Pikkukapunki Kesä 2024

AAMUKAHVILLA

med Mika Välimäki

Kaffet ska vara svart som himlen en månlös natt, sa agent Dale Cooper i TV-serien Twin Peaks.

Just så svart dricker Mika Välimäki sitt morgonkaffe på Lovisa Kafferosteri.

Kaffe är viktigt för Mika Välimäki. Man ska inte slarva med kaffet.

– Jag lärde känna en person i Danmark. Det var en kaffe-expert, eller en kaffefascist. Jag trodde att jag hade druckit gott kaffe. Jag hade fel. En ny värld öppnades för mig, en värld som visade vad kaffe kan vara.

Det handlar alltså inte bara om att få en god kopp kaffe utan om något mer. Mika Välimäki är intresserad av processer och förädling. Han har experimenterat med olika typer av specialkaffe, kaffe med avancerade smaker. Han säger att han är som en galen professor.

– Först ville jag hitta mystiska grejer, men då jag startade rosteriet blev min uppgift att hitta ett vanligt kaffe – som ändå är bättre än allt annat kaffe. Jag är en stor vän av filterkaffe. Det finns något fint i helt vanligt kaffe.

Vad som är gott är en smaksak, förstås.

– Det finns inte rätt och fel i kaffevärlden. Somliga tycker om mjölk och socker i kaffet. Det dyraste kaffet kan smaka äckligt för någon.

Nu håller Mika Välimäki på att göra rum för några kundplatser i rosteriet. Det ska också finnas terrass och vara möjligt att köpa take away-kaffe.

– Jag skulle vilja ha ett galleri, en mötespunkt, med kaffet som stomme. Det skulle gärna få hända kreativa saker på rosteriet. Jag vill inte sitta här ensam och smaka på kaffe.

Pikkukaupunki

Metodistikirkon uusi elämä

44

SILLIT RANNALLA

Mitä Lotta tekee?

83

Kirjasto kansalaisten asialla

46

Mia Hafren uuden edessä

Käsi keittiössä 2.0 s.55

JULKAISIJA

Creative Peak

Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa

019 535 552

www.creativepeak.fi

toimitus@pikkukaupunki.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Päivi Ahvonen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Seppo Iisalo

AD Sanna Nylén

TÄMÄN LEHDEN

KIRJOITTAJAT

Päivi Ahvonen Bosse Hellsten, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Tua Lindholm-Blomfelt, Magi Pernthaler

SVENSK TEXT Bosse Hellsten

Tua Lindholm-Blomfelt

TÄMÄN LEHDEN

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

Päivi Ahvonen, Madicken

Henriksson, Milla Kaukiainen

Virpi Lehtinen, Sanna Nylén

Magi Pernthaler, Kati Rapia, Arto Wiikari

KUVAUSJÄRJESTELYT

Hanna Neuvonen

ILMOITUSMYYNTI

Sini Meinola, 044 373 7865

sini.meinola@creativepeak.fi

PAINO

Printall AS ISSN 1796-4466

Lumi Silk 200 g, UPM Star Silk 75 g

Aikakauslehtien

Liiton jäsenlehti

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA!

Tässä maailman ajassa meidän on tärkeä tukea toinen toisiamme, kukin kykyjensä mukaan. Näin teemme kaupungistamme entistä paremman paikan elää.

Pikkukaupungin elämästä kertoo myös tämä Pikkukaupungin järjestyksessään jo 40. numero.

Kannattaa lukea, myös ilmoitukset. Ne viestivät meille monipuolisista ja laadukkaista palveluista, joita Loviisassa edelleen on tarjolla.

Pitäkäämme niistä huolta!

Support Your Local… ja kastelkaa varpaanne järvessä.

Päivi Ahvonen Päätoimittaja

Kesä ja uimakausi ovat vihdoin täällä! Loviisan lukuisat rannat täyttyvät kaiken ikäisistä, kun uimakoulut ja kesälomat alkavat.

Tietoa veden laadusta: porvoonymparistoterveydenhuolto.fi/ porvoon-ymparistoterveydenhuolto/ uimarantojen-veden-laatu/

Tsuida duida, osaatsä uida

– PYSYTKÖ PINNALLA?

PÄIVI

Uinti on elämänkaarilaji. Sitä voivat harrastaa kaikenikäiset ihan vauvauinnista lähtien.

– Suomessa uimataidon pitää olla kansalaistaito, joka jokaisen tulisi osata voidakseen liikkua turvallisesti vesillä ja veden äärellä. Sillä vesistöjähän meillä riittää – myös Loviisassa, kertoo liikunnanohjaaja ja kerhokoordinaattori Karoliina Hovi kaupungin vapaa-aikapalvelusta. Hän vetää kesäisin myös uimakouluja. Yhteinen harrastus

Lapsiperheille uinti on yhteinen, ylisukupolvinen lapsuusajan harrastus. Ikäihmisille se on matalan kynnyksen mahdollisuus pitää toimintakykyään yllä - ja moni harrastaa uintia ulkona ympäri vuoden.

– Vaikka Loviisassa on vain yksi uimahalli, Esplanad, on se meille hyvin arvokas. Siellä käyvät koululaiset, ja järjestämme myös kaupungin uimakouluja ja vesijumppia. Ui-

ma-allas on kovassa käytössä, Karoliina Hovi kertoo.

Mutta nyt on kesä! Ja Loviisan lukuisilla uimarannoilla ja -paikoilla alkaa vilske ja vipinä.

Loviisassa on monta hienoa uimarantaa ja -paikkaa. On kirkasvetisiä ja tummave-

tisiä järviä, jokivettä ja meren rantaa vaikka muille jakaa.

Suosituimpia ovat Taikaranta Liljendalissa hyppytorneineen, Särkjärvi ja tietysti Plagenin uimaranta keskustan tuntumassa.

Erinomainen liikuntamuoto

Uinti ja vesiliikunta ovat erinomaisia liikuntamuotoja kaikille, myös nivelvammaisille ja kuntoutujille.

Mutta ennen kaikkea uinti on hauskaa, kun sen taitaa.

– Uimarannoillamme järjestetään myös oheistoimintaa. Leikki- ja beachvolleykentillä ja tulistelupaikoilla on kiva viettää koko kaunis kesäpäivä.

Hauskanpidon ohella on syytä pitää mielessä turvallisuus.

– Aikuiset eivät saa jättää uimataidottomia lapsia ilman valvontaa, vaan heidän tulee pysytellä kädenmitan päässä lapsesta vedessä. – Ja lapset kannattaa todella ohjata uimakouluun. Folkhälsan järjestää rantauimakouluja Pernajassa, Liljendalissa ja Plagenilla, Karoliina Hovi kertoo.

TEKSTI

AHVONEN KUVAT MAGI PERNTHALER, MADICKEN HENRIKSSON, ROOSA NIEMELÄ & LOVIISAN KAUPUNKI

KUKULJÄRVI

PLAGEN

KOSKENKYLÄ

Uimataito monelta vielä hukassa

Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkitaan kansallisella uimataitotutkimuksella määräajoin, viimeksi vuonna 2022. Valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista 55 % on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 %.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, että oppilaita innosti koulun uintitunneille osallistumisessa eniten vapaa-ajalla uimahallissa käyminen ja kaverit. Aikuisillakin on parantamisen varaa, sillä vuoden 2022 tutkimuksen mukaan aikuisista 53 % ilmoitti olevansa uimataitoisia Pohjoismaisen määritelmän mukaan. Koko tutkimusraporttiin voi tutustua suh.fi sivustolla.

”Uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin että pää käy veden alla, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.”

taikaranta

Uimarannat ja - paikat

Uimaranta Plagen, Kapteenintie, Loviisa (EU-ranta)

Taikaranta, Taikarannantie

(Hopjärvi), Sävträsk (uimaranta)

Valkon uimapaikka, viitat

Saukkolahdentieltä ja Kalevantieltä

Kiramo, Kiramontie, Ruotsinpyhtään kirkonkylä

Särkjärvi eteläinen, Särkjärventie, Tesjoki

Rönnäs, Museotie, Isnäs

Kukuljärven ulkoilureitin uimapaikka, Ruotsinpyhtää

Lillbäston, Björkholmantie, Pernajan kirkonkylä

Koskenkylä, Staffaksentie, Pernaja

Riissalmi, Riissalmentie, Niemistö

valko

kiramo

Lillbäston

KESÄKOHTAA MISIA LAIVASILLALLA

Aamuin, päivin, illoin ja öinkin – Laivasillalla tapahtuu aina.

Aamukahvista purjehduskisoihin, suppailua, joogaa, melontaa, taidetta, ruokaa, musiikkia, diskoilua, historiaa, saunomista…

Miten näin pienelle alueelle voikin keskittyä niin paljon kesäelämää!

Laivasillalla sijaitsee Loviisan vierasvenesatama, joka kerää ympärilleen monia muitakin palveluja. Ja täältä lähtee Svartholman yhteysalus.

Ainutlaatuiseksi Laivasillan tekee sen historiallinen miljöö suola-aittoineen. Ne kätkevät sisäänsä ravintoloita, gallerioita, liikkeitä, museon ja saunankin.

KLASSISET VENEET

• 20.7.2024 Small Ships’ Race 2024

• 4.8. & 25.8.2024 Suolakuppi

• 8.9.2024 Äyskäri

SAUNO KLASSISESTI!

• Klassisten Veneiden suosittu sauna

• Laivasillalla on auki joka päivä klo 14-23.

• Saunan yhteydessä on mahdollisuus grillata ja viettää aikaa yhdessä isossakin ryhmässä.

• Varaa oma tai ryhmäsi saunavuoro soittamalla varausnumeroon 041 3147 569.

Österstjernan seilaakesää!pitkin

Nykyinen Österstjernan on rakennettu historiallisen esikuvansa mukaan, ja se tarjoaa menneiden aikojen tunnelmaa ja kiireetöntä matkantekoa tämän päivän purjehtijoille.

Aluksen kotisatama on Loviisan Laivasilta, ja sieltä Österstjernan järjestää jäsen-

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 – 1848 reitillä Loviisa – Tukholma. Se kuljetti sekä matkustajia että rahtia.

ja nuorisopurjehduksia. Österstjernan ry:n jäsenet toteuttavat purjehdukset talkootyönä, ja myös laivan ylläpito on talkootyötä vanhan ajan henkeen. Purjehdusretki Österstjernanilla koulutettujen kapteenien ja miehistön kanssa on elämys – ei muuta kuin valitse purjehduksesi ja astu laivaan!

10.-12.6.2024 NUORISOPURJEHDUS

Suomenlahdella 13.-15.6. NUORISOPURJEHDUS

Suomenlahdella 29.6. JÄSENPURJEHDUS

Loviisa – Pyhtään Kaunissaari – Loviisa 5.7. LADY-PURJEHDUS

20.7. SMALL SHIPS’ RACE 20.-21.7. ORRENGRUND

29.7. - 31.7. SAIL TRAINING 3.8. JÄSENPURJEHDUS

Loviisa – Pyhtään Kaunissaari – Loviisa

Ilmoittautumiset, tiedustelut ja lisäinfo: osterstjernan.fi

Kuvassa vasemmalta Håkan, Daniel ja Emil Tikander sekä Niklas Nordman.

NELJÄ MIESTÄ, YKSI UNELMAFUN RUN LOVIISA 2024

Niklas Nordman, Daniel Tikander, Emil Tikander ja Håkan Tikander ovat osallistuneet useita kertoja vauhtivenetapahtumiin LounaisSuomen saaristossa. Nyt heidän oma Fun Run -jenkkivenetapahtumansa avaa Loviisan kesäohjelman lauantaina 8.6. puoliltapäivin.

Meillä on ollut mukavaa Fun Run -tapahtumissa, joten päätimme, että tuomme sellaisen myös tänne Loviisaan.

Tuumasta toimeen ja tässä sitä ollaan!

Yleisö voi ihailla veneitä laiturissa ennen starttia ja sen jälkeen nauttia hienosta jenkkiautoista, jotka kerääntyvät rantapuistoon.

– Näyttely järjestetään yhteistyössä American Car Drivers Club Loviisa Ry:n kanssa. Sinne on tulossa satakunta jenkkiautoa, ja venekuntia tapahtumaan osallistuu 30-40, Nordman jatkaa.

Matka-ajo suuntautuu Laivasillalta Pellinkiin, Benitas Caféhen, jossa on omaa ohjelmaa, ja sieltä sitten takaisin Loviisaan.

Yhteislähtö Laivasillalta on tasan kello 12. Ja silloin jylisee – mutta ei kauan! Hetkessä veneet ovat jo määränpäässä Pellingissä.

– Suosittelemme, että yleisö tulee paikalle hyvissä ajoin jo kello 11, Niklas muistuttaa.

Kabbölen ohi veneet ajavat noin kello 12.30. Veneet palaavat Laivasillalle noin kello 16, ja sitten iltaohjelma voi alkaa.

Vipinää koko perheelle

Tapahtuma tuo vipinää Laivasillalle heti kesän alkuun, jolloin muutoin on vielä melko hiljaista.

– Loviisa Fun Runissa tapahtuu koko päivän, vaikka veneet ovat välillä poissa. Niklas Nordman kertoo, että myös pomppulinnat ja muut oheisohjelmat ovat maksuttomia, samoin iltabändi.

– Tähän tapahtumaan voivat osallistua kaikki halukkaat ja sen mahdollistavat sponsorimme. Kannattaa ehdottomasti tulla paikan päälle. Yhteisöllisyys on tässä se kaikista paras juttu, korostavat Loviisa Power Boat Clubin Ry:n pojat.

GALLERIA SALTBODAN ESITTÄÄ KESÄN 2024 NÄYTTELYT

Toukokuu: Careen B careenabelle

Kesäkuu: Leonor Ruiz Dubrovin leonorruizdubrovin.com

Heinäkuu: Daniel Palillo danielpalillo.net

Elokuu: Konsta Ojala (SaltFest Special - avajaiset Saltfestin yhteydessä) makeyourmark.fi/gallery/artist/ konsta-ojala/

Galleria auki ma-la 12-20, Sunnuntaina 12-18 Vierasvenesataman kahvila on auki päivittäin, satoi tai paistoi!

CEEDEELLÄ SOI

Eli virallisemmin Kahvila-Ravin- tola Laivasilta tarjoaa ihanaa ulkoilmamusaa ja biletystä.

Taatusti groovy meininki on loviisalaisten suosimassa Saltbodan Radio -ulkodiskoilussa Laivasillalla. Tänne ulkopaikkakuntalaisetkin tulevat mielellään. Meininki on leppoisaa, väki tanssii ja kesä hellii. Tanssikengät jalkaan ja diskoilemaan! Sateen sattuessa SBR svengaa Café Saltbodanin sisätiloissa.

SBR on viidentoista vuoden ajan tanssittanut meitä Loviisan yössä ja ottaa nyt ansaitun yhden keikan välikesän ja soittaa 2.8.2024! Be there, or be square!

Thomas Törnroos (49)

• Muusikko ja rummunsoitonopettaja

• Kuvataiteilija ja kissafani

• Naimisissa, kolme aikuista lasta

Sun 23.06

Sun 30.06

Sun 07.07

Sun 14.07

Sun 21.07

Sun 28.07

Sun 04.08

(SaltFest Special)

Sun 11.08

Sun 18.08

Sun 25.08

Onnea! SALTBODAN SOUL & JAZZ

TIME OUT 10 V.

Mr. Saltbodan Jazz Thomas Törnroosilla ja ravintola

Saltbodanilla on pitkä yhteinen historia.

Muusikko on esiintynyt Saltbodanilla vuodesta 1996.

– Jazzin juuret ovat bluesissa, sen maanläheisempää musiikkia ei olekaan. Jazzissa tärkeintä on löytää oma äänensä ja kertoa omaa tarinaa. Don´t play music, play life, Törnroos sanoo.

Saltbodanin rennot keikat ovat vaikeiden konserttien vastakohta.

– Soittajien keskittyessä ainoastaan musiikkiin yleisö suljetaan ulkopuolelle, mutta kun musiikkiin sisältyy elämää, se aukeaa kaikille. Yleisön ja muusikoiden välille syntyy ainutlaatuinen dynamiikka, jossa yleisö ja bändi innostavat toisiaan.

Törnroosin mukaan moni pitää jazzista tietämättään, ja musiikista voi nauttia monin tavoin. Saltbodanillakin jotkut istuskelevat ravintolassa, toiset ulkona terassilla tai paviljongin penkeillä ja satunnaiset ohikulkijat pysähtyvät kuuntelemaan pyöriinsä nojaillen. Kaikki tyylit ovat sallittuja.

Saltbodanilla keikat ovat rajattoman avoimia kaikille ja sisäänpääsy ilmainen.

– Matala kynnys on äärettömän tärkeä. Kuuntelemaan pääsee, vaikka olisi työtön tai koditon. Jazz kuuluu kaikille, Törnroos sanoo.

Lue Thomas Törnroosin koko haastattelu pikkukaupunki.fi-sivustolta. Alkuperäinen pitkä teksti on julkaistu kesäkuun 2023 Pikkukaupunki-lehdessä.

”Jazzissa saa soittaa väärin, kunhan pelastaa tilanteen. Ei siis haittaa, vaikka menisi metsään! Formulakisatkin ovat tylsiä, jos autot ajavat peräkanaa. Parhaat tilanteen syntyvät, kun joku kurvaa vähän nurmikon kautta. Sellaista elämä on. Kaikki tekevät jatkuvasti virheitä, mutta yleensä jotenkin aina selvitään. Jazz on inhimillistä musiikkia”.

KESÄN KUUMIN KIMONO!

Aamutakki, saunatakki tai kimono - mutta ennen kaikkea uniikin käsityön, kierrätyksen, jätteen synnyn ehkäisyn paikallinen ekologisen muodin suunnannäyttäjä!

Sitä eivät ole ommelleet kaukomaiden pikku kätöset huonoissa työolosuhteissa, vaan nämä kimonot on suunnitellut, sommitellut ja valmistanut artesaani, puvustaja ja valokuvaaja Virpi Lehtinen Hänen käsissään ovat syntyneet myös uniikit Loviisa Baby -nutut, jotka Loviisan kaupunki antaa lahjaksi vastasyntyneille.

Kankaat ovat loviisalaisten lahjoittamia – pehmeitä, elämää nähneitä ja monille jopa lapsuudesta tuttuja. Etsi omasi!

Näitä kimonoja voi käydä katsomassa ja ostamassa Pikkukaupunki-lehden toimituksesta aukioloaikoina klo 9–15 Kuningattarenkatu 13, Vanhan Postin tiloissa torin laidalla. Kimonon hinta on 140 euroa.

KENU IS BACK –jamyös!Johan

Loviisalaisille Shellin ajoilta tuttu kaksikko Kenneth Carlsson ja Johan Malmberg palvelevat asiakkaita uusissa rooleissa Mannerheiminkadun varrella.

Uuden kahvila–huoltamo ”Garniksen” yrittäjänä toimii Kenneth, joka ehti työskennellä talossa yli kaksikymmentä vuotta. Pitkän työrupeaman Shellillä on tehnyt myös Johan Malmberg.

Kiva huomata, miten paikka on herännyt jälleen eloon. Sinne kokoonnutaan turisemaan niitä näitä, syömään, kahvittelemaan – ja tietysti tankkaamaan. Vastassa ovat aina palvelualttiit iloiset kasvot – kiitos Garnis!

LOVIISAN PISARAT NEULOTTUINA

Tuija Klausin suunnittelema Loviisan pisarat -villapusero on suosittu malli neulojien parissa. Pisaraperhe on saanut jatkoa villatakin ja villasukkien muodossa. Kaikkien näiden ohjeet voit ladata ilmaiseksi Loviisan kaupungin sivuilta loviisa.fi/villapaita.Etkö osaa kutoa? Ei hätää, villapuseroita on myös myynnissä Marimeten loppuunmyynnissä Aleksanterinkadulla.

ITÄMERIPÄIVÄ

LOVIISASSA TORSTAINA

29.8.2024

Itämeripäivänä Loviisassa tapahtuu siellä sun täällä. Ruusurannassa ja Kruununsillan länsipäässä on toimintaa päivällä koululaisryhmille ja myöhemmin iltapäivällä yleisölle.

On ongintaa yhteistyössä Koskenkylänjoen kalatalousalueen kanssa, tutustumista kalankäsittelyyn, kalan anatomiaan ja eri kalalajeihin sekä Itämeren mielenkiintoiseen lajistoon ja vieraslajeihin.

Merenkulkumuseoon on ilmainen sisäänpääsy ja Loviisan oppaat esittelevät Loviisanlahden ympäristön historiaa, ja samalla kerätään roskia matkan varrelta. Tarkista kellonaika kaupungin kanavista.

Itämeripäivän pulahdus Plagenin uimarannalla 29.8. klo 18 alkaen ja Plagenin kioskilla on Lyhtyjen ilta ja tunnelmamusiikkia.

Ari Heinilän Minun mereni -elokuva esitetään Kino Marilynissä klo 17. Esitys on ilmainen.

tapahtumat.loviisa.fi

itämeripäivä.fi, östersjödagen.fi

Fylla!

Vanha ”Degeri” on nyt uusi Fylla, Mirva Moision ja Matti Rahkosen luotsaama rento seurusteluravintola. Tutussa lasikulmassa Mariankadun ja Brandensteininkadun kulmassa kohtaavat niin nuoret kuin vanhat viettämään etkoja, jatkoja tai muuten vaan seurustelemaan.

Ravintola ja keittiö ovat auki päivittäin ja listasta löytyvät niin pienet napostetavat ja salaatit kuin ruokaa isompaankin nälkään.

