Pelastustieto 6/2016

31.8.

6 2016

”Siisti fiilis

lähteä keikalle” s. 70

UUSI LAKI: valtiolle lisää valtaa s. 52

Nyt kaikki messuista s. 10

Turvallisuus- ja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut

13.–15.9.2016

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.eurosafety.fi #EuroSafety

TURVALLISUUSalan ammattimessut Tampereella Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työsuojelu Työhyvinvointi • Ensiapu • Ympäristöturvallisuus Väestönsuojelu • Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet

Samaan aikaan mukana kolme kovaa: +

+

+

Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut

Arvomme 31.8. mennessä rekisteröityneiden kesken henkilösuojainpaketin: www.eurosafety.fi/register EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry.

Työterveyspäivät järjestää Työterveyslaitos.

Pääkirjoitus elokuu 2016

Savusukellus ei saa olla ainut peruste ASA-rekisteriin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvisi, että muutkin kuin savusukeltavat palomiehet altistuvat vaarallisille aineille. Pelkästään savusukeltaminen huomioimalla palomiehet jäävät kuitenkin ASA-rekisterin ulkopuolelle. Työterveyslaitos ylläpitää ASA-rekisteriä syöpäsairautta aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvista. Altistua kun pitäisi vähintään 20 päivänä vuodessa, mutta pelastuslaitokset ovat ilmoittaneet vain harvoja työntekijöitä rekisteriin, koska määrä ei täyty.

Kuten Työterveyslaitoksen tutkija toteaa, käsitystä pitäisi muuttaa niin, että muutenkin kuin savusukellustehtävässä palomiehet voivat altistua haitallisille aineille. Jokaisen operatiivista työtä tekevän palomiehen kuuluisi siis automaattisesti olla ASA-rekisterissä. Tämäkin asia on ollut esillä jo vuosia. Olisiko viimein aika saada se kuntoon?

Ylipäätään altistumisen vaaroista pitää puhua ja ymmärrettävästi. Kuten palomies haastattelussamme toteaa, selitettäisiin kansantajuisesti mitä tunnin jälkiraivaustyö ilman hengityssuojainta aiheuttaa. Sanomattakin on selvää, että tämä koskee myös sopimuspalokuntalaisia.

Nyt on aika sanoa mielipide – laki lähtee lausunnolle Sote- ja maakuntalait sekä erityisesti meitä kiinnostava pelastustoimen järjestämislaki on lähdössä lausunnolle. Luonnos sisältää 18 maakunnan alueelle perustettavat viisi yhteistoiminta-aluetta. Luonnoksessa myös valtiovallan roolia pelastustoimen ohjaajana lisätään. Pelastustoimen asioita käsiteltäisiin jopa valtioneuvostotasolla.

Lakiluonnoksesta kannattaa nyt lausua oma mielipide. Pian aletaan myös laatia uutta pelastuslakia.

Sankoin joukoin Jyväskylään Tässä lehdessä on tuhti messuosuus. Jyväskylässä järjestetään 7.–9. syyskuuta Turvallisuusmessut. Ne ovat tällä kertaa sanan varsinaisessa merkityksessä turvallisuuteen erikoistuvat messut. Toivottavasti pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa nähtäisiin osallistuminen ammattimessuille myönteisenä asiana ja mahdollisuuksien mukaan lähdettäisiin Keski-Suomeen katsomaan, kun alan yrittäjät ja järjestöt esittelevät toimintaansa ja uutuustuotteitaan. Messuilla on runsas ja mielenkiintoinen ohjelma. Pelastustoimen uudistus puhuttaa meitä kaikkia. Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan! Nähdään Jyväskylässä!

Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi

6·2016

3

SISÄLTÖ 6/2016

Tervetuloa Turvallisuusmessuille Jyväskylään!

Turvallisuusalan ammattilaiset kohtaavat Jyväskylässä 7.–9. syyskuuta, ja mukana on vahvasti myös virallinen messulehti Pelastustieto. Kattavassa messupaketissamme esittelemme näytteilleasettajat ja heidän tärkeimmät tuotteensa. Meiltä löydät myös messujen ohjelman ja kartan. Pidä Pelastustieto mukana messuilla, niin tiedät minne mennä! Sivut 8–51.

Vakiot

Lehdessä myös

Pääkirjoitus 3 Ajassa 6 Työn äärellä 80 Keskustelua 86 Mirafoni 89 Ulkomailta 90 Päiväkirja 92 Muistoissa 96 50 vuotta sitten 98

Tapasimme: Helsingin Pelastajakoulun oppilaat Sanna Elonen ja Suvi Suojalehto 70 Keravalla harjoiteltiin vankilapaloa 74 Työajasta eripuraa Keski-Suomessa 76 Vaahtonestekontilla varaudutaan suuronnettomuuteen 78 Esittelyssä CTIF-komissiot 82 Kolille nousee uusi paloasema 84 Pelastustiedon vanhat lehdet digimuotoon 94

Esa Aalto, päätoimittaja, puh. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | Juttuvinkit ja palaute: toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/pelastustieto | Twitter: @Pelastustieto1 | Instagram: pelastustieto Julkaisija: Palo- ja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun.

4

6·2016

Järjestämislaki eteni lausunnolle Pelastustoimen järjestämislaki lähtee lausuntakierrokselle elokuun aikana.

Uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan heinäkuussa 2017. Pelastustoimessa valtion rooli korostuu, ja sisäministeriö käy säännöllisiä neuvotteluja viiden palvelulaitoksen kanssa. Sivu 52.

52 54

Palomiehet altistuvat myös asemalla Palomiehet altistuvat syöpävaarallisille aineille paitsi sammutustehtävissä, myös esimerkiksi paloasemalla. Työterveyslaitoksen tutkimuksesta toivotaan vauhtia Puhdas paloasema -mallin leviämiselle koko Suomeen. Jyväskylässä malli on käytössä. Palomiehet käyttävät sammutustehtävillä muun muassa hengityssuojainta. Sivu 54.

66

Porvoosta maailmalle Yksinkertainen keksintö harjakeräin ja vuosikymmenien kokemus on siivittänyt perheyritys Lamor Corporationista johtavan osaajan öljyntorjunnassa niin Meksikonlahdella kuin arktisilla vesillä.

Voi sanoa, että Siperia opetti. Sivu 66.

58

Helsinki on tapahtumien kaupunki Helsingin pelastuslaitoksen vahvuuksia ovat muun muassa henkilöstö- ja riskienhallinta, tutkimustoiminta sekä oma osaamiskeskus. Esittelyssä myös Tammisalon VPK ja erikoinen ensihoitojärjestely. Laitoksella on oma yleisötapahtumatiimi, joka tarkasti elokuussa Flow-festivaalin. Sivu 58.

6 2016 31.8.

versiot

”Siisti fiilis

lähteä keikalle” s. 70

UUSI LAKI: valtiolle lisää valtaa s. 52

Nyt kaikki messuista s. 10

Kansi: Helsingin Pelastuskoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat Sanna Elonen ja Suvi Suojalehto kuvattiin Kallion keskuspelastusasemalla heinäkuussa.

Molempien kesä kului työn merkeissä, Elosen Kalliossa, Suojalehdon Mellunkylän paloasemalla. Naiset ovat nauttineet niin opiskelusta kuin työstään pelastajaharjoittelijoina.

Kuva: Teemu Heikkilä

6·2016

5

AJASSA

Sisäministeri Paula Risikko:

Lausuntojen jälkeen kanta lakiin Kesäkuussa sisäministerinä aloittanut Paula Risikko (kok.) odottaa järjestämislakiluonnoksesta saatavia lausuntoja ennen kuin muodostaa lopullisesti oman kantansa lainsäädäntöön. ”Lausunnolle lähtee nyt virkamiesesitys ja sitä varten laista pyydetään lausuntoja, jotta niidenkin perusteella siihen voidaan mahdollisesti tehdä muutoksia.”

Hallitus linjasi keväällä, että ensihoito järjestetään viiden yliopistosairaalan alueella.

Tämän takia pelastustoimi järjestetään samassa kokonaisuudessa. ”Lausuntojen jälkeen pohditaan tätä kokonaisuutta. Silloin on myös tiedossa sosiaali- ja terveydenhuollon lakiluonnoksesta annetut lausunnot. Nekin voivat vaikuttaa lainsäädäntöön. Tässä kuunnellaan nyt kentän ääntä”, ministeri korostaa.

Risikko kertoo saaneensa yhteydenottoja pelastustoimen kentältä järjestämislakiluonnoksen jälkeen. Syyskuun alussa hän tapaa pelastusjohtajat ja kuulee heidän näkemyksensä lakiluonnokseen.

Ministeri pitää ensihoitoa tärkeänä pelastustoimen tehtävänä, muiden tehtävien joukossa.

”Pelastustoimi tuottaa jo nyt monella alueella ensihoitopalvelut, joten kytkös sosiaali- ja terveydenhuoltoon on ymmärrettävä.” ”Nyt meidän on luotava paras mahdollinen järjestelmä, ettei sitä tarvitse luoda uudestaan viiden vuoden kuluttua.”

Monituottajamalli sopii hänen mielestään hyvin myös ensihoitoon. Pelastustoimen li-

Uhkatilannekoulutus alkaa marraskuussa Palopäällystöliitto kokoaa yhteen pelastustoimessa jo olemassa olevan uhkatilanteiden koulutusmateriaalin kaikille pelastusalalla työskenteleville. ”Tarjoamme valtakunnallisen koulutuspaketin jokaisen pelastuslaitoksen käyttöön”, kertoo Pelastustoimen väkivalta- ja uhkatilannekoulutukset -hankkeen ohjaaja, paloesimies Juha Höök.

Yhteistä materiaalia tarvitaan kipeästi, sillä koulutuskäytännöt ovat eri laitoksilla varsin kirjavia. ”Jokainen keksii pyörää uudelleen. Kenttä on äärimmäisen sekava, ja nyt yritämme tarjota työkaluja siihen, mitkä asiat minimissään pitäisi käydä läpi.”

Vuodesta 1995 pelastusalalla toiminut Höök tuntee valtakunnallisen tilanteen.

Hänen mukaansa toisilla laitoksilla ei ole koulutusta lainkaan, toisilla se voi olla erinomaisella tasolla.

Höök korostaa, että uhkatilanteissa kaikki lähtee ennakoinnista, minkä pitäisi näkyä myös koulutuksissa. ”Emme ole rakentamassa koulutuspakettia, jossa mennään tatamille vääntämään.

Pitäisi olla pelimerkit, miten mennään järkevästi tilanteisiin.”

Hankkeella on Palosuojelun edistämissäätiön rahoitus vuoden loppuun, ja ensimmäiset kouluttajakoulutukset pidetään marraskuussa.

6

6·2016

säksi ensihoidon palveluja voivat tuottaa maakunnan omat palvelulaitokset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat.

Sisäministeri Risikon mielestä uudistettavassa laissa tärkeintä on kyetä tarjoamaan laadukkaat pelastustoimen palvelut myös tulevaisuudessa koko maassa. ”Ne ovat jo nyt laadukkaat, mutta tiukassa taloudellisessa tilanteessa tällainen perus- ja lähipalvelu pitää varmistaa myös jatkossa.”

Pelastustoimen uudistus ei hänen mielestään ole säästöhanke. ”Ihmisten turvallisuudesta ei saa säästää, vaikka pitääkin pyrkiä kustannustehokkaaseen toimintaan.”

Turvallisuuden valtakunnallista tutkimusta ja kehittämistä pitäisi ministerin mielestä vahvistaa. ”Toivottavasti turvallisuus näkyy yhteisissä tutkimushankkeissa. Turvallisuus ulottuu laajalle, joten siihen on vaikea perustaa sektorikohtaista keskusvirastoa tai tutkimuslaitosta ja muutoinkin näen välttämättömänä, että asioita voitaisiin viedä eteenpäin matalalla hallinnolla.”

Kuva: Laura Kotila valtioneuvoston kanslia

17 500

automaattisen paloilmoittimen tarkastusta oli hälytystehtävien joukossa vuonna 2015. Automaattisten ilmoitusten määrä on kuitenkin laskenut, koska vuonna 2011 niitä oli vielä 21 382.

Lähde: Pelastustoimen taskutilasto

263

miljoonaa euroa olivat pelastuslaitosten henkilöstökulut vuonna 2015.

Tilanne on pysynyt noin 250–270 miljoonassa viimeisen kuuden vuoden ajan.

Vuonna 2011 kulut olivat 253 miljoonaa.

Lähde: Pelastustoimen taskutilasto

Rantakulman VPK aloitti autokorjaamosta Sankoruiskun vesi kaataa komealla kaarella kumoon keltaisen palikan, kun pikkumies Aaro Ilmanen pääsee vuorollaan kokeilemaan alkusammutusta Rantakulman VPK:n 70-vuotisjuhlissa. Ruiskun vettä käsin pumppaavalla nuorella palomiehenalulla Vili Laitilalla riittikin hommia, sillä syntymäpäivien kunniaksi järjestetty avoimien ovien päivä veti lähes parisataa ihmistä. ”Ohjelmassa on ollut kalustoesittelyä, kolme alkusammutusnäytöstä sekä kahvia ja pullaa. Kaarinan Lukko, Suomen Turvakauppa ja Lähitapiola ovat esitelleet tuotteittaan ja toimintaansa”, Rantakulman VPK:n palokunnanpäällikkö Kalle Lehtonen kertoo.

Pisimmän matkan juhliin teki palopäällikkö Daniel Brose ystävineen, jotka saapuivat Falkenseestä läheltä Berliiniä. Heidän vapaapalokuntansa kanssa kaarinalaiset ovat tehneet yhteistyötä 2000-luvun alusta asti. ”Toimintamme on aika samanlaista kuin Suomessa, mutta hälytyksessä autoissamme on mukana enemmän ihmisiä. Tekniikan osalta olemme oppineet suomalaisilta, sillä saimme vasta nyt digitaalisen radiojärjestelmän, joka täällä on ollut käytössä yli 12 vuotta”, Brose kertoo.

Vuonna 1946, kun Rantakulman VPK perustettiin, eivät puitteet olleet yhtä juhlavat.

Ensimmäinen tukikohta löytyi oman paloaseman sijaan Aaltosen autokorjaamosta, jonka

↑ Juhani Hallio havainnollisti yleisölle, mitä tapahtuu, jos rasvapaloa yritetään sammuttaa vedellä. ← Aaro Ilmanen tuli isänsä Erik Ilmasen kanssa tutustumaan Rantakulman VPK:n toimintaan nähtyään ilmoituksen avoimista ovista Kaarina-lehdessä. Sankoruiskun pumppausta hoiti Vili Laitila.

omistajan pojasta tuli myöhemmin rallilegenda Raimo Aaltonen.

Yksitoista vuotta myöhemmin rantakulmalaiset saivat paloaseman, mutta koska tilanpuute kiusasi edelleen pitäjää, paloasemalla kävivät koulua Rauvolan 1. ja 2. luokka. Siellä toimi myös seurakunnan päiväkerho, jota Lehtonenkin kävi.

Nuoret ovat edelleen vireä osa Rantakulman VPK:n toimintaa: nuoriso-osasto on edustanut neljästi Suomea kansainvälisissä kilpailuissa 15 viime vuoden aikana. ”Erikoista Rantakulmalla on, että operoimme maakunnallisen keskusaseman jauheyksikköä. Huolehdimme lisäksi hätäkeskuksen varavoimakoneen siirtämisestä ja meillä on sisäpihannostolavayksikkö”, Lehtonen kertoo.

Teksti ja kuvat: Sari Järvinen

Islannista ideoita Varantoon Islantilainen valvontasovellus voisi hyödyttää tulevaa Varanto-tietojärjestelmää.

Helsingin pelastuslaitos vieraili alkukesästä Reykjavikin pelastuslaitoksella tutustumassa paikallisiin tietojärjestelmiin.

Erityisesti palotarkastajille tehty Bruna Vördur- eli Fire Guard -niminen sovellus vaikutti lupaavalta niin Varannon kuin omavalvonnan kannalta.

Sovellus toimii sekä toimistossa selainpohjaisena että mobiilisovelluksena. Sen merkittävä etu on, että se ohjaa tarkastajaa palotarkastuksen aikana.

Varanto-hankkeen projektipäällikkö Tanja Seppälän mukaan juuri sovelluksen asiakirjan- ja asianhallintakäytäntö, resurssien seurantajärjestelmä ja mobiilikäyttö voisivat toimia myös Varannon ominaisuuksina. ”Halusimme löytää Varannon näkökulmasta verrokkisovelluksen, ettei tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan.”

Yhteistyö islantilaisten kanssa jatkuu siten, että Varanto-hankkeessa mukana olevilla on nyt käyttöoi­keus täkäläisten koulutustietokannassa olevaan järjestelmään.

6·2016

7

Tervetuloa ammattimessuille

Kuva: Kimmo Kaisto

–Lukuisia seminaareja, paljon tietoiskuja ja vauhdikkaita näytöksiä

T

Messutoimikunnan puheenjohtaja Leo Huttunen painottaa, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin järjestetään vain ja ainoastaan pelastusalan messut. Näin ammattimaisuus korostuu tapahtumassa.

”Kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnell kertoo epävakaudesta ja ennalta-arvaamattomuudesta turvallisuuden uutena normaalitilana.

Jukka Talvi Oulun Energia Urakointi Oy:stä kertoo puolestaan satelliittipaikannukseen perustuvasta menetelmästä, jonka turvin hälytysajoneuvot voivat hälytysajossa ajaa liikennevaloissa vih­reässä aallossa kaikissa risteyksissä ja joka suunnasta.”

”Käsillä on suuri uudistus. Sote-uudistus puhuttaakin myös messuilla. Nyt kannattaa tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan pelastustoimen ajankohtaisesta uudistuksesta”, Huttunen tähdentää.

”Seminaareja on myös muun muassa lentosammutustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja palokuntatoiminnan jatkuvuudesta. Lisäksi on tullikoira- ja sammutusnäytöksiä, joten nähtävää riittää.”

”Messuilla on myös paljon nähtävää ja katseltavaa, kun satakunta näytteilleasettajaa esittelee omia uutuustuotteitaan.”

”Nyt kannattaa tulla kauempaakin tapaamaan paitsi tuttuja, kuuntelemaan myös alan kannalta tärkeistä, ajankohtaisista asioista.”

urvallisuusalan ammattilaiset kohtaavat taas Jyväskylän Paviljongissa, kun Turvallisuusmessut järjestetään 7.–9. syyskuuta.

Jyväskylän Messut Oy:n myyntijohtaja Jyri Siekkinen sanoo, että Turvallisuusmessut ovat hyvännäköinen, alaa esittelevä näyttely.

Mukana on myös tiivis ja hyvä ohjelma.

8

6·2016

TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä palo- ja pelastustoimessa työskenteleville. Ammattilaiset kävijöinä ja näytteilleasettajina, hae uusin alan tieto Jyväskylästä.

MIELENKIINTOISESSA JA KATTAVASSA OHJELMASSA MUKANA MM.

MESSUT AVOINNA ke 7.9. klo 10-17 to 8.9. klo 10-17

TAKAISIN PINTAAN -elokuvan ryhmä

pe 9.9. klo 10-16

Ryhmän edustajat ovat paikalla joka päivä, voit kuunnella tietoiskuja tai vierailla heidän omalla osastollaan B-hallissa

GET-TOGETHER

TOIMINTANÄYTÖKSIÄ, TIETOISKUJA JA SEMINAAREJA

ke 7.9. klo 17-19 Paviljongin A-hallissa järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikilla rekis-

- Sammutusnäytöksiä Pelastusopiston MOPSIsimulaattorissa - Tulityöseminaari - Öljyntorjuntaa yhteistyöllä - Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa

- Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä - Mitä on turvallisuus tulevaisuudessa?

- Turvallisuus kilpailuetuna

teröityneillä messuvierailla.

Esiintyjänä Jani Wickholm.

TURVALLISUUSKISAT järjestäjänä CrossFit Jyväskylä

Rekisteröidy kävijäksi ja katso lisätiedot www.jklturvallisuusmessut.fi

Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi

MESSUINFO

YLEISINFO/GENERAL INFORMATION

AMMATTIMESSUISTA VEROETUA YRITYKSELLE

Turvallisuus 2016 -messut järjestetään 7.–9.9.2016 Jyväskylän Paviljongissa, Lutakonaukio 12, 40100 Jyväskylä, puh. 014 334 0000.

Turvallisuus 2016 exhibition will be arranged 7.–9.9.2016 at Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, 40100 Jyväskylä, tel. +358 14 334 0000.

Yritysten kannattaisi käyttää ammattimessuja nykyistä enemmän hyödyksi henkilöstönsä koulutuksissa. Harva tietää, että verottaja kannustaa yrityksiä tähän ylimääräisellä laskennallisella verovähennyksellä.

Koulutusvähennys koskee kaikkia elinkeino- tai maataloustoimintaa harjoittavia työnantajia. Veroedun saa, kun messukäynti on osa työnantajan koulutussuunnitelmaa, liittyy työntekijän ammatillisen osaamisen edistämiseen ja on työntekijän palkallista työaikaa. Messukäynnin tulee kestää vähintään kuusi tuntia.

Myös vähintään tunnin kestävä messuvierailu käy jos se on osa etukäteen suunniteltua koulutuskokonaisuutta, jonka kokonaiskesto on vähintään kuusi tuntia.

Lisätietoa osoitteessa www.jklturvallisuusmessut.fi/media/ veroetu

SISÄÄNPÄÄSY/ADMISSION Ennakkorekisteröitymällä messuvieraaksi osoitteessa www. jklturvallisuusmessut.fi voit tulostaa itsellesi ilmaiseen sisäänpääsyyn oikeuttavan rintakortin/By pre-registration at www. jklturvallisuusmessut.fi.

Mikäli et halua rekisteröityä, sisäänpääsymaksu on 20 euroa.

AUKIOLOAJAT/OPENING HOURS Keskiviikko/ Wednesday 7.9. 10–17 Torstai / Thursday 8.9.

10–17 Perjantai/ Friday 9.9.

10–16

GET-TOGETHER Keskiviikko/ Wednesday 7.9 17–19 Paviljongin A-hallissa järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikilla rekisteröityneillä messuvierailla. Esiintyjänä on Jani Wickholm.

JATKOT Turvallisuusmessujen virallinen jatkopaikka on London. Keskiviikkona 7.9. esiintyy Laura Voutilainen ja 8.9. Karoliina Kallio.

OHJELMA Messujen ohjelmaa päivitetään säännöllisesti. Tässä lehdessä oleviin tietoihin voi tulla muutoksia. Ohjelma kannattaa tarkistaa osoitteessa www.jklturvallisuusmessut.fi/ohjelmassa

NÄYTTEILLEASETTAJAT Messujen näytteilleasettajalistaa päivitetään säännöllisesti.

Ajantasainen lista on osoitteessa www.jklturvallisuusmessut.fi/ kavijoille/naytteilleasettajat

PYSÄKÖINTI Paviljongilla on kaksi pysäköintitaloa: P-Paviljonki 1 (sisäänkäynti Satamakadulta) ja P-Paviljonki 2 (sisäänkäynti Uno Savolan kadulta). Hyvä vaihtoehto on jättää auto keskustaan ja kävellä matkakeskuksen ylikulkusillan kautta messuille.

TURVALLISUUSKISAT CrossFit Jyväskylä järjestää Turvallisuuskisat syyskuun 7.–9. päivä Paviljongissa. Kilpailut on suunnattu turvallisuusalalla työskenteleville tai alaa opiskeleville. Palomiehet, ensihoito, poliisi, tulli, rajavartijat, vartijat ja puolustusvoimien henkilökunta ovat tervetulleita kisaamaan!

Kilpailulajeja on kolme ja ne suoritetaan yhden päivän aikana. Voit osallistua kilpailuun keskiviikkona, torstaina tai perjantaina. Kilpailussa on miesten ja naisten avoimet sarjat. Lajit soveltuvat kaikille kuntoliikuntaa harrastaville. Kisassa ei tarvitse osata erikoistaitoja, kuten naruhyppy tai köysikiipeäminen.

Seuraa tapahtumasivua Facebookissa. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen sisugames16@gmail.com minä päivänä olisit tulossa kisaamaan.

Viiden suomalaisen luolasukellusmatka Norjaan vuonna 2014 päättyi kahden sukeltajan kuolemaan. Sukelluksesta selvinneet kokosivat pelastusryhmän ja hakivat ystävänsä luolasta pois. Luolasukeltajat Patrik Grönqvist ja Vesa Rantanen eivät halua jumiutua tapahtuneen kertaamiseen, mutta sen sijaan he haluavat puhua luolasukeltamisen turvallisuudesta. ”Itse olen oppinut seuraamaan entistä tarkemmin, mitä ympärillä sukeltaessani tapahtuu, miten muut reagoivat”, kertoo Grönqvist. ”On oltava realisti ja mietittävä, mikä kaikki voi mennä pieleen”, pohtii Rantanen.

Grönqvist ja Rantanen puhuvat aiheesta tietoiskutilassa keskiviikkona 7.9. klo 13.30, torstaina 8.9. klo 12.30 ja perjantaina 9.9. klo 11.30. Heidät löytää myös ryhmän omalta osastolta B-hallista.

10

6·2016

Kuva: Janne Suhonen ©MonamiAgency

Takaisin pintaan

NÄIN LÖYDÄT TURVALLISUUSMESSUILLE

6·2016

11

MESSUINFO

Mediakumppani

on virallinen messulehti

MESSUTOIMISTO/EXHIBITION OFFICE

MESSUTOIMIKUNTA /EXHIBITION COMMITTEE

Lutakonaukion sisäänkäynti/Entrance Lutakonaukio Puh./tel. 014 334 0000/014 334 0057

Puheenjohtaja Leo Huttunen, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY Esa Aalto, Pelastustieto-lehti Juhani Härkönen, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY Ari Keijonen, Suomen Palopäällystöliitto SPPL Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Riitta Piironen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Jyri Siekkinen, Jyväskylän Messut Oy Simo Tarvainen, Keski-Suomen pelastuslaitos Camilla Volanen, Suomen Palopäällystöliitto SPPL

LEHDISTÖTILA /PRESS ROOM Klubi Lutakonaukion sisäänkäynnissä/Klubi in entrance Lutakonaukio Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien Jyväskylän Messut Oy:lle 22.6.2016 mennessä antamiin tietoihin. Luettelotoimitus ei vastaa asiatietojen virheellisyyksistä luettelossa. All information in this catalogue is supplied to Jyväskylä Fair Ltd. by the exhibitors by 22.6.2016. The catalogue editors disclaim any liability for any inaccurancies that may appear.

OHJELMATOIMIKUNTA /PROGRAMME COMMITTEE Puheenjohtaja Camilla Volanen, Suomen Palopäällystöliitto SPPL Jarkko Jäntti, Keski-Suomen Pelastuslaitos Petteri Kivioja, Turvata Oy Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Riitta Piironen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

NÄYTTELYN JOHTO/EXHIBITION MANAGEMENT Juha Rahko, toimitusjohtaja/Managing Director Jyri Siekkinen, myyntijohtaja/Sales Director Tuula Rahikainen, projektisihteeri/Project Secretary

YHTEISTYÖJÄRJESTÖT/ASSOCIATED ORGANIZERS Keski-Suomen Pelastuslaitos Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY Suomen Palomiesliitto SPAL Suomen Palopäällystöliitto SPPL Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry SSPL

GET-TOGETHER järjestetään keskiviikkona 7.9. klo 17–19 Paviljongin A-hallissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikilla rekisteröityneillä messuvierailla. Esiintyjänä on Jani Wickholm.

Turvallisuusmessujen virallinen jatkopaikka on London.

Esiintyjinä nähdään keskiviikkona 7.9. Laura Voutilainen ja torstaina 8.9. Karoliina Kallio.

12

6·2016

Tervetuloa Turvallisuusmessuille!

Mercedes-Benz ja Veho kumppaneineen tarjoaa valmiit ajoneuvoratkaisut kaikkiin vaativiin ensihoito-, palo- ja pelastustarpeisiin. Tule Turvallisuusmessuille Jyväskylään 7.–9.9.2016 tutustumaan viimeisimpiin uutuuksiin tarkemmin ja keskustelemaan eri mahdollisuuksista. Osastollamme B331 ovat meidän veholaisten lisäksi paikalla Sammuttimen, Profilen, J5L:n ja Tamlansin vahvat päällirakenneammattilaiset.

Tervetuloa!

KehäVeho | Ambulanssi-, palo- ja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. 010 569 3670

Puhelun hinta kotimaan kiinteänverkon lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. alv. 24 %).

TAVATAAN JYVÄSKYLÄN Jyväskylän Turvallisuusmessut tarjoaa laajan katsauksen yritysten

Tervetuloa osastolle

B121

Since 1968

VEIKKO NUMMELA OY Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA Puh. (02) 2162 112, faksi (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi

PAVILJONGISSA 7.-5.9.2016 ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä pelastustoimessa työskenteleville.

35°C 30°C 25°C 20°C 15°C 10°C 5°C 0°C -5°C -10°C -15°C -20°C -25°C -30°C -35°C

Tervetuloa osastolle

U33 Made in Finland (test -32°C) SAMMUTIN www.saurus.fi SAMMUTIN OY OY Saunatie 5 Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO 40900 SÄYNÄTSALO Tel. 411 +358 10 6161 400 Puh. 10 6161 400, faksi 10 6161 FINLAND Fax. +358 10 6161 411 www.saurus.fi

Näin suunnistat messuhallissa

16

6¡2016

Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta.

Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa.

Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa.

Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin.

Ä T T Y E T H Y OTA ENSIN

N E E S I A L SUOMA TIJAAN! N U T N A I S A N ASTUSALA L E P A J O L A P

Atexor Oy Kutojantie 11 02630 ESPOO Puh. +358 207 343 250 Fax. +358 207 343 298 info@atexor.com www.atexor.com

Pivaset Oy Patruunapolku 10 79101 LEPPÄVIRTA Puh. +358 20 757 9360 Fax. +358 20 757 9366 info@pivaset.fi www.pivaset.fi

Sammutin Oy Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 10 6161 400 Fax. +358 10 6161 411 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi

Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 IMATRA Puh. +358 5 680 7700 Fax. +358 5 680 7750 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi

Veikko Nummela Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 2 216 2112 Fax. +358 2 469 2115 esteri@veikkonummela.fi www.veikkonummela.fi

Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE Puh. +358 3 272 7111 Varaosat puh. +358 3 272 7444 Fax. +358 3 272 7300 sales@brontoskylift.com www.brontoskylift.com

Peltaco Oy Kartanonkatu 6 70700 KUOPIO Puh. +358 17 368 4000 Fax. +358 17 368 4020 info@peltaco.com www.peltaco.com

Sammutustekniikka Oy Koroistentie 6 C 00280 HELSINKI Puh. +358 9 241 5169 Fax. +358 9 241 6032 www.sammutustekniikka.fi

Telko Oy PL 80, 00501 HELSINKI Puh. +358 9 5211 Fax. +358 9 521 2728 chemicals@telko.com www.telko.com

Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 HELSINKI Puh. +358 9 777 1500 Fax. +358 9 757 1944 sarco@sarco.fi www.sarco.fi

TR-Vesitykit Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 400764486 sales@trvesitykit.fi www.trvesitykit.fi

Vema Lift Oy Voivalantie 30 20780 KAARINA Puh. +358 1061 61500 Fax. +358 1061 61501 info@vema.fi www.vema.fi

Dräger Suomi Oy Päiväläisentie 4, PL 33 00391 HELSINKI Puh. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 207 119 650 Fax +358 207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi

Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 PAIMIO Puh. +358 2 470 5778 +358 50 046 9736 Fax. +358 2 470 6481 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi

Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 Fax. (03) 688 3836 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi

Polarsafety Oy - Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 ESPOO Puh. +358 9 613 316 Fax. +358 9 6133 1800 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com

Finsatec Oy Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 44 5546 060 Fax. +358 14 3100 002 finsatec@finsatec.fi www.finsatec.fi

Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 HELSINKI Puh. +358 10 3877 200 Fax. +358 10 3877 249 info@presto.fi www.presto.fi

Kurikka T. & Co Oy Selkämäenkatu 1 33720 TAMPERE Puh. +358 400 235 306 Fax. +358 3 367 1450 tkurikka@kurikkayhtio.net www.kurikkayhtio.net

Procurator Oy Ab Nokiantie 2-4 00510 HELSINKI Puh. +358 20 7768 500 Fax. +358 20 7768 505 ino.fi@procurator.net www.procurator.net www.procurator.se

Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 PORVOO Puh. +358 20 7650 100 Fax. +358 20 7650 129 info@lamor.fi www.lamor.fi

Rauplan Oy Salvumiehenkatu 10, PL 67 20321 TURKU Puh. +358 2 273 1800 Fax. +358 2 273 1810 rauplan@rauplan.com www.rauplan.com

Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 KUOPIO Puh. +358 17 264 7220 Fax. +358 17 261 2046 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Puh. +358 10 555 010 Fax. +358 10 555 5361 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 HELSINKI Puh. +358 9 4544 600 Fax. +358 9 4544 300 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE Puh. +358 3 3142 1500 Fax. +358 3 3142 1524 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi

Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 ESPOO Puh. +358 10 569 4700 Fax. +358 10 569 4721 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuk Oy Teijonkatu 3 FI-20750 Turku Finland Tel. +358 20 779 8850 Fax. +358 20 779 8859 info@ursuk.com orders@ursuk.com www.ursuk.com

Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 LIETO Puh. +358 2 489 500 Fax. +358 2 489 5011 viking-fi@viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 VANTAA Vaihde: 010 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 VANTAA Puh. +358 02 900 6230 Fax. +358 02 9006 1230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi

Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 ESPOO Puh. +358 10 569 16 Hannu Gunnar +35850 307 8994 Markku Andersson +35850 020 0371 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi

WWW.SPLY.FI

Tavataan messuilla!

Turvallisuusmessujen ohjelma (muutokset mahdollisia)

SEMINAARIT Seminaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ei ennakkoilmoittautumista.

Seminaaritila sijaitsee näyttelyalueella B-hallissa.

Keskiviikko 7.9.

12.00 Uusi yritysturvallisuusmalli ja turvallisuustutkimus

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK 14.00 Puolustusvoimien tuki muille viranomaisille

Puolustusvoimat 15.00 Mitä on lentosammutustoiminta?

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Torstai 8.9.

10.00 Tulityöseminaari

Suomen Palopäällystöliitto & Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK 13.00 Puolustusvoimien tuki muille viranomaisille

Puolustusvoimat 14.00 Öljyntorjuntaa yhteistyöllä

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Perjantai 9.9.

10.30 Palokuntatoiminnan jatkuvuus

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK 12.30 Pelastusalan naisverkoston verkostotapaaminen 2/2016

Pelastustoimen naisverkosto & Suomen Palopäällystöliitto SPPL

TIETOISKUT Tietoiskutila sijaitsee näyttelyalueella B-hallissa.

Keskiviikko 7.9.

10.30 Messujen avajaiset 11.00 Koulutusjärjestelmän uudistus

Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 12.00 Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä

Petri Ruotsalainen, SSCON 12.30 Pelastuslaitoksen uusien www-sivujen lanseeraus 13.00 Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa

Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry 13.30 Takaisin pintaan -ryhmä 14.00 Suomen Lentopelastusseura - ilma-alus viranomaisen avuksi

Arto Kupiainen, Suomen Lentopelastusseura 14.30 Ilmakaaritelttojen laajat käyttömahdollisuudet

Jukka Hannula, Q-Rikka Oy 18

6·2016

Pelastusopiston MOPSIsimulaattorissa järjestetään sammutusnäytöksiä ulkonäytösalueella.

15.00 Sydämenkäynnistäjät (defibrilaattorit)

Sirpa Ruotsalainen, SSCON 15.30 C5ISR

Sami Sohlberg, toimitusjohtaja, Airbus DS Finland Oy 16.00 Keskitetty hälytys-, paikannus- ja viestintäjärjestelmä

yhdistää kaupalliset ja VIRVE-käyttäjät

Dr. Kari Aho, Secapp Torstai 8.9.

11.00 Koulutusjärjestelmän uudistus

Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 11.30 Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä

Petri Ruotsalainen, SSCON 12.00 Pelastuslaitoksen uusien www-sivujen lanseeraus 12.30 Takaisin pintaan -ryhmä 13.00 Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa

Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry 13.30 C5ISR

Sami Sohlberg, toimitusjohtaja, Airbus DS Finland Oy 14.00 Koulutusjärjestelmän uudistus

Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 14.30 Sydämenkäynnistäjät (defibrilaattorit)

Sirpa Ruotsalainen, SSCON 15.00 Ilmakaaritelttojen laajat käyttömahdollisuudet

Jukka Hannula, Q-Rikka Oy 15.30 Keskitetty hälytys-, paikannus- ja viestintäjärjestelmä

yhdistää kaupalliset ja VIRVE-käyttäjät

Dr. Kari Aho, Secapp Perjantai 9.9.

10.00 Mitä turvallisuus on tulevaisuudessa?

Prof. Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto ja Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy 10.30 Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä

Petri Ruotsalainen, SSCON 11.00 Ilmakaaritelttojen laajat käyttömahdollisuudet

Jukka Hannula, Q-Rikka Oy 11.30 Takaisin pintaan -ryhmä 12.00 Koulutusjärjestelmän uudistus

Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 12.30 Valtakunnallinen vihreä aalto hälytysajoneuvoille

Jukka Talvi, Oulun Energia Urakointi Oy 13.00 Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa

Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry 13.30 Pelastuslaitoksen uusien www-sivujen lanseeraus 14.00 Koulutusjärjestelmän uudistus

Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 14.30 Sydämenkäynnistäjät (defibrilaattorit)

Sirpa Ruotsalainen, SSCON 15.00 Turvallisuus kilpailuetuna

Prof. Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto ja Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy

SPPL:n ja SPEKin maksuttoman tulityöseminaarin 8.9.2016 10:00-12:15 viimeinen ilmoittautumispäivä on 5.9.2016. Ilmoittautumiset osoitteessa: http:// sppl.fi/koulutus_ja_tapahtumat/koulutushaku/tulityoseminaari_2016.603.html

NÄYTÖKSET Keskiviikko 7.9.

