Digitaalinen media varhaisvuosien opetuksessa ja oppimisessa

Digitaalinen media varhaisvuosien opetuksessa ja oppimisessa Vinkkimateriaali varhaiskasvatuksen arkeen

Esipuhe Käsissäsi tai ruudullasi on ”Digitaalinen media varhaisvuosien opetuksessa ja oppimisessa” – vinkkimateriaalipaketti. Vinkkimateriaalin ovat suunnitelleet ja tuottaneet Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelman 1. vuoden opiskelijat osana Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa opintojaksoa. Töiden laadinnassa on huomioitu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjaukset.

Vinkkimateriaalissa digitaalista mediaa tarkastellaan sekä oppimisen kohteena että välineenä. Mukana on myös menetelmäkuvauksia, joiden toteuttamiseen ei vaadita minkäänlaisia digitaalisia työkaluja. Kirjanen koostuu seuraavista teemoista ja luvuista:

Digitaalista mediaa 1. Dimen päiväkotiseikkailu 2. Dime-dinosauruksen mediaseikkailu 3. Tällä pääsen alkuun

s. 1 s. 4 s. 7

Itseilmaisua ja tunteita 4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

Lasten TVT-uutiset Päiväkodin uutiset Sähköinen kasvunkansio Digitaalinen kuva lapsen kerronnan tukemisessa Ihan oma e-kirja S2-lapsen tukena Nuoteista sävellykseksi – tutustumista musiikin maailmaan Matematiikkamuistipeli Tunnetaitojen harjoittelu Tunnekasvatus

s. 9 s. 10 s. 11 s. 12 s. 13 s. 14 s. 19 s. 21 s. 24

Luontoa ja liikkumista 13.

14.

15.

16.

17.

18.

Media- ja luontokasvatus Kasvun ihme – ohran kasvun dokumentointi animaationa Ympäristökasvatusta lapsille Yhteisöllinen ympäristökasvatus eTwinning-palvelun avulla Loogista ajattelua liikkuen Sports Tracker liikuntakasvatuksessa

Antoisia hetkiä materiaalin parissa!

VAKA 15A, 15B ja 15C & Pekka Mertala

s. 26 s. 28 s. 29 s. 32 s. 34 s. 37

Dimen päiväkotiseikkailu Dimesaurus päiväkodissa teknologiakasvatuksen apuna Dime Dinosaurus saapuu päiväkotiin myöhäisliitukaudelta, joka oli 65 - 67 miljoonaa vuotta sitten.

Dime ei ole aivan perillä tämän päivän menosta: mikä on televisio? Entä mitä tarkoittavat tabletti ja älypuhelin? Lapset saavat päiväkotikauden kuluessa opettaa Dime-saurusta (nukke/käsinukke) ja perehdyttää tätä nykyteknologian maailmaan erilaisten tehtävien kautta. Dime-saurus sopii kaikenikäisille lapsille. Dime-sauruksesta kertovan intotarinan löydät tämän materiaaliosion lopusta. Sitä voi hyödyntää aloittaessa Dimen päiväkotiseikkailua.

Miksi mediakasvatusta?

Mediakasvatus on tärkeää aloittaa jo päiväkoti-ikäisille. Monet lapset käyttävät jo päivittäin digitaalisen median välineitä, mutta välineiden käyttötaidot voivat olla puutteelliset tai rajoittuneet. Esimerkiksi lapsi ei välttämättä ymmärrä, että puhelimella voi myös soittaa pelien pelaamisen lisäksi. Lapset myös tarvitsevat tulevaisuudessa koulussa enenevissä määrin digitaalista mediaa ja sen välineitä, joten mediakasvatus on tärkeää aloittaa jo päiväkodissa. Mediakasvatuksen avulla opettaja voi avartaa lasten käsityksiä digitaalisen median välineiden käytöstä.

Projektin lähtökohtana on se, että lapset pääsevät toimimaan asiantuntijan roolissa opettaessaan Dimeä digitaalisen median käytöstä. Opettaja voi sen jälkeen täydentää lasten tietoja. Mediakasvatuksen myötä opettaja saa myös käsityksen lasten digitaalisen median taidoista, sekä voi myös täydentää omaa osaamistaan. Seuraavaksi esittelemme, miten erilaisia digitaalisen median välineitä voi käsitellä lasten kanssa.

1

Tietokone ja internet Lasten kanssa tietokoneen käsittelyn voi aloittaa esimerkiksi sillä, että pyytää lapsia esittelemään Dimelle tietokonetta. Tietokoneen ruudulla voi olla dinosauruksen kuva, jota Dime alkaa ihmetellä. Keskustellessa lasten johdolla voidaan miettiä esimerkiksi miten tietokone toimii ja mihin tarkoitukseen lapset käyttävät tietokonetta. Opettaja voi tarvittaessa opastaa ja täydentää lasten vastauksia ja kysymyksiä. Ajatusten vaihdon jälkeen jokainen lapsi saa askarrella oman tietokoneensa. Materiaaleina voi käyttää puuta/pahvia/kartonkia/kanamunakennoja, nappeja, muovikorkkeja ja värikyniä. Lisäksi tietokoneen näytölle voisi piirtää/kirjoittaa haluamansa kuvan tai tekstin.

Puhelin, tabletti, älypuhelin Tutustuttaessa medialaitteisiin päiväkotiryhmässä, toimintatuokio voisi alkaa opettajan "puhuessa" puhelimeen. Dime voisi ihmetellä, miksi opettaja puhuu itsekseen ja tällöin lapset saavat opettaa dinosaurusta, kuten mikä on puhelin ja mitä sillä voi tehdä. Seuraavaksi opettaja näyttää lapsille kuvia erilaisista vanhoista puhelimista ja mahdollisuuksien mukaan tuo myös erilaisia puhelimia nähtäväksi. Perehtymisosuuden jälkeen lapset saavat askarrella itse oman puhelimensa kertakäyttömukeista ja langoista. Mukien ympärille voidaan askarrella esim. kartongista älypuhelimet. Tämän jälkeen jokainen saa keksiä oman puhelinnumeronsa ja soittaa puhelun kaverille. Opettajan johdolla voidaan myös leikkiä rikkinäistä puhelinta piirissä. Lopuksi selviää onko linja särissyt vai onko viesti säilynyt muuttumattomana sen saapuessa viimeiselle vastaanottajalle. Lasten kanssa voidaan tutustua myös tabletin käyttömahdollisuuksiin. Vaihtoehtona voisi olla Skype-puhelun soittaminen toisen päiväkodin lapsiryhmän kanssa.

2

Televisio Lapsilla on suosikki televisiosarjoja, joita he tuovat päiväkotiin leikkeihin ja puheisiin, mutta Dimellä ei ole mitään aavistusta tästä. Hän alkaa ihmetellä ääneen, mistä lapset puhuvat ja miten he tietävät asioista. Lapset saavat selittää televisiosta ja sen hetken lempiohjelmistaan. Tässä yhteydessä opettajan johdolla voidaan keskustella myös siitä, mitkä ovat lapsille sopivia ohjelmia. Lasten kanssa voidaan rakentaa Dimelle televisio havainnollistamaan, millainen laite televisio on. Isosta pahvilaatikosta on ainakin helppo rakentaa televisio. Ensin jokainen lapsi voi käydä vuorollaan yhdessä Dimen kanssa television ruudussa muiden katsellessa ja "vaihtaessa kanavaa". Tämän jälkeen lapset voivat vaikka pienissä ryhmissä tehdä oman tv-ohjelman. Se voi olla pätkä siitä lempiohjelmasta, säätiedotus, uutiset, kokkiohjelma, mainos, seikkailutarina jne. Valmiit ohjelmat esitetään muille ja ne voidaan vaikka kuvata videolle jatkumoksi myöhempää tarkastelua tai vaikka vanhempainiltaa varten. Tähän tarvitaan lupalappu lasten vanhemmilta. Olemme liittäneet loppuun QRkoodin, jolla pääset lupalappumalliin.

Kamera Tutustuttaessa kameraan lapset saavat ensin kertoa omin sanoin Dime Dinosaurukselle kameran toiminnasta. Lapset voivat esimerkiksi kertoa mitä kameralla tehdään ja millaisia kameroita on olemassa (esim. kännykän / tabletin kamera, videokamera).

Lasten kanssa voidaan myös pohtia mihin valokuvia tai videoita tarvitaan ja mihin niitä voidaan käyttää.

Kun lapset ovat saaneet kertoa Dimelle kamerasta, opettaja voi antaa lisää tietoa erilaisista kameroista ja niiden toiminnoista. Lapset voidaan tutustuttaa vaikkapa kuvien avulla esimerkiksi järjestelmäkameraan, digikameraan, videokameraan ja kännykän kameraan. Lapset voivat tutustua kameran käyttöön ottamalla valokuvia esimerkiksi ryhmän kamerapuhelimen avulla. Lapset voivat myös tuoda päiväkotiin omia valokuviaan ja näitä voidaan katsella yhdessä ryhmän kanssa. Lapsi pääsee kertomaan esimerkiksi mitä kuvissa tapahtuu, missä kuva on otettu ja ketä kuvassa esiintyy. Lapset voivat myös viedä Dime-nuken kotiinsa vierailulle päivän tai viikonlopun ajaksi

ja ikuistaa Dimen valokuvaan, joka tuodaan päiväkotiin muidenkin nähtäväksi. Lapsi pääsee kuvan kautta kertomaan, mitä on puuhaillut Dimen kanssa kotona.

Kotona kuvan voisi ottaa esimerkiksi vanhempien puhelimella, josta kuva voidaan lähettää ryhmän puhelimeen tekstiviestinä tai Bluetoothin tai sähköpostin kautta. Päiväkodissa kuva tulostetaan tai näytetään lapsille tietokoneen näytöltä. Lupalappumallia käytetään myös tässä.

Radio Radion käsittelyn voisi myös aloittaa sillä, että lapset saavat kertoa Dimelle, mikä radio on heidän oman tietämyksensä mukaan. Tämän jälkeen opettaja voi kertoa, että on olemassa erilaisia radiokanavia ja jokaisella radiokanavalla on oma taajuus. Monesti radioissa on mukana myös CD -soitin, sen toiminnan voi käydä myös läpi radion yhteydessä. Tämän jälkeen lasten kanssa voisi tutustua radioon, surffailla kanavilla ja testata, miltä kuulostaa, jos radiossa ei ole oikeaa taajuutta. Radio-aiheisella tuokiolla voisi myös keskustella lasten kanssa, mitä he yleensä kuuntelevat radiosta ja CD-levyiltä. Musiikkiliikuntatuokiolla CD-soittimen käyttöä voisi harjoitella niin, että jokainen lapsi pääsee vuorotellen käyttämään CD-soitinta. Opettaja neuvoo lapsille, miten musiikin saa pysäytettyä pause -napista ja miten musiikki taas jatkuu play -napista. Tämän jälkeen voidaan leikkiä musiikkiliikuntaleikkiä niin, että lapset pääsevät itse käyttämään CD-soitinta. Musiikin soidessa lapset voivat liikkua ympäri tilaa esimerkiksi dinosauruksen loikilla. Musiikin tauotessa kaikkien pitää pysähtyä ja seuraava lapsi voi tulla käyttämään CD-soitinta.

Yhteenveto Näitä materiaaleja voi hyödyntää kaiken ikäisten lasten mediakasvatuksessa. Toimintamalleja voi soveltaa eri ikäryhmille sopiviksi. Dime Dinosauruksen päiväkotiseikkailua voi toteuttaa koko päiväkotikauden ajan tai ajoittaa sen esimerkiksi pelkkään syksyyn/kevääseen. Jokainen voi poimia tästä materiaalista omaan päiväkotiryhmään sopivimmat ideat.

3

Liitteet Introtarina: https://goo.gl/k8PVnt

Lupalappu: https://goo.gl/HhQy7z

Tekijät: Kyllönen Saana, Liimatta Laura, Puroila Sara ja Pyykkönen Juulia

Dime-dinosauruksen mediaseikkailu

4

Miksi digimedia osaksi opetusta?

Kuka dime-dinosaurus?

Jo pieni lapsi on hyvin kiinnostunut teknologiasta.

Kirkkaat valot ja hassut äänet kutsuvat puo-

Päiväkotiin on tullut uusi lapsi: Dime-dinosaurus (lelu/käsinukke). Dime on tullut suoraan liitukaudelta, 70 miljoonaa vuotta takaapäin, jolloin ei vielä tunnettu nykyajan teknologian vempaimia. Siksi Dime on niistä hyvin kiinnostunut ja haluaa päiväkodin väen opettavan sille paljon erilaisista laitteista!

Dinosaurukset ovat yleensä suuria ja hurjia, mutta Dime on luonteeltansa hieman ujo ja säikky.

Siksi hän tarvitsee lasten apua tutustuessaan erilaisiin tunteisiin ja oppiakseen rohkeammaksi. Hänen kanssaan lapset pääsevät harjoittelemaan monipuolisesti tunnekasvatusta. Suurin osa toiminnasta hyödyntää digimedian käyttöä 2-3 -vuotiaan lapsen tasolla. Jos opettajat kokevat harjoitusten aikana teknologiaturhautumista, ei hätää: Kun dinosaurus oppii hallitsemaan median käytön, opit sinäkin.

leensa. Digimedian hallitsemista pidetään osana hyvää länsimaalaista yleissivistystä. Tällöin pienten lasten kohdalla kyse on leikinomaisesta tutustumisesta teknologian eri laitteistoon ja sen avulla oppimiseen. Positiivisten ja onnistumisen kokemusten kautta lapsen on hyvä lähteä kehittämään tieto- ja viestintäteknologian taitojaan koulu- ja työmaailmaan.