ONNEA JA KIITOS MACU!

Pikkukaupunki-lehti onnittelee – ja kiittää – Marcus ”Macu” Sjöholmia hänen elämäntyöstään eli Macus Music -musiikkiliikkeen pitämisestä Loviisassa jo 30 vuotta. Täältä on moni lapsi saanut ensi kitaransa tai rumpusettinsä. Ja kaikki neuvoja. Macu on auttanut äänentoiston kanssa, hankkinut levyjä, virittänyt kitaroita ja ehtinyt vielä itse soittaa torvisoittokunnassa! Kiitos Macu Loviisan musiikkielämän puolesta – työsi on oikea kulttuuriteko.

AKTIVISTI!

Kaislikossa suhisee – ei tosin se kuuluisan lastenkirjan vesirotta, vaan loviisalainen

Merita Bengts.

Hän se siellä kerää roskia ja oksia. Katkoo kaisloja ja raahaa niitä ylös vedestä. Merita Bengts on esimerkki siitä, kuinka paljon yksikin aktivisti voi saada aikaan kaikkien kaupunkilaisten viihtyisyyden hyväksi.

Bengts aloitti kaupungin ilmeen parantamisen vuonna 2002 käytyään aamuisin Plagenin uimarannalla uimassa. Silloin vesi oli mutaista ja löyhkäävää.

Bengts kantoi mönjää ja roskaa kymmeniä pussillisia pois ja kaupunki toimitti tilalle puhdasta hiekkaa. Näin kaupunkilaiset saivat kauniin uimarannan.

Siitä lähtien Bengts on kulkenut rannoilla keräämässä jos jonkinlaista roskaa ja ryönää, jota me jätämme jälkeemme. Eläintenkin takia, ei vain meidän ihmisten.

– Lintu oli jäänyt jalastaan kiinni siimaan. Se saatiin pelastetuksi. Kerään myös lasia vaarantamasta koirien tassuja.

Bengts on löytänyt kettinkejä ja ikivanhoja verkkoja, jotka hän on raivannut esiin omin käsin. Sahaniemessä hän on kerännyt läjittäin koirankakkapusseja. – Kakat on laitettu pussiin, mutta pussit heitetty maastoon. Linnut nokkivat niitä, ja rikkinäisiä pusseja on joka paikassa. Pyysin lisää astioita koirien jätöspusseille, ja niitä toimitettiin heti. Kyllä kaupungilta apua saa, kunhan osaa pyytää nätisti, Bengts hymähtää. Hän on tehnyt valtavan työn myös siistiäkseen rantoja kaisloista. Kurtturuusukin on saanut kyytiä. Vaikka työ on rankkaa, kaunis kädenjälki palkitsee. – Kaisloja leikataan tänä kesänä. Tavoitteena on, että ne eivät enää kasva uudestaan, kun tehdään useampi leikkuu. Rannasta tulee nyt kaunis, Bengts iloitsee.

Loviisalaisella psykoterapeutilla

Markus Lampelalla on ollut aina halu auttaa ihmisiä.

TyönäKOKO ELÄMÄN KIRJO

Markus Lampela on nähnyt työssään ihmisten uupumisen ja työelämän ja yhteiskunnan kasvaneet paineet.

Nuorena miehenä

Markus Lampela tuli tunnetuksi laulajana, kun hän osallistui tangomarkkinoille ja sai levytyssopimuksen.

Vaikka artistin ura aikoinaan jäi taka-alalle, halu auttaa hädässä olevia ihmisiä kantoi eteenpäin. Lampela suoritti neljän vuoden AMK-ensihoitajan tutkinnon ja toimi työssä viime vuoden joulukuuhun saakka.

Avun tarve on kasvanut

Työ oli antoisaa, mutta myös henkisesti ja fyysisesti raskasta.

– Olin lapsesta saakka ihaillut ambulanssihenkilökunnan työtä. Se oli minulle sankariammatti, jossa autetaan hädässä olevia. Ensihoitajan työ tarkoitti minulle juuri sitä.

Ensihoitajana Lampela työskenteli Helsingissä, ja näki siinä koko elämän kirjon syntymästä kuolemaan.

– Olen ollut avustamassa synnytyksiä ja elvyttämässä ihmisiä hankalissakin olosuhteissa. Lasten hädän kohtaaminen on ollut vaikeaa.

Hän on nähnyt työssään myös terveydenhuollon haasteet, ihmisten hädän ja siihen vastaamisen vaikeuden.

Kolme vuotta sitten Lampela otti uuden harppauksen urallaan aloittaessaan psykoterapeutin opinnot Turun yliopistossa ja Helsingin Psykoterapiaseurassa. Vuoden kuluttua hän valmistuu, mutta voi jo harjoittaa psykoterapeutin ammattia. Hänellä on vastaanotot Loviisassa ja Helsingissä.

– Psykoterapian tarve on valtava nykyään. Varauskirjat täyttyvät, eivätkä psykoterapeutit pysty vastaanottamaan kaikkia avun tarvitsijoita, kun tarve on akuutti. Psykoterapeutteja tarvitaan, mutta kou-

lutus on suuri investointi taloudellisesti. Toivon, että muutosta tähän tulisi, Lampela pohtii.

Hän ei lähde arvailemaan, miksi nykyään terapian tarve on niin valtava. Tosiasia kuitenkin on se, että ihmiset eivät ole tyytyväisiä elämänlaatuunsa, ja monet ihmiset uupuvat työssään ja ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

– Osasyy on myös korona, joka lisäsi yksinäisyyttä, ahdistusta ja masennusta. Se ei kuitenkaan selitä kaikkea avun tarvetta.

Musiikki mukana elämässä

Musiikilla on valtava terapeuttinen vaikutus. Vieläkö Markus Lampela laulaa?

– Kyllä musiikki on edelleen vahvasti elämässäni. Asumme nykyään Kuningattarenrannan asuntomessualueella, ja meillä on kotona studiokin. Käyn kesäisin Loviisassa musiikkitapahtumissa. Ei musiikki ole mihinkään elämästäni kadonnut!

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

extempore piknik Kesäpäivä plagenilla

Ystävät yhteen ja nyyttärit pystyyn.

Piknikille on yllättävän helppo valmistaa monipuoliset tarjottavat, joissa on helppo ottaa eri ruokavaliot huomioon.

Nauttikaa!

Plagenilla viihtyy vaikka koko päivän. Lentistä, mölkkyä, frisbeetä, kuntolaitteilla touhuamista, släkkäilyä ja spikeballia.... Mistä ikinä tykkäättekin!

Oheisten reseptien mukaisesti tehdyt eväät valmistuvat helposti. Kun tuplaat reseptien mukaisesti tehdyt eväät, ne riittävät mainiosti myös isommalle porukalle.

sivu repestei

Booli on sopivan raikas ja sammuttaa hyvin janoa kuumana kesäpäivänä. Alkoholiton booli on loistava vaihtoehto, pistät vaan mehua viinin tilalle.

Mustikkapannukakku, noin 8 kpl

2 dl maitoa

(kauramaito toimii myös hyvin)

1/2 dl soodavettä

1 kananmuna

1/2 tl suolaa

2 tl sokeria

2 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 tl leivinjauhetta

1 dl mustikoita voita paistamiseen

Sekoita keskenään vehnäjauhot ja leivinjauhe. Lisää kuivat aineet edellisiin. Sekoita taikina tasaiseksi. Jos käytät tuoreita mustikoita, voit sekoittaa ne taikinan joukkoon. Jos käytät pakastemustikoita, suosittelen lisäämään ne suoraan pannulle ja pannukakun päälle, jotta ne eivät värjää koko taikinaa liilaksi. Anna taikinan seistä noin 10-15 minuutin ajan ennen paistamista. Paista voissa pannulla.

Hedelmäbooli

• 1 osa punaviiniä

• 1 osa appelsiini- tai veriappelsiinimehua

• 1 osa sitruunan makuista mehukivennäisvettä

• Hedelmiä ja paljon jäitä

Quiche

Pohja:

Valmis lehtitaikina

Täyte:

100 g purjoa rasia kirsikkatomaattia

3 dl ruokakermaa

1,5 dl ranskankermaa

3 munaa

70 g emmentaalijuustoraastetta 70g fetajuustoa

1 tl mustapippuria

Suolaa

1 rkl tuoretta timjamia (hienonnettuna)

1. Halkaise, huuhtele ja hienonna purjo. Vatkaa kerma, ranskankerma, munat, juustoraaste ja mausteet keskenään.

2. Levitä lehtitaikina piirasvuokaan.

3. Ripottele purjot ja kinkut piiraspohjalle. (Ei tarvitse esipaistaa.) Levitä päälle juustokermaseos.

4. Paista noin 180 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes täyte on paistunut kauniin väriseksi. Viimeistele Quiche tuoreella timjamilla.

Palomies joka pelastaa kissoja ja ihmisiä

Palomiehen työ on paljon muutakin kuin palojen sammuttamista. Pelastustyö on palkitsevaa, mutta joskus se menee ihon alle.

Jakke-koira innostuu vallan haukkumaan häkissään. Häntäkin vispaa iloisesti tervehdykseksi. Jakke on hirvikoirauros, rodultaan jämtlanninpystykorva, ja vielä nuori ja kovin innokas. Pian se pääsee sarvilahtelaisen isäntänsä Kimmo Stengårdin kanssa metsälle.

62-vuotias Stengård on palomies, ja pian eläkkeellä. Hän käyttää itsestään palomies-titteliä, vaikka nykyään puhutaan pikemminkin palohenkilöstä tai palopelastajasta tai vain pelastajasta.

– Palomiehen työ on paljon muutakin kuin tulipalojen sammuttamista. Työhömme kuuluu paljon pelastustehtäviä, joita teemme ambulanssihenkilökunnan kanssa yhdessä ja erikseen, hän kertoo.

Elämää Sarvilahden maisemissa

Stengård on asunut talossaan Loviisan Sarvilahdessa vuodesta 2001, jolloin hän itsekin oli mukana lähes jokaisessa rakennusvaiheessa.

Naapuritalossakin hän on asunut. Siinä asuu edelleen hänen isänsä Rainer Stengård. Isä-Stengård huolehtii teiden kunnossapidosta ja talvella lumenajosta, joten pihalla on monenlaisia työajoneuvoja. Kimmo on asunut myös isoäidin puutalossa, joka uinuu myös pihapiirissä. Ja jos kuljetaan Suur-Sarvilahden kartanon taakse, löytyy sieltäkin tuttuja paikkoja.

– Olen asunut seuraintalon Svenskborgin yläkerrassa ja sen lähellä vanhassa koulussa, johon perustettiin aikoinaan kolme asuntoa. Sinne muutin vielä kertaalleen takaisin isoäidin talosta ennen kuin ostin tämän tontin ja aloitin rakennuttamisen, hän muistelee vahvasti Sarvilahden maisemiin juurtunutta elämäänsä.

Tulipalokesiä

Vielä tänä päivänä on kivenheiton päässä Sarvilahden vapaapalokunnan rakennus, joka kiinnosti Kimmoa jo pikkupoikana. Olihan se jännää, kun sireeni ulvoi! Hälytys vapaapalokunnalle tuli Loviisan hätäkeskuksesta, jolloin vapaaehtoiset lähtivät kiireellä paikalle. Hälytyssireenin ääni kuului kilometrien päähän aina kerrallaan minuutin verran.

– Kyllä hälytykseen liittyi kutkuttavaa jännitystä siitäkin huolimatta, että tiesin sen merkitsevän jotain pahaa asiaa.

En tietenkään toivonut kenellekään vaaraa, mutta jokin tuossa touhussa kiinnosti, Kimmo pohtii.

Kun Pernajan silloinen palopäällikkö LarsErik Lindholm pyysi varhaisteini-ikäistä poikaa mukaan vapaapalokuntaan, hän suostui. Kun Lindholm myöhemmin houkutteli Kimmoa palokuntaan ihan virallisesti töihin, alkoi ajatus kypsyä.

– Vuoden 1983 alussa menin sijaiseksi palokuntaan, ja parin vuoden päästä sain viran. Ensimmäistä virallista palomiehen keikkaa Kimmo ei muista, mutta luultavasti se on ollut yksi niistä tavallisimmista, eli maasto- tai metsäpalo. Niitä on ollut viime kesinä itäisellä Uudellamaalla aivan liikaa.

Viime kesänä oli kahden viikon aikana sammutettavana kaksikymmentä tulipaloa. Maasto- ja metsäpalot syttyvät kuivina kesinä, kun ihmiset käyttävät huolimattomasti tulentekovälineitä eivätkä sammuta nuotioita kunnollisesti. Siis, jos niitä edes saa sytyttää!

Aina ihminen ei kuitenkaan ole syypää. – Ukkosilla salamat sytyttävät maastoa ja metsiä, Stengård tietää.

Sitten hän vaikenee. Syy siihen on se, että keskustelu kulkee vuosia sitten Loviisassa tapahtuneeseen tuhopolttosarjaan, joka järkytti ihmisiä jopa valtakunnan laajuisesti. Stengårdin mielestä median kannattaisi miettiä, milloin ja miten julkaista tällaisia uutisia. Ne voivat nimittäin innostaa muita tuhopolttoaikeisia.

– Siksi emme kommentoi näitä tapauksia.

Sopiva työrytmi

Kimmolle on sopinut hyvin työrytmi, jossa ollaan vuorokausi pelastuslaitoksella töissä, ja sitten on kolme vuorokautta vapaata. Se sopii hänelle kuin ”hansikas käteen”. Päivystysvuorossa ollaan toki valmiita lähtöön, mutta luonnollisesti leijonanosa on muuta kuin sammutus- tai pelastustyötä.

– Silloin me kunnostamme kalustoa ja kouluttaudumme. Aina tulee jotain uutta opittavaa. Meillä on myös mahdollisuus käyttää kuntosalia. Kerran vuodessa on rankka kuntotesti, jossa käymme kuntoa monipuolisesti testaavan radan läpi.

Fyysisen kunnon lisäksi palomiehiltä vaaditaan rauhallisuutta ja kuuntelemisen taitoa.

Kun ihminen on hädässä, usein paikalle lähtee ensin pelastuslaitos. Silloin pelastajien täytyy tehdä nopeasti arvio avun tarpeesta.

– Liikenneonnettomuudet, sairauskohtaukset, putoamiset ja muut onnettomuudet ovat tilanteita, joissa apuamme tarvitaan. Meneekö työ koskaan ihon alle? Kimmo Stengårdin ilme paljastaa paljon. Varjo kulkee silmien yli.

– Pakko myöntää, että menee. Etenkin, kun hädässä ovat lapset. Meille on tarjolla rankan tilanteen jälkeen henkistä apua. Kissoja puista, joutsenia jäiltä

Ja sitten on vielä pakollinen kysymys. Onko Kimmo Stengård kollegoineen pelastanut puista kissoja?

– Varmasti kymmeniä. Kissahan kiipeää niin ylös kuin puuta riittää ja oksa kantaa. Jos kissa ei parin vuorokauden jälkeen ole tullut omin voimin alas, voi soittaa apua paikalle. Harvemmin on puista löytynyt kissojen luurankoja, hän keventää.

Myös muut eläimet, kuten linnut, käärmeet ja eläinten poikaset huolestuttavat aika ajoin ihmisiä. Onko totta, että joutsenet voivat jäätyä kiinni jaloistaan, kuten PMMP-yhtyeen laulussa sanotaan?

– Yleensä eivät. Ihmiset saattavat tulkita eläimen tilanteen väärin. Mutta aina olemme valmiit auttamaan, hän painottaa.

Varsinainen ikiliikkuja

Yli neljäkymmentä vuotta pelastajana on Kimmo Stengårdille riittävästi. Vielä 1980-luvulla palomiehet pääsivät eläkkeelle 55-vuotiaina, mutta nykyään he eläköityvät saman ikäisinä kuin muutkin. Koska lääketiede korjaa yhä paremmin muun muassa nivelrikkoja, myös pelastajat pysyvät pitempään työkykyisinä.

Stengårdilta on leikattu onnistuneesti lonkka, olkapää ja viime kesänä vielä polvikin. Kunto pysyy hyvänä, sillä hän tekee yrityksensä kautta metsäalan töitä. Niitä hän aikoo jatkaa, ja tietenkin myös hänelle tärkeää metsästysharrastusta.

Syksyllä hän lähtee metsälle Jakke-koiransa kanssa.

– Olen paikoillani vain nukkuessani. Muuten olen varsinainen ikiliikkuja – ja sitä paitsi erittäin huono sanomaan kenellekään ei, hän naurahtaa.

Ystäväkerhossa jutellaan, kahvitellaan, lauletaan ja jumpataan kroppaa ja aivoja.

Ennen kaikkea pidetään hauskaa ja tavataan ystäviä.

Palvelutalo Esplanadin päivätoimintahuoneesta kuuluu iloinen puheensorina.

Palvelutalo Esplanadissa YSTÄVÄT KOHTAAVAT

Pöydän ympärille kahvi- ja mehutarjoilun äärelle on kerääntynyt joukko senioreita juttelemaan ja kahvittelemaan Ystäväkerho-tapaamiseen. Paikalla on myös pehmeä ja ruskea ystävä, nimittäin Juko-koira.

Ystäväkerhotoiminnan järjestää Loviisan senioriyhdistys ry kahdesti kuussa perjantaiaamupäivisin. Tänään ohjaaja Sonja Korjus jakaa kaikille lauluvihkoset, koska laulaminen on tärkeä osa toimintaa. Sitä mieltä ovat myös Arja Vauhkonen ja Kirsti Keckman. He istuvat hetken kahdestaan isoissa nojatuoleissa jutellen keskenään. Muistellaan muun muassa sitä, keitä lapsia ja lapsenlapsia opettajanakin toiminut Keckman on opettanut vuosikymmenten varrella.

Piristys arjen keskelle

Yhteisiä tuttuja on paljon. Vauhkonen asuu

palvelutalossa, mutta Keckman tulee kerhoon Loviisan Attendosta.

– Parasta täällä on tuttujen tapaaminen. Kivaa vaihtelua arkeen. Ystäväkerho on todella tervetullut piristys arjen keskelle, Keckman ja Vauhkonen kiittävät. Keckman nauttii erityisesti laulamisesta, sillä hän on ollut aina innokas laulaja. Hän tosin pahoittelee sitä, että sairauksien takia ääni ei aina ole ihan terässä. Hän kuitenkin kannustaa mielellään muita laulamaan. Taustalla raikuu jo ”kevät toi kevät toi muurarin”.

– Olen itse laulanut Senioriitat-yhtyeessä, hän kertoo.

Vaikka on tärkeää jutella ja viihtyä yhdessä, on ystäväkerholaisten mielestä mukavaa sekin, että Korjus on keksinyt aina jotain kivaa tekemistä. Pelataan pelejä, askarrellaan, jumpataan ja joskus jopa leivotaan.

Yhdessä on tehty karjalanpiirakoita, korvapuusteja ja joulupipareita. Yleensä tunnin mittainen Ystäväkerho venähtää pitemmäksi.

Hauskaa aivojumppaa

Kerho on kaikille avoin, eikä ikärajaa ole. Jokainen voi osallistua tuolijumppaan omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tärkeää on lähteä liikkeelle ja tapaamaan muita, ja tänäänkin ensikertalainen otetaan vastaan halauksin. Kaikesta näkee, että Loviisan senioreiden edustajille kerho on sydämenasia. Taukoa kerhotoiminnassa ei pidetä edes kesäisin.

Keckmanin ja Vauhkosen mielestä tärkeää on myös se, että hauskuuden lisäksi aivoja jumpataan tehokkaasti. Vauhkonen tekee mielellään sanaristikoita, ja Keckman ratkoo sudokuita. Tänään Korjus on kehittänyt sanaleikin, jossa pitää keksiä sanalle kaksi eri merkitystä. Sana on nuoli.

– Tuli mieleeni laulun sanat Sydämeeni nuolen sain. Juko-koirasta keksin, että se nuoli kättäni, Keckman hymyilee.

HYVÄ PETER!

Katja ”Muracell” Muranen

Liikunta merkitsee minulle… henkisesti hyvää oloa. Moni ongelma on ratkennut lenkkipolulla tai luonnossa kävellessä. Aina ei tarvitse antaa kaikkeansa, vaan vähempikin riittää, ja liike auttaa pieniin kremppoihinkin.

Lapsena innostuin… laskettelusta. Jo kolmevuotiaana kinusin vanhemmiltani pääsyä laskettelumäkeen mukaan. Harrastin liikuntaa monipuolisesti, esimerkiksi pesäpalloa ja yleisurheilua.

Tällä hetkellä… treenaan crossfitia. Olen harrastanut lajia 11 vuotta. Olen siis tainnut hurahtaa siihen ihan kunnolla.

Valmistuin… viime keväänä liikuntatieteiden maisteriksi. Aikuisopiskelu oli

Eräs loviisalainen rouva

etsi kaupoista tietynlaista isoa suklaarasiaa lahjaksi annettavaksi, mutta ei löytänyt haluamaansa.

Kun hän mainitsi asiasta K-Market Kuningattarenrannan kauppiaalle, tämä vastasi:

”Ei hätää, olen juuri menossa Helsinkiin. Voin tuoda sellaisen teille.”

Tämä tapahtui joulun alla, ja rouva muistelee vielä kesän kynnykselläkin, miten ilahtunut hän tuolloin oli.

– Parasta palvelua, ja miten ystävällistä!

Ihmisten kohtaamiset yhteisössämme ja kaupalla on se missä me halumme olla parhaita. Ja viitseliäisyydessä. Moni asia on vain kiinni vain viitseliäisyydesä, kauppias itse kertoo.

