Issuu on Google+

Ihana Internet & norsun muisti


Jaana Kapari–jatta Jaana Kapari-Jatta on palkittu ja arvostettu suomentaja ja kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten J.K. Rowlingin Harry Potter –sarjan suomentajana. Rowlingin lisäksi Kapari-Jatta on suomentanut mm. Oscar Wildea, Edgar Allan Poeta ja Roald Dahlia. Jaana Kapari-Jatta on kirjoittanut kolme omaa teosta. Hänet on palkittu mm. valtion lasten kulttuuripalkinnolla ja Astrid Lindgren-palkinnolla.

Riittamaija Ståhle Riittamaija Ståhle on kokenut toimittaja ja tiedottaja. Hän on tehnyt töitä mm. uutistoimittajana, toimituspäällikkönä, tiedottajana ja viestintäjohtajana. Ennen oman viestintätoimiston perustamista Riittamaija Ståhle työskenteli 30 vuotta Finnet-ryhmässä erilaisissa viestinnän tehtävissä.


F

innet-ryhmän suuren, valtakunnallisen hankkeen tarkoituksena on lasten turvallisen internetinkäytön edistäminen ja medialukutaidon parantaminen. Kohderyhmänä ovat 9-vuotiaat lapset, heidän vanhempansa ja opettajansa. Internet on täynnä mahdollisuuksia, mutta myös vaaroja. Pelotteleminen ei kuitenkaan palvele ketään. Tarvitaan tietoa, yhteisiä pelisääntöjä ja yhdessä tekemistä. Hankkeen teemaksi valittu Yhdessä – ei yksin, kertoo kaiken. Vanhempien, isovanhempien ja opettajien on hyvä olla mukana myös lasten nettiarjessa. Yhdessä – ei yksin -pakettiin kuuluu opaskirjan lisäksi Jaana Kapari-Jatan kirjoittama fantasiakirja Hipsikka sekä opasta ja kirjaa tukeva peli. Finnet-ryhmän yhtiöt haluavat omalta osaltaan olla mukana kantamassa vastuuta lasten turvallisesta netinkäytöstä.


6

Verkkojen verkko

29

tekniikka avuksi

6 Meitä on paljon

32

mitä kummaa tehtäisiin

7

36

yhdessä – ei yksin

Suomalaiset netissä

9 Missä se kone luuraa 9

Qaiku ei kaiu, eikä flickr flirttaa

Opettajan osio

12 järki päähän ja jäitä hattuun

38 kaikki yhdessä oppimaan

16

peli poikineen

41 linkkejä opelle

16

ihq, irl, lol, wtf, omg – kiinaako ne puhuvat?

44

tärkein tehtävä

17 silta yli digivirran 20

internetin käyttö

Oppitunti 1

21

yhteiset pelisäännöt

46

21

ne kiusaa minua

25

tänään en jaksanut mennä kouluun

Oppitunti 2

26

tunnista oireet

48 Tehdään oma fantasiatarina verkkoon tai paperille

internet-oppitunti kolmasluokkalaisille

27 varoitusmerkkejä

48 Astu fantasian maailmaan

28

49 Mitä fantasiakirjallisuus on?

apua! lapsi kävi pornosivuilla!

JulkaisIja: Finnet–liitto ry Teksti: Riittamaija Ståhle Ulkoasu: peak press Kuvitukset: Sanna Nylén


Yksin kauppakeskuksessa

K

uka jättäisi 9-vuotiaan lapsensa yksin kauppakeskuksen käytäville ja huitelisi itse ties missä? Ei ainakaan vastuullinen vanhempi. Kuitenkin me jätämme lapsemme yksin netin ääreen. Pelaamaan, chattailemaan, katselemaan videoita. Tai mitä ne siellä nyt oikein tekevätkään? Niin, mitä lapset tekevät internetissä? Ja miksi he ovat siellä yksin? Jos luulet tietäväsi, mitä lapsesi tekee netissä, luulet todennäköisesti väärin. Internet on hieno keksintö. Se tarjoaa miljoonia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kuten kaikessa hyvässä ja mielenkiintoisessa, myös internetissä on vaaransa. Uhat ja vaarat on hyvä tunnistaa ja niistä pitää keskustella lapsen kanssa. Netissä on niin paljon hyvää, että totaalinen netinkäyttökielto vie enemmän kuin tuo. Ei kannata heittää lasta pesuveden mukana. Netti yhdistää, sieltä löytyy tietoa, peliseuraa, keskustelukumppaneita. Netissä voi ostaa ja myydä tavaroita, maksaa laskuja ja

asioida eri viranomaisten kanssa. Netti avartaa maailmankuvaa, siellä voi kirjoittaa nimettömänä ja vaikuttaa, lähettää sähköpostia maan päättäjille, mielipidekirjoituksia lehtien yleisönosastoille. Lapsikin voi vaikuttaa netissä. 1980-luvulla syntyneet lapset ja nuoret – diginatiivit – ovat aina eläneet maailmassa, jossa tietokoneet ja matkapuhelimet ovat arkipäivää. Tätä nuoremmat eivät voi kuvitella elävänsä netittömässä maailmassa. Tietokonetta lapsi käyttää usein jo ennen kouluikää. Lukutaidon kehittymisen myötä koneen käyttötavat muuttuvat. Tämän oppaan tarkoituksena on tutustuttaa vanhemmat ja opettajat lasten nettimaailmaan, antaa käytännön vinkkejä ja apuja erilaisiin tilanteisiin. Joskus nimittäin muna on kanaa viisaampi. Jos et tiedä, kysy lapseltasi. Keskustelkaa, tehkää pelisäännöt ja nauttikaa netistä. Yhdessä – ei yksin. Finnet-ryhmä


Verkkojen verkko

I

6

nternet on lukemattomien aliverkkojen muodostama maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko. Suora suomennos sanasta ”internet” on ”verkkojen välinen”. Internet ei siis ole yksi lukuisista tietoverkoista, ei myöskään ainoa olemassa oleva. Internet on nimitys kaikkien yhteen liittyneiden palvelinten ja yksityisten käyttäjien muodostamalle maailmanlaajuiselle tietoverkolle. Internetin käyttö keskustelukanavana on ollut suosittua alusta lähtien. Vanhimpia tapoja on sähköposti. Kun wwwsivut yleistyivät, alkoivat myös chatit yleistyä. Nykyään internetiä käytetään myös pikaviestintään, internetpuheluihin ja videoneuvotteluyhteyksiin. Ennen vanhaan tietoa etsittiin tietosanakirjoista. Kirjasarjat maksoivat maltaita ja vanhenivat ennen aikojaan. Nyt vanhoja tietosanakirjoja eivät halua

edes antikvariaatit, sillä tarjonta ylittää kysynnän. Kaksi CERNin (Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire) eli Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen tutkijaa, Tim Berners-Lee ja Robert Caillau, esittelivät 1989 idean laajasta linkitetystä järjestelmästä, jota pystyi käyttämään erilaisilta tietokoneilta. Järjestelmän tarkoituksena oli mahdollistaa eri puolilla maapalloa työskentelevien tutkijoiden tehokas työskentely. Järjestelmän nimeksi tuli World Wide Web. Suomi palkitsi Berners-Leen vuonna 2004 miljoonan euron Millenniumteknologiapalkinnolla. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ihmisten elämänlaatua parantaneen teknologian kehittäjälle. Alun pitäen tutkijoille tarkoitettu järjestelmä levisi nopeasti. Suomalaiset tietoliikennemiehet kokivat herätyksen 1990-luvun puolivälissä. Maailman valloituksessa World Wide Web oli ehtinyt Suomeen. Näiden kolmen mystisen ja suomalaisille hieman vieraan kirjaimen

takana oli koko maailma. Tietosanakirjat sai heittää nurkkaan, koska www oli kaikki maailman tietosanakirjat ja paljon muuta jokaisen omalla tietokoneella.

Meitä on paljon

I

nternet World Statistics -sivuston mukaan maailmassa oli vuoden 2009 maaliskuussa 1 668 870 408 netinkäyttäjää eli lähes 25 prosenttia kaikista maailman ihmisistä käytti internetiä. Eniten nettiä käytetään väestön määrään nähden Pohjois-Amerikassa (73, 9 %). Eurooppa on jäänyt selkeästi jälkeen 51 prosentillaan. Aasiassa noin 19 prosenttia asukkaista käyttää nettiä, mutta kasvuennusteet ovat siellä valtavat. Internet muodostuu Internet Systems Consortiumin tekemän survey-tutkimuksen (7/2009) mukaan yli 72 miljoonasta reitittävästä palvelimesta, joiden kautta


tarjotaan ainakin 681 064 561 erilaista internet domain-nimeä eli verkkotunnusta, jolla on julkinen IP-osoite. Ns. ylätason verkkotunnuksien (.fi, .se, .com jne.) alta niitä on listattu 184 miljoonaa. Yhdellä palvelimella (host) voi olla useita domain-nimiä ja IP-osoitteita. Googlen arvion mukaan maailmassa on jo yli triljoona (1000 miljardia) wwwsivua. Jotta näistä saadaan seulottua käyttäjien nopeasti odottama hakutulos, käyttää Google yli 700 000 palvelimen kokonaisuutta. Joidenkin arvioiden mukaan Googlen palvelimien määrä on ylittänyt jo miljoonan.

”Oli vain maltettava siihen asti, että toinen on jo ilmassa ja otettava vasta sitten kiinni.”

Suomalaiset netissä

P

eräti 82 prosenttia suomalaisista internetin käyttäjistä käyttää sitä päivittäin tai lähes päivittäin (Tilasto-

7


”Meitä tulitetaan!”

8

keskuksen tutkimus 2009). Euroopan maista eniten nettiä käytetään Islannissa (90 %). Seuraavina ovat Norja (89 %), Ruotsi (88 %) ja Alankomaat (87 %). Laajakaistaliittymien määrässä Suomi sijoittuu neljänneksi Tanskan, Hollannin ja Ruotsin jälkeen. Ensimmäisenä maailmassa Suomessa yhden megan laajakaistapalvelu kuuluu heinäkuun alusta 2010 lähtien perusviestintäpalveluihin samalla tavalla kuin puhelinpalvelu tai posti. Päätös herätti suurta kiinnostusta myös maailmalla. Suomessa nettiä käytetään eniten viestintään, asioiden hoitoon ja tiedonhakuun. Sähköpostia lähetti ja vastaanotti peräti 91 prosenttia netin käyttäjistä. Netistä on tullut niin jokapäiväinen, ettei sitä tarvitse edes ajatella. Laskut maksetaan rutiininomaisesti netissä, pääsyliput tilataan netin kautta ja asunnon ostaja saa tiedot myytävistä kohteista nopeimmin netistä. Verkkolehtiä netin käyttäjistä lukee 77 prosenttia.


Missä se kone luuraa

T

utkimusten mukaan 8-12-vuotiaat lapset kuluttavat sähköistä ja painettua mediaa monipuolisesti. Heistä 92 prosenttia käyttää internetiä. Suurin osa lapsista aloittaa netin käytön alle 10-vuotiaana. Lapsen tekniset taidot kehittyvät nopeasti, mutta aina järki ei kehity yhtä nopeasti kuin tekniikka. Tässä tarvitaan vanhempien, opettajien ja lasten yhteispeliä. Nykyperheessä on usein monta tietokonetta: isän ja äidin kannettavat ja lapsilla vielä omansa. Lasten käyttämän tietokoneen oikea paikka on perheen yhteisissä tiloissa, esimerkiksi olohuoneessa. Jos lapsen käyttämä tietokone on hänen omassa huoneessaan, on aina vaikeampaa seurata, mitä lapsi koneellaan puuhaa. Työympäristöön ei tarvita kalliita erikoishuonekaluja, mutta työskentelyasennon ja valaistuksen on oltava kunnossa. Usein pelkkä yleisvalaistus ei riitä, vaan

tarvitaan myös hyvät kohdevalot. Työtuoliin kannattaa panostaa, jotta ryhti pysyy hyvänä ja työskentelyasento on oikea. Kannattaa hankkia tuoli, jonka korkeutta voi säätää, sillä näin eri-ikäiset tietokoneen käyttäjät saavat hyvän työskentelyasennon. Kuvaruudun tulee olla sopivalla etäisyydellä katseen vaakatason alapuolella suoraan työntekijän edessä. Näppäimistön edessä on oltava tilaa näppäimistön liikuttelua ja käsien tukemista varten. Kirjoittamisen ja pelaamisen tulisi onnistua ranteet suorina. Hiiri sijoitetaan näppäimistön kanssa samalle tasolle lähelle näppäimistöä. Kyynärvarsille on hyvä saada tukea joko pöydästä tai työtuolin nojista. Jokainen voi kuvitella, millainen ryhti nykyisellä 9-vuotiaalla on aikuisena, jos hänen työasentonsa on ollut huono. Niska- ja hartiavaivat voi saada jo lapsena, mutta takuuvarmasti ne pahenevat aikuisena.