11.00 Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa ulkonäytösalue 12.00 Korkeapaine Nostotyynyjen nopea ja turvallinen sukupolvi

Turvata Oy, sisänäytösalue 13.00 Tullikoiranäytös

sisänäytösalue 13.00 Monikäyttöisellä harjakeräimellä tehokkuutta öljyntorjuntaan

maalla, rannoilla ja merellä

Q-Rikka Oy, ulkonäytösalue 14.00 Korkeapaine Nostotyynyjen nopea ja turvallinen sukupolvi

Turvata Oy, sisänäytösalue 15.00 Tullikoiranäytös sisänäytösalue 15.00 Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa ulkonäytösalue Torstai 8.9.

11.00 Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa ulkonäytösalue 12.00 Korkeapaine Nostotyynyjen nopea ja turvallinen sukupolvi

Turvata Oy, sisänäytösalue 13.00 Tullikoiranäytös

sisänäytösalue 13.00 Monikäyttöisellä harjakeräimellä tehokkuutta öljyntorjuntaan

maalla, rannoilla ja merellä

Q-Rikka Oy, ulkonäytösalue 14.00 Korkeapaine Nostotyynyjen nopea ja turvallinen sukupolvi

Turvata Oy, sisänäytösalue 15.00 Tullikoiranäytös

sisänäytösalue 15.00 Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa

ulkonäytösalue Perjantai 9.9.

11.00 Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa ulkonäytösalue 12.00 Korkeapaine Nostotyynyjen nopea ja turvallinen sukupolvi

Turvata Oy, sisänäytösalue 13.00 Tullikoiranäytös sisänäytösalue 13.00 Monikäyttöisellä harjakeräimellä tehokkuutta öljyntorjuntaan

maalla, rannoilla ja merellä

Q-Rikka Oy, ulkonäytösalue 14.00 Korkeapaine Nostotyynyjen nopea ja turvallinen sukupolvi

Turvata Oy, sisänäytösalue 14.30 Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa ulkonäytösalue 15.00 Tullikoiranäytös sisänäytösalue

info@ursuit.com / www.ursuit.fi 6·2016

19

Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia)

Abloy Oy Wahlforssinkatu 20, 80100 JOENSUU www.abloy.fi

B-340

iLOQ Oy Yrttipellontie 10, 90230 OULU www.iloq.com

B-321

Meritaito Oy PL 111, Porkkalankatu 5, 00181 HELSINKI www.meritaito.fi

B-211

Airbus Defence and Space Oy Secure Land Communications Hiomotie 32, 00381 HELSINKI www.securelandcommunications.com

B-320

Insalko Oy Ab Niittyläntie 5, 00620 HELSINKI www.insalko.fi

B-212

Mikro-Pulssi Oy Kaskimäenkatu 1, 33900 TAMPERE www.mikro-pulssi.fi

B-359

Millog Oy Hatanpään valtatie 30, 33100 TAMPERE www.millog.fi

B-441

B-228

J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, 71910 ALAPITKÄ www.j5l.fi

B-331

AMT Hakemistot Oy Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI www.amt.fi

John Nurminen Marine Oy Veneentekijäntie 8, 00210 HELSINKI www.johnnurminenmarine.com

B-306

Palo- ja pelastustieto ry Pasilankatu 8, 00240 HELSINKI www.pelastustieto.fi

B-241

Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28, 33300 TAMPERE www.brontoskylift.com

U-20

C.P.E. Sales Finland Oy Asentajankatu 3, 30300 FORSSA www.cpesales.fi

B-345

JPT Jaskari Oy Ristolantie 5, 27710 KÖYLIÖ www.jptjaskari.fi

B-312

Juha Snell Oy PL 14, 04501 KELLOKOSKI www.faster.fi

B-211

Cottari Oy Kunnansarka 2, 37150 NOKIA www.cottari.fi

Kaso Oy www.kaso.fi

B-432 B-328

Dafo Oy Puutarhatie 22 C, 01300 VANTAA www.dafo.se ja www.dafo.fi

B-360 ja U-1

U-55

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto B-341 Alueet ja yhdyskunnat, Tekniikka/Suomen Kuntaliitto ry, Toinen linja 14, 00530 HELSINKI http://pelastuslaitokset.fi/ Pensi Rescue Oy Ahertajankatu 5, 38250 SASTAMALA www.pensi.fi

B-237

Polarsafety Oy Rusthollarinkatu 8, 02270 ESPOO www.polarsafety.fi

B-301

Profile Vehicles Oy PL 78, 74101 IISALMI www.profilevehicles.com

B-331

Puolustusvoimat Väinö Valveenkatu 4, 53900 LAPPEENRANTA www.mil.fi

B-180

Dräger Suomi Oy PL 33, 00391 HELSINKI www.draeger.com

B-231

Kempulssi Oy/Uusiouutiset-lehti Pohjantie 3, 8. krs., 02100 ESPOO www.uusiouutiset.fi

Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2, 14200 TURENKI www.elektro-arola.fi

B-323

Keski-Suomen pelastuslaitos Salontaipaleentie 6, 40500 JYVÄSKYLÄ www.keskisuomenpelastuslaitos.fi

Elotec Finland Oy Ab Lapväärtintie 702, 64300 LAPVÄÄRTI www.elotec.fi

B-230

KITA Kiinteistö&Talotekniikka/PubliCo Oy AULA-1 Pälkäneentie 19 A, 00510 HELSINKI www.publico.com B-213

Ferno Norden Oy Wärtsilänkatu 61, 04440 JÄRVENPÄÄ www.fernonorden.fi

B-131

KK-Module Oy/Kartanokoneet Ylängöntie 80, 85100 KALAJOKI www.kartanokoneet.fi

Q-Rikka Oy Selkämäenkatu 1, 33720 TAMPERE www.kurikkayhtio.fi

B-244

B-350

Finnrautech Oy PL 25, 04601 MÄNTSÄLÄ www.rautech.fi

B-145

Knorring Oy Ab Mestarintie 4, 01730 VANTAA www.knorring.fi

Rescari Oy Lepotie 4, 36760 LUOPIOINEN www.rescari.fi

U-33

B-322

FinnSec17 Messuaukio 1, 00520 HELSINKI www.finnsec.fi

B-135

Magister Solutions Oy Sepänkatu 14 C 16, 40720 JYVÄSKYLÄ www.secapp.fi

Sammutin Oy Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO www.saurus.fi

B-201

B-327

Sarco Oy PL 41, 00621 HELSINKI www.sarco.fi

U-11

B-238

Scania Suomi Oy PL 59, 00390 HELSINKI www.scania.fi

FirePro Finland Oy Ylistönmäentie 24, 40500 JYVÄSKYLÄ www.firepro.fi

U-64

Malux Finland Oy Työpajatie 13 A, 06150 Porvoo www.malux.fi

IC2 Feeniks Oy Siikaranta 3, 70620 KUOPIO www.ic2feeniks.com.

U-50

Mapitare Oy Hirvaskatu 14, 96190 ROVANIEMI www.mapitare.fi

20

6·2016

U-9

U-40

Scott Safety UK B-436 Pimbo Road, West Pimbo, WN89RA SKELMERSDALE, UK www.scottsafety.com

Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17, 00250 HELSINKI www.seasafety.net

B-155

Suomen Palopäällystöliitto SPPL ry B-241 ja U-70 Iso-Roobertinkatu 7 A 5, 00120 HELSINKI www.sppl.fi

Turvata Oy B-221 ja U-51 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 ESPOO www.turvata.fi

Securitas Oy PL 93, 00521 HELSINKI www.securitas.fi

B-426

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK B-241 Ratamestarinkatu 11, 00520 HELSINKI www.spek.fi

Ursuk Oy Teijonkatu 3, 20750 TURKU www.ursuit.com

B-302

Senop Oy Varikontie 90, 41400 LIEVESTUORE www.senop.fi

B-441

Suomen Punainen Risti, veripalvelu Kalevankatu 8, 40100 JYVÄSKYLÄ liisa.romo@veripalvelu.fi

B-235

Veho Oy Ab PL 118, 02771 ESPOO www.vehotrucks.fi

B-331

SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1, 90100 OULU www.sos-asu.com

B-303

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Pallonkatu 20 A 2, 53900 LAPPEENRANTA www.sspl.fi

B-220

Veikko Nummela Oy Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA www.veikkonummela.fi

B-121

SPR / Länsi-Suomen Piiri Ailakinkatu 5, 40100 JYVÄSKYLÄ www.redcross.fi

B-233

Suomen Terästekniikka Oy / Mavatech Puhdistamontie 26, 05840 HYVINKÄÄ www.suomenterastekniikka.fi

U-50

Vema Lift Oy Voivalantie 30, 20780 KAARINA www.vema.fi

U-33

SSCON – PSR Security and Safety Consulting B-236 Kukkulanraitti 184, 90910 KONTIO www.sscon.eu

Suomi-Tikas Oy Korvenrannantie 10, 04300 TUUSULA www.suomi-tikas.fi

B-311

Vigiar Solutions Oy Nisulankatu 78 B, 40720 JYVÄSKYLÄ www.vigiarsolutions.com

B-175

Standby Oy Ab Sinimäentie 10 B, 02630 ESPOO www.standby.eu

B-330

Tamlans Oy Ab Niittyhaankatu 4, 33720 TAMPERE www.tamlans.fi

U-30

Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13, 21420 LIETO www.viking-life.com

B-310

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry PL 80, 00060 TEHY www.sehl.fi

B-149

Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA www.teknosafe.fi

VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Tekniikantie 4 B, 02151 ESPOO www.erillisverkot.fi

B-320

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Ratamestarinkatu 11, 00520 HELSINKI www.lentopelastus.fi

B-241

Telko Oy PL 80, 00501 HELSINKI www.telko.com

B-326

Visiolink Oy Näreikönkatu 12, 33820 TAMPERE www.visiolink.fi

B-139

Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissankatu 6, 01300 VANTAA www.palomiesliitto.fi

B-147

Tulli PL 512, 00101 HELSINKI www.tulli.fi

B-420

B-355 ja U-60

Tervetuloa SKYDD 2016 -messuille Tukholmaan!

Suomen Palopäällystöliitto ja Finnsecurity ry järjestävät seminaari- ja messumatkan vuoden suurimmille turvallisuus- ja pelastusalan messuille Tukholmaan 25.–27.10.2016.

Matka taitetaan Silja Serenadella.

Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen:

www.sppl.fi/skydd

©AS Tallink Grupp

6·2016

21

Esillä messuilla Kysyimme näytteilleasettajilta, miksi kannattaa tulla juuri heidän osastolleen.

Tamlans Oy Ab

Suomen Palomiesliitto SPAL ry B-147 Suomen Palomiesliitto on yksi Turvallisuusmessujen yhteistyökumppaneista. SPAL järjestää messujen yhteydessä koulutustapahtuman jäsenilleen ja paikallisyhdistysaktiiveille.

Tule messuosastolle keskustelemaan pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten ajankohtaisista asioista!

Pyydä tarjous!

U-30

Esittelemme Turvallisuusmessuilla Volkswagen Amarok -ambulanssin haastaviin maasto- ja sääolosuhteisiin.

Tavallisen peltikorin sisään rakennettu ambulanssi joudutaan rakentamaan alkuperäisien korimuotojen ehdoilla.

Amarok Negean suunnittelu on lähtenyt ajatuksesta saada ensihoitajille mahdollisimman hyvä ergonomia ja turvallisuus. Käsien ulottutuvilla on kaikki välineet siten, ettei turvavyötä tarvitse irrottaa kuljetuksen aikana. Moduulikori kestää suuria pistekuormia ja säilyttää muotonsa esimerkiksi ympäriajossa. Kori on luja ja kevyt. Tämä tarkoittaa hyvää kantavuutta ja pienempää polttoaineen kulutusta.

Moduulikorinen ambulanssi on käynyt läpi laaduntarkastusohjelman muutostyön laadun sekä alkuperäiseen ajoneuvoon soveltuvuuden osalta.

W W W. I V E C O. F I

Iveco Daily matkailuauto • • • •

Voi ajaa B-kortilla 100 km/h Vuode kahdelle Perävaunun vetopaino jopa 3.500 kg • Saatavissa myös Hi-Matic automaattivaihteistolla • Hinta alkaen 44.700 €, sis. alv 24% * • Autovero 0 €

Iveco Finland Oy, Raimo Haavikko, suurasiakasmyynti Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo, puh. 045 320 7704 s-posti: raimo.haavikko@iveco.com

22

6·2016

* Hinta alkaen mallille Daily 35S13V 16m3, hinta sisältää toimituskulun 600 €.

Kuvan auto lisävarustein.

Images for illustrative purpose only.

TUTKI YMPÄRISTÖÄ AIVAN UUDELLA TAVALLA FLIR OCEAN SCOUT TK LÄMPÖKAMERA KUVANTAA VESILLÄ LÄMPÖSÄTEILYSTÄ ALUKSET, POIJUT, ESTEET JA IHMISET, PÄIVÄLLÄ SEKÄ YÖLLÄ. JA € 660,92 HINTAAN OCEAN SCOUT TK ON KAIKKEIN EDULLISIN JA KEVEIN LÄMPÖKAMERA VENEESEESI. LISÄTIETOJA - OLE YHTEYDESSÄ RAYMARINE KAUPPIAASEEN

www.raymarine.fi/thermal

Sammutin Oy

U-33

Osastollemme kannattaa tulla, koska Sauruksella on monia uutuuksia esiteltävänä. Kannattaa tulla kuulemaan myös alan kuulumisia ja jakamaan ajatuksia.

Tärkein tuotteemme messuilla on Jyväskylän uusi pelastusyksikkö KS115.

Securitas Oy

B-426

Securitas esittelee Turvallisuusmessuilla kuorma-autoon rakennetun palosimulaattorin. Se on tehokas tapa kouluttaa alkusammutusta suojatussa, siirrettävässä sisätilassa.

6·2016

23

Esillä messuilla Kysyimme näytteilleasettajilta, miksi kannattaa tulla juuri heidän osastolleen.

Firepro Finland Oy

U-64

Esittelemme osastollamme aerosolisammutintamme ja sen monikäyttöisyyttä. Käyttökohteita ja sovelluksia, joihin tuotteemme sopii, on rajattomasti.

FirePro-tuoteperhe on alansa johtava, parhaiten testattu ja sertifioitu aerosoli­sam­mute.

Knorring Oy Ab

B-350

Messuille kannattaa tulla hyödyntämään erinomainen kemikaaliturvallisuuden tietotaitomme. Knorringin ainutlaatuinen kehittämishanke antaa jatkuvasti uutta tietoa pala­ vien nesteiden turvallisesta säilyttämisestä työpaikoilla. Vältä riskit omissa toimitiloissasi ja tule juttelemaan asiantuntijamme kanssa sekä tutustumaan paloturvakaappeihimme, joiden suojaavuusominaisuudet ovat ylivertaiset.

Esittelyssä ovat turvakaapit kemikaalien säilytykseen sekä muut ympäristö- ja turvallisuusratkaisumme.

Mikro-Pulssi Oy

B-359

Tarjoamme ajankohtaisinta tietoa automaattisista kaasu­ sammutusjärjestelmistä.

Messuilla esittelyssä ovat kaasusammutusjärjestelmät.

EH

Riskienhallintapupu

Ensihoitajapupu

Palomiespupu

Keski-Suomen pelastuslaitos

Evypupu

U-9

Kävijät pääsevät messuilla tapaamaan keskuspaloaseman työvuorojen henkilöstöä. Messupaloasema sijaitsee aivan ulkonäytösalueen vieressä. Tuomme paikalle ilmakaariteltan ja katoksen sekä tornin, joista voi seurata ulkoalueen tapahtumia. Lisäksi osastollamme on turvallisuusviestintäajoneuvo ja uuteen ilmeeseemme liittyviä yllätyksiä.

Messuilla julkaisemme manifestin. Siinä kerromme, mitä tarkoitamme, kun sanomme: ”Pelastu”. Esittelemme uutta ilmettä ja taustoitamme päivittäin sekä osastollamme että puolilta päivin tietoiskulavalla.

24

6·2016

Sopii Sinulle ja tehtäviisi.

16 uus 20 Tur vallis lässä! n ä ä d h y sk Nä illa Jyvä .9.2016 -messu nki 7.‒9 iljo e B-231 län pav Jyväsky a osastollemm lo Ter vetu

Uusi palokypärä Dräger HPS 7000 Toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi

Elotec Finland Oy Ab

B-230

Edustamamme paloilmoitin- ja -varoitinjärjestelmät on tarkoitettu hankaliin kohteisiin, kuten teollisuuteen ja maatilakohteisiin. Ne ovat myös turvallisin tapa toteuttaa palonsuojaus kerrostaloissa, oppilasasunnoissa, asuntoloissa ja niin edelleen, ilman turhia hälytyksiä.

Messuilla esillä on Aspect-näytteenottoilmaisin ElotecniQ sekä asuntokohtainen vaiennuspainike.

Ferno Norden Oy

B-131

Tule katsomaan laajaa valikoimaa laadukkaita hälytysvaloja sekä pelastukseen ja ensihoitoon liittyviä tuotteita. Yhtiömme toimittaa räätäliratkaisuina ensihoitotuotteita, lääketieteellisiä varusteita ja hälytysvaloja muun muassa terveyskeskuksiin, sairaaloihin, ambulansseihin ja muihin hälytysajoneuvoihin, pelastuslaitoksiin, teollisuuteen ja laivoihin.

Esittelemme muun muassa Whelen-hälytysvalot, Fernopelastus-/evakuointilaudat, EasyFix-tyhjiöpatjat sekä moottoroitu Ez Glide -porrastuoli.

UUSI FLIR K2 -lämpökamera

Tämä ja muut Flirlämpökameramallit esillä messuosastollamme B-360

Kolmen tuuman terävä värinäyttö Kevyt (700 g) ja kestävä (IP 67) Toiminta-aika 4 tuntia yhdellä akulla Ja se hinta… nelinumeroinen ja alkaa ykkösellä

DAFO OY | Puutarhatie 22 C | 01300 Vantaa | Finland Tel +358 10 666 5120 | info@dafo.fi | www.dafo.fi

jalas 9552

combat

Jalas Combat –jalkineet ovat keveytensä ansiosta erityisen mukavat käytössä. Päällismateriaalissa yhdistetään nahkaa ja tekstiiliä, mikä on usein kokonahkaa parempi vaihtoehto hengittävyytensä vuoksi. Patentoitu Vibram®-pohja takaa erinomaisen pidon.

SUOJALUOKKA O2 SRC WR HRO FO

www.jalas.com |

www.youtube.com/jalasfootwear

JALAS® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com

6·2016

27

Ursuk Oy

B-302

Tule tutustumaan suomalaiseen osaamiseen, valmistukseen ja innovaatioihin. Aiomme myös tulevaisuudessa jatkaa valmistusta ja tarjota töitä Suomessa.

Esillä messuilla ovat Ursuit-kuivapuvut niin pinnalle kuin pinnan alle, samoin Ursuit-paukkuliivit, varusteet pintapelastajille, sukeltajille sekä muille pelastajille.

DAFO Oy

B-360 ja U-1

Meillä on esillä kattavasti tuotteita aina lämpökameroista sammutinleikkuriin. Virtuaalinen tieliikennepelastamisen kokemus on ainutlaatuinen jopa pohjoismaiden mittakaavassa.

Esittelyssä ovat Holmatron uudet akkukäyttöiset pelastustyökalut ja niihin liittyen virtuaalinen ajoneuvopelastamisen kokemus VR-laseilla katsellen.

28

6·2016

Tuotteet pelastusalan

ammattilaisille

Asiattoman kulun estämiseksi

Kovia-laippasetti Pensi Rescue Oy

B-237

kiireelliseen pelastus- ja ensihoitotehtävään

UUTU

Tule katsomaan, mitä uusia ratkaisuja Pensillä on alan haasteisiin. Lisäksi otamme aina mielellämme vastaan käyttäjien palautteita ja kehitysideoita tulevaisuuden tuotteisiin.

Pensin tuotekehitys on painottunut jo pitkään ergonomiaan ja käytettävyyteen. Potilaiden painot ovat nousussa, toisaalta alalla on jo pitkään toivottu nostamisen ja kantamisen vähentämistä. Pensi on vastannut haasteeseen Ergomy-lastausavustimella ja monitoimipaarien rappusylinterillä. Nyt uutena samaa sylinteriä voi hyödyntää myös ErgoGo-rapputuolissa, jolla pääsee vieläkin haastavammista paikoista – entistäkin pienemmällä kantamisella ja vähemmillä nostoilla.

Meritaito Oy

B-211

Esittelemme yhdessä Faster-venevalmistajan Juha Snell Oy:n kanssa ketterän, matalille vesialueille soveltuvan tehokkaan kokonaisöljyntorjuntaratkaisun, joka on nopea ottaa käyttöön tositilanteissa keräämään kaikkia eri öljylaatuja.

Messuilla on esillä MiniBagger -öljyn sivukeräin yhdistettynä Faster-veneeseen. Meritaidon tuotteita on esillä myös kumppanimme Q-rikka Oy:n osastolla. LightScooper-kauhakerääjää voidaan käyttää haastavissa olosuhteissa vesillä, rannassa ja maalla tapahtuvissa öljyonnettomuuksissa.

Testialtaalla voi todeta, kuinka Meritaidon skimmer kerää tehokkaasti ohuttakin diesel-kalvoa.

US!

Kovia-laippasetin avulla tehdään oveen reikä, jonka kautta oven lukko saadaan avattua ilman oven rikkomista.

Setti sisältää 2-osaisen teräksisen laipan, rasiaporanterän ja nivelöidyn teleskooppipeilin.

Tutustu: www.Peltaco.com/ kovia Myös Facebookissa!

Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. (017) 368 4000 | info@peltaco.com

www.peltaco.com 6·2016

29

KK Module Oy

Magister Solutions Oy

B-322

B-213

Esittelemme uudenlaista innovaatiota öljyntorjuntatehon moninkertaistamiseen ilman koko laitteiston uusimista, hyvinkin pienillä investoinneilla. Öljyntorjuntatankkimme on kooltaan 10–200 m³. Se on lisätankkikapasiteetti öljyntorjunnan keräinlaitteiston tehon moninkertaistamiseksi niin vesi- kuin maaöljyvahingoissa.

Monipuolinen viestintä-, hälytys- ja johtamisjärjestelmä Secapp on tehostanut esimerkiksi pelastuviranomaisten hälyttämistoimintaa ja tilannekuvaa, sairaaloiden varautumistoimintaa sekä henkilökunnan töihinkutsuja. Yksityiset organisaatiot ja tapahtumat ovat löytäneet hyötyjä muun muassa asiakasviestinnässä, häiriötiedottamisessa, turvallisuuden varmistamisessa sekä operatiivisen toiminnan ohjaamisessa.

Kotimainen salattu viestintä- ja johtamisjärjestelmä Secapp tarjoaa rutiineja helpottavia työkaluja massaviestintään, luotettavat työkalut nopeille hälytys-/sanomaviesteille ja niihin liittyviin pikakuittauksiin sekä tietysti vapaampaan tiimiviestintään. Secappiin on yhdistetty yhden keskitetyn ratkaisun alle yleisimpien viestintäkanavien sekä viranomaisviestinnän tuki. Lisäarvoa tuottaa myös mahdollisuus sijaintitiedon yhdistäminen viestintään sekä tilannejohtamiseen.

Airbus TH1n Airbus TH1n

en pienin Tetrapuhelin - Markkinoiden pienin Tetrapuhelin an, suuri ominaisuuksiltaan - Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan 55 x 19 mm, - Mitat paino116 160x g 55 x 19 mm, paino 160 g kka IP65 - Suojausluokka IP65 ys - Vibra-hälytys aiteliitäntä - Älykäs lisälaiteliitäntä hdettava akku - Helposti vaihdettava akku va näppäimistö - Ohjelmoitava näppäimistö Nyt se on saatavilla: Airbus Tetrameiltä hakulaite. meiltä - monipuolinen Kysy lisää

Kovaan käyttöön suunniteltu ja mahtavin ominaisuuksin varustettu Airbus Tetra radiopuhelin TH9.

Airbus TH9

Kotitelakalla tai ilman.

Airbus P8GR

et ja Palvelut Oy VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy 33100 TAMPERE, p. 0800 188 Varastokatu 011, huoltokeskus@virve.com 3, 33100 TAMPERE, p. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com

Myynti – huolto ja parametrointi, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, TAMPERE p. 0800 188 011

30

6·2016

KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI

IC2 Feeniks Oy

U-50

Meillä on esillä uusia ennennäkemättömiä suojausratkaisuja. Tutustuttavana ovat lisäksi eri viranomaistahojen, puolustusvoimien ja muun muassa avustusjärjestöjen käyttämät ilmakaariteltat, vaarallisen aineen säkki, Fragment Trap -räjähdesuoja ja muut suojausratkaisut – osa jopa messuilijoiden testattavissa.

Ensihoidon ammattilaisille on suojaustarpeeseen kehitetty MediPod potilaan eristyskapseli. Sillä voidaan sekä ehkäistä lisäsaastumismahdollisuuksia että mahdollistaa esimerkiksi uhrien tai pelastajien esihoito ja puhdistus siirtotilanteissa. Altistunut potilas voidaan eristää MediPodin sisään ja potilaan tilaa voidaan ylläpitää siirrossa.

Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta!

1054 todellista lumenia!

LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty!

Elektro Arola Oy

B-323

Elektro-Arola on johtava palo- ja pelastustoimen hälytys- ja viestintäjärjestelmien valmistaja Suomessa. Osastollamme saa kattavan kokonaiskuvan siitä, mihin tekniikka on kehittynyt. Tärkeimpiä aihealueita ovat resurssien hälyttäminen, tilanteenseuranta ja paikannus, väestön hälyttäminen, ajoneuvojen hälytystekniikka ja radioviestintäratkaisut. Myös kovaa vauhtia maanlaajuiseksi standardiratkaisuksi leviävä, kansainvälisestikin palkittu HALI – hälytysajoneuvojen automaattinen vihreä aalto -järjestelmä on varmasti kiinnostava kokonaisuus.

SNP v3 – hälytysajoneuvojen älykäyttöliittymä tar­joaa VIRVE-radion perustoimintojen hallinnan, statusviestit, suoritekoodit, kauko-ohjaukset, automaattisen navigoinnin hälytyskohteeseen, tehtävälokin, HALI-liikennevalo­etuuden, hälytyslaitteiden, valaistuksen ja muiden yleisimpien ajoneuvotoimintojen ohjauksen sekä VSS-hälytykset ja puhetiedotteet. Tuote vastaa siis käytännössä lähes kaikkien Suomen sinivilkkukäyttäjien tarpeisiin. SNP v3 ei tarvitse varsinaista ajoneuvotietokonetta laitealustakseen, vaan se toimii myös edullisella navigaattorialustalla.

Valaisimen kiinnittämisen esim. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä? Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! - Miika / 075 328 5820

Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 075 328 5820 Toimitus myös verkkolaskulla!

VALOSTORE 6·2016

31

Turvata Oy Ab

B-221 ja U-51

Turvata Oy Ab:lla on jälleen messuilla esillä kattava valikoima palo- ja pelastusalan laatutuotteita. Osastollamme tapaat kaikki tuote-asiantuntijamme ja lisäksi myös tavarantoimittajiemme edustajia.

Kaikki tuotteemme ovat tärkeitä, mutta esille voi nostaa uutuustuotteistamme esimerkiksi Leader-täyskomposiittisuihkuputket ja MSA-putoamissuojaimet. Lisäksi ulko-osastollamme voi tutustua OneSeven CAFS -sammutusjärjestelmään ajoneuvoon asennettuna.

Kaffepannu on kuumana koko päivän.

Vema Lift Oy

U-33

Esittelemme Turvallisuusmessuilla uuden mallisarjamme (F-sarja) nostinta ja kerromme kyseisen sarjan uusista korkeammalle, aina 70 metriin ylettyvistä malleista. Osastollamme on tuosta sarjasta esitteillä 32 metrin malli 32F. Mallisarja käsittää nyt nostimet kokoluokissa 28–70 metriä. Uutena asiana tulemme kertomaan erityisesti uusista 52–70 metrin laitteista, joissa on erittäin kilpailukykyiset ominaisuudet.

Näissä malleissa on käytetty viimeisintä teknologiaa. Näin on saavutettu erittäin hyvät paino-, sivu-ulottuma- ja korikuormahyötysuhteet.

Tehokas kaksikko vaativiin suorituksiin.

Miele Professional pyykinpesukoneilla ja kuivausrummuilla saat suojavaatteet uudelleen käyttöön alle kolmessa tunnissa. Puhtaina, kyllästettyinä ja kuivina.

Kysy lisää myös maskien puhdistusratkaisuista!

Miele Oy / Professional Porttikaari 6, 01200 Vantaa Puhelin (09) 875 970 asiakaspalvelu@miele.fi www.miele-professional.fi

32

6·2016

www.finnsec.fi

Pohjoismaiden suurin turvallisuusalan tapahtuma järjestetään taas 2017 Messukeskuksessa Helsingissä

Tule mukaan syksyn tehokkaaseen avaukseen, kysy lisää yrityksen mahdollisuuksista osallistua: myyntipäällikkö Virpi Jokitalo, puh. 050 376 0835, virpi.jokitalo@messukeskus.com

Lataa Messukeskuksen mobiiliappi iOS- tai Androidlaitteelle ja tutustu messuihin!

Teknosafe Oy

Suomen Punainen Risti

B-233

SPR on järjestänyt ja kehittänyt ensiapukoulutuksia jo 130 vuotta. Koulutamme sekä yksittäisiä henkilöitä että erilaisia työpaikkaryhmiä. Elvytyskoulutuksiimme on kuulunut neuvovan defibrillaattorin käyttö jo useita vuosia. Lisäksi valikoimiimme kuuluvat myös ensiaputuotteet ja välineet.

Tervetuloa osastollemme tutustumaan ensiapukoulutusohjelmiimme ja ensiaputuotteisiimme. Kartoitamme tilanteenne ja autamme löytämään itsellenne tai yrityksellenne tarpeitanne vastaavan ensiapukoulutuksen. Jos olet kiinnostunut elvytyskoulutuksesta, sekin järjestyy kauttamme.

Sen lisäksi meiltä löytyvät myös ajanmukaiset ensiaputuoteet joko kotiin, autoon tai työpaikallenne.

34

6·2016

B-355 ja U-60

Esittelemme Turvallisuusmessuilla muun muassa Lukaksen toisen sukupolven akkukäyttöisiä pelastusvälineitä sekä uuden edustuksemme saksalaisen Vetterin kalustoa.

Messuilla on Suomen ensiesittelyssä Lukaksen akkukäyttöinen StrongArm-pelastustyökalu, joka sopii esimerkiksi raivaustilanteisiin ja nopean toiminnan joukoille.

Vetter valmistaa kattavan valikoiman muun muassa hyppytyynyjä ja nostotyynykalustoa. Messulla on esittelyssä ja koekäytössä sekä yksittäiset ja yhteenliitettävät korkea- ja matalapainetulpat. Tervetuloa tulostumaan myös hyppytyynyvalikoimaan ja keskustelemaan määräaikaishuolloista.

NOSTOLAVALAITTEET SUOMESSA JA MAAILMALLA

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry B-220 Olemme Turvallisuusmessuilla kaikkia messuvieraita varten.

Kerromme kolmannen sektorin palokuntatoiminnasta, johon kuuluu vapaaehtoinen ja toisaalta sopimuksellinen toiTelko toimittaa laajan valikoiman minta, johon on suhtauduttava vapaaehtoisuutta vahvemmin.

Palvelemme messuilla ajankohtaisella korkealaatuisia tuotteita nopeaan tiedolla ja myös kaikkia sopimuspalokuntalaisia. tehokkaaseen öljyn- ja kemikaalivuotojen Tärkeämpää meille on messuilla toiminta kuin tuote – torjuntaan niinkattavasti vedessä kuin maalla. Tuotesittelemme sopimuspalokuntatoimintaa. teina on mukana myös laaja valikoima SSPL:n painettuja kirjasia ja esitteitä.

Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta

Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com

Telko Oy

B-326

Telkon ympäristötuotteiden valikoimaan kuuluu korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljy- ja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla.

Turvallisuusmessuilla esittelemme tuotteen A-Puomi, joka on kevyt ja mekaaninen aitapuomi. Paino on 1,5 kg/m.

15 metrin pituista jaksoa on helppo säilyttää kompaktissa 22 kilon säkissä. Helppokäyttöinen mutta tehokas A-Puomi vaatii vain pienen miesvahvuuden sisävesistöjen öljyntorjuntatehtävissä. A-Puomi on ympäristöystävällinen aitapuomi, sillä se voidaan polttaa omassa pakkauksessaan elinkaarensa lopussa.

Tervetuloa osastollemme U20 ulkoalueella! www.brontoskylift.com

6·2016

35

Suomen Palopäällystöliitto B-241 – Finlands Brandbefälsförbund Järjestöjen yhteisosastolla ovat tänä vuonna mukana SPPL, SPEK, Pelastustieto ja Suomen Lentopelastusseura. Tavoitat kerralla kaikki pelastusalan tärkeimmät järjestöt. Tarjolla on uusinta ajankohtaista tietoa muun muassa koulutuksista.

Yhteisosasto on loistava kohtaamispaikka tulla keskustelemaan alan polttavista aiheista esimerkiksi kahvikupin äärellä. TurvaCafe on koko alan kohtaamispaikka, paikalla järjestöjen edustajia vastailemassa kysymyksiin – keidas keskellä messuja.

Oy Sea Safety Scandinavia Ltd. B-155 Olemme erikoistuneet palo/pelastus-, sukellus- ja turvallisuusalan suojavarusteisiin. Osastollamme esillä laaja kattaus alan suojavarusteita.

Osastollamme ovat esillä Bristol Uniforms -sammutuspuvut. Uutuutena on Bristol LayerFlex -puku, joka on kerrospukeutumiseen perustuva sammutuspuku.

Mapitare Oy

B-238

Turvallisuussektorilla on jo kauan yritetty ratkaista ongelmaa, miten kaikki ajantasaiset ammattikäyttöön tarkoitetut kartta-aineistot voidaan jakaa kerralla kaikille ja muodostaa nopeasti yhteinen tilannekuva eri toimijoille. Me kehitimme uuden offline-vektorikarttateknologian, joka mahdollistaa nopean tavan liittyä osaksi tilannekuvaa sekä johtaa ja hallita toimintaa ääriolosuhteissa.

Mapitare Oy tarjoaa kokonais­valtaisia kartta-, reititysja paikannus­­palveluja sekä asiakas­kohtaisesti räätälöityjä viestintä-, kartta­­teknologia- ja rajapinta­­palveluja sekä niistä koostettuja tilanne­­kuva- ja johtamisjärjestelmiä. Järjestelmätoteutuksissa hyödynnetään Mapitare Oy itse kehittämää kartta-, viestintä- ja paikannusteknologiaa. Tätä teknologiaa ei voi hankkia muilta toimittajilta.

36

6·2016

ENVIRONMENTAL SOLUTIONS

Bronto Skylift Oy Ab

U-20

Öljyntorjuntapuomin nostolaite

Bronto Skylift on kuorma-autoalustaisten nostolavalaitteiden markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla. Tuotevalikoimaamme kuuluu noin 50 nostolavalaitetta 17 metristä aina maailmanennätyskorkeuteen 112 metriin. Lukuisten optioiden ja modifikaatioiden kautta pystymme tarjoamaan monia asiakaskohtaisia räätälöintejä, jotta laite sopii juuri kunkin asiakkaan käyttötarkoituksiin. Tule tutustumaan yritykseemme, tuotteisiimme ja tietysti maistamaan Tamperelaista herkkua mustaa makkaraa!

Messuosastollamme on nähtävissä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen uusin Bronto Skylift F44RPXER nostolavalaite.

Paikalla oman henkilökuntamme lisäksi myös kaksi pelastuslaitoksen työntekijää kertomassa laitteen ominaisuuksista ja asiakaskohtaisista ratkaisuista käyttäjän kannalta.

Kurikkayhtiö

U-40

Osastollemme kannattaa tulla, koska meillä on esillä Tesimax-kemikaalipukujen lisäksi uudenlaiset ratkaisut öljynkeruuseen vesistöstä, erityisesti järvi- ja saaristoalueilta.

Tärkeimät tuotteemme ovat uudenlaiset öljypuomit ja skimmerit. Esimerkiksi rantapuomi on nopeasti yhdistettävissä muihin puomimalleihin. Puomi menee pieneen tilaan ja sillä voi nopeasti suojella haastavat kohteet, kuten uimaja mökkirannat sekä laiturit. Näin säästää todella paljon vaivaa ja kustannuksia.

Light Scooper -skimmerin saa kiinni kaivinkoneeseen tai kuten messuilla, Avant-pienoiskaivuriin.

Nopea apu öljyntorjuntapuomin nostamiseen vedestä puhtaana tai öljyyntyneenä.

Vähentää työvoiman tarvetta puomin nostossa.

Helppo asentaa.

Lisää turvallisuutta ja nopeuttaa työaikaa.

Voidaan käyttää maalla sekä aluksen kannella.

Soveltuu lähes kaikille puomityypeille eikä ole riippuvainen puomin korkeudesta.

LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100 info@lamor.fi www.lamor.com 6·2016

37

iLOQ Oy

Suunniteltu suomalaiseen ensihoitoon

B-321

Suomalainen iLOQ muuttaa mekaaniset ja paristovoimaiset lukot digitaalisiksi ilman kaapelointeja tai paristoja. Miten iLOQ ratkaisee teidän lukitushaasteenne? Tule tutustumaan kiistattomiin asiakashyötyihimme ja vaihtamaan kuulumisia.