Hyväntuulinen ja kekseliäs kauppias Peter Hortling on kuin luotu yhteisölliseen Loviisaan.

Miten pienillä asioilla voikaan saada ihmisille hyvän mielen niinkin arkisella asialla kuin kauppareissulla. Vähän hymyä, ja taas mennään…

Samainen kauppias on tarjonnut koululaisille välipalaksi ilmaisia banaaneja ja lainannut lapsille kauppareissun ajaksi keppihevosia. Pienet koiratkin voi kyydittää kärryissä ostosten aikana, kunhan on oma alusta mukana. – Emme kilpaile neliöidemme määrällä. Tärkein tuotteemme on ja tulee aina olemaan itse asiakaspalvelu.

Toimitus tykkää meiningistä!tästä

Katja on ikiliikkuja, jolle liike on lääkettä. Joskus on kiva myös löhöillä sohvalla.

minulle eräänlainen irtiotto arjesta samanhenkisten ihmisten kanssa.

Haasteeksi aikuisopiskelussa koin… yliopistomaailman vierauden. Pohdin monesti, että osaanko, koska aiemmasta opiskelusta oli kulunut jo niin pitkä aika. Tyttäreni kannusti minua luottamaan itseeni.

Työskentelen… JoPo-opena. Toivoisin, että lapset ja nuoret harrastaisivat monipuolisesti liikuntaa. Kokeilemalla eri lajeja löytyy itselle oikea laji, eikä liikuntaa tarvitse harrastaa niin vakavissaan, kunhan liikkuu.

Vedän jumppia… LGF:ssä. Parasta siinä on hyvä fiilis, tutut ja uudet jumpparit. Saan itse heistä voimaa.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

Pia Lohikoski löysi unelmiensa mökin Ahvenkoskelta.

Mökki KIVIEN KESKELLÄ

Kun näin tämän paikan ensimmäisen kerran, ajattelin, että eihän tällaista voi olla!

Tontilla on mökki, aitta, sauna, huussi ja entinen navetta. Pihan reunalla on ulkokeittiö, ja metsän kupeessa ylhäällä on terassipergola.

Tonttia hallitsevat lukuisat suuret sammaleiset kivet. Onneksi kivet on jätetty, eikä niitä ole poistettu rakennusten tieltä. Kivien lomitse kulkee polkuja, ja muutama iso järkäle on ihan mökin kupeessa kiinni. Yksi isoista kivistä on jännästi piiloutunut suuren köynnöskasvin alle.

Keväällä piha rönsyilee ja tuoksuu, kun syreenit ja omenapuut kukkivat. Humalan kanssa hieman väännän, sillä se yrittää väkisin kiivetä mökin katolle. Pihalta pääsee suoraan marja- ja sienimetsään.

Rantakin on tuossa ihan lähellä, ja meillä on siellä oma laituripaikka ja ikivanha soutuvene. Käymme usein myös uimassa.

Pidän kovasti Ruukin luonnosta, kirpputoreista ja kahviloista. Muutenkin Loviisassa on paljon nähtävää. Kaikilla kylillä emme ole tosin vielä ehtineet käydä.

Asumme Keravalla, ja työni on kiireistä. Pyrimme kuitenkin aina viikonloppuisin tulemaan tänne Ahvenkoskelle. Kun en ole täällä, mieli kaipaa jo mökille. Onneksi mökkimatka ei ole pitkä, vain 55 minuuttia. Kun auto sitten starttaa Keravalla, olen jo ajatuksissani mökillä Loviisassa.”

”Viime kesä oli viides täällä Ahvenkoskella.”

Pia Lohikoski

HYVÄN OLON KEIDAS KESKELLÄ KAUPUNKIA

Täällä asiakkaita vastassa ovat ekokampaajat Kira Sivén ja Sarita Pihtsalmi sekä shiatsuhoitaja Päivi Räikkönen ja akupunktiohoitaja Soile Støa. Yhdessä he tarjoavat paletin lempeitä hoitomuotoja.

Ekokampaajakoulutuksessa tavanneet Sarita ja Kira löivät hynttyynsä yhteen kesällä 2018, ja niin sai alkunsa Indryan. Saritalla oli jo entuudestaan parturiliike Loviisassa, mutta Kiran muutettua Porvoosta Loviisaan syntyi ajatus yhteisestä hoitolasta. Ei aikaakaan, kun mukaan liittyivät shiatsuhoitaja Päivi Räikkönen sekä akupunktiohoitaja Soile Støa.

Luonto ja ihminen keskiössä – Ekokampaajina meille on tärkeää luonto ja ihmisen hyvinvointi. Kaikki käyttämämme aineet ovat luonnollisia ja luontoon hajoavia. Hoidamme hiuksia,

Torin laidalla, sopivasti suojassa seurakuntakeskuksen ja vanhan säästöpankkitalon kainalossa, on muutama porras. Sieltä voi nousta suoraan hyvän olon keitaaseen - Indryaniin.

päänahkaa ja ihmisiä kokonaisvaltaisesti, Sarita kertoo.

Samalla he parturoivat, leikkaavat ja tekevät kampauksia.

– Lisäksi teemme intialaista päähierontaa ja rentouttavaa Raindrop-hierontaa. Shiatsuhieronta ja akupunktio täydentävät palveluitamme, Sarita jatkaa.

Hyvän olon keitaan palvelupalettia täydentävät Shiatsu – kokonaisvaltainen, kehoon ja mieleen vaikuttava hoitomuoto. Akupunktio on osa kiinalaista yli neljätuhatta vuotta vanhaa lääketiedettä. Sillä on saavutettu hyviä tuloksia muun muassa kivun lievittämisessä.

Akupunktio soveltuu etenkin migreenin, niska- ja hartiaseudun kiputilojen sekä lihasjännityksen ja selkäsärkyjen hoitoon.

Ekokampaamo Indryan Brandensteininkatu 11 ekokampaamoindryan.fi 050 400 2396

PLAGENIN UIMARANNALLA

Uimaranta Plagenilla nähdään elokuisen tähtitaivaan alla elokuvaesitys, joka on kaikille avoin ja maksuton. Elokuva alkaa auringonlaskun jälkeen noin klo 21.30. Ota mukaan viltti tai muu istuma-alusta, illalla tulee viileä vaikka olisi lämmin yö.

Ulkoilmakonsertin järjestävät Nina Wiklund ja Sini Hakkarainen yhdessä Pop Up Kino Helsingin kanssa. TERVETULOA!

La 10.8.2024 21.00-23.30 Kapteenintie 5, 07920 Loviisa

LOVIISA FORUM

Loviisa Forum tulee taas! Tänä vuonna se on yksipäiväinen keskustelu- ja kulttuuritapahtuma. Luvassa on mielenkiintoisia keskusteluja ja haastatteluja sekä kulttuuri- ja musiikkiesityksiä. Tilaisuus on avoin ulkoilmatapahtuma on suunnattu niin asukkaille, yrityksille kuin matkailijoille. Luvassa myös yhteislaulua päivän päätteeksi!

La 8.6.2024 11.00-15.00 Loviisan tori, Brandensteininkatu, 07900 Loviisa

YHTEISLAULUILTAALLSÅNG PÅ TORGET

Jo perinteinen Loviisa Forum -päivän päätös, yhteislauluilta, tapahtuu tänä vuonna torilla. Yhteislaulua johtaa muusikko Kalle Katz. Tule mukaan iloiseen joukkoon laulamaan suomen- ja ruotsinkielisiä lauluja! Lauluvihot jaetaan paikan päällä ja kerätään talteen tapahtuman lopuksi.

La 8.6.2024 15.00-16.00

Loviisan tori, Brandensteininkatu, 07900 Loviisa

Tiina ja Sami Ylikahri halusivat kunnioittaa

talon henkeä ja luonnetta. Työmatkat

Helsinkiin tuovat

tervetullutta omaa aikaa

lapsiarjen keskelle.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

VANHA METODISTIKIRKKO muuttui lapsiperheen kodiksi

Lapsetkin ovat asettuneet hyvin Loviisaan, jossa he voivat leikkiä ulkona ja liikkua isoa kaupunkia vapaammin.

Muutama vuosi sitten kolmilapsinen Ylikahrin perhe alkoi miettiä mahdollista muuttoa pois pääkaupunkiseudulta. Tiina ja Sami Ylikahri eivät käyttäneet kuitenkaan tunnettua harppitemppua, jossa harpilla piirretään säde Helsingin ympärille, ja rajataan näin itselle sopiva muuttoalue.

Tiina ja Sami asettivat mielessään uuden kotinsa jonnekin Uudenmaan alueelle.

Molemmilla on työpaikka Helsingissä, vaikka Sami pystyy osin pyörittämään omaa tapahtuma- ja lavastealan yritystä myös kotona. Aiemmin he olivat asuneet Helsingin ytimessä Ullanlinnassa viehättävässä ja erikoisessa loft-asunnossa.

– Rakastimme Helsinkiä! Sen kahviloita, ravintoloita, kulttuuria ja sykettä. Mutta pienten lasten kanssa kaupungissa asuminen oli haastavaa. Oli ihanaa käydä ulkona puistoissa, mutta sinne lähteminen oli aina oma urakkansa, Tiina Ylikahri muistelee pikkulapsiarkea kaupunkimiljöössä.

Harkintaa tarvittiin

Muutettuaan Helsingistä Espooseen myös

lasten tuleva koulunkäynti alkoi mietityttää. Miten koulumatkat sujuisivat?

Ajatus kauemmaksi muuttamisesta alkoi itää – siitäkin huolimatta, että Ylikahrit arvostivat kovasti asuinalueensa monikulttuurisuutta ja tiivistä kanssakäymistä naapureiden kanssa.

Päätös uudesta kodista ei syntynyt hetkessä, vaan he etsivät vaihtoehtoisia koteja puolitoista vuotta. He harkitsivat kerrostalokoteja, rivareita ja omakotitaloja.

Loviisa ei ollut mitenkään ykkösenä listalla, vaikka Sami on asunutkin kaupungissa nuorena isänsä luona. Sitten Tiina ehdotti äitienpäiväkäyntiä Loviisassa.

Näin vanha metodistikirkko Suolatorin kupeessa sai uudet asukkaat.

– Olin nähnyt talosta ilmoituksen, mutta tiesin, että Samin pitää tutustua taloon rauhassa, Tiina sanoo.

Kun Sami näki talon, ostopäätös tapahtui nopeasti, oikeastaan parissa tunnissa.

– Sen verran meillä oli aikaa jättää tarjous, joka meni onneksi läpi.

– Saimme omankin kotimme myydyksi pian, Sami kertoo.

Samilla on oma verstas kodissa, ja osan töistään hän voi tehdä kotoa.

Tänä kesänä vanhaan

metodistikirkkoon tulee espanjalainen perhe, ja Ylikahrit suuntaavat heidän

kotiinsa Sevillaan

Tärkeintä on talon henki

Uuden kodin olohuoneen katto nousee 4,5 metrin korkeuteen, entisessä kirkossa kun ollaan. Ammattinsa puolesta Sami on ollut elementissään suunnitellessaan kodin sisustusta yhdessä Tiinan kanssa. Sami tosin huomauttaa, että oman kodin ”lavastaminen” on huomattavasti vaativampaa kuin parin viikon tai kuukauden mittainen lavastustyö.

– Nyt elämme koko ajan omissa lavasteissani, hän naurahtaa.

Vaikka talo on toiminut kirkkona, se ei ollut päällimmäisenä pariskunnan mielessä, kun sitä muutettiin kodiksi. Tärkeintä heille oli luoda talon henki, sen luonne, omanlaiseksi.

Jo korkea tila tuo kotiin oman rauhallisen tunnelman. Lapsille on tehty isolle parvelle omat tilat, joissa olla ja leikkiä. Kaksoset Sisu ja Urho ovat 8-vuotiaita, Aava-tytär kuuden vanha.

– Sisu ja Urho ovat eri luokilla Harjurinteen koulussa. Se on ihan hyvä ratkaisu, sillä onhan kaksosilla ne omat juttunsa, Tiina ja Sami sanovat.

Heille työmatkat Helsinkiin eivät ole rasite. Tiina työskentelee Vuosaaressa Nurminen Logisticsin viestintä- ja markkinointipäällikkönä, ja Samilla on iso työpaja lentokentän kupeessa. Molemmat suorastaan nauttivat automatkoista. Se on heille omaa aikaa, kun kotona ollaan kiinni lapsiarjessa. Sami kuuntelee äänikirjoja, ja Tiina soittelee kaveripuheluita tai on mietteissään.

– Se on oikeastaan sellainen meditatiivinen hetki. Eikä se ole keneltäkään pois, Tiina hymyilee.

Musiikki kuuluu kesään

Tiina ja Sami kertovat viihtyneensä Loviisassa mainiosti, vaikka ensin talon kellarista paljastui lievä kosteusvaurio. Se saatiin kuitenkin hoidetuksi yhdessä edellisen omistajan kanssa. Yhden seinän ulkosivul-

Tärkeintä oli luoda taloon pariskunnalle ominainen henki.

ta lapioitiin ja kärrättiin vanhat maat pois, korjattiin salaojat ja vaihdettiin tilalle sepeli.

– Asennutimme myös radonpumput, ja lukemat ovat nyt hyvät.

Muutaman vuoden kokemuksella Tiina ja Sami ovat huomanneet, miten pikkukaupunki hiljenee marraskuussa ja syttyy taas eloon huhtikuussa. Kesä Loviisassa on heistä upeaa aikaa. On hienoa kuunnella Laivasillalta kantautuvaa musiikkia omalla terassilla Suolatorin kupeessa.

– Meistä se on mukavaa ja ainutlaatuista. Ihmetyttää, että se häiritsee joitakin. Myös Loviisan Facebook-ryhmässä yleinen negatiivinen kommentointi kaupunkia kohtaan on ollut hämmentävää ottaen huomioon, miten paljon hyvää Loviisassa on. Tuskin olisimme muuten muuttaneetkaan tänne, Tiina ja Sami sanovat.

Loviisan kahvila- ja ravintolatarjonta on ollut heille iloinen yllätys, kuten myös kirpputorit.

Molemmat näkevät Loviisassa valtavasti potentiaalia matkailukaupunkina ja kasvavana muuttoalueena. Ensin heitä tosin ihmetyt-

ti se, että kaupat menevät niin aikaisin kiinni, ettei työpäivän päätteeksi enää välttämättä ehdi asioida niissä. Positiivisena henkilönä Tiina on kääntänyt tämän voitoksi.

– Eipähän tarvitse säntäillä kaupoissa. Voin rauhoittua kotona, hän toteaa.

Kodinvaihtomatkailua

Koti on heille hyvin tärkeä paikka, mutta Ylikahrit ovat silti valmiit jakamaan sen ventovieraiden kanssa. He ovat mukana kansainvälisessä Home exchange -ryhmässä, jossa ryhmän jäsenet vaihtavat asuntoja keskenään.

Tänä kesänä vanhaan metodistikirkkoon tulee espanjalainen perhe, ja Ylikahrit suuntaavat heidän kotiinsa Sevillaan.

– Meistä ei tunnu yhtään oudolta, että kotonamme asuu jonkin aikaa toinen perhe. Mielestämme tällainen matkailumuoto avartaa myös omien lastemme matkailukokemusta. Kodinvaihtajat pääsevät lähelle paikallista elämänmenoa. Meidänkin vieraamme viihtyvät varmasti Loviisassa, Tiina ja Sami sanovat.

Rento ruokaravintola koko perheelle & kesäyön kohtaamispaikka

En terass är rakt vid havet och den andra badar i kvällsolen.

Hjärtligt välkommen på en kaffe, öl, för att äta & umgås.

”Nyt

on aikaa lukea, liikkua luonnossa ja puuhailla lastenlasten kanssa.”

Mitä kuuluu,

OLAVI KALEVA?

Mitä kaupunginjohtaja-ajastasi on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

– Erityisellä lämmöllä muistelen ihmisten tapaamisia hyvässä pikkukaupungin hengessä. Minulla oli myös luottamukselliset ja hyvät suhteet henkilökuntaan ja luottamushenkilöihin.

– Toisaalta kaupunginjohtajan työ oli ja on aika yksinäistä työtä. Ihmisten odotukset ovat suuret, ja se mitä voi saada aikaiseksi, ei aina ole synkronissa toiveiden kanssa. Se tietysti tuntui raskaalta välillä.

Kaupunginjohtajana vaalit yhteyksiä asukkaisiin ja olit läsnä erilaisissa tilaisuuksissa. Miten on nykyään?

– Asumme omakotitalossa Loviisan keskustassa, ja kun liikun kaupungilla, jään

usein juttelemaan ihmisten kanssa, vaikka lyhyestikin. Se lämmittää aina mieltä. Meillä on hyviä ystäviä Loviisassa, joita tapaamme ja joiden kanssa vaihdamme kuulumisia.

Vieläkö Raatihuone kutsuu?

– No ei. Siitä taitaa olla seitsemän vuotta, kun viimeksi siellä kävin.

Olet ollut eläkkeellä vuodesta 2020. Miten olet viihtynyt?

– Hyvin olen viihtynyt. Kun takana oli raskaitakin vuosia kaupunginjohtajana, oli vapauttava tunne, kun ei enää ollut tiukkoja aikatauluja ja sai rakentaa päivänsä niin kuin itse halusi.

– Nyt on aikaa lukea, liikkua luonnossa ja puuhailla lastenlasten kanssa. Meillä on

Olavi Kaleva toimi Loviisan kaupunginjohtajana keväästä 2002 kevääseen 2017. Nuo viisitoista vuotta olivat antoisaa aikaa, ja nyt Kaleva voi nauttia eläkepäivistään.

mökki Loviisan saaristossa, jossa nautimme kesästä yhdessä lasten ja lastenlasten kanssa. Siellä riittää aina pientä puuhasteltavaa.

Millä mielellä olet seurannut kotikaupunkisi viimeaikaisia tapahtumia?

– Välillä vähän surullisellakin mielellä. Mediassa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa on paljon negatiivista, mikä ei paranna asioita eikä lisää kaupungin vetovoimaa.

Minkälaiset terveiset haluat lähettää Loviisan uudelle kaupunginjohtajalle?

– Toivon että uusi kaupunginjohtaja suhtautuu avoimin mielin uuteen tehtävään ja paneutuu erityisesti kuntalaisten palveluihin, että hän on keskusteleva ja läsnä kuntalaisten kanssa.

– Uusi kaupunginjohtaja tarvitsee myös hyvät ja luottamukselliset suhteet henkilökuntaan ja luottamushenkilöihin. Hän on yksi toimija, joka tarvitsee tuekseen työhönsä sitoutuneen ja motivoidun henkilökunnan sekä kaupungin aktiiviset asukkaat. Niissä on valtava voimavara.

– Toivotan onnea ja menestystä uudelle kaupunginjohtajalle.

TEKSTI SEPPO IISALOKUVA ARTO WIIKARI

”Brukar alltid nu och då cykla över dit till stenen och har vid dessa utfärder träffat många klättrare av världsklass där. Oftast filmar jag för att göra reels. Det är många för tillfället som försöker sig på stenen.” John Björkskog (Läget i slutet av april).

BURDEN OF DREAMS

De senaste åren har ett kalhygge i Lappnor fångat klättringsvärldens intresse. Där ligger en sten som utgjort världens svåraste klätterproblem hittills – med en sekvens av flera nästan omöjliga rörelser.

Leden har fått det ödesdigra namnet Burden of Dreams, alltså drömmarnas börda. Stenen är ett granitblock från istiden, inte majestätiskt, men respektingivande och ungefär 4 meter högt. Det är en imponerande sten, ytan är slät och tycks sakna grepp. Dessutom lutar den över klättraren på ett sätt som trotsar tyngdlagen – det gäller att ta sig upp för en slät yta med 45 graders lutning – klättra, falla, klättra, falla, klättra, falla – i oändlighet. Problemet betraktades som omöjligt tills den professionella finska klättraren

Nalle Hukkataival investerade tre år och sex klättersäsonger. Till slut lyckades han, i oktober 2016, efter 4000 försök. Hukka-

taivals ikoniska första bestigning står kvar som en av de största bedrifterna i boulderingens historia.

Will Bozi från Skottland – en av världens skickligaste klättrare – blev i april 2023 den andra som lyckades lösa problemet. Bozi hade övat mycket på en 3D-kopia inomhus i Chesterfield, på plats i Lappnor lyckades han därför ganska snabbt, efter bara tre veckor i Finland.

Simon Lorenzi och Elias Iagnemma, två italienska toppklättrare, blev nästa att lyckas med Lappnorprojektet, som stenen kallats i klättervärlden. Lorenzi lyckades under svåra snöiga förhållanden i december 2023 och Iagnemma i mars 2024 då förhållandena var bättre. Senare under våren har bland annat klättrare från Japan försökt nå stenens topp.

Vad är bouldering?

Bouldering är en atletisk form av klättring där man klättrar på lägre stenar och klippformationer – eller inomhus i klätterhallen –sällan högre än fem meter. Namnet kommer från engelskans boulder, alltså klippblock på svenska. Den enda utrustning du behöver är ett par klätterskor och en crashpad – alltså en matta som dämpar fallet. Bouldering är en övning i klättringens minsta beståndsdelar. Fokus ligger på teknik, styrka och smidighet. Bouldering är ett bra sätt att börja klättra – det är bara du mot stenen. Många stenar och klippor ligger djupt inne i skogen. Därför är bouldering ett fint sätt att upptäcka närnaturen. Cykla ut i skogen med en crashpad och matsäck på ryggen – upptäck den primitiva glädjen i att klättra på uråldriga klippor.

