Page 1

Muuttuva vanhuus ja ikääntymisen ilmiöt. Asiaa ja asennetta.

vol.4 koska olet arvokas

3x3 -työaikamalli helpotusta jaksamiseen

Oma henkilöstö avainasemassa mahdol lisuuksia & ä ej nd tre n ni in vo no in rinio Se

5 vinkkiä vanhustyönkehittäjälle


Rap-Mummo Eila Nevanranta räppää suorin sanoin. Eihän roskaamisesta voi tangoakaan vääntää. teksti Reija KoKKola kuva ViRpi lehtinen


R m mm

S nom

ä

rä m p

ila N v

a

r

m m

o u a

r

a

m

mum Y u ub a m

o

m

m

u

a

u

m

u

m

a

i

a ffi

m a

7

ä

o

t u

a

m

m i

ä

u m

ä m u

m

am m

m a

u S

i

b

m a

S

m

r u

a om

S

m

r m

m

u

aa

m

N

a

r

a

m ä

m

i

a m

i i ro

j a

r

u

j

m

a

u

m mm r m

o i

mu

m

i

m

v

u S br m m

p

m um

a m

m r i

p

a

j m am r

o

?

ä

a


”Mä elän mun elämäni haninta aikaa.”

103-vuotias Kaisa Peltonen Suomen Kuvalehdessä 13-14/2013

An na palautetta! Lähetä palautetta toimituksen osoitteeseen toimitus@peakpress.net

SiSällyS 2 Mikä siinä mättää, kun ne roskat pitää jättää? 6 viisi vinkkiä vanhustyöntekijälle 7 Pääkirjoitus 8 Naapuri on ihan nappi! 12 Korttelikeittiössa ei kokin ikä paina

Päätoimittaja

Anna Pylkkänen julkaisija

Valmennus Innospectrum toimitus

peak press & productions oy Laivurinkatu 2 07920 Loviisa puh. 019 535 552 www.peakpress.net toimitusPäällikkö

Päivi Ahvonen

toimitussihteeri

Seppo Iisalo ulkoasu

Sanna Nylén toimittajat

Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen, Anna Pylkkänen, Kirsi Riipinen, Tiina Ruulio kuvaajat ja kuvittajat

Päivi Ahvonen, Erkki Makkonen, Virpi Lehtinen, Hanna Neuvonen, Sanna Nylén, Helmi Sirola, Shutterstock, Kati Rapia, Jukka Rapo, Linda Varoma kannen kuva

Voller Ernst

PainoPaikka

Lönnberg Painotalot Oy, 2013 PaPeri

100g UPM Finesse PS Kansi 250g Art Silk

13 Hoitotyö on taiteista kaunein 14 Ajankohtaista 17 Pieniä tekoja ja arvokkaita unelmia 23 Kypsässä iässä parasta laatua 24 Meidän kaikkien tehtäva 26 Vähemmän töitä, enemmän tehoa 32 Omaa valtuutettua hakemassa 34 Kaiken perustana asukkaan omat toiveet 36 Elämän intohimot eivät katoa 37 Petteri Saarion kolumni Suurnopeusvanhuksia 39 Longa vida Lissabon! 44 Muistot pintaan ja tunteet liikkeelle 46 Mummunukeilla hymyä huuleen 48 Roihuvuori rocks - eli kuinka mahdottomasta tehtiin mahdollista 52 Kirjat, musat, leffat 54 Amorin nuoli lensi naapuriin 59 Ihan tavallinen pariskunta 62 Mitä voisin vielä jakaa? 63 Ajankohtaista 64 Old Ideas! Seniori-innovoinnin trendejä & mahdollisuuksia 66 Tarjolla huikeita bisnesmahdollisuuksia 68 Estetiikka kuuluu kaikille! 70 Ikä heikentäa rokotteiden suojaa 72 Ilmaista super- foodia! 75 Voimaa muistoista 76 Luovuus löytyy iän myöta 77 Aivojumppaa pilke silmäkulmassa 78 Vuorovaikutuksella hyvinvointia 80 Kuvapuhelin yhdistää ihmisiä iästä riippumatta 83 Nykyisillä toimintamalleilla saadaan nykyisiä tuloksia

4


Pysy ajan tasalla vanhuuden vallan kumouksesta. liity facebook-ryhmäämme ja tsekk aa sivut www.proudage.fi

48

Roihuvuori

Rocks

17 Eve Mantu ja Hyvä päivä

54

Rakkautta kypsällä iällä

5


vanhusTyönkehiTTä jälle

anna Pylkkänen toteutus sanna nylén

á

1. 2. 3. 4. 5.

l a

P r o u d

a g e

Luovutaan termistä kodinomainen! Paikka, jossa vanhus pysyvästi asuu, on hänen kotinsa. Mitä kodinomainen ylipäätään tarkoittaa? Että kyseisessä paikassa asuvalla henkilöllä ei oikeastaan ole kotia – että hän on koditon – mutta asuu jossakin kodinomaiseksi kutsutussa välitilassa?

T e h d ä ä n k o d i n o m a i s e s Ta k o T i !

Koti on paikka, jossa ihminen nukkumisen ja ravinnon nauttimisen lisäksi viettää aikaansa itselleen ominaisella tavalla, tekee valintoja oman ajankäyttönsä suhteen ja rakentaa itse omaa arkeaan tekemällä erilaisia askareita. Poppana pöydällä voi tuoda viihtyvyyttä asuinympäristöön, mutta kodin (ja jopa kodinomaisen) määritelmäksi tarvitaan muutakin!

Vanhustyön kehittäminen ei ole rakettitiedettä! Hyvään alkuun pääsee jo sillä, että ryhtyy omakohtaisesti miettimään, mitä vanhuudeltaan odottaa. Tämä yleensä johtaa oivallukseen siitä, että hyvin harva unelmoi hoivaa tai hoitoa tarvitessaan tulevansa säilötyksi hengissäpitämissäiliöihin, joiden ainoa funktio on ihmisen pitäminen fyysisesti elossa.

L a k at a a n p e L k ä ä m ä s tä !

Elämä on hengenvaarallista: ulkona voi vilustua, liikenteessä jäädä auton alle. Ruokaan voi tukehtua ja missä vain, milloin vain voi oikeastaan tapahtua mitä vain. Mutta emme me silti jätä elämäämme elämättä – eikä sitä kovin moni vanhuskaan halua. Otetaan siis vähän rennommin ja juhlistetaan elämää enemmän. Joka päivä, ei vain jouluna ja sunnuntaina.

Ta rT u Ta a n h e T k e e n !

Kun iso visio on kirkastunut, jää tilaa spontaaniudelle – heittäytymiselle arjen mahdollisuuksiin. Annetaan elävälle elämälle mahdollisuus näkyä, kuulua, tuntua ja tuoksua. Ja muistetaan: hoivakodit eivät ole hermeettisiä säiliöitä!


Pääkirjoitus

Mihin Proud Agea tarvitaan?

T

ässä kirjoituksessa kiteytyy kaikki se, miksi Proud Age on olemassa. Tämän vuoksi jaksamme tarpoa toisinaan hyvinkin kivistä tietä - eteenpäin: kun saa nähdä ja kuulla, mitä hyvää toimintamme synnyttää. Sydän läikkyi ilosta, kun luin tämän (hieman lyhennetyn) kirjoituksen, jonka eräs vanhustyön ammattilainen oli kirjoittanut Proud Agesta. Kiitos, Laura.

Proud Age –liike on Päässyt vAikuttAmAAn asenteisiini jo vuonna 2011 Turussa järjestetyssä Proud Age –seminaarissa. On ehkä liioittelua sanoa, että tuon seminaarin jälkeen mikään ei ole ollut entisellään, mutta kovin kauas totuudesta en niin kirjoittaessani mene. Seminaari sai työpaikallani käynnistymään prosessin, joka on muuttanut niin omia työkäytäntöjäni ja työhöni suhtautumista, kuin myös lisännyt kulttuurisen työn arvoa työyhteisössämme muutoinkin. työyhteisömme on Avoin uudelle jA kokeilevA. Ei ole uutta, että taide löytää tiensä vanhustemme luo ryhmäkoteihin, tai että hoitaja saattaa asukkaan aamupesuille hyräillen ikivihreitä sävelmiä. Pylkkänen vei Turussa järjestetyssä Proud Age -seminaarissa muiden luennoitsijoiden kanssa vanhuuden kohtaamisen vielä askelta pidemmälle; hyssyttelystähuutoon ja hoitolaitosten seinien sisäpuolelta suoraan pihoille, kaduille ja keskuuteemme. Minuun vetoaa erityisesti se Proud Age -liikkeen ajatus siitä, kuinka tärkeää on, että vanhuudelle palautetaan se arvo, joka sille kuuluu. Toisaalta on myös tärkeää ymmärtää se, etteivät vanhukset kuulu kuplamuoviin, vaan ovat luonnollinen osa yhteiskuntaamme. Proud Age –seminAArin AikAAn sAAmA AjAtusmyrsky jatkuu edelleen. Seminaarin myötä kiinnostuin vanhuuden ja hoitotyön laajaalaisemmasta tarkastelemisesta ja olen hakeutunut aktiivisesti ”ulos laatikosta”. Tällä hetkellä useat suorittamani eri opintokokonaisuudet vain vahvistavat kulttuuristen välineiden mahdollisuuksia lisätä vanhusten hyvinvointia, työyhteisön jaksamista sekä – todellakin näkyä entistä positiivisemmin myös niille ihmisille ja tahoille, jotka vielä kantavat mielessään vanhuksista kuvaa myttyinä joiden toimijuus on jäänyt vuosikymmenten taa. itseni lisäksi myös työyhteisömme nauttii seminaarin hedelmistä: Haluamme omalta osaltamme näkyä ja kuulua sekä vaikuttaa asenteisiin. Pientä on tehty matkan varrella, mutta tulevana syksynä järjestettävä monen polven juhlaviikko rock-festivaaleineen tuo toivottavasti erilaiset ihmiset kohtaamaan ja voimme näyttää että vanhuudestakin voi olla ylpeä!” Laura, vanhustyöntekijä

7


Kauemmin kotona - hyvinvointia ja elämänlaatua Wilhelmiinan päivätoiminnasta Wilhelmiinan päivätoiminta tukee kotona asuvien vanhusten arjessa selviytymistä. Päivätoiminta tarjoaa monipuolista ja virkistävää ohjelmaa ja muiden ihmisten seuraa. Se tukee myös läheisten jaksamista tarjoamalla heille mahdollisuuden vapaapäiviin. Monipuoliseen ohjelmaan sisältyy • liikuntaa sisällä ja ulkona, hyödyntäen mm. Taavetinpuiston liikuntalaitteita • musiikkia ja muita taiteita vireystilan ja muistin aktivoimiseksi • yhteinen aamupala, lounas ja kahvi, jotka rytmittävät päiväohjelmaa • päivätoiminnan kävijät voivat osallistua myös Wilhelmiinassa asuville järjestettäviin toimintatuokioihin, tilaisuuksiin ja juhliin Päivätoiminnasta huolehtii kokenut moniammatillinen työryhmä. Sisällöissä otamme huomioon osallistujien yksilölliset tarpeet. Toiminnan sisältöä suunnitellaan ja arvioidaan Miina Sillanpään Säätiön kehittämishankkeena. Päivätoiminta maksaa 67,10 euroa/päivä. Helsinkiläinen 65 vuotta täyttänyt henkilö voi saada päivätoimintaan kaupungin palvelusetelin, jonka arvo on 50 euroa ilman kuljetusta. Kuljetukseen voi käyttää vammaispalvelun ja sosiaalihuollon matkakortteja. Lisämaksusta tarjoamme myös hyvinvointipalveluja, esimerkiksi hierontaa ja jalkahoitoa. Kysy lisää! Annamari Dahlberg, asiakkuusvastaava puh. 050 430 0307, annamari.dahlberg@wilhelmiina.fi Wilhelmiina on lämminhenkinen asumispalvelu- ja päivätoimintakeskus Helsingin Pikku Huopalahden sydämessä. Toteutamme toiminnassamme perustajamme Miina Sillanpään missiota vuodelta 1921: "Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen."


Naapuri on ihaN NaPPi! Tarvitsetko koiranulkoiluttajaa tai kivaa lenkkiseuraa? Jäikö ylimääräistä ruokaa, jota et haluaisi heittää pois? Omaishoitajalle vapaapäivä? Apu on lähempänä kuin uskotkaan.

<<

teksti Reija KoKKola kuvat janne lehtinen kuvitus shutteRstocK ja sanna nylén

9


10


taitaja, joka voisi auttaa sormi suussa pähkäilevää. Tai vastata vaikka koko taloyhtiön ict-asioista. – Joku voi tarvita siivousapua, lenkkiseuraa, kampaajan osaamista. Resursseja on lähiympäristössä valtavasti, mutta tarpeet eivät kohtaa, Seppälä kuvailee.

appi Naapuri -konsepti kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Voisiko naapureiden tai lähiasukkaiden vapaa kommunikointi johtaa siihen, että jokaisen arki helpottuisi ja elämään tulisi uutta iloa ja säpinää. Näin uskoo Pauliina Seppälä Nappi Naapuria rakentavasta Yhteismaa-tiimistä. Tiimi kehittää uutta viestintäkanavaa, johon osallistumalla voi auttaa itseään ja muita. – Nappi Naapuri on lähiviestintäkanava, jossa kannustetaan ottamaan toisten, lähellä asuvien tai toimivien resursseja käyttöön. Pyrimme tekemään kanavasta sympaattisen, helposti käytettävän. Kivan tavan kommunikoida lähi-ihmisten kanssa. Tarpeet kohtaavat Seppälä on itse todennut, että lapsenhoitoapua olisi todennäköisesti saatavilla, mutta miten ottaa kontaktia mahdolliseen apuriin? – Emme useinkaan tunne naapureitamme. Olemme kenties epäluuloisia, pelokkaitakin. Meillä olisi kuitenkin vaikka kuinka paljon toisillemme annettavaa. Jos joku katsoo lapsen perään, voin vaikka käydä hänen puolestaan kaupassa. Naapurissa voi asua tietotekniikan

Kätevää ja turvallista Nappi Naapuri -konseptilla pyritään muuttamaan viestintäkulttuuria ja kehittämään sitä yhdessä osallistujien kanssa. Suunnitteilla on netistä löytyvä helppokäyttöinen karttapohjainen palvelu, jonne voi laittaa viestejä. Kyseessä ei ole tavallinen keskustelupalsta, mutta viestit voivat silti olla hyvin monenlaisia. – Voi vaikka kertoa muuttaneensa alueelle kertomatta tarkkaa osoitettaan. Muiden reagoidessa syntyy yhteys. Varmistamme esimerkiksi pankkitunnuksin, että viestittely on turvallista. Nettiin jää myös jälki keskustelusta, Seppälä toteaa. Käytännön avun lisäksi vanhukset voivat saada Nappi Naapuri -palvelusta kivaa kahvi- tai lenkkiseuraa. Omaishoitaja voisi saada apua lähi-ihmisiltä. Tai olisiko jossakin mummo tai vaari pienelle lapselle? Entä netittömät? Seppälä on pohtinut myös sitä, miten netittömät ihmiset saadaan Nappi Naapuri -toiminnan piiriin. – Nappi Naapuri -viestintää voidaan tehdä fyysisesti esimerkiksi tarroilla tai julisteilla. Niitä voi viedä rappukäytäviin, jopa katujen varsille. Tärkeintä on saada lähialueen ihmiset kohtaamaan. Haastamme mukaan myös kolmannen sektorin ja yksityiset tuotteiden ja palveluiden tuottajat. Heidän resurssinsa toisivat hyvän lisän Nappi Naapuri -toimintaan. Liikkuuko lähiviestinnässä sitten raha? Maksaako apu jotain? – Siihen emme ota kantaa. Naapurin auttaminen voi olla vastavuoroista, mutta jollekin se voi olla myös liiketoimintaa, Seppälä sanoo. Nappi Naapuri on myös facebookissa!


teKsti tiina Ruulio KUVitUs sanna nylén

Korttelikeittiössä

ei kokin ik ä paina Senioriliikkeen Heli Stenvall on Sitä mieltä, että eri k aupunginoSiin peruStettavat korttelikeittiöt oliSivat Hy vä idea moneSta eri Sy yStä: ne loiSivat vipinä ä ja yHteiStä tekemiStä aSuk aStaloiHin ja muiHin yHteiStiloiHin Sek ä Sa attaiSivat erilaiSia ja eri-ik äiSiä iHmiSiä yHteen.

K

aiken lisäksi yhteinen ruuanlaitto on aina hauskaa ja luovaa puuhaa kaikenikäisille ihmisille. – Omassa talossani, senioritalo Loppukirissä Arabianrannassa Helsingissä, on tehty yhdessä ruokaa seitsemän vuotta. Teemme talkootyönä kolmen ruokalajin päivällisen arkisin kello 17. Ruuanlaittovuoro tulee kohdalle aina kuuden viikon välein, heli stenvall kertoo. keittiöt remonttiin

Yhteen kokkausryhmään on kuulunut neljä tai viisi henkilöä. – Noin puolet senioritalon 70 asukkaasta käy syömässä yhteistä ruokaa. Ruokatalkoot ovat tutustuttaneet ihmisiä toisiinsa ja ystävyyssuhteitakin on solmittu patojen poristessa. Yhteinen ruuanlaitto on aktivoinut ihmisiä myös keittiön ulkopuolelle Arabianrannassa. – Aktiivisuudessa on usein kyse ensimmäisen pienen askeleen ottamisesta. Meillä se on ollut ruuanlaitto. Heli Stenvall näkee asian niin, että jo valmiiksi rakennetut asukastalot, leikkipuistorakennukset tai seurakuntien tilat olisivat hyvä paikka tehdä yhdessä ruokaa alueen ihmisille. Korttelikeittiöön voisi tulla puuhaamaan kuka tahansa: seniori, nuori, pätkätyöläinen, työtön, vuorotyössä käyvä jne. – Työssäkäyvät lapsiperheetkin voisivat poiketa syömään vaikka kotimatkalla, Stenvall pohtii.

12

Visio ei voi kuitenkaan toteutua ilman keittiöitä, joihin pitäisi investoida jonkin verran. – Maksoimme itse oman yhteiskeittiömme, joten mistään mahdottomista rahasummista ei ole kyse. Kaupungilta tarvittaisiin myös vakituinen henkilö organisoimaan työtä. Pientä tukea arkeen

Stenvall pitää hyvänä signaalina sitä, että Helsinki peruutti asukastaloihin kohdistuneet säästöt. – Ympäristöministeriön juuri hyväksymä ikääntyvien asumisohjelmakin tukee tämäntyyppistä toimintaa. Pitää miettiä aktiivisesti sitä, miten ihmiset pysyvät vireinä mahdollisimman pitkään. Korttelikeittiön hyödyt olisivat moninaiset. – Olennaisinta olisi, että eri-ikäiset ihmiset saisivat olla luontevasti yhdessä ja tukea toisiaan – ja myös hyötyä toisistaan. Ihmisiä erotellaan liikaa iän perusteella. Stenvall on ollut mukana asukasyhdistystoiminnassa 80-luvulta lähtien. Hänellä on myös omakohtaista kokemusta oikeanlaisen tuen puutteesta. – Vanhempi sisareni sairastui muistisairauteen melko nuorena ja joutui lopulta tehostettuun palveluasuntoon, koska ei esimerkiksi muistanut syödä. Hän olisi pärjännyt pidempään kotona, jos olisi saanut pientä paikallista tukea arkeen.


