Teksti | Timo Aunio, KM, matkailuopas
Elias Lönnrotin tie
Pienestä torpasta suurmieheksi ta. Siitä oli hyötyä hänen tulevassa lääkärin ammatissaan.
Lönnrot aloitti 20-vuotiaana filosofian ja
muiden humanististen aineiden opiskelun Turun Kuninkaallisessa akatemiassa. Siellä
hän kiinnostui suomalaisesta kansanrunoudesta, joka oli teemana myös hänen Väinämöistä käsittelevässä maisterintyössään.
Lönnrot kirjoittautui vuonna 1829 lää-
ketieteen opiskelijaksi Aleksanterin Keisarilliseen yliopistoon Helsinkiin ja valmistui
lääkäriksi 1832. Lääketieteen lisensiaatin väitöskirjan aiheena oli suomalaisten taikausko ja lääketiede.
Lääkärin työtä ja kirjallista tuotantoa Lönnrot nimitettiin Kajaaniin piirilääkäriksi
1833. Tätä virkaa hän hoiti yli kaksikymmentä vuotta, mutta oli usein virkavapaalla lääkärinPaikkarin torppa, Elias Lönnrotin syntymäkoti on Suomen ensimmäinen henkilön kotimuseo. Kuva: Timo Aunio
Elias Lönnrot tunnetaan erityisesti kansanrunouden ja Kalevalan kokoajana, mutta hän oli paljon muutakin: lääkäri, kielentutkija, tutkimusmatkailija, kansanvalistaja, virsirunoilija, musiikkimies, kielinero, lehtimies, kasvitieteilijä ja suomalaisuusmies. Sammatin suurmiehen elämäntyö on vertaansa vailla ja näkyy monin tavoin vielä tänäänkin. Paikkarin torpasta opintielle Elias Lönnrot syntyi kyläräätäli Fredrik Johan Lönnrotin seitsenlapsisen perheen neljäntenä lapsena 9. huhtikuuta 1802 pienessä Paikkarin
torpassa Sammatissa. Vaatimattomissa oloissa kasvanut poika oppi lukemaan ja kirjoitta-
maan äidinkieltään suomea jo viisivuotiaana. Kouluopetusta Elias sai vasta 12-vuotiaa-
na, kun hän pääsi opiskelemaan Tammisaaren
pedagogioon. Sadan kilometrin koulumatkan Sammatista Tammisaareen hän kulki tavallisesti jalkaisin.
32 Opas | Guide 1/2021
Tammisaaren pedagogion jälkeen Elias
pääsi Turun katedraalikouluun jatkamaan
opintojaan, mutta siellä opiskelu keskeytyi rahapulan takia. Katedraalikoulun pääsykoetta
Lönnrot on myöhemmin kuvannut elämänsä
toimestaan keskittyäkseen kirjalliseen tuotantoonsa. Viidentoista vuoden aikana hän teki
pitkiä runonkeruumatkoja eri puolille Suo-
mea kävellen, soutaen, hiihtäen ja rekikyydillä. Näiden matkojen yhteispituudeksi on laskettu yli 15 000 kilometriä.
Runonkeruumatkojen tuloksena syntyi
Lönnrotin tunnetuin teos Kalevala ja sen sisarteos Kanteletar. Kalevalan ensimmäinen
painos ilmestyi jo 1835 ja laajennettu versio
14 vuotta myöhemmin. Kalevalan kokoamisessa Lönnrot hyödynsi myös muiden runonkerääjien materiaalia, yhdisteli runoja yhtenäisiksi kertomuksiksi ja täydensi niitä itse sepittämillään säkeillä.
Lönnrot sai aikaan vielä paljon muutakin
”tukalimmaksi tentiksi”, koska siitä piti suo-
opiskeluaikanaan ja lääkärintyönsä ohella.
häneltä sujunut. Myöhemmin hän oppi myös
laisen Kirjallisuuden Seuraa, jonka arkistoi-
riutua ruotsiksi, eikä ruotsin kieli vielä silloin
ruotsia, ja siitä tuli hänen pääkielensä oman perheensä kanssa.
Eliaksen opintie jatkui Porvoossa ja ap-
teekkioppilaana Hämeenlinnassa, jossa hän
hankki perustiedot yrteistä ja rohdoskasveis-
Hän oli perustamassa vuonna 1831 Suomahin hänen muistiinpanonsa on jälkeenpäin
tallennettu. Arkistossa on laaja valikoima hänen kirjeitään, jotka hän on kirjoittanut perheelleen, sukulaisilleen ja ystävilleen sekä suomeksi että ruotsiksi.