Tärkein tuotteemme Turvallisuusmessuilla on iLOQ NFC. iLOQ on muuttanut puhelimen avaimeksi sekä virtalähteeksi ensimmäisenä lukkovalmistajana maailmassa. Reaaliaikainen pääsyoikeuksien jakaminen ja muuttaminen onnistuu helposti ilman erillisten avainten jakamista.

Pensin paarit ja muut ambulanssituotteet on suunniteltu juuri suomalaisiin ensihoitotilanteisiin sopiviksi. Tuomme ergonomian potilaskuljetusten ja -siirtojen jokaiseen vaiheeseen. Lupaamme myös käytössä edullisimmat ratkaisut.

Tuotteet valmistetaan Pensin omalla tehtaalla Sastamalassa. Kotimaisena perheyrityksenä tarjoamme nopeat huolto- ja varaosapalvelut.

www.pensi.fi 6·2016

B-441

Millog Oy on suojelu- ja pelastuskaluston kunnossapidon kokonaisvaltainen asiantuntija ja tekijä. Tytäryhtiö Senop Oy on Pohjoismaiden johtava pimeänäkölaitteiden sekä valvonta- ja paikannusjärjestelmien toimittaja. Laitteet on kehitetty ja valmistettu Suomessa osaamisella, jonka takana on yli 75 vuoden perinteet. HUSKY-tuoteperheen tuotteita myydään maailmanlaajuisesti ja käyttäjäkunta koostuu eri maiden puolustusvoimista, poliisista, tullista sekä muista viranomaisista.

Millog Oy esittelee omaa suojelu- ja pelastuskaluston elinkaarenaikaista kunnossapitokykyään ja Senop Optroniikan osalta HUSKY-tuoteperheen tuotteita, jotka koostuvat suorituskykyisistä valonvahvistimista, pimeätähtäimistä, lämpökameroista sekä monisensorisista valvonta- ja paikannusjärjestelmistä. Tuotteitamme ovat muun muassa VVLITE- ja VV2002 -valonvahvistimet, VV3X- ja VV2000-pimeätähtäimet ja LISA-valvonta- ja paikannusjärjestelmä.

Millog Oy ja Senop Oy:n messuosasto on B-441.

Pensi 2000MA -monitoimipaarit

38

Millog Oy

Field Mobile TetraFlex John Nurminen Marine

B-306 ® Damm FieldOyMobile TetraFlex Tarjoamme markkinoiden kattavimman valikoiman veneilyn ja merenkulun turvallisuustuotteita hätäraketeista pelastuslauttoihin ja sammutusratkaisuihin. Pystymme varustelemaan veneen kuin veneen alan johtavilla turvallisuustuotteilla ja navigointivarusteilla. Täyden palvelun ISO 9001 laatusertifioitu ammattilainen palveluksessasi.

Kun tarvitset kokeneen Tärkein tuotteemme messuilla luotettavan on Salgromaticja automaattinen palonsammutusjärjestelmä veneisiin.

Tule tutustukumppanin ratkaisemaan projektisi, maan huoltovapaaseen ”Halon korvaajaan”, myrkyttömään, pyydä meidät apuun. turvalliseen ja ympäristöystävälliseen sammutusjärjestelOlemme tottuneita toimittamaan mään. Myös Trafija IMO-alusluokkiin.

on 2- kantoaallon TETRAjärjestelmä joka on rakennettu 19” räkkiin.

Veho Oy Ab

B-331

Veho hyötyajoneuvojen erikoismyynti-yksikkö on ensihoidon ja pelastustoimen johtava ajoneuvotoimittaja ja olemme taas mukana messuilla kattavalla valikoimalla ajoneuvopuolen uutuuksia.

Turvallisuusmessuilla esittelemme uudistuneen Mercedes-Benz Atego 1330 AF -sammutusauton, joka tuo erittäin toimivan ja edullisen vaihtoehdon pelastustoimen käyttöön.

Atego on kokonaispainoltaan Suomessa totuttua pienempi, mutta kantavuudeltaan ja kalustotiloiltaan ison auton luokkaa. Ambulansseista ovat esillä kotimaisten päällirakenta­ jien versiot suositusta Sprinter-mallistosta. Esillä on myös maastoautojen ikoni, jo 37 vuotta tuotannossa ollut Mercedes-Benz G-sarja, joka soveltuu erittäin hyvin muun muassa johtoautokäyttöön. Tervetuloa tutustumaan ajoneuvopuolen uutuuksiin ja keskustelemaan erikoisajoneuvomyynnin ammattilaistemme kanssa.

räätälöityjä ratkaisuja nopealla toimitusajalla.

Oy Insalko Ab puh: +358-9-685 0920 insalko@insalko.fi

Oy Insalko Ab

B-212

ww

Insalko on johtava TETRA- järjestelmien toimittaja Suomessa. Tuotevalikoimassa on laaja valikoima analogisia ja digitaalisia radioita ja lisävarusteita. Yritys on ollut luotettava yhteistyökummani jo vuodesta 1952.

Messuilla esittelyssä ovat muun muassa DAMM TETRA -järjestelmä ja SEPURA -päätelaitteet.

6·2016

39

Esillä messuilla

Suomen Punainen Risti, veripalvelu

Kysyimme näytteilleasettajilta, miksi kannattaa tulla juuri heidän osastolleen.

B-235

Verenluovuttajat ovat arjen hengenpelastajia. Veripalvelu esittelee verenluovutustoimintaa: kuka voi luovuttaa, miksi verenluovutus on tärkeää, mitä verenluovutuksessa tulee ottaa huomioon. Osastolla voi täyttää myös nettitestin ja selvittää näin omaa soveltuvuuttaan verenluovuttajaksi.

Verenluovutus on konkreettinen ja helppo tapa auttaa potilaita.

Profile Vehicles Oy

B-331

Turvallisuusmessuilla on esillä on jälleen kerran uusimpia ensihoitoratkaisujamme, joihin kannattaa tutustua.

Tärkein tuotteemme messuilla Profile Genios -ambulanssi Mercedes-Benz Sprinter -alustalla.

Tuotteemme ovat esillä VEHO:n osastolla B-331.

40

6·2016

EMULSIOLEVITTIMET

Scania Suomi Oy

U-11

Tule tutustumaan raskaiden palo- ja pelastusautojen alustavalmistajaan. Meillä on yli 90 vuoden kokemus pelastusajoneuvojen valmistuksesta ja olemme myös markkinajohtaja kaikissa raskaissa pelastusajoneuvoissa. Scanian kuuluisa luotettavuus on yksi yhtälön osa, mutta sen lisäksi olemme huomioineet kuljettajan ergonomian, erinomaisen kiihtyvyyden, riittävän jarrutustehon, ajovakauden ja kaikkia niitä asioita, jotka tekevät matkasta kohteeseen turvallisemman, tasaisemman ja nopeamman. Scanian modulaarisen järjestelmän komponenttien laajan valikoiman an­ siosta päällirakentajat ja käyttäjät voivat luoda auton, jonka tekniset ominaisuudet ovat erikoistarpeiden mukaisia. Tule siis tutustumaan ja keskustelemaan juuri teille sopivista Scania-tuoteratkaisuista.

Esittelemme valmiita pelastusajoneuvoja, alustoja sekä niihin liittyviä varusteita ja ratkaisuja. Scania-alusta on tärkein tuotteemme, josta ei voi poimia yhtä tärkeää osaa.

Asia­kas pystyykin itse meidän avustuksellamme määrittelemään autosta juuri oikeanlaisen sille tarkoitettuun työtehtävään valitsemalla laajasta valikoimasta oikeat komponentit, vetotavan ja varustelun.

SUIHKUJÄRJESTELMÄT

Kuva: K-H Pela / Tomi Jokela

DEKONTAMINAATIOKONTIT

KITA Kiinteistö & Talotekniikka media Aula-1 Käy aulasta hakemassa uusin KITA-lehti niin saat ajankohtaista tietoa siitä, mitä alalla tapahtuu. KITA on korkeatasoinen kiinteistön, talotekniikan ja korjausrakentamisen asiantuntijoille suunnattu valtakunnallinen toimialalehti.

Olemme monikanavainen media. Printtilehden lisäksi lehtemme on vapaasti luettavissa osoitteessa www.kita.fi.

KITA-lehden löydät aulasta. Käy www.kita.fi-sivuilla ja tilaa uutiskirjeemme, jos haluat seurata meitä sähköisesti.

Näin saat sähköpostiisi alan kiinnostavimmat uutiset ja innovaatiot suoran koneellesi.

Suomen Terästekniikka Oy Puhdistamontie 26, 05840 Hyvinkää 019 460 3600 | sales@mavatech.com www.suomenterastekniikka.fi | www.mavatech.com

6·2016

41

Esillä messuilla

Viking Life-Saving Equipment Oy B-310

Kysyimme näytteilleasettajilta, miksi kannattaa tulla juuri heidän osastolleen.

Tulli

Osastollamme on esillä tämän hetken suosituimmat asut, jotka ovat käytössä pelastuslaitoksilla Pohjoismaissa. Esillä on muun muassa maailmalla suurta mielenkiintoa herättänyt Göteborgin pelastuslaitoksen puku, josta likaantunut pintakangas voidaan poistaa tehtävien jälkeen ennen ajoneuvoon siirtymistä. Paikalla ovat messujen aikana myös päämiehet PBI Performance products-, W.L. Gore- sekä Trellchem-yrityksistä.

Tärkein tuotteemme on esimerkiksi mainittu puku sekä VIKING TECH -asu, jonka valikoimasta löytyvät sekä päällystölle että miehistölle tarkoitetut kevytasut.

B-420

Tule osastollemme keskustelemaan kanssamme toimitusketjujen turvallisuudesta. Osastollamme tullivirkailijat vastaavat tarvittaessa myös tullimenettelyihin liittyviin kysymyksiin. Tullin huumekoiranäytökset ovat jokaisena messupäivänä klo 13 ja klo 15. Esitysten välillä koirat vierailevat osastollamme.

ADVANZ Ketterä ambulanssi kokoonsa nähden tilavalla hoitotilalla ja henkilöautomaisilla ajo-ominaisuuksilla.

MB Vito -alustalle rakennettu Profile ambulanssi on vaihtoehto sinulle, joka haluat ajaa ketterällä ja samalla riittävän tilavalla Mercedes-Benzillä. Viton Sprinteriä pienempi korityöhön käytettävissä oleva tila on optimoitu ensihoidon turvallisuutta, ergonomiaa ja hygieniaa silmällä pitäen.

Profile Vehicles Oy - Yrittäjäntie 1 - 74130 Iisalmi - www.profilevehicles.com

42

6·2016

Turvalliset hengitysilman tuotto- ja jakeluratkaisut

Suomen Terästekniikka Oy MAVATECH Oy

U-50

BAUER PE -sarja 100 - 850 l/min 200 ja 300 bar

Osastoltamme löydät ratkaisut kaikkiin dekontaminaatiotehtäviin. Esillä uusi emulsiolevitin MAVA10, pelastussuihkujärjestelmät sekä tietoa puhdistuskonttijärjestelmistämme.

Tärkein tuotteemme messuilla on pelastussuihku MAVA 350 PEL, joka on sekä sotilas- että siviilikäyttöön tarkoitettu kevyt ja erittäin nopeasti käyttöön otettava pelastussuihku. Vedenlämmittimen ansiosta soveltuu myös potilaiden puhdistamiseen. Sen voi tarvittaessa varustaa paaripotilaiden puhdistamisen mahdollistavalla linjastolla. Ympäristön pilaantuminen on ehkäisty likaisen pesuveden talteenottovälineillä.

BAUER PE -sarjan siirrettävät ja kiinteästi asennettavat hengitysilmakompressorit ovat huipputehokkaita ja edullisia.

Palveluksessasi maan kattava ammattitaitoinen asennus-, huolto- ja varaosapalvelu. Tekemällä kanssamme huoltosopimuksen varmistat häiriöttömän toiminnan vuosiksi eteenpäin.

Kysy tarjousta.

Lisätietoja: Reijo Raja-aho, puh. 010 550 4592, reijo.raja-aho@sarlin.com

Automaatio Energia Paineilma Teollisuusuunit

Puolustusvoimat

www.sarlin.com

B-180

Osastollamme on esillä maavoimien esittelemänä pioneeriaselajin uutta suojelu- ja pelastusmateriaalia, joista pääosaa esittävät pelastusmateriaalin huoltokontti PEMAHU sekä rauniopelastuskontti RAPEKO. Kontit on suunniteltu ja varustettu suojelu- ja pelastustoimintaan taistelukentän olosuhteissa ja niiden erityinen ominaisuus on itsenäinen toimintakyky kaikkina vuodenaikoina eri olosuhteissa. Materiaali on normaalioloissa eri joukko-osastojen sotilaspalokuntien käytössä ja osa Puolustusvoimien suorituskykyä muiden viranomaisten tukemiseen. Tästä aiheesta on messuilla myös seminaariluento keskiviikkona sekä torstaina.

Osastolla voi tutustua myös Säkylässä Porin prikaatin suojelukomppaniassa annettavaan varusmieskoulutukseen. Varusmiehiä koulutetaan suojelu- sekä pelastustehtäviin Puolustusvoimien poikkeusolojen kokoonpanoihin.

Koulutus on suurelta osin yhteneväistä pelastusalan vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutuksen kanssa.

Field Mobile TetraFlex® FMT Damm Field Mobile TetraFlex® on 2- kantoaallon TETRAjärjestelmä joka on rakennettu 19” räkkiin.

Kun tarvitset luotettavan ja kokeneen kumppanin ratkaisemaan projektisi, pyydä meidät apuun.

Olemme tottuneita toimittamaan räätälöityjä ratkaisuja nopealla toimitusajalla.

Oy Insalko Ab puh: +358-9-685 0920 insalko@insalko.fi

www.damm.dk

Virve Tuotteet ja Palvelut Oy

B-320

Osastollemme kannattaa tulla, koska meiltä saat viimeisimmän tiedon viranomaisverkko VIRVEn mahdollisuuksista.

Virve-viestintälaite on useimmille viranomaisille tärkein ja eniten käytetty työlaite! Osastoltamme löydät uusimmat Virve-viestintälaitteet ja saat ennakkotietoa siitä, mihin suuntaan Virve-viestä kehitttyy ja millaisia viestintälaitteita on tulossa. Esittelemme Suomen viranomaisille, miten Virve-viestintälaitetta voidaan käyttää tehokkaasti uusien lisälaitteiden avulla.

Kenttäväelle on esillä uusi Airbus TH9 -käsiradio sekä pieni, taskuun mahtuva TH1n-radio joka sopii muun muassa johtamisviestinnän viestivälineeksi.

Abloy Oy

B-340

Esittelemme osastollamme luotettavia ja kustannustehokkaita lukitusratkaisuja kulunhallintaan sekä helppoon ja turvalliseen liikkumiseen.

Teemoina ovat tuotteet ABLOY OPTIMA, APERIO sekä ABLOY PROTEC2 CLIQ ja EXIT-ratkaisut. Tärkeä teema ovat EXIT-ratkaisut sekä ABLOY PROTEC2 CLIQ-lukitusjärjestelmän tarjoamat monipuoliset kulunhallintamahdollisuudet ja avainturvallisuus.

arok umaan Am n t s u t u t a Tervetulo Jyväskylä ulanssiin b 016. m a a e g Ne le 7.-9.9.2 il u s s e m s u turvallisu

Uusi Amarok V6 Negea – Ambulanssi pohjolan oloihin.

Uusi entistäkin tehokkaampi Amarok V6 on maastokelpoinen, monikäyttöinen ja luotettava kumppani sairaankuljetuksen tarpeisiin. Tehokkaat 150kW (204 hv) ja 165kW (225hv) V6 TDI -moottorit yhdistettynä kahdeksanvaihteiseen automaattivaihteistoon tarjoavat suorituskykyä taloudellisuudesta tinkimättä.

Amarok V6 on varustettu jatkuvatoimisella nelivedolla ja uusimmilla ajamista helpottavilla turvajärjestelmillä.

Amarok-mallisto autoveroton hinta alk. 38 620 €*, CO2-päästöllä 206 g/km, yhdistelmäkulutus 7,8 l/100 km. Hinta ei sisällä korityön osuutta.

Suositusvähittäishinnasto 6.7.2016. Hintaan sisältyy toimituskulut 600 € ja alv 24 %. *Ambulanssi autoverosta vapaa.

44

6·2016

FinnSec B-135 Yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta vastaavat henkilöt tulevat FinnSec-messuille Helsinkiin tutustumaan uusiin turvallisuusratkaisuihin. Haluat varmasti tavoittaa nämä turvallisuusalan päättäjät vuoden tärkeimmässä tapahtumassa 2017. Osastolla myyntipäällikkö Virpi Jokitalo kertoo tarkemmin FinnSec-messujen vahvuuksista erilaisista mahdollisuuksista osallistua tapahtumaan. Varaamalla osaston nyt messuilta saat 10 prosentin alennuksen koko osastosta. Voit myös vaikuttaa osastosi sijaintiin. Tule katsomaan kartasta itsellesi sopiva paikka!

FinnSec 2017 -kansainväliset turvallisuusalan messut on vuoden tärkein alan tapahtuma Pohjoismaissa. Tapahtuma järjestetään 26.–27.9.2017 Messukeskuksessa Helsingissä.

Messukeskus järjestää FinnSec-messut Finnsecurity ry:n toimeksiannosta. Messuilla ovat esillä yritysturvallisuus ja sähköiset turvallisuusjärjestelmät sekä palo- ja pelastustoimi ja työturvallisuus.

UUSI INNOVATIIVINEN SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE INTERSPIRO INCURVE - Kevyt ja mukava - Helposti puhdistettava - Palomiesten suunnittelema - Korkeussäädettävä lantiohihna - Säädinyksikönpikakiinnitys ilman työkaluja - Uusi Inspire kasvo-osa - Hengitysventtiili pikakiinnityksellä

PART OF THE AVS-GROUP FINLAND

WWW.POLARSAFETY.FI INFO@POLARSAFETY.FI 010 613 7800

Vigiar Solutions Oy

B-175

Vigiar Solutions Oy esittelee messuilla uudenlaisen ennennäkemättömän videopohjaisen tilannekuvajärjestelmän. Järjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen panoraamakuvan seuraamisen johtokeskuksessa ja sen jakamisen sidosryhmille.

Tärkein tuotteemme messuilla Vigiar Sentinel on toteutettu kokonaisratkaisuna Cinia Oy:n kanssa, joka toimittama monikanavareititin (CMkr) tarjoaa saumatonta tiedonsiirtoa kaikissa olosuhteissa. Reititin osaa hyödyntää jopa viittä rinnakkaista tietoliikenneyhteyttä valitsemalla niistä parhaan käytettävissä olevan. Ratkaisu täyttää vaativat tietoturva- sekä olosuhdevaatimukset. Ratkaisu on ainoa Suomen Puolustusvoimien toiminnallisuusvaatimukset täyttänyt monikanavareititinratkaisu. Ajoneuvo- ja henkilökamerat järjestelmään toimittaa HIKVISION. Heidän monipuolinen ja laaja kameravalikoimansa on tämän hetken paras.

SALSA-

HÄLYTYSOHJELMISTO

• Hälytystiedot ja reitti kohteeseen • Ilmoittautumiset puhelimista tai hakulaitteista näytölle • Hälytysten ja ilmoittautumisten edelleenvälitys • VIRVE-, GSM-, IP- ja YLLI/SKL-liitännät • Ryhmätekstiviestien lähetysmahdollisuus • Ilmoitustaulu • Ajoneuvokäyttöön ääniohjattu navigointi ja statuspainikkeet • UUTUUS: SASCA-älypuhelinsovellus

(03) 630 830 • ea@elektro-arola.fi • www.elektro-arola.fi

SOS-Asu Ky

Uusiouutiset/ TTT/ Kemia-lehti B-328 Osastoltamme saat ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa julkaisujen muodossa. Voit napata maksutta mukaasi tuoreet numerot konsernimme julkaisuista. Jaossa ovat työhyvinvoinnin erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus, kemian ja bioalan yleistajuinen Kemia-lehti sekä kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset. Tartu myös messujen tilaustarjouksiin!

Tärkein tuotteemme messuilla on työhyvinvoinnin erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus. Se antaa tutkitusti käytännöllistä, monipuolista, ajankohtaista ja luotettavaa tietoa työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

MiniBagger öljynkeräin kaikkiin Faster veneisiin

B-303

SOS-Asu tarjoaa uusimmat ja turvallisimmat suojavaatteet vaativiin ensihoito- ja pelastustehtäviin. Haluamme tarjota laadukkaat työasut järkevään hintaan. Kaikki tuotteemme on valmistettu uusimpien EN20471-standardien mukaisesti. Olemme pyrkineet käyttämään tuotteissamme parhaita mahdollisia materiaaleja. Suomalainen suunnittelutyö takaa sen, että vaatteet sopivat käyttäjän päälle. Yli 20 vuoden kokemuksen pohjalta SOS-Asu pystyy suunnittelemaan ja toimittamaan asukokonaisuudet alan vaativimpiinkin tehtäviin. Vahvuuksiamme ovat myös nopeat toimitukset ja räätälöidyt tuotteet. Asiakkaitamme ovat pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat ja ensihoitajat. Valikoimiimme kuuluvat esimerkiksi ensihoidon työasut, väliasut, huomioliivit, asemapalveluasut, takit ja sammutuskäsineet.

Turvallisuusmessuilla esittelemme uudet heijastinliivit pelastuslaitoksille. Osastoltamme löydät myös muut vaatemallimme.

Tervetuloa Turvallisuusmessuille osastollemme B-211

MiniBagger öljyn sivukeräin on kustannustehokas ratkaisu paikallisen öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen rannikoilla, järvillä ja satamissa. Öljynkeräin sopii kaikkiin Faster veneisiin, jotka huippuunsa hiotuin käyttöominaisuuksin ovat luotettava valinta ammattilaiskäyttöön.

• Patentoitu harja-kamparatkaisu kaikkien öljylaatujen, jopa dieselin tehokkaaseen keräämiseen • Nopea ja vaivaton käyttöönotto • Mahdollistaa öljyn keräämisen myös hyvin matalissa vesissä • Faster veneen huippuunsa hiotut käyttöominaisuudet • Tavallista kestävämpi Suomalainen alumiinivene • Ihanteellinen käsitellä vaikeissakin olosuhteissa

Yhteistyössä

46

6·2016

Näe ja kokeile nämäkin tuotteet B-355 U-60

Ensiesittelyssä Suomessa!

Teknosafe

facebook.com/teknosafe

Turvallisuus-messuilla osastoillamme

www.teknosafe.fi info@teknosafe.fi

TEKNOSAFE OY | Sauramonkuja 1, 55800 Imatra | Puh. 05 680 7700

CPE Sales Finland Oy

B-345

Tarjoamme pelastusalan ammattilaisille kattavan valikoiman laadukkaita tuotteita ja suojavarusteita jokapäiväiseen käyttöön, muun muassa Uudet Haix-turvajalkinemallit sekä C.P.E.- ja Helikon-mallistot.

Tärkein tuotteemme messuilla on palojalkineista uusin Haix Fire Eagle, joka on markkinoiden kevein Type F2A -luokan kenkä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö B-241 Esittelemme osastollamme Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutuspalveluja yrityksille sekä palokuntakoulutusuudistusta.

Osastollemme kannattaa tulla keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa yritysten paloturvallisuudesta, erilaisista koulutusvaihtoehdoista sekä kansainvälisen toiminnan tarjoamista tietolähteistä ja hyvistä käytänteistä.

6·2016

47

Dräger Suomi Oy

J5L-Production

B-331

J5L-Production on erikoistunut valmistamaan erikoisajoneuvoja vaativaan viranomaiskäyttöön. Osastollamme on esillä uusi Mercedes-Benz Vito ensihoidon johtoauto. Autossa on johtoautokäyttöön suunniteltu J5L-katonkorotus, sisustussuunniteltu. Auto on toteutettu myös ergonomiseksi ja tilankäytöltään tehokkaaksi.

Rescari Oy

B-244

Esittelemme Resca-monitoimilauttaa, joka sai vuona 2012 Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon. Lautan kehittelijä on ylipalomies Ari Toivari Tampereelta. Tule tutustumaan monitoimilauttaan tai kertomaan käyttökokemuksistasi Rescasta.

48

6·2016

B-231

Tervetuloa tutustumaan uusinta teknologiaa edustaviin Dräger-tuotteisiimme. Esittelyssä on muun muassa uudentyyppinen FPS-COM 7000 -viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa ryhmän sisäisen ja ryhmien välisen handsfree-viestinnän. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin FPS 7000 -kokonaamareihin.

Esittelemme myös kattavasti vaarallisten aineiden torjunnassa tarvittavia suojaimia ja mittareita sekä puhdas paloasema -teemaan liittyviä tuotteitamme.

Standby Oy Ab

B-330

Osastollamme on esillä kattava valikoima tuotteita hälytysajoneuvoihin, kuten varoitusvaloja ja väyläsähköjärjestelmiä.

Myös suosittuja Scenelite-sivutyövaloja on laajasti esillä.

Messuilla on mukana myös R-124 akun ylläpitäjä, joka estää lyijysulfaattikiteiden kapseloitumista ja hajottaa jo kapseloituneita kiteitä. Se lisää akun käyttöikää vähintään 50– 100 prosenttia, ja säästää myös laturia sekä starttimoottoria. Akuista riittää virtaa pidempään eikä niitä tarvitse vaihtaa jatkuvasti uusiin. R-124 on ollut menestys muun muassa Oslon alueen ambulansseissa.

Veikko Nummela Oy

Sarco Oy

B-201

Jos tarpeesi on laatu ja hyvä palvelu ja haluat hyviä Suomessa valmistettuja tuotteita, tervetuloa messuosastollemme kuulemaan ja näkemään lisää ja kysymään messutarjouksia.

Sarco on vuonna 1926 perustettu yritys, joka on erikoistunut hälytys- ja viestintätekniikan laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun sekä valmistukseen.

Hälytysajoneuvojen valot ovat merkittävä osa Sarco Oy:n liiketoimintaa. Valmistamme elektronisia hälyttimiä, ohjausjärjestelmiä, työvaloja sekä hälytysvaloja Lahdessa sijaitsevalla tuotantolaitoksella. Kaikki valmistamamme tuotteet ovat R65-luokan kaksi hyväksyttyjä. Maahantuomme ja edustamme myös muiden valmistajien tuotteita. Olemme Federal Signal Vaman edustajia Suomessa.

Myös väestönsuojelu on yksi toiminta-alueista. Sarco on toimittanut suurtehohälyttimiä sekä järjestelmiä niin Puolustusvoimien kuin siviiliviranomaistenkin käyttöön. Laitteisto ja järjestelmä erilaisissa kokoonpanoissa soveltuu kattamaan niin suuria kaupunkialueita kuin pienempiäkin alueita, kuten teollisuusympäristöjä.

Veikko Nummela Oy:n osastolta löydät paloveden pumppaukseen Suomen parhaan asiantuntemuksen ja palvelun.

Palopumput, moottoriruiskut, uppopumput sekä kaikki asiaan liittyvä materiaali ja asiantuntemus samalla osastolla.

Esittelemme myös Esteri-palopumppujen mukana toimitettavaa Thinger-kalustonhallintajärjestelmää. Järjestelmä tukee ja helpottaa muun muassa palopumpun elinkaaren hallintaa.

Olemme Suomen virallinen Hose Master -letkunhuoltolaitteiden toimittaja. Vastaamme laitteen myynnistä, asennuksesta ja huollosta. Maailman tehokkain letkunhuoltolaite on koekäytettävissä osastollamme.

Esteri-palopumput ovat ehdottomasti tärkein tuotteemme messuilla. Uudessa yhdistelmäpumpussa on normaalipaineinen ja korkeapainepumppu yhdistettynä samalle akselille. Pumpun päämarkkina-alue on ulkomailla, mutta luonnollisesti haluamme esitellä sen myös tärkeimmälle asiakasryhmällemme, suomalaiselle palomiehelle. Esittelemme myös maailman pienikokoisinta EN 1028-1-FPN 106000 standardin täyttävän ESTERI 10-6000 -palopumppua eri versioin. Pumpusta voimme valmistaa myös järeän moottoriruiskun. Pumpun valmistusmateriaalina on punametalli (pronssi) tai alumiini. Erikoistilauksesta käyttöön soveltuvin osin voidaan käyttää myös pallografiittia.

Polarsafety Oy

TR-Vesitykit Oy

B-121

TR-Vesitykit Oy:n palovesitykkimallisto kattaa huippulaatuiset vesitykit 500:sta 10000 litraan saakka. Voimme räätälöidä tuotteitamme maksimoidaksemme asiak­kaan saaman hyödyn TR-Vesitykistä.

TR-75SH, sähköhydraulinen vesitykki on äärettömän luotettava ja parhaista materiaaleista valmistettu palovesitykki. Tuote valmistetaan tinapronssista ja alumiinista. Hydrauliikalla ohjatut tykin liikkeet ovat täsmälliset ja toimivat aina ilman häiriöitä. Hydraulimoottorilla ohjattu vesitykki ei vaurioidu tai pysähdy kosteuden tai veden vaikutuksesta.

B-121

B-301

Osastoltamme löytyvät Interspiron uusimmat, tänä vuonna julkaistut tuotteet sekä tietenkin mukava ja asiantunteva henkilökunta.

Messuilla esiteltäviin tärkeimpiin tuotteisiin kuuluvat Interspiron uusi Incurve-savusukellusjärjestelmä sekä puhdas palokunta -projektia tukeva savusukelluslaitteiden ja varusteiden pesuun tarkoitettu Solorescue-pesukone.

6·2016

49

Malux Finland Oy

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry B-241 Suomen Lentopelastusseura on suurimmassa käännekohdassaan kymmenvuotisen historiansa aikana. Koulutusjärjestelmä on uudistettu kokonaan, ja kiinteäsiipisten lentokoneiden lisäksi keinovalikoimaan ovat tulossa kauko-ohjatut ilma-alukset ja moottoroidut varjoliitäjät.

Tule kuulemaan mikä on Suomen Lentopelastusseura ja mitä se tekee. Kerromme mielellämme myös miten voimme olla avuksi ja mitä hyötyjä viranomainen saa käyttäessään ilma-alusta pelastus- ja poliisitoimen tehtävillä. ”Yhdessä olemme enemmän”. Vapaaehtoissektorin tulos viranomaisen apuna on enemmän kuin osiensa summa, kun kaikki osaavat puhaltaa yhteen hiileen. Olemme samalla osastolla B-241 SPEKin kanssa.

B-327

Esittelemme palo- ja pelastuspuolelle Motorolan uusia VIRVE-radiopuhelimia. Maluxilla on vahva kokemus Motorolan niin ajoneuvo- kuin käsiradiopuhelinten toimittamisesta VIRVE-verkkoon. Motorolalla on hyvä valikoima VIRVEpuhelimia eri käyttötarkoituksiin: palo-ja pelastusmallisto MTP3000-sarja ja muulle viranomaispuolelle myös kameralla varustettu MTP6000-sarja sekä ATEX-radiopuhelin MTP8500 Ex -sarja.

Ajoneuvopuolella Motorola tarjoaa MTM5000-sarjaa, josta löytyy omat versiot moottoripyöristä erittäin raskaisiin ajoneuvoihin. Malux toimittaa myös muita ATEX-kommunikointivälineitä, kuten Ecomin GSM-älypuhelimia ja kysyttyä uutuutta ATEX-tablettia Tärkein uutuutemme on Motorolan MTP8550 Ex, joka on muodostunut maailmalla jo myyntihitiksi. Siihen on saatavana lisälaitteena ATEX-hyväksytty monikäyttöinen ANCmikrofoni-kaiutinyhdistemä, jota voi käyttää sellaisenaan kypärä- ja maskiheadsettien kanssa savusukelluksessakin.

Järjestöjen yhteinen Turva-Cafe osastolla B-241 Pelastusalan järjestöt avaavat Turvallisuusmessuilla oman Turva-Cafeen, osastolla B-241. Tarjolla on kahvikupposen äärellä ajankohtaisia keskusteluja pelastusalan uudistuksen tiimellyksessä.

Palokuntakoulutusuudistus on esillä messuilla. Siitä keskustellaan myös yhteisosastollamme. ”Opetuksen monimuotoistuminen tuo mukanaan mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan itseopiskeluun verkko-oppimisympäristössä, tehostaa palokunnassa tapahtuvaa harjoittelua ja terävöittää perinteistä kouluttajavetoista lähiopetusta”, sanoo koulutuspäällikkö Markku Savolainen SPEKistä. ”Opiskelijan vastuu omasta opiskelustaan korostuu. Palokunnan rooli opiskelijan perehdyttämisessä tehostuu siten, että kaikki opiskelijat perehdytetään palokunnassa aikaisempaa tasalaatuisemmin yhtenäisen ohjeistuksen mukaisesti ennen lähiopetusjaksoa.” ”Lähiopetus keskittyy aikaisempaa enemmän harjoituksiin oppituntien sijaan. Osaamisen varmistamiseen kiinnitetään kaikil-

50

6·2016

la kursseilla huomiota, jotta voidaan todentaa, että opiskelija on saavuttanut kurssille asetetut tavoitteet.” ”Uusi oppimisympäristö EduSPEK – sinun henkilökohtainen valmentajasi – kulkee aina mukanasi ja voit milloin tahansa kerrata aikaisemmin oppimaasi, oppia uutta ja jakaa omia oivalluksia ja tuotoksia muiden kans-

sa perinteisen tietokoneen lisäksi myös kaikilla mobiililaitteilla.”

Koulutusuudistuksesta kerrotaan B-hallin tietoiskutilassa.

Turva-Cafen avaavat osastolla B-241 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Lentopelastusseura ja Pelastustietoa julkaiseva Palo- ja pelastustieto ry.

Kuppi kuumaa & puhetta pelastusalasta!

Tule osastollemme B-241, tapaa loistotyyppejä ja tartu messutarjoukseen (printti ja verkko)

45 â‚Ź/vuosi

*koskee uusia tilauksia Ota yhteys: (03) 4246 5358 tai tilaukset@pelastustieto.fi | www.pelastustieto.fi

PELASTUSTOIMI

Pelastustoimen järjestämislaki lähdössä lausunnolle

Valtion valta kasvaa Teksti: Esa Aalto Piirrokset: Peter Bange

Pelastustoimen järjestämistä koskeva laki on lähdössä lausunnolle. Valtion ja maakuntien halutaan käyvän säännöllisesti läpi pelastustoimen asioita, jopa valtioneuvostotasolla.

V

altion rooli korostuu maakunnallisessa pelastustoimessa pelastustoimen järjestämislain myötä. Sisäministeriö käy myös säännöllisiä neuvotteluja viiden palvelulaitoksen kanssa siitä, millainen on toiminnan strateginen suunta ja miten toimintaa kehitetään ja rahaa käytetään. ”Kyse ei ole päivittäisen tekemisen ohjaamisesta, vaan strategisesta vuoropuhelusta”, sanoo pelastusylijohtaja Esko Koskinen.

Lakiluonnokseen on kirjoitettu myös, että pelastustoimintaa mitoitettaisiin entistä paremmin riskinarvioinnin ja palvelujen tarpeen perusteella.

Näin on, koska ylijohtajan mielestä toiminta ei tällä hetkellä ole riittävästi riskiperusteista.

Valtion rooli pelastustoimessa korostuu myös, kun rahat ainakin aluksi tulevat valtiolta. ”Silloin valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa pelastustoimen tasoon ja strategisiin valintoihin. Maakunnalliselle itsehallinnolle jää toki paljon vastattavaa, vaikka kehityksen voi nähdä olevan liikahdus valtion suuntaan.

Suoranaista valtionhallintoa, jossa sisäministeriöllä on selkeä ohjausvalta, lakiin ei tule.”

Koskinen pitää lakiluonnoksen keskeisenä antina myös valtion ja maakuntien entistä vahvempaa yhteistyötä. Hänen mielestään on ilahduttavaa, että pelastustoimi kiinnostaa myös valtion poliittista johtoa.

Lakiluonnoksen mukaan valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi lakia täydentävät strategiset tavoitteet valtakunnallisesti ja tarvittaessa erikseen pelastustoimen järjestämisestä vastaaville maakunnille. Lain mukaan valtioneuvosto voi antaa myös sitovia hallintopäätöksiä pelastustoimen palvelurakenteen kehittämisestä. Ne voivat koskea esimerkiksi

52

6·2016

Oulu

Kuopio

Tampere

Turku

tarkoituksenmukaista henkilöstörakennetta, toimintavalmiuden määrittelyä riskien, vuoden tai vuorokauden aikojen perusteella.

Myös sopimuspalokuntien käytön periaatteita, paloasemaverkkoa sekä ajoneuvo- ja muun kaluston yhdenmukaistamista.

Itsekriittistä omavalvontaa Lakiluonnos sisältää myös omavalvontaohjelman, jota Koskinen kuvailee säännölliseksi oman toiminnan kriittiseksi tarkasteluksi.

Tarkastelu perustuu ohjeisiin ja sääntöihin.

Siinä arvioidaan toiminnan laatua ilman ul-

© BANGE DESIGN

Helsinki

kopuolista ohjaajaa: ovatko esimerkiksi voimavarat ja toiminta riittävää?

Koskisen mukaan kentällä on nuristu yllättävänkin vähän tästä kehityssuunnasta, vaikka kritiikkiä on esitetty esimerkiksi viittä pelastustoimen aluetta kohtaan. ”Koska sosiaali- ja terveysministeriössä haluttiin ensihoito sijoittaa viiden yliopistosairaalan yhteyteen, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa pelastustoimi siihen yhteyteen, koska on tärkeää saada pelastustoimi organisatoriseksi osaksi tätä kokonaisuutta.” ”Alueellistaminen on ollut myös luonteva

askel laajemmalle ajattelulle pelastustoimessa.

Kun 400 palokuntaa muutettiin 22:ksi, vastustus oli paljon kovempaa. Toki myös yhteiskunnan ja teknologian muutos johtavat laajempiin kokonaisuuksiin.”

