”Kerran viikattiin pyykkiä koko perheen voimin, kun oli työntekijöiden lakko ja pestyt tuotteet piti saada asiakkaalle”, Juhapekka Joronen muistelee. perustamiskokouksessa Hanasaaressa. – Kuuntelin sitä kuin ulkopuolisena. Puhe sytytti kiinnostuksen tulla tänne töihin. En alun perin halunnut jäädä perheyritykseen, vaikka olen täällä siivonnut ja lajitellyt pyykkiä kesäduunissa. Samaan aikaan kun SOL on laajentunut, se on myös kansainvälistynyt ja monikulttuuristunut. Yritys toimii kotimaan lisäksi Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Suomessa olevista 7800 työntekijästä 1800 on maahanmuuttajia. Konsernissa puhutaan 30–40 eri kieltä. Joukon kirjavuus tuo haasteita, joihin vastataan kouluttamalla ja joustavuudella, Juhapekka Joronen kuvaa. Koulutusmateriaalia on eri kielillä, ja esimerkiksi siivousalan perussanastosta on tehty viuhka, jossa on sanat tärkeimmillä kielillä, joita työntekijät puhuvat. – Kannustamme työntekijöitä oppimaan suomea. Onhan se pieni haaste, jos työnjohto ja työntekijät eivät puhu samaa kieltä. Toisaalta maahanmuuttajat nähdään SOL:ssa enemmänkin voimavaraksi. – Meillä on erittäin hyviä kokemuksia maahanmuuttajista työssä. He sairas-
tavat vähän ja ovat aidosti ylpeitä siitä, että heillä on työsopimus, työvaate ja työterveydenhuolto. Ne ovat uusia asioita monelle ja askel eteenpäin yhteiskunnassa. Työntekijöillä on lisäksi hyvä fiilis keskenään. SOL:n kautta Viking Linen laivoja siivoaa 1200 työntekijää. Heistä 1000 on ulkomaalaisia. Vaihtuvuus on pieni, Joronen sanoo, ja koko ajan on 20–30 halukasta työntekijää jonossa. – Työntekijät kertovat kavereilleen, jotka sitten hakevat tänne töihin. Työpaikka on tärkeä siksi, että se auttaa saamaan oleskeluluvan Suomeen, jos sitä ei muuten ole. Monikulttuurisuudesta on sekin hyöty yritykselle, että työntekijöitä löytyy päiviksi, jolloin suomalaiset viettävät pyhiä ja juhlia. Juhannus, joulu ja uusi vuosi ovat monille muualta tulleille tavallisia päiviä. Toisaalta työntekijät haluavat juhlia omia pyhiään. Sitä ennen työnjohdon pakeilla käy vapaapäivän pyytäjiä. – Silloin joustetaan. Meillä on maailman kalenteri, johon on merkitty tärkeät juhlapäivät eri maissa. Sen mukaan varaudutaan lomapyyntöihin.
Suomessa on jo totuttu maahanmuuttajiin työpaikoilla, Joronen sanoo, Asenteet ovat muuttuneet eikä enää pyydetä, että lähetätte suomalaisen. Enää ei vaadita aina sitäkään, että työntekijä puhuu suomea. – Ei ole vaihtoehtoja. Suomalaisia tai suomenkielisiä ei riitä tai saada kaikkiin töihin. SOLin yhtiöt ovat suurelle osalle maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä ensimmäinen kosketus suomalaiseen työelämään. Joronen sanoo, että yritys tuntee vastuunsa työntekijöiden kotouttamisessa täkäläiseen työkulttuuriin. – Meillä on iso vastuu näistä ihmisistä. Joronen muistuttaa, että yritys on ensimmäinen työpaikka myös monelle suomalaiselle nuorelle. Työntekijöistä puolet on alle 29-vuotiaita. Tyypillistä on, että nuoret tekevät töitä opintojen ohessa, kokeilevat eri aloja ja miettivät, mikä työ kiinnostaa oikeasti. – He oppivat täällä perusjutut eli sopimukset, työajat ja työssä käymisen. Olemme monelle läpikulkupaikka, jossa opetellaan, mitä työelämä on – ja se on ok. Maahanmuuttajat ja opiskelijat ovat
7