tejohtoja turvalliseksi. Lähinnä maadoittamisesta siinä oli kyse”, Suominen sanoo. Hän halusi myös selvittää, miten ja kuinka nopeasti pelastuslaitos saa tarvittaessa sähköalan ammattihenkilön paikalle. Pelastuslaitoksen ja Helenin henkilöt käsittelivät Pikku-Huopalahden keikan ja pohtivat työturvallisuutta, maadoittamista ja yhteistyötä. ”Määrittelimme koulutustarpeet ja syksyllä onkin tulossa teoria- ja käytännönkoulutusta sekä Helenin päivystäjille että pelastuslaitoksen henkilökunnalle, jolle pääpaino on tietoisuudessa ja ymmärryksessä tilanteiden vaarallisuudesta. Seuraava tehtävä voi olla kuumailmapallo, purjelentokone tai laskuvarjo linjoilla”, Suominen sanoo. Tämä tehtävä oli pelastuslaitokselle muistutus sähkön vaaroista. ”Pelkkä jännitteen katkaisu ei ole riittävä turvatoimi, vaan tarvitaan maadoitukset onnettomuusalueen molemmille puolille. Jännitteen katkaisun jälkeen linjoissa voi olla vielä hengenvaarallista energiaa”, Ali Suominen sanoo.
Kiinnitä huomiota jos:
> näet johtoja ihmeellisissä paikoissa, epämääräisiä asennuksia. > on havaittu pamauksia tai välähdyksiä. > on sähkönhajua ilmassa. > on vilkkuvia valoja. > vettä runsaasti kellarissa, jossa voi olla muuntamo tai sähkökeskuksia.
Ei lähelle Suurjännitelaitteistoihin ja johtoihin on määritelty maallikoille turvaetäisyydet. Etäisyys riippuu jännitetasosta. Jännitetason noustessa etäisyys kasvaa. Jos puomitikkailla operoidaan linjojen läheisyydessä, on hyvä pitää linjaan kymmenen metrin etäisyys. Lähemmäksi meneminen tai linjan yläpuolelle meneminen edellyttää aina jännitteen pois kytkemistä sekä maadoittamista. Onnettomuuden tapahduttua on tärkeää saattaa tieto mahdollisimman pian sähköverkon haltijaan ja sen käyttökeskukseen. Käyttökeskuksesta saa tärkeitä turvallisuusohjeita sähköturvallisuuden osalta. Pelastustoimialueella voi olla eri sähköverkon haltijoita, joten etukäteissuunnitelmat ovat tärkeitä.
Nostolava voi vioittua standarditason ylittävässä sähkö- tai magneettikentässä Nostolavalaitteiden valmistajan Bronto Skyliftin asiantuntijat ottivat kantaa siihen, miten nostolavalaitteilla tulee työskennellä, kun tehtävään liittyy sähkö- tai magneettikenttä. Bronton mukaan sähköverkon haltijan tulisi purkaa latausjännite ja maadoittaa linja sähköverkon haltijan ohjeiden mukaisesti ennen kuin pelastustoimen nostolavalla ryhdytään työskentelemään. Latausjännitettä ei pidä maadoittaa nostolavan teräsosien kautta. Jokaisella sähköverkon haltijalla on välineet ja ammattitaitoa maadoituksen tekoa varten. Nostolavan ohjausjärjestelmälle on määritelty standardi, jonka mukaan sillä voidaan työskennellä sähkö- ja magneettikentässä. Silti on muistettava, että erittäin lähellä sähkölinjaa ja esimerkiksi kännykkämaston läheisyydessä kentät voivat olla paljon vahvemmat kuin mitä standardi vaatii. Sähköverkon haltijan tai siitä vastaavan yhtiön asentajan pitää tehdä sähköverkko jännitteettömäksi ja tarvittavat työmaadoitukset ennen pelastustoimintaan tarkoitetulla nos-
16
7/2014
tolavalla työskentelyä. Tällöin nostolavan ohjausjärjestelmä sekä varsiston ja jalustan laakerointi eivät vahingoitu sähkökentän vaikutuksesta tai mahdollisesta läpilyönnistä, Brontolta kerrotaan. Asentajienkin työturvallisuus (usein) vaatii, että esimerkiksi kännykkämaston laitteet kytkeketään pois päältä, kun antennien edessä työskennellään. Samoin normaalilla pelastuskäyttöön tehdyllä nostolavalla pitää noudattaa riittäviä suojaetäisyyksiä etenkin sähkölinjoista. Bronto Skylift valmistaa sähkölaitoksille erikoislaitteita (SI-mallisto), joilla voidaan työskennellä 500 kV:n jännitteisellä linjalla. Nämä laitteet eivät ole tarkoitettu pelastustoimen, vaan sähköalan ammattilaisten käyttöön. SI-mallin laitteita viedään pääasiassa Australiaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Lähi-itään. Suomessa SI-laitteita ei ole käytössä, sillä sähköverkot on rakennettu siten, että vian tullen sähko voidaan yleensä ohjata vioittuneen linjan sijasta korvaavaa linjaa pitkin. Kuva: www.bronto.fi (kuvapankki)