Sote-palvelut tullaan ensihoitoa lukuunottamatta tuottamaan 18 maakunnan alueella, joten pelastustoimen osalta yhteistyösopimuksen perusteiden laatiminen sekä rahoituksen järjestäminen ovat haasteellinen työmaa. Pelastustoimi kun kokonaisuudessaan tullaan hoitamaan viidellä alueella, vaikka pelastustoimenkin tulevat omistamaan 18 maakuntaa.

Esko Koskinen uskoo, että sopimuksen periaatteet ja rahoitus saavat oikeudenmukaisen muotonsa. Niitä pohditaan myös yhdessä pelastustoimen ja maakuntien kanssa.

Huolestunut Koskinen on siitä, että näköpiirissä ei ainakaan toistaiseksi ole riittävästi voimavaroja valtakunnalliseen kehittämiseen. ”Vahvempi strateginen ja taloudellinen ohjaus edellyttäisi enemmän voimavaroja. Järjestämislakiluonnos ei sitä tuo. Myös varautumisen koordinointiin tarvittaisiin enemmän resursseja. Kokonaan avoinna on se, mitä tapahtuu aluehallinnolle. Ne resurssit vahvistaisivat oleellisesti valtakunnallista kehittämistä.”

Järjestämislaissa todetaan, että maakunta voi haluamallaan tavalla järjestää ensihoidon.

Monituottajamalli näkyy näin myös ensihoitoa koskevassa osuudessa. Esko Koskinen pitää kuitenkin tärkeänä, että pelastustoimella ei ole lainsäädännöllisiä esteitä olla mukana ensihoidon tuottajana. ”Uskon, että ensihoidon tilanne jatkuu nykyisenä. Pelastustoimi on ensihoidon palvelutuottajana jo nyt 18 pelastustoimen alueella”, Koskinen muistuttaa.

Maakunnallisia palvelulaitoksia Auki on Koskisen mukaan se, miten viiden alueen organisaatio ja johto rakennetaan. ”Alueilla syntyy palvelulaitos, jossa pelastustoimi on yksi organisaation osa. Palvelulaitoksen johtajan alaisuuteen tulee muun muassa pelastusjohtaja. Päättämättä on se, onko hänellä päätösvaltaa eri sektorien toimintaan.

Viiden alueen pelastustoimen johto valitaan todennäköisesti kyseisten alueen maakuntien pelastuslaitosten nykyisestä johdosta, mutta ratkaisematta on se, kuka valinnan tekee. Se voidaan tehdä esimerkiksi maakuntavaltuustossa.”

Uudistushankkeen ohjausryhmässä ovat viiden alueen pelastusjohtajat. Sitä on kritisoitu, että muilta alueilta ei ole edustusta val-

Lakiluonnoksen kahdeksan tavoitetta 1. PALVELUJEN SAATAVUUS. Tavoite on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua.

2. JÄRJESTÄMISVASTUU. Pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan siirrettäväksi nykyisiltä 22 alueen pelastustoimelta viiden maakunnan tehtäväksi.

3. SYNERGIAETU. Pelastustoimi ja ensihoitopalvelut toteutettaisiin yhdenmukaisilla toimialueilla. Tavoite on pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen synergiaedun hyödyntäminen ensihoitopalveluiden toteuttamisessa sekä varautumisessa suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin.

4. JOHTAMINEN. Selkeyttää pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa.

5. KUSTANNUSTEHOKKUUS. Pelastusalan kustannustehokkuuden ja urapolkujen kehittäminen uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää.

6. YHDENMUKAISUUS. Pelastustoimen järjestelmän kehittäminen siten, että se tukee nykyistä paremmin valtakunnallisia ja yhdenmukaisia toimintamalleja, tietojärjestelmiä ja palvelutarjontaa.

7. SÄÄSTÖ. Pelastustoimen toimintamenot olivat vuonna 2014 yhteensä 390,4 miljoonaa euroa. Pelastustoimessa tavoitteena on toimintamenojen vuotuisen kasvun rajoittaminen 0,9 prosenttiin, jolloin toimintamenot olisivat vuonna 2030 yhteensä 471,0 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 48,3 miljoonan euron laskennallista säästöä.

Pykälämerkki. uudet versiot

8. HENKILÖSTÖ. Pää- ja sivutoiminen henkilöstö siirtyy viiden maakunnan palvelukseen, mutta heidät sijoitetaan lain tullessa voimaan yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueelle pääosin nykyistä tilannetta vastaavasti.

mistelussa. Koskinen korostaa, että nykyiset johtajat eivät automaattisesti tule valituksi uusien alueiden johtoon. Myöskään kelpoisuusehdoista tehtävään ei ole päätetty.

Myös rahoituksen ja yhteistyösopimuksen osalta yksityiskohdat ovat vielä auki. ”Jaettavana on noin 500 miljoonaa euroa.

Jaetaanko se nykyisessä suhteessa maakunnille vai miten toimitaan? Käytetäänkö perusteena asukaslukua vai alueen riskejä? Tässä kuullaan myös paikallisia toimijoita eri maakunnissa”, Koskinen sanoo. ”Valtiovarainministeriössä valmistellaan yleistä maakuntalakia ja rahoitusmalleja. Me olemme osa tätä kokonaisuutta.”

Järjestämislakiesityksen on määrä lähteä lausunnolle elokuussa. Parin kuukauden ku-

Kun 400 palokuntaa muutettiin 22:ksi, vastustus oli paljon kovempaa.

luessa pitäisi hallituksen esityksen tulla eduskuntaan. ”Maakunnissa olisi pikaisesti saatava myös valmistelu liikkeelle. Kokonaisuuteen liittyvä iso kysymys on maakuntiin siirtyvien työntekijöiden palkkojen harmonisointi. Pelastustoimi on osa tätäkin kokonaisuutta, jonka kuuden miljoonan euron osuus on suuressa kokonaisuudessa pieni taskuraha. Siihen menevä kuluerä on jostakin kuitenkin pois”, Koskinen huomauttaa.

Järjestämislain jälkeen uudistettavaksi tulee pelastuslaki, jonka sisältöä pohditaan 14 työryhmässä. ”Lakiin tuskin tulee suuria muutoksia, sillä on paljon uudistettavia asioita, joita voidaan toteuttaa myös ilman lainsäädäntöä. Lailla toki on merkitystä alan kehitykselle, kuten olemme historiassa havainneet. Se on aina potkaissut alan uuteen kehitykseen ja tekee sen varmasti nytkin”, Esko Koskinen painottaa.

6·2016

53

TYÖHYVINVOINTI

Palomiesten syöpäriski:

Laitokset havahtuvat työpaikan kemikaalicocktailiin pikkuhiljaa Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Mika Rinne

Valtaosa pelastuslaitoksista on herännyt syöpävaarallisilta aineilta suojautumiseen, mutta paljon on vielä tehtävää.

Työterveyslaitoksen tuoreessa hankkeessa selvisi, että muutkin kuin savusukeltavat palomiehet altistuvat vaarallisille aineille.

P

alomiesten töihin liittyy kasvanut riski sairastua syöpään, ja palomiehet altistuvat syöpävaarallisille aineille muissakin töissään kuin savusukelluksessa.

Työterveyslaitoksen hanke palomiesten altistumisesta valmistui kesäkuussa, ja viimeistään sen lopputulokset antoivat potkua pelastuslaitoksille kiinnittää huomiota työympäristön puhtauteen.

54

6·2016

Keski-Suomessa on noudatettu jo muutaman vuoden ajan Puhdas paloasema -toimintamallia. Mallin kehittäjä, paloesimies Jarkke Lahti sanoo, että tutkimus on tervetullut sysäys eteenpäin työterveydessä. ”Nyt meillä on tutkimustulokset siitä, että operatiivinen henkilöstö oikeasti altistuu näille kemikaaleille, hiukkasille ja muille yhdisteille”, hän painottaa.

Lahden mukaan vaihtelee laitoskohtaisesti, kuinka hyvin syöpävaarallisilta aineilta suojaudutaan. ”Suurimmassa osassa pelastuslaitoksia on herätty asian tärkeyteen, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta oikeasta muutoksesta voidaan puhua.”

Puhdas paloasema -toimintamalli on vielä keskeneräinen. ”Uuden ohjeistuksen myötä, joka todennäköisesti otetaan syksyllä käyttöön, muuttuu ai-

ka moni asia. Isoimmat muutokset ovat tulossa nyt, kun palomiestutkimus saatiin valmiiksi.”

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen johti kesäkuussa valmistunutta hanketta, jossa tutkittiin, vähentääkö Skellefteåmalli palomiesten altistumista operatiivisessa työssä.

Ruotsissa muutama vuosi sitten kehitetty Skellefteå-malli pyrkii vähentämään altistumista paloasemilla kiinnittämällä huomiota esimerkiksi varusteiden huoltoon.

Tutkimuksessa havaittiin, että joissain tapauksissa palopaikalla auttamassa olleet, suojautumattomat henkilöt saivat pahempia keuhko-oireita kuin ne, jotka savusukelsivat ja olivat täysin suojautuneet.

Hankkeen taustalla on kaksi tutkimusta, joiden mukaan palomiehillä on kohonnut riski sairastua muun muassa eturauhassyöpään ja melanoomaan.

� Jyväskyläläiset palomiehet Aki Tuppurainen (vas.) ja Veli-Matti Karjalainen käyvät läpi varusteitaan. Keski-Suomessa on noudatettu jo muutama vuosi Puhdas paloasema -toimintamallia.

Näin vähennät altistumista tyÜtehtävissä 1. Palokohdetta lähestytään mahdollisuuksien mukaan tuulen yläpuolelta ja ajoneuvot sijoitetaan savuttomalle alueelle. Ajoneuvojen ovet pidetään suljettuna koko toiminnan ajan.

2. Pelastustoiminnan johtaja määrittelee vaara-alueet. VälittÜmän vaaran alueella käytetään suojaustasona paineilmalaitetta ja vaara-alueella vähintään FFP3-hengityssuojainta. Suojaparien ilman riittävyys on varmistettava, jotta he kykenevät turvaamaan savusukeltavan parin toiminnan.

3. Sammutustehtävässä käytetään aluskäsineitä koko toiminnan ajan. Sammutusasun alla käytetään pitkähihaista ja lahkeista suoja-asua. Tähän tarkoitukseen soveltuu esimerkiksi väliasu.

4. Paineilmalaitteet ovat sammutustehtävässä ja jälkiraivauksessa ensisijainen hengityssuojain. Tehtävän aikana voidaan vaihtaa kevyempään suojaukseen silloin, kun paineilmalaitteelle ei nähdä enää tarvetta ja suodattimella tai puhaltimella varustetun suojaimen kanssa pystytään toimimaan turvallisesti. TällÜin tulee varmistua tilassa olevien kemikaalien määrästä ja happipitoisuudesta turvallisen tyÜskentelyn varmistamiseksi.

5. Huoltopaikat sijoitetaan riittävän etäälle, suoja-alueelle ja jaetaan likaiseen ja puhtaaseen puoleen.

6. Sammutustehtävän päättyessä likainen sammutusasu ja paineilmalaite riisutaan turvallisesti. Paineilmalaitteen kasvo-osaa pidetään kasvoilla sammutusasun riisumisen ajan ja käsissä vähintään aluskäsineitä. Varusteiden ollessa märät, suojataan kädet kemikaalinkestävillä käsineillä.

7. Käytetyt varusteet pakataan kuljetuspusseihin ja kuljetetaan mahdollisuuksien mukaan erillään henkilÜstÜstä paloasemalle huoltoon.

8. Paloasemalla varusteet ja kalusto huolletaan niille varatuissa tiloissa suojautuneena. Suojaustaso valitaan likaisuusasteen mukaan. Suojaustason määrittelyyn voidaan käyttää TyÜterveyslaitoksen ja VTT:n kehittämää rakennuspalojen jaottelua, paloluokat 1–4.

9. HenkilÜstÜ peseytyy mahdollisimman pian tehtävän jälkeen ja vaihtaa puhtaat vaatteet päälleen.

Lähde: Jarkke Lahti, Keski-Suomen pelastuslaitos

Palomiehet ASA-rekisteriin TyÜterveyslaitos totesi, että Skellefteü-mallin mukainen toiminta vähentää sekä kokonaisaltistumista että käsien kautta altistumista, mutta kaipaisi päivitystä.

Skellefteü-mallin tutkimisen lisäksi hankkeessa haettiin riskitekijÜitä, joille palomiehet altistuvat tällä hetkellä operatiivisessa tyÜssä. �SyÜpävaarallisuus-cocktail palomiehen tyÜympäristÜssä on huolestuttava, mutta oikealla suojautumisella ja tyÜtavoilla altistumista voidaan vähentää �, Laitinen toteaa.

Laitinen painottaa, että myÜs palomiehet tulisi saada ASA-rekisteriin. Se on syÜpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri, jota TyÜterveyslaitos ylläpitää. Rekisteriin ilmoitetaan henkilÜt, jotka altistuvat syÜpävaarallisille aineille vähintään 20 päivänä vuodessa. Laitinen kertoo, että pelastuslaitoksilta rekisteriin on tähän mennessä ilmoitettu vain muutamia tyÜntekijÜitä, jotka ovat savusukeltaneet vähintään 20 päivänä vuodessa. �Käsitys pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että muutenkin voi altistua. Siksi on viisasta, että palomiehet, jotka tekevät aktiivista operatiivista tyÜtä, ovat automaattisesti ASA-rekisterissä.�

Yleisiä ohjeistuksia siitä, kuinka kauan esimerkiksi jälkiraivausta voi tehdä turvallisesti, ei vielä ole olemassa. Laitinen kertoo kuitenkin esimerkin Yhdysvalloista,

jossa sikäläiset savusukellusopettajat kävivät läpi tulevia harjoitteita savusukellussimulaattorissa ilman suojaimia. Kaikki joutuivat sairaalaan, koska kärsivät vakavista hengityselimistÜn oireista. �Kysymyksessä ei vielä edes ollut oikea savu, vaan mineraaliÜljystä tehty keinosavu. Toivomme, että altistumista pyrittäisiin vähentämään mahdollisimman pieneksi, koska syÜpävaarallisten altisteiden kohdalla ei edes välttämättä tiedetä, onko turvallista rajaa altistumiselle lainkaan olemassa.�

Tutkimustuloksista levitetään tietoa kiertueella tulevien PalopäällystÜliiton kurssien yhteydessä.

TyÜterveyslaitoksen tutkimus Hankkeessa vertailtiin Skellefteü-mallia noudattavien savusukeltajien altistumista palokaasuille ja muille kemiallisille aineille verrattuna niihin savusukeltajiin, jotka eivät noudattaneet mallia.

Lisäksi hankkeessa kartoitettiin palokaasujen leviämistä paloasemilla.

Yleensä palomiehet altistuvat häälle, pah-yhdisteille tai bentseenille. Lisäksi palopaikan tai -aseman ilmassa saattaa olla monenlaisia ärsyttäviä kaasuja.

Mukana olivat Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset. Näytteitä antoi 24 huoneistopaloissa operatiivisessa toiminnassa ollutta palomiestä.

Opetus- ja koulutusvälineet ammattilaisille %

%

! & ! ! ! "

))$ (-,(( (++(&+*(+.)

WWW.INTERFIREPRODUCTS.COM

Asemanrinne 11, 08500 Lohja 0440 430 491

6¡2016

55

TYÖHYVINVOINTI

Palomiesten arvio: suurin altistus tulee likaisista laitteista Teksti ja kuva: Kaisu Puranen

P

alomiesten altistumiseen ja syöpäriskiin suhtaudutaan mietteliäästi Helsingin Erottajan pelastusasemalla. Paloesimies Juha Laine, ylipalomies Arto Sydänhelmi ja palomies Mikko Salonen kertovat, että heidän paloasemallaan matkaa Puhdas paloasematai Skellefteä-malliin on vielä, mutta sinne pitäisi ehdottomasti pyrkiä.

Miehet epäilevät altistuvansa vaarallisille aineille eniten likaisen kaluston käsittelemisessä. ”Meillä on erilaisia laitteiden pesusystemeejä ja varahaalarisysteemejä, mutta edelleenkin autossa pyöritään likaisissa vaatteissa. Meillä ei vielä kuljeta puhtaissa kamoissa keikalta takaisin päin”, Laine kertoo.

Miesten mukaan myös likaantuneista oheislaitteista kuten lämpökameroista, radioista ynnä muista saattaa tulla altistusta, vaikka muu kalusto puhdistettaisiinkin.

He korostavat, että jokaisen vuoron pitäisi osaltaan puhdistaa kalusto. ”Meillä on neljä vuoroa täällä. Riittää, että yksi vuoro jättää kaiken tekemättä”, Sydänhelmi sanoo.

Juha Laineella on takanaan uraa 30 vuotta.

Hän kertoo saaneensa iho-oireita ja alkaneensa siksi kiinnittää huomiota puhtauteen. ”Putsaan varusteeni kypäräni sisuskaluja myöten, myös keikkojen jälkeen. Käytän sisähanskoja ja kaikkia mahdollisia keinoja, joilla altistumista pystyy estämään. Pidän hanskoja kädessä esimerkiksi huollon ajan, että kontaminaatio olisi mahdollisimman pieni”, hän kertoo.

Miesten mielestä tietoisuutta altistumisesta pitäisi lisätä. ”Se ettei asia huolestuta nuoria miehiä, saattaa melkein johtua jopa tietämättömyydestä. En tiedä miten tuttu Skellefteå-malli on täällä”, Laine sanoo.

↑ Erottajan pelastusaseman miehistö kaipaisi lisätietoa altistuksesta. Savusukelluslaitteiden pesulaitteen vierellä palomies Mikko Salonen (vas.), ylipalomies Arto Sydänhelmi ja paloesimies Juha Laine.

Eteenpäin on silti menty siitä, miten asiat olivat vaikkapa kymmenisen vuotta sitten.

Aiemmat tutkimukset Kansainvälinen syövän tutkimusjärjestö IARC arvioi vuonna 2010, että palomiehillä on kohonnut riski sairastua kives- ja eturauhassyöpään sekä non-hodginsin lymfoomaan.

Pohjoismaisessa vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2014 todettiin, että 30–49-vuotiailla palomiehillä on kohonnut eturauhassyövän ja melanooman riski, yli 70-vuotiailla palomiehillä taas kohonnut riski sairastua myeloomaan, keuhkosyöpään ja mesotelioomaan.

56

6·2016

”Mitä likaisempi kypärä, sen kovempi jätkä”, Laine sanoo. ”Tutkimus avasi silmiä. Se ei ole pelkkää nokea, mitä sieltä tulee, vaan kaikennäköisiä muita vaarallisia aineita, joilla on pitkiä ja vaikeita nimiä”, hän jatkaa.

Sydänhelmi perää tutkimukselta kansantajuisia esimerkkejä. Siten hän voisi huomioida työssään altistumisen helpommin. ”Esimerkiksi, että selitettäisiin kansantajuisesti, mitä 60 minuuttia jälkiraivausta ilman hengityssuojainta aiheuttaa.”

Helsingille oma projekti Helsingin pelastuslaitoksen työntekijät ovat tietoisia suojautumisen tärkeydestä operatiivisissa työtehtävissä, arvioi laitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala. ”Altistumisriskit ja suojautuminen on huomioitu koulutuksessa, ohjeissa sekä toiminnan kehittämisessä. Henkilöstömme on myös hyvin tietoinen Puhdas paloasema -mallista, koska se oli osana Ikähankettamme. Olemme myös kehittäneet aktiivisesti suojavarusteita ja niiden huoltoa.”

Hakala kertoo, että asiasta on tiedotettu Työterveyslaitoksen tutkimuksen sekä laitoksen oman Ikähankkeen yhteydessä. Helsingistä Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui Malmin paloasema. ”Meillä TTL:n tutkimus intergroitui osaksi Ikähankettamme, jossa nousi esiin työturvallisuus ja altistuminen.

Alalla on myös kirjoitettu ja puhuttu viime vuodet Ruotsin Skellefteå-mallista.”

Helsingin pelastuslaitos käynnisti Ikähankkeen ja TTL:n tutkimuksen pohjalta altistumisen vaikutusten hallintaa kehittävän projektin torstaina 18. elokuuta. ”Kenttä on laaja, ja kokonaisuuteen menee vuosia. Siksi pitää priorisoida ne asiat, jotka eniten vaarantavat palomiesten työterveyttä.”

Gallup: 1. Pelottaako syöpäriski?

2. Mitä ongelmalle pitäisi tehdä?

Palomies Veli-Matti Karjalainen, 33, Jyväskylän keskuspaloasema: 1. Lähtökohtaisesti ei pelota. Asiasta on puhuttu Puhdas paloasema-mallin pohjalta ja riskeihin osaa kiinnittää huomiota.

2. Koko paletti koostuu pienistä asioista. Päivittäisessä toiminnassa tiedostetaan riskit. Käytän alushanskoja ja hengityssuojaimia huoltotehtävissä, savusukellustehtävissä laitan maskin päälle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ei pidä olla kuitenkaan ylivarovainen, mutta jokainen on vastuussa loppupeleissä tekemisistään. Ennen vanhaan altistumisen riskeistä ei ollut tietoakaan. Nykyisin ammattilaisen tulee tiedostaa riskit ja pitää huolta itsestään.

Palomies-sairaankuljettaja Ari Viinikainen, 48, Jyväskylän Seppälän paloasema: 1. Olen ollut paloalalla 30 vuotta, mutta ei korostetusti pelota. Tottakai sitä miettii, sillä Jyväskylän porukasta neljä työkaveria on menehtynyt syöpään juuri kun he olivat päässeet tai pääsemässä eläkkeelle. He olivat siis vanhempia kavereita. Toivottavasti työterveys reagoi herkästi mahdollisiin oireisiin. Mitä aikaisemmin syöpä todetaan, niin sitä parempi on ennuste hoidon kannalta.

2. Kehitystä on tapahtunut. Suojaukset ovat parantuneet. Tulipaloja on vähemmän kuin 1960–1970-luvuilla.

Puhdas paloasema -malli on tuonut uusi käytäntöjä. Ollaan menossa oikeaan suuntaan, kun toimitaan maalaisjärjellä. Tässä työssä kuitenkin altistuu normiväestöä enemmän.”

Teksti ja kuvat: Mika Rinne

6·2016

57

ALUE TUTUKSI

Sokkeloinen Flow haastaa yleisötapahtumatiimin Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä

Helsinki on yleisötapahtumien kaupunki. Tapahtumien turvallisuus liittyy olennaisesti pelastuslaitokseen, jolla on aiheeseen vihkiytynyt oma ryhmä. Tiheään rakennetun kaupunkialueen festivaalit kuten Flow vaativat paljon työtä.

H

elsingin Suvilahden vanha tehdasalue on elokuisena perjantaiaamupäivänä sekamelska niin Flowfestivaalin taiteellista rekvisiittaa kuin puisia kuljetuslavoja, trukkeja, johtoja, nauhoja, aitaa, telineitä ja muuta tavaraa.

Esintymislavoilla testataan äänentoistoa, elektroninen musiikki kaikuu siellä täällä tuulisessa säässä.

Käynnissä on viimeistely ja siivoaminen.

Sitten aukeavat Flow-festivaalin portit.

58

6·2016

”Tunnin, puolentoista päästä rupeamme ajattamaan autoja pois alueelta. Trukit vievät kaiken rakennuskaman. Sen jälkeen kierretään alue läpi, tarkistetaan ettei missään ole mitään ylimääräistä ja annetaan lupa avata portteja”, kuvailee festivaalin turvallisuuspäällikkö Esko Evinsalo.

Juuri nyt on myös se hetki, jolloin Flowfestivaalille tehdään palotarkastus. Paikalla ovat johtava palotarkastaja Anja Aatsinki ja palotarkastaja Sami Maskulin. Heidän tehtävänsä on tarkastaa, että festivaalin turvajärjestelyt toimivat, kuten pelastussuunnitelmassa sanotaan.

Edelliset Flow’t ovat menneet hyvin, sillä, kuten Aatsinki muotoilee, kysymyksessä on rauhallinen hyvän mielen festivaali.

Nyt edessä on kuitenkin niin uuden rakennuksen kuin uuden teltankin käyttöönotto. Helsingin energian entinen voimalaitos palvelee tänä vuonna festivaalirakennuksena, ja paikalle on pystytetty Roskilde-festivaalilla viimeksi palvellut

jättimäinen Valhalla-teltta. Lisäksi Flow on nostanut yleisökapasiteettiaan 23000:sta 25 000:een, mikä kasaa lisää painetta turvallisuusjärjestelyille.

Aatsinki kuuluu Helsingin pelastuslaitoksen yleisötapahtumatiimiin. Helsingissä yleisötapahtumien valvontaan on panostettu jo vuosikymmeniä. Nykyään Helsingin pelastuslaitos on tiettävästi ainoa laitos, jossa toimii asiaan perehtynyt tiimi.

Ryhmää tarvitaan, koska Suomen pääkaupungissa yleisötapahtumia on jatkuvasti, ja yleensä hankalassa ympäristössä.

Vilkkaimpina kesäviikonloppuina samaan aikaan saattaa olla parikinkymmentä eri tapahtumaa. Omaa luokkaansa ovat massiiviset musiikkifestivaalit kuten Weekend ja Flow. Ne työllistävät tiimiä noin vuoden etukäteen.

Ryhmän suurin työ on tarkastaa tapahtumien pelastussuunnitelmat ja muut turvallisuuteen liittyvät asiakirjat. Aatsingin mukaan se on käytännössä paperille kirjoi-

”Liian isoja artisteja liian pienillä lavoilla” Flow-festivaali nosti yleisökapasiteettiaan 23000 ihmisestä 25 000:een, mikä näkyi tungoksena festivaalilla. Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Anja Aatsinki arvioi tapahtuman jälkeen, että festivaalin yleisömassan kulkua ei pystytty ennustamaan ja kontrolloimaan riittävästi. ”Se aiheutti tungosta ja pakkautumista.”

Kun Aatsinki kävi jälkivalvontatarkastuksella festivaalilla perjantai-iltana, osa päivällä havaituista puutteista oli korjattu, osa korjattiin vielä samana iltana. Yleisömassan hallinta ei kuitenkaan onnistunut täysin suunnitelmien mukaan, vaikka ennakkovalmisteluihin oli paneuduttu huolella. ”Siellä oli liian isoja artisteja liian pienillä lavoilla, eikä ihmismäärän hallinta onnistunut, niin kuin asia oli esitetty pelastussuunnitelmassa. Alueen pinta-ala riittää yleisölle teoriassa, samoin poistumisjärjestelyt, mutta ongelmia syntyi, kun kaikki pakkautuivat samalle alueelle”, Aatsinki sanoo.

Päävastuu festivaalin turvallisuudesta on tapahtuman järjestäjällä, pelastusviranomainen puolestaan valvoo, että tapahtuman turvallisuusjärjestelyt toteutetaan pelastussuunnitelmassa ilmoitetun mukaisesti.

tettu kuvaus tapahtuman turvajärjestelyistä. ”Mikä meitä kiinnostaa, on se, miten järjestelyt todellisuudessa palvelevat aluetta ja paikalle suunniteltua ihmismäärää. Se vaatii todella monialaista pohdintaa varsinkin, kun tapahtumat järjestetään lähes poikkeuksetta tiheään rakennetussa ympäristössä.”

Rakennettu, ahdas ympäristö tuo päänvaivaa varsinkin poistumisreittien ja pelastustoiminnan suhteen. Kuinka esimerkiksi taataan pelastushenkilöstön pääsy tapahtumapaikan viereisiin kerrostaloihin tarvittaessa?

Aatsinki arvioi, että tiimi käy läpi noin 700 tapahtuman pelastussuunnitelmat vuodessa. ”Olen laskeskellut, että tapahtumien valvontaan menee 3,3 henkilötyövuotta vuodessa.”

Aluesuunnittelua ja artistijaottelua Sekä Aatsinki että turvallisuuspäällikkö Evinsalo näkevät, että Flow’n alue on erityisen vaikea turvallisuuden kannalta.

Poistumisreitit eivät ole yhtä itsestäänselviä kuin festarilla, joka on pystytetty keskelle peltoa. Flow’ssa kymmenettuhannet ihmiset liikkuvat kiinteistöjen seassa vanhalla tehdasalueella. ”Ihmisten liikuttelua saadaan hoidettua esimerkiksi aluesuunnittelulla ja artistijaottelulla”, Evinsalo sanoo.

Niin ikään Flow on täysin omannäköisensä tapahtuma, jossa visuaalisuus on suuressa roolissa. Taideteoksissakin täytyy huomioida myös turvallisuusnäkökulma, ja esimerkiksi valoefektit syövät paljon sähköä, jota tuotetaan yhdeksän aggregaatin voimin.

Flow’ssa työskentelee noin 200 järjestyksenvalvojaa. Turvallisuudesta vastaa Evinsalon lisäksi apulaisturvallisuuspäällikkö, operatiivinen turvallisuuspäällikkö ja kahdella henkilöllä miehitetty tilannekeskus.

Ensiavusta huolehtii Suomen Punainen Risti, jolla on paikalla sekä päivystys että kiertäviä partioita.

Flow’n turvallisuus ei kosketa pelkästään järjestäjää ja pelastuslaitosta. Paikalla

kiertää myös Tukesin ylitarkastaja Kari Koponen. Tukesin toimialaan kuuluu kaikki kuluttajaturvallisuuteen liittyvä. Jos ja kun Flow’ssa tarjotaan palveluja, joihin kuluttaja saa itse osallistua, Tukes valvoo niiden turvallisuusasiakirjoja. Koposta kiinnostaa esimerkiksi erään baarin yhteydessä oleva leikkimielinen liikuntarata.

Palotarkastusryhmä kiertää voimalarakennuksen, teltat, eri alueet, poistumisreitit, ravintolat ja niin edelleen. Saldona on muutamia puutteita, jotka palotarkastaja määrää korjattaviksi: poistumistiet ja niiden reitit on merkittävä, poistumisteiden esteettömyys on varmistettava, johdot suojattava kulkureiteillä ja tapaturmavaaraa aiheuttavat paikat kulkureiteillä suojattava.

Kierroksen päätteeksi Aatsinki käy vielä läpi Evinsalon kanssa Flow’n kaikki asiakirjat.

Siihen vierähtää puoli tuntia.

Tarkastajien päivä venyy helposti 16 tuntiin. Illalla he käyvät vielä paikan päällä tarkastamassa, että korjausmääräyksiä on noudatettu. ”Kun kyseessä on näin iso tapahtuma, on oikein hyvä, että menemme tekemään sinne jälkivalvontaa.”

6·2016

59

ALUE TUTUKSI

Helsinki jakaa 24 tuntia pelastukseen ja ”tabikseen” Järjestely helpottaa tekijöiden työtaakkaa. Pelkkä ensihoitovuoro kävisi liian raskaaksi.

H

elsingin pelastuslaitos on rakentanut ensihoitomallinsa tavalla, joka eroaa useimmista muista pelastuslaitoksista. Pelastaja tekee 24 tunnin työvuoroa, joka on jaettu puoliksi ambulanssi- ja pelastusyksikkövuoroon. Työntekijä toimii siis 12 tuntia molemmissa. Malli huomioidaan myös koulutuksessa, sillä kaikki Helsingin Pelastuskoulun pelastajaopiskelijat koulutetaan ensihoitajiksi. Helsingissä ensihoidossa toimii noin 360 henkilöä.

Palomies Anssi Lindqvist työskentelee mallin mukaan Helsingin keskuspelastusasemalla Kalliossa.

Laitoksella on ensihoitotehtäviä noin 55000 vuodessa, pelastustehtäviä yhdeksän tuhatta, joten ensihoitotehtäviä on paljon pelastus-

60

6·2016

Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä

puolta enemmän. Lindqvist ei kuitenkaan koe kiireistä ambulanssivuoroa raskaaksi. ”Se on niin suhteellista, mikä ketäkin stressaa. Toiset tykkäävät enemmän, toiset vähemmän tabiksesta. Ei tämä aina niin raskasta ole, mutta taukoja ei pysty pitämään oman mielen mukaan.”

Hän näkee työmallissa monia hyviä puolia.

Se toimii hyvin esimerkiksi vakavissa onnettomuuksissa. ”Kyllä se antaa paremmat mahdollisuudet toimia, kun työskentelee molemmilla puolilla. Meillä on paremmat lähtökohdat kuin esimerkiksi yksityisellä sairaankuljetuksella, koska olemme samaa organisaatiota ja tuttuja toisillemme.”

Helsingissä on toimittu ensihoitomallin

mukaan jo useita vuosia. Ensihoitopäällikkö Kari Porthan näkee, että malli säästää työntekijää. ”Tulisi liian raskaaksi, jos tekisi puhtaasti ensihoitoa 24 tuntia, ei sitä jaksaisi hirveän kauan aikaa. Tämä tasapainottaa, pelastuspuolella on sen verran hiljaisempaa verrattuna ensihoitoon.”

Ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet joka puolella Suomea viimeiset kymmenen vuotta, Helsingissä noin viiden prosentin vuosivauhtia. Lindqvist kertoo, että alkoholi on mukana monessa keikassa, mutta uskoo, ettei se yksin ei ole syypää määrien kasvuun. ”Toki alkoholi työllistää meitä, mutta se ei ole yksiselitteistä. En tiedä sitäkään, johtuuko kasvu kaupunkilaisten uusavuttomuudesta.”

← Anssi Lindqvist työskentelee Kallion keskuspelastusasemalla. Hänen mielestään työaikamalli on hyvä. ”Kyllä se antaa paremmat mahdollisuudet toimia, kun työskentelee molemmilla puolilla.”

”Jos häkeen soittava osaa sanoa oikeat avainsanat, auto liikahtaa varmasti.”

– Anssi Lindqvist

Helsingin vahvat osa-alueet säilyvät myös uudistuksessa Viiden maakunnan malli hyödyttää Helsinkiä siinä missä muitakin alueita, arvioi Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Weckstén. ”Saamme keskitettyä toimintoja voimakkaasti. Voimakas, toimiva viranomainen on aivan eri tasolla kuin kunnallinen tai alueellinen pieni toimija”, hän sanoo.

Helsingin rooli ei tulevassa maakuntajaossa kasva sen enempää kuin tälläkään hetkellä. Rooli muotoutuu sen mukaan, kuinka tehtäviä jaetaan. ”Ne osa-alueet, jotka Helsingissä ovat vahvoja, varmaan säilyvät edelleen uudistuksessa.”

Wecksténin mukaan vahvoja osaalueita ovat esimerkiksi henkilöstö- ja riskienhallinta sekä tutkimustoiminta.

Hän korostaa myös osaamiskeskuksen asemaa.

Hän epäilee, että hätäkeskusuudistuksella on osansa keikkamäärien kasvussa. ”Päivystäjä on sidottu tiukkoihin protokolliin ja henkilökohtaisesti oikeudellisessa vastuussa. Eikä paikallistuntemuskaan ole enää ihan parasta. Jos häkeen soittava osaa sanoa oikeat avainsanat, auto liikahtaa varmasti.”

Kari Porthankin löytää ensihoidon tehtävämäärien kasvulle useita syitä. ”Terveydenhuollon kiinteitä palveluja vähennetään, ja jonkunhan niitä potilaita täytyy kotona hoitaa. Vanhusväestön määrä on kasvanut reilusti, ja sekin kuormittaa ensihoitoa.”

Mitä tulevaisuuteen tulee, Porthan uskoo, että pelastustoimen uudistuksenkin jälkeen ensihoitopalvelut kuuluvat pelastuslaitokselle. ”On nimi sitten Etelä-Suomen pelastuslaitos tai mikä tahansa, laitos tuottaa ensihoitopalveluita varmaankin samassa mittakaavassa kuin nykyään.”

”Meillä on ainoa valtakunnallinen osaamiskeskus, jos Kuopion koulutusta ei oteta huomioon.”

Weckstén toivoo, että Pelastuskoulun asema vahvistuisi nimenomaan osaamiskeskuksena, sillä sellaista tarvitaan pääkaupungissa ehdottomasti. ”Henkilöstön osaamisen kouluttaminen ja kehittäminen keskitetään sellaiselle taholle, jolla se tähän mennessä on jo hyvin hanskassa. Helsingin Pelastuskoulu ja osaamiskeskus on tällainen elementti uudessa alueessa. Koulutus tulee varmasti jatkumaan.”

Tutkimustoiminnan suhteen kaikki hankkeet ovat olleet Helsingin omia, mutta laitoksella on ollut yhteistyökumppaneita eri laitoksilta ja tahoilta. ”Olemme ainoa laitos, jossa päätoiminen ammattitutkija tekee tätä toimintaa”, Weckstén muistuttaa.

HELSINGIN PELASTUSLAITOS Töissä noin 700 henkilöä. Operatiivista henkilöstöä on noin 520.

15 sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastoissa on noin 300 henkilöä operatiivisessa valmiudessa ja joista noin 150 henkilöä on savusukelluskelpoisia.

Pelastustoiminnan tehtävien kokonaismäärä Helsingissä vuonna 2015 oli 8408 tehtävää.

Pelastusyksiköt toimivat tarvittaessa osana ensihoitopalvelua ja suorittavat ensivastetoimintaa.

Pelastussukeltajien asemapaikka ja yksikkö on Erottajan pelastusasemalla.

Helsingin Pelastuskoulu on osa pelastuslaitoksen osaamiskeskusta. Pelastuskoulussa koulutetaan pelastajia ja paloesimiehiä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin.

Lähde: www.hel.fi

SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Palo- ja pelastusajoneuvot Timo Iltanen

puh. 010 555 5299

Petri Surakka

puh. 010 555 5273

6·2016

61

Tammisalon VPK:n hälytysosaston johtaja Jarkko Jokinen tähyää yläilmoihin nostolavan puikoissa. Hän on tullut mukaan toimintaan 11-vuotiaana.

ALUE TUTUKSI

Tammisalossa kohtaavat

monipuolinen porukka ja laaja tehtäväkenttä Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä

Virkeään helsinkiläiseen vapaaehtoispalokuntaan riittää tulijoita ja hälytyksille väkeä. Nostolava-auto antaa lisämaustetta työlle. VPK:ssa kaikilta operatiivista työtä tekeviltä vaaditaan lihaskuntotesti.