Taina seMi

Hoitotyön kehittäjä, Geroartist

H mi m

teKsti Reija KoKKola KUVA ViRpi lehtinen

Hoitotyö on taiteista kaunein

o mm t o t i mm t Flo c ig g o o u o t ist u

m n o o ot o m k t t k m m tk o o ö ko k u K m o k i pot l m l öy . ö o o p m o d k ott , m u m p t j v st i d o o o ok on o o ö t n o ot u mu o o k od i i st , o no t ot l o kk t ito t m kit t d k k t m p o jo o i o m ö p ö k t d o o m o o ö m om p n i t om o u d d t k o t p , ikki on ok Ku t o mi p t o d kky j m t o o o o ö d K o om u m , o t k m k o o i k K i o i o o ö on m jo o t o op k o k k k m m t op p i mu t n mm p i t t op t mi o p m p o

13


koonneet seppo iisalo, paula launonen ja KiRsi Riipinen

75 84 vuo aa m kaan ma ka l t as oih n

T

l tok tk o o

o to

k t o o k o

Mieluummin asteittain eläkkeelle

u

o o o o t k k uo i t m uo 2 2 m tk to tk m o jo ko muo o o a E mm n u k u o k t m m u tk u 2 o 2 t ta

Seniorit valtaavat maailman matkailumarkkinat lm o yli mi d 6 tt S om ss o 2 m joon 0- uot a yli m ljoo 6 - ot t ma l + 0t m i a o t t v t os iö s lö t m t t t m j m o S i l t mm v i o sy t u i m i - mo + 0 t Soam i y io o m o v i t a m i o t i Ku o p ljo , o t o om t t l y m m j im t o a t v k s o t mo vä ys s o to h s oo n o o i it a o t o m m t im s o M S o

14

S

uomalaisten eläkejärjestelmää hiljattain arvioinut professori nicholas Barr esitti, että pitäisi löytää nykyistä joustavampia tapoja siirtyä eläkkeelle. Muutoksen ei tarvitsisi olla nykyiseen tapaan on/off-ratkaisu, jossa ensin tehdään täysillä kokopäivätyötä ja sitten eräänä päivänä jäädään

kokonaan eläkkeelle. Monen kohdalla olisi varmaan mieluisampaa löytää ratkaisu, jossa asteittain siirrytään lyhyempään työaikaan ja pitenevään vapaa-aikaan erilaisten osaaikaeläke- ja osa-aikatyövaihtoehtojen avulla, kirjoittaa Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander Kollega.fi-verkkolehdessä.

94-vuotias ruotsalaisbloggaaja kirjoittaa arjestaan

R

uotsin toiseksi vanhin bloggaaja irma holm, 94, poimii aiheita blogiinsa muun muassa vieraistaan ja apteekkikäynneistään sekä siitä, kuinka kaipaisi lisää teevaihtoehtoja palvelutaloon. "Blogi tuo minulle valtavasti iloa, etenkin palaute”, hän kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa. Ruotsin vanhin bloggaja on dagny Carlsson. Hän on satavuotias. irmaholm.bloggproffs.se

verokarhu ei unohda eläkeläistä

E

läkkeensaaja maksaa veroja ja maksuja tuhannen euron kuukausieläkkeestä viisi prosenttia tänä vuonna. Rahassa vero on 50 euroa. Palkansaajia verotetaan vastaavista tuloista ankarammin, kertoo Kauppalehti. Progressiivisen verotuksen takia 2 000 euron eläkkeestä veroa maksetaan jo suhteellisesti jo paljon enemmän, 22,4 prosenttia, mikä merkitsee 448 euroa. Suurituloisten eläkeläisten ve-

rotus kiristyy tänä vuonna. Uusi eläketulon kuuden prosentin lisävero koskee yli 45 000 euron vuosieläketuloa. Se vastaa 53 vuotta täyttäneen palkansaajan maksurasitusta. Noin 70 prosentilla suomalaisista eläkkeensaajista eläke on alle 1 500 euron.


isovanhemmaksi ulkomaille

H

armittelitko nuorena sitä, ettet velvotteiltasi päässyt pitkäksi ajaksi ulkomaille? Tilaisuutesi on nyt! Madame Grand-Mère on saksalaisen Kristin Emmerinckin palvelu, joka välittää ”isovanhempia” kotiavuksi perheisiin eri puolille maailmaa. Parin kuukauden perhepesti on turvallinen tapa tutustua uusiin kulttuureihin. Perheille vierasmaalainen mummi on aarre, joka paimentaa lapsia luotettavasti, kokkaa eksoottisia ruokia ja kertoo mielenkiintoisia tarinoita. http://madame-grand-mere.com

Kyllä älykeppi tietää Fujitsun kävelykepin kahvasta löytyy muiden muassa GPS-paikannin, bluetooth-yhteys ja pulssimittari. LED-valonuolet ohjaavat kävelijän oikealle reitille. Kahva alkaa väristä, jos askel lähtee väärään suuntaan. Kun kävelykeppi yhdistetään läheisten tietokoneisiin ja mobiililaitteisiin, he tietävät, missä muistisairas kulloinkin liikkuu, ja saavat välittömästi tiedon eksymisestä. Lähde: Inventorspot

Taide pitää vireänä

A

merikkalaistutkijoita kiinnostaa nyt taiteen voima ikääntyvän väestön kroonisten sairauksien ehkäisy- ja hoitomuotona. jane o´Brienin ja Allen mcgreevyn BBC:lle tuottamassa Power of Art -videossa eri puolilla USA:ta harrastuspiireihin kokoontuvat ikäihmiset kertovat kokemuksistaan: www.bbc.co.uk/news/magazine-21806196 Lähde: BBC

15


YLI 50 v?

YLI 50-vUoTIAALLA oN LISÄÄNTYNYT rISkI SAIrASTUA vAkAvAAN pNEUMokokIN AIhEUTTAMAAN TAUTIIN

NAUTI ELÄMÄSTÄSI TÄYSILLÄ vakavia pneumokokin aiheuttamia tauteja voidaan ennaltaehkäistä Rokottamalla

pneumokokkibakteerit voivat aiheuttaa mm. • keuhkokuumetta • aivokalvontulehdusta • verenmyrkytystä

miten voit ennaltaehkäistä pneumokokin aiheuttamia tauteja? • • • •

ottamalla pneumokokkirokotteen ottamalla vuosittaisen influenssarokotteen pesemällä kädet huolellisesti lopettamalla tupakoinnin

www.pneumokokki.fi Lähdeaineisto: Rokottajan Käsikirja, THL, 8.5.2012

pRe_ilm_300413_6

ALoITA ENNALTAEhkÄISEMINEN jo TÄNÄÄN: kESkUSTELE LÄÄkÄrISI kANSSA


Pieniä tekoja ja

arvokkaita

unelmia Toimittaja Eve Mantu sai vastikään idean Hyvästä päivästä ja Olli Lukkari unelmien sivustosta. Ideat lähtivät lentoon ja saivat lukuisat ihmiset mukaan.

<<

teksti KiRsi Riipinen kuvat ViRpi lehtinen

17


e

ve Mantu muistaa hyvin viime marraskuisen sosiaali- ja terveysalan seminaarin. Hän istui puheenvuoroja kuuntelemassa, ja samaan aikaan salin seinälle heijastettiin tilaisuuteen osallistuneiden kommentteja. Yhdessä niistä anonyymi kysyjä heitti, missä viipyy sosiaali- ja terveysalan ravintolapäivä. – Ajattelin, että onpa kiva kysymys. Alkukimmoke lähti siitä. Sen jälkeen Mantu pallotteli ideaa paitsi päässään myös muiden ihmisten kanssa, ja Hyvän päivän idea alkoi hahmottua. 15. kesäkuuta tapahtuu Tiivistettynä ja mutkat oikaistuna idea on seuraava: Lauantaina 15. kesäkuuta koko Suomessa on tarkoitus järjestää sosiaalisen ja hyvän terveyden hengessä Hyvä päivä, jolloin ihmiset voivat tehdä pieniä hyviä tekoja. Siis kuka tahansa voi ilahduttaa kanssaihmisiä. Joku voi houkutella ihmisiä puistoon pelaamaan krokettia, toinen mennä vanhusten palvelutaloon järjestämään sekaisen lehtihyllyn. Mitä vain, mistä tulee hyvä mieli ja olo. – Minä omenavartaloisena olen ajatellut järjestää kaltaisilleni kolmen kilometrin kävelyn, eikä haittaa, vaikka lenkkiin menisi vähän enemmän aikaa. Tietoa Hyvästä päivästä Mantu on jakanut Facebookissa, ja sen kautta hän on kutsunut ihmisiä rakentamaan tulevaa tapahtumaa. Mantu on vaiwkuttunut, kun kansankokoukseen on tullut myös hänelle aiemmin tuntemattomia ihmisiä. Tarkoitus on, että Hy vä päivä ulottuisi myös palvelukoteihin, joita yleisesti pidetään suljettuina laitoksina, paikkoina, joihin muut kuin omaiset eivät voi mennä vierailulle. Mikrotekoja listalle Mantu toivoo, että Hyvän päivän ansiosta ihmiset saisivat oivalluksia siitä, kuinka helppoa toisten ilahduttaminen on. Harras toive on myös saada mukaan ne ei–aina–niin–aktiiviset. Tulevaisuuden haaveissa on viettää kahta Hyvää päivää, toista kesällä ja toista talvella.

<<

18

V

A

A

E

A ys

A r

i -

m

O a

s-

j m

-

ms s

u m t

l i

t

s

n

y

i s

o t

t t

tm i

m n

-

m

s ä

t

s E

ma

E

t

t

u m

A

i m

i

O i

t


19


Proud Age nostaa vanhusten unelmat esiin Hyvässä päivässä

P

ro d n ot m

k kki k k o i o o ok o o i t o l o i v t l u m ko d v o m om o k itt ä m t m o , mk o t k m t mm i o m i y t v m i o k m o d oo ou oo i o l n it st v p id m p o t mm i id k t t ö o k t ö l mm k j n mm i k i k d nk d t v m m k mm u o t vi k i i lp o o mu d m k s m i o t om r ok mo m r o k y t m n t m i o st m ko a m , o m o t t i i

d

l t lm t po it v i o o k t o o k m o o o i m nk it o U m o o d n k it m k m y v o d o d g p t ko o m o o t t o kot i t d o y p .6 i p o l o o o t i u u p o o imm ot Ro v o p , o s o i o m k o or t i m m ö n p y o O m tol . o o t m do l m mo t n k kk no t i i lm p o j j m H v i t o m o i l to m l , o P ou g n t i l t o ok lo p p o l o o v kod l o m n o p p m ö id to t k it

o k

mi

i n

o o ä m

<<

– Hienoa olisi, jos päivän vietto siirtyisi arkirutiiniksi siten, että esimerkiksi eri laitoksissa kerättäisiin listaa pieniä hyviä tekoja varten. Vaikkapa että aita repsottaa, mutta kaupungin väki ei ehdi korjata sitä, tai olisi mahtavaa, jos ankeassa aulassa olisi seinämaalaus. Halukkaat voisivat ilahduttaa tekemällä listan töitä. Jokainen tarvitsee unelmia Post Our Drems -sivuston perustaja Olli Lukkari kuuli mielikuvaharjoituksesta, jossa mietittiin omia hautajaisia. Keitä olisi paikalla, mitä vainajasta puhuttaisiin, mitä hautakiveen kirjoitettaisiin? – Aloin miettiä, millaisena ihmiset muistaisivat minut ja mitä haluaisin jättää jälkeeni.

20


Hän oli aiemmin tutustunut PostSecret-sivustoon (postsecret.com), johon ihmiset voivat kirjoittaa postikortilla anonyymisti salaisuuksistaan. Lukkari päätti alkaa koota omaa unelmien sivustoa (http://postourdreams.blogspot.fi/), jossa ihmiset voisivat kertoa anonyymisti unelmistaan. – Me kaikki tarvitsemme unelmia, sillä ne ovat kuin tienviittoja kertoessaan, mitä kunkin tulisi elämässään tehdä. Kortteja alkoi tulla nopeasti sivun perustamisen jälkeen ympäri maailmaa aina Irakista ja Australiasta asti. Kortteja on tähän mennessä tullut 700–800 kappaletta. Joukossa on hyvin suuria ja liikuttavia unelmia, mutta Lukkari ei lähde arvottamaan, mitkä ovat tärkeämpiä tai oikeampia kuin jotkin toiset. Jokainen unelma on yhtä tärkeä ja ainutlaatuinen.

Joku kertoo kortissaan unelmoivansa omasta koirasta, toinen haluaisi parisuhteen ja lapsia. Yksi unelmoi sukupuolenvaihdosleikkauksesta, toinen toivoo, että saisi kuolleen veljensä takaisin. Sivusto oli yksi Lukkarin unelma, ja hän sai sen toteutetuksi – vaikka alussa koko projekti pelotti. Jatkossa tarkoitus on levittää unelmointia myös palvelukoteihin, sillä myös vanhusten unelmia pitäisi kuulla ja julkaista. – Kesällä tarkoitukseni on lähteä interreilaamaan teemalla ”1 000 unelmaa 20 päivässä”. Kerään siis reissun aikana ihmisten unelmia eri puolilta Eurooppaa. Matkaa voi seurata osoitteessa www.unelmientiella.fi. – Yksi unelmani on tulevaisuudessa järjestettävä 10 000 unelman näyttely. Sitä on hyvä tavoitella.

21


Kotosalla-kodeissa korostuvat ennen kaikkea turvallisuus, viihtyisyys ja asumisen helppous.

paljon enemmän kuin pelkkä asunto

Yli 55-vuotiaille suunnatut Kotosallakodit on suunniteltu ikääntyvien toiveiden ja tarpeiden mukaan. ✔ Yhteiset olohuoneet, kerhotilat ja lounasravintolat tarjoavat mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten naapureiden kanssa. ✔ Jokaisella Kotosalla talolla on oma koulutettu palveluohjaaja, joka tukee asukkaiden arkea. ✔ Halutessasi voit unohtaa talonmiehen askareet ja kukkapenkkien kitkemiset Kotosalla talot antavat aikaa ja vapautta elämälle.

itsenäisesti, mutta ei yksin

YH Kodit Oy | Kotosalla Säätiö Tampere Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere Puh. 010 227 3000

Turku Humalistonkatu 12 20100 Turku Puh. 010 227 3700

www.kotosalla.fi • www.yhkodit.fi

Puhelun hinta (sis. alv 24%): lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. | matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Mukavaa ja vaivatonta elämää Kotosalla


23


Meidän kaikkien tehtävä anne-MaRi Mäkelä

toiminnanjohtaja lapinjärven liekki ry

J

okainen voi olla arjen auttaja ja vaikka kuinka pienellä teolla voi olla iso vaikutus. Meidän toimintamme kantavana ajatuksena on tuottaa iloa oman kunnan vanhuksille, erityisesti vähävaraisille ja hoitolaitoksessa asuville tai yksinäisille vanhuksille. Minulle tämä auttamistoiminta antaa mielettömästi, sitä on vaikea sanoin edes kuvailla. Suuri toiveeni onkin, että hyvyydestä tulisi muodikasta, jotta ihmiset voivat löytää uusia hyviä asioita elämäänsä. Koko ajatus lähtee lähimmäisenrakkaudesta. Toisten auttamisesta saa itselleenkin hyvän olon. Se, minkä annat itsestäsi, tulee moninkertaisena takaisin. Meillä on ihan mahtavan aktiivinen ja idearikas ydinjoukko yhdistyksessä. Oikeanlaisella asenteella tehty työ kantaa ja siten saamme muutkin kiinnostumaan asiasta. Haluamme paitsi auttaa myös palkita ’Arjen auttajia’, ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti omassa arjessaan auttavat vanhuksia. Esimerkkinä voisi mainita alueemme taksinkuljettajat. Halusimme huomioida ammattiryhmän, joka tekee työnsä ohella todella arvokasta auttamistyötä. He ovat usein tärkeä ja joillekin jopa ainut kontakti ulkomaailmaan siinä vaiheessa kun liikuntakyky on heikentynyt. Tuemme myös koululaisten varojenkeruuta luokkaretkiä varten, ja he järjestävät vastavuoroisesti ohjelmaa vanhainkodeissa.”

lapinjärven liekki ry • tukee inhimillisten perusarvojen kuten oikeudenmukaisuuden ja ihmisen kunnioituksen toteutumista ikääntyvien ja iäkkäiden elämässä • toimii sillanrakentajana eri ikäryhmien välillä ja synnyttää elämää rikastuttavaa vuorovaikutusta vaikutusalueellaan • yhdistys järjestää paljon tapahtumia • aktiivinen toiminta rikastuttaa paikalliskulttuuria, yhdistää ihmisiä ja auttaa apua tarvitsevia. www.lapinjarvenliekki.fi

24


”Todellinen tutkimusmatka ei ole uusien maisemien etsimistä, vaan uusin silmin katsomista.” Marcel Proust

INSPIRAATIOTA VANHUSTYÖHÖN • TYÖYHTEISÖVALMENNUKSET • SEMINAARIT • TYÖKULTTUURIN KEHITTÄMINEN

OTA YHTEYTTÄ LUODAAN YHDESSÄ VANHUSTYÖN UUSI TULEVAISUUS!

www.inspironet.fi


, ä t i ö t n ä m m Vähe

n ä m m e n e

26


tehoa

Ruotsalainen työaikamalli tuottaa monenlaisia hyötyjä työntekijälle, työnantajalle ja asiakkaalle. teksti paula launonen kuvitus VuoKKo KeisKi

27


K

ampaajavaimo päätti vuonna 1996 kokeilla, miltä työn jaksotus kolmeen työpäivään ja kolmeen vapaapäivään tuntuisi. Puoliso, yrityskonsultti Sune Nygren huomasi kohta, ettei rouva enää valitellut hartiasärkyjä. ‒ Asiakkaat kuulemma olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että aikoja sai nyt myös sunnuntaipäiville. Samalla Nygren havaitsi löytäneensä ratkaisun työtehon lisäämiseksi tavalla, josta kaikki osapuolet hyötyvät. ‒ Siinähän se oli! Oivalsin, että rytmittämällä työ- ja vapaapäivät kolmen jaksoihin sekä organisaation kapasiteetti että tekijän hyvinvointi lisääntyvät. Kaikki hyötyvät Vuosituhannen vaihteessa Nygren ryhtyi tosissaan levittämään sanaa

28

3–3-malliksi nimeämästään työaikakäytännöstä. Hänen mukaansa malli sopii erityisen hyvin hoitoalalle, jossa töitä tehdään seitsemänä päivänä viikossa. Esimerkiksi vanhus- ja sairaanhoitopalveluiden on toimittava myös viikonloppuisin. ‒ Viiden työpäivän ja kahden vapaapäivän järjestelmässä lauantai- ja sunnuntaivuorot aiheuttavat listojen laatimista ja sijaisjärjestelyjä. Eikö olisi paljon yksinkertaisempaa, jos hoitaja kävisi töissä kolme päivää peräkkäin, ja jäisi sitten samanpituiselle vapaalle? Nygrenin mallissa työpäivällä on mittaa 8,5 tuntia. Kolmen työpäivän jälkeen on aina kolme vapaapäivää. Työnantajalle syntyy kustannussäästöjä, kun viikonloppusijaisten ja ylityökorvausten tarve vähenee. Vähemmän on enemmän Nygrenin mukaan 3–3-mallissa yhden työntekijän vuotuinen työtuntien määrä vähenee viisitoista prosenttia verrattuna viiden työpäivän ja kahden vapaan malliin. Hän toteaa, että kutistunut työaika kompensoituu hyödyillä, joita ovat esimerkiksi sairauspoissaolojen väheneminen. ‒ Kuormittavuus vähenee, kun työ on paloiteltu lyhyiksi jaksoiksi. Seurannoissamme on havaittu, että sairastelu on vähentynyt 3–3-mallin myötä. Jotta järjestelmä toimii, on vähintään 75 prosenttia henkilökunnasta saatava mukaan, tai vaihtoehtoisesti sitä voidaan soveltaa yksittäiseen ammattiryhmään, Nygren neuvoo. Kun vakituinen henkilökunta tulee töihin säännöllisesti viikonloppuisin, tuuraajien tarve vähenee. ‒ Myös asiakkaat hyötyvät. Erityisesti vanhukset arvostavat sitä, että paikalla ovat tutut hoitajat myös lauantaisin ja sunnuntaisin, Nygren havainnollistaa.


eikö olisi paljon yksinkertaisempaa, jos hoitaja kävisi töissä kolme päivää peräkkäin, ja jäisi sitten samanpituiselle vapaalle?

