Teksti |Margareta Hägg ja Torsti Salonen
Lohjanjärven ympäristön kartanoista Lohjan seutu kuten muukin Uusimaa on historiallista kartanoaluetta. Lohjalla on 12 vanhaa herraskartanoa, joiden asukkaisiin on kuulunut kansallisia merkkihenkilöitä kuten marsalkka Mannerheim, jonka vanhuudenkotina oli Kirkniemen kartano. Kartanoiden rakennukset, puutarhat ja kulttuurielämä antoivat oman leimansa koko seudulle. Valtaosa kartanoista on e delleen yksityiskoteina, mutta pariin on mahdollista päästä tutustumaan. Esittelemme seuraavassa muutamia esimerkkejä Lohjanjärven ympäristön kartanoista. Iso-Teutari Iso-Teutarin kartano on historiassa merkittävästi vaikuttaneen Adlercreutzin aatelissuvun kantakartano, josta suvun kantaisä Tomas
lähtien ja nykyään siellä toimii hotelli ja ravintola. Linna on museona avoinna yleisölle, kuten myös puisto.
Nykyisen puutarhan on perustanut Magnus Linder 1700-luvun lo-
Adlercreutz lähti 1600-luvulla Tukholmaan. Kartano on yhä hänen
pussa. Puutarhasta tuli maisematyylinen ja sen pinta-ala on 22 ha.
1700-luvulta ja uudempi empiretyylinen 1840-luvulta. Kartanon mail-
suunnittelua. Huvimaja, joka muistuttaa antiikkiaikaista temppeliä, tuli
jälkeläistensä kotina. Kartanossa on kaksi päärakennusta, vanhempi
la on Kastemäen lähde muistomerkkeineen. Siellä 1200-luvun tanska-
laiset ja ruotsalaiset ristiretkeläiset kastoivat suomalaisia kristinuskoon. Iso-Teutarin rehevä puisto on peräisin 1700-luvulta. Kartanoon joh-
taa pohjoisesta vanha tie, joka on osa Raaseporin linnantietä. Sen varrella on koivukuja, jonka koivut on istutettu 1890- luvulla. Pääraken-
nuksen ympärillä on omenatarha. Kartanon puistosta yhteensä 1,54 ha rauhoitettiin 1960-luvulla luonnonsuojelualueeksi.
Laakspohja Kustaa Vaasa perusti Laakspohjan kartanon vuonna 1556 kuninkaankartanoksi, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä se siirtyi yksityisille
aatelisille. Siellä ovat isännöineet muun muassa Sabelstiernat, Armfel-
Vanhimmat puut, tammet, ovat vuodelta 1770 ajalta ennen puiston
Mustionjoen pienelle saarelle. Kaksi maasiltaa rakennettiin sinne pääsemiseksi ja niiden reunoille tuli puita. Magnus Linder perusti myös
hedelmä- ja kasvitarhan. Sen lisäksi oli kasvihuone viinirypäleitä varten. Siellä viljeltiin myös ananasta ja kahvia. Hänen poikansa, nimeltään
myös Magnus, rakennutti puutarhaterassin päärakennuksen alapuolelle ja puisto muutettiin enemmän maisematyyliseksi. Istutukset olivat geometrisiä. Tämän poika Fridolf Linder kasvatti lähinnä puita. Joen toi-
selle puolelle rakennettiin pohjoisrinteelle uusigoottilainen huvimaja,
joka oli vain kulissi. Hän istutti korkkipuun (Phellodendron amurense), joka on harvinaisuus Suomessa. Sen lisäksi hän istutti muita erikoisia puita, kuten saksanpähkinän, hemlokin, jättiläistuijan ja pihtakuusia.
1950-luvulla Mustionjokeen rakennettiin voimalaitos ja esimerkiksi
tit, Ehrnroothit ja Linderit. Lähes koko 1700-luvun ajan Laakspohjassa
saari jäi veden alla. Sen jälkeen on rakennettu uusi huvimaja. Temp-
jan ensimmäisenä allekirjoittajana. Viimeisen runsaan vuosisadan ajan
ro, lummelampi, vesiputous ja lummepolku 2000-luvulla. Joen toisella
asui kenraali Carl Gustaf Armfelt, joka muistetaan Anjalan liittokir-
kartano on ollut Hollanista Pietarin kautta Suomeen tulleen van Gilse van der Pals -suvun omistuksessa ja nykyään siellä on merkittävä ratsastusurheilukeskus. Van der Palsit rakennuttivat 1910-luvun puolivälissa
kartanon nykyisen jugendvaikutteisen päärakennuksen. Kartanoon joh-
peli on myös rakennettu uudelleen 2001. Puistoon on myös tehty pupuolella rinteeseen on 2000-luvulla perustettu uusi iso puutarha nimeltään kukkiva puisto.
Ojamo
taa kilometrin mittainen tammikuja, joka oli olemassa jo 1600-luvulla.
Suomalaisen kansanperinteen tallennuksen uranuurtaja Lohjan kirkko-
Mustio
oli hänen jälkeläisillään lähes vuosisadan ajan. 1800-luvulla kartanossa
Mustion kartano ei sijaitse Lohjalla, vaan pari kilometriä naapurikaupungin Raaseporin puolella paikassa, jossa Lohjanjärven vedet putoavat
19 metriä Mustionjokeen. 1550-luvun puolivälissä Kustaa Vaasa perusti sinne maan ensimmäisen rautaruukin Lohjan Ojamon kaivoksen malmin jalostamista varten. Mustion ruukinkartanon päärakennus Mus-
tion linna valmistui 1792 ja se on lajissaan maan upeimpia. Omistajasuku Linderit ovat vaikuttaneet Mustiolla jo 1700-luvun puolivälistä
48 Opas | Guide 1/2021
herra Gabriel Tammelinus perusti Ojamon kartanon vuonna 1683 ja se asuivat von Schoutzit ja heihin kuului myös ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu oopperatähtemme Johanna von Schoultz. Vuosisadan
puolivälissä Ojamo siirtyi everstiluutnantti Vladimir Swertschkoffin
omistukseen ja hän teetti uuden venäläistä empiretyyliä edustavan päärakennuksen. Kartanon puistossa sijaitsee Suomen ensimmäinen rauta-
kaivos 1500-luvun puolivälistä. Nykyisin kartanon puistoineen omistaa Vanha Lohja -säätiö ja se on sopimuksesta avoinna yleisölle.