K

olme metriä sekunnissa on pikku tuulahdus, mutta tuntuu 27 metrin korkeudessa. Tammisalon VPK:n hälytysosaston johtaja Jarkko Jokinen ohjaa nostolava-auton lavaa yhä ylemmäs. Alhaalla levittäytyy itäinen Helsinki, merta, metsää ja asutusaluetta.

Palokunta hankki nostolava-autonsa vuonna 2012. Palokunnan päällikkö Mikko Nurmen mukaan se on ollut hyvä hankinta. Ensinnäkin auto antaa jatkuvuutta toiminnalle pitkälle tulevaisuuteen, koska sen käyttöikä on 20–25 vuotta, toiseksi se on lunastanut

62

6·2016

paikkansa Helsingissä. Yksiköllä on vuodessa 20–30 tehtävää. ”Sillä on oma selvä roolinsa pienempikokoisena, mutta kuitenkin erittäin monipuolisena ja ulottuvana yksikkönä Helsingissä, missä muut nostolava-autot ovat aika paljon järeämpiä.”

Vertailun vuoksi, Kallion keskuspaloasemalla on Suomen suurin pelastuskäytössä oleva nostolavayksikkö, joka yltää 61 metriin ja painaa 40000 kiloa. Tammisalon auto painaa 16000 kiloa. Se ei siis ole kovin iso, mutta se on ketterä.

”Kallion autolla pääsee korkeammalle, mutta vastaavasti tällä pääsee hankalampiin paikkoihin”, hälytysosaston johtaja Jokinen kertoo.

Suomessa vain muutamilla sopimuspalokunnalla on nostolava- tai konetikaskalustoa. ”Meillä on tälle toiminnalle nyt kohta 30-vuotinen historia, ja sitä kautta meillä oli osaavia kavereita”, Nurmi perustelee.

Autoon on koulutettu erikseen kuljettajat, joita on yhdeksän.

Nurmi kertoo, että auto kiinnostaa palokuntalaisia ja antaa lisämaustetta heidän tekemiseensä, varsinkin niille, jotka ovat olleet 15–20 vuotta palokunnassa.

Varatuomareita ja putkimiehiä Tammisalon VPK:n erottaa monista muista palokunnista myös se, että pulaa tulijoista

ei ole. Pääkaupunkiin mahtuu paljon VPK-toiminnasta kiinnostuneita. Aktiivijäseniä yhdistyksessä on noin 70, ja hälytyksiin riittää aina väkeä. Jäseniä myös on kaikista yhteiskuntaluokista. ”Joukko on vaihtelevaa, korkeastikoulutettua ja duunaria, nuorta ja vanhaa. Vanhemmat kaverit ovat antaneet nuoremmille näkemyksiä töistä ja opiskelusta. Täällä tehdään yhdessä, kukaan ei ajattele, onko joku varatuomari vai putkimies. Täältä saa näkökulmia eri asioihin: raksajätkä tarjoaa neuvoja remppaan ja lakimies lainopillisia neuvoja”, Jarkko Jokinen kehuu.

Pelastustoimen tuleva uudistus muuttanee myös sopimuspalokuntakenttää. Mikko Nurmi uskoo, että uudistuksessa palokuntien asema vain vahvistuu. ”Sopimuspalokunnat ovat niin kustannustehokas palveluiden järjestämismuoto, että viimeisilläkin alueilla niiden rooli tulee paranemaan ja vahvistumaan.”

Nurmella on myös näkemys debattiin, kuinka ammattimaista sopimuspalokuntatoiminnan pitäisi olla. ”Emme ole ammattilaisia, emmekä haluakaan olla, mutta me haluamme tehdä oman työmme mahdollisimman hyvin ja ammattimaisesti. Tänä päivänä ei voi olla tämän vaatimustason toimintaa ilman, että kaverit tietävät mitä tekevät.”

Ison ja osaavan pelastuslaitoksen tukena myös palokuntalaiselta vaaditaan Helsingissä paljon.

Savusukeltajat suorittavat määrävälein lääkärintarkastuksen ja tietyt koulutusvaatimukset. Lisäksi he tekevät Oulun mallin toimintakykytestin sekä lihaskuntotestin vuosittain.

Poikkeuksellista on, että myös muu operatiivinen väki testataan vuosittain lihaskuntotestillä, jossa rajat ovat hieman alemmat kuin savusukeltajilla.

”Ennen keikat olivat jännittävämpiä” Olen aloittanut joskus 1995 Vantaalta. Ei siihen varmaan yhtä syytä ole, miksi olen mukana. Ehkä se on auttamisen ja toiminnan halu, ja tämä yhteisö on aika vahva.

Alun perin sitä kaipasi jotakin järkevää ja mielenkiintoista toimintaa.

Keikat olivat aikaisemmin jännittävämpiä, kun työturvallisuuteen ja muuhun kiinnitettiin vähemmän huomiota. Joskus Vantaalla kaasupullot vain räjähtelivät vieressä, kun kohteen omistaja vielä koetti evakuoida autojaan pois palopaikalta. Nykyään sellaista ei enää tapahdu.

Minulla ei ole c-korttia, joten olen joko yksikönjohtajana etupenkillä tai sitten takapenkin mies. Opiskelen kemiaa, mutta teen atk-hommia. TKK:lla olen edelleen kirjoilla, lopputyötä vailla olen ollut viimeiset 10 vuotta.

Kovin haaste nykyään on saada nuoret liikkumaan riittävästi. Ennen kaikkea kestävyyden ja peruskunnon suhteen. Puntilla ne vielä viitsivät käydä, mutta eivät tee hyötyliikuntaa, kaikki kulkevat autolla, julkisilla.

Juha Skinnari, yksikönjohtaja, liikuntavastaava

HAIX FIRE EAGLE

CE 0197 EN 15090:2012 HI3 CI M SRC - Type F2A. Superkevyt suunnannäyttäjä, joka painaa alle 1000 g.

Paras suojaluokka F2A. Kestää vahingoittumatta yli 250 C° lämpötiloja. Vedenpitävä ja hengittävä Gore Crosstech. Kaksivyöhyke-pikanauhoitus.

Koot UK 3-12 ja ylikoot UK 12,5-15

Olemme mukana osastolla B-345.

ALUE TUTUKSI

”Vaimo sattuu olemaan viereisestä VPK:sta”

”Tämä on panokseni yhteiskunnalle” Tulin mukaan 11-vuotiaana. Meidän silloinen lastenhoitaja oli palokunnan jäsen, ja hän kertoi aina, mitä kaikkea kivaa nuoriso-osastossa oli.

Porolahden ala-asteen rekrytilaisuudessa tajusin, että tämä on se, mistä lastenhoitaja on kertonut.

Tämä on panokseni yhteiskunnalle. Voin tarjota jotain takaisin, kun olen paljon saanutkin.

Tämä on myös hyvin arvokasta nuorisotyötä. Nuoret saavat uusia kavereita, ja lisäksi palokuntatoiminnassa on myös tietynlainen kuri ja järjestys. Saadaan hyviä eväitä elämään, kuten ensiapu- ja alkusammutustaitoja, vaikka harrastus muuten jäisi.

Pari viikkoa sitten olin turvallisuuspäällikkönä palokuntanuorten leirillä Padasjoella. Vierailupäivänä tapasin lastenhoitajan, jonka kautta aikoinaan olin tullut mukaan. Oli hauska nähdä vuosien jälkeen.

Jarkko Jokinen, hälytysosaston johtaja, yksikönjohtaja

Liityin vuonna 1986 nuoriso-osastoon, mutta olin viisi vuotta pois 2000-luvun alussa, kun perustin yritystä. Nyt olen ollut taas kahdeksan vuotta mukana.

Se on varmaan yhteisö ja yhteisöllisyys, nämä kaverit ja tämä toiminta. Tämä on niin hyvää vastapainoa normaalille työlle. Olen yrittäjä ja istun tietokoneen ääressä päivät pitkät. Täällä saa tehdä käytännön hommia.

Lastenklinikan psykiatrisen osaston palo Taka-Töölössä 1990-luvulla oli ensimmäisiä paloja, joissa olen ollut mukana. Olin silloin 18-vuotias nuori kaveri. Palokunnan päällikkö oli sammutusparina ja meni lattian läpi, kun lattia paloi puhki. Nykäisin hänet ylös.

Vaimo sattuu olemaan Laajasalon VPK:sta. Olemme tavanneet VPK:n merkeissä kahdeksan vuotta sitten kesäleirillä.

Joku kysyi joskus, eikö VPK:sta löytyisi vaimoa. Nauroin siihen ja sanoin, että se on viimeinen paikka. Mutta näin kävi.

Kimmo Sonne, yksikönjohtaja

Valvonta toimii Helsingissä A

uditoitavien kohteiden palotarkastustulokset ovat parantuneet viime vuosina Helsingissä.

Tällaiseen tulokseen päätyi Helsingin pelastuslaitos arvioidessaan palotarkastuskohteiden valvonnan vaikuttavuutta. ”Seurantajaksolla vähintään kahdesti auditoiduissa kohteissa oli kokonaisuutena tilastollisesti merkitsevä positiivinen kehitys auditointituloksessa”, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Itkonen.

Helsingin pelastuslaitoksella on omanlaisensa palotarkastusmalli, jota kutsutaan omatoimisen varautumisen auditointimalliksi. Siinä auditoitavat kohteet arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen sen suhteen, täyttävätkö ne lakisääteisen tason vai eivät. Arvioitavina ovat esimerkiksi rakenteellinen paloturvallisuus ja turvallisuustekniikka. Kohteita ovat määräaikaisen palotarkastuksen piirissä olevat organisaatiot kuten ravintolat, hotellit, koulut, hoitolat, palvelutalot, päiväkodit ja niin edelleen.

Raportti Valvonnan vaikuttavuuden ar­

viointi Helsingin pelastuslaitoksen aineistoilla syntyi, kun laitoksella alettiin pohtia, kuinka valvonnan omia aineistoja voitaisiin hyödyntää. ”Palotarkastustoiminnasta on kertynyt viiden vuoden aikana hyvä seuranta-aineisto, jota tässä hyödynnettiin”, Itkonen sanoo.

Aineisto käsitti eri organisaatioiden auditointitulokset vuosilta 2010–2014. Mukana oli 6128 erillistä auditointia 4628:aan eri kohteeseen ja 1500 havaintoparia, eli kohdetta, jotka oli auditoitu vähintään kaksi kertaa. ”Huomioimme jokaisen yksittäisen kohteen kehityksen peräkkäisissä auditoinneissa. Tilastollinen testaus tekee sen, että voimme varmuudella sanoa, ettei tämä parannus johdu vain satunnaisesta vaihtelusta.”

Erityisesti positiivista kehitystä oli nähtävissä esimerkiksi varastorakennuksissa, muissa kokoontumisrakennuksissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä asuntolarakennuksissa.

← Tutkimuspäällikkö Pekka Itkonen ryhmineen sai juuri valmiiksi raportin valvonnan vaikuttavuudesta.

64

6·2016

LUOTETTAVAA SUOJAA PELASTUS- JA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISILLE

TAMMISALON VPK Perustettu 1940 Hälytys-, riskienhallinta-, nuoriso ja tukiosastot 70 aktiivijäsentä, nuoriso-osastossa 30 palokuntanuorta Omistaa oman koulutusväestönsuojan, jossa pitää turvallisuus- ja väestönsuojakoulutuksia Kalusto: pelastusyksikkö, nostolavayksikkö, pumppuyksikkö, miehistöyksikkö Helsingin kaupungin kanssa palokuntasopimus kolmesta yksiköstä Ensimmäisen yksikön lähtöaika virka-ajan ulkopuolella 15 minuuttia, virka-aikana 30 minuuttia Hälytysosastossa 24 miestä, joista 15 savusukelluskelpoisia Jäsenistön keski-ikä 33 vuotta

Työryhmän mielestä oli myös mielenkiintoista, että positiivinen kehitys oli erityisen voimakasta niissä kohteissa, joissa aikaisempi auditointi oli jäänyt alle lakisääteisen tason. ”Ne kohteet jotka olivat lakisääteisellä tasolla tai sen yli, oli taas haastavaa on saada pysymään hyvällä tasolla.”

Itkonen korostaa, että perinteinen lähestymistapa raporttiin olisi ollut tarkastella onnettomuuksien määrää valvotuissa kohteissa verrattuna niihin kohteisiin, joita ei valvota. ”Me halusimme kuitenkin tietoisesti miettiä omalla aineistollamme vaihtoehtoisia näkökulmia.”

Itkosen mukaan alun perin kyseessä oli sisäinen selvitys, mutta pian huomattiin, että teema ja tulokset ovat sellaisia, että ne kiinnostavat muitakin. ”Raportti voi toimia keskustelun herättäjänä, ja muutkin voivat hyötyä siitä. Päätettiin että paketoidaan se, vaikka lähtökohta olikin, ettei se ole kovin teoreettinen tai taustoittava.”

Työryhmä listasi raportin loppuun kahdeksan toimenpidesuositusta. Raportin materiaali julkaistaan viimeistään syyskuussa.

Helsingin pelastuslaitoksen tutkimustoimintoa työllistävät tällä hetkellä myös riskianalyysi ja tuleva palvelutasopäätös. Nykyinen on voimassa vuoden loppuun.

Tutkimustoiminnolla on meneillään paraikaa toinenkin pienimuotoinen työ, helsinkiläisten nuorten turvallisuustietojen tutkimus. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research -yrityksen kanssa, ja siitä tehtiin myös mobiili- ja tablettisovellus. Kyselyyn vastasi noin 500 nuorta. Aineisto on kerätty tänä kesänä, muttei vielä analysoitu. Tuloksia saadaan syksyn mittaan.

KOTIMAISET LAADUKKAAT SUOJAUSRATKAISUT

⇨ Teltat ⇨ Medipod potilaan eristyskapselit ⇨ Tarvikekassit ⇨ Räätälöidyt tuotteet

BIBO IS BACK!

ENTISTÄ LUOTETTAVAMPANA

BIBO ON KUIVANAPITORATKAISUSI Xylem Water Solutions Finland Oy, Vantaa, puh. 010 320 8500 www.xyleminc.com

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen

6·2016

65

KOTIMAISUUS

Lamor Corporation on öljyntorjunnan kotimainen huippuosaaja

Suurkerääjä Porvoosta Porvoolainen perheyritys Lamor Corporation on ponnistanut alkuaikojen telakkatoiminnasta reilussa 30 vuodessa maailman johtavaksi toimijaksi öljyntorjunnassa ja -keräyksessä.

Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto

”O

lemme puhtaasti suomalainen perheyritys, mutta harva tietää mitä kaikkea teemme. Moni Porvoossa tuntee nimen Lamor, mutta ei tuotteita. Siitäkin huolimatta, että Lamor on valittu niin vuoden yritykseksi kuin vuoden suomalaiseksi vientiyritykseksi”, varajohtaja Juha Muhonen luet­telee.

Lamorin pääkonttorirakennus Porvoon vanhan kaupungin reunamilla on remontin alla. Kesken jutustelun meidät keskeyteytään parin työhaastatteluun tulevan takia. He hakevat töitä ensimmäiseen kerrokseen avattavasta ravintolasta Brasserie L’amour – ymmärrettävä erehdys.

66

6·2016

Selitys Lamorin huonolle tunnettuudelle voi piillä siinä, että vientiin tuotteista menee 95 prosenttia. Öljyntorjuntalaitteistoja on myyty yli 120 maahan. Vuosittain maailmalle lähtee yli 400 merikonttiratkaisua valmiina öljyntorjuntaan. Meksikonlahden öljyvuodossa vuonna 2010 Lamorin öljyntorjuntatiimi vastasi 350:stä öljyntorjuntatyötä tekevästä aluksesta. Omien palvelukeskusten lisäksi edustaja- sekä jakeluverkosto ulottuu noin 90 maahan.

Parhaillaan Lamorilla on viitisenkymmentä henkeä töissä Perussa, jossa öljynsiirtoon käytetty putkilinjasto on pettänyt. Öljyä on päässyt valumaan maastoon ja jokiin. Öljylle

Lamor Corporation Lamor Corporation on maailman johtava toimija öljyntorjunnassa. Lamor myös johtaa maailmanlaajuista öljyntorjunnan ammattilaisten verkostoa. Yrityksen öljyntorjuntalaite- ja öljynkeräysratkaisut toimivat muun muassa maaöljyvahinkojen puhdistamisessa, satama- ja meripalveluissa, teollisuudessa, rantojen puhdistamisessa, avomeren öljyntorjunnassa, pelastustoimenpiteissä, merenalaisissa palveluissa ja arktisessa öljynkeräyksessä. Tuotteista ja palveluista noin 95 prosenttia menee vientiin, toimintaa on yli 90 maassa.

Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona.

← Asentaja Johan Kaurila (vas.) ja teknikko Mats Lindroos esittelevät Porvoon Ölstensissä öljyn- ja roskankeräysproomua, joka on tilattu chileläiseen satamaan. Rungon on valmistanut alihankintana porvoolainen Ab Magnusson & Stoor Oy. Lamorilla lisätään vielä öljyntorjunta- ja voimayksikkö. Kotimaisuusaste ”raudasta” on noin 85 ja työn osuudesta 95 prosenttia. Moottorit ja tietyt komponentit tulevat yleensä ulkomailta.

Itänaapurissa siirretään paljon öljyä. Siperiassa öljyputket ovat kovilla.

tulee kova litrahinta, kun se pitää kerätä luonnosta talteen. ”Meidän osuutemme öljyntorjuntakustannuksista on tähän mennessä noin 11 miljoonaa euroa. Päätehtävämme on tuottaa öljyntorjuntalaitteita, mutta erilaiset palvelut laitteistojen ympärillä muodostavat jo kolmasosan toiminnasta. Kasvava bisnes on myös öljyntorjuntasuunnitelmien laatiminen esimerkiksi satamille, öljy-yhtiöille ja viranomaisille”, Muhonen kertoo.

Työllistää paljon alihankkijoita Lamorin liikevaihto oli viime vuonna noin 35 miljoonaa euroa. Liikevaihto elää projektien mukaan ja voi olla toisena vuonna jopa 70 miljoonaa euroa. Palkkalistoilla on noin 120 henkeä, joista Suomessa viitisenkymmentä.

Yrityksen tuotantotiloissa Porvoon Ölstensissä ei juuri taivuteta rautaa tai hitsata. Tuotteista noin 75 prosenttia tehdään Suomessa.

Lamor työllistää paljon kotimaisia alihankkijoita, joilta tuotteet tilataan mahdollisimman valmiina. Kokoonpanon lisäksi kalusto testataan ja pakataan lähetyskuntoon. Rekat kulkevat päivittäin. USA:n lisäksi tuotantoa

↑ Varajohtaja Juha Muhonen nojaa Lamorin Minimax 50 -harjakeräimeen, jollaisia on Sipe­ rian öljykentillä käytössä tuhansia. Putkirikoissa ja -vuodoissa karannut öljy saadaan näin tehokkaasti talteen ja hyötykäyttöön jopa 50 kuutiometrin tuntivauhtia. Vesipitoisuus kerätyssä öljyssä on korkeintaan kaksi prosenttia, joten menetelmä on tehokas. Yritys kehitti jäykkäharjaisen öljykeräimen vuonna 1982. Ensimmäinen Lamorin tekniikkaa hyödyntävä alus valmistui 30 vuotta sitten. Jos sopivaa laitetta ei ole, se keksitään ja rakennetaan. Näin syntyi öljynkeräykseen sopiva kevyt ja tehokas pumppu, joita alihankkija nyt valmistaa Lamorin tiloissa Porvoossa. on myös Ruotsissa, Venäjällä ja Kiinassa. Tietyt öljyntorjuntapuomimallit vaativat paljon käsityötä. ”Tänä vuonna olemme siirtäneet tuotantoa takaisin Kiinasta Ruotsiin laadun ja toimitusten luotettavuuden takia. Alihankintaketjussa työllistämme kolmisensataa henkeä. Haemme pitkäaikaisia alihankkijasuhteita. Vuodet ovat opettaneet ja toimintavarmuus säilyy hyvänä”, Muhonen perustelee.

Siperia opetti Lamorin tarina alkoi telakkatoiminnasta, vuosi oli 1982 ja idänkauppa kukoisti. Neuvostoliiton kauppa-aluksiin tehtiin paljon korjauksia ja huoltoja. Yritys oli jo tuolloin kehittänyt jäykkäharjaisen öljykeräimen. Kun idänkauppa tyssäsi kuin seinään, päätettiin

toiminta keskittää öljyntorjuntaan. Äkkipysäys oli myös siunaus yritykselle. ”Uusi tuote ja toiminta vaati vuosien jalkatyötä ja tuotekehitystä. Piti saada maailmalla kaikki ymmärtämään öljyntorjunnan merkitys. Itänaapurissa siirretään paljon öljyä. Siperiassa öljyputket ovat kovilla. Vuosittain kerätään talteen yli 300000 tonnia putkista vuotanutta kevyttä raakaöljyä eli tankkilaivallisen verran. Voi sanoa kirjaimellisesti, että Siperia on opettanut”, Juha Muhonen naurahtaa.

Siperiaan onkin toimitettu jo tuhansia harjakeräimiä. Lamor on kerännyt sieltä arvokasta osaamista tositoimissa äärioloissa. Testialtaissa ei saa koskaan aivan oikeaa kuvaa laitteiden toiminnasta. Silti pitää testata.

ASTM eli The American Society for Testing and Materials on standardoinut ja ohjeista-

6·2016

67

KOTIMAISUUS

↓ Lamorin porvoolaiset asentajat Jerry Muhonen (vas.), Martti Pirinen ja Johan Kaurila kasasivat kiinteäasenteista öljyntorjuntapuomia MK8 teollisuuden tarpeisiin. Mahdolliset päästöt rajataan puomien sisään. Miehet viihtyvät vaihtelevassa työssään, jolla on merkitystä.

nut tarkasti muun muassa vesinäytteidenoton ja öljynkeräyslaitteiden testauksen. Lamorille on valmistumassa Porvooseen testiallas, jolla voidaan tutkia öljyntorjuntakaluston tehoa ja öljyn käyttäytymistä esimerkiksi laivan potkurien aiheuttamissa virtauksissa. Muhosen mukaan vastaavaa, näin isoa testiallasta ei ole muualla Pohjoismaissa. Siihen mahtuu jopa 30 kuutiota öljyä. ”Testaus on kallista, mutta oikotietä ei ole.”

Itänaapuri on yhä Lamorin suurimpia asiak­kaita. Öljy-yhtiöt ja niiden ympärille rakennettu toiminta työllistää. Teollisuudelle suunniteltiin oma laitesarja, sillä pienikin määrä öljyä voi häiritä esimerkiksi paperiteollisuuden prosessivedessä. Varautumista vaaditaan myös satamilta ja viranomaisilta.

Suomen malli viranomaisvastuusta öljyvahinkojen torjunnassa on maailmalla harvinainen. Öljyntuottajat velvoitetaan vastaamaan varautumisesta itse. ”Myös ympäristöpaineet ja tietoisuus ovat kasvaneet. Meksikonlahden öljykatastrofi herätti poliitikot vaatimaan varautumista. Suomessa ja Itämerellä on toistaiseksi säästytty

68

6·2016

→ Pääsuunnittelija Juha Mykkänen, 40, Porvoosta on viihtynyt Lamorilla 11 vuotta. Hän on koulutukseltaan konetekniikan diplomi-insinööri. ”Vaihteleva työ pitää mielenkiinnon yllä, pitää itsekin perehtyä ja opetella uutta.” Hänelle on jäänyt mieleen Lapin pelastuslaitoksen Kemiin tilaama öljyn talvikeräyslaite, joka on kiinni satamajäänmurtajassa. Haastavinta oli jäiden hallinta ja öljyn erottaminen jään seasta. ”Työ tehtiin nopealla aikataululla ja se onnistui hyvin. Suunnittelu aloitettiin syyskuun alussa ja laite toimitettiin maaliskuun lopussa”, Mykkänen kertoo.

pahoilta öljykatastrofeilta. Pahimmat öljyvahingot tapahtuvat meillä sisämaassa ja maalla, ei merillä.” ”Vuosituhannen alussa keskusteltiin siitä, että vahinkoriski on vähintään kymmenkertaistunut. On ihme, ettei mitään vakavampaa ole sattunut. Läheltä piti -tilanteista on selvitty hyvällä tuurilla ja tarkalla meriliikenteen valvonnalla”, Muhonen painottaa.

Hyville keksinnöille mahdollisuus Viranomaisten kanssa yhteistyö on tiivistä, erityisesti Suomen ympäristökeskuksen, mutta myös pelastuslaitosten kanssa. ”Tapaamme säännöllisesti, järjestämme koulutuksia ja osallistumme harjoituksiin.

Suomessa öljyntorjunnan parissa toimii pieni ja tiivis porukka. Ammatti-ihmisillä syntyy hyviä ideoita, joita otamme mieluusti vastaan.

Haluamme myös antaa hyville keksinnöille ja yrityksille mahdollisuuden maailmalla meidän verkostojemme kautta”, Muhonen lupaa.

Hänen mukaansa Suomeen mahtuu muitakin alan valmistajia. Kilpailua on jonkin verran ja hintakilpailu maailmalla kovaa.

”Meillä on kuitenkin vuosikymmenien vankka kokemus maailmalta ja tiedämme minkälaisia laitteistoja tarvitaan. Meillä on myös kattava perusvarasto, jos maailmalla tapahtuisi iso öljyvahinko. Pystymme myös nopeasti toimittamaan asiakkaalle korvaavan laitteen tilalle.”

Lamor toimittaa tarvittaessa asiakkaalle kokonaisen öljyntorjunta-aluksen. ”Suomeen ei juuri veneitä mene, mutta maailmalle 10–15 alusta vuosittain. Aluksissa haetaan yleensä monikäyttöisyyttä, jossa öljyntorjunta on yksi käyttötarkoitus. Usein myös vanhoihin aluksiin lisätään öljyntorjuntavalmius. Teemme asennukset telakan kanssa yhteistyössä. Lamorin laitteisto on tällä hetkellä työn alla kolmeen venäläisalukseen ja yhteen suomalaiseen jäänmurtajaan. Olemme toimittaneet ympäri maailmaa noin 1500 alusjärjestelmää”, Muhonen kertoo. ”Toivon, että pelastustoimen uudistuksessa öljyntorjunta säilyy tärkeänä varautumisen muotona.”

Lamor Corporation on myös aloittanut yhteistyön Polyeco Internationalin kanssa, jolla

Kun kaiken täytyy olla kunnossa. ↑ Lamorin toimipisteissä pysytään ajan tasalla projekteista ja tapahtumista eri puolilla maailmaa. Parhaillaan väkeä ja kalustoa on öljyntorjunnassa muun muassa Perussa. Kaikki onnettomuudet eivät ylitä uutiskynnystä länsimaissa. Öljyn peittämä harjakeräin kertoo karua kieltään.

↑ ASTM (The American Society for Testing and Materials) on standardoinut ja ohjeistanut tarkasti muun muassa vesinäytteidenoton ja öljynkeräyslaitteiden testauksen. Lamorille on valmistumassa Porvooseen testiallas, jolla voidaan tutkia öljyntorjuntakaluston tehoa ja öljyn käyttäytymistä esimerkiksi laivan potkurien aiheuttamissa virtauksissa. Varajohtaja Juha Muhosen mukaan vastaavaa, näin isoa testiallasta ei ole muualla Pohjoismaissa. ”Siihen mahtuu jopa 30 kuutiota öljyä. Testaus on kallista, mutta oikotietä ei ole.”

www.millog.fi

Meiltä saat suojelu- ja pelastusalan järjestelmien ja laitteiden tarkastukset, testaukset ja huollot sammutuskalustosta pelastusjärjestelmien ja henkilösuojavälineiden kunnossapitoon.

Olemme Scott-paineilmahengityslaitteiden valtuutettu huoltopiste.

Tiedämme, mitä käyttövarmuus tarkoittaa käytännössä ja miten laitteet palvelevat käyttäjää kustannustehokkaasti koko niiden käyttöiän.

Silloin kun tavallinen ei riitä, on oikea osoite Millog.

Ota yhteyttä!

Pertti Tenhunen, puh. 040 315 7051, pertti.tenhunen@millog.fi

Sarco LED

SARCO LED

Sarco Oy

Varoitus ja Työvalot VAROITUSJA TYÖVALOT

↑ Porvoolainen teknikko Mats Lindroos, 32, kehuu Lamoria parhaaksi työpaikakseen. Hän testaa, pakkaa ja kasaa projektit lähetysvalmiiksi maailmalle. Työssä saa käyttää myös ruotsia ja englantia tarpeen mukaan. Hän tulee aamuseitsemäksi töihin ja työt loppuvat kolmelta iltapäivällä. Parhaillaan hän kokosi lähetystä Kiinaan. Alalle ei ole erikoiskoulutusta, joten työ opettaa tekijäänsä.

on vahva kemikaaliosaaminen ja maailmanlaajuiset verkostot. Polyeco Group tarjoaa laajan palveluvalikoiman, kuten hätäsuunnittelu-, koulutus-, talteenotto-, korjaus- ja jätteenhallintapalveluja viidessä maanosassa sijaitsevassa 20 toimintayksikössä.

Suomalaiset hyväksytyt LED-pohjaiset varoitus- ja työvalot

Suomalaiset hyväksytyt LED pohjaiset lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi varoitusKatso ja työvalot tai soita (09) 777 1500

www.sarco.fi: 09 777 1500 0707_Advert_Design_1.indd 1

8/16/12 3:40 PM

TAPASIMME

Pelastajiksi opiskelevat Suvi Suojalehto (vas) ja Sanna Elonen ovat myös personal trainereita. Tietämys treenaamisesta on auttanut heitä räätälöimään oman treeni­ ohjelman sellaiseksi, että se tukee palomie­ hen ammattia.

70

6·2016

Helsingin pelastajanaiset:

Duunin juju piilee yllätyksessä Lukuvuosi Helsingin Pelastuskoulussa on yllättänyt Sanna Elosen ja Suvi Suojalehdon monta kertaa positiivisesti. Ryhmähenki, opintojen laajuus ja opettajien asenne on heidän mielestään huippuluokkaa. Nyt naiset tekevät työharjoitteluaan kesätöissä.

Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä

H

elsingin Pelastuskoulun pelastajaopiskelijoilla Sanna Elosella ja Suvi Suojalehdolla on takanaan yksi lukuvuosi Helsingin pelastajakoulussa. Kesä menee työn merkeissä. Elonen toimii pelastajana Kallion paloasemalla ykkösvuorossa, Suojalehto Mellunkylän kakkosvuorossa. He ovat ehtineet työskenellä asemillaan nyt parisen kuukautta. ”On jännä fiilis, että töihin menemistäkin odottaa, se tuntuu aina kivalta”, Suojalehto sanoo.

Elonen kertoo ottaneensa tavoitteekseen oppia joka päivä jotakin uutta. ”Olen yrittänyt pitää siitä huolen. Onneksi esimiehet ottavat mukaan keikoille silloinkin, vaikkei välttämättä olisi oma rooli tulla mukaan.”

Molemmat myöntävät, että työn alku jännitti, varsinkin se, herääkö päivystysvuoron aikana öisiin hälytyksiin. Pelko oli kuitenkin turha. ”Kyllä sitä kuitenkin lähtee aika sähäkästi sikeästäkin unesta, housut jalkaan ja menoksi”, Suojalehto sanoo.

Heitä mietitytti myös se, miten kaikki vuoden aikana opittu sopisi käytännön töihin ja osaisivatko he tarvittavat asiat. ”Onko valmis ja mitä sitten, kun tulee erilaisia keikkoja, kun ei ole kokemusta? Osaako toimia, muistaako kaiken? Kaikki helpottui, kun työ alkoi.

Kaikki ottivat niin älyttömän hyvin vastaan”, Suojalehto sanoo.

6·2016

71

TAPASIMME

↑ Sanna Elonen tekee harjoitteluaan Kallion paloasemalla, Suvi Suojalehto Mellunkylässä. Molempien kesä on sujunut hyvin, vaikka työn alku jännitti.

Pelastajaopiskelijat kehuvat työpaikkojensa ilmapiiriä. He sanovat, ettei heiltä odotettukaan täydellistä suoritusta, koska he ovat vielä opiskelijoita. ”Hyvä mieli on tärkeää, painottaisin sitä.

Jokainen työntekijä omassa vuorossa panostaa siihen, että meillä on hyvä olla ja pystymme kysymään, kun on kysyttävää”, Elonen kertoo.

Nainen palomiehenä ei ole aiheuttanut enempää kakistelua.

”Pääsääntöisesti kaikki on sujunut tosi hyvin, mutta olen pikkuisen törmännyt mielipiteisiin tästä asiasta. Silti ne mielipiteet on pystynyt ottamaan niin, etten ole ottanut niistä itseeni. Tulen hyvin toimeen jokaisen kanssa, eikä missään ole havaittavissa syrjintää”, Suojalehto kertoo.

Naiset näkevät, että tilanne on uusi sekä heille molemmille että joillekin heidän työkavereistaan.

NOPEAT Kuka olet ja mistä tulet? Sanna Elonen Raaseporista Ikä? 28 Perhe? Kumppani kotona Mikä sytyttää? Onnistumiset haastavissa tilanteissa ja yhteistyö Mikä sammuttaa? Toistuvat hälytykset samaan osoitteeseen Pelastajan tärkein ominaisuus? Can do -asenne Kuka olet ja mistä tulet? Suvi Suojalehto Vantaalta Ikä? 32 Perhe? Kihloissa, kaksi lasta Mikä sytyttää? Yllätyksellisyys Mikä sammuttaa? Vesi Pelastajan tärkein ominaisuus? Auttamisenhalu

72

6·2016

”Jotkut ovat olleet alalla kauan, ja kun miettii, millaista elämä on ollut esimerkiksi 30 vuotta sitten… Meidänkin pitää ymmärtää se. Ei se hetkessä muutu, ja se on ihan ok”, Elonen pohtii.

Rambo-päivä oli kohokohta Tulevien pelastajien mielestä parasta työssä on yllätyksellisyys. Keikasta on jokin käsitys, mutta samaan aikaan ei mitään käsitystä. ”Sen aika nopeasti tajusi harjoittelun alussa, että tässä varmaan koko duunin juju piilee.

On siisti fiilis lähteä keikalle, kun vähän jännittää, miten osaa toimia, mitä siellä on vastassa. Mutta keikat ovat menneet tosi hyvin, ja on jälkeen päin jäänyt hyvä tunne”, Suojalehto kertoo.

Kummallekaan ei vielä ole tullut vastaan mitään ylitsepääsemätöntä. ”Toki se jännittää, jos tulee joku oikeasti vaativa tilanne, traumaattinen. Mutta sitä varten täällä ollaan, että halutaan ottaa selvää niistä”, Elonen sanoo.

Surullisia ihmiskohtaloita molemmat ovat todistaneet, mutta tilannepaikalla niitä ei pohdita. ”Sitä on niin työmoodissa, että keskittyy tekemään hyvin sen, mitä on käsketty, ja sitten seuraavan tehtävän. Ei siinä oikein ehdi ajatella muuta”, Suojalehto kertoo.

Asiat eivät jää kaivelemaan, koska niiden suhteen tekee aina parhaansa. ”Pakkohan sen on riittää, että tekee par-

Hälytys- ja viestintälaitteet

Pakkohan sen on riittää, että tekee parhaansa. – Suvi Suojalehto

HÄLYTYS- ja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä

haansa. Raskaaksi kävisi, jos jokaisen tehtävän kohdalla ottaisi liikaa itseensä”, Suojalehto sanoo.

Opiskelun suhteen puolestaan opintojen laaja-alaisuus on yllättänyt molemmat naiset. Suojalehto kertoo, että opetuksessa on tullut esiin sellaisia asioita, joita he eivät olisi kuvitelleetkaan koskaan opiskelevansa. ”Tässä on esimerkiksi päässyt ajamaan kaikenlaisia ajoneuvoja metrosta veneeseen.”

Molemmat painottavat 15 opiskelijan kesken vallitsevaa saumatonta ryhmähenkeä, jollaista he eivät osanneet toivoakaan. Positiivinen yllätys on ollut myös se, että opettajia kiinnostaa henkilökohtaisesti, kuinka hyvin oppilas on sisäistänyt asiat. ”Tämä ei ole kuin yliopisto tai ammattikorkeakoulu, jossa opiskelija itse vastaa, että käy luennoilla. Opettajat ovat meitä varten, ja tulevat koputtamaan olkapäälle ja kysymään, ha­ luaako vielä käydä läpi asian”, Elonen kertoo. ”Heille ei ole ihan sama, miten pärjäämme, kun koulu loppuu, vaan he haluavat toimia, niin kuin kouluttaisivat meistä jokaisesta itselleen työkaverin”, Suojalehto lisää.

Naiset uskovat, että kaikkia pelastajaopiskelijoita yhdistää se, että he ovat lähteneet opiskelemaan aikuisiällä ja heittäytyneet asiaan, josta osalla ei ollut etukäteen mitään tietoa.

Koulutus kestää kaksi vuotta, ja sen jälkeen edessä on vuoden työharjoittelu.

Tähän mennessä opiskelun huippuhetki on ollut molemmille ”Rambo-päivä”, pintapelastuskurssi Lohjalla Meriturvassa, jossa muun muassa testailtiin erilaisia pelastuslauttoja ja niihin pelastautumista myrskyssä.

Opiskelijat vinssattiin helikopteri­ simulaattoriin ja pudotettiin alas rahtilaivan pelastussukkulassa. ”Siinä on 14 metriä vapaapudotusta, sukkula käy veden alla ja pomppaa pinnalle. Sitten siitä tulee ohjattava pikku laiva. Se oli tosi hienoa. Kaikki istuimme muna-asennossa siellä selkä menosuuntaan ja odotimme, koska tämä lähtee. Tällaista ei ikinä voisi kuvitella tekevänsä missään muualla”, Suojalehto kertoo.

