Siviilistä
sotatieteiden maisteriksi Teksti: Katja Ahola
Nyt myös soveltuvan alan korkeakoulututkinnon suorittaneen on mahdollista hakeutua opiskelemaan yhdessä sotilaiden kanssa ja valmistua sotatieteiden maisteriksi. Upseerin virkaan tutkinto ei oikeuta, mutta se tarjoaa ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi erinomaisen näköalapaikan kansalliseen ja kansainväliseen kokonaisturvallisuuteen.
P
arhaillaan Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa sotatieteiden maisteriksi opiskelee puolen kymmentä siviiliä, jotka syventävät johtamisen, kokonaisturvallisuuden ja kriisinhallinnan osaamistaan yhdessä sotilaiden kanssa. Opiskelu antaa lisäperusteita laaja-alaiseen ja kriittiseen ajatteluun, joka tukee asiantuntijana kehittymistä. Pääaineena siviilit voivat opiskella johtamista ja viranomaisyhteistyötä tai sotataitoa ja strategiaa. Sivuaineet koostuvat näiden yhdistelmien lisäksi esimerkiksi sotilaspedagogiikasta ja sotahistoriasta. Maisterintutkinto koostuu pää- ja sivuaineopintojen lisäksi yleisistä kieli- ja viestintä- sekä tutkimusmenetelmäopinnoista, aivan samalla tavalla kuin siviiliyliopistoissakin. Johtamisen opinnoissa tarkastellaan muun muassa johtamisteorioita sekä rauhan ja sodan ajan johtamisympäristöjä. Opinnot perehdyttävät muun muassa ihmisten ja asioiden johtamiSotilaat voivat suorittaa upseerin virkaan johtavan tutkintokoulutuksen Maanpuolustuskorkeakoululla Helsingissä. Myös soveltuvan alan korkeakoulututkinnon suorittaneen on mahdollista hakeutua opiskelemaan sotatieteiden maisteriksi. Sotatieteiden maisterin tutkinto on 120 opintopisteen laajuinen ylempi korkeakoulututkinto. Kansallisen turvallisuuden pääaineena on johtaminen ja sivuai-
56
5/2013
seen sekä organisaatiorakenteita ja -kulttuuria koskeviin kysymyksiin. Strategiaa puolestaan on kutsuttu opiksi sodan voittamisesta. Opinnot sisältävät valtio-opin, turvallisuuspolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja sotilasstrategian oppisisältöjä.
Vuorovaikutus korostuu Vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys opetuksessa ja eri opintojaksoilla pyritäänkin luomaan edellytyksiä analyyttisille keskusteluille niin opiskelijoiden, opettajien kuin asiantuntijaluennoitsijoidenkin välillä. Opiskelijoita rohkaistaan kokonaisvaltaiseen, luovaan ja kriittiseen käsiteltävän asian pohdintaan. Myös siviiliopiskelijoiden osaamista ja työelämän kokemuksia hyödynnetään opetuksessa. Näin pyritään jo opiskeluvaiheessa linkittämään sekä sotilaat että muut yhteiskunnan toimijat kokonaisvaltaiseen turvallisuusajatteluun esimerkiksi johtamisen näkökulmasta. neina viranomaisyhteistyöhön liittyvät sotatieteiden alat, kuten esimerkiksi sotataito, strategia, sotahistoria tai sotilaspedagogiikka. Kansainvälisen turvallisuuden pääaineena on sotataito, jonka oppiaineista voi valita strategian tai sotahistorian. Sivuaineina ovat johtaminen, sotilaspedagogiikka tai muu kriisinhallintaan liittyvä sotatieteiden ala. Lisätietoja: www.puolustusvoimat.fi
Kansainvälistä kriisinhallintaakin käsitellään kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan -käsitteen kautta. Opinnoissa muun muassa arvioidaan suurvaltojen ja keskeisten turvallisuusorganisaatioiden (YK, EU, Nato) kriisinhallinnan yleisiä periaatteita ja kehitysnäkymiä. Toisaalta myös pohditaan analyyttisesti Suomen kriisinhallintaan osallistumisen yleisiä päämääriä ja tavoiteasetteluja.
Katja Ahola, pelastusylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Itselläni on aiempi maisterintutkinto viestintätieteistä Jyväskylän yliopistosta sekä johtamisen erikoisammattitutkinto. Halusin syventyä vielä tarkemmin johtamiseen ja esimiestyöhön vaikuttaviin tekijöihin sekä kehittää omaa osaamistani johtajana – siksi olen nyt opiskelemassa työni ohessa. Opinnot ovat myös tukeneet varautumisen ja valmiussuunnittelun asiantuntijuuttani etenkin viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Toisaalta opinnot ovat myös lisänneet ymmärrystäni johtamisesta sodan ajan toimintaympäristössä. Esimerkiksi informaatio-operaatiot ja sotataito sekä media ja lainsäädäntö asettavat omat vaatimuksensa myös johtamiselle. Hedelmällisintä näissä opinnoissa on ollut viestinnän osaamisen yhdistäminen johtamisen problematiikkaan. Etenkin johtamisviestinnässä on omat haasteensa viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden välisessä yhteistoiminnassa niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.
Toni Nurmivaara, palomestari, Neste Oil Oyj, Porvoon jalostamon palokunta Valmistuin aikoinaan Pelastusopistolta, jossa suoritin palopäällystön insinööri (AMK) -tutkinnon. Johtamisen jatkoopiskelut kiinnostivat ja hakeuduin MPKK:lle, koska omalla alalla ei ole vastaavaa jatkotutkintoa tarjolla. Johtamisosaamista syventävä yliopisto-opiskelu uusissa ympyröissä on ollut mielenkiintoista. Meidät siviiliopiskelijat on otettu hyvin vastaan ja sotilaiden kanssa opiskelu on linkittänyt omaa osaamista laajempaan kokonaisuuteen. Esimerkiksi pelastustoiminnan johtamista on voinut tarkastella eri näkökulmista osana koko yhteiskunnan kriisivalmiutta. Toisaalta opiskelu on vaatinut myös sitoutumista. Haasteellista on ollut yhteen sovittaa niin työkuin perhe-elämäkin intensiiviseen läsnäolo-opetukseen. Nyt jo osin helpottaa, kun lähes puolet opinnoista on jo suoritettu. Jatkossa läsnäoloa Santahaminassa on vähemmän, joten voin alkaa keskittyä pro gradun kirjoittamiseen.
Jaakko Pesonen, vanhempi konstaapeli, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Rentoa ja mukavaa meininkiä on ollut, etenkin kun olen virka-