Olemme päättäneet hyödyntää digimediaa lasten tunnekasvatuksessa. Harjoitukset sopivat kaksivuotiaista ylöspäin. Opetuskokonaisuudessa pyrimme huomioimaan lasten leikkimielisyyden sekä moniulotteisuuden. Pieni lapsi on luonteeltaan utelias ja halukas kokeilemaan uusia asioita.

Median suhteen pienet lapset kiinnostuvat eniten toisista lapsista, eläimistä ja fantasiahahmoista. Lasten median käytön ei tarvitse aina olla aikuisen mielestä järkevää ollakseen hyvää. Leikin maailma on hassu ja satumainen. Median onkin tärkeä näkyä lapselle elämyksinä, leikkinä ja erilaisina kokeiluina, joiden kautta on turvallista oppia uusia taitoja.

5

Harjoitukset:

Opetuskokonaisuus sisältää useita erilaisia harjoitteita, joista aikuisen voi valita ne oman ryhmänsä lapsille sopivimmat. Alle olemme keränneet muutaman esimerkin teeman keskeisimmistä harjoituksista, ja loput löytyvät lopusta olevan QR-koodin takaa. Harjoitteiden vaativuutta voi soveltaa lasten taitotason mukaan. Dime seikkailee mukana kaikessa toiminnassa.

Tarvitset: Kameran/älypuhelimen, dinosaurusleluja ja tulostimen Ohjeet: Harjoituksessa opetellaan lasten kanssa abstrakteja käsitteitä siten, että he saavat itse ilmaista esimerkiksi dinosaurus hahmojen avulla mitä tarkoittaa esimerkiksi vieressä, takana, isompi, pienempi ja niin edelleen. Dinosaurus voidaan laittaa esimerkiksi pallon viereen tai taakse ja erikokoisia dinosauruksia voidaan laittaa vierekkäin jolloin lapsen on helpompi hahmottaa mitä abstraktit käsitteet tarkoittavat. Asetelmista otetaan kameralla kuva, kuvat tulostetaan ja laitetaan näkyville tekstin (vieressä, takana, iso, pieni) kanssa. Kuvia voidaan käyttää opetustilanteissa apuna hahmottamaan ohjeita, mutta lapset voivat myös vapaasti katsella kuvia ja oppia abstrakteja käsitteitä. Esimerkiksi liikunnassa lapset voivat opettaa Dimelle kuvien avulla abstrakteja käsitteitä ja sitten yhdessä jumpataan opettajan ohjeiden mukaan.

Tarvitset: Tunnehyrrä Ohjeet: Tämän yksinkertaisen harjoituksen kautta opetellaan tunnistamaan erilaisia perustunteita (ilo, suru, pelko, viha, inho ja hämmästys) ja liittämään erivärejä erilaisiin tunnekokemuksiin leikinomaisesti. Lasten kanssa askarrellaan tunnehyrrä, jonka malli löytyy QR-koodin kautta aukeavasta liitesivustosta. Lapset saavat pyörittää hyrrää ja jokainen saa vuorollaan nimetä tunteen, jonka kohdalle nuoli pysähtyy. Dimen voi ottaa mukaan hyrränpyöräytykseen ja lapset voivat kertoa Dimelle, mitä tunteita he tunnistavat. Näin lapsista voi tuntua helpommalta ilmaista tunteita, kun käsinukke luo turvallista ilmapiiriä. Hyrrän voi ottaa käyttöön mukaan myös jokapäiväisiin tuokiohetkiin niin, että lapset saisivat kertoa, miltä heistä tuntuu tänään laittamalla hyrrän nuolen

oman tunnetilansa kohdalle. Aikuinen toimii harjoituksessa vuorojen jakajana ja keskustelujen johtajana. Hyrränpyöräytyksen aikana ja jälkeen lasten kanssa voidaan keskustella väreistä ja tunteista ja esimerkiksi siitä, miten ne liittyvät toisiinsa, eri tunteiden vaikutuksesta toisiin sekä omista tunnekokemuksista.

Tarvitset: Internet/radio ja ison pahvilaatikko, josta on leikattu pohja irti.

Ohjeet: Opettaja nostaa pahvilaatikon tason, kuten tuolin, päälle. Pahvilaatikko toimii televisioruutuna. Dime ihmettelee kummallista huoneeseen ilmestynyttä kapistusta ja houkuttelee lapsetkin katsomaan. Opettaja kertoo sen olevan televisio. Dime kysyy lapsilta, tietävätkö he, mikä televisio on ja mitä sillä tehdään.

Opettaja pistää television päälle ja säätää sen musiikkikanavalle. Silloin hän laittaa Internetistä tai radiosta soimaan musiikkia. Musiikki voi olla lastenlauluja tai radiossa soivia hittibiisejä. Kaikki lapset saavat laulaa mukana ja tanssia paikallaan. Vuorotellen jokainen halukas pääsee esiintymään musiikkivideolle menemällä pahvilaatikon taakse ja tekemällä erilaisia liikkeitä/ilmeitä. Opettaja voi antaa haasteeksi eläytyä taustalla soivaan musiikkiin. Myös Dime haluaa tutustua rohkeasti uuteen välineeseen.

Tarvitset: Kamera/älypuhelin ja Internet/cd-soitin

Ohjeet: Opettaja soittaa esim. Spotifyista erilaisia kappaleita ja lasten tulee ensin miettiä, mitä tunnetta musiikki kuvaa ja keksiä erilaisia liikkeitä ja liikkumismuotoja, jotka sopivat tunteeseen.

Sen jälkeen pyritään liikkumaan tunteen mukaisesti, esimerkiksi surullisesti, kunnes musiikki vaihtuu. Muutamalle lapselle annetaan kamera tai älypuhelin, jolla he voivat ottaa kuvia leikin tiimellyksestä. Kuvia näytetään jälkeenpäin lapsille ja sitten lapset saavat miettiä, mitä tunnetta kuvat ilmaisevat. Kuvia voi koota ja luokitella esimerkiksi päiväkodin seinille tunteiden mukaisesti. Seinälle voi askarrella tai piirtää Dimen tunnenaamoja, joissa Dime on esimerkiksi iloinen tai surullinen ja sitten lapset voivat laittaa omia valokuvia saman tunteen ympärille.

6

Täältä löydät lisää harjoituksia paremmilla ohjeistuksilla:

https://goo.gl/jjYXzA

Tiia Paasimaa, Alisa Tourunen, Reeta Metsälä ja Laura Rautio

7

TÄLLÄ PÄÄSEN ALKUUN Suunnittelimme yksinkertaisia ohjeita varhaiskasvattajille, kuinka käyttää digitaalista mediaa hyödyksi varhaiskasvatuksessa. Työssä esittelemme muutamia esimerkkejä, jotka pystyy toteuttamaan tavallisilla välineillä, jotka useimmista päiväkodeista löytyy, ja joita on helppo käyttää, vaikka ei kokisi digimedian käyttöä työssään kovin luontevaksi.

Google Maps Google Mapsin kautta voidaan tutustua esimerkiksi tunnettuihin paikkoihin, lähiympäristöön tai muihin lasten mielenkiinnon kohteisiin maailmalla.

Google Maps on helppokäyttöinen, eikä sen käyttöön tarvitse ladata erillistä ohjelmaa tietokoneelle.

Google Mapsin käyttöön tarvitaan vain laite, joka on yhteydessä internetiin. Google Mapsia voidaan käyttää joko aikuisen johdolla tai lapsi voi käyttää sitä itsenäisesti. Aikuinen voi pyytää lasta etsimään kartasta jonkin tietyn kohteen, tai lapsi voi vapaasti tutustua ohjelman käyttöön. Google Mapsin Street View- ominaisuuden kautta päästään tarkastelemaan eri kaupunkien katukuvaa.

Esimerkkejä lapselle annettavista tehtävistä: - Etsi koulu/ päiväkoti, oma koti, annetut koordinaatit, kaupunki, maa, vesialue - Tutustua teihin, joilla pääsee liikkumaan Street viewilla esimerkiksi. koulun/ päiväkodin lähiympäristössä, oman kodin lähiympäristössä tai opettajan antaman paikan lähiympäristössä sekä eri maissa

Kameran käyttö Lapsille annetaan tehtäväksi ottaa kuvia päiväkodin arjesta. Kuvat voidaan ottaa esimerkiksi puhelimella, tabletilla tai tavallisella digikameralla, riippuen saatavilla olevista välineistä. Näin saadaan

lapsille opetettua kuvien ottamista ja vanhemmat saavat nähdä kuvia lapsien ottamina, eikä aina aikuisten ottamina. Kuvia voidaan käyttää työvälineenä mm. keskusteluissa vanhempien kanssa tai yhteisissä tilaisuuksissa lasten kanssa.

Esimerkki ”Kuvia leikeistä” Lapsi ottaa kuvia hänen lempileluistaan, leikeistään, leikkipaikoistaan sekä ystävistään päiväkodissa. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa kuvien kautta leikistä sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan. Lapsille mielekkäimmät ja ominaiset tavat leikkiä otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksissa.

Paint –ohjelma satujen kerronta välineenä Kuvallinen ilmaisu antaa lapselle esteettistä mielihyvää ja antaa vapauden ilmaista omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 23.).

Kuvista saduiksi Paint ohjelman avulla Paint -ohjelmaa voidaan käyttää lapsen omien satujen ja tarinoiden luomiseen. Ohjelman avulla lapsi piirtää tarinaan kuvat itse tai aikuisen avustuksella ja kirjoittaa tarinat samalle lehdelle. Tuotos voidaan tallentaa esimerkiksi työpöydälle lapsen omaan kansioon, tai jos käytössä on tulostin, voidaan tuotos tulostaa kasvunkansioon, lasten vapaaseen käyttöön tai esimerkiksi lahjaksi.

8

Alla olevan QR-koodin takaa löytyy valmis tehtävä lapsille koskien Google maps:n käyttöä.

QR-koodin takaa löytyy liitetiedosto, josta löytyy valmis pohja valokuvauslupalapulle.

Valokuvien ottamiseen, käyttöön ja lasten kuvissa esiintymiseen tulee pyytää lapsen vanhemmilta lupa. QR-koodin lukemiseen tarvitset älypuhelimen tai tabletin, jossa on kamera. QR-koodin saat luettua niin, että lataat laitteellesi QR-koodinlukijan. Android-laitteelle löytyy QR-koodinlukijaohjelmia Play-storesta, ja Apple- laitteelle AppStoresta.

Alla olevan QR-koodin takaa löytyy valmis tehtävä lapsille koskien kameran käyttöä.

QR-koodi kuvauslupalapulle

Seuraavan QR-koodin takaa löytyy tietoa Paintohjelman käytöstä lasten kanssa.

Lasten TVT- uutiset Muksujen uutiset Ajatuksenamme on mahdollistaa lasten omat uutiset, joihin lapset pääsevät itse valitsemaan aiheita ja tekemään uutisia. Tavoitteena on jatkuva projekti. Uutiset voidaan toteuttaa esimerkiksi blogipohjassa, johon vanhemmatkin pääsevät helposti tutustumaan kotona. Blogista on mahdollista tehdä vain päiväkodin henkilökunnalle ja lasten vanhemmille näkyvä.

Lapset voivat kuvata ja piirtää uutisiin, kirjoittamisessa heitä tarvittaessa auttavat aikuiset. Blogi uutispohjana mahdollistaa myös videoiden ja animaatioiden jakamisen. Jos lapset haluavat tehdä uutisia paperimuotoisena, voidaan niitä kuvata ja lisätä blogiin. Mahdollisia aiheita voivat olla esimerkiksi vierailut, retket, askartelut ja muut päiväkodin tapahtumat. Lapset voivat tehdä myös artikkeleita itseään kiinnostavista asioista, esim. pihalta löytyneestä ötökästä. Tavoitteena on aktivoida lapsia myös tiedon hakuun ja keräämiseen.

Kaikki työvaiheet uutisten teossa tehdään lapsille nähtäväksi esim. tulostaminen ja skannaaminen, ja materiaalin liittäminen.

9

Toiminnan pedagogiset perustelut Tavoitteena on tukea lasten monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä har joittaa itseilmaisua. Projektin lähtökohtana on lasten osallistaminen ja mediataitojen harjoitteleminen. Uutisten avulla lapset saavat oman äänensä kuuluviin ja pääset ilmaisemaan itseään. Tavoitteena on päästä lasten kanssa kokeilemaan erilaisia arjessa esiintyviä teknologisia ratkaisuja ja välineitä, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää niitä kotona. Ajatuksena on myös tutustua työvälineisiin, joita myöhemmin käytetään koulussa ja harjoitella tiedon hakemista ja keräämistä.