Äijäjoogaa asemalla Tulevat pelastajat toivovat uraltaan kokemusta ja kokemuksen tuomaa varmuutta. ”Että olisi aina vain helpompi mennä keikkapaikalle ja tulisi rutiinia, vaikka tilanteet ovatkin aina uusia”, Elonen sanoo.

Molemmat naiset toivovat myös pysyvänsä terveinä uransa aijan.

Kummatkin ovat personal trainereita, ja lisäksi Elonen toimii Jokereiden Bja C-junioreiden valmentajatiimissä.

Liikunnallisen ammatin takia oman treenaamisen räätälöinti palomiehen työtä silmällä pitäen on helppoa. ”Se on tuonut ihan uudenlaista motivaatiota treenaamiseen. Miettii kuntoa, olkapäitä, minkä tyyppisiä asioita työssä vaaditaan”, Suojalehto kuvailee.

Personal trainerin työ on tuonut molemmille erityisesti tuntemusta omasta kehostaan. He tietävät heikkoutensa ja vahvuutensa. ”Se on asia, jonka jokaisen palomiehen pitäisi pystyä viemään mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman jalostettuun muotoon”, Elonen sanoo.

Naiset ovat myös jakaneet treenikäytäntöjään työkavereilleen. Esimerkiksi Elonen veti kollegoilleen ”äijäjoogan”. Elonen kertoo, että tunnille osallistui yllättävän moni, ennakkoasenteista huolimatta.

Kun naiset vuosi sitten pääsivät pelastajakouluun, he saivat paljon huomiota medialta. Juttuja tekivät niin iltapäivälehdet kuin Ylekin. ”Se tuntui vähän hassulta, koska ei olisi itse halunnut tehdä siitä numeroa. Sen ymmärtää, että se kiinnostaa, mutta aikansa kutakin. Hyvä, että pahin hömpötys on ohi”, Elonen hymähtää. ”Se oli itselle tärkeä asia. Olin su­ per­­ylpeä kun pääsi kouluun ja saavutin tavoitteen, mutta siitä ei olisi tarvinnut tehdä niin isoa numeroa”, Suojalehto sanoo. ”Tässä työssä on niin monia elementtejä, jotka tukevat itselle tärkeitä arvoja. Yhteistyö, perhemäinen tapa olla ja kokea asioita, sellaista ei löydy muualta”, Elonen toteaa.

• SNP status/navigointi -ohjelmistosovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA- ja JULUEN-ääni- ja valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR -radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät

Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi

Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistö- ja johtoyksiköihin

www.standby.fi

www.suomenpelastuskeskus.fi

HARJOITUS & KOULUTUS

Harjoitus Keravalla nosti esiin hyviä kehitystarpeita

Vankilassa palaa!

Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto

Keravan vankilan suljetun osaston itäisellä selliosastolla vangit alkavat riehua ja hajottaa paikkoja. Vajaan tunnin päästä lau­ keaa palohälytys. Vartijan mukaan koko osasto itä kolme oikea on savun täyttämä. Kaksi osastoa määrätään evakuoitavaksi ulkoilupihalle. Paikalle hälytetään pelastuslaitoksen yksiköt Keravalta ja Tuusulasta.

O

nneksi oli kyse kaksiosaisesta voimankäyttö- sekä palo- ja pelastusharjoituksesta toukokuun loppupuolella. ”Vankilat ovat omanlaisensa maailma ja täällä toimiminen vaatii aukotonta yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa. Viimeksi kolme vuotta sitten meillä oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa yhteinen harjoitus, joka poiki aika räikeitä epäkohtia. Nyt niitä

74

6·2016

on korjattu ja olen antanut lähes koko henkilökunnalle alkusammutus1-koulutuksen.

Nelisenkymmentä henkilöä on suorittanut sellipalon sammuttamisen läpilyöntiputkella ja pelastamisen savuisesta tilasta. Saimme talon johdolta viikon harjoituksiin”, iloitsee Jukka Tuunanen.

Hän toimii Keravan vankilassa kiinteistöhuollon työnjohtajana. Tuunanen kouluttaa eri vankiloiden henkilökuntaa tulitöissä, alku­ sammutuksessa ja työturvallisuudessa. Jossain muodossa Keravalla harjoitellaan viikottain esimerkiksi henkilön haltuunottoa ja evaku-

ointia. Tuunasen mukaan ikä näkyy vuonna 1891 valmistuneessa vankilarakennuksessa. Sitäkin tärkeämpää on säännöllinen harjoittelu.

Päivystäjälle on hankittu Virve-radio. ”Palokatkoja on tekemättä ja läpivienneistä olen huolissani. Olemme tilanneet urakoitsijan laittamaan niitä kuntoon.”

Harjoitus koettiin niin tärkeäksi, että päivystävä rikosseuraamusesimies Anni Mäkinen tuli mukaan tarkkailijaksi vapaapäivänään. ”Haen harjoituksesta itselleni varmuutta, jos oikea tilanne tulee joskus eteen. Päivystäjänä osaan sitten paremmin liikutella eri palasia kentällä.”

Harjoitus toteutettiin normaalihenkilöstöllä ja resursseilla. ”Meillä ei ole savusukelluskelpoisia varti-

← Työnjohtaja Jukka Tuunanen Keravan vankilasta (vas.) ja palomestari Kalle Kaipainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta olivat tyytyväisiä palo- ja pelastusharjoitukseen.

Erityisesti viestinnässä huomattiin kehittämisen varaa.

Hälytys- ja viestintälaitteet

← Itäisessä selli 15:ssa oli syttynyt tulipalo ja sieltä pelastettiin tajuton henkilö. Pelastettavia oli myös kahdessa muussa sellissä. Oikeassa tilanteessa pelastettavia olisi ollut viidestä kuuteen. Vankilan henkilökunnan omalla toiminnalla on ratkaiseva merkitys tulipalotilanteessa ihmishenkien kannalta. Vartijoita tarvitaan myös oppaina ja ovien avaajina. Harjoitus videoitiin opetuskäyttöön.

TAATTUA TURVALLISUUTTA Hälytysajoneuvot

• Hälytys- ja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot

→ Vartija Antti Pyykkönen puki mieluusti harjoituksissa ylleen sammutusasun ja paineilmalaitteet, joita Keravan vankilassa on nyt kolmin kappalein. Jokaisen vartijan toimistossa on myös pakohuppu, mutta vangeille niitä ei ole. joita, mutta olemme hankkineet sammutusvarusteet ja paineilmalaitteet. Pari VPK-taustaista on juuri tullut taloon töihin”, Tuunanen kertoo.

Keravan paloasemalta ajaa vankilaan noin viidessä minuutissa, tietyöt ja liikenneympyrät hidastavat. Paloilmoitinlaitteisto ei yhdistä suoraan hätäkeskukseen, vaan päivystäjä tekee hälytysilmoituksen. Paikalle tuli kaksi yksikköä Keravalta ja yksi Tuusulasta. ”Meille oli parkkipaikalla opastus valmiina, kun tulimme vankila-alueelle. Hyvä, että opas tuli kyytiin. Yksiköt sijoitettiin sopivalle etäisyydelle. Kuivaselvitykset tehtiin hyvin ja hötkyilemättä. Huomasitte varmasti, että pikapalopostin kumiletku kanittaa oveen, joten vaatii yhden henkilön pitämään ovea auki”, kertoi havainnoistaan harjoituksen johtaja, palomestari Kalle Kaipainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. ”Harjoitus oli suunnattu lähinnä vankilan henkilökunnalle ja haimme kehityskohteita. Mekin saimme kohdetuntemusta, sillä vankila on useimmille vieras paikka”, Kaipainen kertoo.

Hänen ja Jukka Tuunasen lisäksi harjoituksen suunnitteluun osallistuivat rikosseuraamusesimiehet Jani Ylisoini ja Jarkko Palokangas. He ovat myös kouluttaneet vankilan henkilökuntaa.

Tilannekuva paremmaksi Kehittämistä löytyi eniten viestinnästä. Nyt esimerksi tieto palon sammuttamisesta tuli seitsemän minuuttia jälkijunassa. Tarkkailijoiden havaintojen mukaan tilannejohtaja ei hyödyntänyt käytössä olevaa viestiyhteyttä palotoimenjohtajaan yhteistyökanavilla. Toiminta eteni kuitenkin hyvin koko ajan.

Jatkossa voisi olla hyödyksi vankilan sisäinen viestiliikenneharjoitus, jossa harjoitellaan oikean tilannekuvan

Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet

Alkometrit ja -lukot luontia. Ehdotuksena tuli myös luoda tarkastuslista, joka tukisi ja helpottaisi tilannejohtajana toimivan päivystäjän toimia. Päivystäjä ohjeistetaan alku­ sammutustoimiin työturvallisuutta tarpeettomasti vaarantamatta Harjoituksen jälkeen vankilassa päätettiin tehdä ohjeistus, jossa on selkeästi nähtävissä yhteistyö-Virven puheryhmät. Päivystäjät perehdytetään hyvin.

Samoin luodaan ohje vaativien tilanteiden hoitamisesta ja lisätään harjoittelua. ”Johtovastuu on aina pelastusviranomaisella. Pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa, kun moniviranomaistilanteessa siirrytään viestinnässä esimerkiksi MOVI1-kanavalle, jotta kaikki kuulevat toisiaan”, Kalle Kaipainen kertoo.

Vankilan oma toiminta ratkaisee Vartija Antti Pyykkönen, 39, oli osastolla pelastuslaitoksen väkeä vastassa.

Hän opasti kohteeseen ja avasi ovia savusukellusvarusteissa. ”Minulla on ollut pari kertaa aiemmin paineilmalaitteet päällä harjoituksissa. Kaikki oli nyt uutta, varusteissa oli yllättävän kuuma. Olisi hyvä saada vielä lisävarmuutta harjoituksilla. Itselläni ei ole VPK-taustaa.” ”Halusimme kehittää tämän harjoituksen avulla omaa koulutustoimintaamme. Testasimme myös yhteistoimintavalmiuttamme pelastuslaitoksen kanssa ja tarjosimme heille poikkeavan sekä vaativan harjoitusympäristön”, Jukka Tuunanen kertoo.

Pelastuslaitoksen antaman palautteen mukaan vankilan omalla toiminnalla on ratkaiseva merkitys tulipalotuilanteessa siltä osin, saadaanko ihmihenkiä pelastettua. Ihanneoloissakin pelastajien pääsy palopaikalle kestäisi vähintään 15 minuuttia, harjoituksessa kului 20 minuuttia.

Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500

Palokunta-asut

Palokunnan virkapuvut

Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. mukaan. Soita ja sovi tapaaminen. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi

Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue

SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU

ittu, Kokonaan uus täynnä asiaa:

to.fi pelastustustie

PELASTUSLAITOKSET

Työajasta eripuraa Keski-Suomessa J

yväskylän ja Äänekosken päätoimisten palomiesten työaikojen kohtalo puhuttaa henkilöstöjärjestöjä Keski-Suomen pelastuslaitoksessa. Nykyisen 24 tunnin työvuoron poikkeuslupa loppuu tämän vuoden lopussa.

12 tunnin aktiivityöajan lisäksi luvalla on voitu hoitaa hälytystehtävät.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen kertoo, että nyt keskustellaan eri tahojen kanssa tulevista mahdollisuuksista. ”Vaihtoehtoina ovat uuden 24 tunnin poikkeusluvan hakeminen tai olla hakematta lupaa, jolloin siirryttäisiin voimassa olevien sopimusten mukaisesti 12 tunnin vuoroihin ensi vuoden alusta”, Tarvainen kertoo.

Tarvainen korostaa, että pelastuslaitos noudattaa luonnollisesti työnantajansa, Jyväskylän kaupungin linjauksia. ”Nyt on siis eri vaihtoehtojen pohdintaaika, eikä työnantaja ole vielä tehnyt mitään päätöksiä.”

Tarvaisen mukaan kahteen vuoroon siirtymistä harkitaan yhtenä vaihtoehtona vakavasti. Yhtenä syynä tähän on aluehallintoviraston (AVI) kiristynyt kanta poikkeusluvan ehtoihin. ”Pelastuslaitoksen ensihoito on jo siirtynyt 12 tunnin työvuoroihin ja tehokkaan työvuorosuunnittelun vuoksi olisi tarkoituksenmukaista, että ensihoidon ja pelastustoimen operatiivinen henkilöstö olisi yhdenmukaisessa työajassa.”

Aluehallintoviraston linjauksen mukaan jatkossa 24 tunnin vuoroista saa olla enintään 12 tuntia tehollista työaikaa ja työnantajan on huolehdittava, ettei aktiivityöaika ylity. ”Työnantaja maksaa kuitenkin miehille palkkaa vuorokaudesta, mutta saamme käyttää heitä vain 12 tuntia”, Tarvainen mainitsee.

Tavoitteena on löytää järkevä työaikamalli, jossa työaika on mahdollisimman tehokkaassa käytössä. ”Työnantajan pitää pystyä teettämään töitä sillä ajalla, kun palkkaa maksetaan. Välttämättä kaikki palomiehet eivät seiso 24 tunnin vuoronkaan takana”, Tarvainen huomauttaa.

Henkilöstö ja johto eri linjoilla Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) alainen Keski-Suomen palomiesten hallitus

76

6·2016

↑ JHL:n Keski-Suomen palomiesten luottamusmiehiä: Risto Rautio (vas.), Markku Kytömäki, Timo Rämö, Jukka Kemiläinen, Pekka Isoaho ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen hyvinvointisuunnittelija Esa Vauhkonen. ei niele pelastusjohtaja Tarvaisen näkemyksiä. ”Kyse on pelastusjohtaja Tarvaisen tulkinnasta. Hän antaa sen kuvan, että teemme 12 tuntia työtä ja sitten pudotetaan rukkaset kädestä. Aina on lähdetty keikalle”, huomauttaa JHL-325 henkilöstöä edustava luottamusmies Markku Kytömäki Jyväskylästä.

Kytömäen mukaan aktiivityöaika voidaan suunnitella 12 tuntiin asti, mutta se ei tarkoita, etteikö työpäivä voisi olla pidempi.

JHL:n osaston sihteeri Timo Rämö lisää, että työnantaja on itse keksinyt nykyisen työaikamallinnuksen ja poikkeusluvan hakemisen sille. ”Kuntatyönantaja on hyväksynyt valtakunnallisesti 24 tunnin vuoron poikkeusluvalla.

Se on veronmaksajille halvin ratkaisu. Muutenhan me olisimme tehdastyöläisten tapaan kolmivuorotyössä.”

Rämön mukaan kolmivuorotyö vaatisi tuplaten väkeä tai palvelutason alas ajamista kansalaisten turvallisuuden ja miehistön työturvallisuuden kustannuksella. ”Sovitun minimivahvuuden alittamista tapahtuu jo päivittäin”, Rämö sanoo.

Pääluottamusmies arvostelee JHL:n neuvotteleva pääluottamus Kimmo

Ahonen suomii ankarasti mahdollista 12 tunnin järjestelmään siirtymistä. ”Se on loukkaavaa, jos annetaan ymmärtää, että ei haluta maksaa varallaoloajasta. Mikäli siirrytään kahteen vuoroon, niin luottamushenkilöiden ja pahimmassa tapauksessa työterveyden työt lisääntyvät”, Ahonen jyrisee.

Ahosen mielestä pelastuslaitoksella on oma henkilöstöpolitiikka, joka poikkeaa Jyväskylän kaupungin henkilöstöpolitiikasta. ”Tarvainen sooloilee työaikakysymyksessä, joka on noussut pintaan pelastuslaitoksen tuottavuusneuvottelujen takia. Ihmettelen miksi työaika-asia ei koske myös päällystöä vaan pelkästään operatiivista henkilöstöä.

Tässä mennään sorkkimaan ja heikentämään palomiesten ansiotasoa”, Ahonen sanoo.

Luottamusmiesten mukaan sairauslomat lisääntyivät Oulussa, kun siellä siirryttiin kahteen vuoroon ja Etelä-Savossa porukkaa on lähtenyt muualle töihin.

Työrauha tulenarkaan tilanteeseen JHL-325 Keski-Suomen palomiesten hallituksen puheenjohtaja Risto Raution mielestä työaikakysymyksissä pitäisi ottaa aikalisä. ”Ajankohta on eriskummallinen. Miksi nyt kannattaisi tehdä radikaaleja muutoksia, kos-

Resurssisuunnittelun avaimet:

Palo- ja pelastusautot

Ennakointi ja hyvä suunnittelu Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitomestari Sami Hürdin mukaan operatiivisen pelastus- ja ensihoitohenkilÜstÜn tyÜn tuottavuudessa päästään tehokkaimpaan lopputulokseen ennakoimalla ja suunnittelemalla hyvin resurssien käyttÜä. �Tiedetyt poissaolot ja tarpeet on otettava huomioon suunnittelussa jo ennen kuin tyÜvuorolistat on tehty.

Silloin resursseja voidaan kohdentaa tehokkaimmin�, Hürd sanoo.

Hürd selvitti viime keväänä, miten henkilÜstÜresurssia voidaan hyÜdyntää parhaalla mahdollisella tavalla. NäkÜkulmana oli, voidaanko nykyisellä tyÜaikajärjestelmällä ja tyÜntekijäresurssilla parantaa tyÜajankäytÜn tehokkuutta ja tuottavuutta. �Jos halutaan pitää lähes sama kokonaisresurssi ja palvelutaso, niin siihen päästään nykyisellä porukalla.�

Pelastuksen ja ensihoidon resurssisuunnittelussa toimitaan nykyisin eri suunnittelujaksoilla. Ensihoidossa tyÜvuorolistat tehdään kahdeksan ja pelastuksen puolella neljän viikon jaksoissa. �Ensihoito menee tyÜvuorosuunnittelussa edellä ja jos pelastukselle tulee resurssitarve, niin ensihoidon resurssit on jo lukittu. Tämän pohjalta komentotoimistossa tulisi muuttaa myÜs pelastuksen tyÜvuorosuunnittelu kahdeksan viikon jaksoihin.�

SelvitystyÜssään Hürd mallinsi ja keskusteli henkilÜstÜn kanssa miten resurssien käyttÜ toimii 24 tunnin tyÜaikamallin, 2-vuorojärjestelmän tai 24 tunnin järjestelmästä muokatun ns. sekatyÜaikamallin kohdalla. �HenkilÜstÜ toivoi 24 tunnin jatkumista sen tasaisuuden vuoksi, mutta tyÜantajan näkÜkulmasta malli on kankea. Ensihoidossa on siirrytty 12 tunnin malliin. Siihen ollaan pääosin tyytyväisiä jaksamisen ja palautumisen kannalta. Sekamalli ei saanut kannatusta.�

Hürd ei ota kantaa, mikä tyÜaikajärjestelmä olisi paras. �Mahdollisuuksia on moneen, Ei ole poissuljettua, että siirrytään 2-vuorojärjestelmään tai pysytään 24 tunnin tyÜaikamallissa.�

TyÜaikamalli herättää intohimoja suuntaan jos toiseen. Hürdin mielestä tyÜaikamallia merkittävämpää on se, että ensihoidolla ja pelastuksella olisi sama suunnittelujakso. �Sitä kautta tulisi tyÜnantajan kaipaamaa tehokkuutta. TyÜntekijät saisivat tietää tyÜvuoronsa pidemmäksi aikaa ja suunnitella omaa elämää pidemmäksi aikaa. Toivottavasti tulee korjauksia ja prosessit laitetaan liikkeelle�, Hürd toivoo.

Teksti ja kuva: Mika Rinne

www.vehotrucks.fi

Palo- ja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. 010 569 3628

Nostolava-autot

HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myÜs huolto- ja korjaustyÜt sekä vuosikatsastukset.

HuoltotĂśiden varaukset ja tiedustelut puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi

Palopumput

Âľ 'LHVHONl\WW|LQHQ SXPSSX

↑ Resurssisuunnittelua tutkaillut Sami Hürd tyÜskentelee nykyisin ensihoitajana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa eli KYSissä.

Helppo tapa 5HDG\ VDUMD pumpata

+HOSSR WDSD SXPSDWD

ka kaikki muuttuu sote-uudistuksessa kahden vuoden kuluttua. Nyt puututaan lillukanvarsiin, kun pitäisi antaa tyÜrauha ennen isoa pamausta�, Rautio toteaa.

Kritiikistä huolimatta luottamusmiesten toiveena on, että henkilÜstÜ ja

tyÜnantaja pääsevät syksyn aikana tyydyttävään ratkaisuun tyÜaikakysymyksessä, joka tuntuu olevan kuuma peruna myÜs Keski-Suomessa.

Teksti ja kuva: Mika Rinne

+HOSRWWDYLD WHNLM|LWl ;\OHP OWl SROWWRPRRWWRULNl\WW|LVHW SXPSXW XSSRSXPSXW H[ WLORLKLQ SXPSSXMHQ YXRNUDXV 5HDG\ VDUMD ¾ 'LHVHONl\WW|LQHQ SXPSSX SXPSSXMHQ KXROWR DVHQQXV MD YDUDRVDSDOYHOX 5HDG\ VDUMD ¾ 'LHVHONl\WW|LQHQ SXPSSX 3� dieselkäyttÜinen pumppu Ready-sarja

+HOSSR WDSD SXPSDWD

;\OHP :DWHU6ROXWLRQV 6XRPL 2\ +HOSSR WDSD SXPSDWD 0HVWDULQWLH 9DQWDD 3XK +HOSRWWDYLD WHNLM|LWl ;\OHP OWl

ZZZ [\OHPZDWHUVROXWLRQV FRP IL HPDLO P\\QWL#[\OHPLQF FRP SROWWRPRRWWRULNl\WW|LVHW SXPSXW

+HOSRWWDYLD WHNLM|LWl ;\OHP OWl

XSSRSXPSXW H[ WLORLKLQ SROWWRPRRWWRULNl\WW|LVHW SXPSXW SXPSSXMHQ YXRNUDXV XSSRSXPSXW H[ WLORLKLQ SXPSSXMHQ KXROWR DVHQQXV MD YDUDRVDSDOYHOX SXPSSXMHQ YXRNUDXV

SXPSSXMHQ KXROWR DVHQQXV MD YDUDRVDSDOYHOX ;\OHP :DWHU6ROXWLRQV 6XRPL 2\ 0HVWDULQWLH 9DQWDD 3XK

Vaahtonestekontin käyttÜharjoitus Oulussa.

KALUSTO

Vaahtonestekontilla varaudutaan suuronnettomuuksiin Teksti ja kuvat: Patrik Willberg ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

O

ulu-Koillismaan pelastuslaitos on hankkinut käyttÜÜnsä vaahtonestekontin, jonka rakensi satakuntalainen konepaja JPT Jaskari Oy. 175000 euroa maksanut kontti on sijoitettu Ouluun Ruskonselän paloasemalle, jonne on muutoinkin keskitetty pelastuslaitoksen muu konttikalusto ja isompi koukkulava-auto. Ruskonselän paloasema on yksi Oulun alueen neljästä ympärivuorokautisesti miehitetystä paloasemasta. �Kontti on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisestikin, koska täysin samanlaista konttia ei ole muualla käytÜssä�, toteaa apulaispalopäällikkÜ Mika Kurvinen, joka on ollut valmistelemassa muun muassa erikoiskaluston hankintoja.

Vaahtonestekontti on hankittu osaksi operatiivista erikoiskalustovalmiutta, jolla pyritään varautumaan suuronnettomuuksiin.

Kontti soveltuu käytettäväksi suojavaahdotuksissa ja pienemmissä palotilanteissa, joissa arvioidaan saatavan merkittävää hyÜtyä käyttämällä sopivaa vaahtoliuosta.

Kontilla on useita käyttÜkohteita Tyypillisiä käyttÜkohteita kontille voivat olla käytettävän sammutteen mukaan kaikki paloja suojavaahdotustilanteet. Esimerkiksi säiliÜpalot, vaarallisten aineiden onnettomuudet, laajat maastopalot sekä lento-, meri-, rautatie- ja maantieliikenteessä tapahtuvat onnettomuudet ovat tilanteita, joissa konttia hyÜ-

dyntämällä voidaan saada merkittävää hyÜtyä jopa valtakunnallisesti. Kontin helppo siirrettävyys ja käyttÜÜnotto lyhentävät merkittävästi aikaikkunaa, jossa esimerkiksi vaahtoisku voidaan aloittaa palotilanteessa.

6000 litraa vaahtonestettä mukana Vaahtonestekontin etuosaan on asennettu kiinteä vaahdonsekoituslaitteisto. Lisäksi kontin perässä on pieni kalustotila ja katolla on laatikossa 180 metriä 6 tuuman letkua ajoselvitysvalmiina. Vaahtonestettä mahtuu kyytiin maksimissaan 6000 litraa, joka on sijoitettu kuuteen siirrettävään 1000 litran IBC-säi­ liÜÜn. Lisäksi vaahtoa voidaan ottaa kontin ulkopuolisista säiliÜistä, joille on järjestetty

5 $ /4 &$+)'*7 ( $*6'+- ') ++1/* '0$ ),2

'/60'$0,( 333 //",+ $1 0 '

$0.'

78

6¡2016

+ )640077+ ( ,3$.&$ .0 #$%'!.'*

00,.'0

4 erillistä syöttöyhdettä. Vaahtonestekontin vaahtoliuokset ovat siis muokattavissa tilanteen mukaan.

Kontti liitetään kohteessa syöttölinjaan tai sen puuttuessa säiliöautoihin, jotka syöttävät vettä 6 tuuman syöttöliittimien kautta, joita kontissa on kolme. Vaahtoa saadaan kohteessa kuudesta 4 tuuman lähdöstä. ”Vaahdonsekoituslaitteistolla voidaan säätää vaahtoliuosta portaattomasti 0–6 %:n välillä ja säätö voidaan tehdä jokaiselle vaahtolinjalle erikseen”, kertoo pelastuslaitoksen kalustopäällikkö Kari Malinen.

Kontin tarvitsema vesi syötetään omiin paineaukkoihin maksimissaan 16 barin paineella, jonka jälkeen kontti on valmis käytettäväksi, kun vaahtosäiliöt on kytketty kiinni. Konttia voidaan käyttää tankkaamatta noin kahdeksan tuntia.

Käyttökokemuksia haetaan Kontin käyttöön on koulutettu pelastuslaitoksen Oulun alueen työvuoroja ja se tullaan ottamaan operatiiviseen valmiuteen kesän aikana. Huhtikuun lopussa järjestettiin harjoitus, jossa konttia testattiin ja tavoitteena oli saada käyttökokemuksia. Vaahtonestekontin kautta syötettiin puomitikasautoa

ja neljää eri vesitykkiä. Kontti todettiin toimivaksi ja harjoituksen perusteella konttiin tehdään vielä pieniä muutostöitä.

Kontti tulee kiertämään käyttöönoton jälkeen myös sopimuspalokun­ tien viikkoharjoituksissa, jotta kaikilla paloasemilla olisi perustietämys kontin käytöstä. Kontti ei tule suoraan hälytysvasteisiin, mutta pelastustoiminnanjohtajan päätöksellä se voidaan hälyttää onnettomuuspaikalle.

Pelastustarvikkeet

ÖLJYNIMEYTYStuotteet • Matot • Liinat • Puomit • Setit

Erikoiskalustovalmiutta tavoitteena laajentaa Pelastuslaitoksen järjestämissä harjoituksissa on todettu, ettei erikoiskalustoa ole riittävästi suuronnettomuuksia varten. Vaahtonestekontti oli ensimmäinen askel suuronnettomuuksien valmiuden parantamiseksi. Seuraavaksi on tavoitteena hankkia suurtehopumppukontti, jolla turvattaisiin suuronnettomuudessa vedensaanti. ”Toivomme, että muutkin pelastuslaitokset ja yhteistyökumppanit kiinnostuisivat hankinnasta ja voisimme tehdä yhteistyötä asiassa”, toteaa Mika Kurvinen.

Pelastustoimen uudistus tulee varmasti vaikuttamaan myös tuleviin hankintoihin.

Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. 017-368 4000 | www.peltaco.com

PALO- JA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967

Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi

← Hankinnassa ovat olleet mukana kalustopäällikkö Kari Malinen (vas.) ja apulaispalopäällikkö Mika Kurvinen.

Kontin tekniset tiedot:

↘ Kontti käyttövalmiina harjoituksessa.

Valmistaja: JPT Jaskari Oy Kontin ulkomitat: 2,8 x2,6 x 6,55 m Paino brutto/netto: 14000/6600 kg Maksimi syötettävä veden paine: 16 bar Maksimi vaahdon tuotto: 18000 l/min (6 %) Polttoaine: Diesel Polttomoottorin teho: 95 kW @1800 rpm

VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön HexArmor® EXT rescue-käsineet - viiltosuojaus taso 5 - iskusuojatut - kulutusta kestävät - saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä

WWW.RAUPLAN.COM

TYÖN ÄÄRELLÄ

Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä.

Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi

Turvallisuuspäällikölle jokainen keikka on uusi haaste Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä

Esko Evinsalo vastaa yrityksensä kanssa Suomen suurimpien tapahtumien turvallisuudesta.

Vaihtuvat tilanteet ovat työn suola.

S

uurella musiikkifestivaalilla partioivat järjestyksenvalvojat tai opasteet kulkureittien varrella ovat vain pieni, yleisölle näkyvä osa siitä työmäärästä, mitä tapahtuman turvallisuuden eteen on tehty.

Turvallisuuspäällikkö Esko Evinsalo tuntee suomalaisen festivaalin, konsertin tai jääkiekko-ottelun turvallisuuden ytimiä myöten.

Evinsalo on ollut alalla vuodesta 2009. Viimeksi hän on vastannut muun muassa Ruisrockin ja Flow-festivaalin turvallisuusjärjestelyistä yrityksensä Local Crewn kanssa. ”Aikoinaan lähdin ihan vain tapahtumajär-

80

6·2016

jestyksenvalvojaksi Local Crewlle. Hurahdinkin ihan täysin tapahtumaturvallisuuspuoleen ja rupesin tekemään enemmän. Hyvin no­ peasti keikkailu muuttui palkkatyöksi.”

Evinsalon ura on klassisen nousujohteinen.

Hän aloitti järjestysmiehenä, mutta eteni nopeasti ensin kenttäesimieheksi ja siitä turvallisuusjohtoon saakka. Evinsalo kuvailee työtään laajaksi ja monipuoliseksi. ”Joka ikinen keikka on uusi haaste, uudenlainen asiakaskunta ja tapahtumapaikka.

Kaikki muuttuu, yksikään päivä ei ole samanlainen. Se vie mukanaan ja pitää mielenkiinnon yllä.”

Tapahtumien turvallisuutta voidaan miettiä hyvin pitkälle. Turvallisuuteen ja toimivuuteen vaikuttavat monet asiat aluesuunnittelusta lähtien. Eräs olennainen osa massatapahtumissa on kymmenien tuhansien ihmisten liikuttelu mahdollisimman turvallisesti.

Tällöin yleisöä ohjataan esimerkiksi artistijaottelulla. Se, kuinka tasaisesti väenpaljous jakautuu alueelle, riippuu taas esimerkiksi palvelujen, kuten saniteettitilojen ja ruokakojujen sijoittelusta.

Ala kukoistaa Suomessa Tapahtumaturvallisuudessa täytyy huomioida myös maailman tilanne, kuten Euroopan terrori-iskut. ”Tällä hetkellä ei ole tapahtunut mitään niin radikaalia, että Suomessa olisi jouduttu hirvittävästi muuttamaan toimintamalleja, mutta toki haluamme kehittää turvallisuutta”, Evinsalo sanoo.

Turvallisuusasiantuntijoilla täytyy olla myös tietoa ihmisten peruspsykologiasta. ”Joudumme miettimään asiakkaan näkökulmasta, millä tavalla hän reagoi tiettyihin, odottamattomiin tilanteisiin.”

Rullapaloverhot

Esko Evinsalo on ollut turvallisuusalalla vuodesta 2009, ja toiminut esimerkiksi monien festareiden turvallisuuspäällikkönä. ”Joudumme miettimään asiakkaan näkökulmasta, miten hän reagoi odottamattomiin tilanteisiin."

”Kaikki muuttuu, yksikään päivä ei ole samanlainen.

Se vie mukanaan ja pitää mielenkiinnon yllä.”

Väestönsuojat ja vss-varusteet

KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA

Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com

Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi evakuointi. Siksi muun muassa sillä, kuinka uloskäynnit merkitään, on suuri merkitys. ”Ihminen on sellainen eläin, että jos tulee paniikkitilanne, hän lähtee aina hakeutumaan samaan suuntaan mistä on tullut, vaikka se ei välttämättä ole paras ratkaisu tapahtuma-alueella.

Siksi evakuoinnin pitää olla hyvin suunniteltua, että pystymme ohjeistamaan ja rauhoittamaan ihmiset oikeisiin paikkoihin ja oikeista kohdista ulos.”

Evinsalo huomauttaa, että normaaleissa poistumistilanteissakin järjestäjät joutuvat laskelmoimaan esimerkiksi humalatilan tai väsymyksen vaikutusta ihmisen käytökseen.

Evinsalo näkee, että tapahtumaturvallisuus on tällä hetkellä Suomessa hyvällä tolalla.

”Tämä ei ole vain oma arviomme, vaan myös viranomaisten mielipide.

Turvapuolen toiminta on meillä hyvin kehittynyttä moniin lähimaihin nähden, ja pyrimme koko ajan viemään toimintamalleja vielä pidemmälle.”

Työssään Evinsalo tekee paljon yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa. ”Palotarkastajat ovat todella tuttuja, ja laitosten kanssa keskustelemme keikoista ja heidän toimintamalleistaan, jotka nekin ovat muuttuvia.”

Työ pitää Evinsalon kiireisenä lähes ympäri vuoden, sillä tapahtumia on tullut Suomeen vain lisää, ja ala kukoistaa tällä hetkellä. ”Ihmiset käyttävät rahaa tapahtumissa käymiseen, mikä on mahtavaa.

Lomailuni on jäänyt aika vähäiseksi, mutta talvi–kevätkausi on rauhoittumisen aikaa.”

Kunnossapito

Seuraa myös somessa: www.facebook.com/ pelastustieto

JÄRJESTÖT

Suomi CTIF-komissioissa: Esittelimme viime lehdessä pelastusalan kattojärjestö CTIF:n toimintaa ja Suomen edustusta komisioissa. Tässä jutussa esittelemme loput komissiot.

Työterveys Komission tarkoituksena on tehdä CTIF:lle suosituksia palomiesten kunnon ja terveyden edistämiseksi. Komissiossa ovat esille olleet muun muassa ajokyvyn ylläpitäminen pelastustehtävissä, ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet sekä psyykkinen ja fyysinen valmistautuminen tehtävään. Myös sääolosuhteiden vaikutus hektisessä hälytysajossa on ollut esillä.

Työterveyskomissiossa on käsitelty myös erilaisten, tunnettujen ja tuntemattomien altisteiden vaikutusta palomiesten työterveyteen. Erilaisia altistumistilanteita on myös tarkasteltu. Eurooppalaista yhteistyötä tutkimuksessa on myös kehitelty. Huomiota on kiinnitetty myös psyykkiseen työterveyteen.

Suomen edustaja on vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta.

Koulutus Koulutustyöryhmän tavoitteena on aluksi ollut palomiesten koulutusjärjestelmien ja koulutuksen erojen selvittäminen eri maissa. Jatkossa työryhmä haluaa kehittää erityisesti vapaaehtoisten palomiesten koulutusta.

Komission kokouksissa on ollut omat teemansa ja sen perusteella osallistujat ovat esitelleet omaa koulutusjärjestelmäänsä. Opetustuntimäärät ja opetuksen sisällöt sekä tavoitteet ovat erilaiset eri maissa. Seuraavan kerran komissio kokoontuu Helsingissä syyskuussa järjestettävän järjestön kokouksen yhteydessä, jolloin Suomea komissiossa edusta-

va vanhempi opettaja Kari Kinnunen Pelastusopistosta kertoo palomiesten terveystarkastuksista ja fyysisestä toimintakykyisyydestä.

Eurooppakomissio Vuonna 2011 perustetun komission tarkoituksena on lisätä tietoisuutta palo- ja pelastusalan roolista Euroopan yhteisön asukkaiden turvallisuuden luomisessa. Komission jakaa alan tietoa myös Euroopan Unionille.

Komission on pannut alulle muun muassa hankkeen, jolla pyritään luomaan yhtenäinen varoitusjärjestelmä EU-kansalaisille kriisien varalle. Tarkoituksena on arvioida väestön kykyä vastaanottaa ja hyödyntää eri kriisinhallintastrategioiden tarjoamaa varautumistietoa ja EU:n tasolla kehitettyjä teknologioita. Mukana on pilottiprojekti, jossa testataan yleisiä metodologioita ja arvioidaan niiden tehokkuutta yhteisöjen varautumisen kehittämisen kannalta.

Historia Historia- ja museokomissio perustettiin 1998. Sen ensimmäisiä tehtäviä oli määritellä ”palomuseon" sisältö ja tarkoitus.

Komissio on luonut palomuseoille ohjeistuksen, jonka mukaista sertifikaattia on voinut hakea vuodesta 2007 lähtien.

Suomen edustaja komissiossa on Pelastustiedon entinen päätoimittaja Juhani Katajamäki, joka toivoo komissiossa omalle työlleen jatkajaa.

APUA ILMASTA! SUOMEN LENTOPELASTUSSEURA THE FINNISH AIR RESCUE SOCIETY 82

6·2016

Palokalusto

Pelastusalan naiset Komission tavoitteena on naisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen pelastusalalla, hyvien käytäntöjen ja tutkimustiedon jakaminen sekä tiedottaminen naisten osallistumismahdollisuuksista. Komissiossa keskitytään lähivuosina muun muassa perhe- ja tukijärjestelmiin, teknisiin ja materiaalisiin asioihin sekä ura- ja tukitoimintoihin.