Akuuttivastaanotto siirtyi 3-3-malliin mo

Henkilöstö halusi Osastonhoitaja Camilla Sjölund Västerbottenin lääninsairaalasta kertoo, että 3–3-työaikamalliin siirryttiin henkilökunnan toiveesta. ‒ Enemmistö halusi kokeilla rullaavaa systeemiä, jossa kolmea työpäivää seuraa aina yhtä monta vapaapäivää. Aloitimme maaliskuussa 2007. Sjölundin mukaan lähi- ja sairaanhoitajat ovat järjestelmään niin tyytyväisiä, ettei kukaan enää halua palata perinteiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Ainoat purinat hän on kuullut alle kouluikäisten lasten vanhemmilta. ‒ Ongelmana he ovat toisinaan kokeneet päivähoitajien reaktiot, kun lapsen poissaolo on muuttunut hoitopäiväksi sen vuoksi, että vanhempi on joutunut lyhyellä varoitusajalla paikkaamaan sairastuneen kollegansa työvuoron.

po i m k io o

mm l mm

u t ö j p nj k o o i i kö g k to o

komm o i t h i mm os tk k sk i •P k t om t o i m om t ö t t ö on l o oo e v h tr tr /r p r (U v er n p re)

m

e me k k : t j i y l po p o

i m

t

on l ” y

33t ö

<<


Näin 3–3 toimii Ruotsissa

• ap tt t m ks • y p v on , tunn n m tta nen • uodessa on 80 työp v a ty tunt a kj o ö jo o l n i K t p , u g i i t ttaneet j rjeste m n k tt n u nn t v n usp ve u en a terveyden uo on ty ntek t ty skente ev t mal n mukaan • e itt t suos tte evat ma a er ty sesti ho toa al e resurss t m m v m . K m t t j k mm v : n gr @ de: www tretre se

jokainen ottaa vastuuta kuin olisi oma pomonsa, mikä näkyy positiivisesti sekä päivittäisessä tekemisessä että yleisessä ilmapiirissä.


Moraalia ja asennetta Sjölundin mielestä 3–3-mallin kustannustehokkuus on työnantajan näkökulmasta hyvä asia, mutta vieläkin tärkeämpää on entisestäänkin parantunut työnlaatu. ‒ Jokainen ottaa vastuuta kuin olisi oma pomonsa, mikä näkyy positiivisesti sekä päivittäisessä tekemisessä että yleisessä ilmapiirissä. Työnantajalle uusi työn rytmitys on tuottanut yhden pettymyksen. ‒ Lyhytaikaiset sairauspoissaolot eivät ole vähentyneet niin paljon kuin toivoimme, Sjölund harmittelee. Virkeänä töissä Sairaanhoitaja Birgit Svärd, 55, arvostaa 3–3-mallissa erityisesti riittävää palautumisaikaa. Vaikka hoitajan työ on monin tavoin raskasta, väsymys ja krempat eivät vaivaa, kun tiivistä työrupeamaa seuraa pitkä vapaa. Svärdin perhe ei ole koskaan valittanut äidin työajoista. Sosiaalinen elämäkään ei ole kärsinyt, vaikka työpäivät ovat hiukan pitemmät kuin viisipäiväistä viikkoa tekevillä läheisillä, ja vuoroja on säännöllisesti myös viikonloppuisin. Ainoastaan päivävuoroja tekevä Svärd ei enää vaihtaisi viisipäiväiseen työviikkoon. ‒ Tämä rytmi sopii minulle erinomaisesti.

Sopiiko Suomeen?

Kun kansanedusta a C r st na gestr n a k 3 3m om m i t 2 )p it t m a m t j ms id is y m n ster t ovat va htuneet a er tyisest ho toa oi a ka vataan nnovaat o ta ur en p m m t l p m tt t l il t k su duta n ii n yk sti, e k tu ev suu en ty vo mapu aa oteta v el k n tos ssaan s yv jos ty ntek t voisivat va kutt j t i ia j m t a t sia t t a aW k a

31


Omaa valtuutettua hakemassa Suomessa on lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja kuluttajaasiamies. Mutta missä ihmeessä viipyy vanhusasiavaltuutettu?

s

teksti KiRsi Riipinen kuva ViRpi lehtinen

uomeen tarvitaan vanhusasiavaltuutettua monesta eri syystä, mutta kaksi niistä on erityisen painavia. – Heinäkuussa tulee voimaan vanhuspalvelulaki, jolla turvataan laadukkaita iäkkäiden palveluja koko maassa. Tarvitsemme myös virkamiehen, jolla on kokonaisnäkemys vanhusten hoidosta ja heihin liittyvistä asioista yleisemminkin. Hän seuraisi lain toimeenpanoa kunnissa sekä antaisi lausuntoja virkamiehille ja julkisuuteen. Perustelut tulevat napakasti Senioriliikkeen puheenjohtajalta Eeva Kainulaiselta. Ja se toinen heti perään: – Virka olisi viesti yhteiskunnalle, että ikäihmisten asiat ovat tärkeitä. Mallia kuluttaja-asiamiehestä Onko niin, että nykyisestä järjestelmästämme puuttuu kokonaisnäkemystä? – Kyllä kunnissa kokonaisnäkemystä varmaankin löytyy, ja viranhaltijat ovat ikäihmisiä lähellä. Mutta miten mahtaa olla valtakunnan tasolla? Sosiaali- ja terveysministeriössä on paljon tietoa, mutta vanhusten asioihin vaikutetaan monessa muussakin ministeriössä. Esimerkiksi asuntoasioita hoidetaan ympäristöministeriössä. Kainulainen kehottaa vertaamaan vanhusasiavaltuutettua vaikkapa lapsiasiavaltuutettuun tai kuluttaja-asiamieheen. Meillä on koko joukko valtuutettuja ja asiamiehiä, jotka katsovat heikomman kansanosan asioiden perään. – Yksi virkamies toimistoineen ei tietenkään pysty korjaamaan yksittäisiä tapauksia, mutta lähellä päätöksentekoa ollessaan hän voi vaikuttaa asenteisiin.

32

45 000 nimen vetoomus – On hyvä pitää mielessä, että suurin osa ikäihmisistä on aivan normaaleja terveitä ihmisiä, jotka eläkkeelle jäätyään jatkavat aktiivista elämää. He hoitavat lastenlapsia ja tekevät vapaaehtoistyötä. Noin viisi prosenttia vanhuksista on tehostetun hoidon tarpeessa. Kaikilla ei ole läheisten tukiverkostoa, joka tarpeen tullen pitäisi huolta siitä, että vanhuksen asiat hoituvat niin kuin niiden tulee. Senioriliike perustettiin 2008, ja heti sen jälkeen liike alkoi kerätä adressiin nimiä vanhusasiavaltuutettua varten. – Vielä tuolloin ei ollut kansalaisaloitemahdollisuutta, mutta saimme asian puolesta koottua 45 000 nimen listan, joka tuolloin luovutettiin ministeri Paula Risikolle. Vetoomus viran puolesta taas on jätetty peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille. Nyt liike vie asiaa yhä voimallisemmin julkisuuteen. Perusteilla on myös oma Facebook-sivusto. Vielä on päättämättä, tehdäänkö aiheesta kansalaisaloite. Yhdet vaalit ja sitten… Milloin vanhusasiamiehen virka olisi mahdollista aloittaa? – Olemme realisteja, ja nyt on sanottava, että nykyisen hallituskauden aikana näin tuskin tapahtuu. Virkaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, ja nykyinen hallitus näyttää seuraavan ohjelmaansa hyvin tarkkaan. Mutta tilanne voi olla toinen seuraavien vaalien jälkeen. Työtä asian puolesta on joka tapauksessa tehtävä voimakkaasti jo nyt. Miten sanomanne on otettu vastaan? Ovatko nuoremmat sukupolvet kuulolla? – Kommentteja on tullut pääasiassa vanhemmilta ikäluokilta ja eläkeläisiltä. On ollut positiivista kuitenkin huomata, että nuoremman sukupolven kiinnostus aiheeseen kasvaa koko ajan.


Proud agen teesit vanhusasiavaltuutetulle

1.

OHJEISTUKSET KUNNILLE siitä, miten eri sektorit voivat päätöksenteossaan edistää vanhuspalvelulain asettamien tavoitetilojen toteutumista

2.

YHTEISTYö JA JATKUVA KOMMUNIKAATIO valtakunnan medioiden kanssa niiden luoman vanhuuskäsityksen merkityksestä väestön ikääntymisen ennakoimisessa

3.

YHdYSLINKKINä TOIMIMINEN eri ministeriöiden välillä ikääntymiseen liittyvissä asioissa – jollain täytyy olla kokonaiskuva siitä, mitä teemaan liittyvää eri tahoilla tapahtuu.

4.

HUOMIO YHTEISKUNNAN ERI OSA-ALUEILLA, kuten esim. työelämässä tapahtuvaan ikäsyrjintään ja sen kitkemiseen.

5.

ASENNEVAIKUTTAMINEN. Ei harmaalla kapulakielellä, vaan karismaattisesti ja innoittaen.

enioriliikkeen uheenjoh aja Eeva Kainulanen

33


Täällä halataan mennen tullen

”Meille on muodostunut kiva yhteisö. Täällä halataan mennen tullen. Parasta on tietoisuus siitä, että palveluhenkilöt ovat tavoitettavissa. Heille voi kertoa kiitokset, moitteet, ehdotukset, vaatimukset, vaivat, ilot, tulemiset ja menemiset. He ovat ammattitaitoisia ja empaattisia. Kenelle voisi puhua tällä lailla omakotitalossa tai tavallisessa kerrostalossa? Omilla lapsillakin on usein omat kiireensä. Viesti kulkee hyvin myös eri kanavia pitkin isännöitsijälle, taloyhtiölle ja asuntojen omistajille sekä asukkaille. Myös turvaratkaisut ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja onnistuneiksi.” Liisa Väisänen Naantalin Paronin asukas

Kaiken perustana asukkaan omat toiveet

Kotosalla Säätiön ja YH Kotien palvelujohtaja Tuija Kanto-Hannula.

Hyvä elämä ei ole vain sitä, että asuminen onnistuu kotona tai että palvelut tuodaan lähelle. Omannäköinen elämä, yksilöllisesti näyttäytyvät arjen ilot ja yhteisön tuoma turva – niitä varten on luotu Kotosalla-asuminen. Reija KoKKola kuva hanna leppänen, VilliVisio oy

34


o

n yleisesti hyväksyttyä ajatella, että lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on tavoitteena hyvä elämä. Tämä tavoite ei kuitenkaan katoa iän myötä. Meillä jokaisella on oikeus hyvään elämään ikään katsomatta. YH Kotien ja Kotosalla Säätiön yhteisprojekti Kotosalla-asuminen vastaa rohkeasti tähän haasteeseen. Kotosalla-asujille tarjotaan mahdollisuus yksilölliseen hyvään elämään. Mitä hyvä elämä tarkoittaa juuri sinulle? – Hyvä elämä ei ole vain sitä, että asuminen onnistuu kotona tai että palvelut tuodaan lähelle. Jokainen ihminen on yksilö, jolla on oma, yksilöllinen käsitys hyvästä elämästä. Jollekin se on mahdollisuus keittää kahvit vaikka keskellä yötä, toinen haluaa shoppailla, joku nauttii teatterista. Eivät nämä ilonaiheet katoa iän tai rajoittuneen toimintakyvyn myötä, Kotosalla Säätiön ja YH Kotien palvelujohtaja Tuija Kanto-Hannula sanoo.

esteettisyys on erittäin tärkeää elämän loppuun asti. – Suunnittelemme asunnot tietenkin ottaen huomioon esimerkiksi liikuntarajoitteet. Leveät ovet, korotetut wc-istuimet ja tukitangot voidaan kuitenkin toteuttaa kauniisti. Tuettu liikkuminen on meille itsestään selvyys, mutta me emme toiminnassamme alleviivaa sitä. Vieläkin tärkeämpää on omaehtoinen elämä, itsemääräämisoikeuden säilyttäminen. Me-henki luo turvallisuutta Yhteisöllisyys on yksi kantavista ajatuksista Kotosalla-asumisessa. Tavallisiin kerrostaloihin on tehty yhteisiä olohuoneita, kuntosaleja tai -huoneita, nettinurkkauksia ja lehdenlukupaikkoja. Palveluohjaajan puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Hän kuuntelee, neuvoo ja toteuttaa asukkaiden toiveita. – Palveluohjaaja auttaa vaikkapa kotihoitopalvelun tai teatterilippujen tilaamisessa. Hän kuuntelee, jos jollakin on huolia ja ohjaa eteenpäin. Olemme todenneet, että monet puhuvat esimerkiksi sairaudestaan mieluummin palveluohjaajalle kuin kenties lähiomaiselle, Kanto-Hannula sanoo. Koska asukkaat ovat usein kulkeneet jo pitkän taipaleen, he voivat jakaa tunteitaan ja kokemuksiaan keskenään. Turvallisuuden tunne syntyy, kun lähellä on tuttu ihminen. Ihminen, joka tietää miltä toisesta tuntuu. – Me-henki ja toisen auttaminen luovat vahvan turvallisuuden tunteen. Kun esimerkiksi puoliso kuolee, paras auttaja on sen jo kokenut. Sairaudesta selvinnyt tukee sairastunutta. Vertaistuki löytyy läheltä. Nuorelle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle ei ole helppoa olla tukena, kun läheinen kuolee. Kanto-Hannula painottaa yksilön kunnioittamista. Kotiin ei saa tulla koputtamatta omilla avaimilla. – Itsemääräämisoikeus ja kunnioittava kohtaaminen ovat toimintamme peruspilareita. Näitä seikkoja pitäisi korostaa alan koulutuksessa, hän huomauttaa.

Jokainen ihminen on yksilö, jolla on oma, yksilöllinen käsitys hyvästä elämästä.