TEXT BOSSE HELLSTEN FOTO JOHN BJÖRKSKOG

Huolet karisevat jo mökkitiellä

Kun Jallu ja Tuija Autio näkivät Pernajan merensopukassa viidakkomaisen tontin ja vuonna -58 rakennetun mökin, he eivät epäröineet tarttua tilaisuuteen.

Silloin elettiin 90-luvun puoliväliä, ja siitä lähtien Pernajan mökki on ollut heille yksi tärkeimmistä paikoista. Ellei tärkein.

– Lapset olivat pieniä silloin. Ei meitä haitannut kantaa vesiä ja elää muutenkin vaatimattomasti. Lapset pelasivat kirkonkylän joukkueessa jalkapalloa ja saivat kavereita, Jallu ja Tuija Autio muistelevat.

Nyt tontilla on vanhan mökin paikalla upea vapaa-ajan asunto. Tuija suunnitteli itse perheelle uuden huvilan vuonna 2007.

Ei ihme, että Autioiden suurin huvi on istua katsomassa ulos merelle, sillä olohuonetta hallitsevat isot ikkunat. Talon ilmansuunta on lähes täydellinen valoa rakastaville Autioille.

– Valon kerääminen alkaa aamulla idästä, ja sitä riittää iltaan asti, Tuija sanoo.

Valoa riittää myös talon päädyssä, johon on rakennettu viehättävä lasitettu kuisti.

Ei ihme, että vielä syyskylmilläkin Autiot istahtavat ison pöydän ääreen ruokailemaan. Lämpöä ihanaan lasihuoneeseen puskee takka, joten värjötellä ei tarvitse.

Valon kerääminen alkaa aamulla idästä, ja sitä riittää iltaan asti.

Lasiterassi vie Tuijan muistoissa jo edesmenneen Aino-mummin luokse. Tuija on nimittäin onnistunut luomaan upean punaisen kukkaloiston muuten vaaleilla väreillä sisustetulle kuistille.

– Mummo kasvatti pelargonioita. Silloin ajattelin, että ei ikinä. Mutta nyt niitä on, ja ne viihtyvät hyvin terassilla.

Autioiden vapaa-ajan asunnolla ja sen syrjäisellä tontilla vallitsee ihana tunnelma. Rauha on oikeastaan käsin kosketeltavissa. Autiot viettävätkin Pernajassa aikaa jopa enemmän kuin kotona Etelä-Helsingissä. – Huolet karisevat jo mökkitiellä. Katuvaloja ei ole, joten tähtitaivas näkyy kirkkaana. Täällä me kuuntelemme hiljaisuutta, Jallu hymyilee.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

kahvila

PISKUISEN PIENI, SITÄKIN HERKULLISEMPI

TMakeaa siellä, suolaista täällä.

Loviisassa on aika

kiva valikoima kaikenlaisia paikkoja herkuttelijoille.

Valitse omasi.

OSTA HYVÄ BAARI!

Kilauksesta kakkuja taikova Sini Meinola pääsee toteuttamaan luovuuttaan leipoessaan toinen toistaan upeampia kakkuja. Häihin, hautajaisiin, perhejuhliin tai mihin vain – ja tietenkin myös yrityksille.

Kakkupihassa on myös herkullinen valikoima tramezzinejä ja suolaisia muffinsseja.

– On kiva tarjota ja tehdä eri kulttuureista lähtöisin olevia makeita ja suolaisia, ei vain meidän omia perinteisiä herkkuja. Olen vähän piilossa täällä sisäpihalla, mutta se ei haittaa. Ulkona on muutama pöytä, johon kesäisin voin kattaa kahvit, kondiittori Sini Meinola kertoo.

Aleksanterinkatu 2 kakkupiha.fi

Kuningattarenkatu 5

Loviisa

p. 040 58 99 239 www.kauneustaina.fi

oskenkylän kahvio on seudun sydän ja kohtaamispaikka, jossa jaetaan niin ilot kuin surutkin, pelataan biljardia, turistaan niitä näitä, syödään herkullisesti –ja naapurissa uitetaan koiria. Markku Henkola jutustelee asiakkaidensa kanssa ja viihtyy työssään. Siksi hän jatkaa ravintoloitsijana, kunnes löy-

HERKKUTARJONTA

LAAJENTUU

Mtää jatkajan toiminnalle. Yli hehtaarin kokoisella tontilla on rantaa niin ihmisille kuin koirillekin. Vesi virtaa ja on puhdasta. Ihanaa!

Ihan jo siksikin paikka pitäisi saada hyvän ihmisen hoivaan ja päästää Markku eläkkeelle. Koskenkyläntie 2 Koskenkylän Kahvio

ia Heinsbroek-Wirénin luotsaama Bistro & Cafe Kronan laajeni Porvooseen hänen ostettuaan yhteistyökumppanin kanssa Cafe Cabriolen Porvoon torin laidalta.

Se tarkoittaa sitä, että hyvän bistroruoan ja ihanien juustojen lisäksi Kronanista voi tilata myös Cafe Cabriolen kakkuja Loviisaan.

– Se on hyvä lisä meille. Vaikka olemme rento seurusteluravintola, olemme myös kahvila ja baari. Ei tänne tarvitse tulla vain syömään. Voi tulla hyvälle kahville tai vaikka lasilliselle viiniä tai olutta, Mia Heijnsbroek-Wirén kertoo. Toimituksen huomautus: Kahvi on todella erinomaista. Samoin kesäkaudella taas listalle tuleva Ceasar-salaatti – ja onpa ravintolalla suojaisa kesäterassikin.

Aleksanterinkatu 2 bistrokronan.fi

Lisää kivoja kahviloita kaikkialta Loviisasta löytyy ihanaloviisa.fi-sivustolta!

Käy kurkkimassa ja löydä kiva kohde.

VIEHÄTTÄVÄ PIKKU EETU

kahvila Pikku-Eetu on suloinen kotikahvila Itäisellä Harjutiellä idyllisessä pihapiirissä. Pikku-Eetussa tarjoillaan pääasiassa omatekoisia herkkuja. Munkit ovat aina itse tehtyjä ja tietysti isoja. Tarjolla on myös suolaisia ja makeita piirakoita, korvapuusteja ja myös gluteenittomia herkkuja.

– Alkukesästä valikoimaan tulee aamupala, jota tarjoillaan tiistaista perjantaihin kello 8–10 ja mahdollisesti myös viikonloppuisin.

Kahvilaa pitävät Miia ja Juha Piiskula, joiden toinen työ on pitopalvelu. He tekevät kaiken yhdessä, joten aikataulut vähän vaihtelevat tilanteiden mukaan.

Asiakaspaikkoja Pikku Eetussa löytyy ulkoakin, ja kahvilan oma ranskanbulldoggi Lyyli

VÅFF JA VÅFF PLAGEN

Vohveleistaan tunnettu Våff tarjoilee keilahallin yhteydessä myös herkullisia pelmeneitä – vaikka pienen kuohuvan kera.

Kahvilan vieressä voit keilailla, pelata snookeria tai biljardia tai pöytätennistä ja käydä välillä puntilla tai osallistua visailuun. Lapsille löytyy oma leikkipaikka. Ja mikä tärkeintä: kahvilan Musalta irtoaa aina ystävällinen hymy.

Kesällä aukeaa sitten taas Våff Plagen - eli uimarannan herkkukoppi.

Seppäläntie 19 & Plagen

tervehtii ystävällisesti vieraita.

– Koirat ja muutkin salonkikelpoiset lemmikit ovat lämpimästi tervetulleita, Miia ja Juha Piskula kutsuvat.

Idean synty

Kahvilan perustamisidea syntyi vuosia sitten, kun Piiskulat huomasivat, että historiallisessa alakaupungissa sijaitseva hurmaava Tuhannen Tuskan kahvila oli usein täynnä.

– Sen pitäjä Leena Huttunen on rakas ystävämme, jolta leikkisästi kysyimme, saammeko tulla tasoittamaan kahvilaruuhkaa.

Pikku Eetun nimi juontaa Piiskuloiden pojan nimestä. – Hän ei ole enää pikkuinen, mutta nimi on säilynyt Pikku Eetuna.

Itäinen Harjutie 12

Kahvila Pikku Eetu

KEIDAS KESKELLÄ KAUPUNKIA

Välillä jonoa on kadulle asti, välillä on väljempää. Mutta kun kesä saapuu, on luksusta istua Favoritin upeassa puutarhassa lounaalla, kahvilla, teellä tai välipalalla. Tai nauttia vaikka talon omaa siiderikuohuvaa Loviisa Sparkling Joyta. Myös Favoritin salaatit kuuluvat kaupungin parhaimpiin. Raikkaan rapeita ja kekseliäitä. Ja annoksen saa halutessaan mukaansa – myös ne suussa sulavat juustoskonssit.

– Olemme alusta alkaen panostaneet perusasioihin – hyvään palveluun ja monipuoliseen, maistuvaan valikoimaan. Teemme mahdollisimman paljon itse ja olemme luovia makujen kanssa. Tuoreet käsinleivotut pullat, itsetehdyt jääteet ja salaatit ovat suosituimpien joukossa. Haluamme olla paikka, jonne on helppo tulla ja jossa on helppo viihtyä, Favoritin Irene Kalk kiteyttää.

Aleksanterinkatu 6 cafefavorit

TUHAT TUSKAA

Ihanasti historiallisen alakaupungin kätköissä, ei ihan ensi silmäyksellä havaittavissa, mutta sitäkin palkitsevampi on Huttusen perheen maankuulu, kansainvälistäkin huomiota nauttinut Tuhannen tuskan kahvila.

Kaikki on täällä itse leivottua – ja herkullista onkin. Tuvassa istutaan vieri vieressä ja pihalla päivystää Poirot-koira kyttäämässä vierailta maahan pudonneita murusia. Radio ei pauhaa ja ihastuttavan vähän tässä kahvilassa ollaan korva puhelimessa kiinni. Kiireen kanssa ei tänne kannata tulla, mutta asu on vapaa - onhan tämä taiteilijakoti.

Mariankatu 2 C tuhannentuskankahvila.fi

BRIC À BRAC

Keskellä idyllistä Pernajan kirkonkylää, mutkaisen tien kupeessa on 1800-luvulla rakennettu kaunis keltainen talo, jonka Kaj ja Irma Wennerqvist ovat kunnostaneet kesäkahvilaksi ja antiikkiliikkeeksi.

Näin vanhasta leipomosta syntyi kansainvälistä nimeä kantava ”Bric à Brac”.

– Olemme palvelleet asiakkaita jo pitkälti toistakymmentä vuotta kesäviikonloppuisin, harrastusmielessä, Kaj ja Irma Wennerqvist kertovat.

Ehkä paikan viehätys piileekin juuri siinä: ajattomassa kiireettömyydessä, suojassa maailman pahalta, keskellä kulttuurihistoriallisesti merkittävää Pernajaa.

Kesäisin Bric à Brac on varsin suosittu käyntikohde, oikea Pernajan helmi.

Pernajantie 275, 07930 Pernaja

KAHVILA HELGAS

Helgaksen vegaaniher kut ovat tulleet loviisalaisille tutuksi monesta eri yhteydestä jo vuosien ajan. Nyt kesällä vegaaninen kahvila Helgas avaa ovensa.

– Puhkaisemme kahvilaan uuden sisäänkäynnin kadun puolelta ja uusimme keittiön. Remontti on alkutekijöissään, mutta valmista tulee! Kahvila toimii kesäkausina aina syyskuun loppuun, kertoo kahvilan emäntänä Heli Hassinen

Tarjolla on makeita ja suolaisia kahvilaherkkuja, runsaat donitsit, käsintehdyt karjalanpiirakat, kermasarvet, keittoja, salaatteja ja uuniperunoita myös muut erikoisruokavaliot huomioiden. Enää ei tarvitse vegaanin nälkäisenä vaeltaa vitriiniltä toiselle.

Helin taustajoukoissa ovat tuttuun tapaan vahvasti sisko Sini Hassinen ja Helin tyttäret Saara ja Senni

Sibeliuksenkatu 6 Helgas

WÄFVARS CAFÉ PUB

Sarvisalon saarelta löytyy suloinen talorykelmä, jota ei ehkä ensimmäiseksi arvaisi kyläkievariksi. Wäfvars Cafe & Pubista on muutamassa vuodessa tullut kyläläisten ja kesävieraiden kantapaikka.

Mutkaisen tien varrella sijaitseva Wäfvars on miellyttävä kohde myös motoristeille ja muille kesäreissaajille. Veneilijätkin ovat löytäneet kahvila-pubin. Laituripaikat löytyvät tien toiselta puolelta. Rannassa on noin metrin syväys, ja laituriin mahtuu kymmenkunta venettä.

Sarvisalontie 1058, 07780 Härkäpää

Wäfvars Café Pub

KUVA: HELI

Vieraina Loviisassa

Lahtelaiset Pekka ja Päivi Paloranta kuvailevat itseään Loviisa-faneiksi.

Pekka on toiminut viestintäyrittäjänä ja linja-auton kuljettajana. Päivi on ammatiltaan uskonnonopettaja. Hän työskentelee Hollolassa.

1.

Kuinka kauan asuitte Loviisassa?

– Asuimme Loviisassa Almintalossa vuoden verran 1990-luvun puolivälissä. Päivillä oli silloin uskonnonopettajan sijaisuus Myllyharjun lukiossa. Pekan toimisto sijaitsi Lahdessa, jonne hän kulki päivittäin bussilla. Lapset olivat Rauhalan päiväkodissa.

2.

Mitkä ovat lempipaikkanne täällä?

– Kukkukivi ehdottomasti! Missään muualla ei ole sellaista paikkaa. Asuessamme Loviisassa kävimme lasten kanssa siellä usein. Merinäköala ja näkötornin omaperäinen sirous viehättävät. Fantastinen paikka!

3.

Mikä paikka teitä kutsuu, kun haluatte rentoutua?

– Saltbodanissa fiilis on omaa luokkaansa, ihan kuin olisi ulkomailla. Ravintolat, terassit, musiikki. Kerran meillä oli juhannusvieraita, ja menimme viettämään iltaa sinne. Tanssimme irlantilaisen bändin tahdissa. Se juhannusfiilis kantaa yhä.

4.

Mistä kaupunginosasta tai kylästä pidätte eniten?

– Vanhakaupunki Suolatorin ympäristössä aiheutti jo ensikäynnillä vau-elämyksen. Voiko tällaista olla olemassa? Tämä kaupunginosa tekee hyvää psyykelle. Ei autojen hälyä, vaan paikka, jota ei ole rakennettu autojen ehdoilla. Vastaavaa ei löydy Lahdesta. Alakaupunki on hieno kokonaisuus. On kiva kävellä alueen läpi uimarannalle asti.

5.

Mitä paikkoja kaupungissa vältätte mieluummin?

– Loviisassa ei tarvitse vältellä mitään paikkaa. Täällä kannattaa tutustua mahdollisimman moneen alueeseen. Paljon on meilläkin vielä kyliä näkemättä.

6.

Vinkkinne herkkusuille ja shoppaajille.

– Lounaspaikka Ankkurituuli, jossa on erinomainen ruoka ja hieno palvelufiilis. Sellaista sydämellä palvelemista. Makeat nautinnot saamme tietysti myös Tuhannen Tuskan Kahvilassa. Sinne on aina päästävä.

7.

Vinkkinne tänne muuttamista pohtiville.

– Nauti upeasta kesäkaupungista. Kehitä talviajaksi hyvä verkosto ja uusia harrastuksia. Älä vertaa muihin kaupunkeihin, vaan päätä ryhtyä loviisalaiseksi.

Vår läckra sommarmeny, var så goda.

Njut av god mat i en trivsam miljö.

Herkullinen kesälistamme, olkaa hyvä. Tervetuloa nauttimaan hyvää ruokaa, rennossa ilmapiirissä.

ALKURUOKA | FÖRRÄTT

TOMAATTIA, MOZZARELLAA & BASILIKAA

L,G 8€

Tomat, mozzarella och basilika

TOAST SKAGEN

L (G) 12€ / 17€

Klassinen katkarapuleipä sitruunalla ja tillillä

Klassisk räksmörgås med citron och dill

GAMBAS PIL PIL

M,L,G ......................................................... 13€ / 20€

Jättikatkarapuja mausteisessa chilivalkosipuli öljyssä (sis. korianteria)

Jätteräkor i kryddig chili-vitlöks olja (innehåller koriander)

ETANAPANNU VALKOSIPULIVOILLA

L,G 12€

Sniglar med vitlökssmör

HÄRKÄ CARPACCIO, RUCOLAA & PARMESAANIA

L,G 15€

Ox Carpaccio, rucola och parmesan

PÄÄRUOKA | HUVUDRÄTT

CAESARSALAATTI

L (G) 17€

VALITSE TÄYTE / VÄLJ FYLLNING KANA / HÖNA | KATKARAPU / RÄKOR

Romaine salaattia, caesarkastike, rapeaa pekonia ja krutonkeja

Romaine sallad, caesardressing, krispig bacon och krutonger

PAAHDETTUA MYSKIKURPITSAA, TOFUA & PISTOU-KASTIKETTA

L,G (VEG) 17€

Rostad pumpa med tofu och pistou-sås

SAARISTOLAIS KALALAUTANEN

L (G) 27€

Kylmäsavu lohi, sillisalaatti, skagen, saaristolaisleipää ja uuden sadon tilliperunaa

Kallrökt lax, gubbröra, skagen med skärgårdsbröd och dillpotatis

PINTASAVUSTETTUA LOHTA, UUDEN SADON PERUNAA & TILLI CREME FRAICHE

L,G

27€

Ytrökt lax med ny potatis och dill creme fraiche

YRTTIMARINOITUA KANANPOIKAA, MYSKIKURPITSAA & PISTOUKASTIKETTA

L,M,G 25€

Örtmarinerad kyckling, pumpa och pistousås

ROSLUNDIN FLANKSTEAK 180g, TOMAATTI-SIPULISALAATTIA, LOHKOPERUNOITA & CHIMICHURRI

L,M,G 32€

Roslund flanksteak 180g, tomat-löksallad, klyftpotatis och chimichurri

KRONAN BEEF BURGER & FRIES

L (G) 19€

Roslundin 160g naudan jauhelihapihvi, pekonia, punasipulia, Monteray Jackjuustoa, tomaattia, salaattia, dijonmajoneesia ja ranskalaisia

Roslunds 160g nöt maletköttbiff, bacon, Monteray Jack-ost, tomat, sallad, rödlök, dijonmajonnäs och pommes frites

PORTOBELLO BURGER & FRIES

L (G) (VEG) 19€

Portobello sientä, Monteray Jack-juustoa, dijon-majoneesi, tomaattia, salaattia, punasipulia ja ranskalaisia

Portobello svamp, Monteray Jack-ost, dijon-majonnäs, tomat, sallad och rödlök och pommes frites

LASTEN MENU BARN MENY

LASTEN LIHAPULLAT KERMAKASTIKKEESSA & RANSKALAISET

L,G

10€

Barn köttbullar med gräddsås och pommes

LASTEN LOHI & TILL-VOI PERUNOITA

L,G

Barn lax med dill-smör potatis

LASTEN BURGER & FRIES

L (G)

16€

12€

Roslundin naudan jauhelihapihvi, Monteray Jack-juustoa, tomaattia, salaattia, ketsuppia ja ranskalaisia

Roslunds nöt maletköttbiff, Monteray Jackost, tomat, sallad, ketchup och pommes frites

JÄLKIRUOKA | EFTERRÄTT

LÄMMIN SUKLAAFONDANTTI & VANILJAJÄÄTELÖÄ

L

Varm chokladfondant och vaniljglass

SITRUUNA-CHEESECAKE MOUSSEA & KAURACRUMBLE

9€

L,G 9€

Citron cheesecake-mousse och havrecrumble

KRONAN JUUSTOLAUTANEN

L (G)

Kronans osttallrik

10€ /16€

VANHAN PORVOON JÄÄTELÖTEHTAAN

JÄÄTELÖä

L,G

5€ / 8€

• vanilja, vadelma, appelsiini-suklaa, päärynäsorbet (M)

• vanilj, hallon, appelsin-choklad, päronsorbet (M)

Ei tarvitse olla yli-ihminen, mutta

VÄHÄN HULLUUTTA TARVITAAN

Henrik Grönqvistin yllätti se, että juuri pyöräily on minulle haastavin triathlonin laji.

– Kevyt pyörä on äärimmäisen nopea ja varsinkin alussa vaikea hallita.

Triathlonin harrastuksen hän aloitti, kun kollega haastoi mukaan.

– Minulla ei ole tapana kieltäytyä haasteista, Grönqvist naurahtaa.

Monipuolinen laji yllätti

Triathlon koostuu kolmesta lajista: uinnista, pyöräilystä ja juoksusta.

– Juuri lajin monipuolisuus ja harjoittelun terveysvaikutukset yllättivät minut positiivisesti. Lajin harrastajilla on hyvät ja luontevat suhteet, eikä kilpailua oteta turhan vakavasti, Grönqvist sanoo.

Lajin aloittamiseen ei tarvita muuta kuin hyvä peruskunto.

– Tietysti on hyvä, jos heti on jokin päämäärä, esimerkiksi kilpailu, johon aikoo osallistua. Ja aina parempi, jos voi harjoitella yhdessä muiden lajia harrastavien kanssa.

Grönqvist suosittelee aloittelijoille Porvoon Uimareiden motivoivaa kurssia.

– Kun oppii oikean uimatekniikan, jaksaa alusta pitäen paljon pitemmälle.

Pakollisia varusteita ovat märkäpuku, pyörä ja kypärä.

