Hydraulisesti avautuvan hakesiilon lattialämmitys estää haketta jäätymästä
Fakta
Tuulivoimalan tekniikka Malli: Vestas V29 Valmistusmaa: Tanska Nimellisteho: 225 kW Vuosituotanto: noin 250 000 kWh Napakorkeus: 52 m Siipien halkaisija: 29 m Kaksoisgeneraattori: pienempi 50 kW:n generaattori hyödyntää 3,5–7 m/s ja isompi 7–22 m/s puhaltavat tuulet
vain sihisi, Jussi Oittinen kuvailee. Nyt hake hankitaan omista metsistä. Noin 100 hehtaarin metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti (FFCS-sertifikaatti). Metsänhoito on ulkoistettu metsänhoitoyhdistykselle ja paikalliselle metsäkoneyrittäjälle. Ensiharvennus- ja harvennushakkuista saatava puuaines haketetaan. Energiapuulle on raivattu oma kuivatusalue samalle tuuliselle ja aurinkoiselle mäelle, jonka päällä tuulivoimalakin sijaitsee. Hake tehdään ylivuotisesta, peitettynä säilytetystä puusta ja varastoidaan asianmukaiseen varastohalliin, jossa on erilliset tilat hakkeelle, palaturpeelle ja pelleteille. Hakekasan perälle on ajettu palaturvetta, joka tulee kasan alta esiin sopivasti kylmimmillä talvipakkasilla. Lämpölaitoksen vieressä oleva, hydraulisesti avautuva maanalainen hakesiilo on yksi esimerkki siitä, miten Oittisen tilalla rakennukset ja laitteet on pyritty sijoittamaan siten, että työskentely olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Hakepoteron lattian alla kulkevat lämmitysputket varmistavat, että märkäkään hake ei jäädy talvipakkasilla. Siilosta hake siirtyy hydraulisten tankopurkaimien ja kuljetusruuvin avulla lämpökattilaan. Tilan lämpölaitokset tuottavat lämpöenergiaa noin 1 500 MWh vuodessa, mikä vastaa noin 150 000 litraa lämmitysöljyä. Jussi Oittinen sanoo, että uusiutuvan energian käyttö on sekä ekologinen että taloudellinen kysymys. – Ekologinen puoli oli jo isällenikin tärkeä, mutta kun lämpöä tuotetaan tässä mittakaavassa, siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin on selkeästi taloudellinen kysymys. Ainakin näillä öljyn hinnoilla.
tilaiset olivat pyörittäneet voimalaa seitsemän vuotta ja sen 350 000 euron hankintahinta oli EU:n tukipolitiikalla jo mukavasti kuoletettu. Käytöstä poistetun voimalan sai kohtuuhintaan 50 000 eurolla. Valmistajan lupaama käyttöikä on 30 vuotta, joten vuoden 2005 alussa sähköverkkoon kytketyllä tuulivoimalalla on vielä puolet käyttöiästään jäljellä. Sisämaan voimalaksi suunnitellussa mallissa on kaksoisgeneraattori ja automaattisesti säätyvä siipien lapakulma, joten se pystyy hyödyntämään mantereen heikoimmatkin tuulet. Sähköä voimala alkaa tuottaa 3,5 metriä sekunnissa puhaltavalla tuulella. Nimellistehon (225 kW) saavuttaminen vaatii 14–15 metriä sekunnissa ja maksimiteho 275 kW saadaan 17 m/s puhaltavalla tuulella. – Vielä ei ole tullut sellaista tilannetta, että voimala olisi kytkenyt siivet pois päältä liian kovan tuulen takia, Jussi Oittinen kertoo. Tuulisähkö kattaa tilan vuotuisen sähköenergian tarpeen ja vähän jää vielä myytäväksikin. Oittisen tilalla kulutetaan sähköä vuodessa noin 200 000 kWh, josta kolme neljäsosaa menee kasvatushallien ilmastointiin sekä valon, rehun ja veden säätelyyn. Tällä hetkellä voimalan koko sähköntuotanto myydään ensin verkkoon, josta sitten ostetaan tilan tarvitsema määrä takaisin. Mittaustapaa on tarkoitus muuttaa siten, että tilan käyttämästä sähköstä ei tarvitsisi maksaa siirtomaksuja. Tuulienergiaa on myös mahdollista varata sähkövastusten avulla 35 000 litran kuumavesivaraajaan.
Sähköä tuulesta
Tuulivoimala on rakennettu tilan korkeimmalle paikalle, tukevalle kalliopohjalle ja 20 kilovoltin sähkölinjan lähelle. Korkea rakennelma vaatii kunnolliset perustukset.
Ekologista ajattelua edustaa myös tuulivoimala, jonka isä-Juha hankki käytettynä Hollannista 2000-luvun alkupuolella. Hollan12
Ma anomistaja 3 | 12
Kalliolle, kukkulalle