Kunkin asukkaan toiveiden mukaisesti Kotosalla-asumisessa pääpaino on asukkaan omissa toiveissa ja hyvän elämän kriteereissä. Asunnot ja palvelut on suunniteltu kuuntelemalla niiden käyttäjien toiveita. Säätiö tekee jatkuvaa tutkimusta kuunnellakseen asukkaiden toiveita mahdollisimman tarkasti. – Tavoitteenamme on tarjota hyvä elämä omassa kodissa. Pelkkä hoiva ei riitä. Yksilöllä pitää olla oikeus vaikkapa nauttia ruoan kanssa viinilasillinen piimämukin sijasta, jos hän näin haluaa. Kun liikkumiseen tulee rajoitteita, se ei Kotosalla-asujalle tarkoita sitä, että koti muuttuisi laitosmaiseksi. Monelle

35


teKsti Reija KoKKola KUVitUs sAnnA nylén

Elämän intohimot eivät katoa

o

letko innokas valokuvaaja, elokuvadiggari tai maalaatko mielelläsi tauluja? Onko nikkarointi verissä tai käytätkö intohimoisesti tietotekniikkaa? Ihmisen kiinnostuksen kohteet tai sosiaaliset toiveet eivät katoa ikääntymisen myötä. Tämä täytyy ottaa huomioon senioriasumista suunniteltaessa. – Tulevaisuuden senioriasukkaat eivät halua luopua kiinnostuksen kohteistaan tai elämää rikastuttaneista asioista ja ihmisistä. Enää ei ajatella lannistuneena, että vanhana kaikki on ohi. Elämän intohimot eivät katoa, vaikka toimintoihin tulisi rajoitteita, huomauttaa Proud Age -liikkeen koordinaattori Anna Pylkkänen. Siksi jo senioriasuntoja suunniteltaessa on otettava huomioon, että voidaan tarjota sellaiset puitteet, joissa rikas harrastaminen tai muu toimiminen yhteisössä on luontevaa ja helppoa. sosiaalinen verkosto tärkeä säilyttää

Pylkkänen huomauttaa, että nykyajan vanhus ei ole passiivinen toimenpiteen kohde, vaan aktiivinen omaa vanhuuttaan rakentava ihminen. Seniorirakentamisessa täytyy pitää tämä näkökulma, olla oikeasti asiakaslähtöinen. – Ikääntyneet rakentavat itse yhteisöä, sisältöä ja aktiviteetteja, joita haluavat elämältään. Ei ikääntynyt ihminen halua luopua ystävistään tai yhteisöstä, jolla on kenties sama kiinnostuksen kohde. Siksi sosiaalinen verkosto on tärkeä säilyttää. Asuminen ei ole hengissä pysymistä ja hoivan kohteena olemista. Se

36

on rikasta ja innostavaa. Täyttä elämää. Niin sanottu kolmas ikä voi olla se elämän paras ikä, Pylkkänen toteaa. Iäkkäiden asumista suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon erilaiset elämäntyylit, jotka tuovat yhteisöllisyyttä. Vanhuus ei ole yhdistävä tekijä, sen sijaan esimerkiksi ekologinen elämäntyyli tai kiinnostus astronomiaan voivat olla sitä. Yksinäisyys syntyy, kun intressit eivät kohtaa, vaikka ympärillä olisi kuinka paljon muita vanhuksia. – Isommissa asumiskomplekseissa voi olla omia pienempiä ryhmiä, joita yhdistää tietty kiinnostus tai elämäntyyli. Senioriasumisessa pitää tarjota mahdollisuus jatkaa elämää siten, että elämäntyyliä ei rikota, Pylkkänen pohtii. virkkula edelläkävijänä

Isoissa senioritaloissa roolien sekoittuminen rikastuttaa. On tärkeää, että palveluntuottajat tuovat palvelut lähelle, mutta samalla asukkaat voivat tuottaa itse palveluita muille asukkaille tai vaikka talon ulkopuolelle. Yksi tämän hetken kiinnostavimmista senioriasumisen konsepteista on kehitteillä Virkkulaan, Outokummun kupeeseen, jossa luonnonkauniin hevostilan viereen suunnitellaan vireää ja elävää, uusiutuvan kolmannen iän ja kestävän kehityksen kylää. – Toteutuessaan Virkkula tulee monella tapaa uudistamaan tähänastista senioriasumisen käsitettä, Pylkkänen toteaa. Lisätiedot Virkkulasta: Leo Tolonen, 0500 313 163, leo.tolonen@kuusikkoaho.fi


Petteri saario:

Suurnopeusvanhuksia

M

o s k, k

o

d

m

o t

p

k t t

v mo m

m i o s k m is l m l o o td m

O t t pp j uo o st m i k l s o k k it o d k y, p ot m n i o y m o ö m oi o o k k pp k k k m i mi O t d m it m u li m l p ou k v l m ö o to v mu m u ki o o to m O uom u k os v m k t mm lm t l o t t okk od m t m i o , ort j uo t i t ok k is k m s K k l mi l m my d t i oi t i ot ko m t p u u s p t o o s t l o 0 v o k o 0 o imm uo o k m k K kk t m mm o o t d o i o i oo m o mm t mm o o t o k op k o ok m u i s kk s mi t m y mo i o st ist iit r tk m t im k ok m o m ö o l oi t o o k k u t o mm lt

p mm p o no y m hmi o t o k k m mm i i m o k p st o k k i t t m o k kn oit o k m m n l p k m i t h t o l st o o v l l k o .M n m k y m m uo tö m st s t k , m o tod t p t k m o 2 k t op k m oi k d o toj t op i i lo l m p O t u p k m m kk i ö o o d p i m t m l t im i o o o oto m ö m ii m v p mi toi oit : jo d m m i p lo o v m tod l m m o m k k is j m k i m h p kk m t o m l ,l m t m okk u k t m t m tois m p um k M t kö o E k t k k lm m k o om st o t ll o st u o to t o k o m Om m v m t t m ko o k y m i m k o m m uo t t m o v mi n k k mm l o mp g iv

37


Tule mukaan puolustamaan ikäihmisten fi hyvää elämää ja hyvää hoivaa! www.senioriliike. Liity jäseneksi. Täytä ja postita tämä vastauskortti kirjekuoressa. Senioriliike maksaa postituksen. Jäsenenä saat ajankohtaisia tietoja ikäihmisten kohtelusta ja heidän hyväkseen tehtävästä työstä. Jäsenlehti ja jäsenkirje

lähetetään jäsenille. Ota yhteyttä Senioriliikkeen alueelliseen yhteyshenkilöön tai Senioriliikkeen toimistoon. Mikäli paikkakunnallasi ei ole Senioriliikkeen toimintaa, voit itse perustaa paikkakunnallesi osaston.

Jäsenlomake Sukunimi .................... ................................................................................................................ Liityn jäseneksi ja maksan jäsenmaksun laskun saatuani

Etunimet ..................................................................................................................................

Olen tukenut liikkeen toimintaa maksamalla valitsemani summan Suomen Senioriliikkeen tilille 174530-87553

Postinumero .................................. Postitoimipaikka ...............................................................

sähköposti: toimisto@senioriliike.fi

Lähiosoite ................................................................................................................................

Kotikunta ................................................................................................................................. Sähköposti ...............................................................................................................................

Kuoreen merkintä postimerkin kohdalle: Vastaanottaja maksaa postimaksun Suomen Senioriliike ry Vanha Talvitie 11 C 00580 Helsinki Tunnus 5018500 00003 VASTAUSLÄHETYS

puhelin ................................... matkapuhelin .......................................................................... sukupuoli

nainen

mies

äidinkieli

suomi

ruotsi

toivottu viestintätapa

sähköposti

syntymäaika tai -vuosi ...............................................

kirje

Tietojani saa käyttää ainoastaan Senioriliikkeen sisäisiin jakeluihin.


a d i v a g n o L

Tervetuloa pienelle matkalle Lissabonin kapealle Beco das Farinjasin kujalle, jonka seiniä värittävät valokuvataiteilija Camilla Watsonin valokuvat vanhoista ihmisistä. Osa heistä on syntynytkin samalla kadulla; he ovat luoneet Mourarian kaupunginosan yhteisöllisen hengen.

<<

teksti ja kuvat Kati Rapia

39


40


sisesta pelikorttiseurueesta baarissa. Seuraava valokuva esittää viiksekästä miestä. Huomaan, että vastaavanlaiset, vanhoja ihmisiä esittävät valokuvat jatkuvat läpi koko kujan. Itse kuja, Beco das Farinjas, on niin kapea, että pienen kolmipyöräisen lavaauton on käännettävä taustapeilit linkkuun mahtuakseen kujan läpi. Väistän autoa ovisyvennykseen ja palaan kujan alkuun, missä olin näkevinäni jonkinlaisen infolaatan. On kyse Lissabonissa asuvan ja työskentelevän valokuvataiteilija Camilla Watsonin kunnianosoituksesta alueen vanhoille ihmisille. Taiteilijan mielestä nämä ihmiset, joista osa on syntynytkin samalla kadulla, ovat luoneet Mourarian kaupunginosan yhteisöllisen hengen. Watson halusi projektillaan osoittaa kiitollisuutensa kokemastaan poikkeuksellisesta ystävällisyydestä ja sai vieläpä houkuteltua Lissabonin kaupungin projektiin mukaan.

<<

K

ävelen ylös Lissabonin kapeita kujia kohti Castelo Sao Jorgen näköalatasannetta. Ihastelen upeita keramiikalla peitettyjä seiniä. Portugalille ominaiset keraamiset kaakelilaatat, nimeltään azulejos, ovat toinen toistaan koristeellisempia. Iästään huolimatta ne loistavat edelleen kilpaa valkeiden katukivien kanssa. Matkan puolivälissä, siellä, missä Lissabonin kuuluisa keltainen raitiovaunu kulkee jo lähes pystysuunnassa, vastaan tulee uudenlaisia kuvia. Kapean kujan seiniin on muurattu hymyilevän mummon valokuva puulaatalla. Kun kävelen eteenpäin, näen kuvan iloisesta harmaahap-


<<

Kaupungin taloudellisen avustuksen tukemana Watson on pystynyt huoltamaan alkuun vain muutamaksi kuukaudeksi kaavailemaansa ulkoilmanäyttelyä ja vaihtamaan haalistuneita kuvia uusiin jo vuodesta 2009. Kuvien ihmiset ovat nauttineet osallisuudestaan projektiin ja saaneet muun muassa valita heitä itseään eniten miellyttävät kuvat seinille. Myös muiden katujen vanhempi sukupolvi on vaatinut päästä kuviin mukaan! Luen infotaulua, kun huomaan kohdallani kulkuaan hiljentävän miehen ja siirryn hieman. Mies vaikuttaa hämärästi tutulta. Tajuan katsoneeni juuri äsken hänen kuvaansa seinällä! Katseemme kohtaavat ja saan kysyttyä hätäisesti englanniksi, onko hän tosiaan viereisen kuvan mies. Mies vastaa myöntävästi ja hymyilee. Olin kuvia tutkaillessani estänyt hänen pääsynsä omalle ovelleen. Mies poseeraa tottuneesti ja katoaa sitten ikivanhan rakennuksen uumeniin. Minä jään kadulle miettimään, mikä olikaan " kiitos" portugaliksi. Kati Rapia


43


Muistot

pintaan

ja tunteet

liikkeelle

Jyväskylän ja ympäristökuntien sairaaloissa, vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja yksityistilaisuuksissa on tämän vuoden alusta virkistytty tanssin tahtiin. teksti paula launonen kuvat Matti häyRynen

t

anssiva Lahja antaa musiikista, liikkeestä, kosketuksesta ja katseesta muodostuvan tunne-elämyksen niille vanhuksille, jotka eivät pääse katsomaan esityksiä kulttuuritiloihin. ‒ Yhteistyö alueen vanhuspalveluiden kanssa on ollut aktiivista jo usean vuoden ajan. Tanssivan Lahjan lanseerasimme yhteistyössä Jyväskylän vanhuspalveluiden kanssa, kertoo Keski-Suomen Tanssin Keskuksen toiminnanjohtaja Mari Turunen.

Teoksia ja verstaita Tanssiva Lahja on tanssiteos tai -verstas, jonka voi lahjoittaa joko henkilölle tai ryhmälle. Keväällä 2013 tarjolla on kuusi esitystä ja kaksi verstasta. Esimerkiksi Teija Häyrysen Keittokirja on puolen tunnin mittainen, vuorovaikutteinen tanssiesitys, joka on syntynyt vanhuspalvelukeskusten asukkaiden toiveista. Samasta soppateemasta Häyrynen on varioinut myös Kokkiverstaan, johon yleisö osallistuu liikkumalla, istumalla tai vuoteessa oman vointinsa mukaan. Noora Nenosen Kodeista parhain rakentuu tanssijan liikkeistä ja katsojien muistoista. Musiikkipedagogi Antti Ikosen ja Nenosen Pieni sydän nostattaa pintaan rakkauden tunneskaaloja.

44

Piruetti olohuoneessa

Turunen uskoo tanssin hyvinvointia vahvistavaan voimaan sekä alan ammattilaisena että henkilökohtaisen kokemuksensa vakuuttamana. – Katsoin Pienen sydämen yhdessä alzheimeria sairastavan mummoni kanssa. Mummoni on entinen tanssinharrastaja, joka kehui moneen otteeseen Nooran notkeutta. Mutta hienointa oli se, kun mummo esityksen jälkeen muisti, että ”olihan minullakin se Kosti”. Turusen mukaan tanssi on erityinen taidemuoto, jossa fyysinen voima ja kehon hallinta yhdistyvät sielulliseen ilmaisuun. ‒ Piruetti palvelutalon olohuoneessa, melkein yleisön sylissä, on vahva kokemus. Dementian muuriin syntyy aukko viimeistään siinä vaiheessa, kun tanssija sipaisee kättä, katsoo silmiin ja kysyy kuulumisia. Osta netistä Tanssivalla Lahjalla on oma nettisivusto www.tanssivalahja.fi, josta esityksen tai työpajan voi tilata. Hinnat vaihtelevat 450–1000 euron välillä. Turusen mukaan lahjavalikoimaa kartutetaan jatkuvasti. ‒ Jokainen esitys ja työpaja on uniikki kokonaisuus, sillä yleisön reaktiot ja osallistuminen ovat keskeinen osa lopputulosta. Esityksiä muokataan myös ennakolta tilaajien toiveiden mukaan, Turunen painottaa.


Tanssi jana N oo Lu k k o ila -ko ra Nenonen Jä m s ä d i s sa 2 n 013.

Tehoaa tutkitusti

H

o o m

a

av

i

t m m

t

t

kohta kadulla k-70! n o o i it k e mo t o il . E

va K t l k v o äo m n o o to v t k vr o m u i p o l u im k o u m o n u o o o i t o k m o i e n o i t t i i o h j mu m t m tt u t j j t a l t , t it t t m y t . E d o i i ik j t tt i t m ik m jo o k i o k o u l , Om

L

v

mä Ou y

v va O u 200

st

! l ähteein tä ältä Va , s a a K o VaRtt äette Miten K u n n a n o us e e , jalK iiKKuu ja l antioalojentuu. nilKK paha! ei

s tys u u

sm

T

oiminnanjohtaja mari turunen näkee sielunsa silmin, miten plusseitsemänkymppiset tanssijat ottavat näyttämön haltuunsa ja valloittavat yleisönsä. Hän toivoo myönteistä päätöstä rahoitushakemukselle, jonka turvin Keski-Suomen Tanssin Keskus pystyy perustamaan Street Team K-70 -ryhmän. Ryhmä kootaan tavallisista miehistä ja naisista. Vain vetäjä on ammatiltaan tanssitaiteilija. Yhdessä he tuottavat tanssiteoksen, jota viedään eri paikkoihin. Turusen mielestä ryhmä voisi toimia myös sillanrakentajana eri-ikäisten kulttuurinharrastajien välillä. Nuoret elokuva- ja videoharrastajat tuottaisivat taltioinnin lähetettäväksi paikkoihin, joihin elävää esitystä ei voi viedä esimerkiksi tilanpuutteen vuoksi. Turusen mielestä tanssiryhmän tärkein tehtävä on rohkaista liikkumaan ja seurallistumaan. Yhdessä harrastaessa krempat unohtuvat ja kaveripiiri laajenee. – Vertaistuellinen ulottuvuus on tärkeä, mutta sen lisäksi ryhmän voisi tilata nettikaupastamme tanssivaksi lahjaksi vaikkapa pyöreitä täyttävän ystävän syntymäpäiville.

45


a l l i e k u n u Mumm n e e l u u h ä y hym Mum

kkekur e k aus de a

e ä ik ä o in autt

teksti Reija KoKKola kuvat ViRpi lehtinen

suKupuolisyRjintä seis ja seuRaaVaKsi pappanuKet Kehiin! Kyllä Ma aR niistäKin KoMeita tulisi… ainaKin jos Minua Käy ttäisiVät Mallina.

46


Think outside of the box u i o o uk o i o i o o y o o kk P n B k i k , o h m mu il o uom it k l m ö j k uo t n t n o o m k o po ilö t o o k o o . u iit to m j m k v p o po oo po Y m i v o t to t o i o ox j l o k m m r k h p

M

itä pieni lapsi ajattelee vanhenemisestaan? Rakentuuko minäkuva barbien ja Bratzien mukaiseksi. Kurvit kohdallaan, pusuhuulet törröllään ja liehuvat kutrit. Järkyttääkö ajatus mummoutumisesta? Onko lapsista pelottavaa, että ampiaisvyötäröbarbien tarjoama kehonkuva muuttuu väistämättä iän myötä? Tätä pohtivat Taideteollisessa korkeakoulussa opiskelijaystävykset Minttu Wikberg ja Tiina Puljujärvi. He päättivät kääntää mummoutumiseen liittyvät ankeat näkymät sellaisiksi kuin ne parhaimmillaan ovat. Ikääntymistä voi käsitellä hauskuuden ja huumorin kautta. Minttu ja Tiina alkoivat kehittää mummunukkea. Heidän mielestään mummous on lämmin ajatus. – Mummunukkekurssit on tarkoitettu kaikenikäisille. Ihan pienille, mutta myös mummoille itselleen, Minttu hymyilee. Jokainen toteuttaa oman mummunukkensa omista lähtökohdistaan. Lähtökohdan ei tietenkään tarvitse olla oikea, oma mummo. Mummunukke voi olla kuka tahansa mummo, vaikkapa mielikuvitusmummo. – Oma äitini teki kurssilla tädistään näköismummunuken, eräänlaisen muistelunuken. Monet ovat innostuneet ajatuksesta tehdä itsensä mummuikäisenä, ja osa tekee nuken lapsenlapsilleen. Raihnaisuuden ja ankeuden sijasta nukeista heijastuu positiivisuus. Se, että mummous on hyvä asia, Minttu kertoo.

o

o o j o K o o o o o mi k o p l t p mi u o o m o p omi m y m o tyk p i t to m s k H m o o p o o kk m Ko om i y v k t m o ois t k i s Pi l al k p on m kk t p o o m m ist l m o io m o o , o o t i V y t o o i

Nukke käy Stockalla Mummunukkekursseilla valmistuvat mummunuket kertovatkin paljon tekijästään. Ne myös innostavat niitä katsovat keksimään omia mummouteen liittyviä tarinoita. Kierrätysmateriaalista valmistetut mummunuket ovat hyvinkin erilaisia. Ne voivat heijastaa elämäntapaa tai vaikkapa ammattia. – Nukesta voi nähdä, että tämä käy Stockmannilla taksilla. Toinen mummunukke on matematiikanopettaja ja kolmas on kirjastonhoitaja, Minttu kuvailee nukkien persoonallisuuksia. Mummunuket tehdään pääosin kierrätysmateriaaleista. Nuken keho syntyy puuvillakankaaseen verhotusta polyesterivanusta, ja kirpputoreilta saa tarvittavia nappeja ja nyörejä mummunukkien viimeistelyyn. Materiaalit ovat sellaisia, että mummunuket ovat myös pestäviä. Minttu ja Tiina toivovat lisää mummunukkekursseja. Heidän ideologiaansa sopii idean jakaminen. – Olemme huomanneet, miten paljon positiivisuutta mummunukeista syntyy. Haluaisimme levittää ideaa mahdollisimman monen saatavaksi, ja toivomme, että esimerkiksi työväenopistot innostuisivat pitämään lisää mummunukkekursseja. Meiltä saa myös kaavoja ja ohjeita saa ostaa pientä toimitusmaksua vastaan, jos joku haluaa itsekseen tehdä mummunuken, Minttu kertoo. Karkkilan työväenopistossa pidetystä ensimmäisestä kurssista tuli positiivista palautetta. – Siitä jäi kiva, hauska ja hyvä mieli. Sitähän elämässä tarvitaan. Huumoria.

Lisää tietoa ja kuvia:munmummut.wordpres s.com ja facebook.com/munmummut

47


Roihuvuoren ksessa monipuolisessa palvelukesku ryhdyttiin miettimään, mitä ittaa omannäköinen vanhuus tarko jaavana ja miten se vanhustyötä oh uksen käsitteenä näyttäytyy kesksi johti asiakkaiden arjessa. Proses een, toimintamallien mullistuks at jonka hedelmistä nauttiv niin palvelukeskuksen asiakkaat, työntekijät kuin myös Helsingin kaupungin talous.

48


i r o u v u h i o R

Rocks - eli kuinka mahdottomasta tehtiin mahdollista

Vanhustyötä ohjaavien arvojen ja periaatteiden raapustaminen paperille on helppoa. Haasteellisempaa sen sijaan on hienojen sananparsien saattaminen käytännön tasolle, elävään elämään.