– Kun ne on hankittu, voi ostaa muita välineitä helpottamaan harjoittelua ja kilpailua.

Kolmas kilpailu toiveissa

Henrik Grönqvist on tähän mennessä osallistunut kahteen kilpailuun: Vantaalla perusmatkalla – 1,5 km uinti, 40 km pyöräily, 10 km juoksu – ja Lahdessa puolimatkalla - 1,9 km, 90 km, 21 km.

Hän toivoo voivansa osallistua täysmatkaan Ironman-statuksella, mutta valitettavasti polvivamma on juuri nyt ollut sen unelman tiellä. Mutta paljon hän on jo saavuttanut, kuten kaikki muutkin, jotka ovat kilpailun lähtöviivalla seisseet:

– Lähtöviivalla voi aina onnitella itseään kaikesta siitä työstä, jonka on tehnyt päästäkseen tähän pisteeseen.

TRIATHLON

• Triathlonissa uidaan, pyöräillään ja juostaan. Ensimmäinen vaihto on uinnista pyöräilyyn ja toinen pyöräilystä juoksuun.

• Sprinttimatka: 750 m uinti, 20 km pyöräily ja 5 km juoksu.

• Olympiamatka: 1,5 k uinti, 40 km pyöräily ja 10 km juoksu

• Ensimmäinen triathlonkilpailu järjestettiin Suomessa vuonna 1983.

• Laji oli ensimmäistä kertaa olympialaisissa Sydneyssä vuonna 2000.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVAT ARTO WIIKARI

KIRJASTO NYT!

Loviisalaiset ovat ansainneet uuden kirjastonsa – samoin kirjaston työntekijät kunnon työtilat.

Siitä ovat yhtä mieltä niin kirjaston hankesuunnittelija Jaana Laaksonen kuin kirjastonjohtaja Hanna Lindroos.

Mutta nälkä kasvaa syödessä – ja niin syntyi ajatus toteuttaa kirjasto- ja kulttuuritalo yhdessä rakennuksessa. Miten se voisi toteutua?

– Loviisa on alustavasti varannut 5 miljoonaa euroa uudelle kirjastolle, mutta kirjasto- ja kulttuuritaloa kaupunki ei yksin pysty rahoittamaan. Siksi tavoittelemme

lisärahoitusta muista lähteistä: säätiöiltä, valtiolta, yrityksiltä sekä muilta yksityisiltä rahoittajilta, Hanna Lindroos muistuttaa.

Tätä selvitystyötä varten haetaan paraikaa rahoitusta Uudenmaan liitolta.

– Rahoitusvaihtoehtojen selvitystyön yhteydessä luonnostelemme erilaisia toimintamalleja siitä, miten kirjasto- ja kulttuuritalo voisi parhaiten toimia, ja kuuntelemme talon potentiaalisten toimijoiden ja

Ehkä kaikki eivät edes tiedä, miten monipuolisia palveluja kirjasto VOI nykyisin tarjota.

käyttäjien toiveita. Se on iso urakka, johon tarvitaan oma vetäjänsä, joten toivottavasti saamme tähän rahoituksen.

Sekä Jaana Laaksonen että Hanna Lindroos pitävät tärkeänä, että asukkaiden lisäksi poliittiset päättäjät pidetään alusta asti ajan tasalla suunnitelmista ja että he ovat mukana hankkeen edistämisessä.

– Se vaatii aktiivista ja läpinäkyvää viestintää. Viime kädessä päättäjät päättävät hankkeen toteutumisesta.

Kun Karjaa sai uuden kirjastonsa kulttuuritalon yhteyteen, lainausmäärät kasvoivat merkittävästi.

Hankesuunnittelija Jaana Laaksonen korostaa, että osallistuminen ei voi tapahtua vain verkossa, vaan myös kasvokkain kohtaamalla.

Miten kirjasto etenee?

Hankesuunnittelija Jaana Laaksonen on tehnyt laajasti taustatutkimuksia ja tutustunut erilaisiin jo toteutuneisiin hankkeisiin.

– Perehdyn parhaisiin käytäntöihin ja julkisen sektorin vastaaviin suunnitteluhankkeisiin ja väitöskirjatutkimuksiin, hän kertoo.

Laaksonen on tutustunut paikan päällä noin kymmeneen hiljattain rakennettuun tai remontoituun kirjastoon, joiden suunnitteluvaiheeseen asukkaat on osallistettu.

– Samalla olen voinut haastatella kirjastojen henkilökuntaa, kartoittaa suunnitteluprosesseja ja kerätä hyödyllistä tietoa siitä, miten asukkaiden osallistuminen on onnistunut.

Tätä työtä rahoitetaan Aluehallintoviraston avulla.

Kirjastonjohtaja Hanna Lindroos uskoo, että kävijämäärät kasvavat uusien tilojen myötä.

Asiakasymmärrys ja osallisuus

Asiakasymmärrys on tärkeä osa meneillään olevaa kirjaston selvitystyötä. Se toteutuu erilaisissa tapaamisissa, haastatteluin, verkkokyselyin ja myös fyysisin kyselyin muun muassa kirjastoissa. Keskeinen tavoite on saavutettavuus, sillä digipalveluiden ulkopuolella on edelleen paljon ihmisiä.

– Asukkaille ja yhdistyksille tarkoitetut työpajat toteutetaan kattavasti Loviisassa syksyn aikana. Haluan kuunnella myös niitä, jotka eivät nykyisin käytä kirjaston palveluita. Ehkä kaikki eivät edes tiedä, miten monipuolisia palveluja kirjasto nykyisin tarjoaa.

Kun Karjaa sai uuden kirjastonsa kulttuuritalon yhteyteen, lainausmäärät kasvoivat merkittävästi.

Laaksonen korostaa, että on tärkeää saada kirjastopalvelujen loppukäyttäjät mukaan tilojen kehittämisprosessiin.

– Uuden kirjaston suunnittelusta vastaava työryhmä saa näin kaiken tarpeellisen tiedon palvelu- ja tilatarpeista. Aineistoa voidaan sitten hyödyntää myös kunnallisen päätöksenteon tukena.

Mia Hafrén

Syntynyt :4.3.1974 Loviisassa.

Asuu : Helsingissä

Ammatti : Näyttelijä, laulaja, lauluntekijä, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

Koulutus : Teatterikorkeakoulu (1997), ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin tutkinto

Musiikki : Laulaja Fork-yhtyeessä vuoteen 2020 asti. Päärooli musikaalissa Mamma Mia. Albumijulkaisu Också För Dig 4.3.2022

Tv-rooleja : muun muassa sarjoissa Tahdon asia, Hovimäki, Harvoin tarjolla ja Klikkaa mua

Uutta : toinen sooloalbumi For the Brave 1.3.2024. Konsertti Kino Marilynissä 12.10.2024

FOR THE BRAVE

Mia Hafrénin musiikki syntyy teksti edellä. Musiikillaan hän ottaa kantaa maailman tapahtumiin ja häntä kiinnostaviin, myös järkyttäviin teemoihin.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

KKun laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Mia Hafrén julkaisi kaksi vuotta sitten ensimmäisen sooloalbuminsa Också för Dig, hänen sävellyksensä, sanoituksensa ja laulunsa saivat paljon kiittävää palautetta. Ihmiset viihtyivät konserteissa ja elivät mukana vahvoissa lauluissa.

Kun tekee kaiken itse ja vielä ensimmäistä kertaa, on ponnistuksen jälkeen aika huoahtaa. Näin ehkä ajatteli Miakin. Mutta sitten maailma alkoi taas muuttua, eikä mitenkään parempaan suuntaan. Sota, ihmisten hätä. Ne, ja paljon muitakin tärkeäksi kokemiaan aiheita Mia halusi kutoa musiikkiinsa.

Syntyi toinen soololevy For the Brave. Se on albumi siviilirohkeudesta.

– Olen tarinankertoja. Levyllä on moderneja protestilauluja. Kirjoitan lauluja asioista, jotka koskettavat minua. En silti luo musiikillani lisää epätoivoa maailmaan, vaan mukana on myös positiivisuutta, toivoa. Vaikka aiheet olisivat synkkiä, toivon niiden voimaannuttavan kuuntelijoita, Mia kuvailee uutta groovaavaa levyään.

Yleisön reaktiot merkitsevät Kansainvälisestikin koskettavat kappaleet ovat löytäneet tiensä maailmalle, nyt kun laulukielenä on englanti. Spotifyn kansainväliselle indie-listallekin on päätynyt Mian kappaleita. Toki hän on siitä iloinen, mutta samalla hän hieman vieroksuu listojen kyttäämistä.

– Se, että joku laittaa kappaleen listalle, ja se saa sitä kautta kuuntelijoita, ei vielä tee musiikista sinänsä hyvää. Minulle merkitsee ehdottomasti enemmän nähdä yleisön reaktiot konserteissa ja keikoilla. Se, että ihmiset viihtyvät, ja jopa innostuvat lopuksi tanssimaan mukana, on minulle ehdottomasti tärkeintä.

Mielessä on vielä tuoreeltaan levyn julkaisukeikka Helsingin Korjaamolla. Yleisö otti artistin laulut vastaan innostuneesti. Myös muilla keikoilla on ollut hyvin väkeä.

– Yleisömäärä on tuplaantunut ensilevyyn verrattuna. Se merkitsee minulle enemmän kuin listasijoitukset.

Forkin jälkeen omaa musiikkia

Mukana levyllä ja konserteissa on myös loviisalaismuusikko Kalle Katz, mutta myös Mian tytär Livia Wikström , joka laulaa taustakuorossa.

– Olen iloinen siitä, että Livia opiskelee näyttämötaidetta. Livia ja hänen opiskelukaverinsa esiintyivät albumini julkaisukeikalla minun jälkeeni, Mia kertoo.

Siihen oli syykin. Mia vietti tuolloin 50-vuotissyntymäpäiväänsä, ja pääsi itsekin näin juhlimaan oman esityksensä päätyttyä. Koko porukka tanssi varpaansa tunnottomiksi ja sai kunnon hien päälle. Livia ja hänen bändinsä saivatkin paljon kiittävää palautetta.

Mia katsoo tyttärensä uran alkamista rakkaudella. Mutta miltä tuntuu aloittaa oma sooloura laulaja-lauluntekijänä viidenkympin hujakoilla?

– Olin a cappella -yhtye Forkissa mukana kaksikymmentä vuotta. Kun laitoimme pillit pussiin vuonna 2020, koin, että nyt on

Mia Hafrénin albumi

For the Brave kertoo siviilirohkeudesta.

Modernit protestilaulut käsittelevät laulajalle tärkeitä teemoja luoden samalla myös toivoa.

minun aikani tulla esiin omalla musiikillani. Fork oli upea yhtye, mutta silloin ei jäänyt aikaa ajatella omia kappaleita tai niiden levyttämistä. Vielä viisikymppisenä voi oppia uutta, kuten oman albumin tuottamisen alusta loppuun, Mia huomauttaa.

Samalla hän kiittää pientä omakustannemusiikkia julkaisevaa Kuohu Records -työyhteisöä, jonka suojissa hän on voinut musiikkiaan tehdä.

– Se on ollut tärkeää. Isoissa levy-yhtiöissä on varmasti puolensa, mutta niissä artistilla on myös erilaisia paineita pysyä pinnalla. Toki jokainen esiintyvä taiteilija on varmasti huolissaan siitä, muistetaanko hänet, vieläkö kelpaan. Kaikki tarvitsevat hyviä yhteistyökumppaneita, kollegoita ja verkostoja.

Mia on tehnyt lukuisia isoja rooleja näyttelijänä ja muun muassa Mamma Mia! -musikaalin päätähtenä. Näyttelijän ja laulajan työn lisäksi hän toimii lyhytterapeuttina.

– Sitä työtä on riittänyt paljon. Ihmisillä on valtavasti ongelmia. Työttömyys on iso ongelma, mutta myös se, että ihmiset uupuvat liian suuren työtaakan alle. On sääli, että kulttuuristakin leikataan. Kulttuurin vaikutus ihmisten hyvinvointiin on todistetusti erittäin suuri.

SALTFEST TULEE

Nyt meitä hemmotellaan

jälleen. SaltFest on toivottavasti tullut jäädäkseen!

Viime vuoden tulokas Loviisan tapahtumakalenterissa oli raikas tuulahdus merta, kesää, musiikkia ja jotain, jota voisi kutsua kaupunkikulttuuriksi. Sympaattinen festari täräytti heti ensimmäisenä vuonna täyslaidallisen musiikkia neljän päivän ajan.

Vuoden 2024 artistilista on jälleen hieno sekoitus tuttua ja tuntematonta, kotimaasta ja maailmalta. Eri musiikkigenrejä, punaisena lankana musiikin ainutlaatuisuus.

Ohjelmiston kuratoinut Måns ”Dj. Bunuel” Strömberg on työskennellyt musiikin alalla yli 40 vuotta ja poiminut jokaisen artistin henkilökohtaisesti tarkoin punniten, monen muun mahdollisen joukosta.

– Yksi keikkamyyjä totesi minulle, että ”hieno toi teidän ajatus, pa-

ri isoa nimeä ja muuten kaikkea eri marginaaleista”. Mietin, että totta, vaikkei kukaan sitä noin ollut kelannutkaan. Mielestäni se kertoo ajastamme. Kategoriat pois, tuokaa musaa, kertoo Måns Strömberg. Ja SaltFest tuo musaa. Torstain 1.8. avajaiskonsertissa kirkossa esiintyy Islaja, harvoin kotimaassaan nähty monipuolinen taiteilija. Siitä käynnistyy kahden päivän festaritykitys: 2 lavaa ja 19 esiintyjää.

Maltilliset hinnat

Mediassa on kerrottu riistäytyneistä lippujen hinnoista. Festarilippu kun voi maksaa jopa satoja euroja. SaltFestissä on otettu toinen linja.

– Haluamme pitää festarin saavutettavana ja lippujen hinnat maltillisina. Se on mahdollista – etenkin Loviisassa. Muutenkin SaltFest on sympaattinen festari, ja siinä onnistuimme hienosti viime kesänä. Ei järjestyshäiriöitä eikä jonoja. Rento ja hyväntuulinen meininki, kertoo vastaava tuottaja Timothy Kühn

Livemusiikin päätyttyä alkavat iltaklubit. Perjantaina 2.8. legendaarinen Saltbodan Radio ja lauantaina Afro Sunday -klubi, jossa viihdyttävät DJ:t Hermanni & Goodblood ja mikissä MC Mad Ice –painopisteenä ajankohtainen afrikkalainen klubimusiikki.

– Tänä vuonna liput kannattaa ostaa ajoissa, sillä festari sai ensikertalaiseksi niin hyvän vastaanoton viime kesänä. Ja tietysti meitä järjestäjiä helpottaa, mitä enemmän lippuja ostetaan ennakkoon. Halvempi hinta on voimassa kesäkuun loppuun asti, muistuttaa Timothy Kühn.

Herkullista oheisohjelmaa

Tapahtuman lähituottajien tarjontaan ja festarialueen ruokakojuihin satsataan tänä kesänä viimevuotista enemmän. Myyntipaikkoja kuratoi Lovisa Kafferosterin Mika Välimäki.

Tapahtumaa tukevat muun muassa Länsi-Kymen Osuuspankki, Brooklyn Brewery, Samuel Huberin taidesäätiö, Loviisan kaupunki ja Fortum.

– SaltFest panostaa yhteisöllisyyteen ja kaupungin elävöittämiseen. Energia ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä Loviisassa. Meidän on luontevaa olla mukana tukemassa tapahtumaa, jonka arvoihin voimme samaistua, kertoo viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikkö Mia Willberg Fortumilta.

SaltFestin järjestää toista vuotta Lovisa Konst och Kultur rf. Tapahtumapaikkana on Loviisan merellinen Laivasilta.

OHJELMA

TO 1.8.

20.00 Islaja, @ Loviisan kirkko

PE 2.8.

16:.0 Mikko Innanen, Cedric Piromalli, Stefan Paasborg, Päälava

17.30 Dhamal World Collective, Pikkulava

18.30 Vilma Jää, Päälava

19.45 Tuulikki Bartosik, Pikkulava

20.45 Kissa, Päälava

22.00 BFP, Pikkulava

23.00 Aavikko, Päälava

23.05 Saltbodan Radio Vol. 2 @ Saltbodan

LA 3.8.

14.00 Ada Katz, Päälava

15.00 Väinö Honkanen & Valtio, Päälava

15.30 Self Rising Flour, Pikkulava

16.30 Juha Kansa & Etelän Tahdit, Päälava

17.30 Öuran, Pikkulava

18.30 Inginmaa & Hypnomen, Päälava

19.45 Tanssiva Karhu, Pikkulava

20.45 Olli Ahvenlahti New Quintet - The Poet Vol. 2, Päälava

22.00 Tinyhawk & Bizzarro, Pikkulava

23.00 Lyyti, Päälava

23.05 Afro Sunday @ Saltbodan

SU 4.8.

14.00 Sunday Soul & Jazz Time Out @ Saltbodan

Liput: biletti.fi

Lippujen hinnat

• Islaja Loviisan Kirkossa 20 €, ei ikärajaa (anniskeluvapaa)

• Early Bird Weekend Ticket 60 €

• Early Bird Day Ticket Friday 40 €

• Early Bird Day Ticket Saturday 40 €

Early Bird Ticket saatavilla 30.6.2024 asti.

1.7. alkaen lippujen hinnat:

• Weekend Ticket 75 €

• Ticket Friday 45 €

• Ticket Saturday 45 €

Ikäraja +18 v.

Tuottelias ja kysytty taiteilija

Kuvataiteilija

Pia Sirénin kantaaottavilla, isoilla ja omintakeisella töillä riittää kysyntää. Ainakin toistaiseksi niitä täytyy mennä katsomaan merta edemmäksi kalaan.

Pietarsaarelaisessa päiväkodissa julkistettiin hiljattain Pia Sirénin uusi julkinen taideteos, ja myöhemmin kesällä hänellä on näyttely kulttuuripääkaupunki Tartossa.

– Valmistelen myös Lönnströmin taidemuseon kaksivuotista projektia, joka huipentuu syksyllä 2025 Rauman keskustan tuntumaan rakennettavaan ”Big Botanic” -veistokseen. Se on usean sadan neliömetrin laajuinen osallistava veistos, jonka avoimessa oleskelutilassa voi halutessaan viettää aikaa ja osallistua tapahtumiin, Pia Sirén kertoo.

Eikä siinä kaikki.

Plant based stories on Pia Sirénin, Ilona Valkosen, Mirella Pendolinin ja Ada Katzin kolmivuotinen hanke, joka huipentuu Hankoon kesällä 2024.

– Rakennamme Hangon kaupunkitilaan levittyvän kasvi-installaation, jossa yleisö voi kartan avulla kulkea ja kuunnella kasviaiheisiin tarinoihin varta vasten sävellettyjä kappaleita, Pia Sirén kertoo.

Plant based stories -Live-esitys ja teoksen julkaisutapahtuma on 6.6.2024 Hangö Teaterträff -festivaalilla.

Klassikkomusikaali Max & Moritz

riemastuttaa Bastion Ungernilla

Musikaali perustuu saksalaisen Wilhelm Buschin 1865 ilmestyneeseen teokseen, jota pidetään yhtenä ensimmäisistä lasten vapausfantasia-genren tarinoista ja modernin sarjakuvan alkupisteenä.

Monien muiden klassisten satuhahmojen tapaan Max ja Moritz kasvavat ilman vanhempia ja heiltä puuttuu aikuisten hoiva ja kasvatus. Tarinassa anarkistiset lapset keksivät toinen toistaan hurjempia konnankoukkuja kyläläisille.

Huumorin ja räiskyvän meiningin lisäksi musikaalissa on ajankohtainen sanoma: Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla kohdatuksi, saada aikuisten hoivaa

Monen 80-luvulla lapsuuttaan eläneen suosikkimusikaali Max & Moritz nähdään neljä kertaa Bastion Ungernin maalinnoituksen ulkoilmateatterissa kesäkuun lopulla 26.–29.6.

ja kasvatusta sekä tulla kuulluksi ja hyväksytyksi omana persoonanaan. Koko perheen klassikkomusikaalin on ohjannut Ville Saukkonen. Käsikirjoitus on Pertsa Reposen ja sävellys Jukka Linkolan Rooleissa nähdään laulajat Anni Niemelä, Mia Heikkinen ja Reetta Ristimäki. Orkesterissa soittavat mestaripelimannit Kalle Katz, Hannu Risku ja Esko Grundström Esityksen tuottaa Greta Tuotanto, ja se kiertää vuonna 2025 yhtenä säveltäjä Jukka Linkolan 70-vuotisjuhlaesityksistä. gretatuotanto.fi/max-moritz

Hur talar Bellman till oss i vår tid? K

Sommaren 2024 bjuder Klockriketeatern tillsammans med Skärgårdsteatern in till en föreställning baserad på den svenska sångaren och poeten

Carl Michael Bellmans liv och verk.

lockriketeatern är en finlandssvensk teater med Helsingfors som bas. De gör scenkonst som korsar gränser mellan människor, länder och språk. Teaterchef Dan Henriksson är begeistrad över samarbetet med Skärgårdsteatern som har gjort ett fantastiskt arbete. – Skärgårdsteatern är en fin tradition – sedan 1969! – och det är rätt länge sedan de spelat i Lovisa, säger teaterchef Dan Henriksson som själv är född i Lovisa. Nu när Klockriketeatern tog över ville jag ta premiären till Lovisa: att spela nere i Österstjernahallen förenar traditioner med havet, scenkonsten med det folkliga. Det blir perfekt, lovar han.