Qaiku ei kaiu, eikä Flckr flirttaa

S

ähköinen media on vahvasti läsnä lasten arjessa. Jos Ville tai Kaisa luuraavat koneella tuntikausia, niin isä ja äiti kuitenkin loppupeleissä kantavat vastuun. On siis syytä kurkistaa, missä lapset seikkailevat. Lähimetsä kun on muuttunut internetin ihmeelliseksi maailmaksi, jossa mikään inhimillinen ei ole vierasta. Jotta internetin käyttö olisi kaikille mahdollisimman mukavaa ja hyödyllistä, on verkossa noudatettava netin käytösopasta eli Netikettiä. Netikettiin voi tutustua esimerkiksi kaikkien operaattoreiden kotisivuilla. Sosiaalinen media on muotisana, jolla tarkoitetaan verkottumista ja keskustelua muiden netin käyttäjien kanssa. Sosiaalisessa mediassa jokainen käyttäjä on myös sisällöntuottaja, sillä julkaisukynnys on usein hyvin matala. Sosiaalisessa mediassa pätevät kaikki netin tutut säännöt:

9


”Ilmavirta painoi Hipsikkaa traktoria vasten.”

10

hyvät käytöstavat, lähdekritiikki ja omien henkilötietojen suojeleminen. IRC ja chat ovat reaaliaikaisia verkkokeskusteluja. Käyttäjän kirjoittama teksti ilmestyy heti samassa keskusteluryhmässä olevien kuvaruuduille. Tekstiä häviää näkyvistä sitä mukaa, kun uusia viestejä tulee. Yhdessä ryhmässä voi olla kymmeniä keskustelijoita, mutta myös kahden kesken voi keskustella. Keskustelijan nimeä, ulkonäköä tai asuinpaikkaa ei tiedä kukaan, ellei niitä halua itse kertoa. IRC:n kehitti Jarkko ”Wiz” Oikarinen vuonna 1988. Kaikilla chat- ja IRCkanavilla ei ole virallista ylläpitoa, vaan käyttäjät pitävät itse huolta järjestyksestä ja netiketin noudattamisesta. Foorumissa keskustelijat eivät ole päätteen ääressä samaan aikaan, vaan viestit jäävät näkyville pidemmäksi aikaa muiden käyttäjien kommentoitaviksi. Foorumeilla on ylläpitäjä ja moderaattori, netin seriffi, joka valvoo asiallisuutta ja poistaa asiattomia viestejä. Suomen suosituimpia foorumeita ovat Suomi24,


Plaza.fi, sekä Ilta-Sanomien, Iltalehden ja Helsingin Sanomien keskustelufoorumit. Nuorille tarkoitettuja foorumeita ovat esimerkiksi www.demi.fi, www.suosikki.fi ja www.koululainen.fi. MSN-Messenger eli mese on suosittu pikaviestiohjelma, jota käytetään kavereiden kanssa jutellessa. Mesessä jutellaan yleensä kahden kesken. Ohjelmasta näkee, ketkä kaverit ovat samalla hetkellä verkossa. Mesessä voi jakaa myös valokuvia ja videonpätkiä. Lisäksi mesellä voi pelata pelejä toisten kanssa ja soittaa ääni- tai videopuheluita. Pikaviestiohjelman käyttöönottovaiheessa määritellään käyttäjän profiili. Profiiliin ei kannata laittaa henkilö- tai yhteystietoja, koska ne näkyvät kaikille keskustelijoille. Ylipäätään oma henkilöllisyys kannattaa aina suojata. Galleriasivustot ovat Suomessa ja Ruotsissa erittäin suosittuja. Sivustoilla netin käyttäjät voivat julkaista omia kuviaan ja kommentoida toisten kuvia. Gallerioissa on myös erilaisia yhteisö-

jä, joihin voi liittyä. Suomen suosituin galleriasivusto on IRC-galleria.net. IRCgallerian ikäraja on 12, mutta kuvista päätellen yhä nuoremmat ovat mukana galleriassa. Herutus (www.herutus.fi) julkistaa kuvia joka lähtöön. Sivustolla on myös Top 10 -listoja ja suoria linkkejä aikuisviihteeseen. Huippulistoille pääsee se, joka saa paljastavilla kuvillaan herutettua eniten kehuja. Yhä nuoremmat ja nuoremmat – vallankin tytöt – esiintyvät sivustolla puolipukeissaan. Herutussivustot eivät ole lapsille suositeltavia paikkoja. Verkkopeli tarkoittaa kahden tai useamman pelaajan peliä tietoverkossa. Lähes kaikkiin peleihin liittyy myös verkkochat, jossa voi etsiä peliseuraa tai rupatella samanhenkisten pelaajien kanssa. Verkkopelejä löytyy esimerkiksi osoitteesta www.aapeli.com. Aapeli on pelisivusto, jossa voi pelata ilmaiseksi pieniä minipelejä. Rekisteröityessä ikäraja on 13, mutta muuten voi pelata vapaasti. Toinen esimerkki on Runescape (www.

runescape.com). Se on fantasiamaailmaan sijoittuva nettiroolipeli, jonka ikäraja on 13. World of Warcraft (WoW) on maksullinen peli, joka on väkivaltaisuutensa takia luokiteltu K18-kyltillä. Habbo on virtuaalinen hotelli, jossa nuoret viettävät aikaansa ja tapaavat ystäviään. Jokaisella kävijällä on oma hahmonsa, joka liikkuu ja juttelee hotellissa. Hotellissa jutteleminen ja liikkuminen ovat ilmaisia, mutta oman huoneen sisustaminen maksaa. Suositusikä Habboon on 13 vuotta. YouTube on Googlen omistama internetissä toimiva videopalvelu. Sivusto on käytettävissä 24 eri kielellä. YouTuben kautta käyttäjä voi lisätä omia videoitaan tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. Sivusto on perustettu vuonna 2005. Facebook on maailman neljänneksi suosituin sivusto. Sillä on 500 miljoonaa käyttäjää ympäri maailmaa. Facebookissa ihmiset esiintyvät pääasiassa oikealla nimellään. Facebookissa on mahdollista

11


12

perustaa erilaisia ryhmiä, jotka liittyvät harrastuksiin tai mihin tahansa muuhun käyttäjiä yhdistävään tekijään. Käyttäjä voi hallita julkaisemiensa kuvien tai tietojen näkyvyyttä. Eri osa-alueita voi rajoittaa näkymään vain kavereille, kavereiden kavereille tai kaikille. Facebookia käytetään nykyään myös mainontaan. Käyttäjät ovat eri-ikäisiä, mutta yhä nuoremmat ovat mukana Facebookissa. Facebookin sääntöjen mukaan alaikäraja on 13 vuotta. Ikänsä valehtelemalla mukaan pääsevät paljon nuoremmatkin. Ikäraja kuitenkin osoittaa, että Facebook ei ole alakoululaisten paikka. Facebook on myös täynnä pelejä, joista Farmville on yksi suosituimmista. MySpace on internetin vanhimpia yhteisösivustoja. Se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden verkkopäiväkirjan eli blogin pitämiseen. MySpacessa on yli 300 miljoonaa käyttäjää ympäri maailmaa. Google on yhdysvaltalainen pörssinoteerattu yhtiö, joka tarjoaa etupäässä internetpalveluita. Google kehitti interne-

tiin hakukoneen, joka muodostui maailman suosituimmaksi ja tunnetuimmaksi. Suomalaiset ovat väkimäärään nähden maailman innokkaimpia googlettajia. Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä ja vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvina, videoina tai ääninä. Blogi painottaa usein kirjoittajan henkilökohtaista näkökulmaa. Blogista käytetään myös nimiä weblogi, loki, verkkopäiväkirja. Myös yritykset käyttävät blogeja viestinnässään. Jokainen itseään kunnioittava poliitikko pitää omaa blogiaan. Niitä myös seurataan ja kommentoidaan ahkerasti tiedotusvälineissä. Muita sosiaalisen median tutuksi tuomia yhteisöjä ovat mm. yhteisölliset mikrobloggauspalvelut Twitter ja Qaiku, Flickr, virtuaalimaailma Second

Life ja LinkedIn, jossa ammatillisesti orientoituneet kohtaavat. Second Lifestä on kaksi versiota: Teen Second Life sekä normaaliversio. Sen alueet on lajiteltu kolmeen eri ryhmään sisältönsä mukaan: PG (alaikäiset), Mature ja Adult (pornografiset). Adult-alueille päästäkseen käyttäjän on pystyttävä osoittamaan olevansa yli 18-vuotias.

Järki päähän ja jäitä hattuun

L

iikkuupa lapsi sitten Habbo-hotellissa, chattaa tai tekee netissä mitä tahansa, niin säännöt on syytä muistaa. Tutkimuksen mukaan internetissä käyttäydytään huolestuttavan uskaliaasti. Yli 60 prosenttia lapsista ei näytä vanhemmilleen nettiin laittamiaan kuvia ja profiileja. Yli 45 prosenttia on kertonut netissä olevansa todellista vanhempi ja lähes 31 prosenttia on kohdannut netissä


tapaamansa henkilön kasvokkain. Tutkimus tehtiin Tampereella hervantalaisten 6.-luokkalaisten elämässä vuonna 2008. (Tuija Routamaa: Riskejä lapsuuden ja nuoruuden rajalla, Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto 2009) Lasten ja nuorten seuraan pyrkivät vieraat aikuiset ovat vakava riski internetissä. Internet vetää puoleensa mm. pedofiilejä, joita houkuttelee anonyyminä toimimisen helppous. Netti ei ole lastenvahti. Se ei ole muumivideo, jota lapsi katselee yksin. Pelisäännöt on sovittava ja niitä on noudatettava. Sääntöjä on helppo luetella, mutta joskus kovin vaikea toteuttaa. Selkeää on, jos sovitaan, että lapsi käyttää nettiä vain silloin, kun kotona on myös aikuisia. Netin käytön säännöt kannattaa sopia alakoululaisen – jopa päiväkoti-ikäisen – kanssa. Jos murkkuikään asti on saanut heilua kuin elopellossa, niin sääntöjen asettaminen tuottaa uskomattomia vaikeuksia. Netin keskusteluihin kannattaa osallistua nimimerkillä, jolloin omaa henkilöl-

”Parpinaiset käänsivät pitkät kaulansa sulokkaalle kaarelle ja katseensa alas.”

13


”Liila päästi tiikerinhäntänsä vapaaksi mekon halkiosta ja heilutteli sitä rivakasti.”

14

lisyyttä ei tarvitse paljastaa. Nimimerkki suojaa keskustelijaa. Toisaalta nimimerkin takaa on myös helppo valehdella esimerkiksi ikänsä tai sukupuolensa. Ei siis koskaan kannata varmasti uskoa nettikaveriaan, sillä 9-vuotias Maija voikin todellisuudessa olla 48-vuotias Pekka. Muitakaan henkilökohtaisia tietoja ei kannata pistää yleiseen jakeluun. Puolitutuille nettikavereille kerrotut asiat tai lähetetyt kuvat saattavat pian olla kaikkien nähtävillä verkossa. Kannattaa muistaa, että netillä on norsun muisti: mitä sinne kerran on laitettu, pysyy. Lopullinen poistaminen voi olla mahdotonta. Nettikeskustelut voi tallentaa aina halutessaan tai ohjelman voi laittaa tallentamaan keskustelut automaattisesti. Pelkkä tietoisuus keskustelun mahdollisesta tallentamisesta rauhoittaa keskusteluja ja keskustelijoita. Kannattaa kuitenkin muistaa myös lapsen yksityisyyden suoja. Parasta on, jos lapsi ja vanhempi pystyvät luomaan niin luottamuksellisen ilmapiirin, että lapsi kertoo nettituttavistaan vanhem-


milleen. Urkkiminen ei ole mukavaa. Useisiin nettipalveluihin rekisteröidytään. Silloin tarvitaan oma käyttäjätunnus ja salasana. Salasana takaa sen, että kukaan toinen ei voi varastaa käyttäjän identiteettiä. Jos aikuiset menevät vipuun ja antavat pankkitunnuksensa ventovieraalle, niin vielä helpompi uhri on lapsi. Salasana on SALAsana. Sitä ei koskaan saa kertoa kenellekään, ei edes parhaalle kaverilleen. Salasanan pitää olla sellainen, ettei sitä ole helppo arvata. Jos lemmikkinä on Aatu-niminen koira, niin salasanaksi on turha laittaa Aatua. Tyhmempikin voi arvata, että lapselle tärkeä lemmikki on salasanana tähtiluokkaa. Suomen suosituin salasana on – yllätys, yllätys – salasana. Toiseksi suosituin on 123456. Listalle pääsevät myös kissa, perkele, hevonen ja tietokone. Turvallinen salasana sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Esimerkiksi tyyliä TKf5BMwG oleva rypäs on hyvä salasana. Hyvissä salasanoissa on vain se ongelma, että nii-

tä on itsenkin vaikea muistaa. Salasanaa kun ei kannata jättää pöydälle näkyviin liimalapulle kirjoitettuna. Kaiken lisäksi: yksi turvallinen salasana ei riitä, vaan jokaisessa palvelussa pitäisi mieluiten olla oma, turvallinen salasanansa. Jotta kaikki mahdolliset salasanat muistaisi ulkoa, niissä kannattaa noudattaa logiikkaa. Jokaisella on tietysti oma logiikkansa, mikä on hyvä asia. Salasanaa on silloin vieraan vaikea arvata. Kun lapsi on tuntenut jonkun netissä kauan, hän varmaan haluaa tavata nettiystävänsä livenä. Ensin nettikavereita tavataan web-kameran välityksellä. Uusimmissa kannettavissa tietokoneissa web-kamera on sisäänrakennettuna. Web-kamerassa on hyvät ja huonot puolensa. Sen avulla oikeasti näkee, millainen kaveri toisessa päässä on. Toisaalta nettikameran välityksellä huushollin arvotaulut ja antiikkimööpelit tulevat myös näkyville. Niinpä tietokoneen paikkaa valittaessa tämäkin seikka kannattaa ottaa huomioon. Netissä liikkuu myös nii-

tä, jotka etsivät uusia asuntomurtokohteita ja käyttävät lasten hyväuskoisuutta hyväkseen. Lapsen ei siis kannata kertoa ”kavereilleen” yksityiskohtaisesti, milloin perhe on lähdössä lomalle ja kuinka kauan lomalla on tarkoitus viipyä. Samalla nimittäin saattaa tulla kutsuneeksi hämärämiehet kotiinsa visiitille. Kun live-kohtaamisen aika tulee, kannattaa aina olla varuillaan, vaikka suurin osa tapaamisista on harmittomia. Lapsen vanhemman on syytä lähteä mukaan ensimmäiseen tapaamiseen. Näin varmistetaan, että Kalle (9 v) on todella se, mitä hän netissä on esittänyt. Tapaaminen kannattaa sopia aina julkiselle paikalle vaikka kahvilaan. Lapsen kanssa voi keskustella näistäkin asioista etukäteen, ennen kuin ensimmäinen nettituttava ehdottaa tapaamista.