Blogin ja uutisten toteutus Ohjeet blogin luomiseen löydät toteuttamastamme esimerkkiblogista osoitteessa

Muksu uutiset ilman blogia Uutiset voidaan toteuttaa myös ilman teknologisia välineitä, jolloin uutiset voidaan tehdä paperiversioina ja askarteluina päiväkodin seinälle, josta lapset ja vanhemmat voivat niitä katsoa ja lukea.

Elina Niemelä, Petra Immonen, Pirja Karjalainen ja Annika Korhonen

10

Päiväkodin uutiset Oletko kyllästynyt päiväkodin paperisiin kuukausitiedotteisiin? Jäävätkö laput lojumaan lasten lokeroihin viikkokausiksi? Ei hätää, meillä on sinulle ratkaisu! Tarjoamme apua sähköisen tiedoston luomisessa, minkä pystyy jakamaan päiväkodin ja vanhempien kesken. Tarkoituksena luoda päiväkotiryhmän omat uutiset, joissa lasten kädenjälki näkyy vahvasti.

Kuvien ottamisen lisäksi lasten kanssa voidaan tutkia ja käydä läpi erilaisia asioita ja ilmiöitä, esimerkiksi lumen sulamista, tulevia juhlapyhiä, luontoa ja omaa oppimista. Tutkittaessa lumen sulamista aluksi voidaan tehdä hypoteesi ja miettiä yhdessä mahdollisia lopputuloksia. Tämän jälkeen ajatukset kirjataan ylös ja tehdään tutkimus.

Uutisten luominen Miten aloitetaan?

Uutisprojekti voidaan aloittaa jutustelemalla lasten kanssa tulevista tapahtumista, teemoista ja heitä kiinnostavista asioista. Yhdessä lasten kanssa päätetään, mitä asioita aletaan työstää. Tavoitteena on toteuttaa uutisprojekti lapsilähtöisesti, siten että lapset oppivat käyttämään erilaisia dokumentointivälineitä yhdessä aikuisen kanssa. Lapset voivat käyttää havaintovälineinä muun muassa kameraa, tablettia tai älypuhelinta sekä omia piirustuksiaan. Samalla myös lapsen kirjoitustaito, itseilmaisu ja kirjaintuntemus kehittyvät. Lastentarhanopettajan tulee huolehtia, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan projektiin sekä omata tietynlaista tilannetajua.

Esimerkiksi huomatessaan lapsen rakentaneen ison legolinnakkeen, lastentarhanopettaja voi antaa kameran lapselle ja pyytää häntä kuvaamaan ja kertomaan rakennelmastaan. Lastentarhanopettaja voi myös ottaa kuvia lapsista esimerkiksi retkillä.

Päiväkodin omat uutiset voidaan luoda esimerkiksi Google Drive -tiedoston avulla, jolloin tiedosto on yksityisen linkin takana. Linkki voidaan jakaa vanhemmille esimerkiksi sähköpostin välityksellä.

Tiedosto tallentuu automaattisesti Google Driveen ja on tarkasteltavissa reaaliaikaisesti.

Tiedostoa voi täydentää halutessaan milloin tahansa, eikä uuden tiedoston luominen ole aina tarpeen. Näin ollen uutisia voidaan päivittää tilanteen mukaan. Vanhemmat voivat aukaista tiedoston omalla tietokoneellaan ja nähdä sisällön. Vanhempien on helppo keskustella lapsen kanssa päiväkodin tapahtumista kuvien ja tekstin avulla.

Ohjeet tiedoston luomiseen ja jakamiseen löydät alla olevan QR-koodin tai linkin takaa.

Linkki ohjeiden luomiseen

11

Sähköinen kasvunkansio Juulia Kokkoniemi Essi Laurila Hanna Saukkoriipi Venla Ylimaunu

esille tuomista, kun lapsi saa itse tuottaa sisältöä, esimerkiksi ottamalla kuvia ja sanoittamalla niitä.

Ohje lapsen sähköisen kasvunkansion luomiseen ja ylläpitoon.

Lisäksi kasvunkansion siirtäminen sähköiseen muotoon edistää kestävää kehitystä vähentämällä paperin kulutusta sekä säästää tilaa.

MIKÄ? ”Kasvunkansiotyö on yksilöllistä lapsen oppimisen, toiminnan ja ajattelun dokumentointia ja näin myös osa varhaiskasvatussuunnitelmaa.” (Raili Vuorinen) Voit luoda lapsen henkilökohtaisen kasvunkansion sähköisessä muodossa helposti Google Drive -pilvipalveluun. Sähköinen kasvunkansio toteutetaan Google Docs -asiakirjana. Lastentarhanopettaja täyttää lapsen kansiota esimerkiksi teksteillä ja kuvilla niin lapsen kuin aikuisenkin näkökulmasta. Kasvun-

MITEN? Video-opastus sähköisen kasvunkansion tekemiseen eri laitteilla löytyy alla olevien QR-koodien takaa.

Aluksi tarvitset Google -tilin. Jos sinulla ei ole sitä, luo se tästä: Google -tilin luominen

https://accounts.google.com/SignUp?hl=fi

Näin luot sähköisen kasvunkansion (Google Docs asiakirja) Google Driveen: Internet selaimella (tietokoneet ja älypuhelimet, joissa Windows -käyttöjäjestelmä) kansion päivittäminen mobiililaitteilla on sujuvaa ja helppoa.

MIKSI? Lapsen sähköinen kasvunkansio edistää kasvatuskumppanuutta ja toimii vuorovaikutuksen välineenä kodin ja päiväkodin välillä. Vanhempien on helppo seurata lapsen oppimista, kehitystä ja tekemisiä päiväkodissa sähköisesti. Vanhemmat voivat myös halutessaan lisätä kansioon kommentteja. Näin sähköinen kasvunkansio muodostaa jatkumon päiväkodin ja kodin välille.

Sähköisen kasvunkansion päivittäminen on helppoa ja nopeaa. Esimerkiksi valokuvan voi liittää nopeasti lapsen kansioon, vaikka heti kuvanottohetkellä. Sähköinen kasvunkansio edistää lapsen näkökulman

https://www.youtube.com/watch?v=sBPwUVoy_GA Google Docs -sovelluksella (tabletit ja älypuhelimet, joissa iOS tai Android -käyttöjärjestelmä)

https://www.youtube.com/watch?v=mD5I7VFBNpY

Digitaalinen kuva lapsen kerronnan tukemisessa12 Ajatuksena on lapsen osallistaminen päivästä kertomiseen kuvien avulla. Laitteina toimivat älypuhelin tai tabletti. Lasta kannustetaan ottamaan kuvia päivän aikana, jolloin päivästä voi nousta esiin asioita joita aikuinen ei näe niin keskeisinä, mutta jotka ovat lapselle tärkeitä. Vanhemman hakiessa lasta kuvia hyödynnetään apuvälineenä päivästä kertomisessa.

Kuvan avulla lapsi voi palauttaa mieleensä aiemmin päivällä merkitykselliseksi kokemiansa hetkiä. Samaa ajatusta voi hyödyntää myös toiseen suuntaan, kotoa päiväkotiin päin.

Ikä: 1-6 v.

Miksi?

Materiaalissamme lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Kuvien avulla lapsi oppii kertomaan päivästään ja toiminnoistaan, tulkitsemaan kuvia ja löytämään niistä merkityksiä. Samalla lapsen maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä. Haluamme osallistamisen kautta tukea lapsen oppimista, kerrontaa ja vuorovaikutustaitoja sekä korostaa lapsilähtöisyyden merkitystä lapsen kehityksessä ja oppimisessa.

Päiväkodissa Lapsiryhmän kanssa opetellaan älypuhelimen/tabletin kameran käyttöä yhdessä. Opettelulle, tutkimiselle ja kuvien ottamiselle annetaan runsaasti aikaa.

Alussa jokainen lapsi saa ottaa esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa kuvia päivästä, ja hakutilanteessa keskustelu käydään kuvia apuna käyttäen. Lapsi saa itse kertoa vanhemmalle, miksi otti tietyt kuvat ja mikä niissä herättää tunteita ja ajatuksia.

Projektin aikana ja erityisesti alussa lapsille kerrotaan, että saa pyytää lupaa kameran käyttöön kun haluaa ikuistaa esim. kivan leikin, parhaan jutun päivässä tai tilanteen kuvaksi. Pienemmän lapsen kanssa taas voi yhdessä tutkia laitetta, katsoa mitä tapahtuu mistäkin napista, katsella “peiliin” älypuhe

limen etukamerasta, kuunnella mikä ääni kuuluu kuvaa ottaessa ja katsella mitä otetussa kuvassa näkyy.

Kun kuvien ottamisesta on tullut osa päiväkodin arkea, voi kuvien ottamista lisätä niin paljon kuin mielekkäältä tuntuu. Myös pieniä lapsia kannustetaan kuvien ottamiseen ja niiden kautta kommunikointiin.

Kasvattajan rooli projektin käyttöönotossa on tärkeä. Hän opettaa, ohjaa, kannustaa ja inspiroi lapsia kuvien kautta kerrontaan. Aikuisten on alussa muistutettava lapsia kuvien ottoon, jotta siitä tulee tiivis osa arkea. Aikuinen on projektin taustalla hyvin aktiivisessa asemassa, vaikka toiminta painottuu nimenomaan lapsen osallisuuteen ja kuvien kautta kerrontaan.

Toimii myös toiseen suuntaan Jotta kokonaisuus täydentyy, on ajatuksena myös tuoda kuvia lapsen kotoa päiväkotiin. Jokainen lapsi tuo viisi itse otettua kuvaa päiväkotiin joko paperisena tai digitaalisessa muodossa. Jos kotona ei ole mahdollisuutta tulostaa/teettää paperisia kuvia, voi ne toimittaa päiväkotiin digitaalisessa muodossa.

Materiaalin liitteenä on ohjeistus kuvien siirtämiseen tietokoneelle. Kuvista rakennetaan yhdessä kuvanäyttely päiväkodin seinälle. Näyttely voi olla esimerkiksi kaupunki, jossa jokaisella lapsella on omassa talossaan omat kuvat. Lapset saavat itse ideoida, minkälaisen näyttelyn haluavat rakentaa.

Vinkki!

Jos päiväkodissa on käytössä dokumenttikamera tai älytaulu, voi ruudulle valita kuukauden tai viikon parhaat otokset. Kuvat laitetaan esille sellaiseen paikkaan, mistä lapset ja vanhemmat voivat ne nähdä.

Linkkejä: Web-materiaalin osoite

Ohje kuvien siirtämiseen tietokoneelle

Ihan oma e-kirja S2-lapsen tukena 13

S2-lapsen tukeminen päiväkodin arjessa: miten edistää suomen oppimista ja ryhmään integroitumista Book Creatorin avulla?

Lapsi, jonka äidinkieli on joku muu kuin suomi, tarvitsee aina erityistä huomioimista varhaiskasvatuksessa: kielen lisäksi koko suomalainen kulttuuriympäristö ja päiväkotiarki voivat olla hänelle uusia asioita. Tässä työssä esittelemme työkalun, joka tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet sekä lapsen yksilölliseen tukemiseen ja huomioimiseen että koko ryhmän yhteisöllisyyden edistämiseen.

Ryhmä luo oman e-kirjan tai useita e-kirjoja eri teemoista. Kirja tehdään Book Creator -sovelluksella tablet-tietokonetta käyttäen, ja sitä kootaan vähitellen yhdessä lasten kanssa ja päivitetään aktiivisesti tarpeen mukaan. Sovellus on helppokäyttöinen ja ladattavissa sekä iOS- että Android-käyttöjärjestelmille. Ryhmässä tulisi olla ainakin yksi tabletti, jota lapset voisivat oma-aloitteisesti käyttää ja jossa olisi siihen sopivat suojakuoret.

Minkälaisia mahdollisuuksia kirja tarjoaa yksilölle?

Kirjaan voi koota jokaiselle lapselle oman sivun tai sivuja. Mahdollista on myös tehdä vaikkapa oma kirja kaikille lapsille. Lapsen sivuilla voisi olla lapsen historiaa ja ajankohtaisimmat mielenkiinnonkohteet ja sanat eri tavoin esiteltyinä: valokuvina, piirroksina, symbolikuvina, videoina, äänenä ja kirjoituksena. Sivuja työstetään yhdessä lapsen kanssa, ja lapsi voi esimerkiksi valokuvata ja videoida itse joitain asioita.

Uudet sanat voi äänittää myös lapsen itsensä sanomana. Kesken toimintakautta ryhmään tullut lapsi voisi tutkia kirjaa toisen lapsen kanssa, ja hänet otettaisiin mukaan luomalla kirjaan hänen oma sivunsa.

Mitä kirja voisi tarjota ryhmälle?

Integroituminen on aina kahdensuuntaista, parhaimmillaan molemminpuolista uudesta kulttuurista kiinnostumista. S2-lapsen omaa kulttuuria ja kieltä voisi

kirjan avulla tuoda päiväkotiin toisille lapsille ja aikuisille jaettavaksi. Lapselle on tärkeää kokea, että hänen omaa kotikulttuuriaan arvostetaan uudessa vertaisryhmässä.

Kirja voi olla yhteisöllisyyttä lisäävä ja lapsen osallisuutta vahvistava: lapsi saa olla itse päättämässä häntä koskevasta sisällöstä ja tekemässä kirjaa konkreettisesti. Kirjan kanteen voidaan vaikkapa kuvata jokainen lapsi ja liittää kuvaan lapsen nimi hänen itsensä sanomana – minä kuulun meidän ryhmään!

