ole mahdollinen, koska yhtiön varat ovat suurimmaksi osaksi sidottuja liiketoimintaan, kuten koneisiin ja kalustoon, rakennuksiin tai myyntisaamisiin. Sen vuoksi yrityksen on rahoitettava osingonmaksua irrottamalla varoja liiketoiminnastaan, mikä pienentää yrityksen kasvumahdollisuuksia ja heikentää työllistymis- ja investointikykyä.

Lopputuloksena 10 vuoden toiminnan jälkeen yrityksen uudet osakkeenomistajat maksavat sukupolvenvaihdoksesta veroa yhteensä 1 660 000 euroa.

Veronmaksun rahoittamiseksi yrityksen on tehtävä 3 000 000 euroa voittoa, josta yhtiö maksaa 750 000 euroa veroa. Sukupolvenvaihdoksen kokonaisverorasitus nousee 2 400 000 euroon. Kaikki nämä varat ovat poissa yrityksen kasvu- ja investointikyvystä.

Ruotsi Omistajan lapset eivät maksa lahjana saamistaan yrityksen osakkeista lahjaveroa.

Yrityksen ei tarvitse maksaa uusille omistajilleen osinkoa lahjaveron rahoittamista varten. Yritys voi käyttää kaikki varansa parhaaksi katsomallaan tavalla liiketoiminnan kasvuun, työllistämisen ja investointeihin.

Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen yrityksen tase (oma pääoma 4 900 000 euroa) on sukupolvenvaihdoksen tapahduttua 2 200 000 euroa eli lähes 80 % vahvempi kuin suomalaisen yrityksen tase (oma pääoma 2 700 000 euroa).

Ero muodostuu sukupolvenvaihdoksen suomalaiselle yritykselle aiheuttamasta verorasituksesta (2 300 000 euroa). Suomalaisen yrityksen suurempaa verorasitusta kuitenkin pienentää ero yritysverossa Suomen hyväksi. Kymmenen vuoden aikana ruotsalainen yritys on maksanut voitoistaan noin 120 000 euroa enemmän yritysveroa kuin suomalainen yritys.

Jos uudet omistajat myöhemmin myyvät yrityksen osakkeet, he maksavat myyntivoittoveroa myös edellisen omistajan omistusajan arvonnoususta.

Myyntivoittovero on merkittävästi korkeampi kuin mikä se olisi suomalaisen yrityksen omistajille. Ruotsalaisen yrityksen omistajat maksavat enemmän veroa kuin suomalaisen yrityksen omistajat, kun huomioidaan sukupolvenvaihdos ja yrityksen myynti kokonaisuutena. Veron maksaminen ei ole kuitenkaan ruotsalaisen yrityksen omistajille ongelmallista, koska vero realisoituu vasta yrityksen myyntihetkellä. Silloin omistajilla on yrityksen myynnistä saatava kauppahinta käytettävissään veron maksamista varten.

Viro Omistajan lapset eivät maksa lahjana saamistaan yrityksen osakkeista lahjaveroa.

Yrityksen ei tarvitse maksaa omistajilleen osinkoa lahjaveron rahoittamista varten. Yritys voi käyttää kaikki varansa parhaaksi katsomallaan tavalla liiketoiminnan kasvuun, työllistämisen ja investointeihin.

Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen yrityksen tase (oma pääoma 6 600 000 euroa) on sukupolvenvaihdoksen tapahduttua yli 2,5 kertaa vahvempi kuin suomalaisen yrityksen tase (oma pääoma 2 700 000 euroa). Erosta 2 300 000 euroa muodostuu sukupolvenvaihdoksen verorasituksesta suomalaiselle yritykselle. Loput erosta eli 1 600 000 euroa muodostuu siitä, että yritys ei ole elinkaarensa aikana joutunut maksamaan yritysveroa jakamattomista voittovaroistaan. Nämä voittovarat yritys on käyttänyt toimintansa kasvattamiseen ja laajentamiseen.

9

4. Johtopäätöksiä

Alkuvaihe Yrityksen alkuvaiheessa paras verotuksellinen toimintaympäristö sekä yrityksen että sen omistajan kannalta on Viro. Siellä työn verokiila on matalampi kuin Suomessa ja Ruotsissa ja yritysvero on 0 % niin kauan kuin yhtiö ei jaa varojaan osinkona.

Suomi ja Ruotsi ovat melko tasavertaisia keskenään, mutta Suomi on hieman edellä. Työn verokiila on molemmissa maissa korkea. Suomalaisen yrityksen yritysvero on 1,5 prosenttiyksikköä alempi kuin ruotsalaisen, ja osinkoverotus on tietyissä tapauksissa kevyempää kuin Ruotsissa.

Ruotsalaisella yrityksellä puolestaan on käytettävissään jaksotusrahasto, joka keventää ja tasaa yritysverorasitusta erilaisissa suhdannetilanteissa.Osinkoverotus on usein kireämpää kuin Suomessa.

Kasvuvaihe Myös yrityksen kasvuvaiheessa verotuksen kannalta parhaat kasvuedellytykset yritykselle tarjoaa Viro. Virossa yrityksen koko jakamatta jätettävä voitto on käytettävissä kasvun rahoitukseen. Suomessa ja Ruotsissa voitosta ennen veroja on sen sijaan käytettävissä työllistämiseen ja investointeihin vain kolme neljäsosaa.

Viron verojärjestelmä kannustaa yritysten omistajia ja kotitalouksia sijoittamaan yrityksiin omaa pääomaa, mikä vahvistaa yritysten taseita ja parantaa kasvu- ja lainanottokykyä. Suomessa ja Ruotsissa oman pääoman verorasitus on useimmiten 10 - 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vieraan pääoman. Se kannustaa yrityksiä velkaantumaan mutta myös heikentää lainanottokykyä.

Suomen ja Ruotsin verojärjestelmät lisäksi ohjaavat omistajia ja kotitalouksia sijoittamaan varojaan työllistävän yritystoiminnan sijasta passiivisiin sijoituksiin, kuten talletuksiin tai kiinteistöihin.

Sukupolvenvaihdos Sukupolvenvaihdoksessa verotuksen kannalta paras toimintaympäristö on Virossa ja Ruotsissa. Kummassakaan maassa ei ole perintö- eikä lahjaveroa.

Yritystoiminnasta ei tarvitse irrottaa varoja sukupolvenvaihdoksen verojen maksamista varten, vaan kaikki varat voidaan käyttää työllistävän yritystoiminnan kasvattamiseen ja investointeihin.

Suomessa sukupolvenvaihdos aiheuttaa uusille omistajille merkittävät lahjaveroseuraamukset. Koska listaamattoman yrityksen osakkeet ovat epälikvidiä omaisuutta, jolla ei voi maksaa sukupolvenvaihdoksesta aiheutuvaa lahjaveroa, varat omistajien lahjaveron maksamiseen on irrotettava yritystoiminnasta. Jopa lähes puolet yrityksen omasta pääomasta voidaan joutua jakamaan omistajille verojen maksamista varten. Nämä varat ovat poissa yrityksen kasvusta ja työllistämis- ja investointikyvystä.

10

11

Perheyritysten liitto Ry Museokatu 8 A 4, 3.krs 00100 Helsinki +358 75 325 4200 www.perheyritystenliitto.fi 12