Lurens

SKATTKAMMARÖN

En dag dyker den gamle sjörövaren Bill Bones upp. Han vaktar sin sjömanskista dag och natt och ser mardrömmar om den enbente sjörövaren som är ute efter kistan. En efter en dyker skumma skurkar upp på värdshuset och vill komma åt Bones kista och hemligheterna den innehåller. Till slut öppnar Jim och farmor kistan. Där hittar de ”Flints vägvisare”, en skattkarta, som visar var Kapten Flint gömt sin skatt. Glädjen är stor när Jim, Doktor Liversey, Squire, Red Ruth, Job Andersson och Lucky Micky beger sig ut på havet på skattjakt. Glädjen

Den föräldralösa

Jim Hawkins hjälper sin farmor att driva värdshuset Benbow In.

blir dock kortvarig när den enbente sjörövaren, Long John Silver, med sitt onda ekipage övertar skeppet! Hur ska det gå för Jim och de andra? Vad är det egentligen som finns på ön? Hittar de skatten? Kommer alla helskinnade tillbaka? Det får ni se i sommar på Lurens…

Skattkammarön är en gammal, hederlig äventyrsberättelse. En berättelse om vänskap och ensamhet, lojalitet och svek samt om att följa sina drömmar och att hitta sig själv.

info & biljetter:lurens.fi Tom Pallas intervju på sidan 62!

Vad kan regissören Carl Alm berätta om föreställningens tematik och stämning i det här skede?

– Vi kan se fram emot en föreställning fylld med sång, musik, poesi – och roliga upptåg. Precis som en föreställning baserad på Bellman ska vara, säger likaså Lovisabördige Carl Alm

Efter urpremiären i Lovisa far Bellman vidare i Finland och via Åland till Sverige.

– Det sker inte ofta att en professionell teater ger sin urpremiär i Lovisa och det lönar sig absolut att komma om man bara kan, påpekar kulturturismkoordinator Nina Wiklund från Lovisa stad.

Kantaesitys

Loviisassa 25.6. Esitys tarjoaa viihteellisen matkan Bellmanin maailmaan, hänen kielellisiin taidonnäytteisiinsä ja monipuoliseen musiikkiinsa – unohtamatta kuitenkaan tummempia sävyjä, jotka luovat pohjan suurelle osalle Bellmanin tuotannosta. Hänen runoutensa kautta saamme kurkistaa menneeseen aikakauteen, joka yllättävän monilta osin muistuttaa omaamme. Esitys puhuttelee modernia yleisöä ja on ennen kaikkea rakkaudenosoitus ruotsin kielelle.

25.6 (kl. 19) Österstjernahallen, Lovisa (premiär) (ensi-ilta)

27.6 (kl. 19) Solhälla, Lill-Pellinge

28.6 (kl. 19) Byarsborg, Spjutsund Produktion: Klockriketeatern i samarbete med Skärgårdsteatern

HYVÄ

PIKKUKAUPUNKI

PAREMMAKSI

Jos haluat tietää enemmän siitä, miten hyvästä pikkukaupungista voidaan tehdä vieläkin parempi, sinun kannattaa tarttua Aulis Tynkkysen kirjaan ”Loviisa – hyvä pikkukaupunki paremmaksi”.

Vastikään ilmestyneeseen kirjaansa Tynkkynen on koonnut yhteensä lähes kaksikymmentä Loviisan kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja historiaan liittyvää artikkelia, jotka on aiemmin julkaistu 2000-luvulla muun muassa Loviisan Sanomissa ja Loviisan joulu -lehdessä.

– Artikkeleissani pohdin Loviisan kehittämismahdollisuuksia, mutta tarkastelen myös Loviisan ja Helsingin historiallista sukulaisuutta, Loviisassa 33 vuotta asunut ja kaupungin elämään aktiivisesti osallistunut entinen kaupunginarkkitehti kertoo.

”Loviisa – hyvä pikkukaupunki paremmaksi” -opus on erinomainen syventävä kattaus Loviisan kehittämiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Pikkukaupunki suosittelee!

Kirjan voi lainata Loviisan kirjastosta, hankkia kirjakaupasta tai tilata BoD-kirjakaupan nettimyynnistä.

PERINNÖNJAKAJILLA LÄMMIN SUHDE LOVIISAAN

Loviisalaislähtöinen kirjailija–toimittaja Meri Valkama seurasi vuoden 2023 ajan presidentti Tarja Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla.

Valkama halusi selvittää, mitä Halonen ajattelee vanhoista päätöksistään ja miten hän arvioi elämäntyötään rauhan puolustajana.

Halonen ja Valkama kävivät lukuisia keskusteluja ja tekivät yhteisen vierailun Israeliin ja Palestiinalaisauleille – ja niin syntyi kirja ”Perinnönjako – keskusteluja Tarja Halosen politiikasta”. Monet loviisalaiset tuntevat Meri Valkaman, mutta se että presidentti Halosella on läheiset siteet Loviisaan, on vähemmän tunnettua.

Halonen nimittäin vietti lapsuuden kesiään Loviisan Valkomissa sataman tuntumassa. Hän on käynyt myöhemmin paikkaa katsomassa, mutta isovanhempien taloa ei enää ole.

Sittemmin Halosesta tuli Loviisan Rauhanfoorumin kunniavieras ja tapahtuman suojelija. Halonen sai Loviisan rauhanpalkinnon 2003. Vuonna 1997 Halonen lahjoitti Loviisan kirkolle Palestiinan vapautusjärjestön johtajalta Jasser Arafatilta saamansa valkoisin reunaornamentein somistellun seimiasetelman, joka edelleen koristaa kirkkoa.

Pahuus vaanii Kainuun metsissä

Tuotteliaan loviisalaiskirjailijan Johanna Holmströmin ensimmäinen jännitysromaani Suden lapset julkaistaan elokuussa suomeksi ja ruotsiksi. Suunnitteilla on Kuhmo-trilogia.

Suden lapset on tarina pienestä resuisesta pojasta, joka ilmestyy kuhmolaisen eläkeläispariskunnan pihaan. Poika ei puhua pukahda, ja rikospoliisi Minna alkaa tutkia outoa tapausta. Jäljet johtavat metsässä asustavaan ekoyhteisöön, johon on liittynyt myös valokuvaaja Gloria Gloria luulee löytäneensä yhteisöstä kodin, vapauden ja ihanan jaetun elämän. Idyllin alla piilee kuitenkin hyytävän pelottava totuus.

Holmström kuljettaa tarinaa eteenpäin mukaansatempaavasti jännitystä keräten ja samalla arkistakin elämää kuvaten.

tenkään vieras. Jo edellisessä Selkounien käsikirja -teoksessaan Holmström kulki osittain samoilla linjoilla.

– Minua ovat aina kiehtoneet ihmismielen pimeä puoli ja suljetut yhteisöt, rikoksetkin, Holmström toteaa. Hän halusi tutustua Kainuun maisemiin eri vuodenaikoina saadakseen itse kokemuksen Kuhmon luonnosta ja sen eläimistä.

Vaikka kyseessä on Holmströmin ensimmäinen jännitysromaani, ei genre ole hänelle mi-

– Olen käynyt siellä monta kertaa kirjoitusprosessin aikana. Minua viehättävät alueen villi luonto ja sen eläimet. Karhut ja sudet.

Teos on jo herättänyt ansaittua kiinnostusta, ja kustantamo (Förlaget/Otava) kehuu Holmströmin loistavan kerronnan nostavan kirjan syksyn kirkkaimmaksi jännityskirjaksi.

TUNNEN – SIKSI MAALAAN

”Tunteet maalaustaiteessa ovat olleet täysin aliarvostettuina. Se johtuu paljolti taiteen historiasta. Taide on ollut paljon sitä, mitä valokuva oli sen jälkeen. Tärkeiden ihmisten ja vallan historian säilyttämistä. Taide on palvellut maita ja mammonia.

Kun taiteesta tuli ammattikuntana yksilökeskeisempää, se oli pitkälle myös ensin miesten laji. Taiteen keskiöön tuli voimankäyttö ja abstraktit yhtälöt. Naiset nähtiin vähän nyyhkytaiteilijoina. Vielä kuvataideakatemian aikana minulle opetettiin, että taiteessa ei saa näkyä onko se miehen vai naisen tekemää. Tasa-arvon myötä taiteeseen on tullut rohkeutta myös vahvojen tunteiden ilmaisuun. Ajattelen, että tunteminen ei ole helppoa, mutta ilman tunnetta on aivan tarpeetonta maalata.

Maalaus välittää aina tunteita, koska maalauksen äärellä täytyy alla auki. Se maalaamisesta tekee vaikeaa ja myös palkitsevaa, auki oleminen. Silloin ollaan haavoittuvassa, mutta rohkeassa tilassa. Ja kyllä - minä haluan löytää maalauksissani myös kauneutta ja tasapainoa. Mielestäni se on katsoja, joka rakentaa aina sillan maalaukseen.”

Nanna Susi

Nanna Susi vierailulla

Almintalossa 27.6.-11.8.2024 ma-su 11-17.

Almintalo, Brandensteininkatu 3

Vakaata ja puhdasta sähköä

Suomen tarpeisiin, pitkälle tulevaisuuteen

Fortum Loviisan voimalaitos

Tutustu tarkemmin: saltbodan.fi sekä facebook.com/Saltbodan

Oops I might have done it again!

Kati Rapialla on TAAS käsi keittiössä

Sarjakuvakeittokirjojen kulttiklassikko Käsi keittiössä (Napa Books) saa jatko-osan. Taiteilija Kati Rapia kuvailee sitä lohtu-, ystävä-, kokki-, ajatelma-, selviytymis-, vitsi-, maailmanparannus- ja sarjakuvakirjaksi.

Kirjassa Käsi juttelee ja kokkaa yrityksen ja erehdyksen – ja nyt myös onnistumisten – kautta. Rapian ajatus on, että maailma parantuu pikkuhiljaa, resepti reseptiltä.

Kirjassa on 35 uutta reseptiä, jotka Käsi on saanut ystäviltä, sukulaisilta, kaverin kaverilta sekä rikkinäiseltä puhelimelta. Mukana on myös monen loviisalaisen kokkaajan ohjeita.

Keittokirja on kasvisruokapainotteinen, mutta mukana on myös kala- ja liharuokia, jotka voi halutessaan muuttaa itselleen sopivammiksi versioiksi. Vegaanisiakin ohjeita kirjassa on. Mukana on mössöjä, leipomuksia, keittoja, lämpimiä ruokia, juomia sekä Taistelevat Mokkapalat (FC Classique ja FC Vegans).

Omat bravuurit voi tallentaa kirjan loppuun ja antaa lahjaksi eteenpäin, tai kokata itse samalla kun kokkaa kirjaan värit.

Loviisassa Käsi keittiössä on saatavilla Krintistä ja paikallisesta kirjakaupasta. artbooksprintskatirapia. bigcartel.com.

KUCKU X GAALA KUTSUU

Kucku X Gaala on yhteisöllinen ja kunnianhimoinen esitys Lovisa Contemporaryn kymmenvuotistaipaleelta. Tapahtuma järjestetään 21.9. Kino Marilynissä & Loviisan seurahuoneella.

Gaalassa käydään läpi Lovisa Contemporaryn järjestämät monitaiteiset nykytaiteen tapahtumat menneiltä vuosilta. Mukana ovat aiempien vuosien kuraattorit ja tekijät: Nils Qvis, Beiamino Borghi, Kalle Katz, Mirella Pendolin, Frida Hultcrantz, Kati Rapia, Ilona Valkonen, Pia Siren, Perttu Huhtiniemi, Mikko Airas, Karri Laitinen, Amandine Doat ja moni muu. Katsottavaa ja kuunneltavaa riittää kuoroesityksistä tehdyistä hienoista dokumenttilyhytelokuvista uusiin aiempiin teemoihin liittyviin esityksiin.

– Kucku X:n juhlan aihe kunnioittaa sitä työtä, joka niin usein jää pelkkiin juhlapuheisiin, eli taiteilijoiden yhteisön käyttöön tekemän työn näyttämistä ja näkemistä, Kati Rapia kiteyttää.

Iltaohjelmassa on DISCO eli DJ:t + ammattimaista ja harrastelijamaista tanssia.

Kesäkohtaamisia Ruukissa!

Strömforsin ruukki ympäristöineen on mitä monipuolisin historiallinen luontoturismikohde. Kymijoki ja Kukuljärven luontoreitti tarjoavat mahtavat puitteet niin melontaan, suppailuun kuin vaellukseenkin.

Voit myös yöpyä luonnossa tai ”kevyteräillä” nukkumalla ekologisessa Laawussa joen rannalla.

Ruukkialueella on kivoja ravintoloita, käsityöläispuoteja ja tasokkaita majoituspaikkoja hyvinvointipalveluja unohtamatta.

Strömforsin ruukkialue on yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkiyhdyskunnista –harvinaisuus jo itsessään.

Täällä on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että kannattaa jäädä yökyläänkin.

Kaikki ruukin lukuisat palvelut löydät stromforsinruukki.com

STRÖMFORS ARTin TaideGalleria, kesän ohjelma 2024

11.5.–5.6.2024

AULA GALLERIA – Outi Pihlajoki

V2 GALLERIA – Marjo-Riikka Stenius, Natalia Koukoula

VINTTI GALLERIA – Anne-Mari Pasanen

7.6.–3.7.2024

AULA GALLERIA – TOP10ART

V2 GALLERIA – TOP10ART

VINTTI GALLERIA – Jukka Klemetti, Erika Koivula

5.–31.7.2024

AULA GALLERIA – Petra Osola

V2 GALLERIA – Johanna Karttunen, Tiina Harjola

VINTTI GALLERIA – TaideSepät ry

2.–28.8.2024

AULA GALLERIA – Hanna-Kaisa Seppälä

V2 GALLERIA – Tommi Ketonen

VINTTI GALLERIA – Lotta Sahrqvist, Annika Aro, Sanna Little

Avoinna 11.5.-28.8.2024. Vapaa pääsy.

HUOM! Galleria on suljettu 6.6., 4.7., 1.8.

Ruukintie 10f, 07970 Loviisa

KUVA: MAGI

KUVA: ROOSA NIEMELÄ

KUVA: MADICKEN

Pajamuseon ”fillarin” uusi elämä

Esko Lehtovaara restauroi ruukin vesirattaan. Materiaalien löytäminen oli salapoliisityötä.

Puukonterä uppoaa lahoon puuhun, kun restauroija Esko Lehtovaara painaa terää Strömforsin ruukin kuuluisuuden, pajamuseon vesivoimaa käyttävän vasaran vesirattaaseen.

Kyseessä on taitavasti 90-luvulla tehty replika, joka tarvitsee nyt totaalisen kunnostuksen.

Lehtovaara restauroi ”fillarin” museon tiloissa, jotta suosittuja taontanäytöksiä voitaisiin jatkossakin järjestää.

Alkuun työ oli salapoliisin hommaa.

– Mitoiltaan riittävän suurta vanhaa mäntyä eli punahonkaa ei ollut niin vain saatavilla. Metsästäessäni puuta kontaktoin ainakin neljääkymmentä eri firmaa. Pietarsaaresta löytyi lopulta erittäin hyvä puun toimittaja, Lehtovaara kertoo.

Salapoliisintyötä

Kun kyseessä on vedellä toimiva valtava vempain, on selvää, että se altistuu kosteudelle. Rakenteiden kosteus tuntuu selvästi kädellä kokeiltaessa.

– Nyt pinnoista näkee puun olevan kärsinyttä, mutta vasta puukolla tökkiminen kertoo koko totuuden.

Keväällä 2022 ennen varsinaista urakkaa ja salapoliisityötä Lehtovaara teki laajan lahovauriotutkimuksen. Siinä yhteydessä selvisi, että vesipyörä on tehty punahongasta.

Tutkimuksen jälkeen hän kirjoitti raportin Loviisan kaupungille. Sen jälkeen alkoi oikean kokoisen materiaalin metsästys.

Tarvittiin hitaasti kasvanutta mäntyä, jonka sydänpuun osuus on suuri. Se sisältää runsaasti pihkaa, joka sisältää penisilliinin kaltaisia aineita jotka vastustavat tehokkaasti lahottajia.

Vesipyörän pintakäsittelyaineena on iät ja ajat käytetty hautatervaa, ja siksi Lehtovaarakin käyttää sitä työssään.

– Tervantekijät alkavat olla jo vanhoja miehiä, joten tervan löytäminen vaatii toisen kierroksen salapoliisityötä.

Kulttuurihistorian ymmärrys tarpeen Lehtovaaran yritys Tiny-e on erikoistunut vanhojen ennen 1950-lukua rakennettujen talojen restaurointiin. Lisäksi hän antaa korjausneuvontaa. Se voi sisältää rakennustarkastuksen tai lahovauriotarkastuksen.

Kaiken perustana vaikuttaa vahva kulttuurihistorian tuntemus ja kyky käyttää työssä perinteisiä materiaaleja ja menetelmiä.

”Mitoiltaan riittävän suurta vanhaa mäntyä eli punahonkaa ei ollut niin vain saatavilla.”

– Restaurointi tarkoittaa esineen korjaamista perinteisin materiaalein ja menetelmin. Esimerkiksi jos saarnesta tehdyn tuolin yksi sorvattu jalka on kadonnut ja asiakas toivoo tuolinsa restaurointia, sorvataan uusi jalka saarnesta, ei koivusta, Lehtovaara selventää. Hän on opiskellut Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa puun käsittelyä, taideaineita, kulttuurihistoriaa sekä kaupallisia aineita.

Lehtovaara kertoo kasvaneensa kulttuurikodissa, jossa myös matkusteltiin ja tutustuttiin laajasti taiteisiin ja eri maiden kulttuureihin.

– Äidinäitini ja omat vanhempani kuljettivat minua erilaisissa taidenäyttelyissä ja kulttuuriympäristöissä. Olin jo lapsena kiinnostunut arkkitehtuurista ja muotoilusta. Siitä varmaan kumpuaa kiinnostukseni kulttuurihistoriaan ja perinnekorjaamiseen.

Italialainen Artesaani GELATO

Tervetuloa

L o v i i s a n T o r i l l a

Nyt täydellinen valokuitupaketti omakotitaloon alk. 49,95 €/kk

Sisältää kaiken. Ei aloituskuluja.

Valokuituliittymä asennettuna

Netti

Kaapeli-tv

Osuuskunnan jäsenyys

lponet.fi/kuitukampanja

Teemme yhdessä Itä-Uudestamaasta parhaan digiajan alueen asua ja yrittää

Nokkonen ryöppyää lähes kaikkialla kasvaen jopa kaksimetriseksi. Yleisimmin nokkonen on kuitenkin kooltaan pienempi, ja sitä kannattaakin poimia nuorena.

Nokkosen arvoa lisää se, että se puskee maasta jo varhain keväällä, kun muut villiherkut vielä tekevät tuloaan. Runsautensa lisäksi sen avuja ovat hyvä maku, helppokäyttöisyys ja korkea ravintoarvo. Nokkonen on arvioiden mukaan kaikista vihanneskasveista ravintopitoisin. Se sisältää muun muassa runsaasti lehtivihreää, rautaa ja hivenaineita.

Nokkonen on jopa kaksi kertaa ravitsevampi kuin porkkana. Ja vapise Kippari Kalle! Nokkonen nimittäin peittoaa ravintoarvoiltaan kerrassaan huikean pinaatin. Nokkosta onkin perinteisesti käytetty rohtona ja ravintokasvina pinaatin tapaan. Vuosisatoja nokkonen on ollut lääke lähes joka lähtöön. Sitä on

käytetty paitsi keuhko-, vatsa- ja virtsavaivoihin sekä koiran puremiin myös kunnon kohennukseen ja lemmenlääkkeeksi.

Ryöppää, pakasta ja kuivata

Ajatus polttavan kasvin laittamisesta suuhun voi tuntua oudolta, mutta ryöppäämisen, pakastamisen ja kuivattamisen jälkeen lempeää nokkosta voi laittaa vaikka mihin. Se sopii pataruokiin, ohukaisiin, keittoihin, pirtelöihin, sämpylöihin, munakkaaseen tai esimerkiksi pestoon basilikan sijaan. Älä kuitenkaan laita nokkosta liikaa, ettei ruoka maistu karvaalta. Nokkosta ei myöskään suositella sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville. Se kerää itseensä paljon nitraattia, ja siksi sen liiallinen käyttö ei ole suositeltavaa. Muutama kerta viikossa käy toki hyvin. Jos kovasti nauttii nokkosta, täytyy ravata vessassa, sillä se lisää virtsan eritystä.

Kateuden vertauskuva?

Mutta miksi nokkonen hyökkää niin kiukkuisesti, että sitä kerätessä täytyy olla käsineet? Kansanperinteen mukaan nokkosen nimi juontuu nokka-sanan johdoksesta nokata, jolla viitataan käärmeen tai hyönteisen pistämiseen. Nokkosella on muitakin kutsumanimiä, kuten mukkonen, mukuliainen, nukulainen ja nokilainen. Polttavuutensa takia nokkosparkaa on pidetty kateuden ja katkeruuden vertauskuvana. Raamatussa nokkonen on jopa Jumalan rangaistuksen symboli. Kansanperinteessä kerrotaan kertomuksia nokkospuskissa asuvista salaperäisistä, ihmisiä vahingoittavista olennoista. Erityisen vaarallisia näistä olivat ”keskipäivän noidat”, jotka kuumimpaan aikaan päivästä ryöstivät taloista pikkulapsia.

Mutta ihan sama, miten nokkosta parjataan! Loppupeleissä nokkonen on mitä lempein ja herkullisin superruoka.

