Sairaanhoitopiiri ottaa vetovastuun Lapin ensihoidossa Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Pasi Koutaniemi
Lapin sairaanhoitopiiri ottaa itselleen ensihoitopalvelun järjestämisen vuoden 2014 alusta. Se sai vuoden jatkoajan, kun vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelu piti siirtää kunnilta sairaanhoitopiireille tämän vuoden alusta alkaen.
L
apin sairaanhoitopiirin ensihoito on toteutettu 1.1.2012–31.12.2013 väliaikaisen palvelutasopäätöksen turvin. Lopullinen muutos toimintaan tapahtuu ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi palvelutasopäätös. Väliaikaisessa toiminnassa LSHP on järjestänyt toiminnan itse Rovaniemellä ja portaittain Kittilässä, Pellossa sekä Kemijärvellä. Ennen vuodenvaihdetta myös Muonio siirtyy SHP:lle. Toiminnan porrastus on ollut haastava pakko Lapin ensihoitoyritysten pitkien sopimusten vuoksi. 1.1.2014 Utsjoen osalta edetään vielä mallilla, jossa SHP ostaa palvelut kunnalta ja tämä käyttää sopimuskumppaniaan vuoden 2015 loppuun saakka alihankintana. LSHP:n siirtokuljetukset ovat olleet omana toimintana ja menestyksekkäänä synergiana integroitu järjestelmään jo vuoden 2012 alusta.
Lappi on haastava alue ensihoidolle Lappi alueena on erityisen haastava. Väestö on sijoittunut siten, että Rovaniemel30
9/2013
lä asuu puolet väestöstä ja on näin selkeän kaupunkimainen ympäristö. Vertailuna Rovaniemi pelkästään kaupunkina vastaa pintaalaltaan ainakin lähelle useaa sairaanhoitopiiriä, myös väestöpohjaltaan. Loppu LSHP:n alue on pinta-alaltaan kolmasosa Suomea, kuntia on Rovaniemen lisäksi 14, väestömäärältään 1000–9000 henkilöä. Lähes poikkeuksetta kuntien välinen etäisyys toisistaan on 80–150 kilometriä. Tästä seuraa esimerkiksi se, että sinänsä pienen väestöpohjan alueelle on täytynyt luoda järjestelmä, jossa myös hoitotasoisen ensihoidon täytyy tavoittaa potilaita 30 minuutin ajassa määritellyllä prosentilla. 1-riskiluokkaa löytyy vain Rovaniemeltä, mutta 2-riskiluokkaa yhdeksän kunnan alueelta ja 3-luokkaa neljäntoista kunnan alueelta. Alueellisen tasa-arvon lähestymissuunnasta se vaatii välitöntä valmiutta ja hoitotasoa käytännössä kaikkiin kuntiin, Utsjoen ollessa poikkeus vain 4- ja 5-riskiruutujen osalla.
Kenttäjohtajan merkitys tilanteessa – Kenttäjohtotoimintaa on väliaikaisen palvelutasopäätöksen aikana pilotoitu kahden alueen mallilla, jossa pohjoisesta Lapista on vastannut FinnHEMS 51:n hoitaja ja Eteläisen lapin toiminta-alueesta on vastannut Rovaseudun kenttäjohtaja. Kenttäjohtamisessa siirrytään yhden päivystävän kenttäjohtajan malliin ja hänen työpisteensä on Rovaniemellä. Kenttäjohtaja toimii sekä tilannekeskuksessa että omassa yksikössä. Kenttäjohtoyksikössä on kahden hengen
miehitys, jolla turvataan operatiivinen kenttätoiminta kahdesta suunnasta; tilannejohtamisen näkökulmasta, kuin myös hoitotason vararesurssinäkökulmasta. Kenttäjohtoyksiköllä voi myös kuljettaa potilaita, Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Vesa Kauppinen kertoo ja jatkaa. – Kenttäjohtajan vastuulla on kokonaisresurssien hallinta. Ajoneuvossa, kuten tilannekeskuksessakin, on johtamisjärjestelmä. Kenttäjohtajalla on oltava mahdollisuus keskittyä johtamiseen, viestintään ja tilannekuvan ylläpitämiseen niin päivittäistilanteissa kuin poikkeavissakin monipotilas- ja suuronnettomuustilanteissa. Yksikön kuljettaja vastaa ajamisesta, toimii viestitukena ja ottaa vastaan tilannekeskuksessa siirtokuljetukset annettujen ohjeiden mukaisesti. – Laajasta maantieteellisestä todellisuudesta johtuen moni onnettomuus johdetaan alueellisesti ”Lauri-5” -mallilla, jossa ensimmäinen kohteeseen saapunut hoitaja ottaa tilannejohtovastuun ja nimeää itsensä Lauri-5:ksi. Tähän suunnataan alueellamme kehitettyä monipotilas- ja suuronnettomuuskoulutusta, jolla toiminta ja osaaminen turvataan. Hoitotason yksiköiden ohjeistuksella ja koulutuksella haetaan muutaman vuoden siirtymässä laadukasta, alueellisestikin tasalaatuista palvelua, joka vastaa mahdollisimman tehokkaasti tarpeisiin. Niin sanottuna vati-yksikkönä toimii FH51, mahdollisesti myöhemmin Rovaniemen hoitotason yksikkö. Perustasoa on suurimmissa kunnissa/ kaupungeissa ja siirtokuljetukset on osa jär-