<<

teksti anna pylKKänen kuvitus juKKa hannula

49


Kaikki ammattiryhmät osallistuvat keskuksen toiminnan ja oman työnsä suunnitteluun.

R

oihuvuoren monipuolisesta palvelukeskuksesta on helppoa luetella asioita, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen. Vai miltä kuulostaa vanhusten pienr yhmä kodeissa vietetyt somalialaiset ja venäläiset illanvietot kulttuureille tyypillisine tarjoiluineen? Entäpä keskuksen pihapiiriin kesäisin ilmestyvät lampaat? Ravintolapäivänä vanhustenkeskukseen perustettu Pop–upravintola ei sekään ole kovin tavallinen näky alan piireissä. Puhumattakaan siitä, että hoitoapulaisen sijasta palvelukeskukseen on työllistämistuella palkattu media-assistentti avustamaan talon ja alueen yhteisten tapahtumien koordinoinnissa. Hienoja esimerkkejä Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen edistyksellisestä toiminnasta voisi luetella enemmänkin, mutta ne ovat kuitenkin vain detaljeja ko-

50

ko keskuksen toimintaa ohjaavien mallien uudistamisen rinnalla. Täällä nimittäin kohtaavat kolme seikkaa, joiden harvoin uskotaan mahtuvan samaan yhtälöön: hyvä asiakas- ja työtyytyväisyys sekä selkeä rahallinen säästö. Kun vanhustyön laadullisen kehittämisen yhteydessä yleensä paetaan puuttuvien henkilöstöresurssien ja budjettivajeen taakse, tekee Roihuvuori normaalilla henkilöstömitoituksella vuosittain säästöä 500 000 euroa, ja samalla elämä palvelukeskuksessa näyttäytyy ihailtavan moninaisena.

Päivinä, jolloin henkilöstövajausta ei ole, varahenkilöstö toimii ekstratyövoimana.

Roihuvuoren reseptit asiakaslähtöisempään vanhustyöhön

1. Oma varahenkilöstö vuokratyövoiman sijaan Roihuvuoren palvelukeskuksessa toimii kuusi ryhmäkotia, joilla kaikilla on yhteinen, vakituisessa työsuhteessa toimiva varahenkilöstönsä. Varahenkilöstö toimii aina siellä, missä henkilökunnasta on vajausta. Toisinaan työpiste saattaa vaihtua saman päivän aikana parikin kertaa. Päivinä, jolloin henkilöstövajausta ei ole, varahenkilöstö toimii ekstratyövoimana.


Järjestelmä on koettu erinomaisena. Vanhuksille on huojentavaa, että samat, tutut ihmiset jakavat heidän arkensa. Toiminnan laadun kannalta taas on tärkeää, että vaihtuvien vuokratyöntekijöiden sijaan varahenkilöstö löytyy aina talon sisältä, toimintamallit tuntevista ja niihin sitoutuneista ammattilaisista. Järjestelmällä varmistetaan myös se, ettei Roihuvuoressa tehdä työtä vajaamiehityksellä.

Asenteet ja avoimuus ovat avaimia onnistumisiin.

2. Työyhteisöjen vapaus suunnitella oma toimintansa – yhdessä asukkaiden kanssa tietenkin! Asiakaslähtöisyys toteutuu paremmin, kun asiakkaat ja heidän toiveensa tulevat kuulluiksi. Toisaalta työn laadulliseen kehittämiseen on helpompi sitoutua, kun saa itse vaikuttaa sen sisältöön. Tämä on Roihuvuoressa ymmärretty – ja sen seurauksena kerran kuukaudessa pidettävistä yhteisökokouksista on tullut ryhmäkotien vakiintunut tapa. Yhteisökokouksissa henkilökunta ja asiakkaat yhdessä suunnittelevat tulevaa toimintaa, ajankohtaisia asioita tai vaikkapa ruokalistalle toivottavia lempiruokia. Roihuvuoressa kaikki ammattiryhmät osallistuvat keskuk-

sen toiminnan ja oman työnsä suunnitteluun. Tämän seurauksena esimerkiksi hoitoapulaisten työnkuva on monimuotoistunut ja ammatti-identiteetti sekä kokemus oman työn arvosta vahvistunut. ”Tämä työ on oikeastaan aika upeaa, kun saan itse olla oman työni pomo”, kuvaa eräs hoitoapulainen tyytyväisenä työstään.

3. Monialaisuus ja moninaisuus näkyviksi arjessa Media-assistentin lisäksi Roihuvuoressa on ollut palkattuna myös taiteilija, joka työllistymisjaksollaan luo taidetta keskuksen yhteisiin tiloihin. Yhteistyöprojekti nuorisotalon kanssa taas varmistaa sen, että eri-ikäiset ihmiset kohtaavat toisiaan yhteisen tekemisen – kuten puutarhanhoidon – parissa. Roihuvuoressa saatetaan kokea myös makumatkoja vieraisiin kulttuureihin eri kulttuureita edustavien hoitajien avustuksella. Arjen rikkaus syntyykin siitä, että jokainen vanhustyön ammattilainen voi tuoda omasta itsestään, kulttuuristaan ja mielenkiinnon kohteistaan jotakin yhteisön elämään. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, asenteet ja avoimuus ovat avaimia onnistumisiin.

51


koonnut anna pylKKänen

aTsaus TulevaiFuTuRisTinen k uTeen suuDen suPeR-vanHu

E Laulu Marionille

K

ärttyisä ukko Arthur (terence stamp) ei ymmärrä vaimonsa Marionin (vanessa redgrave) halua itsensä nolaamiseen – sillä sitähän se nyt on, kun seniori rokkaa pikkutuhmia biisejä hupsussa iltapäiväkuorossa. Kuoron vetäjä Elizabeth (gemma Arterton) kuulee musiikin sykkeen syvällä Arthurin mielessä, eikä suostu antamaan periksi tämän itsepintaiselle tunteidenvastaiselle taistolle. Koskaan ei ole liian myöhäistä astua elämään.

mme vielä täysin osaa kuvitella yhteiskuntaa, jossa keskivertoihmisen eliniänodote on 150 vuotta. Kuitenkin tieteen huima kehitys teknologian, lääketieteen ja kantasolututkimuksen parissa vievät ihmiskuntaa harppauksin tätä skenaariota kohti. Futuristi sonia Arrison vie kirjallaan ”100+” lukijan hämmästyttävälle, silmät avaavalle matkalle ”supervanhuuden” aikakauteen, joka on lähempänä kuin arvaamme-

kaan. Kirja esittelee tiedemaailmassa tapahtuvia mullistavia innovaatioita sekä henkilöitä niiden takana. Samalla se maalaa hyvin elävän kuvan tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa pitkäikäisyys muuttaa kaiken: työurista ja taloudesta sosiaalisiin suhteisiin, perheisiin ja aina uskonkäsityksiin asti. Sonia Arrison: 100 Plus Kieli: englanti Hinta: Adlibris -nettikirjakaupassa 16,20 e

Eivätkö kaikki vanhukset olekaan valkoihoisia, harmaahapsisia heteromummoja tai -pappoja?

K

irjailija minna lindebergin ja kuvittaja linda Bondestamin ”Aimo ja Unto” -kirja ansaitsee Proud Age -kunniamaininnan stereotyyppisen vanhuuskuvan murtamisesta lastenkirjallisuudessa. Aimo ja Unto on myös valittu yhdeksi vuoden 2011 kauneimmista lastenkirjoista. Kirja kertoo kahdesta keskenään hyvin erilaisesta miehestä. Aimo on kahdeksankymppinen valaisinliikkeen omistaja ja Unto on eläkkeellä armeijan leivistä. Pari he ovat

52

olleet jo iät ja ajat. Yhteiselo ei kuitenkaan aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta onneksi rakkaus kantaa erimielisyyksienkin yli. Tarinassa sivutaan myös muistojen haikeutta, unelmien villiä anarkiaa ja unien logiikkaa. Kerrassaan mainiota luettavaa niin riimikkäiden tekstiensä kuin myös lumoavien kuviensa puolesta. Lindeberg & Bondestam: Aimo ja Unto Hinta: Adlibris -nettikirjakaupassa 15,10 e


Varustaudu nenäliinoilla Rakkaus (L’amour) akkaus on michael haneken käsikirjoittama ja ohjaama intensiivinen rakkauden ja luopumisen kuvaus. Elokuva palkittiin toukokuussa Cannesin 65. elokuvajuhlien pääpalkinnolla, Kultaisella palmulla. Joulukuussa Euroopan elokuva-akatemia ja Los Angelesin elokuvakriitikoiden yhdistys valitsivat sen vuoden 2012 parhaaksi elokuvaksi.

VA G S VA KOKO A R OA OR S A ARK Pä VäN M ä

R

E Kvartetti

D

ustin Hoffmanin ohjaama ronald harwoodin menestysnäytelmän filmatisointi sijoittuu muusikoiden vanhainkotiin, jonne saapuu uusi asukas: oopperataivaan kirkkain tähti ja suurin diiva jean horton (maggie smith). maggie smith sai roolistaan Golden Globe -ehdokkuuden.

Mummo-powerilla maailma paremmaksi!

O

lipa kyse ympäristönsuojelusta, ihmisoikeuksista, koulutuksesta, kulttuurin vaalimisesta tai terveydestä, nousevat eri puolilla maailmaa esiin uuden sukupolven aktivistit - isoäidit, jotka käyttävät voimaansa, viisauttaan ja sydäntään positiivisen muutoksen luomiseksi yhteiskuntaamme. Paola gianturco on koonnut kirjaan ”Grandmother Power – A Global Phenomenon” aktivisti-isoäitien omin sanoin kertomia tarinoita työstään lapsenlapsiensa – yhteiskunnan tulevaisuuden - puolesta. Huikeita tarinoita eri puolilta maailmaa elävöittävät Gianturcon ottamat värikuvat. Paola Gianturco: Grandmother Power – A Global Phenomenon Kieli: englanti Hinta: Adlibris -nettikirjakaupassa 30,30 e

ip

t k m m ii iv v a m fi o n ot ä ij m i is

t t v t ja

m

a

Ku

t

iiv

i 2

t k

2 m t

.K v

m i

i

r ä v

m

ä

i t m t my t t o i t m t t t ä K lpi Kuo n i u n dli ri n i r k u t

o m

u i t

0,70

S AND UP G YS

O

h p n Ar n ik nt

t

A P no, r Wa n t t

u y . o o k tt toim om m m k i

n mu om n k a vä m

m t m k ite o t o me o t te k u m y t in 1 8

o o ik t

i a o

t a m

k Ko n e i

DON c m

53


54


Leo ja Tuija osaavat elää hetkessä. Kypsällä iällä syttynyt rakkaus on syvää ja seesteistä, vaikka tunteet leiskuvatkin kuin teini-ikäisillä. teksti Reija KoKKola kuvat ViRpi lehtinen

Amorin nuoli lensi

naapuriin <<

55


leon ja tuijan hYvän liiton toP 5 -lista

K

ehon kieli kertoo kaiken. Käsi etsii kättä, katseet kohtaavat ja halaus johtaa suudelmaan. Fyysinen ja henkinen läheisyys tekee kahdesta yhden. Leo Tolonen, 68, ja Tuija Viitala, 45, ovat sanalla sanoen rakastuneita. Heidän tapauksessaan Amorin nuolen ei tarvinnut lentää kovinkaan kauas, naapuriin asti vain. – Niin siinä kävi, rakkaus löytyi naapurista, Leo ja Tuija hymyilevät. Ikä on vain lukuja Vaikka nuoli ei pitkää matkaa tehnytkään, aika kauan se kuitenkin matkallaan viipyi. Outokummussa asuvat Leo ja Tuija ovat tienneet toistensa olemassaolosta oikeastaan aina, mutta elämän polut ovat kulkeneet omia reittejään. Kumpikin on nähnyt elämää ja kokenut avioliiton päättymisen. On lapsia, Leolla lapsenlapsiakin. Oli aika nuolen vihdoinkin iskeä. Tosin Leo ja Tuija ovat sitä mieltä, että aiemmin ei olisi ollut oikea aika heille. – Emme ole pohtineet, miksi vasta nyt. Päinvastoin, ihanaa, että nyt! he sanovat yhdestä suusta. Heitä katsoessaan on helppo ymmärtää, että ikä on vain lukuja silloin, kun osaa elää tässä hetkessä. Hetkessä, joka ainakin Leon ja Tuijan kohdalla on värittynyt ruusunpunaiseksi. Kypsällä iällä rakkaus ei ole yhtään haaleampaa, mutta sävyistä puuttuvat tietyt nuoreen rakkauteen liittyvät asiat. Ihminen muuttuu ja kehittyy iän myötä. Se voi näkyä myös rakastamisen taidossa. Kenties elämänkoulu on opettanut tarttumaan hetkeen, käsillä olevaan onneen. – Nuorena katse on koko ajan eteenpäin, kun ihminen hakee elämälleen tiettyä polkua. Vanhempana ei ole koko ajan niin kiire elämässä. Kun tässä iässä todellinen rakkaus kolahtaa, sitä osaa arvostaa ihan eri tavalla kuin jos olisi nuorempi, Leo Tolonen pohtii. Kipukohdat auki puhumalla Mikä sitten sai kipinät sinkoilemaan? Miten naapurin

56

1. 2. 3. 4. 5.

avoimuus ja anteeksi antaminen huumori Yhdessä tekeminen Pienet huomaavaisuuden osoitukset Yhteinen iltarukous

L

T

rouvasta tuli yhtäkkiä tulisen rakkauden kohde? Mikä sai Tuijan katsomaan Leoa uusin silmin? Kaikki alkoi oikeastaan aika proosallisesti, sillä työasiat veivät nämä kaksi yhteen. Tuija on erityisopettaja ja toimii kunnallispolitiikassa. Leo toimii Outokummussa yrittäjänä. – Olen suunnitellut jo vuosia vanheneville ihmisille uudenlaista asumismiljöötä, Virkkulan kylää Outokumpuun. Kehitystyötä tehdessäni olen oppinut arvostamaan Tuijan näkökulmia ja mielipiteitä. Arvostin niitä heti alkuun, ja nykyään vielä enemmän. Hänestä tuli muusani. Alkuun Tuijakin koki olevansa avuksi Leon yrityksen kehityksessä. Hän oli hankkeesta kiinnostunut sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä. Mutta myös ihan omana itsenään, kyläläisenä.


joillain on Käynyt flaKsi… oMa Mielitiett yni asuu ValtaMeRen toisella puolell a. Mut ta onneKs i on tuo KuVapuhelin.

Rakkaudentunnustus Vähitellen tunne sai siivet ja syveni sitten nopeasti rakkaudeksi. Kumpikin arvostaa sitä, ettei ole asiaa, josta toiselle ei voisi puhua. Koska elämän varrella kolhujakin on tullut, on kipukohdat hyvä avata heti toiselle. – Avoimuus ja luottamus ovat kaiken perusta. On ihana tunne, kun tietää voivansa kertoa toiselle ihan kaiken. – Molemmilla on ollut vaikeaa. Uskon, että on tarkoitettu, että olemme nyt tässä, Tuija lisää. Ja sitten seuraa aikamoinen rakkaudentunnustus. Leo ei säästele sanojaan puhuessa kihlatustaan.

– Tuija on luonnollinen ja aito. Karjalaistyttö parhaimmillaan. Hän on luova, mutta maanläheinen. Metsät ja pellot ovat hänelle tärkeitä. Tuijan sydän on kultaa, ja hänen sielunsa lentää. Herkkyys tekee hänestä täydellisen naisen. Arki on yhdessä puuhastelua Tästä on vaikea panna paremmaksi, mutta ei tarvitsekaan. Tuijan katse kertoo kaiken. Sitten he katsovat nauraen kaupunkilaistamineitaan. Nyt kun ollaan isolla kirkolla, niin tietenkin myös vaatteet ja meikit ovat kohdallaan. Kotona odottaa toinen arki, se ihana tavallinen arki yhdessä toisen kanssa. – Kotona ollaan röntsävaatteissa. Tehdään puita ja pengotaan kasvimaata. Puuhastellaan kaikkea yhdessä. Se on parasta elämää, arkea. Osaamme nauttia samoista arkisista

<<

– Leo peilasi ajatuksiaan minulla. Puhuimme paljon puhelimessa, kun Leo kertoi projektin edistymisestä.

57


Ylös, ulos ja… rakkauSvalmentaja mia halonen neuvoo: ole löydettäviSSä!

m

y l n m m t a s

t

i H

n

s

t

, o

m u s ov

i m

o mm

m a

k ä a

at m nt m

o

s

m m

oi l t

i

m s

t

s om

mm a oi m

i

i

i l m m t o j n it j t a m u ss t m s l l m ik m m m i j s t v

it s

t t

a m n m it

t m l mm n va i i m j t k o n

mi t m t i

o

m k t ä vi my m t s H l t m t m l mi i t t lo m m in k m s m m u iä m i u ä , o a t u

O Reija KoKKola

58

t

t

vi

o

y

.

. ll ik a

<<

M

m i ms

m

asioista. Olemme kovia tekemään töitä myös kotona. Leolle on tärkeää, että Tuija osaa arvostaa miestä, joka tulee kotiin metsältä tai kalasta. Tuntuu hyvältä, että saalis otetaan ilolla vastaan. Kalat ja riistan hän tuo kotiin perattuna ja siivottuna. Välillä ollaan ihan teinejä Kumpikaan ei ole missään vaiheessa pohtinut suurta ikäeroa. Vaikka Tuija on huomattavasti Leoa nuorempi, hän ei näe tulevaisuudessa peikkoja. – Miksi katsoisin eteenpäin, kun voin elää tätä hetkeä. Olemme hengeltämme saman ikäisiä, välillä oikeastaan ihan teinejä, hän naurahtaa. – Jos Tuija olisi Tuija, ei haittaisi, vaikka hän olisi satavuotias, Leo lisäisi kysyttäessä, jos ikäero olisi toisinpäin. Mutta kyllä kai rakkauteen kuuluvat rypytkin? Mistä Leo ja Tuija känäävät? – Emme mistään. Mutta ihan varmasti sitäkin tulee vielä, Tuija lupaa. Pikainen kihlaus lyhyen seurustelun jälkeen herätti ihan lähipiirissä hienoista turbulenssia, mutta yleisesti ottaen sukulaiset, tuttavat ja ystävät ovat onnitelleet vilpittömän iloisina tuoretta kihlaparia. – Tammikuussa menimme julkisesti yhdessä teatteriin, ja kihlat vaihdettiin pääsiäisenä Lapissa. Pariskunnalle muodostui pian yhteisiä rutiineja. Sauna lämpiää joka ilta. Iltateellä jutellaan päivän asiat halki ja poikki. Pihalla puurretaan rinta rinnan. Hyvä arki koostuu loppujen lopuksi aika pienistä asioista. – Siitä, että haluaa toiselle hyvän mielen, Leo ja Tuija sanovat.


n a Ih N e N i l l a taV pariskunta ä i kes än e k na a p isi ä a a u a io sa u i a ä a iaa e k i e k pe k ä ä a h i a a a in kaapp i ?