DÄR DÅRAR HITTAR LIKASINNADE

”Sedan när jag kroknar bort så här får ni sprida min aska. Ni slipper mig inte, jag blir kvar här och spöka. Har ju varit här i mer än 40 år”, konstaterar Tom Pallas följt av ett kännspakt skratt.

Ett stort tack till Pallas flickvän i början av 80-talet! Utan henne hade vi missat fyra årtionden av prima rollprestationer! Risken var stor att den tyste, blyge, försiktige tonåringen hade blyg förblivit och aldrig tagit steget till Lurens där han fann en familj av jämlika.

I Pelle Svanslös 2009, en av hans favoriter, lärde han sig dock i misstag sin motparts, Bo Lindfors, repliker.

– En stor familj som arbetar ihop och skapar det här.

Av olika åldrar men med samma pris i slutändan: en oförglömlig sommar.

Efter fyra år bakom kulisserna tog han klivet till scenen 1985. Följande år i Hårda tider lärde han sig sin första replik som han evigt minns. Redan följande år mångfaldigades replikerna som Lejonet i Trollkarlen från Oz. En roll han aldrig glömmer iklädd sammetsshorts och nätskjorta.

– Det regnade varenda en jäkla föreställning. Vi var dyblöta. De jäkla byxorna blev våta och sprack upp i sömman varenda en förbanna föreställning när de limmade fast sig i benen.

Steget var taget. Scenen var beslagtagen av en ny konstnärlig kraft. Tom Pallas hade trätt på scen.

Repliker och kamratskap

Ett gott hörsel- och rörelseminne hjälper till då dyslexin ställer till det. Växelverkan på scen får honom att lära sig replikerna.

– Inte har jag nu i princip läst något hemma. Det kommer med övandet. Det fastnar.

I Pelle Svanslös 2009, en av hans favoriter, lärde han sig dock i misstag sin motparts, Bo Lindfors, repliker. Det fick Pallas göra redan 2001 i Jorden runt på 80 dagar, på endast 24 övningar, då han fick hoppa in för Lindfors i rollen som Passepartout. Bill och Bull fortsatte sin framgång även efter sommarteatersäsongen. I två år rentav.

– Med de där jäkla katterna från Pelle Svanslös blev vi ju med Bosse fast i flera år. Herregud vi satt och läste sagor i bibliotek med våra kattdräkter och vi höll på med allt fan.

Pallas talar varmt om sin vän, sin teatertvilling, Bosse. Likasinnade som funnit varann.

– Då när det fungerar. Då du läser den andras tankar.

– Vi hade en sådan där patentgrej. En halv timme före själva uppträdandet, gick vi igenom ortstidningar och så kastade vi bara rubriker med franska streck och så hade vi alltid den där en och samma grejen. En hade lite verktyg med och var den där reparationskillen och andra var den där chefen med det där blocket. Och därifrån kastade man bara de där rubrikerna och bollade bara ... kastade bara rubriker och så började vi prata på.

Guldkornen

Pjäser som sticker ut i hans minne är den redan nämnda Pelle Svanslös och därtill Robin Hood (2000) och Så som i himmelen (2014). Pjäser blir minnesvärda för Pallas, inte genom den egna prestationen utan på grund av själva pjäsens och ensemblens styrka.

– Inte favoritroll, men favoritpjäs. Själva storyn, bra pjäs, och så just det där att ensemblen vi haft just den sommaren, att det har just passat alla roller och varit ett bra gäng här.

– Jag har aldrig liksom fokuserat på drömroll det är den där helheten och de där typerna som man står på scen med, så det är det som har varit det viktigaste alltid. Så typkastningen till liknande roller stör honom ej dessutom har han fått göra drama på andra scener.

– Men då hamnar du lite själv arbeta med det, du behöver inte bara vara dig själv.

Publiken är så klart också en betydande faktor.

– Sen först när publiken kommer dit på läktaren så lägger jag i sista växeln. Så far vi!

Det är en underbar pratstund med denna varma, skrattande figur som uppriktigt konstaterar om Lurens:

– Nog har den ju gett allt jag har i mitt liv.

Liljendalboana e int många,

men tåm hinner till yvi allt

Rikt

Mats Lönnfors flyttade intill Kvarnforsen till vappen 1987. Han är ursprungligen ”uta” Hammars.

Enligt honom finns det gott om föreningar i Liljendal och det är lätt att komma med in i verksamheten. Han nämner bland annat brandkårsverksamheten och jaktföreningen. Idag är han fortfarande aktiv i Forsby å fiskeriområde som han var med att få till en laxdrivande å!

Något som idag dock saknas är Bagarstugan och Lilja.

– Alla vardagar var det morgonkaffe på Bagarstugan. Där fanns alltid någon som kunde hjälpa och man fick information och praktiska saker ordnade, förklarar Mats.

Hjälpsamhet och samarbete är typiskt för Liljendal.

– Man gör gott samarbete då det gäller. När man behöver hjälp så får man och ibland utan att fråga. Som exempel kan jag nämna ett vedlass som uppenbarade sig på vår gård då vi flyttade hit, berättar Mats. Han har även varit med om en annan uppenbarelse, en som fick håren att stå upp på ända:

– På två ställen i världen finns rymdverksamhet enligt NASA:s arkiv, och en av dem är Bombergsgrottan! Precis efter att ha hört detta var jag med om ett ljusfenomen i närheten av den och tänkte att snart bär det väl av upp i rymden!

Gående längs vägarna hälsas du av bilarna som kommer emot dig. Denna värme återfinns i talkoandan och föreningsverksamheten.

Någonting har dock lämnat ett tydligt tomrum här i Liljendal.

Lugnet är det bästa

med att leva på landet

Kettil Fredriksson är född och uppvuxen i Eskilom. Nu bor han med fru och barn på släktgården. På gården hölls tidigare mjölkkor men nu koncentreras produktionen till bland annat växtodling.

– Jag trivs här. Här är lugnt och skönt.

– Bäst med Liljendal är de vänliga liljendalborna och den för en barnfamilj viktiga servicen, nämligen daghem och skola. LIK har dessutom mycket barnoch ungdomsverksamhet och Liljendal Ungdomsförbund bjuder på kultur i form av Liljendalrevyn till exempel, tillägger Kettil.

Drömstrand, Kalles runda och Liljendals skogar överlag är värda att upptäcka, liksom människorna som bor där.

– Liljendalborna är vänliga och välkomnande. Man hälsar och pratar med nya grannar, men det lönar ju sig alltid att själv också bjuda till, påminner Kettil.

SMatställe efterlyses

olveig (Soli) och Frej Lindfors bor i Mickelspiltom. De bedriver städning och fastighetsskötsel. På fritiden är det mycket kultur i deras liv, skogsutflykter och gärdsgårdsprojekt. I Liljendal har de bott så gott som hela livet.

– Talkoandan i Liljendal är mycket god! Tänk bara på Hembygdsföreningen och Liljendaldagarna! Dessutom hjälper grannarna varandra, till exempel med ved. Till det efterlängtade morotstalkot samlas en massa folk, berättar Soli.

– Här får man njuta av lugn och ro och om man vill ha sällskap kan man agera byadåre, skrattar Frej.

Han konstaterar vidare att som byadåre finns det inga dåliga sidor med Liljendal. Alla känner alla. Knappt någon service finns men därför är man bilburen. Det finns dock något de båda saknar:

– Ett matställe önskar vi igen ha här i Liljendal.

Idéerna flödar

En drivkraftig styrelse satsar på fastigheten som i tiderna byggdes med talkokrafter. Fortfarande görs så gott som allt uppehållsarbete på samma beundransvärda sätt.

Det smått perifera Liljendal lever upp då LUF ordnar program i och vid Liljendalgården. Liljendaldagarna och Liljendalrevyn har långa anor. Den nuvarande styrelse är idérik och bjuder på välbesökta övriga program.

Hur lockar LUF:en unga medlemmar?

Jim Saarinen gjorde succé i sitt första revyframträdande i Kalubakkin. Sedan blev han

Erikokokoisia tilauskyytejä 16–64 henkilön linja-autoilla. Mukavasti ja varmasti perille!

Beställningstrafik med 16–64 personers bussar. Res bekvämt och säkert! www.tidstrand.fi

Jim Saarinens och de övriga i Liljendal Ungdomsförenings

styrelse, unga som äldre krafter, jobbar för

Liljendalgården – en mötesplats för liljendalbor men också för folk ytterom byn.

tillfrågad att komma med i styrelsen.

– Nog kan jag komma och höra sade jag. Styrelsen konstaterade däremot direkt att nu har vi en ny medlem. Okej, då är jag väl med då, småskrattar Jim då han tänker tillbaka.

Jim tror LUF:ens livskraft också ligger i att man endast kan sitta med i styrelsen ett visst antal år och att det nästan är lite av en släkttradition att delta i styrelsen.

– Min pappa har varit med i LUF då han var ung. Det var han som ordnade att de fick ett gym

hit och var med om att måla väggarna. Då jag kom med i styrelsen gav jag som förslag att fräscha och städa upp gymmet. Nu är det i prima skick och välbesökt, berättar Jim.

En scenens man

Kalubakkin var inte första gången Jim uppträtt för publik.

– Redan i lågstadiet spelade jag sketchteater med min kompis. Vi skrev själv, hittade på från ingenting, och spelade upp för lärarna, klassen och på avslutningen även för hela skolan, minns han.

Liljendal Ungdomsförening

• Grundades 1896, då under namnet Liljendal Husbonde och Värdinneförening

• Liljendalgården byggdes 1954 med talkokrafter

Han kontaktades av regissören till Lurens första vinterteater, så sannerligen hade hans prestation i revyn lämnat ett intryck. På vintern stod han på scen i Måsen. – Jag är en ensam varg, håller mig för mig själv, men på scenen vill jag visa vad jag går för.

• Den första Liljendalrevyn 1979, primusmotor Jan-Erik Slätis

• Liljendaldagarna (då temadagarna) för första gången 1981 på Rolf Söderlings initiativ

Ytterom scenen är Jim något av ett allt-i-allo som ställer upp för andra vare det sedan gäller mekaniker-, reparations-, vård- eller trädgårdsarbete. Med andra ord en sann son av Liljendal och dess talkoanda.

Tapani Kärkkäinen aloittaa puutarhansa suunnittelun jo tammikuussa. Näin talvi ei tunnu niin pitkältä. Avoimet Puutarhat -tapahtuman teemana on tänä vuonna ”puutarha herättää aistisi”.

AVOIMET PUUTARHAT -TAPAHTUMASSA samanhenkiset kohtaavat

Kun Loviisan Puutarhayhdistys ry:n varapuheenjohtaja ja tiedottaja Tapani Kärkkäinen ryntäsi maaliskuussa Kevätmessuille ensimmäisten joukossa, hän alkoi nauraa itselleen. Kärkkäinen nimittäin pohti ankarasti, raaskisiko ostaa parin euron arvoisia kesäkukkapussukoita. Seuraavassa hetkessä hän oli jo lähes valmis sijoittamaan tuhansia euroja kasvihuoneeseen. Siitäkin huolimatta, ettei hänen runsaalla mutta pienehköllä tontillaan ole edes tilaa moiselle.

Kärkkäinen kertoo, että puutarhaihmisen kevät ja kesä alkavat jo tammikuussa, kun puutarhasuunnitelmat puskevat esiin ennen ensimmäistä versoakaan. Mielikuvitus alkaa laukata auringonpaisteiselle pihamaalle.

– Kasvihuoneinnostukseni on hyvä esimerkki puutarhahulluudesta. Onneksi tulin järkiini. Aloitan puutarhani suunnittelun jo alkuvuodesta. Se tekee talvesta huomattavasti lyhyemmän. En nimittäin ole varsinaisesti talvi-ihminen.

Kärkkäinen on asunut parikymmentä vuotta osan vuodesta Loviisan Viirilässä pienessä ja kotoisassa talossaan. Alun perin hän tuli Loviisaan juuri puutarhat mielessään. Sitä ennen hänellä oli pitkään Helsingin Kumpulassa pieni maapalsta, jolla hän kasvatti vihanneksia, ja oli maapläntillä jokunen marjapensaskin.

– Se ei enää riittänyt minulle. Halusin oman puutarhan, ja niinpä hankin tämä paikan Loviisasta.

Kärkkäinen kääntää työkseen puolalaista kirjallisuutta, ja hänen viisivuotisesta taiteilija-apurahastaan on jäljellä vielä puolet. Siihen kuuluu oikeus käyttää taiteilijaprofessorin titteliä. Kärkkäinen siis kääntää niin kieltä kuin maatakin.

– Työskentelen kotona, eli teen istumatyö -

Tapani Kärkkäisen 5 lempiperennaa

Kesäkuu: kultatyräkki

Heinäkuu: sormustinkukka

Elokuu: syyshohdekukka

Syyskuu: rantakukka Lokakuu: konnanyrtti

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT MADICKEN HENRIKSSON

tä. Siksi on hienoa päästä aina välillä kuopsuttelemaan puutarhassa, hän kuvailee.

Vanhoja tauolle, uusia tilalle

Loviisan Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään päivän mittaisena valtakunnallisen tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 16. kesäkuuta, ja myöhemmin viikonlopun mittaisena tapahtumana 3.–4. elokuuta. Jälkimmäinen puutarhaviikonloppu pi-

detään vain Loviisassa, ei muualla maassa. – Ajattelimme yhdistyksessä, että paikallisten on helppo tulla päivätapahtumaan, mutta kauempaa saapuvat voivat jopa yöpyä Loviisassa elokuun viikonloppuna. Tänä kesänä mukana on pari uutta puutarhaa. Eräät vanhemmat ovat jääneet pois ja jotkut taas pitävät välivuotta, kuten oma puutarhanikin Villa Kvitteni, Kärkkäinen kertoo.

Hänestä on ollut todella mukavaa olla mukana ”avoimena puutarhana”. Välivuoden aikana hän aikoo uusia puutarhaansa, jotta ensi vuonna olisi taas jotain uutta näytettävää.

Kärkkäisen puutarha on hyvin kaunis ja monimuotoinen. Siihen kuuluu kukkapuutarhan lisäksi kivikko- ja metsäpuutarha, joka löytyi vähän kuin vahingossa.

– Talon takaa kaatui puita myrskyssä. Kun ne poistettiin, huomasin, että sain muokatuksi metsäpuutarhan.

Piknik-ryhmiä pihalla

Avoimissa puutarhoissa mukana oleminen on monella tavalla antoisaa, kun saa tavata samanhenkisiä ihmisiä. Osa tulee vain katselemaan ja ihastelemaan, toiset taas juttelevat ja kyselevät. Neuvoja, kokemuksia ja mielipiteitä vaihdetaan puolin ja toisin.

Ihmiset ovat hyvällä mielellä, ja kaikkia yhdistää kiinnostus kasveihin ja puutarhanhoitoon. Puheenaiheet eivät varmasti lopu!

– Keskustan avoimissa puutarhoissa kävijät nauttivat selvästi myös miljööstä, mikä syntyy puutarhan ja talon yhteisestä tun-

nelmasta, vaikka taloon ei sisälle pääsekään. Loviisa kuitenkin tunnetaan vanhoista taloistaan, mikä lisää myös puutarhatapahtuman suosiota, Kärkkäinen pohtii.

Tämän kesän avointen puutarhojen teema on ”puutarha herättää aistisi”. Loviisan yhdistyksessä on pohdittu myös kulttuurin tuomista puutarhoihin laajemminkin tapahtuman aikana. Puutarhoissa voisi olla taidenäyttelyitä ja musiikkiesityksiä.

Kärkkäinen itse nauttii siitä, että ihmiset viihtyvät hänen puutarhassaan muutenkin kuin vain kasveja ja kukkia ihailemassa. Kun pari vuotta sitten tapahtuman aikaan sattui olemaan hyvin kuuma kesäpäivä, Kärkkäisen naapuri perusti pop–up-kahvilan, josta sai ostaa muun muassa jäätelöä.

– Yhtäkkiä huomasin, että ihmiset olivat asettuneet puutarhaani piknikille. Se oli hauskaa.

Täällä saa ihastua

Avoimet puutarhat -tapahtumassa on mukana useita hyötypuutarhoita. Yksi niistä on Solhem Sarvisalon eteläkärjessä. Kun yhdistys kävi vierailulla Liz Paavolaisen emännöimässä puutarhassa, valtasi ihastus koko porukan.

– Kasvihuoneessa oli roikkumassa kymmenittäin valtavia munakoisoja. Tomaatteja ja muutakin oli todella paljon. Sato oli valtavan runsas, ja olimme suorastaan pökertyneitä nähdessämme kaiken tämän, Kärkkäinen kertoo.

KUVA: MADICKEN HENRIKSSON

KUVA: MADICKEN HENRIKSSON

Loviisan avoimet puutarhat 2024

Engströms trädgård

Karttuhuoneenkatu 3

Mielikuvamatkaajan puutarha

Koukkukuja 4

Garduelis

Garnisoninkatu 1

Pitkänpöydäntalo

Mariankatu 7

Annemamman piha

Pernajantie 68

Tallmo

Snyggiksentie 23

Loviisan avoimet puutarhat

sunnuntaina 16.6. ja viikonloppuna 3.-4.8. klo 12-17.

Haravankylän hurahdus

Mikkolantie 14

Varjon puolella

Wredentie 3

Rakkauden puutarha

Hopomintie 118

Kauppamuseon puutarha

Paavalinkyläntie 671

Saarni / Villa Ask

Pernajantie 22

Villa

Kuninkaanlampi

Kuhlefeltinkatu 8

Villa Armas

Kaivokatu 9

Solhem

Solhemintie 17

Kivoja kohtaamisia, kauniita kasveja, upeita puutarhoja. Loviisa houkuttelee puutarhaharrastajia kuin kukat kimalaisia!

Jos sinulla ei ennen ole ollut kompostoria, pitää sinun tehdä kompostoinnista ilmoitus Uudenmaan jätehuoltoviranomaiselle osoitteessa www.ujlk.fi. Paperilomakkeen voi pyytää soittamalla numeroon 020 690 145.

KTäälläminä!vartioin

kompostimulta = puutarhan kulta

Biojäte on arvotavaraa, eikä mikään estä sinuakin kantamasta korttansa kekoon.

errostaloja lajitteluvelvollisuus on koskenut jo jonkin aikaa, ja biojätteen lajittelu on pakollista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Myös kahden tai useamman asunnon kiinteistöissä se hoituu kätevästi biojäteastialla.

Omakotitalon ruokajätteet voi laittaa omaan kompostoriin, joka tuottaa samalla ravinteikasta multaa puutarhan tarpeisiin, ja naapurien kanssa voi hankkia yhteisen kimppa-astian.

Kaiken maailman virityksiä on maailman sivu nähty, mutta nykyisin ruokajätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa lämpöeristetyssä kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty.

Kompostointi on helppoa hommaa, kunhan muistaa kuivikkeen ja sekoitussauvan eikä pakkaa biojätettä kompostoriin liian tiukkaan.

Tiesitkö, että biojätteen keräysastia keittiössä ei haise, jos pohjalla on pala sanomalehteä, käytettyä talouspaperia tai pahvinen munakenno keräämässä kosteutta. Älä käytä kantta, niin biojäteastia ei homehdu vaan kuivuu nopeasti!

Nu heter regionens största lokaltidning på svenska Borgåbladet igen. Namnet ändras men innehållet är det bekanta. BBL bevakar nyhetshändelser i Lovisa, Borgå och Sibbo också i fortsättningen.

-Helén Kurri Chefredaktör

Lokaltidningen är en vän

Helén Kurri påminner om att förändringen inte enbart handlar om ett namnbyte. Kurri vill jobba för att läsarna ännu bättre än tidigare ska känna igen sig i Borgåbladets innehåll.

– Även om tidningen byter namn kommer vi att skriva om grannkommunerna på samma sätt som tidigare. Vi vill fortsätta ha en nära dialog med läsarna och ha fokus på människor och händelser i regionen.

Kurri har en klar vision om vad som gör en bra lokaltidning.

– Jag har alltid tänkt på lokaltidningen som en vän som kommer hem till en och berättar ärligt om smått och stort. Lokaltidningen ska informera om vad som händer och också göra läsaren på gott humör.

prenumereraLäsmer&här: bbl.fi

työhuoneella

Raija Tikkanen

Parasta keramiikka-artesaani Raija Tikkaselle työhuoneessa on sen ovi. Ovi siksi, että hän saa sen auki omalla avaimellaan juuri silloin, kun hänelle sopii. Ei sillä, että hän ravaisi Loviisan Taideverstaan työtilassaan päivittäin. Oikeastaan hän työskentelee jaksoittain eli silloin, kun on ”henki päällä”.

Välillä ei synny mitään, ja silloin Tikkanen on Ruotsinpyhtään-kodissaan, jossa hän maalaa tauluja. Kun taas alkaa syntyä keramiikkaa, verstaan ovi käy tiuhaan, usein jopa yöaikaan.

– Yleensä tulen työhuoneelle vasta myöhään iltapäivällä. Aika paljon olen siellä yksikseni. Kuuntelen radiosta puheohjelmia tai olen hiljaisuudessa uppoutuneena omiin ajatuksiini.

Kun taiteen tekemisen jakso puskee päälle, sen kyllä huomaa. Tikkanen ei kuitenkaan puhu inspiraatiosta, joka yleensä yhdistetään taiteilijoiden elämään. Hän puhuu siitä, että henki on päällä.

– Kun henki on päällä ja sormet savessa, kaikki muu katoaa. Silloin tiedän, että siitä se lähtee, hän hymyilee.