15


tWo levels of information to guide you an icon that indicates the minimum recommended age.

tWo levels of information to guide you an icon that indicates the minimum recommended age.

tWo levels of information to guide you an icon that indicates the minimum recommended age. IMPORTANT: The PEGI rating considers the age suitability of a game’s content, not the level of difficulty.

Peli poikineen

tWo levels of information to guide you tWo levels tWo of levels information tWoof levels information tWo oflevels to information tWo guide of to levels information you guide of toyou information guideto you guide toyou guide you

an icon that indicates the minimum recommended age. an icon that anindicates icon thatan the indicates icon minimum that the an indicates recommended minimum icon that the an recommended indicates minimum icon age. that the recommended indicates minimum age. therecommended minimum age. recommended age. age. IMPORTANT: The PEGI rating considers the age suitability of a game’s content, not the level of difficulty.

Pelien sisältö- ja ikärajamerkinnät ovat seuraavat:

tWo levels of information to guide you

an icon that indicates the minimum recommended age.of game content descriptors. a series IMPORTANT: The PEGI rating considers the age suitability of a game’s the levelonofthe difficulty. These content, icons arenot displayed back of the game box and indicate, where required, the nature of the content.

3+

tWo levels of information to guide you There are 8 icons, depending on the type of content.

N

7+

12+

16+

18+

an icon that indicates the minimum recommended age. a series of game content descriptors. IMPORTANT: The PEGI the age suitability of a game’s content, not the level of difficulty. These icons are displayed on the back of the game box and indicate, where required, therating natureconsiders of the content. tWo levels ofIMPORTANT: information to guide you IMPORTANT: IMPORTANT: The PEGI rating The PEGI considers rating IMPORTANT: The the PEGI considers age rating IMPORTANT: suitability The the considers PEGI age of rating suitability The a the game’s PEGI considers ageofrating suitability content, a game’s the considers age not of content, suitability the a game’s the level not age of content, of the suitability difficulty. a level game’s not of of content, the difficulty. a level game’s not of content, difficulty. the levelnot of difficulty. the level of difficulty. There are 8 icons, depending on the type of content.

etissä on peli ja pelaajia poikineen. Kiroilu: peli sisältää voimakasta kielenkäyttöä. Jos lapsi pelaa netissä, kannattaa Syrjintä: Peli sisältää syrjintää tai syrjintään rohkaisevaa materiaalia. ikäsuositukset ottaa tosissaan. PEGI (Pan Huumeet: Peli sisältää viittauksia huumeiden käyttöön tai huumeiden käyttöä. European Game Information) on yleiseurooppalainen tietokone- ja videopelien Kauhu: Peli voi herättää pelkoa tai kauhua pienissä lapsissa. ikäluokitusjärjestelmä. Sen avulla kulutUhkapeli: Pelit, jotka rohkaisevat pelaamaan uhkapeliä tai opettavat sitä. pegi online tajat, erityisesti lasten vanhemmat, voivat online alaikäiset kohtaa peSeksi: Peli sisältää alastomuutta ja/tai seksuaalista materiaalia tai viittauksia seksiin. varmistaa, pegi etteivät leissä ikäisilleen haitallista aineistoa. On pegi online Väkivalta: Peli sisältää väkivaltaa. hyvä muistaa, että PEGI-luokitus kertoo (lähde: www.pegi.info) pegi online pelin sopivuudesta eri-ikäisille, ei suinpegi online pegi online pegi online pegi online pegi online kaan sen laadusta tai vaikeudesta. pegi online Pelit eivät ole aina pahasta. Kun valimotoriikkaa ja tilan hahmotuskykyä. pegi online IHQ, IRL, LOL, WTF, OMG taan ikäryhmään sopivia pelejä, ne kehitNetissä voi pelata myös mm. pokeria. – kiinaako ne puhuvat? pegi online tävät luovuutta ja vuorovaikutustaitoja, Lehtien jättiotsikot miljoonia ansaitseja niillä voi olla merkittävä rooli sosiaavista pokeritähdistä ovat onnen omiaan lisessa ja älyllisessä kehityksessä. Lisäksi lisäämään kiinnostusta uhkapeleihin. asten ja nuorten nettisanasto on ihan pelit voivat opettaa käyttämään teknoloVaikka esimerkiksi vedonlyöntipeleihin oma juttunsa. Monet lyhenteistä giaa ja kasvattavat kiinnostusta tieto- ja rekisteröityminen edellyttää täysi-ikäiovat tulleet aikuisten bisnesmaailmasta viestintätekniikkaan. Pelien avulla voisyyttä, niin nuoret kyllä keksivät keinot, tai aikuistuvat nuoret ovat tuoneet ne daan myös parantaa pienten lasten hienojos haluavat pelata rahasta. mukanaan työelämään. Joskus on vaian icon that indicates the minimum recommended age. a series of game content descriptors. IMPORTANT: Theback PEGIofrating considers the indicate, age suitability a game’sthe content, the content. level of difficulty. These icons are displayed on the the game box and whereofrequired, naturenot of the Games that Game contains Game contains Game may be Game depicts There are 8 icons, depending on the type of content. encourage or depictions of bad language frightening or nudity and/or

Game refers to, or depicts, the

Game contains Game can be depictions of, or played online

scary for young sexual behaviour teach gambling use of drugs (in- material which a series of gameviolence content descriptors. cluding alcohol may encourage, children or sexual IMPORTANT: The PEGIicons rating of game a game’s content, not thewhere level required, of difficulty. These areconsiders displayedthe onage thesuitability of the box and indicate, the nature of the content. aback series ofagame series content ofcan game a series descriptors. content of game adescriptors. series content of game adescriptors. series content of game descriptors. andcontent tobacco)descriptors. references discrimination Games that Game refers to, Game Game contains Game contains Game may be Game depicts contains Game be There are 8oricons, the type of content. encourage or depending depicts, the ondepictions depictions of bad language frightening or nudity and/or of, or These icons These areplayed displayed iconsonline These are on displayed icons the back are These ondisplayed ofthe icons theback game These are on ofdisplayed box the icons back and game are indicate, of on box displayed the the and game back where indicate, on box of the required, and game back where indicate, of box the required, the nature and where game indicate, the ofbox required, the nature and content. where indicate, ofthe the required, nature content. where ofthe the required, nature content. ofthe thenature content. of the content. teach gambling use of drugs (inviolence scary for young sexual behaviour material which There are 8 There icons, are depending 8 There icons, are depending on 8 the icons, There type on depending are of the content. 8 There icons, type on of are depending content. the 8 icons, type of on depending content. the type on of content. the type of content. a series of game content descriptors. cluding alcohol IMPORTANT: children or sexual may encourage,The PEGI rating considers the age suitability of a game’s content, not the level of difficulty. These icons are displayed on the back of the game box and indicate, where required, the nature of the content.

and tobacco) discrimination Games that Game refers to, Game contains Game can be Game depicts or depicts, the depictions of, or played online teach gambling use of drugs (in- material which scary for young behaviour a series of gamesexual content descriptors. cluding alcohol may encourage, children or sexual These icons are displayed on the back of the game box and indicate, where required, the nature of the content. and tobacco) references discrimination Games that Game refers to, Game contains Game can be Game contains Game contains Game may be Game depicts There are 8 icons, depending thelanguage type of content. encourage or or depicts, the depictions of onbad frightening or nudity and/or depictions of, or played online teach gambling use ofGame drugs (in-Game violence scary forcontains young behaviour material which Games that Games that Games Games that Games that Game refers to,that refers to, Game refers to, Game to, Game refers to, can Game Gamesexual Game contains contains Game Game contains Game contains Game Game may contains be Game contains Game Game may contains be depicts Game contains may Game depicts beGame contains Game may depicts beGame Game may depicts beGame Game Game depicts contains Game Game contains Game canrefers be Game contains can Game beGame contains Game be Game contains can beGame can be a series of game content descriptors. The development of online videogames alcohol children orbad sexual may encourage, encourage or encourage orencourage or encourage or or nudity depicts, the or depicts, the or depicts, the orof, depicts, theorof, depicts, the of, depictions of depictions language ofdepictions bad language of frightening depictions bad language or frightening ofcluding depictions nudity bad or frightening and/or language of nudity bad or and/or language frightening nudity and/or orfrightening or and/or nudity depictions and/or of, depictions orencourage played depictions online oror played online depictions or played online depictions or playedof, online or played online These icons are displayed on the back of the game box and indicate, where required, the nature of the content. and tobacco) references that possibilities. Game refers to, Game Game contains Game contains Game may be Game depicts contains Game canbehaviour be sexual presents gamersGames with new PEGI teach gambling teach gambling teach gambling teach gambling teach gambling usesexual of drugs use (inof material drugs (inuse ofmaterial drugs (inuse of drugs (inuse of drugs (inviolence violence violence scary violence for young scary violence for sexual young scary fordiscrimination young behaviour scary sexual for young behaviour scary for young behaviour sexual behaviour which which material which material which material which There are 8oricons, the type of content. encourage or depending depicts, the ondepictions depictions of bad language frightening or nudity and/or or played online cluding alcohol cluding alcohol cluding cluding cluding children of, children or sexual children or sexual children or sexual children or sexual or may sexual encourage, mayalcohol encourage, mayalcohol encourage, mayalcohol encourage, may encourage, Online is an addition to the PEGI age rating teach gambling use of drugs (inviolence scary for young system sexual behaviour material which tobacco) and references tobacco) and tobacco) and discrimination tobacco) and tobacco) references references references and references discrimination discrimination discrimination discrimination to ensure the protection of minors The development of online videogames cluding alcohol may encourage, children or sexual in an online gaming environment and to and tobacco) references discrimination presents gamers with new possibilities. PEGI Game contains Game contains Game Games that Game refers to, Game contains Game can be may be Game depicts provide information about online games. encourage or or depicts, the bad language frightening or nudity and/or depictions of, or played online Online is an addition to the PEGI age rating depictions of scary for young sexual behaviour teach gambling use of drugs (in- material which system to ensure the protection of minors violence The development of online videogames Websites the PEGI Online logo are committed to cluding alcohol children displaying or sexual may encourage, in an online gaming environment and to and tobacco) references discrimination presents gamers with new possibilities. PEGI Games that Game refers to, Game contains Game can be Game contains Game contains Game may be Game depicts respecting the requirements set out in the PEGI Online Safety provide information about online games. encourage or or depicts, the depictions of bad language frightening or nudity and/or depictions of, or played online Online is an addition to the PEGI age rating Code: violence scary for young sexual behaviour teach gambling use of drugs (in- material which system to ensure the protection of minors • To keep the website free of all illegal and offensive content The development of online videogames Websites displaying the PEGI Online logo are committed to cluding alcohol may encourage, children or sexual in an online gaming environment and to created by users and tobacco) references discrimination presents gamers with new possibilities. PEGI respecting the requirements set out in the PEGI Online Safety Game contains depictions of violence

