Taulukko 2. Ensitoimenpiteisiin kuluvaan aikaan liittyvät vaiheet ja aikaviiveet. Vaihe, tapahtuma
min
Δt5 = ensitoimenpiteisiin kuluva aika: Saapuminen kohteeseen Tiedustelu / omakotitalo 10 s Tiedustelu / rivitalo 10 s Tiedustelu / kerrostalo 10 s Selvitys / omakotitalo Selvitys / rivitalo Selvitys / kerrostalo Tehokas pelastustoiminta alkaa 1) Projektissa tehdään myös uusia mittauksia
Aikaviive max
tyypillisesti
3 min 3 min 5 min
Viite
Asiantuntijaarvioita [4] [4] [19] 1)
7 Taulukko 3. Tilanteen hallintaan saamiseen kuluvaan aikaan liittyvät vaiheet ja aikaviiveet. Vaihe, tapahtuma
min
Aikaviive max
0,5 min
2 min
1 min
5 min
0,5 min
5 min
kerrostalo: porrashuoneeseen (väliaika, ulospääsyaika riippuu kerrosten lukumäärästä) Sammuttaminen: omakoti-, rivi- tai kerrostalo, rajoittunut syttymishuoneeseen
0,5 min
2 min
3 min
10 min
omakoti-, rivi- tai kerrostalo, levinnyt syttymishuoneesta
3 min
5 tuntia
rivi- tai kerrostalo, levinnyt syttymisosastosta
10 min
60 min
1 tunti
5 tuntia
10 min
30 min
10 s
60 s
Δt6 = tilanteen hallintaan saamiseen kuluva aika: Tehokas pelastustoiminta alkaa (aloitetaan murtautuminen, sammuttaminen, jäähdyttäminen, tuuletus) Murtaudutaan sisään Etsintä (riippuu asunnon koosta ja tyypistä) Pelastaminen (aika per pelastettava): omakoti- tai rivitalo: ulos
Tuuletus (alkaa kun palo on sammunut) Tilanne saatu hallintaan Lisäviiveitä: Jäähdytys (alle 10 % tapauksista) 1)
Muodostetaan yhdistelmä näistä kahdesta jakaumasta
tyypillisesti
Viite
Asiantuntijaarvio Asiantuntijaarvio Asiantuntijaarvioita
Asiantuntijaarvioita
tasajakauma kolmiojakauma, piikki 1 tunti
1) 1)
Asiantuntijaarvio Asiantuntijaarvio
YHTEENVETO Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa –tutkimushankkeessa yhdistetään asuntopaloja kuvaavat tapahtumapuut, aikajanat ja Monte Carlo –simuloinnit operaatioaikamallinnuksen kokonaisuudeksi, avulla saadaan arvio toimintavalmiuden Esimerkiksi jos kautta FED saavuttaa raja-arvon jonka 1, suoritettiin Fire Dynamics Simulator –pavaikutuksesta vahinkoihin. Herkkyystarkastelujen avulla voidaan tutkia muuttujien kuten vakavia haittavaikutuksia oletetaan aiheutu- lonsimulointiohjelman eri versiolla 5 [16], josresurssien ja rakennuksen ominaisuuksien vaikutusta asuntopalojen seurauksiin. Tuloksena on van 50 %:lle altistuneista [15]. sa FED-laskennassa käytetään CO-, CO - ja 2 käytännöllinen ja suhteellisen yksinkertainen menetelmä pelastuslaitosten toimintavalmiuden
”Palokuolemien ehkäisykeinojen tehok- O2-pitoisuuksia. Kriteerinä kuolettaville olokuuden arviointi” -hankkeessa tehtiin noin suhteille käytettiin FED-raja-arvoa 1 tai läm400 asuntopalosimulointia, joissa tarkastel- 8 pötilarajaa 200 °C. Mittapisteet sijaitsivat 1,6 tiin kuolettavien olosuhteiden muodostumi- metrin korkeudessa. FED- ja lämpötilarajat seen kuluvaa aikaa kuudessa eri mittapistees- ovat suhteellisen korkeat, joten vakavia haitsä eri puolilla esimerkkiasuntoa. Simuloinnit tavaikutuksia saattaa ilmetä jo aiemmin. Toi-
saalta mittapiste on melko ylhäällä, ja alempana asunnon olosuhteet ovat todennäköisesti paremmat. Nämä kaksi seikkaa kompensoivat osin toisiaan. Kuolettavien olosuhteiden kriteeri ylittyi yli 200 simuloinnissa. Kuvassa 2 esitetään henkilövahinkojen kertymä simulointien perusteella. Näitä tietoja käytetään tässä projektissa poistumismahdollisuuksien arviointiin yhdessä poistumisaikaarvioiden ja PRONTO-tietokannasta [17] saatavien alkusammutusviiveiden kanssa. Tarkasteltaessa pelastamista palavasta asunnosta on määriteltävä milloin pelastaminen on suoritettu. Voidaan olettaa esimerkiksi, että henkilö on pelastettu, kun hänet on saatu ulos asunnosta tai rakennuksesta. Tältä pohjalta voidaan tutkia pelastettavan henkilön savukaasualtistusta FED-indeksin perusteella. Omaisuusvahinkojen tapahtumapuuta varten tilastotiedot alkusammutuksen onnistumisesta ja palon vaiheesta palokunnan saapuessa saadaan PRONTO-tietokannasta. Omaisuusvahinkojen kertymistä tarkasteltaessa on määriteltävä, milloin vahinkojen kertyminen lakkaa. Tämä voidaan määritellä esimerkiksi ajanhetkeksi, kun vesi tulee suihkuputkesta tai kun palo on sammutettu ja asunto savutuuletettu. Ohjausryhmän päätöksellä tässä hankkeessa oletetaan vahinkojen kertymisen päättyvän, kun ensimmäinen yksikkö lähtee kohteesta paluumatkalle. Vahingot rajataan vain palon aiheuttamiin vahinkoihin, joten sammutustoiminnasta aiheutuneita vahinkoja ei tässä huomioida.
Asuntopalon aikajana Kuva 3 esittää asuntopalon aikajanaa ja tilanteeseen liittyviä aikaviiveitä. Ilmoitusaikaan (Δt1) liittyviä vaiheita ja tapahtumia tarkastellaan taulukossa 1. Hälytysaika (Δt2), lähtöaika (Δt3) ja ajoaika (Δt4) saadaan PRONTO-tiedoista. Ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa (Δt5) ja tilanteen hallintaan saamiseen kuluvaa aikaa (Δt6) tarkastellaan taulukoissa 2 ja 3. On huomattava, että näihin aikoihin voi käytännössä liittyä muitakin viiveitä kuin taulukoissa listatut. Suhteellisen harvoin esiintyvät viiveet on kuitenkin päätetty jättää huomioitta, jotta malli ei muodostuisi kohtuuttoman monimutkaiseksi. Kuten taulukoista 1, 2 ja 3 havaitaan, aikaviiveiden tarkastelu on tätä kirjoitettaessa vielä osin kesken. Tarkennetut tulokset raportoidaan esitelmässä Palotutkimuksen päivillä 2013.
YHTEENVETO Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa -tutkimushankkeessa yhdistetään asuntopaloja kuvaavat tapahtumapuut, aikajanat ja Monte Carlo -simuloinnit operaatioaikamallinnuksen kautta kokonaisuudeksi, jonka avulla saadaan arvio toimintavalmiuden PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2013
67