”Työtä oli hankala ohjata” Helen Sähköverkko Oy:n kunnossapitopäällikkö Mika Hinkkanen hälytettiin lomalta Pikku-Huopalahden keikalle. Paikalle pyrki myös Helenin palveluntuottajan Eltel Networksin henkilöstö, mutta he eivät päässeet pylväälle asti, sillä poliisi oli eristänyt alueen, eivätkä he tulleet vaatineeksi paikalle pääsyä riittävästi. ”Elteliltä olisi saattanut löytyä maadoituksen tekoon liittyvää osaamista, kokemusta korkealla työskentelystä ja lisätyömaadoituksen tekijä koriin mukaan”, Hinkkanen arvelee. Mikäli uhri olisi ollut vielä hengissä, olisi tehtävän hoitamiseen nopeasti tullut enemmän painetta, mikä olisi lisännyt onnettomuusriskiä. Jos johto olisi kytketty nopeammin jännitteettömäksi, olisi mahdollista, että langalla oleva uhri olisi ollut vielä hengissä. ”Hän olisi saanut ehkä latausjännitteestä iskun ja palovammoja, joiden vuoksi ei pysty liikkumaan”, Hinkkanen sanoo. Siksi potilaan tila tulisikin aina tarkistaa ensin, eikä olettaa, että hän on aina kuollut. Hinkkanen ohjasi maasta käsin korissa työskenteleviä palomiehiä. ”Ohjaaminen oli hankalaa jo pelkästään pelastushenkilöstölle vieraan termistön vuoksi, eikä koriin saatu sähköalan henkilöä”, Hinkkanen sanoo. Kun Hinkkanen yritti puhua virtajohtimesta ja kipinäsarvesta, hän ymmärsi nopeasti, että oli siirryttävä kansanomaisempiin ilmaisuihin. Hinkkanen arvelee myös, että myös lisätyömaadoituksen tekeminen oli pelastushenkilöstölle työnä vieras ja pelastusauton
maadoitusvälineetkin olivat tehtävään soveltumattomat. Johto saatiin maadoitettua Helenin tuotua paikalle käyttöön soveltuvat maadoitusvälineet.
Automaattisesti jännitteettömäksi Helsingissä suurjännitelinjat kytkeytyvät jännitteettömiksi kymmenissä millisekunneissa, jos niihin tulee vika. Näin kävi myös PikkuHuopalahden tapauksessa. Johdon toinen virtapiiri kytkeytyi automaattisesti jännitteettömäksi, mutta samassa johdossa ollut toinen virtapiiri ei vikaantunut ja se kytkettiin jännitteettömäksi Helenin käyttökeskuksesta. ”Johdon eri päihin sähköasemille hälytettiin käyttöhenkilökunta avaamaan erottimet ja kytkemään maadoitukset päälle. Aikaa tähän kuluu liikenneruuhkista riippuen puolesta tunnista tuntiin”, Hinkkanen kertoo.
Keikka opettaa Kun uhrin irrotukseen ryhdyttiin, päätettiin tehdä johdon lisätyömaadoitus valmiiksi maadoitetun nostolava-auton koriin. Hinkkanen pohtii, että johdossa oleva latausjännite olisi kannattanut ennemmin maadoittaa johdosta pylvään kannatin orteen. Hän sanoo, että nostolava-auton sähkötekniikka olisi voinut häiriintyä koriin tehdyn maadoituksen takia, mutta toisaalta se olisi voinut vikaantua myös jo pelkästä sähköjohtojen voimakkaassa magneettikentässä työskentelystä. Hinkkasen mukaan yhteistyötä pelastus-
laitoksen kanssa on harjoiteltava teoriassa ja käytännössä eri kohteissa ja oikeanlaiset maadoitusvälineet tulisi olla saatavilla nopeammin onnettomuuskohteeseen.
Maadoitus Maadoitus estää jännitteen pääsyn maadoitetulle alueelle, ohjaa virtapiirin ulkopuolelta tulevat jännitepiikit pois ja tasaa työskentelypaikan, -välineiden ja niissä työskentelevien henkilöiden jännite-erot. Maadoitus turvaa virhekytkennöiltä ja henkilöturvallisuuden.
Latausjännite Latausjännite voi syntyä jännitteettömään maadoittamattomaan johtoon, kun jännitteettömän johdon vierellä kulkee virrallinen johto. Tällöin jännitteetön johto kulkee virrallisen johdon magneettikentässä. Esimerkiksi Helsingissä kaikki 110 kV:n avojohdot ovat kahden virtapiirin johtoja, jolloin samoilla pylväillä kulkee kaksi eri johtoa. Johtoihin voi tulla myös jännitepiikkejä, jotka syntyvät lähinnä salamoista.
Yhteistyöpalaveri keikasta Paloesimies Ali Suominen vastaa Helsingin pelastuslaitoksen sähköprosessista. Hänen tehtävänsä on suunnitella , kehittää sähköön liittyviä työturvallisuustoimintoja sekä pitää yhteyttä sähköalaan pelastuslaitoksen ulkopuolella. ”Käyn säännöllisesti Helen Sähköverkko Oy:n Timo Uolan kanssa läpi pelastuslaitoksen ja Helenin yhteistyötä keikoilla ja tuon terveisiä pelastuslaitokselle”, Suominen sanoo. Pikku-Huopalahden keikka tuli samoissa merkeissä Suomisen työpöydälle. Haluttiin selvittää työturvallisuutta ja yhteistyötä. Suominen järjesti palaverin Helenin väen kanssa pelastuslaitoksella. ”Tehtävä 110 kV:n linjalla oli harvinainen. Viime vuosikymmenen aikana on ollut vain muutamia tapauksia. Pelastuslaitoksella ei ole koulutusta ja välineitä saada suurjänniPaloesimies Ali Suominen on ennen pelastustyöuraansa työskennellyt sähköasentajana, hän on koulutukseltaan myös sähköasentaja.
7/2014
15