Onninen toi LVI-alalle 1960-luvulla paljon uusia raakaaineita, tuotteita ja järjestelmiä.
Maarit Toivanen-Koiviston mielestä naiset saattavat olla turhankin vastuuntuntoisia työssään, mikä voi vähentää heidän kiinnostustaan hallitustyöhön.
Ensimmäinen nainen Kun Maarit Toivanen-Koivistoa pyytää kuvailemaan edesmennyttä isäänsä vuorineuvos Erkki J. Toivasta, saa varsin tiiviin vastauksen. Isä oli hyvin ankara ja aina töissä. – Käytännössähän äiti kasvatti minut. Hän kyllä teki sen kannustavasti ja kehotti kantamaan vastuuta. Yrityksen vastuunkantajaksi minua ei kuitenkaan varsinaisesti kasvatettu. Äitini eli henkisesti 1900-luvun alkupuolen sukupuoliroolien mukaisesti. Ehkä se toi hänelle turvallisuutta, Maarit ToivanenKoivisto pohtii. Erkki J. Toivanen mainitaan usein yhtenä Suomen kaikkien aikojen merkittävimmistä yritysjohtajista. Hänen toimitusjohtajakaudellaan yhtiö 30-kertaisti liikevaihtonsa ja kohosi ylivoimaiseksi markkinajohtajaksi Suomessa. Vuonna 1927 syntynyt Toivanen oli arvomaailmaltaan oman sukupolvensa kasvatti. Erityisesti yksi hänen näkemyksistään jäi yrityksen historiaan lentävänä lauseena. Toivanen oli julistanut, ettei Onnisella koskaan tule työskentelemään naista myynnissä. Hänen mielestään naisten oli kyseisellä miehisellä alalla soveliasta toimia ainoastaan sihteereinä. – Tuolle ajalle oli tyypillistä se, että naiset olivat kotirouvia. Ja vaikka isäni tiedosti aikojen muuttuneen, hän ei päässyt tunteestaan yli, koska ei kyennyt sitä käsittelemään. Toivanen-Koiviisto opiskeli Uppsalassa ekonomiksi ja on suvun ensimmäinen nainen, joka päätyi töihin yritykseen.
– Isäni ei koskaan ajatellut, että olisin toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja. Talouselämä-lehden teettämän Päättäjänaiset 2013 – kyselyn mukaan naisten eteneminen liike-elämässä takkuaa edelleen. Kyselyyn vastasi 128 päättäjänaista Suomen talouselämän huipulta. Heiltä kysyttiin muun muassa naisten urakehityksen esteistä ja edistäjistä, hallitusten naiskiintiöistä sekä siitä, millaisia uhrauksia tie johtoon on naisilta vaatinut. Moni vastaajista koki, että naisen ja miehen mahdollisuudet edetä talouselämän johtotehtäviin eivät vieläkään ole yhtäläiset. Miten sadan päättäjänaisen listalla yhdeksänneksi sijoittunut Toivanen-Koivisto tulkitsee tuloksia? – Joskus tuntuu, että naiset ovat liian vastuuntuntoisia. Kun miehelle tarjotaan hallituspaikkaa, hän aika usein suostuu helposti. Nainen saattaa kieltäytyä selittäen, että hallitustyöskentely veisi liikaa aikaa varsinaiselta työltä ja perheeltä. Toivanen-Koiviston mielestä kyvykkäitä naisia myös tunnetaan vähänlaisesti. Hän mainitsee Keskuskauppakamarin mentorointiohjelmat hyvänä esimerkkinä hankkeista, jotka saattavat kannustaa naisia eteenpäin uralla. Kaiken kaikkiaan hän pitää tärkeänä, että naisia saataisiin enemmän päättäjän paikoille. – Naiset katsovat asioita eri tavalla kuin miehet ja hallitukseen on hyvä saada erilaisia näkemyksiä.
35