Järppilän kartanon varhaisin tunnettu omistaja on Stensbölen Kirstin-vaimo, joka perinnönjaossa 1480 antoi tilan poikansa lapsille. Keskiajan lopulla Järppilä oli kirkontila, joka peruutettiin kruunulle. Vuonna 1570 kuningas Juhana III lahjoitti tilan tallimestarilleen Pertteli Iivarinpojalle, ja 1615 kartano läänitettiin Horneille. Nykyinen kartanon päärakennus on neljäs vanhoille 1600-luvulta peräisin oleville perusmuureille rakennettu rakennus. Järppilän kartanon mailla on vanhan kartanolinnan jäännökset, joista on jäljellä valleja sekä puolustuslaitteita. Kartanolinna hävitettiin herttua Kaarle IX:n ja kuningas Sigismund III Vaasan välisen taistelun aikana.
Maunu III avusti omilla varoillaan maan puolustamista venäläisiä vastaan 1495 ja joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Siten kartanon omistajuus siirtyi Turun pormestari Nicolaus Särkilahdelle 1498, jonka pappispoika, tuomiorovasti Pietari Särkilahti rikkoi pappien naimattomuussäädöksen ja anasti Tammiston säteritilan Naantalin luostarilta.
Olavi Särkilahti palveli hovissa, sai verovapauden ja ansaitsi rälssikirjeen kuningas Erik XII Pommerilaiselta 1410. Niilo Olavinpoika Särkilahti toimi kuninkaantuomarina ja Tam m i sto n allekirjoitti valtas ä te ri t i lan neuvosten joukossa Kalmarissa 1441 rauhansopimuk- tuomiorovasti Särkilahden kuoltua leski lapsineen oli menehtyä sen Ruotsin ja Norjan välillä. lumikinokseen, kun tyly ja pakartanonhoitaja Hänen poikansa Maunu III hansuopainen Särkilahti opiskeli Pariisissa ja sai ei antanut ruokaa ja lämmikettä, Turun tuomiorovastin viran 1466, vaikka kartanon isäntä oli niin johon liittyi kreivin arvo. Maunu käskenyt. allekirjoitti 1488 Ruotsin edustajana Tallinnassa sopimuksen ikuikahiluodon kartanoon sesta rauhasta Liivinmaan ritaris- kuuluivat Iso-Kahiluoto sekä Väton kanssa. Maunu määräsi myös, hä-Kahiluoto, jotka liitettiin rälsettä jumalanpalvelus on pidettävä sisäterinä 1600-luvun puolivälissä. kansan omalla kielellä.
”Mieletön paikka, miksi tämä on salattu maailmalta?”
Kahiluodon omistajasukuina ovat olleet mm. Ille, Footangel, Starck, von Knorring ja von Troil. Kartanon päärakennus, joka on Helsingin Seurasaaressa museona, on rakennuksena harvinainen. Rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta kartano on ollut valmis 1796, siltä vuodelta on peräisin piirros Kahiluodon omistajan de la Mylen piirtämänä. Muita keskiajalla muodostettuja kartanoita ovat Paltvuori, Ketarsaltami, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano sekä Vuorenpää, joka rakennettiin kuninkaan hovin raskaaksi tulleelle kamarineidolle 1400-luvulla.
Turun linnalääni Ruotsin kuninkaan etujen valvomiseksi maa jaettiin linnalääneihin, joista tärkein oli Turun linnalääni, johon myös Taivassalo kuului.
© Ajankuva Ateljee/Timo Syrjänen (Museoviraston kuva-arkisto)
Kansantaru kertoo Järppilän linnan valkeasta rouvasta, joka vielä tänäkin päivänä rauhattomasti harhailee raunioiden keskellä. Järppilä on myös Topeliuksen Mainiemen linnan esikuva.
Iso-Särkilä on keskiaikainen kartano, josta on lähtöisin Suomen historiaan jälkensä painanut Stiernkors-Särkilahti -suku. Kartano mainitaan 1332.
© Mikko Savela
Helsinkiin 1926 siirretty Kahiluodon kartano (Seurasaaren ulkomuseo).
Viiasten kartanomuseo. www.taivassalo.fi
Järppilän kartanolinnan kellariholvi. © Mikko Savela 2010-11 | Taivassalo Opas | 7