Game contains

references Game may be

There are 8 icons, depending the type of content. encourage or bad language frightening or onnudity and/or

provide information about online games. • To remove undesirable links Online is an addition to theall PEGI rating Theagedevelopment The development ofTheonline development ofvideogames The online development ofvideogames The online development of videogames online of videogames online videogames system to ensure protection of minors • Tothe provide appropriate mechanisms • To keep the website freedisplaying of all illegal and offensive presentsreporting gamers presents with gamers presents new possibilities. withgamers new presents possibilities. with PEGI gamers new presents possibilities. PEGI withgamers new possibilities. PEGI with new possibilities. PEGI PEGI The the development of videogames Websites PEGI Onlinecontent logoonline are committed to in an online gaming environment and to created by users policy Online privacy is an Online addition is an Online toaddition the PEGI is an toOnline age addition the rating PEGI is an toage Online the addition rating PEGI is an to age addition the rating PEGItoage therating PEGI age rating presents gamers new possibilities. PEGI • To provide a coherent respecting the requirements set outwith in the PEGI Online Safety provide information about online games. • To remove all undesirable linksOnline is an addition to the PEGI age rating system to system ensure to theensure system protection the to ensure protection system of minors the to protection ensure of system minors the to of ensure protection minors the of protection minors of minors Code: system to ensure the protection of minors in an online in an gaming online in environment an gaming online in environment gaming an andonline to environment in and an gaming online to environment and gaming to environment and to and to • To provide appropriate mechanisms • To keepreporting the website free of all illegal and offensive content The development of online videogames Websites displaying the PEGI Online logo are committed to 01/06/10 in an online gaming environment andPEGI to Folder 2010_FINAL.indd 2 provide information provide information about provide online information about provide games. online information about games. provide online information about games. online about games. online games. created by users • To provide a coherent privacy policy presents gamersrespecting with newthe possibilities. PEGI requirements set out in the PEGI Online Safety provide information about online games. • To remove all undesirable linksOnline is an addition Code: to the PEGI age rating Websites displaying Websites displaying the Websites PEGI Online the displaying Websites PEGI logo Online the are displaying Websites PEGI committed logoOnline are the displaying committed toPEGI logo Online arethe to committed PEGI logoOnline aretocommitted logo are to committed to system to ensure protection of free minors • To provide appropriate mechanisms • Tothe keep illegaldevelopment and offensive content ofthe online videogames Websitesreporting displaying the PEGI Online logo the are website committed toof all The PEGI Folder 2010_FINAL.indd 2 01/06/10 the requirements respecting requirements set16:33 out the respecting inrequirements the setPEGI out the inrespecting Online the requirements setPEGI out Safety in the Online the requirements set PEGI Safety outOnline in theset PEGI Safety out Online in the PEGI Safety Online Safety in an online gaming environment and to respecting respecting by users • To provide a coherent privacy policy presents gamers with new possibilities. PEGI respecting the requirements set outcreated in the PEGI Online Safety Code: Code: Code: Code: Code: provide information about online games. • To remove all undesirable linksOnline is an addition to the PEGI age rating Code: • To keep the • Towebsite keep the • free To website of keep all illegal the free • website To ofand keep all illegal offensive free the • To website of and all keep content offensive illegal the freewebsite and ofcontent alloffensive illegal free of and content alloffensive illegal and content offensive content system to ensure the protection of minors • To the provide appropriate mechanisms • To keep the website freedisplaying of all illegal and offensive Websites PEGI Onlinecontent logoreporting are committed toby created PEGI Folder 2010_FINAL.indd 2 01/06/10by users users created by users created users created by users in created an online gamingbyenvironment and to 16:33 created by users • To provideset a coherent policySafety respecting the requirements out in theprivacy PEGI Online • To remove • To allremove undesirable •all Toonline undesirable remove links games. •allToundesirable links remove•all Tolinks undesirable remove all undesirable links links provide information about • To remove all undesirable links Code: • To provide • To appropriate provide•appropriate To reporting provide mechanisms •appropriate reporting To provide mechanisms •reporting appropriate To provide mechanisms appropriate reporting mechanisms reporting mechanisms • To provide appropriate mechanisms • To keepreporting the website free of all illegal and offensive content Websites displaying the PEGI Online logo are committed to PEGI Folder 2010_FINAL.indd 2 • To provide • To a coherent provide•aTo privacy coherent provide policy • privacy a To coherent provide policy privacy •aTo coherent provide policy privacy a coherent policy privacy policy 01/06/10 16:33 created by users • To provide a coherent privacy policy respecting the requirements set out in the PEGI Online Safety • To remove all undesirable links Code: Code:

16:33

L

PEGI Folder 2010_FINAL.indd 2

16

• To provide appropriate reporting mechanisms • To keepFolder the2010_FINAL.indd website free2010_FINAL.indd illegal offensive PEGI Folder 2010_FINAL.indd PEGI 2 PEGI Folder 2of all PEGI Folder 2and 2010_FINAL.indd PEGI Folder 2010_FINAL.indd 2content • To provide a coherent privacy policy

created by users

2 01/06/10 16:33

01/06/10 16:33 01/06/10 16:33 01/06/10 16:33

• To remove all undesirable links

PEGI Folder 2010_FINAL.indd 2

• To provide appropriate reporting mechanisms • To provide a coherent privacy policy

PEGI Folder 2010_FINAL.indd 2

01/06/10 16:33

01/06/10 16:33

01/06/10 16:33 01/06/10 16:33


kea tietää, oliko muna vai kana ensin. Tarkoitus on käyttää lyhenteitä ja näin säästää aikaa. Samalla kyllä tiputetaan isä ja äiti kärryiltä. Lyhenteitä on tuhansia. Esimerkiksi LOL (laughing out loud) on jo siirtynyt normaaliin puhekieleen kuvaamaan naurahdusta.

”Marsut yrittivät selvästikin sanoa hänelle jotain.”

Silta yli digivirran

S

äännöllinen läsnäolo lapsen virtuaalimaailmassa päiväkodista ja alakouluiästä lähtien on tärkeää. Läsnäolo lisää turvallisuuden tunnetta: joku oikeasti välittää minusta. Yhteiset pelisäännöt on hyvä sopia heti, kun tietokone kotiin kannetaan. Kun jotain sovitaan, niin se myös pidetään. Vanhemmatkaan eivät siis saa livetä säännöistä, vaikka joskus mieli tekisikin antaa hieman enemmän liekaa lapselle. Lasten kasvatuksessa juttu on vähän sama kuin koiranpen-

17


18

10q = Thank you

GFY = Go fuck yourself

PLMK = Please let me know

AFAIK = As far as I know

HAND = Have a nice day

PMSL = Pissing myself laughing

ASAP = As soon as possible

HF = Have fun

RL = Real Life

B4 = Before

HV = Haista vittu

ROFL/ROTFL = Rolling on (the) floor laughing

BFF = Best Friends Forever

IDK = I don’t know

SCNR = Sorry, could not resist

BCNU = Be seein´ you

IHQ = ihku, ihana

SOB = Son of a Bitch

CMIIW = Correct me if I ´m wrong

IRL = In Real Life

sry = Sorry

CU = See you

IWSN = I want sex now

STFU = Shut the fuck up

DIAF = Die in a fire

JK = Just kidding

TG = That’s great

EMT = En Mä Tiedä

KVG = Kato Vittu Googlesta

THX/THNX, TNX, TX = Thanks

ESA = Eat Shit Asshole

LMAO = Laughing my ass off

U = You

ETI = Ei Tule Ikävä

LMIRL = let’s meet in real life

VT = Vitun tyhmä

EVVK = Ei vois vähempää kiinnostaa

MYOB = Mind your own business

w00t = Jippii tai hurraa

EVVVK = Ei vittu vois vähempää kiinnostaa

newbie, newb, n00b = juuri pelaamisen aloit-

W8 = Wait

FFS = For fuck ´s sake

tanut käyttäjä, joka tekee tyhmiä kysymyksiä,

WB = Welcome back

FU = Fuck you

eikä hallitse pelaamista

WYSIWYG = What you see is what you get

FYI = For your information

NP = No problem

X = Kiss

g2g = Got to Go

OMG = Oh my god

XOXOXO = Hugs and Kisses

goatse = erittäin shokeeraavat verkkosivut

ONOZ = Oh, no

YKW = You know what

GFU = Good for you

PITA = Pain in the arse/ass

YW = You ´re welcome (Lähde: Nuoret, Pelit & Netti)


nun opettamisessa. Jos koira saa maata vanhalla sohvalla, niin se makaa uudella sohvallakin. Lapsen kanssa yhteistuumin laadituista säännöistä täytyy pitää kiinni – niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Digitaalinen kuilu erottaa maailman rikkaat maat köyhistä maista. Digitaalinen kuilu saattaa erottaa myös lapset vanhemmistaan. Sen kuilun yli kannattaa rakentaa vankka silta, ennen kuin on liian myöhäistä. Lapsi saattaa hallita vanhempiaan paremmin tietokoneen tekniikan, mutta aikuisen ihmisen kokemus puuttuu ja sen myötä kyky arvioida eteen tulevia – joskus pelottaviakin – tilanteita. Kiellot ja uhkailut lisäävät uhmaa. Kannattaa siis jutella, jutella ja vielä kerran jutella. Urkkiminen ärsyttää lapsia. Älä siis urki, vaan ole aidosti kiinnostunut lapsesi tekemisistä, olipa kyse sitten netistä tai jostain harrastuksesta. Jos lapsen kanssa ehtii ja viitsii seisoa esimerkiksi jalkapallokentän laidalla ilta toisensa ja vuosi toisensa jälkeen, niin miksi ihmeessä ei jaksaisi kiinnostua siitä, mitä lapsi

tekee internetissä. Nettiä on hyvä käyttää yhdessä lapsen kanssa. Samalla lapsi voi opettaa aikuista niissä taidoissa, joissa tällä on puutteita. Lapsen itsetunnolle tekee hyvää olla taitavampi kuin vanhempansa, ja lapset oppivat koko ajan lisää kavereiltaan tai koulussa. Samalla vanhempi pysyy itsekin ajan hermolla, eikä muutu kalkkikseksi. Lapsen kanssa voi etsiä yhdessä sopivia ohjelmia ja hyviä nettisivuja. Lapsen lempibändillä on varmaan omat kotisivut, joilla käydään yhdessä katsomassa tuoreimmat kuulumiset. Myös netin hyötykäyttöä voi opetella yhdessä. Mikä sen mukavampaa kuin suunnitella ruokalistaa ja etsiä yhdessä netistä uusia reseptejä. Jos perhe on lähdössä matkalle, kannattaa porukalla etsiä mukavia nähtävyyksiä, katsella aikatauluja, majoitusvaihtoehtoja tai sopivia reittivaihtoehtoja. Lasten kanssa voi selvästi myös sopia, kuinka usein tietokonetta käytetään ja kuinka pitkään sen ääressä on sopiva istua. Vastaavasti voidaan sopia, että tunti

tietokoneella tarkoittaa tunnin mittaista ulkoilua tai leikkimistä kavereiden kanssa. Myös mahdollisista sopimusrikkomuksista pitää sopia. Näinhän menetellään myös aikuisten maailmassa. Rikesakko tai rangaistus auttaa kummasti muistamaan, mikä meni pieleen. Vanha sanonta: ensin työ, sitten huvi, pitää tässäkin paikkansa. Ensin tehdään läksyt ja sitten mietitään, mitä muuta voitaisiin tehdä. Kerran viikossa voi pitää myös netittömän ja televisiottoman päivän. Vanhat ja uudet lautapelit esiin ja koko perhe pelaamaan. Yhdessä tekeminen on hauskaa. Selkeästi pitää kuitenkin sopia, että nettiä käytetään vain silloin, kun joku aikuinen on paikalla. Sovitaan myös, että lapsi ei juttele netissä tuntemattomien ihmisten kanssa kahden kesken ja kysyy nettipalveluihin rekisteröitymiseen aina vanhemman luvan. Hyvä on myös sopia siitä, että lapsi käyttää vain niitä linkkejä, jotka on yhdessä asetettu suosikeiksi. Erilaisista rajoituksista kannattaa sopia lapsen kanssa. Jos siis aiot tallentaa mese-

19


Internetin käyttösopimus

Minä

20

(vanhemman nimi / valokuva)

ja

(lapsen nimi / valokuva)

• Tutustun lapseni käyttämiin verkkosivuihin ja -palveluihin. Jos en tiedä, miten niitä käytetään, kysyn lapselta neuvoa. • Asetan kohtuulliset ja perustellut säännöt lapseni tietokoneen käytölle ja keskustelen säännöllisesti lapseni kanssa. Muistan myös valvoa sääntöjen toteutumista, erityisesti tietokoneen parissa käytettävää aikaa. • Olen itse esimerkkinä lapselle. • En suutu, enkä ylireagoi, jos lapseni kertoo internetin käyttöön liittyvästä ongelmasta. Sen sijaan yritämme yhdessä ratkaista ongelman ja estää sen jatkossa. • En pengo tai valvo salaa. Arvostan lastani ja luotan lapseeni, enkä käytä valvontakeinoja, jotka eivät ole myös lapseni tiedossa. En myöskään koskaan lue lapseni päiv��kirjoja, viestejä tai muita kirjoituksia. • Teen tietokoneen ja internetin käytöstä perheen yhteisen asian. • Keskustelen säännöllisesti lapseni kanssa hänen kokemuksistaan internetissä. Pyydän lastani hyödyntämään internetiä auttamalla

perheen yhteisten tapahtumien suunnittelussa. • Kunnioitan lapseni verkossa solmimia ystävyyssuhteita ja olen kiinnostunut lapseni online-ystävistä yhtä lailla kuin hänen muista ystävistään. • Ilmoitan loukkaavasta aineistosta palveluntarjoajalle ja laittomaksi epäillystä aineistosta Keskusrikospoliisin vihjepalveluun. • Kannustan ja autan lastani löytämään internetistä hyödyllisiä ja hauskoja sivuja, jotka liittyvät hänen kiinnostuksiinsa, harrastuksiinsa ja koulutöihinsä. Sitoudun noudattamaan yllä olevia sääntöjä Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus Koska vanhemmat allekirjoittavat sopimuksen, niin lapsi tekee oman sopimuksensa.


yhteiset pelisäännöt

Minä

keskusteluja, kerro se lapsellesi. Keskusteluja ei välttämättä tarvitse lukea, ellei ilmene jotain poikkeavaa. Tehkää virallinen sopimus, allekirjoittakaa paperi ja noudattakaa sopimusta viimeistä piirtoa myöten.