<<

ee an a a na pi ähi i pa ee Ne ik ee a r i o ra ha o a ko e

teksti Reija KoKKola kuvat ViRpi lehtinen


Arjen helmihetket Monipuolinen järjestötyö Jaanan lasten tapaaminen Puutarhan hoitaminen Matkailuautoilu ja retkeily Haliminen ja hellyys

l

e

m

m

N

m A

m a h

i

m am ä

a l

a

m

i

u a

i a m 6

Jaa a m

i

r

ä

a

Om mu

v

u

u r u v a

u

a

m

i

r

mm

r

äm

mm v m o

r

m m

m

mm

p t

a

r mm O

60

R

io a m a

m

r

i

u


Niinpä hän eli miehenä ja alkoi seurustella naisen kansa 25-vuotiaana. Tuli lapsiakin. Sisimmissään hän kaipasi naisen kehoon ja alkoi hakeutua korjausleikkaukseen 90-luvun alkupuolella. Jaana oli huomannut, että avopuoliso ei olisi koskaan ymmärtänyt häntä. Leikkauksesta puhuminen aiheutti riitoja. – En halunnut lasten elävän riitojen keskellä, joten ero oli ainut vaihtoehto, hän toteaa. Ei Leenallakaan ollut tietoa biseksuaalisuudesta ennen kuin henkinen ilmapiiri muuttui avoimemmaksi 80-luvulla. Kilttinä tyttönä Leena oli seurustellut vain miesten kanssa, vaikka jokin hakasi vastaan. – Kun sitten aikuisena rakastuin naiseen, se oli hurja ryöpsäys. Sukat todellakin pyörivät jalassa, hän naurahtaa. Oman seksuaali-identiteetin hyväksyminen oli huojennus. Setasta hän sai vertaistukea, ja siellä hän tapasi Jaanankin 90-luvun alussa. Siihen aikaan Jaana oli ulkoisesti nainen vain näissä tapaamisissa. – Siinä me katselimme toisiamme puolisen vuotta. Rakastuttuamme muutimme pian yhteen. Isästä tuli nainen Leenan mielestä suvaitsemattomuutta on aina ollut ja tulee olemaankin. Mutta onneksi viime aikoina avoimuuden tuulet ovat puhaltaneet. Jaana ei kohtaa enää ennakkoluuloa. – Ei minulle tulla huomauttelemaan transsukupuolisuudesta. Iän myötä ulkonäköpaineetkin ovat hellittäneet. Leenan äidin oli alkuun vaikea hyväksyä tyttärensä puolisoa. Kun hän otti puheeksi Jaanan transsukupuolisuuden, äiti ei halunnut kuulla asiasta. Hän kuitenkin hyväksyi asian ajan myötä. Jaanan lapset puolestaan suhtautuivat isänsä uuteen ulkonäköön luontevasti. – Heidän ollessaan lapsia me kerroimme Jaanan sukupuolenvaihdoksesta. Sanoimme, että Jaanasta piti tulla tyttö, mutta hän syntyi vahingossa pojaksi. Tehtiin korjauskeikkaus ja nyt Jaana on tyttö, kuten alun perin oli tarkoituskin. Lapset tyytyivät siihen ja jatkoivat leikkejään. Takaisin kaappiin? Jaana kertoo transsukupuolisuutensa ansiosta olleensa näköalapaikalla sukupuolirooleja omaksumassa. Miesvaltaisella alalla hänen piti olla mukana ”miesten jutuissa”, ja omana itsenään hän omaksui naisellisia piirteitä. – Elämäni meni puoliksi. Toisen puolen siitä olin väärässä roolissa, koska leikkaushoitoon pääsy kesti toivottoman kauan. Ilman Leenan tukea en olisi kestänyt, hän huokaa. Jaanan kasvot kuitenkin syttyvät hymyyn, kun hän kertoo pian saattavansa tyttärensä alttarille. He itsekin aiko-

Seksuaalivähemmistöjen vanhuus

V

mi t K d kym i l k a . m t mm ov t r t i , jo o omo t t o oi iko iss t om v om u o m i y s ud ks S o v mm i o t m m o s m k ku o u o i y o t p i n u n s o o o t o m m lkis S t sy m i Y d t v s - j i t o u o d t m j s ov ii Y d i to t i os m ä t o om o o n y m i o om m o i omioo m l l lo i o i i t d tv t it ä i o S i Y d h - j i po v u yö mm t sl a kys y lo s 20 ol

s a a om o ol

k

o

vat sinetöidä liittonsa syksyllä. Yksi syy siihen on pelko vanhenemisesta seksuaalivähemmistön edustajina. Leena ja Jaana haluavat viettää loppuelämänsä yhdessä. Heitä pelottaa tulevaisuus hoitokodissa. Ymmärtääkö hoitohenkilökunta, että myös seksuaalivähemmistön edustajat vanhenevat? He pelkäävät joutuvansa takaisin kaappiin. – Seksuaalivähemmistöjen kohtaaminen pitäisi ottaa mukaan hoitohenkilökunnan koulutukseen. Haluamme nukkua lähekkäin vanhoinakin, he sanovat.

61


teKsti Reija KoKKola KUVA päiVi ahVonen

J

i

l

uo u N u

t ö k o k u , m t ot m u m o , tu m t o ko ko o i ta kk y t ko m u l o m j ko o um o o i t ? o i i k o i t ö o o m u o u m k k o t l k ä l l y o p ko o t p oi o a t i t o o k it k m l ä t o i ol i o t j m n op l t ä i l o m ko m k k k k u n k o t om u t o po i j k m t k i it m o o no a tön d o t ou i u o l ämp m od

TaPani siHvola

Toimitusjohtaja, kulttuuri a&T oy:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011


koonneet paula launonen ja anna pylKKänen

Olet mitä ajattelet Yalen yliopiston professori Becca levyn mukaan ihmisen omat asenteet vaikuttavat suoraan terveyteen. Testissä itsensä ”raihnaisiksi ikälopuiksi” kokevilla vanhuksilla oli huonompi käsiala, hitaammat askeleet ja korkeampi verenpaine kuin heillä, jotka määrittelivät itsensä viisaiksi vanhuksiksi. Ohiossa tekemässään yli 50-vuotiaiden 23 vuoden seurantatutkimuksessa Levy havaitsi, että 660 osallistujasta myönteisesti vanhuuteen suhtautuvat elivät 7,5 vuotta pitempään kuin negatiivisesti ajattelevat. Lähde: The New York Times

Twiittejä ja tilkkutöitä

M

anhattanilaisrouva muriel on ahkera twiittaaja, jolla toukokuussa 2013 oli noin 25 000 seuraajaa. Twiiteissään hän on tunnustanut aloittaneensa ompeluharrastuksensa vasta 70-vuotiaana. Tilkkutyöt 94-vuotias Muriel lahjoittaa eläinja ihmisoikeusjärjestöille, jotka myyvät ne eteenpäin toimintansa rahoittamiseksi. Katso, mitä Murielille tänään kuuluu: twitter.com/Quiltingmuriel. Lähde: Buzzfeed

www.e-konsepti.fi

E

-konsepti on jyväskyläläinen uusi yritys, joka näyttää suuntaa Suomessa vasta avautuville senioreiden hyvinvointipalveluiden markkinoille. E-konseptissa sosiaali- ja terveysalan osaaminen täydentyy elämäntaidonvalmennuksella, shindolla ja ravintoneuvonnalla. Näiden yhdistelmistä on luotu kiinnostavia palvelupaketteja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja omaishoitajien virkistykseksi. Omaishoitajien ja -hoidettavien arjen tukemiseen kaivataan vaihtoehtoja perinteisen päivätoiminnan rinnalle, ja E-konseptin valikoima on raikas ja tervetullut lisä tähän sektoriin. Toivon mukaan kunnat ja kaupungit hyödyntävät palveluita! Lisäplussa tulee E-konseptin palvelusta ”Kuppikakkuja ja kuohuvaa” – ikääntyminen ei ole pelkkiä sairauksia ja niiden ehkäisyä, vaan myös elämän iloista nauttimista!

Tabletti pysyy hyppysissä

A

v mu M m n n k m so 7 n l i o t av im o i t h C e

n i i

8 o

i

u n

u mi

t

Uusi ura eläkeikäisenä

U

t

co t d k k p v m o j m n s mi k u d l oj cor r / o v d u s ev ew

k F o

c

hde

soä k rää ääomaa

K

P

io

m

m

i

k

t m

i , m

i K i

K vi

m to l

t

t a t

t

t

k t

ms

o

j

n i

n h

m

i s v j

mi o m

l C

t

it m t n ä l ww

on t om kc

t t r co

63


old ideas! Seniori-innovoinnin trendejä & mahdollisuuksia teksti KiRsi Riipinen kuvitus shutteRstocK ja sanna nylén

1.

Senioreiden palvelukeSkukSiSta elinikäiSen oppimiSen ja luovan toiminnan keSkukSia

y

hdysvalloissa on jo pidemmän aikaa ollut nähtävissä selkeä trendi, jossa aiemmin ainoastaan huonokuntoisille ja raihnaisille vanhuksille suunnatut palvelukeskukset muuntuvat nyt kaikenikäisiä ja -kuntoisia ikääntyneitä palveleviksi toimintakeskuksiksi. Keskukset painottavat toiminnassaan kuntoilun ja

2.

taiteiden lisäksi elinikäistä oppimista sekä viihteellisiä sisältöjä. Aktiiviset, urheiluun orientoituneet seniorit zumbaavat ja pelaavat koripalloa, ja keskukset tarjoavat esimerkiksi kevyttä tuolijoogaa tai meditaatiota fyysiseltä toimintakyvyltään jo rajoittuneille. Tarjonnasta löytyy myös harrastusteatteria, tanssia, tietokone-opetusta, live-musiikkikeikkoja tai eri aihealueiden luentoja ja keskustelutilaisuuksia aina henkisyydestä seksuaalisuuteen.

ikääntyneiden oSaaminen tuotteiStettu myyväkSi paketikSi www.theamazings.com

t

he Amazings on nuorten start up -yrittäjien perustama yhteiskunnallinen yritys, joka välittää ikääntyneiden elämänsä aikana kertynyttä hämmästyttävää osaamista heidän vetämien kurssien ja koulutusten muodossa. Palvelun tarjoamilla kursseilla voi esimerkiksi opetella retro-kampauksien laittoa Michaelin johdolla, digitaalista valokuvataidetta Jeffin johdolla tai saada aloittelevana muusikkona sparrausta musiikkinsa markkinointiin entiseltä levy-yhtiön huippujohtajalta.


3.

Senioreiden aktiviteettipuiStot

A

lun perin lasten leikkipuistoista jatkotuotekehitetyt, senioreille suunnatut ulkoliikuntapuistot ovat erinomainen innovaatio: ne tarjoavat ikääntyneille mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen yhtä lailla kuin sosiaaliseen kanssakäymiseenkin. Tässä suomalainen Lappset toimii selkeänä edelläkävijänä, eritoten ulkomaan markkinoilla. Suomen ilmasto tekee ulkoliikuntapuiston käy-

4.

töstä rajallisen, joten kysymys kuuluukin: missä viipyy ensimmäinen ikääntyneille suunnattu, sisätiloissa toimiva aktiviteettipuisto? Tai vaikkapa elämänkaaripuisto, jossa ikääntyneille olisi oma harjoittelualueensa teinien parkour-radan ja pienempien lasten Angry Birds -alueen vieressä?

Robotiikka ja seniorit

r

o iik o m mo e ol i m mo i o m

,

i m m e m e Com o w o aniona n j oo w v r c u o o e t e i m m o t t oe l n t mo t e t o et m e k to j ä k m o o kka m te a u om o m ete . e k t o i kk i oj m o i i t o ot e m o k t

www.oldideasinc.com

5.

Uudet seniorit

y

te t oj m m k i o o m k m ,m uo u k it i o p k m i e e io e v m u t mo i m va i o o s i m mmo r m t m ö u hmi o m m ä m hm e m m kit e e


a t i e k i u h a l l o Tarj

biSNeSmahdOlliSUUkSia mutta kun ne eiv채t kuluta. yleinen virheellinen k채SityS vanhukSiSta kuluttajina, jota uuSi old ideaS! -yrityS pyrkii muuttamaan. uudella vanhuuStaloudella on huikeat mahdolliSuudet. KiRsi Riipinen

66


kuva Peak PRess

Y

ritysten kannattaisi lähestyä ikääntyvää Suomea uudella tavalla. Tästä ajatuksesta sai alkunsa yritys nimeltä Old Ideas!, joka konsultoi yrityksiä väestön ikääntymisestä syntyvistä liiketoimintamahdollisuuksista. Perustajia on kaksi, Anna Pylkkänen ja professori Alf rehn. – On merkityksellistä, mielekästä ja kiinnostavaa viedä teemaa yritysmaailmaan. Asiasta puhutaan paljon, mutta ikäihmisiä käsitellään yleensä yhä yhtenä homogeenisena ryhmänä. Siitä on päästävä pois, huomauttaa Alf Rehn. Pilapiirroksen ikäihminen nähdään Rehnin mukaan vaivaisena vanhuksena, jota ei kiinnosta muu kuin halpa voi. – Jos se ei olisi niin lähellä olemassa olevia asenteita, kuvalle voisi jopa nauraa. Kuulen yhä yritysten johdosta kommentteja, että joo joo, mutta kun ne eivät kuluta paljon. Mutta tuo ei pidä paikkaansa. Asenteen takia vanhuustalous ei pääse kehittymään eikä kunnolla ryhdytä ideoimaan, mitä kaikkea se voisi pitää sisällään.

Uutta bisnestä Venäjälle ja Kiinaan Yhdysvalloissa vanhuustalous on jo nytkähtänyt liikkeelle. Siellä toimii paitsi Old Ideasin kaltaisia toimistoja myös esimerkiksi mainostoimistoja. Mutta siellä vanhatkin ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina. Vanhuustalouteen keskittyviä yrityksiä on uskomattoman

vähän verrattuna siihen, miten paljon iäkkäitä ihmisiä on ja miten nopeasti heidän osuutensa väestöstä kasvaa. Miten teidät on bisnesmaailmassa otettu vastaan? – Palaute on ollut hyvää. Yleensä ymmärretään, että vanhoille asenteille tarvitaan aivan uudenlaisia kehyksiä. Muutosta on ilmassa, mutta se pitäisi saada konkretisoitumaan. Isoa muutosta tarvittaisiin läpi koko bisneksen: innovointiin, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Rehn on hyvillään siitä, että vanhukset aletaan vähitellen nähdä voimavarana. – On jo yleistä sanoa, että arvostamme vanhuksia, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että taputtelemme vanhuksen päälakea? Vasta kun alamme aidosti ymmärtää, että jokainen vanhus on oma yksilö omine unelmineen ja toiveineen, alamme olla oikealla tiellä. Ja sieltä alkaisi löytyä myös tuoreita bisnesideoita. Rehn toivoo, että vanhuustalouteen saataisiin julkinen sektori mukaan. Ala tarvitsee kehittyäkseen rahaa sekä toimivaa yhteistyötä. Kyseessä on paljon isompi asia kuin se, hilataanko eläkeikää vuosi ylemmäs vai alemmas. – Meillä on suunnattomasti mahdollisuuksia. Suomi voisi toimia laboratoriona ja myydä osaamistaan. Täältä olisi hyvä lähteä vaikkapa Venäjälle, sillä väestö ikääntyy sielläkin. Vanhuustalous voisi olla esimerkiksi tapa tasapainottaa niin Venäjän kuin Kiinan talouspoliittista tilannetta, Rehn ideoi.


Estetiikka kuuluu kaikille! Erityisryhmille tehdään usein omaa erottuvaa - ja leimaavaakin - designia. Hyvä muotoilu huomioi kuitenkin kaikki käyttäjät alusta asti, jolloin sama estetiikka palvelee kaikkia - toimintakyvystä riippumatta.

e

tiina Ruulio kuvat studio lindell/oscaR

steettömän rakentamisen vaatimus tunnetaan yleisesti, mutta esteettömyydessä on kyse paljosta muustakin. – Esteettömyys ei liity vain rakentamiseen, vaan myös designiin, viestintään ja palveluihin, kertoo Avaava-konseptin markkinointia ja viestintää hoitava Terhi Tamminen.

Avaava on kahden asiantuntijan, Terhi Tammisen ja esteettömyyskonsultti Marjo Kiven yhteinen missio ja konsepti, joka tarjoaa muotoilullisesti kiinnostavia esteettömyysratkaisuja rakentamisen ja sisustamisen ammattilaisille ja rakennuttajille sekä konsultoi esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Marjo Kivi on ollut aiemmin rakentamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n koordinoimaa Design for All –verkostoa Suomeen, Terhi Tamminen taas on hoitanut erilaisia viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä muotoilun alueella.

Avaavan periaatteet Esteettömyyskartoitus aina osaksi rakennuksen suunnittelua ja peruskorjausta. Kun huomioidaan kaikkien käyttäjien tarpeet tasapuolisesti, tehdään parempaa ympäristöä jokaiselle. Muotoilu kuuluu kaikille - esteettömyys on edellytys.

Terhi Tamminen ja Marjo Kivi.


Room for All -kylpyhuonekonseptia on jo testattu Scandic Station -hotellissa Tampereella.

