160 litraa, polttoainesäiliötilavuuden ollessa 500 litraa. Pumpun tuotto on 20000 litraa minuutissa. Palomies käyttää pumppua kauko- tai manuaaliohjauksella. Kontin katolla on vesitykki. Kontista vesi saadaan myös neljällä 4 tuuman Storz-liitännän kautta 4 tuuman letkuihin, jota löytyy 3,5 km. Storz-liitännät hankittiin, koska ne olivat ainoat liitäntämallit, jotka kestivät kovaa painetta ja käyttöä. Imupuolella puolestaan on Gamlock-liitännällä kuusi 6 tuuman imuyhdettä. Kontissa on 12 kpl kolmen metrin mittaisia imuletkuja. Imuletkujen päissä on murskaimet, jotka rikkovat pienet kivet, pumpun rikkoontumisen ehkäisemiseksi. Vaahtonestettä voidaan syöttää kontin vaahtojärjestelmään joko hinaajasta tai vaahtokontista. Hinaajassa on oma 21000 litran vaahtokontti. Nesteen tehdaspalokunnalla on neljä siirtolavakonttia, joissa on yhteensä 35000 litraa vaahtonestettä.
Erikoiskaluston käyttö Suomessa Vuosia sitten Nesteellä olleen suurpalon jälkeen ei Suomessa ole vieläkään kerätty yhteistiedostoa pelastustoimen erikoiskalustosta. Jaakko Valtonen kertoi tätä asiaa aina välillä tiedustelleensa eri pelastusviranomaisilta. Tuolloin reilut parisenkymmentä vuotta sitten silloiset palolaitokset saivat hyvin uusittua vaahtovarastonsa, kun kaikki ja kaiken maailman vaahdot saatiin kuljetettua nesteellä olevaan tulipaloon. Valtosen mukaan kaikkia sinne kuljetettuja vaahtoja ei
Sammutuskontti, jossa kuusi 6 tuuman imuaukkoa ja neljä 4 tuuman syöttöliitintä hyvin nähtävissä. Edessä oleva paloauto ei ole lavetin vetoauto.
voitu käyttää. Nämä edellä mainitut suurtehopumput ovat käytettävissä muuallakin Suomessa. Pirkanmaalla pelastuslaitos on itse rakentanut kaksi suurtehopumppua lähinnä tulvan torjuntaan, samoin on tehnyt sopimuspalokuntana toimiva Kuhmalahden VPK. Kollega Osmo Turunen tarvitsi tänä keväänä Pohjois-Savossa suurtehopumppuja kalanviljelylaitoksen ongelmien vuoksi. Tuolloin totesimme yhdessä, että suurtehopumpuista tietää periaatteessa vain tuttavuuden kautta. Kansainvälisellä pelastuskomennuskunnalla FRF:llä on erikoiskalustoa rakennussortumaonnettomuuksiin ja maanjäristyksiin. Tuo CMC:n hallinnoima kalusto on ollut tähän saakka sijoitettuna Keski-
Uudenmaan Helsinki–Vantaan lentokentän luona olevalla keskuspaloasemalla. FRF:n 20-vuotisjuhlissa kuultiin, että kalusto siirrettäisiin Pelastusopistolle. Edellä mainituista syistä johtuen allekirjoittanut alkaa kerätä tiedostoa pelastuslaitoksissa olevasta erikoiskalustosta Pelastustoimen palvelualueiden pelastustoimintaryhmän nimissä siten, että tiedostot olisivat käytettävissä seuraavassa kokouksessa Vantaalla 9.–10.10.2013. Listauksen tarkoituksena on nimenomaan se, että myös muut laitokset voisivat tätä erikoiskalustoa käyttää tarpeen niin vaatiessa. Kuten kirjoituksesta ilmenee, erikoiskalusto on erittäin kallista ja sitä tarvitaan myös erittäin harvoin.
Haamumaraton Loppusuvesta 1957 kioskiin murtautui nuori mies Naantalissa. Kirkkopuistossa sattui samanaikaisesti hässäkkä, jota olivat selvittelemässä konstaapeli Teuvo Lehmusto ja palomies Olavi Vuorisalo. Lehmusto näki tilanteen. Hän näki myös, miten kaveri lähti juoksemalla pakoon Kaivokatua pitkin kohti keskustaa. Konstaapeli oli fyysisesti hieman reilunoloinen, joten hän pyysi salskeaa palomiestä juoksemaan varkaan kiinni. Hän tulisi sitten perässä selvittämään loput, kunhan ehtisi paikalle. Vuorisalo pinkaisi perään. Eikä aikaakaan, kun hän Ravintola Naantalin Hovin kohdalla saavutti pakenijan. Juoksi kevyesti pidätellen varkaan vierelle. Siinä he juoksivat hetken aikaa rinnakkain. Vihdoin rauhallisen oloinen ja muutoinkin kovin hiljainen palomies tuumasi vieressä juoksijalleen: ”San sit kui kaua sä haluat juasta”. Kaveri vilkaisi sivulleen, lamaantui ja pysähtyi siihen paikkaan. Hän tunnisti sivullaan juoksevan Olavi Vuorisalon. Vuo-
risalo oli edellisellä viikolla juossut Naantalin Kuparivuoren kentällä ensimmäisenä ihmisenä Suomessa niin sanotun haamumailin ajalla 3.59,1. Hän oli mukana myös kolmen Olavin 1500 metrin maailmaennätysjuoksus-
sa. Vuorisalo pidätteli hetken voroa, kunnes konstaapeli Lehmusto puuskutti paikalle. Pentti-Oskari Kankaan ”Herrankukkaron perjantaireseptit” -kirjeestä
Turvallisuus 2014 -messut Jyväskylässä Jyväskylässä järjestetään 3.–5. syyskuutta 2014 Turvallisuus-messut. Tampereella järjestetään puolestaan 5.–7. marraskuuta 2014 EuroSafety 2014. – Messujen nimen osalta kaikki oikeudet on nyt Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistyksellä, Juhani Costiander kertoo. Ratkaisuun päädyttiin hänen mukaansa hyvässä yhteisymmärryksessä Tampereen Messut Oy:n kanssa. Costiander iloitsee myös, että Jyväskylässä järjestettävä Turvallisuus 2014-messutapahtuma kiinnostaa hyvin näytteilleasettajia. – Ulko-osastot on varattu paremmin kuin vastaavana ajankohtana aikaisemmissa messuissa. Myös sisätilojen osastot ovat olleet hyvin kysyttäjä.
5/2013
51