(lapsen nimi / valokuva)

sitoudun noudattamaan perheen yhteisiä sääntöjä: • Käytän nettiä vain, kun aikuisia on kotona. • En juttele netissä vieraiden ihmisten kanssa kahden kesken. • Käytän vain niitä linkkejä, jotka olemme yhdessä vanhempien kanssa asettaneet suosikeiksi. • Surffailen ja pelaan yhtä paljon kuin olen ulkoillut/leikkinyt muuta/harjoitellut soittoläksyä/käynyt harkoissa/lukenut kirjaa. • Nettipalveluihin rekisteröitymiseen kysyn aina vanhempien luvan. • Kouluiltoina kone sammutetaan klo (sovittu aika)

Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus (Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

Ne kiusaa minua

V

arsinaisesta kiusaamisesta puhutaan silloin, kun kiusaaminen on systemaattista. Tarkoituksellinen toista vahingoittava käyttäytyminen kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan henkilöön. Kiusaaminen on siirtynyt myös verkkoon. Nettikiusaamista ovat esimerkiksi pilkkaavat tai jopa uhkaavat viestit, juorujen tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen. Mannerheimin lastensuojeluliiton ja IRC-Gallerian teettämän tutkimuksen mukaan 19 % lapsista on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi.

21


”Sylvi saa tässä istunnossa lisänimen.”

22

Nettikiusaaminen on kansainvälinen ilmiö. Ruotsalaiset käyttävät termiä elektronisk mobbning. Englanniksi termi on cyberbullying, jolla tarkoitetaan kaikkea sähköistä kiusaamista. Myös kännykällä voi ivata, pilkata, halventaa ja kiusata. Fyysisesti nettikiusaaminen ei tee kipeää, mutta psyykkisesti se sattuu sitäkin enemmän. Koulunpihalta kiusaajaa pääsee karkuun vaikka omaan turvalliseen kotiin. Nettikiusaaja on läsnä 24/7, ikuisena painajaisena. Netissä kiusaaminen riistäytyy helposti käsistä: kiusaajayhteisö ruokkii toinen toisiaan aina vaan hurjempiin tekoihin. Vanha suomalainen sanonta ”joukossa tyhmyys tiivistyy” pätee tässä hyvin. Kuvankäsittelyohjelmilla on helppo muokata valokuvia. Kuvien manipulointi on uusimpia kiusaamisen muotoja: Maijan pää, ja vartalo ihan toiselta henkilöltä. Kiusattu voidaan kuvamanipulaatiolla sijoittaa myös loukkaavaan tai häpeälliseen ympäristöön. Ai, miten kiusaajaa ja kavereita naurattaa. Kiusattua varmaan


huvittaa vähemmän. Koska netissä usein esiinnytään – ja suotavaa onkin – nimimerkillä, niin toisena henkilönä esiintyminen käy helposti. Siinä Kalle voi sitten suoltaa vaikka millaista tekstiä Jaakon nimissä. Vaikka avoimuus on hyve ja kannatettavaa, niin netissä ei kannata olla liian avoin. Moni lapsi esiintyy netissä omalla nimellään ja kertoo luottavaisena hyvinkin henkilökohtaisia tarinoita. Netissä avoimuudesta voi olla haittaa, sillä identiteettivaras iskee häikäilemättä. Salasanoja on huijattu aikuisiltakin. Ja monet aikuiset ovat menneet halpaan vain huomatakseen, että tili tyhjeni humauksessa. Lapsilta yritetään myös huijata salasanoja. Tämän vuoksi on tärkeää painottaa salasanan salaisuuden säilyttämistä. Salasanaa ei kerta kaikkiaan kerrota kenellekään, ei edes parhaalle kaverille. Tehokkain kiusaamisen muoto on aina ollut ryhmän ulkopuolelle jättäminen. Kun ennen kiusattu jätettiin yksin väli-

tunnilla seisoskelemaan, niin nyt hänet jätetään nettiyhteisön ulkopuolelle. Samalla lapsi jää paitsi sitä muka kaikkea hauskaa, jonka muka kaikki muut tietävät. Happy slapping on myös nettikiusaamista. Termillä tarkoitetaan väkivallan kuvaamista ja videopätkän laittamista nettiin. Kiusaaja lyö uhriaan, toinen kiusaaja kuvaa, ja tapahtuman jälkeen koko pätkä julkaistaan internetissä tai lähetetään julkisille sivustoille. Lasta ei saa jättää yksin kiusataanpa häntä livenä tai verkossa. ”Älä välitä” tai ”Kyllä se siitä” ovat kiusaamisesta kertomaan tulleelle lapselle vääriä vastauksia. Kiusaamisesta pitää välittää, eikä se siitä mihinkään lopu, ennen kuin ryhdytään tositoimiin. Juttele kiusaamisesta lapsen kanssa, ennen kuin häntä kiusataan. Kiusaaminen on netissä niin yleistä, että melko varmasti jokaista kiusataan jossain vaiheessa. Kun lapsi tulee ongelmineen luoksesi, niin älä ainakaan syyllistä, äläkä vähättele lapsen ongelmaa. Laatikaa yhdessä selvät sävelet, miten kiusaami-

seen tulee suhtautua. Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata vastata, ei siis kannata provosoitua, vaikka provosoitaisiin. Kiusaamisviestit kannattaa aina tallentaa mahdollisia jatkotoimia varten. Opeta tallentaminen myös lapselle: print screen -näppäin ottaa kuvakaappauksen ruudun sen hetkisestä näkymästä. Tietokoneen näkymästä otetaan print screen -näppäintä painamalla kopio, jonka voi tallentaa Word-tiedostoon komennolla liitä. Lapselle kannattaa painottaa, että kiusaamisviesteihin ei kannata vastata vihaisena, sillä silloin syyllistyy helposti itsekin ajattelemattomuuksiin. Kiusaamisen viestikapulaan ei kannata tarttua. Usein kiusattu on opettaja. OAJ:n huhtikuussa 2010 teettämän tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes opettaja on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi. Kiusaamista on kokenut 13 prosenttia opettajista. Yleisintä nettikiusaaminen on peruskoulussa. Useimmiten kiusatuksi joutuu yläkoulussa

23


”Tervepä terve!” karvaturri sanoi.

24

opettava alle 40-vuotias nainen. Kiusaamista tapahtuu kännykän, sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä. Tekojen vakavuusaste vaihtelee nimittelystä tap-

Jos lasta kiusataan: • Tue lasta. • Älä vastaa kiusaamisviesteihin. • Opeta lapsi tallentamaan kiusaamis viestit (print screen). • Blokkaa kiusaajien viestit. Esimerkiksi Mesessä ja sähköpostissa pystyy estämään viestit tietyiltä käyttäjiltä. • Pidä kiusaamisesta päiväkirjaa. Kirjaa kiusaamisen päivämäärät, kellonajat, kiusaajan nimimerkki ja IP-osoite. • Nettikiusaamisesta jää aina jälki, joten kiusaajat on mahdollista jäljittää. • Selvitä kiusaajien vanhempien yhteys tiedot ja ota heihin tarvittaessa yhteyttä. • Jos viestin lähettäjä on lapsesi kanssa samassa koulussa, ota yhteyttä kouluun. • Jos viestit ovat sääntöjen vastaisia, ota yhteys palvelun ylläpitäjään. • Tarvittaessa ota yhteyttä poliisiin.


pouhkauksiin. Kiusaaja nälvii useimmiten opettajan toimintaa työssään, mutta peruskoulussa toisinaan myös opettajan ulkonäköä tai sukupuolta. Yleensä kiusaaja on oppilas tai opiskelija, mutta kolmasosassa tapauksista oppilaan huoltaja. Jos vanhempi alentuu kiusaamaan, niin miten hän kieltää lastaan kiusaamasta? Esimerkki vaikuttaa aina parhaiten, myös huono esimerkki.

M

ikä kumma saa aikuiset ihmiset osallistumaan älyttömiin parjauskampanjoihin? Karmaiseva esimerkki tulee Bjästan kylästä Ruotsista. 14-vuotias tyttö raiskattiin koulun vessassa kesken koulupäivän. Raiskaaja oli 15-vuotias, samaa koulua käyvä suosittu poika. Poika tunnusti raiskauksen, käräjäoikeus tuomitsi hänet, samoin hovioikeus. Poika raiskasi vielä toisenkin tytön kevätjuhlien jälkeen. Karmaisevinta on se, että tilanne kääntyi tyttöä vastaan. Pojan äiti perusti Facebookiin ryhmän, johon nopeasti liittyi 4 000 jäsentä. Mu-

kana olivat myös kylän pappi, rehtori ja nuorisotyöntekijä, ja kaikki syyttivät tyttöä. ”Huora, joka haluaa vain rahaa ja huomiota!” ”Aion tappaa sinut!” ”Sinut pitäisi todella raiskata!” Näin tytöstä kirjoitettiin. Kun Ruotsin televisio otti asian esille ajankohtaisohjelmassaan, ruotsalaiset järkyttyivät. Alkoi uusi vaihe. Ne, jotka olivat kiusanneet raiskattua tyttöä netissä, aloittivat vihakampanjan poikaa ja tämän äitiä vastaan. Mikä selittää silmittömän nettivihan? Ruotsalaisen media-analyytikon Anders Mildnerin mukaan on vaarallista ajatella, että netti ja se, mitä kutsutaan todellisuudeksi, olisivat jotenkin erillisiä asioita. Niitä ei voi erottaa toisistaan, eikä niissä saa olla eri sääntöjä ja eri oikeaa ja väärää. Suomen ja Ruotsin välinen ero on siinä, että Ruotsissa nettiviha on tuomittu välittömästi, Suomessa ollaan yleensä hiljaa. (Helsingin Sanomat 13.4.2010)

”Oli kiva avata tietokone, kun aina tiesi, että siellä on vain pahaa. Kiva lukea viestejä, jossa mun naamaa sanottiin siannaamaksi.”

Tänään en jaksanut mennä kouluun

N

ettiriippuvuudesta kuulee todellisia kauhutarinoita. Korealaisen pariskunnan kolmikuukautinen vauva kuoli nälkään, koska nettiriippuvaiset vanhemmat pelasivat verkkopeliä ja kasvattivat virtuaalista lasta. Pariskunta vietti nettikahvilassa 6-12 tuntia päivittäin ja heidän oikea vauvansa oli tuntikausia ilman ruokaa ja hoitoa. Sittemmin vangittu pariskunta oli muuten tavannut netissä. (Digitoday 5.3.2010) Nettiriippuvuudella tarkoitetaan hallitsematonta ja pakonomaista interne-

25


Ei se tänään jaksanut tulla kouluun, kun surffaili koko yön internetissä! (Alakoulun kolmasluokkalaisen äiti opettajalle)

Tunnista oireet

J

26

tin käyttöä. Niin nettiriippuvuus kuin muutkin riippuvuudet aiheuttavat haittaa muille elämänalueille. Runsaasta tietokoneen käytöstä voi aiheutua myös fyysisiä oireita: lihasjännitystä, päänsärkyä, niska- ja rannevaivoja. Kun televisio aikanaan tuli Suomeen, pelättiin lasten suurin piirtein sokeutuvan liiasta tuijottamisesta. Nyt vanhemmat ovat tulleet säikyiksi pelätessään nettiriippuvuutta. Suurin osa internetin käytöstä on hyödyllistä ja hauskaa. Se, että ihminen viettää paljon aikaa verkossa, ei tarkoita sitä, että hänellä ei olisi muuta elämää. Nettiriippuvuuden hoidossa tavoitteena ei ole netin käytön lopettaminen, vaan

sen rajoittaminen järkevään määrään. Nettiriippuvuudesta puhutaan niin paljon, että vanhemmat usein tarkkailevat lapsiaan haukan katseella. Ihan huvin vuoksikin kannattaa vaikka yhdessä lapsen kanssa käydä tekemässä riippuvuustesti. Tehkää se yhdessä ja vertailkaa tuloksia. Testissä kannattaa olla rehellinen. www.verkkoklinikka.fi/laskurit/netti www.paihdelinkki.fi/testit Testit kartoittavat nettikäyttäytymistä. Aihetta huoleen on, jos huomaa usein viettävänsä aikaa netissä kauemmin kuin alun pitäen oli suunnitellut, joutuu tinkimään nukkumisesta öisten internetsessioiden vuoksi, koulutyö kärsii, tulee ärtyisäksi, jos ei pääse nettiin.