Kirja voi toimia koko ryhmän yhteisenä muistina yhdessä tehdyistä asioista. Siellä voisi olla omalla sivullaan tai muuten ryhmiteltyinä vuoden mittaan lauletut laulut, kivat rakennelmat, leikit, retket ja pihahommat. Myös yhteisissä materiaaleissa voi huomioida S2-lapset erityisesti, esimerkiksi selkeästi äännetyillä äänivihjeillä kuvien yhteydessä.

Mitä kirja antaa aikuisille?

Kirja on ryhmän henkilökunnalle helposti käsiteltävä ja päivitettävä tietopankki. Yksittäisen lapsen kehityspolkua voi seurata vaivatta ja käyttää lapsikohtaisen suunnittelun tukena. Oma kirja on myös oiva apu ryhmään tuleville uusille aikuisille ryhmän ja yksittäisten lasten historiaan perehtymisessä. Myös mahdolliset lasten omat terapeutit voivat helposti selata ajankohtaiset kuulumiset lapsen sivulta yhdessä lapsen kanssa.

Kirja helpottaa myös kommunikointia S2-lasten vanhempien kanssa: kuvat ovat hyvä tuki kaikenikäisille.

Vanhempien ja sitä kautta myös lapsen luottamuksen rakentumista ja uuteen tilanteeseen sopeutumista vahvistaa se, että kielimuurista huolimatta löytyy tapa viestiä lapsen asioista luontevasti.

Videovinkit sovelluksen käyttöön: https://youtu.be/awHMGnod_I4 https://youtu.be/ID5DZAZlxDI Tekijät: Tanja Savolainen, Anne Sironen, Elisa Harju, Hanna Rautio

14

♫ Nuoteista

terapeuttinen kokemus, jonka avulla on mahdollista

sävellykseksi -

tarjota jokaiselle mahdollisuus tutustua musiikin

tutustumista musiikin

kantavat läpi elämän ja edesauttavat musiikin

toimia sekä yksilönä että yhteisönä. On tärkeää

maailmaan ja kokea onnistumisen tunteita, jotka

opiskelussa koulussa tai mahdollisesti harrastuksissa.

maailmaan ♫ Lasten oppiminen on kokonaisvaltaista kaikkien Tässä materiaalissa haluamme antaa vinkkejä ja

aistien avulla tapahtuvaa, joten uusien, vaikeidenkin

rohkaista lasten kanssa työskenteleviä tutustumaan

asioiden oppiminen on helppoa ja luontevaa eri

työssään nuotteihin ja musiikkiin käyttäen apuna

aistikokemuksia

digitaalista mediaa. Tavoitteenamme on, että

luonnollinen osa elämää samalla tavoin kuin

helppoa, hauskaa ja

esimerkiksi liikunta eikä sen harrastamisen tarvitse

tutustuminen on

leikinomaista niin lapsille kuin aikuisillekin.

Materiaalin avulla koko ryhmä, mukaan lukien

yhdistämällä.

Musiikki

on

olla kallista tai aikaa vievää. Nykyään musiikkia on kaikkialla

ja

se

on

kytköksissä

mediaan

ja

tietotekniikkaan.

aikuiset, pääsee yhdessä tutustumaan musiikin maailmaan.

Opettajalle Miksi nuotteihin tutustuminen on

tutustumisen aloittaa esimerkiksi täältä:

hyödyllistä?

• http://hilkkapiipponen.com/nuottien-

Nuotit ovat musiikin universaalit aakkoset, jotka

helpottavat

Mikäli nuotit ovat myös opettajalle vieraita, voi

musiikin

hahmot-

tamista, kuten mitkä tahansa aakkoset kirjoitetun

lukeminen-pahkinankuoressa/ • http://mattij.mbnet.fi/nn/nn01.htm • https://users.edu.turku.fi/olkrma/rumpuop as/osa1.pdf (erityisesti aika-arvoja)

tekstin lukemista, kirjoittamista, ymmärtämistä ja luetun sisäistämistä. Puhutun ja kirjoitetun kielen ohella myös musiikin kieleen tutustuminen on mahdollista aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, kun se tapahtuu lapselle luontaisen toiminnan kautta.

Luovuus, tutkiminen ja kokeileminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Musiikki ja musisointi voi parhaimmillaan olla lapselle todella

Myös esimerkiksi hakusanoilla “nuottien nimet”, “koskettimet” löytää lisää tietoa aiheesta.

15

2. Tutustuminen nuotteihin Nuottiin tutustuessa on tärkeää, että

lapset

kuulevat ja saavat itse ottaa selvää miltä esimerkiksi c kuulostaa. Tutkiskelu onnistuu helposti pianolla tai vaikka kellopelillä, Olemme suunnitelleet materiaalin toteutettavaksi

mutta myös tablettiin ja kännykkään on ladattavissa

yhdeksän päivän mittaisena projektina, jolloin

useita sovelluksia, joiden avulla on mahdollista

äänten havainnoinnin ja soittamisen lisäksi jokaisena

tutustua

päivänä on mahdollista tutustua yhteen nuottiin

sovelluksista teemme erikseen listauksen, joista

(c,d,e,f,g,a ja h tai b ). Tässä on

voitte valita sovelluksen, joka on mieleinen ja vastaa

huomioitava, että esimerkiksi yhdysvalloissa b

nuotteihin

ja

niiden

ääniin.

Näistä

parhaiten tarkoitustanne.

tunnetaan b:nä, mutta suomessa se on h. Jaoimme

Nuotteihin tutustumiseen voidaan käyttää apuna

projektin kolmeen vaiheeseen, joita pitkin pääsette

esimerkiksi

halutessanne myös tallentamaan omaa musiikkia.

Materiaalin on tarkoitus tarjota uusia ideoita ja toimintatapoja, joten sitä on tottakai mahdollista myös muokata ja soveltaa oman mielen mukaan.

aarrejahtia,

jossa

nuotin

löytämiseksi jokaiselle päivälle on ratkaistava pulma.

Nuotti voidaan piilottaa huoneeseen ja lapsille voidaan antaa vinkkejä, joiden avulla he löytävät nuotin.

Kännykkä

tai

tabletti

käyvät

hyvin

kuvavinkkien jakamiseen. Eli otetaan kuvia nuotin

1. Tutustuminen ääniin

piilopaikan ympäristöstä ja lasten tulisi niiden perusteella löytää päivän nuotti. Tarkoituksena olisi

Aluksi olisi hyvä tutustua ääniin. Millainen ääni

kuuluu, kun taputetaan käsiä? Entä kun taputellaan käsillä jalkoja? Millaisen äänen kuulemme, kun kilautamme lusikalla lasikuppia?

Ihmetellään

erilaisia

ääniä

ja

keskustellaan,

ratkaista pulmia pienissä ryhmissä tai yhdessä isona ryhmänä, mikä olisi oiva ratkaisu myös yhteishengen kohottamiseen.

myös

Nuotit voivat “ilmestyä”

esimerkiksi

laatikkoon,

kuulostavatko ne korkeilta vai matalilta. Lapset voivat

nostetaan

myös liikkua fyysisesti korkealle tai matalalle sen

tutustutaan.

josta yksi

pussiin

tai

joka

päivä

nuotti,

johon

mukaan, miltä ääni heidän mielestään kuulostaa. Ääniä voi myös nauhoittaa (tähän joku ohjelma tai sitten ihan vaan tarjotaan vaikka kännykän tai

Nuotit

tabletin nauhuria?)

nuottiviivastolle, jolloin ne ovat jatkuvasti kaikkien

kerätään

isolle

nähtävissä.

seinälle

Jokainen

rakennetulle

nuotti

on

omanvärisensä, jolloin niiden hahmottaminen on

16

lapselle helpompaa eikä kirjainten osaaminen ole pakollista.

Vastaavat

esimerkiksi

pianon

värit

voidaan

koskettimiin

Nuottipaperin tulostus (blankmusicsheet.net):

kiinnittää

helpottamaan

nuotteihin tutustumista, kun lapsi itse saa koittaa tuottaa ääntä. Mikäli käytetään apuna digitaalista mediaa, osassa sovelluksista löytyy myös nuottien nimet tai värit (esim. kids music piano) valmiina kirjoitettuna koskettimille tai ne voidaan erikseen valita

sovelluksen

asetuksista.

Tällöin

on

huomioitava, että sovelluksen koskettimien värit ovat samat kuin aiemin opetelluissa tai itse tehdyissä

1. Valitse

nuoteissa.

avaimellinen

tai

avaimeton

(kuvassa valittuna) viivasto 2. Valitse paperin suunta 3. Asteikko kannattaa valita mahdollisimman suureksi (max=2), jolloin viivojen välit ovat mahdollisimman suuret.

Esimerkki seinälle tehtävästä nuottiviivastosta

Lapsille

voidaan

tulostaa

omat

nuottiviivastot, joille he saavat värittää nuotteja niille valituilla väreillä, esimerkiksi näiltä sivustoilta: (tähän linkkejä/sivustoja, joilta löytyy viivastoja)

Nuottien piirtämisen harjoittelua nuottiviivastolle.

Tulostettavia nuottipapereita esim. www.blanksheetmusic.net

17

Esimerkiksi seuraavilla ohjelmilla on mahdollista tallentaa ja muokata ääntä: Audacity, Transcribe ja Garageband. Kyseiset sovellukset ovat englanninkielisiä, joten ne vaativat hieman perehtymistä. Esimerkiksi Audacityyn löytyy kuitenkin myös selkeät suomenkieliset ohjeet, Jos viivaston käyttö on liian haasteellista lapsille, ehkäpä nuotteja voi piirtää vain paperille

joiden avulla sovellukseen perehtyminen on helppoa. Ohjeet löytyvät osoitteesta: http://www.ilmaisohjelmat.fi/audacity .

Piano sovelluksia Androidille (kaikki ovat ilmaisia ja löytyvät Google play kaupasta) • Kids Music piano, sovelluksessa on valmiiksi nuottien nimet eri väreinä, joten lasten

on

helppo

opetella

niitä.

Nuottien piirtämistä ja soittamista voidaan harjoitella

Sovelluksessa voi myös valita kitaran,

aina välilläkin jo ennen kun kaikki sävelet on käyty läpi

ksylofonin tai rumpujen äänet. (Paras näistä kolmesta!)

3. Oman musiikin äänittäminen Lasten itse värittämiä sävellyksiä voidaan soittaa ja äänittää, jolloin niitä on mahdollista muokata yksinkertaisilla

•

Kids Piano, tässä sovelluksessa pianon

sovelluksilla ja laittaa esimerkiksi taustalle jokin

koskettimet ovat erivärisiä ja niissä lukee

rytmi. Näin syntynyt kappale voidaan muistitikun

melko pienellä koskettimen nimi. Nimen

jakaa vanhemmille tai polttaa

perässä on myös numero, mutta niistä ei

avulla

levylle, jonka kannen lapset saisivat itse askarrella.

kannata välittää.

18

•

Little Piano, sovelluksessa koskettimilla on omat nimet, mutta ei eri värejä.

Sovelluksessa voi valita erilaisia ääniä pianon lisäksi (kitara, urut, torvi, saksofoni).

Lisäksi sovelluksessa voi valita laulun ja

Antoisia musiikkihetkiä lasten kanssa! :)

sovellus näyttää, mitä kosketinta täytyy painaa ja kuinka monta kertaa, jotta voi soittaa kyseisen laulun (esimerkiksi paljon onnea vaan tai tuiki tuiki tähtönen)

Piano-ohjelma tietokoneelle (ilmainen) •

MidiPiano, Selkeä ja helppokäyttöinen virtuaalipiano erinomaisella nauhoitus- ja toistomahdollisuudella. http://midipiano.en.softonic.com/

Oulun yliopisto

4.3.2016

Kasvatustieteiden tiedekunta, varhaiskasvatuksen koulutus Anne-Mari Kanniainen, Laura Metsävainio, Jenni Kärsämä ja Jonna Poola

Matematiikka-muistipeli Opetuskokonaisuus on suunnattu noin 4-7 -vuotiaille lapsille ja se voidaan toteuttaa pienryhmätyöskentelynä. Kokonaisuuden kesto määräytyy käsiteltävien numeroiden mukaan, niin että yhtä numeroa käsiteltäisiin yksi viikko. Matemaattinen muistipeli rakentuu lapsen itse ottamista kuvista. Harjoituksen edellytyksenä on, että lapsi tuntee numerot 1-10 ja ymmärtää lukumäärien merkityksen. Harjoitusta voi muokata lasten taitoihin sopivammaksi. Esimerkiksi jos lapsi tuntee numerot 1-5, muistipeli voidaan toteuttaa vain numeroon viisi asti. Ennen harjoitusta olisi hyvä kerrata lasten kanssa numerot ja lukumäärät.

Lapsille myös opetetaan kameran käyttöä niin, että he osaavat käyttää sitä itsenäisesti harjoituksessa.