Suomen edustaja on Mira Leinonen.

Vapaaehtoistyöryhmä Vapaaehtoistyöryhmän tavoitteena on toimia keskustelualustana vapaaehtoisten palokuntalaisten asemasta eri jäsenmaissa ja heidän olojensa parantamisesta. Yhteistyötä tehdään muun muassa taloudellisten ja laillisten näkökulmien parissa sekä toimitaan kestävän nuorisotoiminnan edistämiseksi.

Suomen edustaja työryhmässä on palokuntajohtaja Petri Jaatinen SPEKIstä.

Kunnossapito

Kunnossapidon kumppani

Nuorisotoiminta Nuorisokomission tehtävänä on edistää nuorisopalokuntien ja palokuntien nuoriso-osastojen kansainvälisiä toimintoja ja tapahtumia. Se vastaa muun muassa Nuorisosymposiumin ja Nuorisofoorumin järjestämisestä. Näkyvin osa komission suunnittelemaa toimintaa ovat kahden vuoden välein (parittomat vuodet) järjestettävät kansainväliset palokuntanuorten CTIF-kilpailut.

Suomen edustajat ovat kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ja järjestöpäällikkö Valtteri Tervala SPEKistä.

HYGIENIA

Uudet teknologiat Komission aiheena ovat muun muassa autojen uudet teknologiat ja erilaiset ISO-standardoinnit niihin ja pelastustoimeen liittyen, esimerkiksi voimalähteiden merkitsemistä autoihin.

Komissio tarjoaa osallistujille parhaat verkostot kansainvälisiin säädöksiin, pelastuskaluston kehitykseen sekä muihin toimintaympäristössä tapahtuviin uudistuksiin liittyen. Komissio perustettiin vastaamaan myös uuden ajoneuvoteknologian haasteisiin. Esimerkiksi uusien hybridi, täyssähkö ja kaasuautojen yleistyessä ovat vanhat menetelmät tieliikenneonnettomuuksissa ja autopaloissa muuttuneet kyseenalaisiksi ja osin jopa vaarallisiksi. Työryhmän keskeisin tavoite on luoda manuaali auton tiedoista. Se olisi samanlainen jokaiselle autonvalmistajalle, jossa olisi samalla fontilla aina samat tiedot samassa paikassa. Tavoitteena on myös tehdä yhteneväisiä toimintamalleja ja harjoitusmateriaalia palokunnille Komission suomalaisjäsen on vuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Poistaa hajut ja taudinaiheuttajat hygio.fi

– WWW.PELASTUSTIETO.FI – 6·2016

83

Kolille nousee paloasema palomiesten rakentamana.

PELASTUSLAITOKSET

Kolin uusi asema on parempi ja halvempi K

olin sopimuspalokuntalaisille nousee uusi paloasema. Erikoista asiassa on se, että rakennustyöt aloitettiin 90 kilometrin päässä Lieksan paloasemalla ja palomiesvoimin. Lopputulos vesittää väittämän, ettei hyvää ja halpaa saisi samassa paketissa.

Lieksassa Kolin paloasemalla on jo pitkään kärsitty pahoista kosteusvaurioista.

Vedet valuivat kalliorinnettä pitkin suoraan sokkeliin. Seinät ovat homeessa lattiasta aina metrin korkeuteen. Sisällä haisee maakellari niin voimakkaasti, että sopimuspalokuntalaiset säilyttävät sammutusvarusteitaan kotona. ”Rakennus on ollut pitkään uusittavien listalla, mutta asia ei oltu laitettu täytäntöön ilmeisesti siksi, koska siellä ei ketään vakituisesti oleskele”, palomestari Mika Viertola arvelee. ”Aktiiviselle 10–12 sammutusmiehen hälytysosastolle alkoi kuitenkin tulla paineita rakentaa uudet tilat. Kolin seudulla on runsaasti matkailua, joten turvallisuustasokin oli syytä säilyttää”, Viertola sanoo.

Palomiehet rakentavat Ensin suunniteltiin, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos rakentaa itse tallin omistukseensa. Lopulta päädyttiin Viertolan ehdotukseen, jossa Lieksan paloaseman palomiehet rakentavat Kolin asemarakennuksen Lieksan kaupungin omistukseen. Se oli erikoinen tarjous, sillä Lieksan paloasemalta on Kolille 90 kilometrin matka. ”Meillä Lieksassa on pitkä perinne porukalla rakentamisista. Olemme tehneet pieniä remontteja, katoksia ja kalustoa itsellemme.

Kokonaista rakennusta emme kuitenkaan koskaan olleet tehneet”, Viertola sanoo.

Se, ettei rakennettu omaa rakennusta, vaan vuokrattavat tilat, on myös pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukaista. Siinä tilat pyritään aina vuokraamaan kunnilta.

Viertolan tarjous oli sellainen, josta Lieksan kaupunki ei voinut kieltäytyä. Ostamalla tarvikkeet, osoittamalla tontin, he saisivat

vastikkeetta rakennuksen omistukseensa ja vuokralaisen siihen.

Osaaminen löytyy asemalta Erikoinen mutta toimiva yhtälö pannaan käyntiin. Lieksan paloasemalta löytyy ammattitaito jokaiseen työvaiheeseen: palomiehistä neljä on myös kirvesmiehiä, kolme palomiestä on sähkömiehiä, ensihoitaja on lvi-asentaja ja palotarkastajakin on rakennusmestari.

Heistä koottu ideariihi tuotti luonnoksen, joka lähetettiin Kolin sopimuspalokuntalaisille lausunnolle. Lausuntojen perusteella palotarkastaja-rakennusmestari Pertti Ihalainen piirsi rakennuslupakuvat noin sadan neliön tallirakennukselle, jonka perällä on sosiaalitilat. Piirustuksissa huomioitiin nykyisen Mercedes Benz Unimog -sammutusauton lyhyt mitta. Rakenteilla olevaan talliin mahtuu normaali sammutusautokin.

Viertola uskoo, että omana työnä tehdyssä rakennustyössä loppukäyttäjän toiveita on

Uusi J5L Vito johtoauto J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä 71910 LAPINLAHTI, Finland www.j5l.fi

84

6·2016

helpompi kuunnella. Suunnitelmia voidaan myös ketterämmin muuttaa.

Rakennustyöt aloitettiin viime talvena Lieksan paloasemalla, jonka varastohallissa palomiesvoimin syntyivät seinäelementit.

"Lattiapinta-alaltaan 100 neliön rakennukseen seinäelementtien teko kesti 100 miestyötuntia", Viertola laskeskelee.

Seinäelementtien valmistumisajankohta laskettiin talviajalle, jotta ne voitiin kuljettaa Kolin tontille jäätietä pitkin. Se lyhensi kuljetusmatkaa 50 kilometriä.

Työt tontilla alkoivat kesäkuussa. Kaivuutöiden jälkeen perustukset ja salaojat valmistuivat juhannuksen tienoilla.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla seinät nousivat kahdessa päivässä, seuraava päivä kulutettiin kattoristikoiden kanssa, minkä jälkeen aluskate, ruodelaudat ja räystäät valmistuivat kahdessa päivässä. Sitten rakennus oli ulkopuolelta räystäänaluslautoja ja nurkkapeltejä vaille valmis.

"Teemme pitkiä, jopa 12 tunnin päiviä, sillä jo ajomatkoihin kuluu tunti suuntaansa", Viertola kertoo.

Rakennuksella paljon työskentelevä Jari-Pekka Härkönen kertoo, että rakennuspäiville tunnusomaista on se, että päivän päätteeksi kotiin lähdetään aina pitkän ostoslistan kanssa. Aina jotain unohtuu, mutta se ei hidasta rakennuksen etenemistä, sillä työt eivät keskeydy vaikka jotain pientä puuttuu. ”Lähimmät rakennustarvikekaupat ovat Lieksassa ja Joensuussa, joten niistä ei kesken päivän lähdetä mitään hakemaan”, Härkönen sanoo.

Hän opiskelee Pelastusopiston päällystöopintoja ja on ollut pelastuslaitoksella kesätöissä. Häntä varoitettiin etukäteen rakennustöistä, mutta eihän ihan tässä mittakaavassa sitä arvellut tulevan. ”Kivaa täällä on ollut. Olen ollut rakennuksilla jonkin verran töissä ja osaan tehdä jokaisessa työvaiheessa jotakin”, Härkönen sanoo.

Lieksasta käyvien palomiesten lisäksi Kolin sopimuspalokuntalaiset tekevät rakennuksella töitä. Työrytmi on ollut niin tiivis, ettei harjakaisiakaan ole ehditty järjestää.

Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljyn- ja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla.

Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta

Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com

Palo- ja rakennuslainsäädäntö 2016

Marraskuussa valmista Uusi asema valmistuu marraskuussa. Silloin Kolin sopimuspalokuntalaiset saavat uuden autotallityyppisen aseman lisäksi wc:n, peseytymistilat, minikeittiön ja sosiaalitilan, jonka päällä on varastoparvi. Uusi asema onkin kolilaisille sopimuspalokuntalaisille iso asia, sillä vanha asema oli vain homeinen talli, edes wc:tä ei ollut.

Uuden aseman tarvikekustannuksiin kului 60000 euroa, josta Palosuojelurahasto kuittasi avustuksellaan 40 prosenttia. Viertola arvioi, että avaimet käteen -mallilla tämänkaltaisen julkisen rakennuksen kustannukset olisivat olleet noin 200000 euroa. Säästöä kertyi siis 140000 euroa. ”Omasta mielestäni tämä on yksi hyvä esimerkki, miten tuottavuutta voidaan saada”, Viertola sanoo.

Tästä projektista voidaan suoraan laskea euromääräinen hyöty, joka kertautuu vuosien varrella sopivansuuruisena vuokrana.

Tässä projektissa voittivat kaikki, Lieksan paloaseman henkilöstökin. Vaikka lisätyötaakka on suuri, on työ mielekästä eikä keksittyä. Tuottavuus ei aina katso työaikaa, ehkä työaikaa ei tuottavuuden takia tarvitsekaan muuttaa.

Teksti: Marko Partanen Kuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

128 € + alv 10 % TILAA HETI T VERK KKOKAUPASTA!

Uusia asetuksia ja muutoksia kemikaalilainsäädäntöön • räjähdelainsäädäntö uudistettu kokonaan • turvallisuusvaatimusasetusta muutettu • uusi valvonta-asetus yms. muutoksia myös pelastuslakiin + paljon muuta.

Katso kaikki muutokset www-sivuiltamme!

Suomen Kalenterit Puh. (09) 222 3700 | myynti@suomenkalenterit.fi www.suomenkalenterit.fi

KESKUSTELUA

Uuteen pelastuslakiin malli toimivaltuuksista muilta viranomaisilta?

Pelastusviranomaisen nykyisiä toimivaltuuksia olisi nyt ajankohtaista tarkastella, kun pelastuslakia uudistetaan. Uudistamisen tarvetta voidaan tarkastella myös esimerkiksi poliisin ja rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien kautta.

Poliisilaissa (872/2011) on määritelty poliisille lukuisia toimivaltuuksia, joita ovat oikeutettuja käyttämään poliisimiehiksi määritellyt virkamiehet. Näitä toimivaltuuksia ovat muun muassa henkilöllisyyden selvittäminen ja paikan ja alueen eristäminen. Osa toimivaltuuksista on sidottu poliisimiehen asemaan organisaatiossa. Esimerkiksi kotietsinnästä ja virka-avun pyytämisestä ja antamisesta päättää pääsääntöisesti päällystöön kuuluva poliisimies. Poliisilain voimakkaimmat toimivaltuudet on siis keskitetty sille henkilöstöryhmälle, jolla voidaan arvioida olevan parhaat edellytykset toimivallan käyttöön. Rajavartiolaissa (578/2005) on säädetty vastaava logiikka toimivaltuuksien määräytymisessä rajavartiomiehille.

Lainmukaiset toimivaltuudet ovat käytettävissä jatkuvasti kaikilla poliisi- tai rajavartiomiehiksi nimetyillä virkamiehillä, kunhan toimivaltuutta käytetään lain mukaisesti vain säädettyyn tarkoitukseen. Toimivaltuudet ovat siis käytettävissä viranomaisorganisaation kaikilla tasoilla, riippumatta organisaation koosta tai muodosta.

Pelastusviranomaisen nykyvaltuudet Alueen pelastusviranomaiselle on säädetty monia toimivaltuuksia. Muun muassa oikeus kieltää avotulen teko pelastustoimen alueella sekä palotarkastuksen tekeminen. Pelastusviranomaisella on lisäksi laaja tiedonsaantioikeus esimerkiksi väestönsuojelu- ja valvontatehtäviä varten.

Pelastusviranomaisella on toimivaltuuksia myös pelastustoimintaan liittyen. Hän voi muassa määrätä onnettomuuskunnassa oleskelevia työkykyisiä henkilöitä viipymättä saapumaan palo- tai onnettomuuspaikalle ja avustamaan pelastustoiminnassa, jos tilanteen hallitseminen ei muuten ole mahdollista. Hänellä on myös tiedonsaantioikeus pelastustoiminnan toteuttamista varten lain 89§:n mukaisista lähteistä.

Alueen pelastusviranomaiselle on säädetty pelastuslain 34§:ssa toimivaltuus johtaa pelastustoimintaa. Kyseisessä pykälässä määritellään myös rooli ”pelastustoiminnan johtaja”. Hän on sen alueen pelastusviranomainen, josta tilanne on saanut alkunsa. Pelastustoiminnan johtajalle on pelastuslain 36§:ssa määritelty useita toimivaltuuksia. Muun muassa oikeus ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle sekä oikeus ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Toimivaltuuksia saa käyttää, mikäli tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista.

Pelastuslaissa on pelastusviranomaiselle siis kahdenlaisia toimivaltuuksia pelastustoimintaan liittyen: yleisesti pelastusviranomaiselle määrättyjä toimivaltuuksia (esimerkiksi valtuus määrätä onnettomuuskunnan ihmisiä avustamaan pelastustoiminnassa), sekä pelastustoiminnan johtajaksi nimetylle pelastusviranomaiselle säädettyjä toimivaltuuksia (esimerkiksi evakuointi), joita muut tilanteen hallitsemiseen osallistuvat pelastusviranomaiset eivät voi käyttää.

Toimivaltuuksien keskittäminen yhdelle viranhaltijalle on poikkeuksellista verrattuna esimerkiksi poliisiin ja rajavartiolaitokseen.

Käytännössä yhteistyö pelastustoimintaan osallistuvien tahojen kanssa toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin, mutta säädöspohja asialle tulisi olla kunnossa.

86

6·2016

Kehittämisajatuksia uuteen lakiin Pelastuslakia voitaisiin kehittää siten, että nykyiset pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet olisivat muutamin poikkeuksin käytettävissä kaikilla pelastusviranomaisilla käyttötarkoitussidonnaisuus huomioiden? Pelastustoiminnan johtajan roolia ei sinänsä tarvitsisi muuttaa, mutta keskeisimmät nykyisin vain pelastustoiminnan johtajan käytössä olevat toimivaltuudet laajennettaisiin koskemaan kaikkia pelastusviranomaisia.

Esitetyssä mallissa olisi lukuisia hyviä puolia. Tällä hetkellä useissa pelastustoimintatilanteissa pelastustoiminnan johtajana toimiva pelastusviranomainen ei ole tilannepaikalla koko tehtävän ajan. Tästä huolimatta tilannepaikalla olisi tarvetta käyttää pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia. Tästä seuraa käytännössä se, että pelastustoiminnan johtajalle kuuluvaa toimivaltaa käyttävät osaltaan muut pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt, koska pelastustoiminnan johtajalla ei ole mahdollisuutta tehdä tapauskohtaisia päätöksiä, varsinkin jos pelastustoimintatilanne on laaja. Esimerkiksi myrskyonnettomuudessa pelastustoiminnan johtokeskuksessa toimiva pelastustoiminnan johtaja myöntäisi lupia jokaiselle pelastusryhmälle katkoa tiestöllä olevia puita, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa kiinteälle omaisuudelle.

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan erilaisilla delegointijärjestelyillä. Esimerkiksi pelastuslaitoksen johtamisohjeissa voi olla kuvattu, että tilannepaikan johtaja voi käyttää pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia, mutta tämä ei ilmeisesti ole kovin kestävä ratkaisu.

Mikäli etäjohtamistilanteessa tilannepaikan johtajana toimivalla pelastusviranomaisella olisi suoraan lain mukaiset toimivaltuudet, olisi sillä oikeusturvaa lisäävä vaikutus pelastustoiminnan johtajan, tilannepaikan johtajan ja asiakkaan näkökulmasta. Näin vähenevät myös mahdolliset väärinymmärrykset.

Esitetyllä mallilla on siis myös pelastustoiminnan johtajan työkuormaa keventävä vaikutus. Kun samaan tehtävään osallistuvilla pelastusviranomaisilla on suoraan toimivaltaa toteuttaa vaadittavia toimenpiteitä, voi pelastustoiminnan johtaja keskittyä parem-

Vanha ilmoitin pelastaa hengen, uusi Esmi koko elämän.

Schneider Electricin ESMI juhlii 80-vuotissyntymäpäiväänsä!

Käy tutustumassa juhlavuoden tarjouksiin ja osallistu kilpailuun: voit voittaa 2000 euroa paloilmoittimen tai kulunvalvonnan modernisointiin!

www.esmi80.fi

min esimerkiksi yleisjohdollisiin tehtäviin.

Kuormituksen merkitys korostuu, kun pelastustoimintaan osallistuvan organisaation koko kasvaa merkittävästi ja muodostuu useita johtamistasoja. Esimerkiksi pelastusyhtymän kokoisen muodostelman toteuttaessa pelastustoimintaa olisi todennäköisesti toiminnan tehokkuuden kannalta hyväksi, jos vaikkapa joukkueenjohtajilla olisi suoraan viranomaisasemaan perustuvaa toimivaltaa. Esitetty ei tarkoita organisaation itseohjautuvuutta, vaan pelastustoiminnan muodostelmien johtaminen on luonnollisesti edelleen osa pelastustoiminnan johtajan ydintehtäviä.

Virka-avun pyytämisestä on säädetty pelastuslain 49§:ssä. Päätöksen pyytämisestä tekee asianomainen pelastusviranomainen. Poliisija rajavartiolaissa on säädetty, että virka-avun antamisesta ja pyytämisestä vastaa päällystöön kuuluva poliisi- tai rajavartiomies. Pitäisikö pelastustoimessakin harkita vastaavanlaista säätelyä, jotta virka-apuun liittyvä kokonaisharkinta olisi riittävällä tasolla?

Pelastuslain 46§:ssa on lueteltu tahoja, jotka huolehtivat omista lakisääteisistä tehtävistään osana pelastustoimintaa, kuten poliisi.

Siinä todetaan myös pelastustoimintaan osallistuvista tahoista, jotka antavat resurssejaan

Toimivaltuuksien keskittäminen yhdelle viranhaltijalle on poikkeuksellista verrattuna esimerkiksi poliisiin ja rajavartiolaitokseen. käytettäväksi, kuten puolustusvoimat ja rajavartiolaitos.

Pitäisikö pelastuslaissa määritellä, kuka päättää erityisesti resurssiapua antavien tahojen osallistumisesta pelastustoimintaan?

Kenellä on oikeus velvoittaa rajavartiolaitoksen helikopteri tai puolustusvoimien varusmiesosasto osallistumaan pelastustoimintaan? Onko se pelastustoiminnan johtajana toimiva pelastusviranomainen? Lain 34-35§ ei ilmeisesti anna tähän valtuutta? Pitäisikö tätä oikeutta rajoittaa vain esimerkiksi päällystölle kokonaisharkinnan varmistamiseksi? Vai onko ”määräysvalta” osa lain 47§:n mukaista pelastustoimen suunnittelukokonaisuutta? Entä jos viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen suunnitteluprosessin tai pelastustoiminnan ollessa jo käynnissä? Käytännössä yhteistyö pelastustoimintaan osallistuvien tahojen kanssa toimii pääsääntöisesti erittäin hyvin,

Pekka Rajajärvestä rakennusneuvos Tasavallan Presidentti myönsi Pekka Rajajärvelle rakennusneuvoksen arvonimen. Toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi työskenteli sisäministeriön pelastusosastolla 40 vuotta. Hän jäi eläkkeelle helmikuussa tänä vuonna. Rajajärvi erikoistui väestönsuojarakentamiseen.

mutta säädöspohja asialle tulisi olla kunnossa.

Pelastuslain 34§:n 2. momentin mukaan sisäministeriön pelastusviranomaisella on oikeus antaa pelastustoimintaa koskevia käskyjä ja määrätä pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan. Kyseinen kohta on valtakunnallisten onnettomuustilanteiden ja koordinaation näkökulmasta erittäin perusteltu, mutta toimivaltuuden valta ja vastuu eivät ole tasapainossa. Kyseisen momentin kohta ”antaa pelastustoimintaa koskevia käskyjä” mahdollistaa sisäministeriön pelastusviranomaisen puuttumisen pelastustoiminnan toteuttamiseen ohi pelastustoiminnan johtajan ja tämän vastuun pelastustoiminnasta. Sisäministeriön pelastusviranomaisella ei ole kuitenkaan määriteltyä vastuuta asiassa. Kriisiorganisaatiossa johto- ja vastuusuhteiden tulee olla yksiselitteiset.

Kyseinen momentti voisi olla: ”Sisäministeriön pelastusviranomaisella on oikeus määrätä pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan toisin kuin 1 momentissa on säädetty.” Esitetty muotoilu mahdollistaisi edelleen pelastustoiminnan johtamisesta päättämisen normaalitilanteesta poiketen.

Pelastustoiminnan johtovastuu voisi tulla suoraan sisäministeriöön, jolloin ministeriön pelastusviranomaisella olisi oikeus antaa pelastustoimintaa koskevia käskyjä. Tällöin myös käskyihin liittyvät vastuut olisivat yksiselitteiset.

Ilkka Eskelinen paloinsinööri Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

6·2016

87

KESKUSTELUA

Kannattaako palokunnan elvyttää? ”Kannattaako maallikon elvyttää?”, otsikoi HYKSin Akuuttilinjan linjanjohtaja dosentti Markku Kuisma Duodecim lehden pääkirjoituksessa 4/2016.

Kysytäänpä myös, että ”kannattaako palokunnan elvyttää?”

Molempiin lienee selvä vastaus.

Miksei meillä Suomessa sitten ole pidetty huolta viranomaisten osalta siitä, että asian eteen olisi tehty kaikki tarvittava? Miksei esimerkiksi haja-asutusalueella hälytetä aina lähintä palokunnan yksikköä kohteeseen suorittamaan elvytystä, vaikka sillä ei olisi ensivastesopimusta?

Miksei hätäkeskus ilmoita pelastuksen Anto-ryhmässä kaikkia 700A- tehtäviä, johon voisi mikä tahansa lähin pelastustoimen yksikkö ilmoittautua mukaan? Kysehän on ihmishengen pelastamisesta kaikkein konkreettisimmillaan, jossa jokainen menetetty sekunti ja minuutti huonontavat

tilannetta! Kiire on siis kova.

Ensimmäisenä ajatellaan aina riskejä, että jotain menee pieleen. Jokaiselle lienee selvää mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä.

Vahinkoa tässä asiassa on vaikea saada aikaiseksi.

Maallikkoelvytykseen ei tarvita erityisiä laitteita. Tulosta voidaan toki parantaa defibrilloinnilla, mutta pelkkä paikan päällä annettu jatkuva peruselvytys parantaa potilaan selviytymismahdollisuuksia joka tapauksessa. Pelkästään se, että lähin yksikkö saadaan kohteeseen ja pystytään varmistamaan potilaan tavoittaminen ja pienentämään hoidon aloittamisviivettä, parantaa tilannetta.

Asiaa on tutkittu ja tilastoitu ja tuloksellisuudestakin on näyttöä, Ruotsista. Siellä yli 90 prosenttia sairaalan ulkopuolisista elvytysyrityksistä tallennetaan kansalliseen rekisteriin. Tutkimuksen mukaan lähes 31000:sta

elvytysyrityksestä, joista hieman yli puolet oli maallikoiden suorittamia, potilaiden 30 päivän selviytyminen oli 10,5 prosenttia.

Ilman maallikkoelvytystä jääneiden osuus jäi niinkin pieneksi kuin 4,0 prosenttia.

Maallikkoelvytyksen ylivertaisuus oli osoitettavissa myös monimuuttuja-analyysissä, jossa 30 vuorokauden eloonjäämistodennäköisyys oli yli kaksinkertainen maallikkoelvytystä saamattomiin nähden! Vaikka maallikon, tässä tapauksessa, esimerkiksi sen paikallisen ensivastesopimuksettoman VPK:n jäsenen antama elvytys johtaa yksinään vain harvoin potilaan selviytymiseen muutamia tilanteita lukuunottamatta (esimerkiksi hukkuminen ja tukehtuminen), toimii peruselvytys kuitenkin erinomaisena siltahoitona, kunnes defibrillatio, hengitystien turvaaminen ja lääkehoito voidaan aloittaa.

Kaupunkiympäristössä ensihoitopalvelun antama ensimmäinen defibrillaatioisku annetaan noin 8–11 minuutin kuluessa.

Haja-asutusalueella aika on varmasti vähintään kaksin- tai kolminkertainen, mikäli kohteeseen ei ole lähettää ensivasteyksikköä.

Pelastustoimen uudistuksen edetessä olisi hienoa havaita, että mahdolliset raja-aidat elvytyksen osalta kaadettaisiin ja varmistettaisiin, että lakiteknisesti minkä tahansa VIRVE-hälytysyhteyden päässä oleva toimija voitaisiin hälyttää tehtävään, riippumatta siitä kykeneekö se antamaan maallikko-, perus- tai hoitoelvytystä. Lisäksi maakuntien tulisi varmistua siitä, että jokaiselta Suomen paloasemalta löytyy ainakin yksi defibrillaattori.

Marko Viljanen palokunnan päällikkö Kakskerran VPK

Palokunta on vapaaehtoistyötä Julkisuudessa on viime aikoina käyty erilaisten tiedotteiden muodossa keskustelua vapaaehtoisen palokuntatoiminnan luonteesta.

Vapaaehtoista palokuntatoimintaa, joka on yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa, ollaan yhtäältä laittamassa työntekijöiden muottiin, jossa ammattijärjestömäisesti

ajetaan omia etujaan sekä toisaalta palokuntatoiminnalle sysätään paljon muutakin operatiivisen toiminnan lisäksi. Vapaaehtoinen palokuntatoiminta voi olla tätä kaikkea eri osa-alueiden tukiessa toisiaan, koitumatta kenenkään tappioksi.

Palokuntatoiminta on vapaa-

Pelastamisen ammattilaisille

RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164

88

6·2016

ehtoista kansalaistoimintaa parhaimmillaan. Jokainen sopimuspalokuntalainen tai muulla osaaikaisella sopimuksella toimiva on mukana toiminnassa lähes aina vapaaehtoisesti. Vapaaehtoista toiminnassa tosin on vain se tarttuminen paloaseman ovenkahvaan, jonka jälkeen toiminnan luonne muuttuu toiseksi. Mikäli tätä peruskuvaa yritetään muuttaa muuksi, ottaa toimintaan mukaantulon kynnys valtavan nousun ylöspäin, mitä varmasti kukaan ei toivo. Monella alueella on jo havaittavissa pulaa miehistöstä, jonka eteen on tehtävä töitä jo nyt ja tulevaisuudessa kestävän toiminnan aikaansaamiseksi.

Palokuntalaiset ovat lähes aina mukana vilpittömästä auttamisen halusta. Se, että toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, myös perustehtävien osalta, ei voi olla este ammattimaiselle, luotettavalle ja kestävälle toiminnalle,

vaikkakin tätä tehdään vapaaehtoisesti. Uskallan väittää jokaisen palokuntalaisen olevan mukana toiminnassa omasta halustaan.

Monesti myös varallaolot perustuvat henkilöiden omaan vapaaehtoisuuteen toimia varallaolossa, josta hälytykseen osallistuminen on pakollista. Perusajatus vapaaehtoisesta toiminnasta elää silti vahvana, onhan kyseessä oman vapaa-ajan rajoittaminen omasta halusta.

Se, minkälaista korvausta tästä menetetystä vapaa-ajasta saadaan eripuolilla maata, on yhdentekevää perusajatuksen kanssa, miksi jokainen vapaaehtoinen on mukaan lähtenyt. Vapaaehtoisuutta venytettäessä kasvaa se korvauksen tarve mikä oman vapaaaikansa menetyksestä on saatava.

Tämä on täysin luonnollinen yhtälö. Vaikka palokunnissa toimitaan vapaaehtoisuuden pohjalta, ei tätä vapaaehtoisuuden ajatusta

Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. mirafoni112@gmail.com

45122

palotarkastuskohdetta tarkastettiin vuonna 2015. Kohteiden lukumäärä on laskenut paljon esimerkiksi vuodesta 2012, jolloin niitä oli 103 222.

Lähde: Pelastustoimen taskutilasto

tule myöskään käyttää hyväksi. Lähes kaikki me teemme tätä normaalin päivätyömme lisäksi. Käytännössä ylitöinä yhteiskunnan hyväksi.

Sopimuspalokunnassakin luottamustehtävissä toimivat voivat aina sanoa vuosikokouksessa valintansa eteen tullessa ei, mikäli eivät halua siihen tehtävään, johon heitä on esitetty.

Jos tämä ei ole vapaaehtoisuutta niin miksi sitä tällöin kutsuisimme? Palokuntayhdistyksen tarkoitus on motivoida oma jäsenistönsä siten, että he suostuvat täyttämään yhdistyksen tekemän sopimuksen. Monellakaan palokunnalla ei ole työsopimuksia jäseniensä kanssa tai sääntöihin kirjattuja velvollisuuksia, mikä tekee toiminnan luonteesta vapaaehtoista.

On siis katsoakseni päivänselvää, että palokuntatoiminta on vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Tosin vain siihen ovenkahvaan asti.

Tämän jälkeen toiminta on vahvasti ammattimaista sekä harrastelua vakavampaa. Siltikään se ei muuta sitä vankkaa perustaa jolla me seisomme.

Veikko Pullinen palokuntalainen Espoo

KOLUMNI

Mikä keskustelukulttuuri?

Mirafoni-palsta täyttää pian kuusi vuotta. Kuluneen kuuden vuoden aikana olen saanut paljon palautetta kirjoituksistani ja erityisesti rohkeudesta kirjoittaa eri asioista omalla nimelläni ja kasvoillani esittäen mielipiteitäni. Rohkeudesta kiittäminen on saanut minut hämmentymään ja kiinnittämään huomiota alallamme käytäviin keskusteluihin. Mistä täällä uskaltaa keskustella?

Pelastustoimen omissa seminaareissa olen kuullut viime aikoina useamman kerran puhujan ilmoittavan haluavansa tietoisesti provosoida yleisöä kärkevillä kommenteillaan. Jokainen kerta tämä provosointi on päättynyt yhtä nolosti: kukaan yleisöstä ei ole kehdannut kommentoida mitään, vaikka esitetyt argumentit ovat varmasti nostaneet adrenaliinia ja mielen päällä on ollut sanottavaa.

Joitakin aiheita pidetään jopa kiellettyinä, viimeisimpänä esimerkkinä alaltamme työaikaa ja tuottavuutta koskeva keskustelu. En voi kuin ihmetellä miksi näin tapahtuu, sillä olen muiden toimialojen seminaareissa päässyt todistamaan hyvää dialogia, joka on tuonut aivan uusia näkökulmia käsiteltäviin asioihin – miksi meidän tilaisuutemme ovat vain synkkiä yksinpuheluja? Jopa sosiaalisessa mediassa, Twitterissä ja Facebookissa, alan sisäinen keskustelu on vaivaannuttavan vaisua – pelätäänkö omalla nimellä esiintymisen pilaavan uramahdollisuudet ja näin ollen myös somessa vaietaan?

Pelastustoimi on alana hierarkinen, jossa on tavattu edetä alhaalta ylöspäin kokemusvuosien karttuessa – tämä malli pitää sisällään olettaman, että organisaatiota johtaa ne alan viisaimmat ja kokeneimmat henkilöt. Tämäkin malli on hiljalleen murtumassa kohti asiantuntijaorganisaatiota eikä hierarkisenkaan organisaation tulisi viedä mahdollisuutta tai uskallusta alan eri osapuolien väliseen keskusteluun. Esimiehenä minä olisin ainakin onnellinen, jos alaisenani toimisi ajattelevia henkilöitä. Se, että on eri mieltä asioista, ei tarkoita sitä, etteikö henkilö kuitenkaan olisi lojaali työnantajalleen.

Se, ettei keskustelu käy julkisesti vilkkaana pelastustoimen eri asioista, ei tarkoita sitä, etteikö sitä käytäisi. Keskustelut käydään suljettujen ovien takana omissa porukoissa tai sitten laajemmalti anonyymina internetin keskustelupalstoilla.

Nämä keskustelut ovat melko mustavalkoisia eikä harmaan sävyjä tunneta.

Ne eivät ole myöskään kovin rakentavia; paljon arvostellaan, mutta ratkaisuvaihtoehtoja ei tuoda esiin. Jos kaksi eri mieltä olevaa henkilöä osuvat samaan pöytään keskustelemaan, kuunnellaan toista osapuolta pokerinaamalla hiljaa nyökytellen eikä esitetä vasta-argumentteja.

Parhaillaan käynnissä olevan uudistuksen takia tarvitsemme kipeästi keskustelua. Tarvitsemme työryhmiin toimialan eri osapuolien tasa-arvoisen edustuksen ja tarvitsemme johtotason kannustavan kaikkia keskusteluun ja näyttävän esimerkkiä kaikkien mielipiteiden arvostavasta kuuntelemisesta. Keskustelu pelkästään samanmielisten kanssa tyhmentää eikä vie meitä alana eteenpäin!

6·2016

89

ULKOMAILTA

Käännökset Risto Lautkaski

Tikasauto rusensi henkilöauton Nürtingen (Saksa). Teollisuuslaitoksesta tuli automaattinen paloilmoitus. Hätäkeskus hälytti vapaaehtoisen palokunnan. Ensimmäisenä lähtivät johtoauto sekä miehistöauto ja niitä seurasi tikasauto.

Paloasemalta 600 metrin päässä oli risteys, jossa ajoneuvojen piti kääntyä kohtisuoraan oikealle. ”Liikennevalot näyttivät punaista, mutta valon vaihtumista odottaneet neljä autoa olivat väistäneet oikeaan reunaan. Johtoauto ja miehistöauto olivat jo kääntyneet. Konemies jarrutti ennen risteystä”, palomestari Jürgen Burkhardt kertoo.

Kääntyessään 14 tonnin painoinen tikasauto kallistui hitaasti oikealle rusentaen yhden odottavista henkilöautoista. Tikasauto raahasi henkilöautoa muutamia metrejä. Henkilöauton oikeanpuoliset ovet eivät vahingoittuneet, mutta sen katon vasen puoli painui istuinten tasolle.

Paloasemalla lähtövalmiiksi tulleen säiliöauton miehistö kuuli onnettomuudesta ja lähti kahdella raivausautolla. Tikasauton miehistö

oli poistunut irronneen etuikkunan kautta. Lievästi loukkaantunut konemies vietiin sairaalahoitoon. Vakavasti loukkaantunut henkilöauton kuljettaja pystyi poistumaan oikeanpuoleisen etuoven kautta. Ambulanssilääkärin antaman ensihoidon jälkeen hänet kuljetettiin sairaalahoitoon.

Teollisuuslaitokselle saapuneet palokuntalaiset totesivat hätäilmoituksen aiheettomaksi ja palasivat onnettomuuspaikalle. ”Tikasauton nosto pyörilleen teetti paljon työtä. Tikkaat olivat irronneet kiinnityksestään”, Burkhardt kertoo.

Palokuntalaiset sitoivat hihnoilla tikkaat kiinni autoon. Paikalle tilattu autonosturi kohotti tikasautoa varovasti ja henkilöauton romu vedettiin sen alta hinausauton lavalle.

Hinausauto veti tikasauton pyörilleen ja hinasi sen valmistajan tehtaalle. Puolueeton asiantuntija arvioi, että vuonna 1996 valmistetun tikasauton korjauskustannukset ylittäisivät sen nykyarvon. Palokunnan oli siis hankittava uusi tikasauto.

Teksti: Timo Jann Feuerwehr-Magazin 1/2015

Pieni ihme

Myrkkyä putkessa Zürich (Sveitsi). Vuonna 2009 valmistunut Uetlibergin moottoritietunneli on 4420 metriä pitkä. Sitä käyttää vuorokaudessa noin 60000 ajoneuvoa.

Aescher-tunnelin aamuruuhkassa pohjoiseen ajava kuorma-auto teki äkkijarrutuksen välttääkseen peräänajon.

Kun hän ajoi Uetlibergin tunneliin, hän huomasi peruutuspeilistä, että lavalle tippui nestettä. IBC-kontti, jossa oli tuhat litraa 37-prosenttista formaldehydiliuosta, oli vahingoittunut.

Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli: eteenpäin, pois tunnelista! Hänen oli kuitenkin pysäytettävä piennarkaistalle. Perässä ajavat autoilijat tunsivat pistävän hajun, nenää poltti ja silmät vuotivat. Useat heistä pysäyttivät tunnelin suulle ja nousivat autoistaan.

Palokunnan saapuessa tilanne itäisen tunnelin eteläpäässä oli kaoottinen. Autoja oli pitkin ja poikin, yskiviä ja huutavia ihmisiä istui ja makasi tiellä. Tilaa pelastusyksiköiden sijoitteluun oli niukasti. Vaara-alueen ulottuvuutta ei tiedetty. Kemikaalitorjuntayksikön mittaukset osoittivat pian, että syttymisvaaraa ei ollut.

90

6·2016

Läntinen tunneli suljettiin liikenteeltä ja ensihoitopaikka sijoitettiin sen eteläpäähän. Tunnin kuluttua kaikki 24 potilasta ja yksi pelastaja oli kuljetettu sairaalahoitoon.