os riippuvuustestissä vetää huippupisteet ja kaikki muutkin ennusmerkit näyttävät täyttyvän, niin apua täytyy hakea pikaisesti. Keskustelu lapsen kanssa on parempi aloittaa liian aikaisin kuin liian myöhään. Turha hössötys pitää unohtaa, sillä se vain ärsyttää ja kasvattaa uhmaa. Nettiriippuvuutta hoidetaan samalla tavalla kuin muitakin riippuvuuksia. Jos perheen omat eväät eivät riitä, pitää ottaa yhteyttä asiantuntijoihin. Ensin lapsen kanssa kannattaa kuitenkin keskustella vakavasti. Useimmat havahtuvat, kun ulkopuolinen huomauttaa asiasta. Vanhempien puuttuminen ei kuitenkaan aina riitä. Tiedetäänhän vanhastaan, että suurin viisaus asuu ihan jossain muualla kuin omassa kodissa. Silloin apua kannattaa hakea asiantuntijoilta. Esimerkiksi A-klinikkasäätiön nuorisoasemien työntekijät tarjoavat apua myös


nettiriippuvuudesta kärsiville. Apua kannattaa pyytää myös koulukuraattorilta, psykologilta tai psykiatrilta, mikäli keskustelut eivät johda tulokseen. Mielenterveystoimistoissa on tarjolla myös nettiriippuvaisille tarkoitettua terapiaa. Vanhempien kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Lapsen peli- ja tietokoneille ja netin käytölle pitää asettaa aikarajat. Lapselle kannattaa luoda oma käyttäjätili Windowsiin (ks. tekniset ratkaisut). Vanhempien on hyvä säännöllisesti seurata, millaisilla sivuilla lapsi liikkuu. Lisäksi lapselle pitää kertoa internetin käyttöön liittyvistä riskeistä, lukea yhdessä Netiketti (www.finnet.fi/netiketti) sekä tehdä yhteinen sopimus netin käytöstä. Nettikilpailuihin pitää aina kysyä lupa vanhemmilta. Vanhempien oma esimerkki auttaa lasta ymmärtämään, miten netissä toimitaan. Jos vanhemmat surffailevat iltakausia, on turha saarnata lapselle liiasta netinkäytöstä. Jos keskustelut, sopimukset ja yhteisesti asetutut tavoitteet eivät toimi, pitää

Varoitusmerkkejä: Huolestu, jos lapsi • Ei pysty kontrolloimaan internetin käyttöään. • Tulee levottomaksi, ellei pääse lukemaan sähköpostejaan vähintään kerran päivässä. • Jää kiinni koneelle pidemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus ja menettää ajan tajunsa. • Ei pidä taukoa nettiä käyttäessään. • Tuntee tarvetta käyttää internetiä yhä enemmän saadakseen tyydytystä. • Ajattelee, että verkossa on liian monta kiinnostavaa www-palvelinta, jotta malttaisi lopettaa niiden selaamisen. • Tuntee vieroitusoireita, jos ei ole verkossa, ärtyy, jos joutuu lopettamaan internetin käytön. • Tuntee syyllisyyttä, eikä siedä arvostelua internetin käytöstään. • Laiminlyö liikunnan, ihmissuhteet, työn tai opiskelun internetin käytön vuoksi. • Ei tapaa ihmisiä kasvokkain, ainoastaan virtuaalisesti. • Laiminlyö ruokailun tai siirtyy syömään koneen ääressä. • Käyttää internetiä paetakseen ongelmia tai kohentaakseen mielialaansa. • Valehtelee vanhemmilleen ja muille perheenjäsenilleen ja ystävilleen peittääkseen käytön laajuuden. (Lähde A-klinikkasäätiö/Heidi Ahjonniemi ja Teuvo Peltoniemi)

27


vanhemman toimia ponnekkaasti. Kärpäsestä ei pidä tehdä härkästä, mutta jokainen isä ja äiti on kuitenkin vastuussa lapsestaan.

Apua! Lapsi oli pornosivuilla!

A

28

ina roiskuu, kun rapataan. Vaikka lapsi noudattaisi sääntöjä hyvin, niin vahinkoja sattuu ja joskus uteliaisuus voittaa terveen järjen. Jos huomaat lapsesi käyneen pornosivuilla, niin asiaan kannattaa suhtautua tyynesti. Tutkimusten mukaan seksi askarruttaa jo 8–10-vuotiaita lapsia. Ennen lapset kävivät kioskilta salaa ostamassa lehden, jossa oli vähäpukeisia naisia. Lehteä piiloteltiin patjan alla ja selattiin yön pimeinä tunteina. Sitten tulivat ns. aikuisviihdepuhelut, joissa joku huohotti muka levottomia juttuja muka alastomana. Näihin – siihen aikaan hin-

taviin numeroihin – myös pikkupojat porukalla soittivat. Nyt käydään katsomassa netistä vähäpukeisia naisia. Netissä on tarjolla todella rankkoja juttujakin, joten kannattaa olla tarkkana. Seksuaalisuus on luonnollinen asia, mutta porno ja seksuaalisuus pitää erottaa toisistaan. Lapsellakin on oikeus yksityisyyteen. Houkutus lukea lapsen sähköposteja voi olla suuri, mutta älä tee sitä. Ethän avaa lapsesi kirjeitäkään, etkä lue tämän päiväkirjaa – toivottavasti. Jos lapsi huomaa, että häntä vakoillaan, niin hän tulee varovaiseksi, eikä kerro enää sitäkään vähää asioistaan. Älä siis urki, mutta rohkaise lasta kertomaan, jos joku asia askarruttaa tai häntä kiusataan. Lapsen luottamuksen voittaminen ja sen pitäminen ovat lottovoittoa arvokkaampia asioita. Kaikki muutkin saavat pelata väkivaltapelejä ja olla netissä monta tuntia joka päivä! Niin varmaan. Vanhempien kannattaa ottaa selvää, ketkä ”kaikki muut” kaveripiirissä niitä väkivaltapelejä pelaavat ja ketkä roikkuvat netissä y��kaudet.

Varma veikkaus on: enintään yksi tyyppi eli se luokan kovin kunkku. Lapsen maailmassa yksi hyvä tyyppi tarkoittaa kaikkia muita. Netinkäytöstä kannattaa puhua vanhempainillassa. Vanhemmat voivat tehdä keskenään yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan kaikkien (siis oikeasti kaikkien) kotona. Jos kaikki tekevät samalla tavalla, ei lapsi tunne itseään kummajaiseksi. Vähän aikaa kuuluu nalkutusta siitä, että kalkkiset eivät ymmärrä mistään mitään, mutta nalkutus kyllä loppuu. Ei haukku haavaa tee ja maailmaan mahtuu ääntä ja rutinaa. Aivan tavallisille nuorten suosimille sivustoille ilmestyy aika ajoin kummallisia ryhmiä. Aiheina saattavat olla laihuuden ihannointi, päihdemyönteisyys tai seksikokemuksista kertominen. Lapsi lukee tekstejä ja saattaa alkaa itsekin ihannoida ehkä itseään vanhempia, jo kokemuksia hankkineita. Lapselle kannattaa opettaa kriittisyyttä pienestä pitäen. Kaikkea ei kannata uskoa, netissä puhutaan ja kir-


joitetaan usein hömppää. Aina kannattaa rohkaista lasta etsimään faktatietoa. Alakouluikäisten tyttöjen suosituin sivusto on www.gosupermodel.com. Siellä, jos missä, ihannoidaan laihuutta. Jos käyttäjä haluaa ostaa goRahaa, se maksaa. GoRahalla taas saa kaikkea ”mukavaa”. Viikon jäsenyys maksaa kolme ja kolmen kuukauden jäsenyys 18 euroa. Laskun voi maksaa kännykällä. Tarkkaile siis lapsesi puhelinlaskua!

”Kesyrusakko tietää jotain.”

Tekniikka avuksi

M

itkään tekniset vimpaimet eivät takaa sataprosenttista suojaa. Tekniikkaa tärkeämpää on saada lapsen luottamus, luoda yhteiset pelisäännöt ja ennen muuta noudattaa niitä – puolin ja toisin. Tekniikka on kuitenkin hyvä ottaa avuksi. Tietoturvan pitää aina olla kun-

29


Miten riippuvuutta hoidetaan: • Rutiinit puretaan ja netissä käytetty aika pyritään tietoisesti korvaamaan muilla toiminnoilla. • Käyttöä rajoitetaan. Apuna voi käyttää ensin vaikka herätyskelloa. Erilaisia teknisiä estovaihtoehtoja on myös olemassa (ks. tekniset ratkaisut). • Aseta tavoitteita. Sessiot lyhyitä ja aikataulutettuja. • Muistikortit vieroitusoireisiin. • Internet-riippuvuuden aiheuttamien ongelmien listaaminen. Käytön lopettamisesta seuraavien etujen listaaminen. • Inventaario: pohditaan, mistä asioista on joutunut luopumaan tai vähentämään ajankäyttöä riippuvuuden vuoksi. • Luodaan oma sosiaalinen tukiverkosto, lisätään muuta harrastustoimintaa. • Yksilö- tai perheterapia.

30

(Lähde: A-klinikkasäätiö/Heidi Ahjoniemi, Teuvo Peltoniemi)

nossa ja ajan tasalla. Kunnollinen tietoturva suojaa tietokoneen viruksilta, madoilta, haittaohjelmilta ja toimii myös rootkiteja vastaan. Vuonna 2007 arvioitiin olevan yli 500 000 haittaohjelmaa, vuotta myöhemmin niitä arvioitiin olleen jo yli miljoona. Varmista, että tietokoneellasi on tietoturvaohjelman uusin versio. Näin varmistat, että esimerkiksi lasten lataamien heppakuvien mukana koneelle ei tule vakoiluohjelmia. Vahingollisimpia haittaohjelmia ovat tietokonevirukset. Stealth-virukset: Tavallisesti virustartunnan huomaa tiedoston koon muutoksena, yleensä koon kasvuna. Kuitenkin ns. stealth-virukset osaavat naamioida itsensä niin että tiedoston koko ei näyttäisi muuttuneen vaikka virus olisikin tarttunut sen perään. Madot: Madot (engl. worm) leviävät ilman isäntäohjelmien apua, yleensä jonkin tietoturva-aukon välityksellä tai huijaavat käyttäjän suorittamaan itsensä. Troijalaiset: Troijalainen (engl. trojan

horse) on tietokoneohjelma, joka näyttää tekevän jotain muuta kuin oikeasti tekee. Troijalainen voidaan liittää osaksi muuta ohjelmaa, tai se voi levitä pahaaaavistamattomien käyttäjien lähetellessä ohjelmaa toisilleen. Osa troijalaisista voi levittää muita haittaohjelmia, kuten mainosohjelmia ja viruksia. Takaovet: Takaovi (engl. backdoor) on ohjelma, joka sallii vieraan pääsyn tietokoneelle ohittaen normaalit tietoturvamekanismit. Takaovi voi olla sisäänrakennettuna ohjelmassa, vaikka vain kiinteiden salasanojen muodossa tai se voidaan asentaa tietokoneeseen käyttäjän huomaamatta, usein tietoturva-aukkojen kautta tai madon tai viruksen mukana. Vakoiluohjelmat: Vakoiluohjelma (engl. spyware) on ohjelma, joka kerää tietoa, kuten vierailtujen sivustojen osoitteita tai luottokorttinumeroita, ja lähettää ne isännälleen. Tietoturvatietoisissa piireissä vakoiluohjelmiksi on usein luokiteltu kaikki ohjelmat, jotka ottavat lupaa pyytämättä yhteyden verkkoon.


Mainosohjelmat: Mainosohjelma (engl. adware) on ohjelma, joka näyttää mainoksia tietokoneen näytöllä. Tällaiset ohjelmat asentuvat yleensä muiden ohjelmien mukana, tai tietoturva-aukkojen kautta esimerkiksi nettisivulta. Ohjelman tarkoitus on kerätä rahaa isännälleen, joka saa tietyn summan näytettyjen mainosten määrän mukaan. Nämä ohjelmat ottavat myös yhteyden isäntäkoneeseensa, joten ne voidaan luokitella vakoiluohjelmiksi. Rootkitit: Rootkit on ohjelmisto, joka asentuu tietokoneelle hyökkääjän saatua sen hallintaansa. Rootkit on myös usein troijalainen, joka välitetään toisen ohjelmiston avulla asennettavaksi. Yleensä rootkitit pyrkivät piilottamaan itsensä asentumalla itse käyttöjärjestelmään jonkin siinä olevan tietoturva-aukon avulla, sekä tuhoamalla jäljet tartunnasta ja piilottamalla tietokoneella olevat vieraat prosessit tai verkkoyhteydet. Rootkitiin kuuluu usein etähallintamahdollisuus (takaovi).

”Valtasauva kalautti itse itseään.

Pang! Pang!”