Estetiikka kuuluu kaikille Yksi tärkeistä Avaavan toimintaa ohjaavista ajatuksista on estetiikan ulottaminen kaikille, ihmisen toimintakyvystä riippumatta. Avaava-asenne onkin sukua Design for All -ajattelulle. Sen mukaan yhden ja saman estetiikan pitäisi sopia kaikille riippumatta siitä, kuinka hyvin ihminen liikkuu, näkee tai kuulee. – Usein erityisryhmille tehdään omaa erottuvaa designia. Me ajattelemme, että suunnittelijoiden pitäisi luoda parempaa laatua ja designia kaikille niin, että erityisryhmätkin otetaan huomioon. Esimerkiksi kauppakeskuksen kynnyksetön automaattiovi on hyvää suunnittelua ja siten esteetön kenelle tahansa. Esteettömyyskartoituksella säästöä Avaava tekee konsultointia ja esteettömyyskartoituksia sekä uusissa että peruskorjauksen alla olevissa rakennuskohteissa. Esteettömyyskartoituksella selvitetään, miten kohde palvelee kaikkia käyttäjiä. – Esteettömyyskartoituksen avulla löydetään ratkaistavat ongelmakohdat hyvissä ajoin. Siksi kartoituksen teko säästää aikaa, vaivaa ja rahaa niin rakentamisessa kuin korjaamisessakin. Eräs iso työ Avaavalle on ollut esteetöntä rakentamista palvelevan tuotetietokannan luominen. – Autamme, aktivoimme ja motivoimme nimenomaan suunnittelijakuntaa. Varsinkin nuorempi ikäpolvi on ollut hyvin kiinnostunut Design For All -suunnittelufilosofiasta. Avaava on sittemmin kehittänyt kaksi omaa tuotetta: esteettömän wc- ja kylpyhuonetilakonseptin sekä Kohosignopastusjärjestelmän. Kummastakin on jo konkreettista näyt-

Avaavan Kohosign-opasteissa informaatio on tunnustetavissa kohokirjaimin ja pistekirjoituksin.

töä: Room for All -kylpyhuonekonsepti pilotoitiin uudessa Scandic Station -hotellissa Tampereella ja katkeamaton opastusjärjestelmä Porvoon Taidetehtaassa. – Scandic-hotelliketjussa esteettömyys on nostettu jo yrityksen strategiselle tasolle. Esimerkiksi uudessa Tampereen hotellissa on peräti 12 esteetöntä huonetta, Terhi Tamminen kertoo tyytyväisenä. Esteettömyys näkyy viestinnässä Periaatteessa esteettömyyttä koskevat vaatimukset tulevat rakennusmääräyksistä. Alalla tapahtuu kuitenkin paljon, ja esimerkiksi laivaliikenteen uusi EU-asetus on tuonut uusia esteettömyysvaatimuksia laivayhtiöille. Avaava onkin ollut mukana kehittämässä Viking Linen esteettömyyttä järjestämällä muun muassa ”Parempaa palvelua kaikille” -koulutuksen upouuden Viking Gracen laivaesimiehille sekä tekemällä esteettömyyskartoituksia Gabriellalla ja terminaaleissa. Viking Gracella esteettömyys näkyy hisseissä, hyteissä ja wc-tiloissa. Myös näkö- ja kuulovammaiset on muistettu kyltityksissä, näytöissä ja palvelupisteissä. – Yhä enemmän esteettömyys liittyykin viestintään ja kommunikointiin eikä vain rakennettuun ympäristöön. Tämä on todella hyvä asia, Terhi Tamminen toteaa. Ensi syksynä Avaava isännöi Habitaren Ahead-osastolla Creative Spacea, jossa moniammatillinen tiimi luo uusia esteettömiä tiloja. Samassa yhteydessä, 18.9. järjestetään eri alojen ammattilaisille suunnattu Proud Age –seminaari, joka paneutuu asumisen ja designin kysymyksiin ikääntyvässä yhteiskunnassa.


www.tRuthaboutnuRsinG.oRG

Ikä heikentää kun immuunijärjeStelmä heikkenee iän karttueSSa, myöS rokotteiden antama Suoja käy vähäiSemmäkSi. KiRsi Riipinen

S

uomen kansan rokotukset ovat kunnossa, sillä meidät rokotetaan jo lapsena. Sen jälkeen rokotuksista ei tarvitse huolehtia. Pieleen meni. Ylilääkäri hanna nohynek Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta (THL) korjaa, että monen rokotteen suojatehoa joudutaan vahvistamaan, osan useaan kertaan. Mitä enemmän matkustetaan, sitä tarkemmin rokotteiden tehot tulee tarkistaa. Esimerkiksi jäykkäkouristusrokotus tulisi uusia kymmenen vuoden välein. Matkailijan on lisäksi selvitettävä esimerkiksi tuorein poliorokotuksensa ajankohta. – Myös iäkkäät ihmiset matkustavat eksoottisissa maissa, joissa on erilainen tarttuvien tauti kirjo kuin meillä. iäkkäiden rokotesuoja huonompi

Kun ikävuodet karttuvat, ihmisen immuunijärjestelmä vanhenee eikä ole niin hyvässä terässä kuin nuorempana. Infektiotautien käyrissä on kaksi huippua: pienet lapset, joilla immuunijärjestelmä ei ole ehtinyt kehittyä ja vanhat, joilla se on heikentynyt. Immuunijärjestelmän heikkeneminen vaikuttaa siihen, että rokotteiden antama suoja on ikääntyneillä nuoria vähäisempi. Suojatehoja joudutaan siksi tarkistamaan useammin kuin nuoremmilla ihmisillä. Nohynek kertoo esimerkin puutiaisaivotulehdusrokotteesta. Se uusitaan nuorimmissa ikäryhmissä viiden

70


rokotteiden suojaa vuoden välein, mutta yli viisikymppisillä uudelle piikille joudutaan jo kolmen vuoden kuluttua. Kausi-influenssaa varten rokotetaan vuosittain, koska influenssaa aiheuttavat virukset vaihtelevat. tilastot eivät kerro kaikkea

Koko maan kattavaa ajantasaista tilastoa influenssarokotuksista ei vielä ole, mutta alustavien lukujen mukaan rokotekohut ovat vähentäneet halukkuutta ottaa influenssarokote – vaikka se on nykyään mukana kansallisessa rokotusohjelmassa ja annetaan ilmaiseksi määrittelyn mukaan kaikille niille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan sekä vakavalle influenssalle alttiiden ihmisten lähipiirille. Tilastot eivät yksin kerro, kuinka paljon influenssasta johtuneiden kuolemantapausten määrä on kasvanut sen jälkeen, kun rokotuksella on käyty harvemmin. vaikeita tulehduksia vastaan

Listaan iäkkäitä hyödyttävistä rokotteista kuuluu ensi vuonna markkinoille tuleva vyöruusurokote. – Vesirokon aiheuttaja jää uinumaan hermojuurten ganglioihin, ja kun iän myötä vastustuskyky laskee, se pääsee valloilleen ja voi aiheuttaa hyvin kivuliaan vyöruusun. Vyöruusurokotteessa on sama virus kuin vesirokkorokotteessa mutta teholtaan kymmenkertainen määrä. Yhdysvalloissa rokote annetaan vanhusväestölle. Selvitys sen otattamisesta Suomen rokotusohjelmaan on käynnissä. Muutamat kunnat ovat ruvenneet suosittelemaan ikääntyville asukkailleen myös pitkävaikutteista pneumokokkikonjugaattirokotetta. Pneumokokki aiheuttaa vakavia yleisinfektioita ja hengitystietulehduksia. Sille altistavat muun muassa diabetes, tupakointi, sydämen ja keuhkojen vajaatoiminta sekä pysyvä laitoshoito.

Tarkista nämä rokotteet

1. Koska viimeksi sait jäykkäkouristus–kurkkumätärokotteen? 2. Jos olet tekemisissä vastasyntyneiden kanssa, hinkuyskäsuoja voisi olla paikallaan. 3. Jos matkustat paljon, hepatiitti-A:lta kannattaa suojautua. Myös hepatiitti-B:tä vastaan on olemassa rokote. Tarjolla on lisäksi rokote, joka suojaa molemmilta. 4. Oletko yli 65-vuotias tai sairastatko diabetesta, astmaa tai keuhkoahtaumatautia? Sinulle suositellaan pneumokokkirokotetta. 5. Lomailetko Ahvenanmaalla tai Turun saaristossa? Olethan muistanut punkkirokotteesi? 6. Oletko suuntaamassa Kaakkois-Aasiaan? Etenkin kesä-syyskuussa kannattaa harkita suojautumista Japanin aivotulehdusta vastaan. 7. Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa esiintyvää keltakuumetta vastaan voi myös suojautua rokotteella. 8. Poliota esiintyy edelleen Intiassa, Pakistanissa ja Afganistanissa sekä Nigeriassa. 2010-luvulla sitä on tavattu epidemioina myös Tadzikistanissa, Turkmenistanissa, Kazakhstanissa ja Venäjällä. Jos matkustat näille alueille, voit hankkia rokotetehosteen. 9. Saudi-Arabiaan saapuvilta matkailijoilta saatetaan vaatia rajalla rokotetodistus, joten Saudi-Arabiaan matkustavien kannattaa ottaa tehosterokote ennen matkaa. 10. Olethan saanut rokotteen tuhkarokkoa ja sikotautia vastaan? Lähteet: Rokottajan käsikirja ja Matkailijan terveysopas, THL

71


ilmaista superfoodia! O a ren uus a ee a a i voi kk a Y 채 v 채 he u a pi ee 채 maa ai teksti Reija KoKKola kuvat ViRpi lehtinen


R

aija Kivimetsä kyykkii metsässä, vaikka lumi on tuskin sulanut maasta. Hän on harrastanut luonnossa kasvavien villivihannesten eli hortan keräämistä jo nuoruudestaan saakka ja opettanut hortoilun saloja yli kymmenen vuotta. Rakas voikukka puskee jo pintaan! Pian saadaan myös herkullista maitohorsmaparsaa. Kohta nokkonen odottaa kerääjäänsä. Ravintoarvot kohdallaan Kivimetsä huomauttaakin, että Suomessa on runsas satokausi huhtikuusta lokakuuhun. Sinä aikana voi kerätä talteen villivihanneksia koko vuoden tarpeiksi. Niiden terveysvaikutukset ovat merkittäviä. Vihattu voikukkakin on todellinen voimanpesä. Se puhdistaa tehokkaasti maksan ja veren. – Villivihanneksissa on kymmenen kertaa enemmän ravinteita kuin esimerkiksi kaupan salaateissa. Niiden aromeista pääsee nauttimaan heti kevään kynnyksellä. Esimerkiksi pieni tummanpunerva horsma on herkullista syötävää. Rentun ruusua voi hyödyntää koko kasvukauden, kuten monia muitakin villivihanneksia. – Etenkin keväällä saadaan monenlaista herkullista syötävää, kun villivihannekset ovat nuoria. Ne maistuvat erinomaisilta, ja niiden ravintoarvo on verraton. Todellista, aitoa superfoodia! Ja lisäksi ilmaista. Kuka tahansa saa kerätä metsästä ja puistoista villivihanneksia omaksi ilokseen ja hyödykseen. Pihoilla rehottavat rikkaruohot saavat kitkijän näkemään punaista, mutta hortoilija ilahtuu niiden runsaudesta. – Kasvimailla kasvavat rinnan hyötykasvit ja villivihannekset, joita voi syödä sulassa sovussa samalla aterialla. Suosittelenkin laittamaan kesyt ja villit sekaisin. Hortoilumummoja puistoihin Raija Kivimetsälle hortoilusta on tullut osittain ammatti. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjoja ja pitää netissä hortoilu.fi-sivustoa miehensä Joukon kanssa. He myös järjestävät kursseja hortoilusta kiinnostuneille. Raija on huomannut, että viimeisen kolmen vuoden aikana kiinnostus hortoiluun on kasvanut valtavasti.

Autuutta aivoille -smoothie • 3 dl tuoreita mustikoita tai pakastettuja mustikoita • 2 dl luomukookosmaitoa • 1 dl sileälaitaisia voikukkia tuoreena tai pieni pussillinen pakastettuna • ½ tl vaniljajauhetta • 1 rkl kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä • ½ dl pakastettuja tyrnimarjoja tai 1 rkl tyrnirouhetta • Makeutukseen tarvittaessa luomuhunajaa valmistus

Sekoita ainekset tehosekoittimessa. Jos smoothie tuntuu liian paksulta, voit nauttia sen lusikalla ja ripotella päälle vielä kurpitsansiemeniä ja seesaminsiemeniä. Aivot virkistyvät ja myös suolisto pysyy kunnossa.

Raijan vuohenputkibasilika-juustopiiras Pohja

• 2 dl kaurahiutaleita • 1 dl karkeaa gluteenitonta jauhoseosta • 1 dl luomumaitoa tai kauramaitoa • (1 rkl raakaruokosokeria) • 1 dl sulatettua luomuvoita tai kylmäpuristettua oliiviöljyä • 1 tl leivinjauhetta • Puoli tl ruususuolaa

täyte

• 2 dl luomukermaa tai luomumaitoa • 1 luomumuna • 3 dl raastettua luomumozzarellaa / emmentaljuustoa / vuohenjuustoa • 4 dl hienoksi hakattua tuoretta vuohenputkea • Noin 8–10 tuoretta basilikanlehteä hienoksi hakattuna • Hieman limepippuria • Hieman ruususuolaa valmistus

Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään ja taputtele taikina jauhotetuin käsin voideltuun pyöreään uunivuokaan (halkaisija noin 27 cm) ja pistele taikinaa haarukalla. Esikypsennä 170-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia niin, että pohja ruskettuu hiukan. Pohjan esikypsyessä sekoita keskenään täytteen ainekset. Ensin kerma tai maito ja muna, lisää sitten juustoraaste sekä vuohenputki- ja basilikasilppu sekä hieman suolaa. Sekoita hyvin. Levitä sitten täytteen ainekset esikypsytetyn pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Ennen uuniin laittamista jauha myllystä pinnalle hieman limepippuria. Kypsennä 170-asteisessa uunissa 20– 25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut hieman rusketustakin. reseptit rAiJA KiVimetsä

73

<<


Voikukkamunakas kahdelle marinointiin

• Reilu rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä • 1-2 tl punaviinietikkaa • Vajaa teelusikallinen kuivattua minttua • Vajaa teelusikallinen kuivattua rakuunaa • Ruususuolaa

valmistus

Huuhtele voikukanlehdet huolellisesti. Jos käytät pakastettuja lehtiä, ei huuhtelua tarvita. Pilko lehdet silpuksi ja asettele ne syvälle lautaselle marinoitumaan. Marinadi valmistuu ripottelemalla lehdille minttua, rakuunaa ja suolaa sekä lorauttamalla päälle öljyä ja punaviinietikkaa. Anna marinoitua parikymmentä minuuttia ennen paistamista. Lehtien marinoituessa silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota pannulla. Lisää marinoidut voikukanlehdet ja anna muhia hetken aikaa. Vatkaa munat rikki haarukalla ja lorauta joukkoon tilkka rakia tai koskenkorvaa kuohkeuden aikaansaamiseksi. Siirrä voikukka-sipuliseos pannun toiseen reunaan ja kaada munaseos pannun vapaalle alueelle. Levitä sitten voikukka-sipuliseos tasaisesti munanesteeseen. Laita kansi päälle ja anna kypsyä miedolla lämmöllä, sähkölevyn kolmosella, noin 15 minuuttia. Käännä munakas. Parhaiten kääntö onnistuu asettamalla sopiva lautanen pannun päälle ja keikauttamalla pannu ylösalaisin. Liu’uta sen jälkeen munakas takaisin pannulle toisin päin. Anna muhia pannulla vielä viisi minuuttia. Tarjoile kuumana. Maistuu ihanalta tuoresalaatin, oliivien ja aurinkokuivattujen tomaattien kanssa. Juhlista munakas nauttimalla sitä kuivan, aromikkaan luomuvalkoviinin kera. Vinkki: Tee munakas vuohenputkista tai nokkosista voikukan sijaan. resepti JoUKo KiVimetsä

74

<<

• 4 luomumunaa • 1 keskikokoinen luomusipuli pilkottuna • 3 valkosipulin kynttä • Reilu kourallinen tuoreita tai pakastettuja voikukanlehtiä • Tilkka vodkaa, grappaa, rakia tai koskenkorvaa • Öljyä paistamiseen

Kirjasta opit hortoilun keruun salat ja herkullisten villikasvien tunnistus-, keräys- ja säilömisvinkit. Saat myös inspiraatiota ja ruokaohjeita arkiruuan rikastamiseen olitpa sitten ihan tavallinen sekasyöjä, kasvissyöjä, karppaaja tai raakailija.

– Aiemmin kursseille osallistui lähinnä vanhempia naisia. Nykyään nuoret superfoodista kiinnostuneet miehet ja naiset ovat tulleet mukaan. Tuntuu, että välillä kadotettiin tietoisuus luonnon omasta superfoodista, mutta nyt kiinnostus on taas heräämässä. Kivimetsä uskoo, että iäkkäät ihmiset tunnistavat edelleen varsin hyvin villivihanneksia luonnossa. Nuorena opitut asiat voisi ottaa taas hyötykäyttöön. – Olisi hienoa, jos vaikkapa puistoissa olisi hortoilumummoja ja –vaareja neuvomassa nuorempia. Saataisiin tämä hiljainen tieto käyttöön, hän visioi. Maltilla matkaan Jos nyt innostuit hortoilusta, alkuun kannattaa ottaa mukaan jo hortoilun aloittanut henkilö tai osallistua kurssille. – On hyvä aloittaa viidestä kasvista ja lisätä vähitellen tunnistamista. Voikukka, nokkonen, vuohenputki, maitohorsma ja siankärsämö, niistä voi aloittaa. Ja koska kyse on todellisesta voimaruoasta, ei kannata myöskään haukata kerralla liian isoa villivihannespalaa. Jos vatsa tulee alkuun kipeäksi, se voi johtua siitä, että keho ei ole tottunut ravinnerikkaaseen ruokaan. – Villivihanneksia voi sitten hiljalleen lisätä. Niiden terveysvaikutukset ovat äärimmäisen tärkeitä myös ikääntyneille. Ne vaikuttavat nopeasti aivojen toimintaan ja yleiseen vireyteen. Jos vierastaa vaikkapa villivihannesten lehtiä tai kukkia, voi ruokaan lisätä niitä jauheena. Kursseilla neuvotaan myös tarkasti, miten säilöä ja käyttää villivihanneksia. Niitä voi käyttää melkein missä tahansa. Munakkaissa, piiraissa, keitoissa, smoothieissa, pastassa ja leivissä. Niistä saa myös ihania juomia, kuten teetä. Kuivattuja villivihanneksia on helppo pitää mukana ja rikastaa niillä työpaikkaruokailua. On hortoilusta vielä muutakin hyötyä. Tutkimuksissa on todettu, että ihmismieli lepää luonnon keskellä. Syke ja verenpaine laskevat nopeasti. – Lisäksi muisti joutuu töihin ja kyykkiessä nivelet ja lihakset saavat hyvää jumppaa! Lisätietoja hortoilusta: www.hortoilu.fi


shutteRstocK

Voimaa muistoista

uiSte utyö on o ut uo e ekSoottinen ue oSt on puuttunut kou utt i n t ti nne on kor tu SiviStyS iitto k S iSfooru in dr m kou uttu eonie o ent ntinin nSioSt

H

ohenthal-Antinia voidaan hyvästä syystä pitää suomalaisen muistelutyön uranuurtajana. Hän on muun muassa tuonut Suomeen Pam schwe tzerin kehittämän Muistojen teatteri -konseptin. – Muistelutyön luovat menetelmät sopivat osana hyvin monenlaiseen koulutukseen ja ohjaukseen, sanoo senioriteatterista väitellyt leonie hohenthal-Antin. Se tuokin kokonaan uuden näkökulman ohjaajakoulutukseen. – Muistelua voidaan pitää luovuuden katalysaattorina. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi muistisairaiden hoidossa, omaishoitajien tukemisessa tai eri sukupolvien yhdistäjänä yhteisöllisessä kulttuurityössä. Muistelu on saanut puhumattomat miehet puhumaan. muistorasioita ja teatterityöpajoja