Puhdistettavaa oli paljon. Vuotava kontti oli tyhjennettävä, seitsemän ehjää konttia ja auton lava oli huuhdeltava, piennarkaista, jolla auto seisoi, oli puhdistettava, samoin tunnelin ajorata ja viemärit.

Palomies ajoi kuorma-auton läntiselle ajoradalle, jossa kontit ja lava huuhdeltiin. Huuhteluvesi kerättiin tunnelin käytetyn sammutusveden altaaseen.

Haarukkatrukki siirsi ehjät kontit toiseen autoon.

Oli selvää, että läntinen tunneli voitaisiin avata liikenteelle vasta seuraavana päivänä. Piennarkaistalle vuotaneen ja imeytysaineeseen sidotun liuoksen poistamista lykättiin, jotta itäinen tunneli voitiin avata kaksisuuntaiselle liikenteelle ennen iltaruuhkaa. Palokunnan työ päättyi kuuden tunnin kuluttua.

Teksti: Jan Bauke 118 swissfire.ch 12/2015 Kirjallisuutta: Formaldehydin OVA-ohje

Sele (Norja). Kleppin puolivakinaisen palokunnan esimies Alf Bjarne oli vapaavuorossa. Kun hän 12. joulukuuta kuuli radiosta, että pieni poika oli pudonnut jokeen, hän päätti ajaa paikalle. Kuumeisen etsinnän jälkeen puolitoistavuotias oli löytynyt juuttuneena johonkin esteeseen 450 metriä alavirtaan putoamiskohdasta.

Kun Bjarne tuli perille, vanhemmat ja sukulaiset yrittävät elvyttää lasta. Hän kertoi olevansa palokunnasta ja että paloauto oli matkalla. Bjarne jatkoi elvytystä. Omaiset itkivät. Kun pelastusyksikkö saapui, sen esimies Sigve Bore otti elvytyksen vastuulleen. ”Poika oli niin kylmä. Ajattelin, että hän on jo kuollut. En kuitenkaan antanut periksi”, Bore kertoo.

Lääkärihelikopteri saapui. Palomiehet kantoivat pojan helikopteriin keskeyttämättä elvytystä.

Sairaalasta kerrottiin, että pojan sydän sykki, mutta pulssia ei tuntunut.

Poika ehti olla joessa 15–20 minuuttia ja sieltä nostettaessa hänen ruumiinlämpönsä oli vain 23 ºC. Hänen tilansa oli kriittinen useita päiviä. Hänet otettiin pois hengityskoneesta 22. joulukuuta.

Hän pääsi kotiin tammikuussa. ”On pieni ihme, että kaikki meni hyvin. Tämä osoittaa, että elvytystä kannattaa jatkaa siihen asti, että potilas saadaan tehohoitoon”, sanoo helikopterilääkäri Sven Arne Hapnes.

Teksti: Gry Solem Brannmannen 1/2015

Litiumioniakuista vaarallisia kaasuja Ruotsin teknillinen tutkimuslaitos SP on jatkanut litiumionikennojen palovaarojen tutkimista. Alustavia tuloksia oli Pelastustiedon numerossa 7/2015. ”Olemme kuumentaneet kennoja ja vahingoittaneet niitä eri tavoin, kuten puhkaisemalla. Kun kenno kuumennettiin yli 200 ºC:n lämpötilaan, reaktio karkasi ja myrkyllistä fluorivetyä muodostui. Kun reaktio karkaa, savu on ehdottomasti vaarallista”, tutkimusjohtaja Lars Hoffman kertoo.

Toisaalta kokeet osoittivat, että fluorivetyä ei muodostu niin kauan kuin kenno palaa.

Tuli voi siis hävittää myrkylliset kaasut. Niitä muodostuu vasta kun palo on sammunut, jos reaktio on sitä ennen karannut.

Lars Hoffman huomauttaa, että sähköauton ja sen akun palon sammuttaminen on yleensä helppoa. ”Mutta auton akussa on satoja kennoja ja alkanutta reaktion karkaamista on lähes mahdotonta pysäyttää”, hän sanoo.

Sammutusleikkurin soveltuvuutta karanneen reaktion pysäyttämiseen kokeiltiin, mutta sen vaikutus olikin päinvastainen. ”Se rikkoi akun kerroksia ja aiheutti oikosulun, joka käynnisti reaktion karkaamisen”, Hoffman kertoo.

SP on hakenut määrärahaa jatkotutkimuksia varten. Hoffman toivoi, että autojen valmistajat velvoitettaisiin lailla tutkimaan, mitä aineita reaktion karkaamisessa muodostuu.

Palokunnan toimintaohjeet Jos palavasta sähköautosta muodostuu harmaanvalkoista savua, jolla on pistävä haju, syynä voi olla reaktion karkaaminen. Savussa voi olla fluorivetyä ja muita fluoriyhdisteitä.

Savun fluoriyhdisteitä voidaan sitoa sumusuihkulla. Jos reaktio on karannut monessa kennossa, sumusuihkun teho ei riitä. Tilat on tuuletettava ja savulle altistuneet henkilöt on tuotava raittiiseen ilmaan.

Kun auto palaa liekeillä, savussa ei ole myrkyllisiä fluoriyhdisteitä.

Teksti: Björn Åslund BrandSäkert 1/2015 Kirjallisuutta: Fluorivedyn OVA-ohje

Lapsista huolehditaan Lyon (Ranska). Lyonin pelastuslaitos on sopinut monien työnantajien kanssa, että palokuntalaiset voivat työaikana lähteä hälytyksiin.

Vuodesta 2012 lähtien on tehty myös pienten lasten vanhempia koskevia sopimuksia. Nyt jo 40 prosentilla paloasemista on tällainen sopimus. ”Hälytyksen tullessa palokuntalainen soittaa tiettyyn numeroon. Kellon­ ajasta riippuen lapsi joko syö ruokalassa, jää luokkaan tai osallistuu kerhotoimintaan, kunnes vanhempi noutaa hänet”, kapteeni Franck Jacquier kertoo.

”Hälytystehtävä kestää usein kolme tuntia. Sopimuksen ansiosta palokuntalaisemme ovat useita tunteja pitempään lähtövalmiina”, everstiluutnantti Alain Ravier kertoo.

Palokunnanpäällikkö on tehnyt sopimuksen viiden koulun kanssa lounastauon ja kymmenkunnan yhteistyökumppanin kanssa illan osalta. ”Olemme käyttäneet sopimusta enintään neljä kertaa vuodessa, mutta sen ansiosta meillä on sairaankuljetusyksikkö ja ensihoitaja aina lähtövalmiina”, kapteeni Georges Véricel kertoo. ”Palokuntalaisten lähtövalmius työaikana

on selvästi noussut ja huoli lapsista vähentynyt. Lisäksi sopimukset ovat luoneet yhteyksiä muihin organisaatioihin ja tehneet toimintaamme tunnetuksi”, everstiluutnantti JeanPierre Escassat kertoo.

Teksti: Lionnel Maitre Sapeurs-Pompiers de France 10/2015 Lyonin sopimukset tukeutuvat ALAÉ- (Accueil de Loisirs Associé à l'École) ohjelmaan, jossa vapaa­ ehtoiset järjestävät kouluissa oppituntien jälkeen kerhotoimintaa lapsille, joiden vanhemmat ovat iltatyössä (suomentajan huomautus).

Syöpäriski pienemmäksi Amsterdam (Hollanti). Amsterdamin pelastuslaitos on laatinut yksinkertaiset ohjeet sammuttajien syöpäriskin pienentämistä varten. ”Osallistuin kahden työtoverini kanssa elokuussa 2014 Norjassa pidettyyn konferenssiin Third Global Conference on Occupational Can­ cer among Firefighters. Kotiin palattuamme keskustelimme päällikkömme IJle Stelstran kanssa käytännön toimenpiteistä. Perustimme työryhmän, jossa on mukana myös muiden kaupungin laitosten edustajia ja työsuojelun asiantuntijoita”, Stefane Conings kertoo.

Toimenpiteet aloitettiin kahdella paloasemalla. ”Kerroimme, mitä olimme kuulleet Norjassa. Laadimme kymmenen ohjetta. Tärkeintä on tiedostaa riskit ja toimia oikein. Palomiesten tapana on riisua kasvo-osa heti savun ulkopuolella. Sammutuksen aikana palomiehet ovat hikoilleet. Paloasu suojaa hyvin kuumuudelta, mutta ei savulta.

Savun syöpävaaralliset aineet pääsevät avointen ihohuokosten kautta elimistöön”. Conings sanoo. ”Ohjeen mukaan tulee odottaa kolme minuuttia. Tänä aikana palo­ pukua tuuletetaan ja huuhdellaan kelajohdolla. Paloasemalla tulee käydä suihkussa, mutta myös kuntoilla ja juoda paljon vettä. Tällöin haitalliset aineet poistuvat elimistöstä hien ja virtsan mukana”, Stelstra kertoo.

Kymmenen ohjetta Palopaikalla: 1. Älä riisu kasvo-osaa ennen kuin olet ollut vähintään kolme minuuttia turvallisessa tai savuttomassa ympäristössä.

2. Tänä aikana tuuleta palopukuasi ja anna toverisi huuhdella se ylhäältä alas. Älä unohda kypärää ja jalkineita.

3. Älä tarpeettomasti likaa tovereitasi.

4. Huuhtele kaikki välineet ennen kuin palautat ne autoon.

5. Älä tuo käytettyjä letkuja ja muuta kalustoa sisälle autoon.

Paloasemalla: 1. Käynnistä poistopuhallin.

2. Puhdista käytetyt välineet tai vaihda ne puhtaisiin.

3. Pese niskansuojuksesi ja käsineesi. Jätä palopukusi pesuun.

Puhdista kypäräsi ja jalkineesi. Laita valmiiksi puhtaat niskan­ suojus, käsineet ja palopuku.

4. Jätä muut vaatteesi pesuun. Mene suihkuun ja siirry paloaseman puhtaalle puolelle.

5. Ilmoittaudu lähtövalmiiksi vasta näiden toimenpiteiden jälkeen.

Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 5/2015

6·2016

91

Lauantai 23.7.2016

PÄIVÄKIRJA

Aktiivinen ja kuuma kesälauantai 6.15

Herätyskello antaa tutun kolinan. Tuoppi vettä naamaan ja suoraan pyörän selkään. Tuttu reilun puolen tunnin pyörälenkki Joensuun paloasemalle ja aamu­sauna kollegan kanssa. Geeliä hiuksiin ja jakaus kuntoon – valmiina työvuoroon.

kotiin. Potilaan vaimo suorastaan vaati meitä ottamaan itsetehdyn maustekurkkupurkin mukaan. Toivottavasti korruption määritelmä ei täyty tässä asiassa. Tällä hetkellä kurkut odottavat syöjäänsä työvuoron jääkaapissa.

8.00

22.31

Aamun tehtävänjaon jälkeen varusteet paikoilleen ja aamutarkistukset rutiinisti. Aloitan työvuoron pelastuspuolella, savu1 ja vesi1 sijoituspaikkoina. Aamukahvin ja –palaverin jälkeen suuntaamme Hasanniemen satamaan, jossa viikkotarkastusvuorossa ovat veneet. Komea kesäsää, loma-aika sekä Joensuu sijaintina vesistön ympäröimänä kirvoittaakin keskustelua vesipelastuksen varautumisen tärkeydestä.

Asemalle palattuamme työn alle pääsi kauan odotettu uusi sammutusauto. Jo paljon työtä vaatinut uuden auton suunnittelu odotti ”enää” kalustamista. Edellä olevat heittomerkit laitoin siksi että työtä todellakin vielä oli.

11.00 kään säähän.

Työt keskeyttää lounas ja päiväkahvit. Kahvipöytäkeskustelut eivät tälläkään kertaa rajoitu pelk-

12.20

Eläinpelastustehtävä. Viereisessä lähiössä oli siili joutunut pulaan tiputtuaan liikennemerkille tarkoitettuun putkeen. Siellä se rassukka oli täysin jumissa noin puolen metrin syvyydessä. Eläinpelastukseen tarkoitetut pihdit osoittautuivat jälleen tarpeellisiksi, ja siili pääsi takaisin luontoon hyvissä sielun- ja ruumiinvoimissa.

12.48

Automaattinen palohälytys. Juuri palattuamme edelliseltä tehtävältä automatiikka hälytti keskustan hoitolaitoksessa. Matkalla kohteeseen selvisi, että hälytys oli johtunut vesihöyrystä. Tämä keikka jäikin pelkäksi pukeutumisharjoitukseksi.

15.05

20.44

Tehtävä D783*. Potilaalla leikkaushaava oli alkanut tulehtua ja hänellä oli jo antibioottikuuri vaivaan. Pieni haavanhoito-operaatio ja potilas jäikin tyytyväisenä

92

6·2016

KUVA: KIMMO KAISTO

Liikenneonnettomuus. Kaupunkialueella oli sattunut kahden auton peräänajo. Uusi sammutusauto oli jo saatu siihen vaiheeseen, että oli sen neitsytmatkan aika. Tehtäväksemme jäi autojen vaurioiden tarkistaminen ja virrattomiksi tekeminen. Uudehkon premium-luokan auton akun paikantaminen teetti hieman työtä – taas Crash Recovery System osoitti tarpeellisuutensa.

Asemalle päästyämme olikin punttisalin aika.

Edellispäivän treeni oli jäänyt tekemättä orastavan golfharrastukseni takia. Tasoitus 37 kertokoon jotain pelin tasosta asiasta ymmärtäville. Sauna, suihku ja ensihoitokamppeet niskaan.

Tehtävä C745. Iltalenkillä ollessaan koira oli nykäissyt omistajansa kumoon. Huolellisen tutkimisen jälkeen sekä koira että omistaja jäivätkin kotiin odottelemaan aamulenkkiä.

00.31

Tehtävä C033. Paikallisen ravitsemusliikkeen asiakas oli ollut sisäänpääsystä eri mieltä järjestyksenvalvojan kanssa ja oli huitaissut ovimiestä avainnipulla naamaan.

Järjestyksenvalvoja lähtikin meidän kyydillä päivystykseen tikkauttamaan haavojaan.

1.14

Tehtävä C752. Kosteaa iltaa viettänyt mies oli ilmeisesti poltellut kannabista, jonka jälkeistä oloa oli itse säikähtänyt ja soittanut hätäkeskukseen. Saavuttuamme paikalle vointi oli jo paranemaan päin, eikä ensihoidolle jäänyt kuin voinnin varmistaminen. Käytimme hieman aikaa päihdevalistukseen – toivoen että jotain jäisi myös korvan taa.

3.52

Tehtävä C785. Baari-illan jälkeen kaverukset olivat keskusteluissaan mennet pintaa syvemmälle, jopa hengen riistämisestä puhumiseen saakka. Tästä olikin sivullinen tullut siihen käsitykseen, että nyt olisi tosi kyseessä ja hälytti apua. Varmistimme asian väärinkäsitykseksi ja kaverusten ilta jatkui rönsyilevän keskustelun merkeissä.

7.12

Tehtävä C785. Lähikunnassa mies oli soittanut itse hätäkeskukseen ja uhannut ampua itsensä. Saavut­ tuamme paikalle soittaja olikin jo poliisin hallussa. Tutkimuksien ja lääkärikonsultaation jälkeen vahvasti päihtynyt mies lähti selviämään poliisien matkassa putkaan. Tämän jälkeen hän pääseekin asiasta lääkärin juttusille.

Uusi vuoro oli jo saapunut asemalle ja meidän työt tältä erää tehty. Pyöräillessäni kotiin lämpimässä kesäaamussa haaveilin päiväunien jälkeisestä Ruunaankoskireissusta ja kireistä siimoista. *C=kiireellinen ensihoitotehtävä, jossa potilas tavoitettava puolen tunnin sisällä. D=kiireetön ensihoitotehtävä, jossa po­ tilas on tavoitettava maksimissaan kahden tunnin kuluessa.

783=raajakipu, 745=kaatuminen, 033=pahoinpitely, 752=myr­ kytys, 785=mielenterveys

Palomies-sairaankuljettaja, vesisukeltaja Antti Saastamoinen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Joensuun paloasema

Vastaatko työpaikkasi turvallisuudesta?

Tilaa nyt

Ensiauttajan taskuopas

Haluatko syventää osaamistasi?

SPEK järjestää Turvallisuusjohdon palontorjuntakurssin syksyllä 2016 Helsingissä Kurssi sopii erityisesti yritysten suojelujohtajille, turvallisuuspäälliköille sekä turvallisuusvastaaville.

Kurssijaksot:

29.–30.9.2016 11.–12.10.2016 29.–30.11.2016

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:

koulutus.spek.fi

Ensiauttajan taskuopas on ensiauttajille suunnattu opaskirja, joka sisältää valtakunnalliseen ensiauttajakoulutukseen sekä ajantasaisiin hoitosuosituksiin perustuvat toimintaohjeet äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kohtaamistilanteisiin.

Taskuoppaasta on nyt ilmestynyt toinen painos, joka on päivitetty tuoreiden, tutkimusnäyttöön perustuvien hoitosuositusten mukaiseksi. Lisäksi mukana on kokonaan uusia aiheita, kuten toimintaohjeet synnytyksen ja tartuntavaaratilanteen varalle sekä kuoleman kohtaaminen ensiauttajana.

Opas soveltuu käytettäväksi operatiivisessa toiminnassa ensivastetehtävillä sekä ensiauttajien perus- ja ylläpitokoulutuksessa.

168 sivua • 33,50 € (sis. alv) Tilaa myös päivitetty Ensivastelomake, jossa omat kappaleensa potilaalle sekä ensihoidolle/sairaanhoitopiirille.

0,70 €/kpl (sis. alv) SPEK osastolla B - 241

Tilaukset: verkkokauppa.spek.fi

Puh. 09 476 112

Turvallisuusalan asiantuntijat kokoontuvat Itämerelle 14.–16.12.2016

Varaa aika kalenteriisi!

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

www.spek.fi

Vanhat lehdet verkossa K

aikkiaan lähes 40000 ammattilehden sivua on digitalisoitu ja ne on julkaistu osoitteessa pelastustieto.fi Laajaan aineistoon on tehty myös tekstintunnistus. Sen avulla aineistosta voi tehdä vapaata tekstinhakua. Jos siis muistat jonkin yksityiskohdan lehtiartikkelista, voit hakea juttua sanahaulla.

Vanhoja juttuja kysellään aika ajoin toimituksesta. Nyt jokaisella on mahdollisuus etsiä haluamiaan juttuja ja hyödyntää vanhoja lehtiä.

Löydät oikeaan paikkaan klikkaamalla lehtiarkisto-palkkia verkkosivujen oikeassa laidassa.

Aineistoa pääsee tutkimaan ja lukemaan ensin rekisteröitymällä. Siihen tarvitaan sähköpostiosoite ja salasana. Sen jälkeen pääset niiden avulla kirjautumaan ja lukemaan lehtiarkistoa.

Nautinnollisia ja historiantäyteisiä lukuhetkiä Palontorjunta- ja Pelastustieto-lehtien parissa. Vapaasti luettavissa ovat vuosikerrat 1950–2009.

Digitointihanketta on tukenut Palosuojelurahasto.

94

6·2016

JÄRJESTÖT

Sopimuspalokuntalaisuus puhutti SuomiAreenassa Porissa SuomiAreena -viikolla heinäkuussa keskustelun aiheena oli Palokuntatoiminta – työtä vai harrastus. Ennen paneelikeskustelua Ylihärmän puolivakinaisessa palokunnassa toimiva yksikönjohtaja Jaakko Linko ja Oulunkylän VPK:n päällikkönä toimiva Taina Halttunen kertoivat omista kokemuksistaan palokuntatoiminnassa. Linko kaipasi omassa alustuksessaan sopimuspalokuntalaisten koulutuksen kehittämistä ammattimaisempaan suuntaan. Yhtenä ajatuksena hänellä oli, että sopimus- ja ammattihenkilöstön koulutusjärjestelmien tulisi olla sisäkkäiset tai vähintään rinnakkaiset, ei toisistaan erilliset. Halttunen taas muistutti siitä, että vapaaehtoispalokuntatoiminnassa paljon aikaa kuluu myös kaikkeen muuhunkin kuin vain operatiiviseen toimintaan.

Paneelikeskustelussa keskityttiin ensin siihen, miten harva-alueiden turvallisuus pystytään takaamaan, kun väki vanhenee. Yhdeksi keinoksi nähtiin eri viranomaistoimijoiden yhteistyön parantaminen.

Avuntarvitsijalle ei ole tärkeää, millaisissa vaatteissa avuntuoja tulee, vaan kunhan apu tulee. Toisaalta mainittiin myös, että paloasemaverkko on kuitenkin turvallisuusviranomaisilla se ainut palveluverkko, joka on enää jäljellä harva-alueilla.

Tämän jälkeen keskusteltiin palokuntalaisilta vaadittavista työturvallisuusasioista. Mira Leinonen toi esiin, että savusukelluskelpoisuuden vaatiminen sopimuspalokuntalaisilta tarkoittaisi sopimuspalokuntien loppumista. Ilkka Mustakangas muistutti taas siitä, että sopimuspalokuntapuolella henkiseen soveltumiseen pitäisi kiinnittää nykyistä paremmin huomiota fyysisen kunnon lisäksi.

Panelistit toivat esiin myös, että uusien palokuntalaisten rekrytoinnissa ei saisi unohtaa jo aikuisikään ehtineitä ja operatiiviseen toimintaan pitäisi myös saada lisää naisia. Naisten houkuttelemiseksi mukaan Mira Leinonen ehdotti, että naiset otettaisiin huomioon jo paloasemia suunniteltaessa ja naisten pitäisi näkyä paremmin myös pelastustoimen julkikuvassa.

Teksti ja kuva: Arto Papunen

SPPL:n koulutuspäällikkö Camilla Volanen johti puhetta paneelisssa, johon osallistuivat pelastusylijohtaja Esko Koskinen (vas.), pelas­ tusylitarkastaja Mira Leinonen, SPAL:n puheen­ johtaja Ilkka Mustakangas, SSPL:n puheenjoh­ taja Antti Rantakangas ja SPPL:n puheenjohta­ ja Jari Sainio.

CTIF: Firefighters’ Health and Safety & Responding to the Unexpected

Paikka: Scandic Park, Mannerheimintie 46, Helsinki Aika: 8.–9.9.2016 Millaista oli kohdata Pariisin terrori-iskut?

Onko pakolaiskriisi kriisi myös pelastustoimelle?

Mitä uutta on palomiehiin liittyvässä syöpätutkimuksessa?

Kansainvälinen CTIF järjestää kaksi englanninkielistä seminaaria palomiesten terveydestä ja pelastusalan uusista haasteista.

Mukana puhumassa niin kansainvälisiä alan huippuja kuin kotimaisia asiantuntijoitakin. Katso tarkempi ohjelma osoitteesta www.ctif.fi/da2016 ja ilmoittaudu mukaan!

Osallistumismaksu: 60 €/seminaari, molemmat 100 €.

Lisätietoja: Kansainvälisten asioiden asiantuntija Taina Hanhikoski, SPEK, taina.hanhikoski@spek.fi.

Ilmoittautuminen: 4.9. mennessä https://koulutus.spek.fi > CTIF seminars

Tervetuloa!

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi

6·2016

95

MUISTOISSA

PalopäällikkÜ Risto Kaarna PalopäällikkÜ Risto Kaarna kuoli kotonaan Mikkelissä 15. kesäkuuta 86-vuotiaana. Hän oli syntynyt Joutsenossa 25.2.1930. Risto Kaarnan palokuntaura alkoi oppikouluaikana, kun hän oli Riihimäellä kesämiehenä. Nuori mies innostui palokuntatyÜn räväkkyydestä ja sai oppikoulun jälkeen palomiehen viran vuonna 1955. Mikkelin palomestariksi hän pääsi suoritettuaan palo-opistossa palopäällystÜkurssin vuonna 1961. PalopäällikÜn tehtävissä Risto Kaarna oli vuodesta 1962 alkaen aina eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1991 saakka.

Risto Kaarna pääsi ikätovereidensa tapaan seuraamaan aitiopaikalta yhteiskunnan no­ peaa kehitystä, ja hänen virkauransa aikana palokunnista tuli pelastuslaitoksia. Henki-

lÜstÜä tuli lisää, osaaminen ja ammattitaito monipuolistuivat.

Mikkelissä oltiin valtakunnallisestikin katsottuna eturintamassa erityisesti palokunnan sairaankuljetustoiminnan kehittämisessä. Samalla palomiesten henkilÜkohtaiset suojavarusteet ja täydennyskoulutus kehittyivät vastaamaan sammutus- ja pelastustoiminnan vaatimuksia.

Kaarna toimi aktiivisesti pelastustoimen kehittäjänä. Hän oli Mikkelin läänin palontorjuntaliiton puheenjohtajana 19 vuotta. Lisäksi hän hoiti myÜs lääninhallituksen väestÜnsuojelutarkastajan tehtäviä. Muun muassa näiden tehtävien kautta hänelle kehittyi selvä näkemys siitä, että yksittäinen kunta tai kaupunki oli liian pieni hoitamaan yksin pelastustoimen vaativaa tehtävää.

Koulutustehtävät olivat aina sydäntä lähellä hyvälle jutunkertojalle. Hän toimi Suomen palopäällystÜliiton kouluttajana, jolloin oman palokunnan lisäksi hänen tarinoistaan ja kaskuistaan pääsivät nauttimaan palokunnat laajasti Itä-Suomessa.

Vapaa-aikanaan hän harrasti taidemaalaus­ ta ja vietti aikaansa mÜkillään Anttolassa kalastellen ja luontoa seuraten. Hänellä oli aina aikaa myÜs lastenlapsilleen. Lisäksi hän oli innokas penkkiurheilija ja hän seurasi myÜs politiikkaa sairastumiseensa asti. Hän oli mukana myÜs monissa luottamustehtävissä eri järjestÜissä ja yhteisÜissä, kuten esimerkiksi paikallisen Osuuspankin hallinnossa.

Ristoa jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen.

Matti Kaarna Seppo Lokka

Palomies Hannu Holmberg Keskikesän juhla, juhannus, Hannu tuli sijaiseksi Jyväskymuuttui kyynelten mereksi Keslään vuonna 1997 ja hänet vakiki-Suomessa 24. kesäkuuta. Panaistettiin viisi vuotta myÜhemlomies Hannu Holmberg joutui min. Viimeisen vuoden hän tyÜskenteli Vaajakosken palopoikansa Vertin kanssa veneturmaan Luhangassa juhannusaaasemalla. TyÜkaverit muistavat ton iltana. Hannu yritti pelastaa hänet reiluna, sovittelevana, luo8-vuotiasta poikaansa, mutta tettavana ja puuhakkaana tyÜkaverina, joka ei marissut turhista molemmat menehtyivät onnetja huolehti perheestään. tomuudessa.

Kuva: Reijo Korhonen Jyväskyläläinen Hannu oli Palokuntaurheilussa Hannu syntynyt 8.7.1975 ja Vertti 1.10.2007. Heitä jäi- tunnettiin ympäri Suomen. Hänen lajeinaan vät suremaan vaimo ja kaksi 6-vuotiasta tyt- olivat jääkiekko, kaukalopallo, jalkapallo, satÜlasta sekä sukulaiset, ystävät ja tyÜkaverit libandy ja laskettelu. Hän ei arkaillut peleissä Keski-Suomen pelastuslaitoksella. ja oli nopea maalintekijä.

Hannu oli Jyväskylän Palokunnan Urheilijat ry:n varapuheenjohtaja. Hän oli voittamassa JyPaU:n riveissä useita kultamitaleja palohenkilÜstÜn SM-kisoissa. Hannu sai myÜs poikansa innostumaan jääkiekosta, jalkapalloilusta, laskettelusta ja yleisurheilusta.

Omaiset, sukulaiset, ystävät ja tyÜkaverit saattoivat Hannun ja Vertin viimeiselle matkalle Jyväskylän Taulumäen kirkossa 15. heinäkuuta. Isä ja poika lepäävät Lahjaharjun hautausmaalla, lähellä Seppälän paloasemaa.

Hannun ja Vertin muistoa kunnioittaen.

Palomies, ystävä Mikko Inkinen Ylipalomies, JyPaU ry:n puheenjohtaja Jukka Kemiläinen

Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta YmpäristÜystävällinen ja turvallinen Portaaton liekkien voimakkuuden säätÜ Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• KäyttÜjännite 12V, • Polttoaineena nestekaasu (1–2 kpl 11 kg pulloa) • Rakenne ruostumatonta terästä

Puh.(019)340451 Fax (019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

96

6¡2016

Pelastustieto – vahva myös verkossa!

Kestotilaajan vuosihinta on 62 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 69 €.

Nuorisotilaus 35 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille.

Opiskelijatilaus 35 € on vuoden mittainen. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu.

Eläkeläistilauksen hinta on 35 €.

Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007.

Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007.

Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi.

Tykkää: facebook.com/pelastustieto

31.8.

Palo-, pelastus- ja väestönsuojelualan johtava ammattilehti.

Perustettu vuonna 1950. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto

ILMOITUKSET: Minna Kamotskin 6 2016 puh. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. 26.1. 2.2.

2 30.3.

8.3.

15.3.

3 11.5. 19.4. 26.4.

4–5 29.6.

7.6.

14.6.

6 31.8.

9.8.

16.8.

7 5.10. 13.9. 20.9.

8 9.11. 18.10. 25.10.

9–10 21.12.

29.11.

2.12.

Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen

”Siisti fiilis e” s. 70 lähteä keikall

UUSI LAKI: valtiolle lisää valtaa s. 52

Nyt kaikki messuista s.

10

Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo­kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta.

Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona.

Pelastustieto 7/2016 ilmestyy 5.10.

Painotuote

PEFC/02-31-151

6·2016

97

50 VUOTTA SITTEN Koonnut: Kimmo Kaisto

Tuhoisat tulipalot Joensuussa, Vaajakoskella ja Helsingissä Näyttämön savunpoistoluukut oli rakennettu ulkopuolelta vaijereiden avulla avattaviksi, mutta rakennuksen seinustalla olleiden suurjännitejohtojen vuoksi ei savunpoistoluukkuja voitu avata siinä vaiheessa, kun tällä toimella vielä olisi ollut merkitystä.

Joensuun kaupungintalon palo Tulipalo tuhosi 9.–10.3.1966 Joensuun kaupungintalon teatteri-ravintolasiipeä sekä tornia. Palo alkoi teatterin pukuhuonetiloista. Vuonna 1914 valmistunut rakennus oli tehty Eliel Saarisen piirustusten mukaan. Palokohteen rakenteellisten heikkouksien, suuren ja helposti syttyneen palokuorman ja palonsammutukseen osallistuneiden ensimmäisten voimien vähäisen iskukyvyn vuoksi palo sai suurpalon mittasuhteet lyhyessä ajassa.

Vaajakosken lastulevytehtaan suurpalo SOK:n Vaajakosken Tehtaiden lastulevytehtaan kuivaamossa syttyi 21.5.1966 noin klo 13 palo, joka sammutusvaiheen aikana tapahtuneiden pölyhumahdusten ja -räjähdyksen vuoksi laajeni suurpaloksi. Lastulevytehtaan puristinosasto, kuivaamo ja kuorimo paloivat koneistoineen. Tehdastilaa tuhoutui yhteensä 23074 m3. Palovahingot ovat noin 4,3 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi koituvat huomattavan suuret keskeytysvahingot. Pölyhumahdusten ja -räjähdyksen seurauksena kuoli kaksi työntekijää, joista toinen osallistui sammutukseen. Lisäksi loukkaantui pahoin yhdeksän henkilöä.

Huoltolaitosten rakenteellinen paloturvallisuus Kuopion lääninhallitus on antanut 28.7. 1966 sosiaaliministeriölle selostuksen Lapinlahden kunnalliskodin mielisairasosaston palosta ja tehnyt samalla esityksiä huoltolaitosten turvallisuuden parantamiseksi. Julkisuuteen saatettuun lääninhallituksen selostukseen liittyy piirteitä, joista on syytä tarkastella lähemmin ainakin kahta.

Lääninhallitus ei ole ensinnäkään jostakin syystä katsonut aiheelliseksi yhtyä sosiaaliministeriön ja Kuopion läänin sosiaalihuollon piiritarkastajan käsitykseen mielisairasosaston heikosta kunnosta, josta ei ainakaan paloturvallisuutta ajatellen ole vähäisintäkään epäilystä – ja paloturvallisuudestahan nyt on lähinnä kyse. Lääninhallituksen selostuksessakin on tuotu esiin epäkohtia niin runsaasti, ettei mielisairasosastoa voi pitää muuna kuin kehnona. Kuitenkaan lääninhallitus ei voi yhtyä sosiaaliministeriöön, joka jo vuosia sitten samojen epäkohtien pakottamana ei ole katsonut voivansa puoltaa osaston valtionapua. Lääninhallituksen selostusta sävyttävää sosiaaliministeriöön ja paikalliseen piiritarkastajaan kohdistuvaa arvostelua onkin pidettävä outona. Onhan sosiaaliministeriö jo pitemmän ajan edistänyt huoltolaitosten paloturvallisuutta tavalla, jolle paloala antaa yleisesti tunnustusta

98

6·2016

Kuopion lääninhallituksen toteamus, ettei palo ole aiheutunut rakenteellisista syistä, on oikea – keskusrikospoliisi pitää palon tahallista sytyttämistä palon todennäköisenä syynä. Lääninhallitukselta on sen sijaan jäänyt tekemättä keskeinen havainto, että juuri rakenteelliset syyt johtivat palon nopeaan levenemiseen ja ratkaisevasti vaikuttivat palon tuhoisuuteen.

Mielisairasosaston palon tuhoisuuteen johtaneista seikoista on lehtemme aikaisemmissa artikkeleissa jo korostettu helposti syttyvien ja palavien verhousten vaarallisuutta. Verhouksiin Kuopion lääninhallituksen selonteko ei mielestämme kiinnitä tarpeeksi suurta huomiota.

Toivottavasti Kuopion lääninhallituksen paloteknillisesti huonokuntoista huoltolaitosta tavallaan puolustava selonteko ei pääse muodostamaan tältä osin yleiskäsitystä ja koidu haitaksi huoltolaitosten ja niihin verrattavien laitosten rakenteellisen paloturvallisuustason kohottamiselle.

On tyydytyksellä todettava, että kesän alussa voitiin sisäasiainministeriön toimesta aloittaa sosiaaliministeriön alaisten rakenteellisesti heikkokuntoisimpien huoltolaitosten turvallisuustarkastus. Alustavien tietojen mukaan on suoritetuissa tarkastuksissa havaittu runsaasti puutteita.

Helsingin messuhallin palo Kesäkuun 16. päivänä 1966 vaurioitti katonkorjaajien nestekaasulla toimivasta puhalluslampusta syttynyt tulipalo A-messuhallia pahoin. Palo syttyi iltapäivällä klo 14.15. Aluksi näytti siltä, että Helsingin vakinainen palokunta apujoukkoineen suoriutuu sammutustyöstä onnellisesti.

Syttyminen tapahtui B-messuhallin puoleisessa päädyssä, jossa on kolme kerrosta toimisto- ym. tiloja. Tämä osa muodosti paloteknillisen katkaisulinjan, joka tarjosi hyvät edellytykset sammutuksen onnistumiselle. Jostain syystä tehtiin alkuvaiheessa ratkaisuja, joiden takia palo pääsi leviämään palomuurin toiselle puolelle A-messuhallin kattorakenteisiin.

Suuren hallin vesikaton sammuttaminen oli sen jälkeen ylivoimainen tehtävä.

Lue kaikki jutut netistä: pelastustieto.fi > arkistojutut tai lehtiarkistosta kirjautumalla palveluun

Helsingissä Pohjoismaiset paloteknikkopäivät Noin yhdeksänkymmentä osanottajaa seurasi Pohjoismaisia paloteknikkopäiviä Helsingissä 9.–12.6. Osanottajista edusti 17 Tanskaa, 23 Norjaa, 19 Ruotsia ja 33 Suomea. Kotimainen osanotto oli hämmästyttävän vähäinen. Tähän lienee vaikuttanut päivien harhauttava nimitys. Tiettävästi onkin päivien aikana epävirallisesti keskusteltu paloteknikköpäi­vien mahdollisesta muuttamisesta Pohjoismaisiksi palopäällystöpäiviksi. Sisäasiainministeriön paloasiainosaston osastopäällikkö Erkki Jänne esitelmöi päivillä rakennusten palonkestävyyspäätöksestä ja paloluokitustiedotuksista.

Päivillä kuultiin myös paloteknillisten tutkimusten hyödystä, Tukholman tunnelionnettomuudesta, tilastotiedoista palonehkäisyssä, suuntapainetuuletuksesta ja keinokuituisten paloletkujen huollosta.

y y t h i i v a k o j , i v o o l a Kangasp ! a s s i o r e e n i a p a s s i kov

1,3 / 0,7 kPa

Mesvac AK-120 on rullautuva kangaspalo-ovi, joka rakenteensa ansiosta ei pullistu paineen alla. Ovi avautuu ja sulkeutuu turvallisesti kovissakin olosuhteissa. AK-120 kestää jopa 1,3 kPa paineen ja sulkeutuu vielä 0,7 kPa paineessa.

Ovi on läpäissyt EN 1634-1 -standardin mukaisen palotestin ja saanut EI120-luokan hyväksynnän. Ovella on myös lausunto VTT:ltä* ja se otetaan käyttöön myös Länsimetrossa.

Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi *(Lausunto nro VTT-S-07423-12) ”Lausunto AK-60 ja AK-120-rullaverho-oven palonkestävyydestä”

Mesvac-palo-ovituotteet Paloluokat Palorullaovet, kangas Palorullaovet, lamelli Paloliukuovet Palonosto-ovet Savuverhot

E120, EI60, EI120 EI30, EI60, EI120 EI30, EI60, EI120 EI60

Lisätietoja osoitteesta: www.mesvac.fi