31


32

Tietoturvan avulla saat koneellesi virusturvan, vakoiluohjelmien torjunnan, palomuurin, roskapostisuodatuksen ja selaussuojauksen sekä sisällönsuodatuksella varustetun lapsilukon. Palomuurija virustorjuntaohjelmistot pitää ottaa käyttöön ennen internetyhteyden muodostamista. Lapsilukko on toimiva, helppo ja varma tapa tehdä internetin käytöstä lapsille turvallista. Lukko auttaa vanhempia asettamaan selvät rajat verkon käytölle, ja kannustaa samalla keskustelemaan monipuolisesti internetin käytöstä ja sen pelisäännöistä. Lapsilukolla voi kontrolloida, millä sivustoilla lapset saavat vierailla ja millä eivät: sen avulla voi estää tietyntyyppiset sivut kokonaan tai määritellä yksittäisiä sivustoja, joilla lapsi ei saa käydä. Surffailua voi kontrolloida myös toisesta näkökulmasta valitsemalla tiettyjä sivustoja, joille lapsi pääsee. Kaikki muut osoitteet pysyvät tällöin kiellettyjen listalla. Teini-ikäisiä varten voidaan hyödyntää lapsilukossa olevia sisällön-

suodatuskategorioita, joiden avulla estetään pääsy mm. aikuisviihdettä, rasismia, huumeita, aseita ja väkivaltaa käsitteleville sivustoille. Toinen tärkeä rajoitettava seikka lasten ja nuorten internetin käytössä on aika. Lapsilukon avulla voi esimerkiksi kontrolloida, milloin internetiä käytetään. Lapsilukon lokikirjaominaisuuksista selviää, millä sivustoilla lapsi on vieraillut. Windows-järjestelmissä käyttäjätili on joukko tietoja, joka kertoo Windowsille, mitä tiedostoja ja kansioita voit käyttää, mitä muutoksia voit tehdä tietokoneen asetuksiin ja henkilökohtaisiin asetuksiisi. Käyttäjätilin ansiosta yksi ja sama tietokone voidaan jakaa usean käyttäjän kesken siten, että jokaisella on omat tiedostonsa ja asetuksensa. Kukin käyttäjä kirjautuu käyttäjätililleen omalla käyttäjätunnuksellaan ja omalla salasanallaan. Internet-selainten suojausasetuksia voi säätää ja määrittää sen mukaan, miten paljon tai vähän tietoja haluaa hyväksyä verkkosivustosta.

Mac- tai IP-osoitteeseen pohjautuva suojaus on nuorille sopiva, viimeinen vaihtoehto. Suojauksen asettaminen edellyttää tekijältä asiantuntemusta verkkopäätteiden tekniikasta ja asetuksien teosta. Lapsen tai nuoren on hyvin vaikea muuttaa näitä asetuksia.

Mitä kummaa tehtäisiin

V

ietetäänkö toosaton päivä viikossa? NO, EI!!!!!!!! Mitä me muka sitten tehtäisiin? Kannattaa kokeilla vanhoja kunnon lautapelejä. Afrikan Tähti vain pois naftaliinista. Äiti lähtee Kairosta, isä Tangerista ja joku ryöstetään kuitenkin Madagaskarilla. Vanhat tutut lautapelit jaksavat kiinnostaa vuodesta toiseen isoja ja pieniä. Vuositolkulla ei Afrikan Tähteäkään jaksa pelata. Siksi toosattomien iltojen iloksi kannattaa keksiä muutakin hupia.


Lapsilukon esimerkkiominaisuuksia: • Ei-toivottujen web-sivujen esto • Vain erikseen hyväksyttyjen sivustojen näyttö • Valittavana kolme erilaista profiilia vaihtelevin oikeuksin: child, teenager ja adult • Internet-yhteyden aikarajoitus • Lokityökalu

”Ikinä ei voi olla varma, vaikka miltä näyttäisi.”

(Lähde: F-Secure)

Perheiltojen teemoja mahtuu maailmaan rajattomasti. Jokaisella perheellä on omat kiinnostuksen kohteensa, ja niistä kannattaa ammentaa tekemistä iltojen iloksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on netissä hyvät perheillan ohjelmamallit. Jutun juoni yksinkertaisuudessaan on, että perhe suunnittelee illan ohjelman. Tärkeää on yhdessäolo ja hauskanpito. Perheillan tavoitteena on koota perhe viikoittain yhteen viettämään aikaa yhdessä. Taloudellisia panostuksia

33


”Täältäkin löytyi salakäytävä.”

34

ei tarvita, joten perheiltojen viettäminen sopii kaikenlaisissa rahavaroissa oleville perheille. Aluksi ajan varaaminen kalenterista saattaa tuntua keinotekoiselta, pehmohömpältä, mutta aika kannattaa varata. Jokainen tietää, miten helposti tulee jotain muuta ”tärkeää”, ja yhteinen perheilta saattaa kiireessä unohtua. Myös vanhempien pitää noudattaa sovittuja aikatauluja. Ylitöihin ei yhteisinä iltoina jäädä, kuntosalikäynti jätetään väliin, eivätkä jalkapalloharkat kuulu perheillan ohjelmaan. Perheiltaan ei tarvitse varata aikaa tuntitolkulla, joskus riittää puoli tuntiakin. Tiukan aikataulun laatiminen latistaa. Joskushan asioita on enemmän, joskus vähemmän. Perheillassa on hyvä olla runko, jota noudatetaan. Jokainen perhe muovaa runkoa tarpeidensa mukaan. Keinotekoista tai ei, mutta kun perheillasta tulee vakituinen tapa, kaikki alkavat odottaa yhteistä iltaa. Teemat pitää tietenkin valita myös lasten iän mukaan. Alakoululaiselle ei ehkä kannata ottaa ai-


Esimerkki perheillan rungosta: • Perheillan valmistelu ja vastuualueiden jako. Näistä kannattaa aina sopia edellisessä perheillassa. • Tervetuloa – miksi kokoonnumme tästä lähin viikoittain. • Aloitus: perheen juoksevien asioiden listaus (mitä menoja perheenjäsenillä on viikolla, kuka huolehtii lapset harrastuksiin, onko iltakokouksia jne.). • Illan teema: mistä perheemme on kotoisin, missä meidän perheemme on parhaimmillaan, missä voisimme kehittyä, hyvät pöytätavat, luontoilta, yhteinen luisteluilta, ensiapu-

taan tai vanhempiensa lapsuudesta. Tutkimuksissa on todettu, että yhdessä aterioivissa perheissä on vähemmän ongelmia kuin niissä perheissä, joissa kaikki syövät omia aikojaan. Jos perheillan viettäminen tuntuu kummalliselta, niin yhteinen ateriointi tuskin kummastuttaa ketään. Kunnon pöytäkeskustelu kuuluu tietenkin aina ruokailun kuvioihin.

taidot, meidän perheemme mediaympäristö jne. Teemat voi suunnitella jopa kuukausiksi etukäteen ja samalla sopia, kuka toimii teemaillan vetäjänä. Hyviä pöytätapoja voi harjoitella yhteisen illallisen aikana. • Mukavaan yhdessäoloon kuuluu aina pientä purtavaa. Jokainen perheenjäsen vuorollaan

”Oliko silloin sähkövaloa, kun sä olit pieni?” (Arttu 4v)

huolehtii ruokapuolesta. Tässäkin voidaan noudattaa erilaisia teemoja esimerkiksi maiden mukaan. Jos perhe on lähdössä lomamatkalle Espanjaan, tutustutaan etukäteen espanjalaiseen ruokakulttuuriin. Yhtä hyvin yhteiseksi ruokateemaksi sopivat muikut, kalakukko, karjalanpiirakat tai suomalaiskansallinen suosikkivihannes: lenkkimakkara. • Lopetus: mietitään yhdessä, miten perheilta sujui, mikä onnistui, mitä olisi voitu tehdä paremmin. Sovitaan seuraavan viikon teema ja vastuunjaot.

heeksi Napoleonin sotia kautta aikojen. Pienkin lapsi osaa kyllä käsitellä miltei aihetta kuin aihetta, kunhan ikä otetaan

huomioon. Lapset ovat sitä paitsi kovin kiinnostuneita esimerkiksi oman perheensä ja sukunsa historiasta, omasta vauva-ajas-

J

okainen miettii jossain elämänsä vaiheessa omaa sukuaan. Piirtäkää perheen kanssa yhdessä sukupuu. Sukupuussa näkyvät isoäidit, isoisät, tädit, sedät, serkut. Sukupuun voi tallentaa tietokoneelle, mutta vasta toosattoman illan jälkeen. Tietokilpailu on aina paikallaan. Kysymykset kannattaa tietenkin asettaa vastaajien iän mukaan. Arvailla voi myös

35


lempieläimiä, mieliväriä, mieliruokaa, kengännumeroa, lempiainetta koulussa jne. Onko äidin lempilaulaja Paula Koivuniemi vai joku muu? Onko Ville oikeasti hevin ystävä? Hupia riittää varsinkin, jos joku arvaa ihan pieleen. Lähtekää seikkailemaan. Seikkailla voi lähimaastossakin. Lapset luultavasti tietävät vanhempiaan paremmin mielenkiintoiset seikkailupaikat. Tai rakentakaa maja, talvella mahtava lumilinna. Tärkeintä on tehdä asioita yhdessä ja ilman minkäänlaista sähköistä vempainta. Vanhemmat ja lapset sulkevat myös kännykkänsä. Seikkailusta menee mielenkiinto, jos isä tai äiti roikkuu koko ajan puhelimessa.

36

Yhdessä – ei yksin

T

oosattoman illan jälkeen perhe voi tutustua jonain iltana tietokoneen saloihin yhdessä. Internetissähän on koko maailma. Perhe voi yhdessä suunnitella esimerkiksi lomamatkaa. Lapsi voi olla koneenkäyttäjänä. Ensin mietitään, minne halutaan mennä, sitten tehdään reittisuunnitelma netin avulla. Mietitään yhdessä taukopaikat, tutustutaan yöpymismahdollisuuksiin, nähtävyyksiin. Jos matka tehdään autolla, lasketaan ajoaika, polttoaineen kulutus. Tehdään yhdessä kunnon lomabudjetti. Yhdessä voi suunnitella koko perheen unelmamatkan kaikkine mahdollisine herkkuineen. Jos aikeissa on käyttää julkisia kulkuneuvoja, etsitään sopivat juna- tai linja-autoaikataulut, vertaillaan hintoja ja matkan kestoa. Erilaisia reittivaihtoehtoja on vaikka muille jakaa. Kauko-

maille haaveilevat voivat etukäteen tutustua maan kulttuuriin, nähtävyyksiin ja kieleen. Millaisia rokotuksia Espanjassa tarvitaan? Entä, miten kreikaksi sanotaan kiitos? Onko Madeiralla aina kuuma? Mikä mahtaa olla keskilämpötila Legolandissa kesällä? Millaisia elämiä on Kolmårdenissa? Entä Ähtärissä? Onko Korkeasaaressa poroja? Lapset voivat opastaa vanhempiaan erilaisille keskustelupalstoille. Ehkä perhe voi ryhtyä arkipäivisin chattaamaan yhdessä. Lapsi voi laittaa viestejä vanhempiensa työpaikalle. Samalla vanhemmat näkevät, milloin lapsi – luvan saatuaan tietysti – on koneella. Miksette suunnittelisi yhdessä viikonlopun ruokalistaa? Kun ruokalista on valmis, niin reseptit tulostetaan ja sitten kokataan yhdessä. Ei suklaamoussen tekeminen ole oikeasti vaikeaa.

Onni on olla yhdessä.


”Tässä se on! Vaistolampi.”

37


opettajan osio:

38

Kaikki yhdessä oppimaan

M

edialukutaito on tulevaisuuden kansalaistaito. Sitä kannattaa harjoitella jo alakoulusta lähtien. Medialukutaidon ja mediakasvatuksen sisällöstä vallitsee monenlaisia näkemyksiä, koska toiminta on pitkään ollut pirstaloitunutta. Lasten ja nuorten kriittisen medialukutaidon kehittyminen ja kehittäminen ovat päivä päivältä tärkeämpiä asioita. Tietoa tulvii ovista ja ikkunoista, media on läsnä niin kotona, koulussa kuin vapaa-aikanakin. Lapset kyllä elävät sujuvasti monimediaisessa ympäristössä. He ovat tottuneita käyttämään eri viestintävälineitä sujuvasti samaan aikaan. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan (Mediakasvatus suomalaisperheissä 2009) vanhemmat kokevat, että perheenjäsenten ja lasten keskinäiset kohtaamiset ovat vähentyneet ja välineellistyneet sähköisen median käytön lisääntymisen myötä.

”Netissä on niin paljon tietoa, että tuntuu kuin rämpisi upottavassa suossa.” (35-vuotias aineenopettaja)

Netin avulla voi opiskella vaikka mitä. Netin suurin etu kirjoihin ja kirjastoihin verrattuna on valtava koko. Yhteisölliset sivut taas tuovat opetukseen vuorovaikutusta, kriittisyyttä, keskustelua ja antavat vaikutusmahdollisuuksia. Kenties kovasti netistä kiinnostunut lapsi saa lisäpotkua muihinkin opintoihinsa, jos esimerkiksi äidinkielessä etsitään tietoa netistä. Erityisesti opiskelua varten on olemassa omia sivustoja (www.wikiversity. org). Wikiopisto on verkkoyhteisö ja oppimisympäristö. Siellä voit opiskella melkeinpä mitä tahansa. Opiskelumahdollisuuksia toisilleen tarjoavat verkkoyhteisön jäsenet. Wikiopisto sisältää tällä hetkellä 246 artikkelia ja 655 sivua. Wikiopisto on wiki. Tämä tarkoittaa sitä,


että sen toiminta kehittyy sellaiseksi kuin wikin käyttäjät haluavat sen luoda. Opetuksen tueksi netissä on valtavasti erilaisia sivustoja, joita voi suoraan käyttää omassa opetuksessaan tai ottaa niistä parhaat palat opetuksen tueksi ja omaksi virkistykseksi. Aina ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen! Esimerkiksi www.peda.net -sivustolle on kerätty eri oppiaineisiin liittyviä tehtäviä. Englanninkielessä voi vaikkapa harjoitella adjektiivien vertailua, testata kielioppitaitojaan tai tutustua Lontooseen. Historiassa voi opiskella kivikautta, tutustua virtuaalisesti Egyptiin, äidinkielessä etsiä vastakohtaisia adjektiiveja, harjoitella yhdyssanoja tai etsiä sanojen synonyymejä. Suomi-tietouttaan voi aina toisesta luokasta lähtien parantaa ympäristö- ja maantiedon osiossa. Opetushallituksen sivusto www.edu.fi on myös vahvasti mukana tässä päivässä ja internetin mukanaan tuomissa mahdollisuuksissa. Nettitiedon luotettavuuteen kannattaa

”Kopteri yskäisi ja alkoi laskeutua suoraan alaspäin.”