Muistelutyön luovat menetelmät voivat olla esimerkiksi muistorasioita tai vaikkapa muistojen teatterityöpajoja. Olennaista on, että kaikki osaavat muistella luovasti. – Muistojen teatteri dokumentoi elettyä elämää teatterin keinoin. Tämä avaa suoran linkin yksilön kautta kerrottuun lähihistoriaan, Leonie Hohenthal-Antin pohtii. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi toteutti alkuvuodesta ensimmäisen Voimaa muistoista – luovan muistelutyön kouluttajakoulutuksen Helsingissä. Kahdellekymmenelle kouluttajakokelaalle järjestetty kurssi huipentui opiskelijoiden näytetunteihin luovan muistelutyön sovelluksista, ja into oli kova. Luovan muistelutyön pilottikoulutukset jatkuvat ensi syksynä kolmella paikkakunnalla. – Ideana on, että hyvin erilaiset kouluttajat saisivat

käyttöönsä elämänkaareen liittyviä moduleita, kertoo Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kehityspäällikkö timo tervo. kouluttajia kannattaa kouluttaa

Kouluttajien kouluttaminen on hyvin tehokas tapa viedä uusia asioita sivistystyöhön. – Kouluttajat puolestaan levittävät ilosanomaa eteenpäin erilaisten kurssien ohjaajille. Näin tieto leviää nopeasti. Tervon mielestä nykymaailmaan tarvittaisiin erilaisia ympäristöjä ja tiloja, Muistojen talon kaltaisia paikkoja, joissa eri sukupolvet voivat kohdata toisensa. – Luova muistelutyö tuo näihin kohtaamisiin hyvän metodin, Tervo uskoo. tiina Ruulio

Ovet ja ikkunat auki Vuonna 2001 syntyneen Sivistysliiton Kansalaisfoorumin juuret ovat Suomen Nuorisoseurojen Liiton tekemässä kansan sivistystyössä. – Olemme halunneet laajentaa toimintaamme vuosien mittaan. Meillä on ovet ja ikkunat auki, kertoo Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kehityspäällikkö Timo Tervo. Kansalaisfoorumi profiloituu kulttuuriseen ja yhteisölliseen sivistystyöhön. – Osallistujat ovat pitkälti taide- ja taitoaineiden harrastajia. Tarjoamme myös erilaisia räätälöityjä koulutuspaketteja ja ylläpidämme aktiivista opintokerhotoimintaa. Kansalaisfoorumin eräs tavoite tulevaisuutta silmällä pitäen on yhteisötyön, community workin, suomalaisen sovelluksen rakentaminen. Kansalaisfoorumin seuraavat Luovan muistelun työpajat toteutetaan 19.10. ja 2.11. Helsingissä. Koulutuksessa on kaksi ryhmää, yksi niille, jotka haluavat pohtia omaa eläkkeelle siirtymistään ja toinen niille, jotka haluavat oppia ohjaamaan eläkkeelle siirtyvien vertaisryhmiä. Lisätietoja www.kansalaisfoorumi.fi tai puh. 09 5840 6250.


teKsti Reija KoKKola KUVA ViRpi lehtinen

Luovuus löytyy iän myötä anJa lanéR

varatoimitusjohtaja, taideaineiden opettaja, kirjailija, radiotoimittaja, joogaohjaaja

N

o p t ö p v k k . l k k to u u mo m o t oi o i m ä k t k om i ä o u m Om o u o ö u o ot t m ä t t m k o i a o t l t u O : o t m i kk il t o u om

o o

o u o

m käy ä Kuk m k op m

o t

n i o k ö jo ka o t k m t ä m o m iik o oma u t o jo o uo uk o k kko ot om a t nt k o mp t oo y o m


Aivojumppaa pilke silmäkulmassa

o

maa aivokuntoaan voi edistää monella tapaa, mutta kukapa ei haluaisi tehdä sitä tyylillä ja hauskasti? Muistia, luovuutta ja hahmottamista harjoittavat pelit tarjoavat ikääntyville aivoille erinomaisia virikkeitä. Pelaamisen lomassa sielu tulee ravituksi aimo annoksella estetiikkaa.

Facemaker Päihittää Facebookin mennen tullen

M

iller goodmanin FaceMaker-peli pistää luovuuden roihuamaan ja saa suupielet kääntymään hymyyn. Yhdistelemällä eri muodoilla ja kuvioilla varustettuja kuutioita voi luoda loputtoman määrän erilaisia kasvoja. Varoituksena todettakoon, että Facebookin lailla myös FaceMaker koukuttaa. Hoivakotien arjen aktiviteettina erinomainen. Miller Goodmanin samaan sarjaan kuuluvat myös ShapeMaker ja PlayShapes. Molemmista on sekä aikuisten että lasten helppo innostua. FaceMaker Hinta Ombrellino-nettikaupassa 49,00 e www.ombrellino.fi

Peace, love and Proud age

T

ekstiilisuunnittelijana tunnetun Alexander girardin (1907–1993) kuvittama muistipeli huokuu modernia ”peace and love” -teemaa. Raikkaiden kuvitusten äärellä harjoittaa mielellään muistiaan tovin jos toisenkin. Edistää aivohyvinvointia. Pelin slogan voisi hyvinkin olla ”Peace, love and Proud Age”. Alexander Girard muistipeli Hinta Adlibris-nettikirjakaupassa 11,60 e www.adlibris.fi

Peli kuin taideteos

T

aiteilija Charley harperin (1922-2007) kuvituksista tehty muistipeli lumoaa yksinkertaisen tyylikkäällä grafiikallaan. Luonto innoittajanaan Harper kuvasi eläin- ja kasvikuntaa tunnistettavalla ja kiinnostavalla tyylillään. Tämä peli on esteettinen elämys, joka kokoaa eri sukupolvet yhteen – niin mummilassa kuin vaikkapa hoivakodin arjessa. Charley Harper Memory Game Hinta Suomalaisen Kirjakaupan nettikaupassa 16,40 e www.suomalainen.com

77


Vuorovaikutuksella hyvinvointia teksti tiina Ruulio kuvitus shutteRstocK ja sanna nylén

Myönteisiin kokemuksiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin keskittymällä voidaan tukea muistisairaan ja hänen läheistensä hyvinvointia. Varhaisen vaiheen kuntoutuksen merkitys toimintakyvyn ylläpitäjänä korostuu, kun omassa kodissa asuvien muistihäiriödiagnoosia kantavien määrä koko ajan kasvaa.

78

M

iina Sillanpään Säätiön Yhteinen sävel -hankkeessa kehitetään puhe- ja musiikkiterapeuttien ohjaamina vuorovaikutteista kuntoutusmallia, johon osallistuu muistihäiriötä sairastavien henkilöiden lisäksi heidän läheisiään. Kolmivuotinen varhaisvaiheen kuntoutus on nyt puolivälissä, ja siitä saadut tulokset ovat rohkaisevia. – Muistisairaille ei ole juuri järjestetty varhaisen vaiheen kuntoutusta, jolla voitaisiin tukea arjen toimintakykyä, kertoo kehittämispäällikkö helena launiainen Miina Sillanpään Säätiöstä. Kun lehdessä ilmoitettiin mahdollisuudesta osallistua Yhteinen Sävel -hankkeen kuntoutukseen, sai Launiainen nopeasti noin 70 yhteydenottoa. Se kertoo jotakin asian tärkeydestä ja kiinnostavuudesta. – Kuntoutuksen tulee liittyä myönteisiin asioihin ja tuoda esille muistisairaan vahvuudet. Tämä helpottaa selviytymistä mahdollisista arjen vaikeuksista. Yhteisen Sävelen tarkoituksena on tuoda kuntou-

tus muistisairaan ja hänen läheisensä yhteiseksi tekemiseksi, Launiainen kertoo. musiikkia, pelejä ja tuoretta teknologiaa

Muistisairaus vaikuttaa ennen kaikkea lyhytkestoiseen muistiin. Kuntoutuksen keskiössä taas ovat asiat, jotka liittyvät pitkäkestoiseen muistiin ja tunteisiin, kuten musiikkiin. Musiikin avulla voidaan puhua vaikkapa siitä, mitä muistoja se herättää. – Esimerkiksi elämänhistoriaan liittyviä tapahtumia voi muistella musiikin avulla, kertoo musiikkiterapeutti Sari Laitinen Miina Sillanpään Säätiöstä. Yhteinen Sävel -kuntoutusmallissa on selkeäkäyttöiselle tablet-tietokoneelle viety päivittyvä hyvinvointisuunnitelma, Pieni Piiri -kuvapuhelin sekä kuntouttavia harjoitusohjelmia, kuten musiikki- tai kieliharjoittelua, vuorovaikutteista pelaamista, sananselityksiä ja muistelun apuvälineitä. – Soitan myös kerran viikossa kuvapuhelimella muistisairaan kotiin.


Lisätietoja Miin a Sillan pään Säätiön tutkimus- ja kehittämistoimin nasta: www.miin asil lanpaa.fi

Käymme silloin läpi erityisesti hyvinvointiohjelmaa, ryhmän ohjaaja sari laitinen kertoo. Yksi osa Yhteinen Sävel -toimintaa on yhteinen ruokailu ryhmän tavatessa, sillä ravitsemuksellakin on suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta. Yhteisen aterioinnin ja hyvän ruuan ääressä on myös luontevaa keskustella ja jakaa kokemuksia. – Tapaamisissa puhutaan muistista, kuntoutuksesta ja tietenkin lauletaan ja kuunnellaan musiikkia. Vertaistuki on muistisairaille tärkeää. Puheterapeutin ryhmissä musiikin sijaan muistellaan kuvien avulla, luetaan selkokielisiä ja mie-

lenkiintoisia tekstejä yhdessä, pelataan pelejä ja keskustellaan arjen tilanteista ryhmäläisten kesken. katri helena ja olavi virta suosiossa

Raha-automaattiyhdistyksen tukema Yhteinen Sävel –hanke ei ole ensimmäinen kerta, kun Miina Sillanpään säätiössä ollaan kiinnostuneita aivojen kuntoutuksesta. Kokemuksia on kerätty aikaisemmista Muistaakseni laulan ja Muista Pääasia -hankkeista. – Tällä kertaa nuorimmat mukana olevat muistisairaat ovat 70-vuotiaita ja vanhimmat yhdeksänkymppisiä. Tabletil-

le viedyt harjoitusohjelmat ovat yhdistelmä asioita, joissa muistisairas joutuu miettimään, hahmottamaan ja tekemään jotain konkreettista. Helena Launiainen näyttää omalta tietokoneeltaan pienen videopätkän hankkeeseen osallistuvasta rouvasta, joka harjoittelee sujuvasti tabletin avulla, vaikka ei ole koskaan aikaisemmin käyttänyt tietokonetta tai edes pankkiautomaattia. Hän on valinnut musiikkitehtäväkseen Katri Helenan Puhelinlangat laulaa. – Myös Olavi Virta on hyvin suosittu, lisää Sari Laitinen.

79


oi tutu stua v n e e m li e h u p a Pien i piiri -kuv tte lytilas sa y ä n ti o k a iv im muun muas sa To yl läpitää He l sin gin sosiaa He l sin gis sä. Til yk sikkö . n o st a ir v s y e rv aali- ja te

Kuvapuhelin yhdistää ihmisiä iästä riippumatta

I

dea Pieni piiri -kuvapuhelimesta syntyi, kun samannimisen yrityksen perustajajäsenelle Matti Karille tuli huoli leskeksi jääneen isoäitinsä pärjäämisestä yksin kotona. Hän päätti ryhtyä kehittämään palvelua, jolla isoäidin olisi helppo pitää yhteyttä lähipiiriinsä. Tästä juontui myös tuotteen nimi. irC-Galleriasta piiriä luomaan

Pienen piirin takana on paljon sosiaalisen median osaamista, sillä yrityksen eräs perustajajäsen Matti Kari oli mukana porukassa, joka ideoi ja synnytti parhaimmillaan 600 000 käyttäjää keränneen IRC-Gallerian. Vasta Facebook ohitti IRC-Gallerian nuoren sosiaalisen median välineenä. – Toivomme, että jotain samantapaista voisi tapahtua myös vanhemmissa ikäluokissa, kertoo Pienen piirin asiakkuusjohtaja mikko järvinen. Kuvapuhelimen nuorin käyttäjä on tällä hetkellä kaksivuotias tyttäreni, joka

soittaa sillä säännöllisesti mummolleen. Vanhimmat käyttäjät ovat yhdeksänkymppisiä, Järvinen jatkaa. Pienen piirin matti kari on tunnustautunut koulukiusatuksi nuoreksi, josta tuli lopulta internetmaailmassa sujuvasti liikkuva nörtti. IRC-Galleria tarjosi kiusatulle Matille yhteisön, jota ei reaalimaailmasta löytynyt. Se onkin Pienen piirin keskeisin tehtävä: mahdollistaa yhteisöihin kuulumisen ja yhteydenpidon kasvotusten silloinkin, kun se jostain syystä on muuten vaikeutunut. ammattikäyttöön ja kuluttajatuotteeksi

älykännykän tai iPadin kosketusnäytöllä toimivien kuvapuheluiden soitto ja vastaanotto on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Olennaista on, että kaikki kuvat ja tekstit ovat riittävän suuria ja itse palvelu niin sanotusti yhden painalluksen päässä.

– Olen huomannut, että miehet ja naiset innostuvat kuvapuhelimesta usein eri syystä: miehet haluavat kokeilla uutta tekniikkaa ja naiset hakevat siitä heti sosiaalista kanssakäymistä. Selvää kuitenkin on, että kuvapuhelin torjuu yksinäisyyttä. Eräs kuvapuhelimen tulevaisuuden sovellus saattaa hyvinkin liittyä ammattikäyttöön eli kotihoidon ja kotona asuvan ikäihmisen väliseen yhteydenpitoon. Sillä voitaisiin tuoda lisää turvaa yksinasumisen arkeen. – Teemme puhelimella jatkuvaa kehitystyötä, ja kuvapuhelinta kokeillaan jo erilaisissa sovelluksissa, Järvinen kertoo. Puheviive on asia, jonka kanssa olemme kamppailleet eniten teknisesti, mutta asia alkaa vähitellen olla hoidossa. Sitä myös mietitään, mitä kaikkea kuvapuhelun kuvan kanssa voi tehdä rupattelun lisäksi: pelata yhdessä shakkia, piirtää, lukea sanomalehteä.


“Erilaisia asumisvaihtoehtoja elämän kaikkiin vaiheisiin.”

Ihana arki

on täynnä pieniä palveluja

“Paikka, jossa ihmiset ja palvelut kohtaavat.”

Vitapolis tarjoaa asukkailleen turvallista, esteetöntä asumista ja hyvinvointipalveluita kulttuurihistoriallisessa miljöössä Päijänteen rannalla. Alueelta löytyvät tärkeimmät palvelut, loistavat ulkoilumahdollisuudet sekä viihtyvyyttä lisääviä uusia ratkaisuja.

Vitapoliksen palveluja:

ruokapalvelut, kodinhoitopalvelut, parturi, hieroja, aistipuisto, ym.

Jyväskylä www.vitapolis.fi

Terveellinen talvi Espanjan auringossa Tarjoamme mahdollisuuden asua lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana vähintään kuukauden ajan turvallisesti suomalaisten ylläpitämässä perhekodissa Espanjan Torreviejassa. Tavoitteenamme on muodostaa viihtyisä, kodinomainen asumisyhteisö yhteisine aterioineen ja illanviettoineen sekä tutustua yhdessä Torreviejan Torrevieja sijaitsee Espanjan kaakkoisosassa, tarjoamiin mahdollisuuksiin. aurinkoisella Costa Blancan rannikolla. Kahden ison Perhekoti sijaitsee noin suolajärven välissä sijaitsevan kaupungin ilmasto sadan metrin päässä uimarannasta on WHO:n mukaan yksi maailman terveellisimmistä. Torreviejan palvelu- ja kulttuuritarjonta ovat ja rannan vilkkaasta kävelykadusta.

Soita ja kysy lisää: 040 557 0413/Minna Siilasvuo tai katso lisätietoja osoitteessa www.salussol.fi

huippuluokkaa. Lähin lentokenttä on Alicantessa noin 50 kilometrin päässä.


Aivojen hyvinvoinnin tehopakkaukset

S

SAIMATEX

Proudage-kumppani Saimatext Oy tarjoaa tutkimuksiin pohjautuvia aivojen hyvinvointia edistäviä tuotteita, konsultointia, luentoja, kursseja ja matkoja.

Parasta aivoillesi -kirja ammattilaisille, omaishoitajille ja itselle. Aivojen hyvinvoinnin aakkoset helppolukuisena klassikkoteoksena. Tilaa nettikaupastamme. 25 € plus postituskulut

www. saimatext.fi www.autuuttaaivoille.fi www.hortoilu.fi

Hulluna hortaan -villivihannesten käyttöopas on oikotie takapihan ilmaisiin, aivoja hoitaviin superfoodeihin ja luonnon käyttämiseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähteenä. 29 € plus postituskulut

Autuutta aivoille Hoitavat kortit® ovat intensiivikuuri, joka sujuu helposti kuin päivittäisen pillerin ottaminen: ota yksi kortti päivässä, katso hoitavaa kuvaa kolme minuuttia minimeditaationa ja toteuta sattumakorttina nostamaasi hoito-ohjetta sinä päivänä. Palaute kertoo, että kortit toimivat. 19 € plus postituskulut


lehden tekijältä:

Nykyisillä toimintamalleilla saadaan nykyisiä tuloksia

o

t

o m y

t

d t

s

k o

i t mo v

s t

l l u m

m o

o o o p t

i o t y t m m os t u t ii i i o mi m t o i i mm v ido o y u t om v i s

m mi m s d ä Ei v t o ko m v s t m o t v s o o o s o a u t ä ? K s o o m m t jo t t im i os kys o i o m yhm jo o t m t - l y t ij t l m os to i si t t n t j s . o v s h mom oo s E l i o t l it i-

o

i s k i t o t s a k my t mm y t t , m m h im ö mm A u t im i o o s t vo i sl t t m t n it om o m P ou -li s t s m o m i o - o mm y mt it i t o s y-

s

mi n o l t

l

m

Päiv hvo en Luova johtaja, peak p e s

83


Graafinen suunnittelija Ketolainen

Web-graafikko Salminen

Toimittaja & tiedottaja Kokkola

Toimistopäällikkö Korhonen

Myynti Niemelä

Lavasteet & järjestelyt Neuvonen

Suunnittelija & copy Ahvonen

Graafinen suunnittelija Nylén

Journalisti Iisalo

you name it we do it

viestintä- & mainostoimisto peak press laivurinkatu 2 | 07920 loviisa | www.peakpress.net


Profile for creative peak

Proudage vol.4  

Arvokas vanhuus, vanhustyö, ikääntyminen, uudenlainen ajattelu, edelläkävijä

Proudage vol.4  

Arvokas vanhuus, vanhustyö, ikääntyminen, uudenlainen ajattelu, edelläkävijä

Profile for peakpress
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded