HANNA OJANPÄÄ VESA LAIITINEN
YRITYS HIOO IHMISET YHTEEN Serkukset Jannica Björkqvist ja Jenny Didrichsen tietävät, miksi ”etelän miehen pelastus on ohvi”. Transmerin omistajuuden lisäksi isovanhempien perintö elää Didrichsenin taidemuseossa. Tanskalainen Gunnar Didrichsen tuli Suomeen vuonna 1927 myymään isänsä osuuden suomalaisesta yrityksestä. Nuoren Gunnarin liikemiesvaistot aistivat, että Suomessa saattaisi olla tuontitavaralle mahdollisuuksia – osittain johtuen vielä varsin suppeasta olemassa olevasta tavaravalikoimasta. Hän päätti jäädä Suomeen ja käynnisti jo vuoden päästä yritystoiminnan: Transmeri – tuotteita yli meren. Ensimmäiset neljä vuotta Gunnar asui toimistossaan ja toiminta oli varsin pientä ja vaatimatonta. Glamour oli kaukana myös yrityksen ensimmäisestä tuotteesta, rotanmyrkystä. Vuoteen 1938 mennessä, kun hän tapasi tulevan vaimonsa Marie-Louise Granfeltin, tuotevalikoimaan lisättiin jo ylellisyystuotteitakin. – Isoisällemme kuuluu kiitos siitä, kuinka hienosti hän aina hoiti päämiessuhteet. Meidän nimissämme on maailman pisin edelleen voimassaoleva jakelijapäämiessopimus amerikkalaisen SC Johnsonin kanssa vuodelta 1931. Myös kumppanuus Chanelin kanssa vuodesta 1933 on pisin heidän jakelijasuhteistaan sekä kosmetiikka-alalla ylipäätään, Transmerin perustajan pojantytär Jenny Didrichsen kertoo ylpeänä. Pitkäjänteinen toiminta on kautta vuosikymmenten ollut kantava ajatus Transmerin toiminnassa. – Olihan isoisä toimitusjohtajanakin kuusikymmentä vuotta ja hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka, vuoteen 1992, toteaa Gunnar Didrichsenin tyttärentytär Jannica Björkqvist. Serkukset olivat kovin nuoria isoisän vielä eläessä. Jannica muistaa, että hänen tehtävänään oli viedä isoisälle kävelykeppi, kun hän sitä tarvitsi.
– Palkaksi sain yhden Vicks Blue –pastillin. Ne olivat tosin kovin väkeviä pienen lapsen makuun, Jannica muistelee. Isoäitiään Marie-Louisea Jenny ei ehtinyt nähdä ja Jannica oli vasta 1-vuotias isoäitinsä kuollessa. – Olisin halunnut tuntea hänet. Hänelle, niin kuin isoisällekin, taide oli intohimo. Minulla olisi ollut paljon keskusteltavaa hänen kanssaan, Jenny huokaa viitaten isovanhempiensa perustamaan Didrichsenin taidemuseoon. GUNNAR ja Marie-Louise saivat neljä lasta: Jonin, Hansin, Peterin ja Ann Marien. Kaikki lapset jatkoivat yritystoiminnassa. Heistä Jon ja Ann Marie ovat kumpikin toimineet myös yrityksen toimitusjohtajana. Nyt toinen sukupolvi on siirtymässä syrjään ja yrityksen historiassa on alkamassa uusi ajanjakso. Transmerin kolmas sukupolvi tarkoittaa kuutta serkusta: Jonin lapset Christian ja Stefan, Ann Marien Maria ja Jannica sekä Peterin Jenny ja Niclas. Serkukset ovat sijoittuneet eri puolelle maailmaa. Jenny asuu parasta aikaa Etelä-Afrikassa ja Christian ja Stefan äitinsä kotimaassa Yhdysvalloissa. Niinpä he kokoontuvat skypen tai pöydän ääreen kuukauden välein. – Ryhmämme nimi on G3. Olemme tiivis porukka ja yhteinen yritys hioo meidät vielä tiiviimmin yhteen. Meillä on yhteinen päämäärä. Vaikka puheet kääntyvät usein bisneksen puolelle, olemme tekemisissä paljon myös vapaa-aikana. Esimerkiksi viime kesänä olimme kummankin serkkupoikamme häissä Jenkeissä, Jannica toteaa. – Lapsena vietimme kesät isovanhempiemme
PERHEYRITYS 1 · 2015 25