Kameran käyttö vinkkejä löydät täältä: http://www.mediataitokoulu.fi/assets/tehtavat/meidanjutustatuttu.pdf

Muistipelin toteutukseen tarvitset: -kameran, puhelimen tai muun kameralla varustetun laitteen -usb-kaapelin tai muun vastaavan, jonka avulla kuvat siirretään laitteelta tietokoneelle -tietokoneen -tulostimen -kartonkia (käytä vain

19

yhtä väriä) -sakset -liimaa -tusseja

Kuvaus Muistipelissä käytetään lasten itse ottamia kuvia.

Kuvauksen aikana kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että lapsi ottaa kuvan mahdollisimman tarkasti lukumäärää kuvaavasta asiasta. Esimerkiksi kuvissa voi olla yksi pehmolelu, kaksi juomapulloa, kolme kynää jne. Yhdestä kuvasta voidaan myös tarvittaessa rajata kuvan siirron yhteydessä lukumääriä edustavat asiat. Kuvina voidaan käyttää myös kotona otettuja kuvia.

Kuvien siirto ja tulostus Lapsen kanssa otetut kuvat siirretään kamerasta tms. tietokoneelle USBkaapelin avulla. Kuvista valikoidaan lapsen kanssa parhaiten onnistuneet ja ne tulostetaan lapsen kanssa yhdessä.

Askartelu Kuvat leikataan ääriviivoja pitkin ja niille leikataan kartongista sopivan kokoiset taustat. Kuvat liimataan taustoihin kiinni. Jokaiseen kuvakorttiin kirjoitetaan kuvassa esiintyvä lukumäärä selkeyttämään peliä. Kartongista leikataan myös saman kokoiset vastakortit, joihin kirjoitetaan numerot.

20

Muistipelin pelaaminen ja sen opettelu Aikuinen ohjeistaa lasta pelaamaan muistipeliä.

Muistipeliä pelaamalla lapsi oppii yhdistämään numeron, sen kirjoitusasun ja kuvan.

Projektin läpi käyminen lasten kanssa Projekti on hyvä käydä lopuksi läpi lasten kanssa esimerkiksi keskustelemalla tai piirtämällä. Projektin yhdessä läpikäyminen kokoaa oppimisprosessin.

Koko projektin päätyttyä, lapset saavat muistipelin itselleen muistoksi.

Miten matematiikkamuistipeliä voidaan soveltaa?

-Kuvia voidaan ottaa päiväkodin lähiympäristössä tai muualla luonnossa yhdistettynä retkeen.

Näin harjoitukseen voidaan liittää myös ympäristökasvatuksellinen näkökulma -Lapsi voi ottaa muistipeliin tarvittavat kuvat kotonaan perheensä kanssa ja tuoda ne päiväkotiin -Lapset voivat myös antaa muistipelit lahjaksi ystävälle tai perheenjäsenelle.

TUNNETAITOJEN HARJOITTELU Tunnekasvatus - Miksi se on tärkeää?

Erilaisten tunteiden kokeminen, näyttäminen ja vastaanottaminen ovat hyvinvoinnin edellytyksiä. Pieni lapsi oppii kasvaessaan tunteiden käsittelyä ja hallintaa asteittain vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Lapsen täytyy saada tuntea kaikenlaisia tunteita, mutta hänen on myös opittava tunnistamaan tunteensa ja selviytymään niiden kanssa.

Tunnekasvatus opettaa lasta arvostamaan tunteiden merkitystä ja käsittelemään omia tunteita; siten lapsen tunne-elämästä kehittyy monipuolinen, elävä ja voimakas. Tunnetaitojen harjoittelussa ja tukemisessa tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja hyväksytyn ilmaisutavan opettaminen lapsille on aikuisen tehtävä.

TUNNETUOKIOKOKONAISUUS Tämän kokonaisuuden tarkoituksena on opettaa lasta nimeämään, tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Pienet tuokiot voidaan ripotella päiväkodin arkeen sopiviin hetkiin. Toimintaa voi soveltaa lapsiryhmän ikätason ja ryhmäkoon mukaan.

Alkuvalmistelut: Tarvittavat välineet ja materiaalit 

älypuhelin/kamera ja tulostin



käsinukke



Jokin Nalle Puh -kirja



A3/A4 piirustuspaperia, kyniä, joitain värejä (esim. pullovärit)

Orientaatio aiheeseen: Luetaan Nalle Puhia. Keskustellaan hahmojen tunnetiloista ja siitä, miten ne ilmenevät eri hahmoilla (esim. Ihaa on synkkä ja surumielinen, Tikru ylienerginen ja Kani touhukas ja määräilevä). Hahmojen avulla voidaan osoittaa, että ihmisillä on erilaisia tunnetiloja ja luonteita, ja että ne kaikki ovat sallittuja tuntea ja näyttää.

21

Seuraava askel on omista tuntemuksista keskusteleminen. Tässä tuokiossa mukaan otetaan käsinukke.

Tavoitteena on rohkaista lapsia ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan käsinuken avulla. Hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi "Mikä tekee sinut vihaiseksi?" "Miten se näkyy?" ja Missä se tuntuu?"

Samassa yhteydessä tai seuraavalla kerralla harjoitellaan tunteiden tunnistamista kokeilemalla eri ilmeitä ja tunnetiloja. Konkreettiset esimerkit toimivat tunteiden ymmärtämisessä; esim. miltä sellainen tuntuu, jos ei saa mitä on kovasti halunnut?

Aikuisen näyttämä malli ja tunteiden sanoittaminen on tärkeä tunnesanojen ja tuntemusten oppimisen vaiheessa. Edellä mainitun kaltaiset kysymykset toimivat hyvin myös tässä vaiheessa. Näiden kehollisten harjoitusten tarkoitus on auttaa lasta tunnistamaan ja huomaamaan erilaisia tunteita omassa kehossaan.

Toiminta: Lapsille annetaan jokaiselle jokin tunne (esim. suru, ilo, pelko, viha, hämmästys jne.), jonka hän ilmentää omalla tavallaan. Sama tunne voi olla useammallakin lapsella, jolloin huomataan tunteiden ilmenemisen monimuotoisuus. Lapsen ilmeestä otetaan valokuva.

Jos lapsi ei ymmärrä tunnetilaa, niin konkreettiset esimerkit auttavat.

Kasvokuvat tulostetaan esim. A5-kokoisena. Sen jälkeen lapset piirtävät kehon ääriviivat esim. A3-kokoiselle paperille. Paperin koko on kuitenkin vapaa. Tämän vaiheen voi tehdä myös niin, että kukin lapsi piirtää kaverinsa kehon ääriviivat paperille toisen ollessa mallina lattialla paperin päällä. Tulostettu kasvokuva liitetään piirustukseen. Kehosta väritetään paikka, missä kasvoilla näkyvä tunne tuntuu. Tähän tarkoitukseen käyvät kaikki värit. Mikä väri kuvaa mitäkin tunnetta? Lapset saavat kukin itse valita väri-

22 tunne -parit ja sijoittaa tunteet omaan työhönsä. Aikuinen voi kirjoittaa väriläiskiin tunteen nimen. Yleisiä värien merkityksiä voi kuitenkin hyödyntää: näitä ovat mm. keltainen = iloinen, punainen = kiukkuinen ja ärtyisä, musta = synkkyys, harmaa = väsynyt ja apaattinen, sininen = rauhallinen.

Loppukoonti: Kun toiminta on saatu päätökseen, lasten kanssa keskustellaan siitä, mikä oli kivaa, uutta, jännittävää jne. Yhdessä vielä katsellaan näitä tuotoksia ja keskustella yksilöllisistä eroista. Työt voidaan esitellä myös vanhemmille.

leikein (esim. Pulli, E. 2015. Loruloikkia ja muita liikuntaleikkejä varhaiskasvatuksessa, s.110–115; + katso linkit).

Myös nukketeatteri ja pöytäteatteri ovat hyviä toimintatapoja jatkaa teeman parissa.

Tunnekasvatuksen suunnittelun tueksi – materiaalivinkit Tunneteeman käsittelyn jatkamiseksi olemme keränneet linkkejä ja vinkkejä suunnittelun tueksi. Älytaululle/tietokoneelle www.papunet.net  hakusanaksi ’tunne’ - erilaisia tunnepelejä http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/tunne_etsivat 



Soveltamismahdollisuuksia Lasten tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa, mutta niiden harjoittelua voidaan tukea edelleen jatkamalla tunnetaitoihin perehtymistä suunnitelluissa tuokioissa. Jatkossa voidaan keskittyä hetken aikaa yhteen tunteeseen kerrallaan, esim. sellainen joka on ajankohtainen tai herättää paljon keskustelua.

Jos päiväkodista löytyy älytaulu, sitä voidaan hyödyntää esim. tunteiden ja ilmeiden piirtämisessä käyttämällä piirustustyökalua. Myös kuvia voidaan jakaa älytaululle kaikkien nähtäville dokumenttikameran kautta. Älytaululle löytyy myös erilaisia tunnepelejä (ks. linkit).

Yksittäisiä tunteita käsitellessä voidaan mukaan ottaa eri musiikkilajeja, esim. barokki – viha/suru. Tunnetaitojen harjoittelua voidaan jatkaa myös erilaisin

Tunne-etsivät -peli, jossa harjoitellaan tunteiden tunnistamista puheesta ja kasvojen ilmeistä pelin kautta - vaikeustaso valittavissa - pelillinen oppimateriaali Materiaalista irrallaan voi pelata myös mini-tunnepelejä, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: 1) kasvoihin liittyviin tehtäviin, 2) kuuntelutehtäviin ja 3) tunnesanatehtäviin; kussakin tehtävässä vaikeustaso valittavissa.

Kirjat http://papunet.net/materiaalia/kirjallisuutta-ja-oppaita-tunnetaitojen-harjoitteluun 

Kirjallisuutta ja erilaisia oppaita tunnetaitojen harjoitteluun (mm. tietokirjallisuutta, aikuisten ja lasten tunnekuvakirjoja, liikunnallista/musiikillista tunneilmaisua sekä oppimateriaaleja)



Lasten tunnekuvakirjoiksi suositellaan mm.

Tiina Holmbergin ja Johanna Moision kirjoja “Kun maasta sataa vettä” tai “Ville Vilkastuksen tunneseikkailu”

23 Leikit http://www.pesapuu.fi/media/uploads/dokumentit/sisukas/opinnaytetyo_heimonen_kinnunen.pdf 

S.42 alkaen erilaisia tunneseikkailuleikkejä päiväkotiin http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/mielenterveystaitoja-varhaiskasvatukseen-ja-neuvolaan 

Linkkien takana mielenterveyden teemoista harjoituksia lapsille (mm. minien tunnemaalaus) sekä tuhti materiaalipankki aikuiselle http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki 

“Tunteet ja tunnetilat”-osiosta löytyy tulostettavia värityskuvia lapsille Aikuiselle tueksi http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen  Tunneopas ohjaajalle (mm. kirjallisuuslista) http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kirjat/el%C3%A4inlastenel%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-mielenterveystaitojap%C3%B6yt%C3%A4teatterin-keinoin 

Linkin takaa mahdollisuus tilata eläinpöytäteatterihahmoja tukemaan lasten mielenterveystaitoja ja tunteisiin tutustumista

©Elena Kaivosoja, Sinikka Keränen, Miia Taskila, Teija Teirikangas 2016

Tunnekasvatus Miksi tunnekasvatusta tarvitaan?

Tunteet ovat sallittuja! Tunnekasvatus on tärkeää, jotta lapset oppivat tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan. Lasten on myös tärkeä oppia mistä ja miten tunteet syntyvät; kaikilla ”sama tunne” samassa tilanteessa ei ole välttämättä sama. Esimerkiksi, jos lapsi tönäisee toista. Tönäisijän mielestä se saattoi olla hauskaa, mutta lapsi, jota tönäistiin, ei välttämättä pidä sitä hauskana.

Kuka, mitä ja miten?

Opetustuokiot järjestää ja toteuttaa opettaja, joka ohjaa ja kannustaa lapsia toteuttamaan ja tekemään itse. Tuokioiden toteuttamista varten tarvitaan musiikkia ja tila, jossa voi liikkua. Tarvitaan myös kamera/älypuhelin. Mikäli päiväkodilla on käytössä tabletti, voi sitä hyödyntää näyttämällä lapsille kuvia ja videopätkää elokuvasta Inside Out (K-7). Lisäksi tarvitaan myös piirustus, maalaus tai muita askartelutarvikkeita.

Opetusjakson suunnitelma Tämä opetusjakso on suunnattu 3-5 – vuotiaille lapsille ja jakson pystyy toteuttamaan kuukauden aikana.

Aluksi käydään läpi eri tunteita käyttäen esimerkiksi lappuja (joita löytyy esimerkiksi sivulta http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki/luokka/tunteet-ja-tunnetilat ) tai tablettia. Lasten kanssa jutellaan tunteista; milloin ja miksi on surullinen, miltä tuntuu, kun on surullinen… Aikuinen voi ottaa kuvia

24

lapsista eri tunteita ilmaistaessa, jolloin tarvitaan vähintään yksi, mielellään useampikin, digikamera, tabletti tai puhelin, jossa on kamera. Sen jälkeen lapsia opastetaan kameran/tabletin/puhelimen käytössä, jonka jälkeen he voivat itse ottaa toisistaan tunnekuvia. Kuvia ottaessa aikuisen tulee valvoa tilannetta jatkuvasti. Kuvia jaettaessa tai esille pantaessa tarvitaan vanhemmilta lupa! Lapsi saa sekä itse kuvata että olla valokuvauksen eli huomion kohteena.