Keramiikkaa tehdessään Tikkanen ei aina tiedä itsekään, mitä on tulossa. Hänen

viehättävät naisfiguurinsa toimivat kynttiläjalkoina ja maljakkoina. Ne ovat muuttaneet muotoaan kuin itsestään. Pyöreys on säilynyt, mutta samalla ne ovat muodoltaan litistyneet ja hartialinja on muuttunut kapeammaksi.

Tikkasen taide on omaperäistä, mutta käyttöön tarkoitettua. Hänelle myös ehdotetaan uusia ideoita. Tee mäyräkoira!

– Pyrin tekemään kulloisenkin työn kerralla valmiiksi. Kun henki on päällä, ovea sulkiessani ajatukseni jäävät työhuoneelle. Mitä pääsenkään huomenna tekemään puhtaalta pöydältä!

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

SILLIT rannalla

Jukka

Neljä rantarosvoa, neljä silliä, kaunis ilma ja vanha sillitehdas. Näissä tunnelmissa tehtiin Pikkukaupungin kesän 2024 Sillipruuvi.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVAT ARTO WIIKARI

Paula

Katson Juhan lempiresepti pikkukaupunki.fi

Annika

Menimme yksinkertaisella kaavalla –sillin lisäksi tarjolla oli pottuja.

Jo ennen varsinaista pruuvia testaajien rupatellessa Paula Lindholmille ja Jukka Liponkoskelle valkeni, että he asuvatkin lähekkäin. Eikä siinä kaikki: Annika Helenius ja Paula olivat Jukan puolison tyttären opettajia.

Pian selvisi sekin, että Juha Häggblom on aito karjalais-rantaruåtsalai-

nen. Ei siis huonompi alku pruuville! Alkutervehdysten jälkeen osallistujat saivat käydä ensimmäisen sillin kimppuun. Sillit maisteltiin sokkona, eli purkit oli peitetty.

1. Suomen Sillikonttorin

Gin-Katajanmarja silli

– Det här är jätte ljust, och ganska saltig, men ingen matjes. Gott men sött, kons-

taterade Paula.

– Någonting fruktigt finns i den, den skulle jag kunna köpa.

– Jag med, sade Annika medan Jukka funderade att det är svårt att säga vilken smak dominerar. Men kanske vindruva?

Juha som höll sig först i bakgrunden och kostade på sillen i fred, konstaterade att ”Skål den som har”.

– Kan det vara svartvinbär?

Juha

Ganska bra nog, en del sillar har en konstgjord smak. God, men smakar den här tranbär?

Juu stämde alla in, det skulle det kunna vara. Och rosmarin.

– Mieto perussilli, ei Wow-faktoria, täsmensi Juha.

2. Ahti Juhlasilli

Annika huomasi heti, että nämä ovat selvästi tummempia sillejä kuin edelliset.

– Ja palat pienempiä, Paula täydensi.

Heti ensi puraisun jälkeen Juha luokitteli sen matjessilliksi.

Paula:

– Juu, den är hårdare, och Annika stämde in att det är nog matjes.

– Mycket saltigare än den första, men bättre med peppar med.

Paula oli samaa mieltä ja haki rosepippurin maistelupalansa seuraksi. Juhan mielestä matjes on kuin sillien Toyota Corolla.

– Se ajaa asiansa mutta vauhtia ei ole.

3. Abba Inkivääri-Lime silli

– Det är ju reisliga bitar. Oj så härligt, så gott. Men allt är gott idag.

Det behövs inte mycket att det är så gott, nauroi Paula.

Juha funderade om det kunde vara citron istället för ättika. Han har självt gjort en så-

Juhan mielestä

matjes on kuin sillien Toyota Corolla.

dan sill. Men konsistensen är mört, ingen suddgummi.

– Det är lime!

– Maku on kyllä inkivääri, Jukka kontrasi. Ja Annika oli samaa mieltä.

Kaikkien mielestä tämä oli hyvä ja aidon makuinen silli. Monisyinen, freesi ja tähän asti paras.

4. Vestan tillisilli

– Huj så flotigt, den badar riktigt i sillflott. Juhan mielestä tämä silli oli kalanriekale.

Sitten paikalle pyyhälsi Timo Päiviö, joka kertoi meille, että paikalla sijaitsi 1950-luvulla sillitehdas. Tynnyrit olivat tiilimakasiinissa, jonka edessä istuimme.

– Mitäänsanomaton, tunkkainen jälkimaku.

Kuka tätä silliä ostaisi näiden kommenttien jälkeen? Nyt tarvittiin akvaviittiä.

Mutta Timolle Vestan sillikin maistui, potut hän jätti väliin.

– Tiedän miltä ne maistuvat, hän kommentoi ja jatkoi matkaa.

Testaajat maistoivat vielä silliä numero

kolme, jotta jäisi hyvä jälkimaku suuhun. Kakkonen ja nelonen saivat lähes yhtä hyvät arvosanat, nelonen oli se ”äklömpi”. Annika otti ykköstä ja kolmosta, ja Jukka akvaviittia.

Riemukas raati oli yllättävänkin yksimielinen kommenteissaan, ja kaikki erottivat hyvin makuja silleistä. Silli on selvästi näiden ihmisten lautasilla ainakin juhannuksena, ja Juha jopa valmistaa sitä itse.

Lurens sommarteater 2024

Regi: Johan Aspelin

Treasure Island by Robert Louis Stevenson | adapted by Bryony Lavery

Översättning: Marianne Möller

Föreställningar

PREMIÄR fredag 28.6 kl. 19

söndag ................ 30.6 .............kl. 16

tisdag 2.7 kl. 19

onsdag 3.7 kl. 19

torsdag .................4.7 .............kl. 19

söndag 7.7 kl. 16

tisdag ................... 9.7 .............kl. 19

onsdag ................ 10.7 .............kl. 19

torsdag 11.7 kl. 19

söndag ............... 14.7 .............kl. 16

tisdag .................. 16.7 .............kl. 19

onsdag ................ 17.7 .............kl. 19

söndag 21.7 kl. 16

tisdag ................. 23.7 .............kl. 19

onsdag ................24.7 .............kl. 19

torsdag 25.7 kl. 19

söndag ............... 28.7 .............kl. 16

tisdag ................. 30.7 .............kl. 19 onsdag 31.7 kl. 19

lördag ................... 3.8 .............kl. 16

BILJETTER:

• lippu.fi

• Luckan

• R-kiosken

• via teatern

www.lurens.fi

Arrangör: Östra Nylands Ungdomsförbund rf

Ditt team experteravär alltid redo atttill!hjälpa

Loviisan Värikaupan 96-vuotisen historian punaisena lankana on ollut vankkumaton ammattitaito. Halu palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla kaikissa kodin pintamateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä on meillä yhä keskiössä.

Loviisa

Aukioloajat

Ark. 8–17, la 9–14 | 019 531 487

Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa varisilmaloviisa.fi |

Advokatbyrå

puh. | tel. 045 270 7001 nina.antas@lexantas.fi

Kuningattarenkatu 32 B 17

Drottninggatan 32 B 17

kutsuttu

Loviisa | Lovisa Det så kallade Kommendantshuset och museets tidigare hem

Peiliovet ja ruutuikkunat meiltä

Puh. 040 707 4753

Timo

Jonas Frida

Martti

Anneli

MAALAUS AP

Maalaukset

Laatoitukset ym. Rakennusalan työt

Pitkäniemenkaari 5, Valko 040 5577457

OPASTUKSET

Tule mukaan opastetulle kävelyretkelle Loviisassa ja Porvoossa.

Historiallisten kierrosten teemana ovat kiehtova kieltolaki, prameimmat puutarhat ja puistot, kulttuurintäyteinen kaupunkikierros ja paljon muuta – molemmilla kotimaisilla kielillä.

Ota yhteyttä, suunnittelen mielelläni opastetun kierroksen toiveittenne pohjalta.

lukusund.fi

WELLBEING

Caring your beauty, body and soul

HOLISTISK, EKOLOGISK HÅRVÅRD KOKONAISVALTAISTA, EKOLOGISTA HIUSTENHOITOA

Bekanta dig med behandlingarna och beställ tid:

Tutustu hoitoihin ja varaa aika:

www.monature.fi

045 773 16799

Drottningatan / Kuningattarenkatu 17

Välkommen! / Tervetuloa!

Tuttu paikka, tutut miehet, uudet kujeet

• Kahvila & Huoltamo

• Cafe & Service

• Autopesu

• Biltvätt Tavataan Garniksessa!

Vidigbetjänar också på svenska. Kom och hälsa på!

Mannerheiminkatu 24, 07900 Loviisa

Kesän

Piian

Rouva

Strömfors

Strömfors

Virginia

Ruustinna

Sommar-erbjudande! Totalt lokalt hela sommaren med Nya Östis!

Totalt lokalt innebär att Nya Östis bevakar vad som händer i Lovisa, Lappträsk, Pyttis och Mörskom. Våra läsare får varje vecka ett digert läspaket med garanterat ultralokala nyheter.

Vi erbjuder en tremånaders prenumeration (13 nummer) för 34 euro.

Normalpris 48 euro.

Kontakta oss senast den 30 juni. Erbjudandet gäller endast för adresser inom Finland och prenumerationer som börjar senast den 4 juli.

Varje vecka läses Nya Östis av 5 700 personer! Bli en av dem genom att prenumerera på Nya Östis!

Intresserad? Mejla prenumeration@nyaostis.fi eller ring tfn 0400 411 061 tisdagar kl. 11–15, fredagar kl. 12–16. www.nyaostis.fi

Lounasnoutopöytämme on katettuna arkisin 10:30–15

Viikonloppuisin 11–16

Aamiaispöytämme on katettuna ark. 6–10, la 7–10

Vår lunchbuffé är dukad vardagar 10:30–15

Under veckoslutet 11–16

Frukostbuffén är dukad vard. 6–10, lör 7–10

Viileitä juomia kylmäkaapistamme matkalle mukaan!

Svala drycker från vårt kallskåp som vägkost.

Herkullisia, kestävästi tuotetuista raaka-aineista leivottuja pizzoja. Joka päivä 21 asti!

Läckra Kotipizzor bakade av hållbart producerade ingredienser. Varje dag till 21!

Neste Ankkurituuli

Palvelemme | Vi har öppet: ma-pe | mån-fre

8.30–19.00

la | lör

9.00–17.00

su | sön

10.00–14.00

Arkkitehdintie | Arkitektvägen 5, 07900 Loviisa | Lovisa

Asioi nopeasti ja kätevästi

LOVIISAN UUSI APTEEKKI palvelee sinua S-marketin yhteydessä. Esteetön kulku avariin tiloihimme.

Apteekkari Mikko Tainio miehistöineen toivottaa sinut tervetulleeksi!

Handla snabbt och bekvämt

NYA APOTEKET I LOVISA betjänar dig i S-markets lokaliteter.

Tillgänglig passage till vårt rymliga apotek.

Apotekare Mikko Tainio med besättning önskar dig hjärtligt välkommen!

Neuvomme molemmilla kotimaisilla kielilla!

Vi ger rad pa bada inhemska spraken!

Drömmar om undertexter

Film är

Lotta Elos passion – och hennes jobb.

Om du sitter i biografens mörker och läser de svenska undertexterna är chansen stor att det är just Lotta Elo som översatt filmen.

Om Keanu Reeves säger YEAH 40 gånger kan man inte bara översätta det YEAH varje gång. Man måste variera lite för att göra jobbet intressant, säger Lotta Elo.

För Lotta Elo är det en dröm att få jobba med film.

– Jag är lyckligt lottad. Jag älskar filmer och jag älskar språk. Jag är en kreativ människa, men min styrka är inte att hitta på saker själv, därför är det perfekt att översätta filmer. Det är som att dansa till någon annans koreografi.

Lotta Elo är utbildad ämneslärare i engelska och tyska, men hur blev hon filmöversättare? Vägen till drömjobbet gick via gamla stan i Lovisa. Allt började på Saltbodtorget.

– Jag halkade in på ett riktigt bananskal. Det var min mormors granne vid Saltbodtorget som behövde en översättare och jag fick testa att översätta en film. Det gick bra. Senare fick jag veta att kraven var ganska höga.

Att översätta filmer hade hon velat göra redan tidigare. För 14 år sedan bodde hon i Toronto och sökte ett jobb som filmöversättare och fick jobbet – tills hon fick veta att jobbet måste göras i Helsingfors. Det fungerade inte. Nu är översättandet inte längre platsbundet och kan göras var som helst.

Lotta Elo får filmerna skickade till sig och hon jobbar hemma.

Kreativitet och kompromisser

Lotta Elo har översatt filmer i fyra år. Hon är alltså audiovisuell översättare. Det finns några kurser om av-översättning på universitetet, men inga egentliga behörighetskrav. Hon jobbar för ett danskt företag. Jobbet är krävande och Lotta Elo vill göra det bra för att förmedla filmupplevelsen till svenskspråkiga biobesökare.

– Jag vill göra så mycket jag kan för att göra filmupplevelsen så hel som möjligt. Utmaningen är att få allt det viktiga att rymmas med. Utrymmet är knappt: 42 tecken med mellanslag per replik.

– Det blir lite som morsekod ibland. Jag förstår att tittaren kan tycka att inte ens hälften rymts med. Man måste vara kreativ. Man måste också göra kompromisser.

Lotta Elo är en krävande biobesökare. Ibland är översättningarna dåliga – många översättare får dåligt betalt och tidspressen är hård.

– Jag har alltid varit kritisk mot dåliga undertexter. Därför använder jag mig själv som målgrupp då jag översätter. Jag har oftast gott om tid att göra ett bra jobb.

Att översätta en film tar ungefär tio timmar. Oftast översätter hon från engelska till svenska – men ibland översätter hon också franska, danska, koreanska och isländska filmer – då får hon filmens manus på engelska. Lotta Elo översätter ungefär två filmer i månaden.

– Jag gör det inte på heltid, men jag lever simpelt, så jag klarar mig.

För det mesta är det roligt, men alltid är det inte lika roligt – och hur roligt det är beror förstås på filmen.

– Alla filmer är ju inte intressanta, men man lär sig ändå något nytt från varje film.

Lotta Elos framtidsplan är att översätta flera filmer – kanske också för någon streamingtjänst. Och att så ofta som möjligt gå på bio och njuta av film, efter filmen tar hon kanske en promenad längs åsen.

– Hjärnan behöver luft för att vara kreativ, säger hon.

TEXT BOSSE HELLSTEN FOTO ARTO WIIKARI

Tarjolla pala

Pohjois-Karjalaa!kauneinta

Myynnissä rantatila ja okt-tontti, niemen kärjessä, aivan omassa rauhassa.

Tila sijaitsee Sotkuman vireässä kylässä, Polvijärvellä. Lähellä Joensuu, Koli ja Pohjois-Karjalan jylhä luonto.

Näin kauniita paikkoja on harvoin tarjolla!

Katso lisää: asunnot.oikotie.fi/myytavat-tontit/polvijärvi/21224239

Loviisan myymälä

Vanhassa yökerhossa IKH:n alakerrassa

Aleksanterinkatu 3

Arkisin 9-17, La 9-14

Porvoon myymälä

Jokikadun ja vanhan kaupungin kupeessa

Mannerheiminkatu 1

Arkisin 11-18, La-su 11-16

Pop up liikkeet tulossa kesäksi

Ruotsinpyhtää, Verstas Butik

Kaikkea kesävaatteista sisustukseen

Loviisan Laivasilta

Pelle P purjehdus ja vapaa-ajan vaatteita sekä piensisustusta

Ig/fb @lsoykoti www.lsoykoti.fi

Pettääkö puolisosi?

Tekikö naapurisi vakuutuspetoksen?

Selvitämme hankalimmatkin tapaukset!

• Uskottomuus

• Omaisuusrikokset

• Kadonneet henkilöt

• Peiteoperaatiot

• Valheenpaljastustestit

Loviisan kansalaisopisto Lovisa medborgarinstitut

LOVIISAN VANHAN KAUPUNGIN

AARREAITTA & VERHOOMO JA SISUSTUSSUUNNITTELU

L a i va s il t a 1 , S u o l a t o r i krinti krinti_lovisa t e l 04 0 - 545 806 2

• Uskottomuus

• Omaisuusrikokset

• Kadonneet henkilöt

• Peiteoperaatiot

• Valheenpaljastustestit

PALAUTA MIELENRAUHASI. OTA YHTEYTTÄ. Puhelinkonsultaatiomme on aina maksutonta!

Koneurakointi | Maskinentreprenad metsuripalvelut | skogsbrukstjänster

Polttopuut | Brännved

Me cursorilaiset

palvelemme monipuolisesti yrittäjiä ja yrityksiä ensiaskeleista liiketoiminnan

kehittämiseen sekä mm. kotimaisia ja kansainvälisiä investoijia.

Kiivetäänkö yhdessä kohti unelmia?

Ota yhteyttä → cursor.fi!

Kotkan-Haminan

seudun ja Loviisan kehittämisyhtiö Cursor

drop in KESÄ- HEINÄJA ELOKUU 2024

Tiistai 8.30–9.30 Aamujooga

Torstai 18.00–19.30 Iltajooga

Lauantai 9.00-10.00 Aamujooga

60 min 10e | 90 min 15 e

Seuraa extratunteja YogaFB-ryhmästä Loviisa WA-ryhmästätai YogaLoviisatunnit!

| YOGALOVIISA.FI

Huollettu kone takaa huolettoman kesän

YOGA LOVIISA

RILLOTTELUN PAIKKA CHILLA OCH NJUT

Aukioloajat, ruokalistat ja pöytävaraukset Öpettider, menyer och bordsreserveringar

Iltateellä

Pojilta saatu lahjamuki lämmittää Minna Möllerin

käsiä ja sydäntä.

Ettehän ihmettele, jos tulen vastaan omissa maailmoissani, enkä aina edes huomaa moikata. Olen silloin kirjallisuuskuplassani napit korvilla, sillä kuuntelen mielelläni äänikirjoja.

Kävelen usein työmatkani, noin neljä kilometriä suuntaansa kirjoja kuunnellen. Skaala on laaja viihteestä kaunokirjallisuuden kautta tietokirjoihin. Onneksi työmatkaani kuuluu myös ihana Loviisan harju ja tietenkin Kukkukivi, jotka merkitsevät minulle paljon.

Olen lähtöisin Kotkasta, mutta rakkaus toi minut Loviisaan 90-luvun loppupuolella. Työssäni Nesteen liikenneasemalla tapaan paljon ihmisiä. Loviisalaisista asiakkaista tunnen monet kasvoilta, mutta nimiä en välttämättä tiedä. On aina kiva vaihtaa muutama sana heidän kanssaan. Kesä on mukavaa aikaa, kun mökkiläisetkin tulevat Loviisaan. Kiireinen kesä töissä sopii minulle hyvin, sillä kolme poikaamme ovat jo muuttaneet pois kotoa. Koska aikaa on nyt enemmän itselleni, olen aloittanut taas jumpat. Näin pidän itseni kiireisenä. Ja onhan se mukavaa, että meillä on nyt enemmän yhteistä aikaa mieheni kanssa. Jos istahdan iltateelle, niin nautin kupillisen kotona yleensä ruokapöydän ääressä. Käsiä ja sydäntä lämmittää silloin pojiltani saatu lahjamuki.”

TAHDOTKO ENEMMÄN TUOTTOA TALLETUKSELLESI?

Ota yhtey ä paikallisiin asiantuntijoihin ja kysy ajankohtainen talletustarjouksemme! Voit myös varata ajan verkossa osoi eessa www.saastopankki.fi/varaa-aika

Rahoituspalvelut, henkilöasiakkaat Finansieringstjänster, privatkunder

Sini Nurminen 045 1114 180

Säästämisen ja sijoi amisen palvelut Placeringstjänster

Laura Törnblom 050 5346 220

VILL DU HAR MER AVKASTNING PÅ DIN DEPOSITION?

Kontakta våra lokala experter och fråga om vårt nuvarande depositionserbjudande! Du kan även boka tid online på www.sparbank.fi/boka-tid

Rahoituspalvelut, yritysasiakkaat Finansieringstjänster, företagskunder

Elin Jaatinen 050 3059 947 Noora Varjola 050 4306 238

Päivi äis- ja kassapalvelut Dagliga och kassatjänster

Roosa Silander 044 0212 951

Ilkka Mansikka 050 3296 055

Lakipalvelut Juridiska tjänster

Niina Raitanen 050 5705 207

Dro ninggatan 18, 07900 LOVISA www.sparbanken.fi/somerosb

Me olemme täällä sinua varten.

Vi

finns här för dig.

Tutkitusti parasta palvelua

elämäsi pankista!

Loviisan konttorillamme Kuningattarenkadulla

Sinua palvelevat asiantuntevat ammattilaisemme kaikissa pankki- ja vakuutusasioissa. Olemme avoinna jokaisena arkipäivänä. Lämpimästi tervetuloa!

Yritys-, maa- ja metsätalouspalvelut Rahoitus | Vakuutus | Päivittäispalvelut Varallisuudenhoito | Lakipalvelut

Kuningattarenkatu 15 B, 07900 LOVIISA | Avoinna ma–pe 10.00–16.30

Drottninggatan 15 B, 07900 LOVISA | Öppet mån–fre 10.00–16.30

Den

bevisligen bästa

servicen

från Ditt livs bank!

I vårt kontor på Drottninggatan i Lovisa betjänas Du av våra sakkunniga experter i alla bank- och försäkringsärenden. Vi har öppet alla vardagar.

Hjärtligt välkommen!

Företagstjänster, jord- och skogsbrukstjänster Finansiering | Försäkringar | Dagliga banktjänster

Placeringsrådgivning | Juridiska tjänster