Tunteita työstetään myös esimerkiksi piirtäen, maalaamalla tai tabletille/älytaululle piirtäen. Hyvä kuvataiteellinen ilmaisumuoto tunteiden käsittelyyn on musiikkimaalaus. Siihen voi valita kaksi erilaista kappaletta, hempeämpi ja hieman rajumpi, mielellään ilman laulua. Väreinä voi käyttää esimerkiksi vesivärejä. Musiikkimaalauksen tavoitteena on musiikin eri sävyjen kuunteleminen ja tunnistaminen, omaan työhön keskittyminen ja toisille työrauhan antaminen, värien käyttö sekä omien ajatusten ja tunteiden kuuntelu. Mielikuvia, ajatuksia ja tuntemuksia voidaan tuoda konkreettiseen ja näkyvään muotoon maalaamalla. Jo pelkästään väri tai abstrakti muoto voi auttaa hahmottamaan tunnetta ja ajatusta. Musiikkimaalauksen yhteydessä lapsille on tärkeä korostaa, että maalaus voi esittää mitä vain, tai sen ei tarvitse esittää mitään.

Tunteita käydään läpi omia ilmeitä hyödyntäen, samalla oppien mikä ilme ilmaisee mitäkin tunnetta. Pidemmälle edetessä mukaan otetaan musiikki. Jos laitteet sallivat, musiikkia löytyy mm. Spotifysta (esimerkiksi elokuvamusiikkia; Disneyn piirretyt loistavia, mieluiten ilman laulua, niin lapsi keskittyy paremmin itse musiikkiin ja säveleen). Musiikin saa kuulumaan kaiuttimista, mihin älypuhelin tai tabletti voidaan yhdistää. Paljon hyvää musiikkia tähän löytyy myös CD-levyillä, esimerkiksi kirjastosta. Tuokiolla lapset voivat istua lattialla ringissä ja koittaa tunnistaa eri tunnetiloja musiikista ja ilmaista niitä ilmeillä. Myöhemmässä vaiheessa mukaan otetaan liikkuminen; lapset ilmaisevat tunteita yhdistäen oman liikkumisen musiikkiin. Tällöin tarvitaan tila,

25 missä lapsilla on tilaa liikkua huolettomasti ja vapaasti, eläytyen musiikkiin.

Hyvää musiikkia sekä musiikkimaalaukseen, että tunnekasvatukseen musiikin avulla toimimiseen ovat muun muassa Spotifysta Disney Lullabies (herkkää, surullista, toivoa täynnä - ilman laulua) ja The Twilight Orchestran Full Film Mix (vähän haastavampi kokonaisuus). YouTube on toinen hyvä musiikinhaku sovellus. YouTuben käyttöehdot kieltävät videon kopioinnin. Jos pystyt esittämään videon esitysohjelmastasi ilman, että joudut kopioimaan sitä omalle koneellesi (puhelimelle, tietokoneelle, tabletille jne.), on tällainen esittäminen yhtä sallittua kuin selaimen avaaminen ja videon esittäminen siitä. (Nettijulkaisu, Opettajan tekijänoikeus.

Tarmo Toikkanen.

24.10.2011; http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/10/youtuben-kayttooikeudet-koulussa/ ). Creative Commons -sivuilta (https://creativecommons.org/ ) voi hakea musiikkia/videoita, mitä saa käyttää opetustilanteessa. Hakukenttään (Find CC materials) kirjoitetaan esim. Disney piano, jolloin sivusto aukaisee kaikki haluamasi sivuston (tässä Youtuben) videot ko. aiheesta, joita opetuksessa saa käyttää. Myös orkesterimusiikki, kuten Vivaldin neljä vuodenaikaa on todella hyvää musiikkia kuvaamaan tunteita.

Hyvää musiikkia kannattaa etsiä myös kirjastosta; orkesterimusiikki ja elokuvien soundtrackit ovat yleensä hyvin monimuotoista ja ilmeikästä musiikkia, ja siksi toimivia tähän. Anssi Tikanmäen musiikki soveltuu loistavasti tunnekasvatukseen, esim. albumi Maisemakuvia Suomesta. Musiikkia ei tarvitse tietenkään soittaa alusta loppuun sellaisenaan, vaan sitä voi itse soveltaa katkaisemalla ja aloittamalla uudestaan toisesta kohdasta. Kolmisen minuuttia yh-

teen putkeen on hyvä aika soittaa musiikkia, jos tarkoituksena on vain ilmaista musiikkia ilmein tai liikkein. Maalatessa musiikkia voi soittaa pidempäänkin.

Tunteita ilmaistaan myös pantomiimina. Lapset voivat vuorollaan esittää eri tunnetiloja mykkänä, ilman musiikkia ja muuta ympärillä olevaa ärsykettä tai virikettä. Näin lapsi joutuu entisestään miettimään ja todentamaan itselleen eri tunnetilojen merkitystä; mitä ne ovat, miltä tuntuvat ja miltä näyttävät.

Lapset voivat lisäksi itse tehdä musiikkia. Jaetaan ryhmä pienryhmiin (2-4 lasta) ja annetaan jokaiselle ryhmälle tunnetila, jota muut pienryhmät eivät tiedä. Pienryhmissä lapset aloittavat tekemään/luomaan annettuun tunteeseen musiikkia eri välineitä ympäristöstä hyödyntäen. Sitten jokainen pienryhmä vuorollaan esittävät teoksensa ja muut arvaavat mitä tunnetta musiikki ilmentää.

Myöhemmässä vaiheessa tähän voidaan lisätä liikettä, jolloin arvaajat liikkuvat musiikin tahdissa; liikkuvat tavalla, mitä musiikki ilmentää ja minkä tunteen musiikki tuo mieleen.

Disney ja Pixar ovat tehneet elokuvan tunteista: Inside out. Koska elokuvan ikäraja on 7 vuotta, elokuvaa ei voi kokonaan näyttää lapsille (3-7 – vuotta).

Hyviä pieniä pätkiä tunnetiloista voi kuitenkin näyttää ryhmän herkkyydestä riippuen. Creative Commonsia hyödyntäen, hakukenttään kirjoitetaan “Inside Out movie” ja näin löytyy jälleen videomateriaalia, mitä saa käyttää opetuksessa.

Hannamari Luhasto Anna-Sofia Sarpola Moona Sore 2016

Media

luontokasvatus

26

Johdanto Kokemuksiemme mukaan mediakasvatus ei ole saanut jalansijaa päiväkodin arjessa: työntekijät pitivät sitä työläänä eikä heillä ollut omien kokemuksiensa mukaan tarvittavaa tietotaitoa. Puheessa korostui myös se, että päiväkodeissa ei ollut käytössä tarvittavia välineitä. Koemme, että teknologian kehityksen myötä mediakasvatus nähdään liian kapeakatseisesti erilaisten laitteiden käyttönä. Tosiasiassa mediakasvatus sisältää paljon muutakin kuin laitteita.

heränneestä karhusta). Jutuissa saa käyttää mielikuvitustaan! Aikuinen kirjaa lapsen keksimän uutisen ylös käsin tai tietokoneella. Mikäli ryhmässä on käytössä kamera, lapset voivat ottaa uutisiin luontokuvia. Vaihtoehtoisesti lapset voivat kuvittaa uutiset piirustuksillaan. Uutisista koostetaan lehti, joka on kaikkien katseltavissa esimerkiksi kansiossa tai josta kopioidaan kaikille omat painokset.

Miten luontoa voidaan tutkia liittäen siihen mediakasvatuksellisia elementtejä?

Työssämme kerromme ideoita, jossa on yhdistetty luonto- ja mediakasvatusta.

Ideamme eivät vaadi erityistä tietoteknistä osaamista.

Eläinten jälkiä voi nähdä luonnossa. Mikäli lunta ei ole kirjastosta löytyy tietokirjoja, joiden avulla eri eläinten jälkiä voidaan tutkia. Jälkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi jumppasalissa radalla, jossa lapset tutustuvat tarkemmin kyseisten eläinten elämään: mitä eläimet syövät tai miten ne talvehtivat. Rataan voidaan liittää myös eläinsatuja ja -lauluja. Tyypillisimpiin eläinten jälkiin voi tutustua esimerkiksi Ylen opetusmateriaalin avulla. Suomessa elävistä suurpedoista löytyy lisätietoa Lasten suurpeto-oppaasta. Molemmilta sivustoilta löytyy myös tulostettavia eläinten jälkiä.

Uutisten tutkiminen Sanomalehti on yksi helpoimmin saatavilla olevista mediakasvatuksen välineistä. Sanomalehtiä voi kysellä omasta tuttavapiiristä. Uutisten tutkiminen on mahdollista järjestää vuosittain pidettävän sanomalehtiviikon yhteydessä, jolloin eri lehtien toimituksista on mahdollista tilata näytelehtiä lapsille tutkittaviksi. Sanomalehtiviikon yhteydessä julkaistaan oppimateriaali tietyllä teemalla sekä annetaan vinkkejä sanomalehtien hyödyntämiseen eri-ikäisten lasten kanssa. Katso lisätietoa sanomalehtiviikosta.

Lasten kanssa voidaan tutustua lehtiin: Miltä uutinen näyttää? Miten sanomalehtiuutinen eroaa ulkoisesti aikakauslehden jutusta? Onko lehdessä luontoon liittyviä uutisia? Kuvat kertovat uutisten sisällöstä, joten myös lukutaidottomat lapset voivat osallistua.

Uutisaihetta voidaan jatkaa pidemmälle työstämällä lasten omaa lehteä, johon lapset keksivät omia eläinmaailman uutisia (esimerkiksi haastattelu talviunilta

Luontoon tutustuminen mediakasvatuksen avulla

27 Soveltaminen Radan voi rakentaa jumppasaliin esimerkiksi teipeistä, eli laitetaan eläinten jälkien mukaisesti teipit lattiaan ja lapset saavat loikkia, tepastella miten kuten kukin eläin liikkuu. Jälkien viereen alkupäähän voi laittaa eläimen kuvan, että lapsen on helpompi hahmottaa ja muistaa eläimen liikkumistapa. Kunkin pisteen loppuun myös voi laittaa kuvia kyseisen eläimen ravinnosta, pesästä tai muista elintavoista, joka olisi porkkana ja motivoi lapsia tekemään tehtävät loppuun. Ratojen jälkeen voisi eläinaiheinen laulu tai leikki, joka on liikunnallinen, kuten esimerkkilauluja ovat muun muassa: Jänis istui maassa, Pienet sammakot ja Kolme varista. Lastenkirjoista löytyy paljon eläintarinoita, joita voi hyödyntää.

Eläinten jälkiä voidaan painaa leimasimilla ja niitä on helppo toteuttaa lasten kanssa. Noin postikortin kokoiselle pahvipohjalle liimataan kuumaliimalla pesusienestä leikatut eläinten jäljet. Leimasimilla voidaan painaa jälkiä erilaisille materiaaleille. Leimasimille löytyy ohjeita internetistä, esimerkiksi Pinterestiä tutkimalla. Green Kid Crafts -sivustolta löytyvät ohjeet oheiseen leimasimeen. Leimasimen maalin on hyvä olla jotain peittävää, mutta vesivärit käyvät ihan hyvin. Yllä olevassa kuvassa on käytetty vesivärejä.

Useimmissa ryhmissä on käytössä tietokone. Koneelta voidaan kuunnella esimerkiksi eläinten ääniä, esimerkiksi Youtubesta eläinten nimellä hakusanalla tai cd:ltä, jotka sopivat rauhoittumiseen eri tilanteissa. Youtubeen voi kirjoittaa joko suomenkielisiä tai englanninkielisiä hakusanoja.

Kertomiamme ideoita voi hyödyntää ja jatkojalostaa monin tavoin. Esimerkiksi sanomalehtien kuvia voi hyödyntää askartelussa tai lasten ottamista luontokuvista/-piirustuksista voi tehdä taidenäyttely. Mikäli teknologisia välineitä on käytössä voi uutiset tehdä digitaalisessa muodossa. Lasten tekemät uutiset voi esimerkiksi videoida videoida videokameralla tai älylaitteella tai toteuttaa uutisista digitaalinen lehti Book Creator -sovelluksen avulla. Book Creator on ladattavissa älypuhelimiin ja tabletteihin. Ideoitamme voi hyödyntää eri-ikäisten lasten kanssa.

Tehnyt: Katariina Kyllönen, Reeta Mäki-Pollari & Katja Mustonen 2016

KASVUN IHME

28

Ohran kasvun dokumentointi animaationa Ohjeita ja vinkkejä Mistä projektissa on kyse?

Projektin tarkoituksena on tehdä lasten kanssa animaatio ohran kasvusta. Projekti lähtee liikkeelle ohran istutuksesta ja jatkuu kasvuprosessin päivittäisenä dokumentointina. Kasvun ihme esimerkkianimaatiota voi käyttää ideoinnin pohjana.

Lasten orientoiminen projektiin onnistuu myös Kasvun ihme -esimerkkianimaation avulla.

ohjevideon animaation teOhraQR-koodien alta löydätte koon Stop Motion Studio -sovelluksella, sekä esimerkkianimaation ohran kasvatuksesta. Linkit ohjaavat YouTubesivustolle, missä videot on julkaistu. QR-koodin saat luettua älylaitteen QR-koodinlukusovelluksella, jonka voitte ladata älylaitteellenne laitteenne sovelluskaupasta.

Pedagogiset tavoitteet Projektin pedagogisina tavoitteina on sisällyttää älylaitteita lasten kanssa työskentelemiseen ja osallistaa lapsia älylaitteiden avulla työskentelyyn. Lisäksi projektin tavoitteena on havainnoida ohran kasvamista. Kasvatukseen voidaan liittää myös ympäristöja luonnontiedettä, matematiikkaa, kuvaamataitoa, perinne- ja kulttuurikasvatuksen teemoja sekä mediakasvatusta.

Projektissa lapsi pääsee aikuisen kanssa kosketuksiin älylaitteiden kanssa osallistumalla animaatioprojektin tekemiseen. Animaationteon tullessa tutuksi menetelmää voidaan hyödyntää lasten omien elokuvien tekoon, jolloin lapset pääsevät itse suunnittelemaan, valmistelemaan ja kuvaamaan omia animaatioitaan.

Animaationteossa on hyvä huomioida seuraavat asiat: 

Kuvauspaikan ja valaistuksen tulisi pysyä muuttumattomina.



Ohra on nopeakasvuinen, joten dokumentointi vähintään kaksi kertaa päivässä on suositeltavaa.

Huomioikaa ensimmäisessä kuvassa ohran tuleva pituuskasvu. Näin vältätte ohran kasvamisen ”ulos kuvasta”.

Kasvua voi mitata asettamalla viivoittimen kasvatusastiaan.





Välineet ja sovellukset    

Samsung Tablet, Apple iPad tai älypuhelin.

Ilmainen Stop Motion Studio -animaatiosovellus.

Multaa, ohransiemeniä, vettä ja kasvatusastia.

Stop Motion Studio sovelluksen pikakuvake:

Digitaalinen media opetuksessa ja oppimisessa 2016 Jokinen-Korhonen Eeva-Maria, Kyyriäinen Teija, Saarela Heli ja Verbrugge Miia Kasvatustieteiden tiedekunta/Oulun yliopisto

29

Ympäristökasvatusta lapsille kierrättää lasten keskuudessa, jolloin kaikki lapset

Pidetään luonto siistinä- projektimalli: Tämä oppimateriaali on tarkoitettu 4-6 vuotiaille lapsille.

Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja tutkimaan ympäristöä ja sen suojelua mukavan tekemisen lomassa.

Mitä tarvitsette: Tarvitsette tietokoneen, älypuhelimia tai digikameroita sekä lähimetsän tai muun lähiluonnon.

Kuinka toimitte:

saisivat katsoa sitä.

Seuraavana opettajien täytyy valita esineet ja materiaalit, joita viedään luontoon. Kirjeestä tulee siis ilmi, että peikko on häirinnyt luonnon rauhaa viemällä luontoon esineitä, joita sinne ei kuulu. Lasten tehtävänä on auttaa keijua siivoamaan luonto peikon jäljiltä ja antaa peikolle opetus. Tämän linkin takaa löytyy hyviä esimerkkejä materiaaleista ja niiden

Ensimmäisenä kirjoitetaan keijun kirje tietokoneella

maatumisajoista, joita voi käyttää apuna suunnitel-

esimerkiksi kaunokirjoitusfontilla. Olemme jo teh-

taessa esineiden valintaa:

neet valmiiksi yhdenlaisen kirjemallin, jota voi käyt-

https://kierratyskasvatus.wordpress.com/opetus-

tää tähän tarkoitukseen. Sen linkki löytyy tekstin lo-

tuokio-2/

pusta. Siihen ei ole merkitty pisteiden koordinaat-

Kirjeessä keiju pyytää apua lapsilta, sillä hän on huo-

teja, joten se jää opettajien tehtäväksi. Opettajat voi-

mannut peikon sotkeman luonnon. Seuraavana läh-

vat myös halutessaan kirjoittaa toisenlaisen kirjeen

detään etsimään pisteitä koordinaattien avulla.

tai muokata mallikirjettä haluamansa mukaan. Kirjeen hahmoksi voi valita esimerkiksi jo lapsille tutun

Lapsia on hyvä olla luonnossa tarpeeksi vähän, jotta

nuken tai maskotin, joka on jo aiemmin esiintynyt

kaikki saavat kokemuksesta mahdollisimman paljon

lasten päiväkodissa.

irti. Aikuisia olisi hyvä olla ainakin kaksi, jotta lapset saavat apua ja neuvoja tarvittaessa. Lasten kanssa

Opettaja tekee kartan haluamaltaan alueelta ja liit-

lähdetään luontoon, jossa jokaiselle pisteelle peikko

tää siihen koordinaattien pisteet. Tämän jälkeen hän

on jättänyt jonkin esineen, mikä ei kuulu luontoon.

tulostaa kartan lapsille sekä liittää koordinaattien

Pisteitä voi olla 2-6, riippuen ajasta ja lapsiryhmän

pisteet keijun kirjeeseen. Karttoja kannattaa tulostaa

koosta. Lasten kanssa kierretään pisteitä niin, että

niin monta kuin mahdollista, jotta mahdollisimman

kaikilla lapsilla on oma kartta. Lapset voidaan myös

moni lapsi saisi oman kartan. Google Maps- sovelluk-

jakaa pareihin, jotka saavat yhteisen kartan. Jokai-

sella paikan etsiminen koordinaattien avulla tapah-

sella lapsella tai parivaljakolla on käytössään myös

tuu helposti. Tekstin lopusta löytyvät ohjeet tähän

yksi digikamera tai älypuhelin kuvien ottamista var-

erillisellä linkillä.

ten.

Tämän jälkeen lapsille luetaan “keijun” kirjoittama kirje. Kirje olisi hyvä myös heijastaa isolle näytölle ja

30 Kun luontoon kuulumaton esine on löydetty, siitä

Tärkeää olisi, että lapset saavat vapaasti ottaa kuvia

otetaan kuva. Esineet jätetään luontoon, jotta myö-

myös asioista, jotka heidän mielestään kuuluvat

hemmin voidaan tehdä maatumiskoe. Tässä ohjeet

luontoon esimerkiksi kävyt, puut ja kivet. Näin he

maatumiskokeen tekoon:

saavat myös arvokasta kokemusta siitä, mitä luonnosta kuuluisi löytyä.

Tarkoituksena on opettaa lapsille, millaiset materiaalit maatuvat ja millaiset eivät. Tärkeää on opettaa

Esineiden keräämisen jälkeen palataan päiväkotiin.

myös se, ettei luontoa saa roskata ja samalla havain-

Sen jälkeen mietitään yhdessä, miksi jokin esine ei

nollistetaan luonnon kiertokulkua. Maatumiskoe

saisi olla metsässä. Samalla käydään läpi myös lasten

kannattaa suorittaa pidemmällä aikavälillä esimer-

ottamat kuvat asioista, jotka kuuluvat metsään. Olisi

kiksi syksy-kevät, jolloin maatumista pääsee kunnolla

hyvä, että lapsi saa itse selittää, miksi ja mistä hän

seuraamaan ja ihmettelemään. Luontoon voi aina

otti valitsemansa kuvat. Kaikki kuvat esineistä säily-

palata lasten kanssa esimerkiksi kuukauden välein ih-

tetään, jotta niihin voidaan palata myöhemmin.

mettelemään mitä esineille ja materiaaleille on tapahtunut.

Seuraavaksi täytyy vielä kirjoittaa kirje peikolle, sillä

Näin toimit:

hän tarvitsee opetuksen. Tämä kirjemalli löytyy teks-

A. Lasten kanssa lähdetään luontoon katso-

tin lopusta linkkinä. Aikuisten kanssa voidaan kirjoit-

maan peikon jättämiä esineitä ja materiaa-

taa yhteinen kirje tai sitten lapset voivat kirjoittaa

leja, mitä sinne ei kuulu. Niistä otetaan ku-

omat kirjeensä peikolle. Tämä on tärkeä vaihe, sillä

vat ja ne jätetään luontoon.

lapsi oivaltaa sitä kautta, että roskaaminen ei ole oikein. Kuvat luontoon kuulumattomista esineistä voi-

B. Esineitä voi käydä katsomassa esimerkiksi

daan lähettää peikolle todistuksena siitä, että ne

kuukauden välein ja keskustella lasten

ovat olleet siellä. Lisäksi lapset voivat piirtää peikolle

kanssa siitä, mitä esineille ja materiaaleille

kuvia joista ilmenee, ettei roskaaminen ole sallittua.

on tapahtunut kuluneiden kuukausia aikana.

Kuvien piirtäminen on hyvä keino lapsille, jotka eivät vielä osaa kirjoittaa.

C. Lopuksi on hyvä keskustella lasten kanssa siitä, mitä he ovat oppineet ja tehdä heille

Lopuksi keiju lähettää kiitoskirjeen lapsille, jossa il-

selväksi, miksi tällaista koetta ollaan yh-

menee peikon anteeksipyyntö. Keiju voi sen jälkeen

dessä tehty.

lähettää lapsille kiitokseksi mehua ja keksejä. (Keijun lähettämä yllätys, mainittu kirjeessä) Tarvittaessa

Linkki maatumiskokeeseen vielä tässä:

voidaan palata takaisin retkeen katsomalla, missä

http://www.orvokkioravanluontokoulu.fi/kapyva-

kaikkialla käytiin, ja kuinka pitkä matka yhdessä kul-

rasto/tutkimuksia-ja-kokeita/

jettiin. Tähän tarkoitukseen soveltuu mainiosti Sport

31 Tracker-sovellus, jonka voi helposti ladata älypuhelimeen. Ohjeet tähän sovellukseen löytyvät tekstin lopusta linkkinä.

Linkki kirjeisiin: Kirje numero 1 on keijulta avunpyyntökirje lapsille ja kirje numero on 2 keijulta lapsille kiitoskirje. Nämä molemmat kirjeet löytyvät tästä linkistä: https://docs.google.com/document/d/1RSg821AczaU5SV6D_063ATTYJlySILJT6Nf68J8a0No/edit?usp=sharing

Linkki Google Mapsin sekä Sport Trackerin ohjeisiin: https://docs.google.com/document/d/1o3lr3Q4yyc5lCdRKaEdw6ogBFjVvu9kUoglH_BGJxOY/edit?usp=sharing

Tekijät: Essi Lotvonen, Laura Vuorinen ja Emilia Sipola

Yhteisöllinen ympäristökasvatus 32

Ennen rekisteröitymistä kannattaa tutustua eTwinningin tarjontaan www.etwinning.net sivun kautta.

Sen kautta voi nähdä erilaisia projekteja ja kollegoita sekä

eTwinning -palvelun avulla eTwinningin avulla yhteisten “kirjastojen” ja projektien tekeminen onnistuu helposti toisten päiväkotiryhmien kanssa esimerkiksi eri puolelta Suomea ja halutessaan eri Euroopan maissa. Ideanamme on luonnon tarkkailu valokuvaten ja/tai muiden välineiden avulla. Opetus- ja tervehdysvideoita voidaan jakaa toisten opettajien kanssa ja heidän niin halutessaan myös toiset voivat nähdä projektin etenemisen. Vastaavasti opettaja voi ottaa työskentelyynsä ideoita tai valmiita projekteja.

Videoita ja valokuvia otetaan tableteilla, älypuhelimilla ja kameroilla mahdollisuuksien mukaan.

Miksi: Ympäristökasvatus olisi hyvä alkaa jo varhaiskasvatuksesta, koska se on luonnollinen osa lapsen arkea. On hyvä, että luontoon ja ympäristöön liittyvät asiat käsitellään konkreettisesti menemällä luontoon. Lapset saavat toimia tutkijoina ja raportoida asiasta muille lapsille, jolloin he tuntevat itsensä tärkeäksi. eTwinning palvelun avulla myös muunlaisten yhteisöllisten projektien toteuttaminen onnistuu helposti.

eTwinning eTwinning on eurooppalaisten koulujen ja päiväkotien yhteisö. Se tarjoaa mahdollisuuden edistää yhteistyötä muiden koulujen ja päiväkotien kanssa tieto- ja viestintäteknologian avulla esimerkiksi jakamalla tietoa toisilleen ja tekemällä yhteisiä projekteja. Yhteistyössä on mahdollista toimia koko Euroopan alueella, mutta myös Suomen sisältä.

saada uusia ideoita opettamisen tueksi. eTwinning palvelu on yksi opetushallituksen hankeprojekteista ja eTwinning palveluun löytyy opastusta ja tukipalvelu suomeksi www.oph.fi sivuilta. http://www.edu.fi/etwinning

1.

Aluksi luodaan käyttäjätunnus ja salasana sekä ilmoitetaan sähköpostiosoite.

2. eTwinning lähettää sähköpostiosoitteeseen linkin, jota napauttamalla pääsee suorittamaan rekisteröitymisen loppuun.

3. Klikkaamalla maakuvakkeita pääset katsomaan muita mukana olevia kouluja ja päiväkoteja Suomesta tai muista Euroopan maista.

4. Voit pyytää koulu tai päiväkotia yhteistyöhön lähettämällä kaverikutsun. Samaan projektiin voi osallistua useita kouluja ja päiväkoteja. Näin yhteinen projektinne voi alkaa!

33

Projektiesimerkkejä eTwinningnin avulla voidaan toteuttaa monenlaisia projekteja, mutta olemme keskittyneet tässä esittelyssä ympäristökasvatuksen projektiesimerkkeihin.

Näitä esimerkkejä ovat esimerkiksi sään- ja vuodenaikojen tarkkailu, kasvien kasvatus sekä elinympäristön tarkkailu.

Vuodenaikojen seuraaminen projektin tarkoituksena on havainnoida ympäristöä vuodenaikojen vaihteluihin liittyen. Lapset tutkivat luontoa ja ottavat selville yhdessä aikuisten kanssa, millainen ympäristö on eri vuodenaikoina ja mitä tyypillisiä piirteitä kuhunkin vuodenaikaan liittyy. Sään tarkkailussa lapset saavat itse yhdessä opettajien kanssa tarkkailla säätä ja sen eri ilmiöitä. Tarkkailua tehdään omassa päiväkodissa sekä kotona. Elinympäristön tarkkailussa lapset voivat kiinnittää huomiota esimerkiksi paikalliseen ruokaan ja ruokailutottumuksiin, vaatetukseen (eri kulttuurit) sekä rakennuksiin ja leikkipaikkoihin. Kasvien kasvatus projektin tarkoituksena on taas tutustuttaa lapsia kasvien kasvatukseen ja samalla jakaa kokemuksia yhteistyöpäiväkotien kanssa.

Alla olevasta linkistä löydät tarkempia esimerkkejä suunnittelemistamme yhteisöllisen ympäristökasvatuksen projekteista. http://urly.fi/zLa

Julia Haaraniemi, Heidi Hautamäki, Kaisa Hosio & Jaana Ilkko

Kuvien lähteet https://www.flickr.com/photos/dumfstar/8553474140/in/photostream/ https://www.flickr.com/photos/cdi_europe/3898177782/ http://www.morguefile.com/archive

34

Loogista ajattelua liikkuen Ohjelmointiako lapsille?

Koodaus on ollut viime aikoina paljon puhuttu aihe. Näemme siinä mahdollisuuden kehittää lasten loogista ajattelua sekä kykyä noudattaa ja antaa ohjeita.

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan leikkiympäristön muokkaamisessa tulee ottaa huomioon lasten mielenkiinnonkohteet. Lasten ja nuorten median käyttö on runsasta ja sen avulla voidaan motivoida heitä liikkumaan. Liikuntatottumusten muotoutuminen alkaa jo varhaislapsuudessa, joten on tärkeää kannustaa lapsia liikkumaan monipuolisesti jo varhain.

Lapset oppivat kokonaisvaltaisesti toimimalla, joten integroimalla liikettä ja eri aistien käyttöä oppiminen tehostuu. Samalla lapsi liikkuu, mikä edistää hänen terveyttään ja innostaa häntä liikkumaan myöhemminkin.

Lasten kanssa liikunnallisia harjoitteita tehdessä voidaan luoda mielikuva tietokoneesta, jonka sisälle mennään tekemään erilaisia tehtäviä. Näin lapset ovat leikisti pieniä osia tietokoneessa, jotka saavat sen toimimaan. Yhdessä voidaan keskustella mitä tehdään, miten ja miksi.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa kehotetaan myös monipuoliseen ja tarkkaan kielenkäyttöön sekä eri käsitteiden aukaisemiseen. Loogista päättelykykyä ja ohjelmointilogiikkaa vaativat tehtävät tukevat lapsen kielellisiä valmiuksia, ajattelu- ja kommunikaatiotaitoja. Tässä esitellyissä tehtävissä toimitaan pareina tai ryhmässä, jolloin myös sosiaaliset taidot kehittyvät. Tehtävissä yhdistyvät liikunnallinen, matemaattinen, luonnontieteellinen ja kielellinen orientaatio sekä teknologiakasvatus, jotka ovat esiopetussuunnitelmassa mainittuja taitoja.

35

Leikkejä ja sovelluksia Ruudukkolabyrintti: Tehdään ruudukko lattiaan ja yksi lapsi sanoo ohjeita miten toinen lapsi liikkuu.

Esimerkiksi kaksi ruutua eteen, käänny oikealle, liiku taaksepäin kolme ruutua. Lapsilla kehittyy looginen ajattelu, suunta- ja numerokäsitteet sekä ohjeiden noudattamisen taito. Kehittää ajattelu ja päättelykykyä sekä samalla saa liikuntaa. Lapsille voidaan harjoituksia ennen kertoa miten nämä toiminnot liittyvät ohjelmistoihin ja koodaukseen.

Mukaan voidaan tuoda esimerkiksi tabletti, jossa on auki jokin sovellus ja sitä voidaan yhdessä katsella ennen harjoitusten aloittamista. Harjoitusta voidaan verrata peliin, jossa on käytössä nuolitoimintoja (ylös, alas, eteen, taakse), joilla liikutaan. Lasten kanssa voidaan tarkastella nuolia ja pohtia, miten itse liikutaan samalla tavalla.

E T E E N VASEN

OIKEA

T A A K S E ASKEL

HYPPY

Kuva 1: Erilasia käskyjä tilan hahmottamiseen

Ruudukon voi tehdä esimerkiksi teipillä lattiaan, hyppynaruista tai ulos piirtämällä lumeen, hiekkaan tai asvalttiin liiduilla.

Variaatiot: Opettaja voi jäädyttää ruudukkoon eri timantteja ja lasten pitää ohjeiden mukaan juosta eri värien luokse tai kerätä timantteja johonkin “pesään”. Tässä opitaan värien tuntemista.

Tehtävän idea toistuu myös code.org:n harjoituksissa, joita voidaan lasten kanssa tehdä näiden tehtävien yhteydessä. Tällä tehtävällä tuodaan ohjelma reaalimaailmaan. Lasten kanssa voidaan keskustella, mitä komentoja käytettiin tehtävässä ja mitä vastaavia esiintyy pelissä.

Kuva 2: Hyppynaruista tehty ruudukkolabyrintti, jossa haettavia esineitä

36

Piirretään kuvioita!: Tässä tehtävässä toimitaan pareissa. Toinen ohjeistaa ja toinen liikkuu annettujen ohjeiden mukaan piirtäen kuviota. Piirustuksia voi tehdä eri paikkoihin, esimerkiksi: koskemattomaan lumihankeen, kepillä hiekkaan tai lattialla olevaan isoon paperiin villasukkaluistelutyylisesti luistella sormivärit jaloissa. Harjoitusta voidaan hyödyntää myös luistelussa ulkona lumisella kentällä.

Tehtäviä voi varioida eri tavoin ottaen huomioon lasten iän ja mielenkiinnonkohteet. Esimerkiksi voidaan piirtää Frozen lumihiutaleita. Käskyt ja kuviot voivat olla yksinkertaisia esim. piirrä ympyrä, siirry tietty määrä oikealle, piirrä toinen tms.

Kuva 3: Esimerkki piirrettävästä lumihiutaleesta

Palikkalinna: Liikuntasalin toisessa päässä on piirretty palikkakuva ja toisessa päässä palikoita, joista rakennetaan mallin mukainen rakennelma.

Lapsille tulee liikettä, kun he juoksevat toisesta päästä katsomaan mallia ja kantavat palikoita.

Myöhemmin lapset voivat tehdä itse kuviot tietokoneella. Tässä harjoitellaan piirustusohjelman käyttöä ja lapset joutuvat myös pohtimaan minkälainen rakennelma pysyy pystyssä. Tehtävällä voidaan tukea ajattelua, motorisia taitoja, paikan hahmottamista sekä tietoteknisiä taitoja.

Tehtävää voi muokata myös suunnistukseksi, jossa palikat on piilotettu kartan osoittamiin paikkoihin.

Kuva 4: Palikkalinna piirretty tai tietokoneella tehty mallikuva.

Kuva 5: Mallin mukaan toteutettu rakennelma.

Sports tracker Johdanto

Opetusmateriaalimme tarkoituksena on hyödyntää hyvinvointiteknologiaa päiväkodin arjessa.

Tämä materiaali käsittelee Sports tracker –sovelluksen käyttöä ja sen hyödyntämistä. Ajatuksenamme onkin lapsen luontaista innostusta teknologiaa kohtaan hyväksikäyttäen, saada lapset kiinnostumaan liikkumisesta ja havainnoimaan uusia asioita.

Sports trackeria voi hyödyntää esimerkiksi, retkillä ja liikuntatunneilla. Sovellus kerää tietoa käyttäjän liikkeistä ja esittää esimerkiksi kuljetun matkan ja nopeuden sekä piirtää kuljetun matkan karttapohjalle. Tätä kautta lapset kiinnostuvat esimerkiksi reittien tulkitsemisesta ja mittayksiköistä sekä numeroista.

37

Esimerkkiharjoitukset

Retki Yritetään kävellä lasten kanssa esim. kahdeksikon muotoinen lenkki ja tarkastellaan sitten sovelluksen kartalta, miltä reitti näytti. Jos karttaan piirtynyt reitti poikkeaa suunnitellusta tai jos GPS-signaali jostain syystä häiriintyy ja reittiin tulee ”katkoja”, voidaan yhdessä lasten kanssa miettiä mistä tämä johtuu. Voidaan tutkia myös maastonmuotoja ja niiden vaikutusta kuljettuun reittiin. Esimerkiksi miksi järvet ja jyrkänteet pitää kiertää tai miksi ylämäessä vauhti hidastuu.

Retkien yhteydessä lapset pääsevät myös havainnoimaan ympäristöään ja luontoa sekä vertailemaan sovelluksen ja kuljetun matkan yhtäläisyyksiä.

Esittelemme tässä joitain esimerkkejä, miten sovellusta voi hyödyntää, mutta Sports tracker tarjoaa esittelemiemme harjoitusten lisäksi lähes rajattomasti eri mahdollisuuksia varioida.

Mitä tarvitsen?

1. Älylaite. Puhelin tai tabletti.

2. Sports tracker -sovellus, löydät sen laitteen sovelluskaupasta. (Sovelluksen käyttöohjeet QR-koodin takana.)

3. Halutessasi sykesensori jolla saat tarkempia tuloksia. Ei välttämätön lasten kanssa toimittaessa.

Retkiä voidaan elävöittää keksimällä älylaittelle uusia merkityksiä. Se voi olla esimerkiksi aarre jota kannetaan korissa.

Sovellus on kätevä keino oppia mittayksiköitä ja arvioimaan matkaa sekä etäisyyksiä. Retkeä ja retkeltä saatua dataa voidaan purkaa yhdessä joko heti retken jälkeen tai päivittäin pitkin viikkoa, riippuen siitä mitä halutaan tarkastella.

Lasten kanssa voidaan tehdä erilaisia harjoituksia havainnollistamaan etäisyyksiä ja matkaa. Esimerkiksi lapset voidaan asettaa seisomaan päiväkodin pihalla ensin metrin, sitten viiden metrin ja kymmenen metrin välein. Lapsilta voidaan kysellä, kuinka pitkä matka on kulkea huoneen päästä päähän (10 kilometriä, metriä vai senttimetriä) tai päiväkodilta kotiin.

38

Liikuntatunti Liikuntatunnilla älylaite voidaan antaa lapselle tunnin ajaksi. Lapsi juoksee laitteen kanssa tietyn matkan ja kerää tarkasteltavaa tietoa. Sovelluksella voidaan tarkastella esimerkiksi lapsen huippunopeutta, keskinopeutta, aikaa ja matkaa. Nopeuksien tarkastelussa apuna voidaan käyttää esimerkiksi jänistä (nopea) ja kilpikonna (hidas).

Etäisyyden arviointia voidaan harjoitella myös itse liikkuen. Lapsille voidaan esimerkiksi antaa tehtäväksi liikkua eri tavoin (ryömien, kävellen, pomppien jne) opettajan määräämä matka. Lapset arvioivat kulkemansa matkan ja pysähtyvät kun ovat omasta mielestään siirtyneet määrätyn verran.

Toinen etäisyyden arviointiin liittyvä harjoite voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa laite annetaan lapselle esimerkiksi jalkapallopelin ajaksi. Tunnin päätteeksi sovelluksen keräämistä tiedoista voidaan nähdä lapsen kulkema matka ja keski- sekä huippunopeudet.

Havainnointi

Sovelluksen hyödyt eivät rajoitu pelkästään liikkumiseen tai sillä saatujen tulosten tarkasteluun vaan liikkuessaan lapset myös havainnoivat ja ihmettelevät ahkerasti. Luonnossa liikkuessa lapsen kanssa voidaan keskustella häntä askarruttavista asioista.

Esimerkiksi erilaisiin eläimiin tai jännittäviin kasveihin törmätessä voidaan niitä pysähtyä tarkastelemaan.

Sovellus myös kertoo retkeen käytetyn ajan, jolloin lasten kanssa voidaan jälkikäteen pohtia miksi saman reitin kulkemiseen kului kauemmin toisena päivänä kuin toisena. Tämä voi johtua esimerkiksi liikenteestä, olosuhteista tai suunnittelemattomista pysähdyksistä.

Tomi Leppälä, Sauli Myllylahti, Kaarle Adolfsen VAKA 15B