39


opettajan osio

”Kukkelitäälläräää-ää!”

40

aina suhtautua kriittisesti. Lapsille pitää painottaa, että netissä on myös mainoksia, eikä kaikki ”tieto” muutenkaan ole välttämättä faktaa. Kaikkiin aineisiin liittyvän, luokan yhteisen tehtävän tekeminen hitsaa koululaiset yhteen. Digikamera on lähes kaikissa kouluissa. Luokka voi yhdessä tehdä digikameralla sarjakuvan. Valitaan käsikirjoittajat, kuvaajat, tekstintekijät ja graafikot. Lopputuloksen voi laittaa koulun omille sivuille näkyviin. Jos tarjolla on videokamera, tehdään ihan oikeita haastatteluja esimerkiksi koulun henkilökunnasta. Suuria editointitöitä ei tarvita, jos kysymykset on mietitty yhdessä etukäteen. Elokuvan voi sitten näyttää vanhempainillassa. Luokka voi yhdessä pohtia, miten he käyttävät nettiä. Mitkä ovat tämän luokan Top 10 -sivustot ja mitä siellä tehdään. Kukin listaa niin hyvät kuin huonot netissä havaitsemansa asiat. Aina kannattaa keskustella myös netin vaaroista. Pelotella ei kannata, mutta tosi-


opettajan osio

asiat pitää tuoda esiin. Jos käytössä on monta tietokonetta, voi pistää pystyyn vaikka vanhanajan tietokilpailun. Joku oppilaista tekee kysymykset ja muut etsivät tietoa netistä. Opettaja mukaan kilpailemaan, niin mittaa voidaan ottaa kunnolla. Ehkä muna onkin viisaampi kuin kana!

Linkkejä opelle

N

etissä on niin paljon opetustarjontaa, vinkkejä ja linkkejä, että hitaampaa kauhistuttaa. Lapsi voi tehdä tehtäviä yksin, niitä voi tehdä ryhmässä – koneenkäyttäjää kannattaa aina välillä vaihtaa – tai koko luokka yhdessä. Opettaja oppii samalla itse, jos ei nyt maantiedettä, niin oppilaidensa tavasta toimia verkossa. Äidinkielenä suomi Luki-Luukas on lukemisen ja kirjoittami-

sen erityisvaikeuksista kärsiville oppijoille suunnattu interaktiivinen harjoitussivusto. Tehtävien suunnittelussa on kiinnitetty huomiota monikanavaiseen oppimiseen. (www.edu.fi/oppimateriaalit/ lukiluukas) Juniorijournalisti (www.edu.fi/ oppimateriaalit/juniorijournalisti) on kouluikäisille suunnattu, Sanomalehtien Liiton tuottama palvelu, jonka tarkoitus on tutustuttaa oppilas sanomalehden tekemiseen ja avata samalla silmiä sanomalehden uudenlaiselle lukemiselle. Entäpä, jos tehtäisiin oma mainos? Työskentely tapahtuu yhtä hyvin saksia ja liimaa käyttämällä kuin tietokoneellakin. Ensin kannattaa analysoida erilaisia ilmoituksia, miettiä niiden sanomaa. Kotitehtävänään oppilaat voivat etsiä tiettyyn aiheeseen liittyviä mainoksia lehdistä yhdessä luokassa tutkailtaviksi. Ja sitten oman mainoksen kimppuun. Mietitään mainoksen aihe, tehdään tekstit, otetaan kuvat ja liitetään kaikki yhteen. Aiheena voi olla esimerkiksi luokan järjestämä disco.

”Lue lehtiä, kuuntele radiota, katso televisiota ja surffaa netissä. Ime tietoa, mutta älä usko mitään. Nauti informaatiosta, mutta epäile kaikkea kuulemaasi. Keskity siihen, mitä tunteita sinussa herää. Keskustele ihmisten kanssa ja muodosta asioista oma mielipiteesi. Usko siihen, mitä sydämesi sanoo.” (toimittaja, juontaja Maria Veitola, Suomen lasten ja nuorten säätiön mediakasvatushankkeen suojelija) Joulutonttu pisti sanat sekaisin. Oppilas voi käydä rakentamassa sanat uudelleen osoitteessa www.perunakellari. fi/joulu.htm Matematiikkaa verkossa Netissä voi tehdä esimerkiksi kertolasku-

41


opettajan osio

harjoituksia. Kun taivas putoaa –ohjelmassa oppilaan tehtävänä on tehdä mahdollisimman monta kertolaskua ennen kuin taivas putoaa. Lopuksi ohjelma näyttää vaikeusasteen ja saavutetun tuloksen. (www.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/ matematiikka/taivas/taivas.htm) Kertolaskua voi harjoitella myös jäätelöpeilillä (www.multiplication.com/ flashgames/ConeCrazyLevels.htm). Englantia taitamatonkin voi hyvin pelata tätä peliä, jossa on kolme eri vaikeusastetta. Kellonajat menevät järjestykseen esimerkiksi osoitteessa www.peda.net/img/portal/476329/ tasatunnit_ja_puolet_tunnit.htm

42

Tunne maasi – tutustu uusiin maihin Tutustukaa yhdessä koulun ympäristöön ja koulumatkaan. Koulumatkan voi piirtää vapaalla kädellä, mutta matkan hahmottamiseen voi käyttää myös tietokonetta. Maanmittauslaitoksen www-

karttapalvelun avulla voi katsella karttoja useassa eri mittakaavassa (www.karttapaikka.fi). Karttojen hakupalvelusta löytää vaikka oman kotikuntansa kartalle sijoitettuna. Virtuaalikartoilta voi myös etsiä ajankohtaisia uutistapahtumien sijaintipaikkoja, sukulaisten asuinpaikkoja, paikannimiä, jotka ovat yhdyssanoja. Hyvää tietoa on myös osoitteessa www. paikkaoppi.fi Mistä ihmeestä me suomalaiset tulemme ja mihin olemme menossa? Kuka päättää asioistamme? Tuhti tietopaketti Suomesta on osoitteessa www.edu.fi/ oppimateriaalit/suominen. Netistä voi helposti etsiä tietoa eri maista ja niiden tavoista ja vertailla niitä suomalaisiin tapoihin. Esimerkkejä on osoitteessa abc.rauhankasvatus.fi. Tämä sivusto on saanut tukea mm. Suomen ulkoministeriöltä. Virtuaalimetsään seikkailemaan Jippo on lasten luonnontieteellinen verkkolehti (www.helsinki.fi/jippo). Jipon

tavoitteena on tukea 7–12 -vuotiaiden lasten tiedekasvatusta ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden ja teknologian harrastusta. Jipossa on pähkinöitä, uutisia, tietoiskuja ja kysy-vastaa-palsta. Tiesitkö muuten, miksi kirahvilla on niin pitkä kaula? Entä mikä on maailman kuuluisin eläin? Entä, jos lähtisitte yhdessä virtuaalimetsään? Virtuaalimetsä on verkkoympäristö, joka tuo metsän tietokoneelle ja vie selailijansa seikkailuille metsien biologisiin pyörteisiin. Samalla pääsee tutustumaan suomalaisiin metsiin ja metsien monimuotoisuuteen. Virtuaalimetsä on suunnattu alakoulun ylimmille luokille, mutta soveltuu vallan hyvin nuoremmillekin. Astu Virtuaalimetsään osoitteessa www.helsinki.fi/biosci/biopop/ virtuaalimetsa. Mennään metsään -opetussivusto on tehty harjoitustyönä Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella internetpohjaiseksi oppimisympäristöksi. Sivustolla voi tutustua metsän eläimiin,


opettajan osio

puihin, sieniin ja marjoihin. Kaiken kruunaa netissä tehtävä loppukoe. www.uta. fi/~hh58253/ipoppla/index.html Terveyden polku Kouluikäisen terveyden polku on tehty edistämään kodin ja koulun yhteistyötä oppilaiden terveyskasvatuksessa. Luokka-asteittain etenevän terveyden polun tukena ovat mm. terveysresepti ja terveyden ja hyvinvoinnin tietopaketit ja niihin liittyvät apuvälineet. Terveydenpolku on osoitteessa www.edu.fi/ kouluikaisen_terveyden_polku Say it in English Netti on pullollaan eri kielten harjoitustehtäviä. Puhuvan kellon avulla voi harjoitella aikoja englanniksi www.edu.fi/ oppimateriaalit/aihiot/fi/englannin_ kieli/08_clock/ Lukusanoja englanniksi voi harjoitella myös osoitteessa www.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/englannin_kieli/08_ numbers/

”Saliin tulvahti raikasta ilmaa ja valtameren tuoksu.”

43


Tärkein tehtävä

T

ätä opusta kirjoittaessani olen tutustunut aivan uuteen maailmaan. Kummallista, sillä minulla on neljä – tosin jo aikuista – lasta, olen työskennellyt tietotekniikan maailmassa yli 30 vuotta, luullut tietäväni internetistä, chatista ja sähköposteista kaiken mahdollisen tarvittavan. Luulin väärin. Olen itkenyt, nauranut, kauhistunut. Mikään ei kuitenkaan saa minua

44

”Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä turvallisessa ympäristössä.” (Annika Vilkki) muuttamaan käsitystäni netin ihmeellisestä maailmasta. Sääntöjä pitää olla, mutta kaikkea mukavaa ja hyödyllistä ei saa kieltää. Kaiken kattavaksi ohjenuoraksi on tullut yhdessä tekeminen. Lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja opettajat eli me kaikki yhdessä pystymme tekemään ihmeitä. Lasta ei saa jättää yksin surffailemaan, lasta pitää kuunnella ja hänen asioihinsa pitää suhtautua vaka-

vasti. Esimerkin voima on ylivertainen. Jos vain saarnaa, mutta ei itse käyttäydy oppiensa mukaisesti, on turha nipottaa. Yhdessä netin kimppuun hyötyä ja huvia etsimään! Tuusulassa 14.6.2010 Riittamaija Ståhle


Tämän oppaan lähteinä on käytetty mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (www.mll.fi) Tietoturvakoulu (www.tietoturvakoulu.fi) Opetushallitus (www.oph.fi) Suomen lasten ja nuorten säätiö (www.slns.org) Liikenne- ja viestintäministeriö (www.lvm.fi) Viestintävirasto (www.ficora.fi) F-Secure (www.f-secure.com) Microsoft (www.microsoft.com) Wikipedia (http://fi.wikipedia.org) Pelastakaa Lapset ry (www.pelastakaalapset.fi) Nuoret, pelit & netti (www.nettiguru.fi) A-klinikkasäätiö (www.a-klinikka.fi) Merja Sevilä: Nettikiusaaminen nuorisotyön haasteena, opinnäytetyö Mikkelin Ammattikorkeakoulu marraskuu 2009 Tuija Routamaa: Riskejä lapsuuden ja nuoruuden rajalla, Pro gradu –tutkielma Tampereen yliopisto 2009 PEGI (Pan European Game Information)

45


Oppitunti 1:

46

Internet-oppitunti kolmasluokkalaisille Tavoitteena saada oppilaat pohtimaan omaa internetin käyttöään sekä netin hyötyjä ja haittoja.

1

Opettaja avaa keskustelun johdatellen oppilaat aiheeseen, esim. kertomalla jonkin oman internetin käyttökokemuksensa tai esimerkin siitä, mihin itse käyttää nettiä.

2

Yleisiä netin käyttöön liittyviä keskustelukysymyksiä (voidaan vastata viittaamalla oikean vaihtoehdon kohdalla): • Kenellä on netti kotona? • Kuinka usein käyttää nettiä? Päivittäin? Pari kertaa viikossa? Harvemmin? • Kuinka kauan yleensä kerrallaan viettää netissä? Alle puoli tuntia? Tunnin tai pari? Pidempään? • Missä tietokone kotona sijaitsee? Omassa huoneessa? Olohuoneessa?

Vanhempien makuuhuoneessa? Työhuoneessa? Muualla? • Käyttääkö nettiä yleensä yksin? Kaverin kanssa? Vanhempien kanssa? Isovanhempien kanssa?

3

Seuraavista kysymyksistä voidaan keskustella laajemmin: • Mitä oppilas netissä useimmiten tekee? • Ovatko kaikki (oppilaiden mainitsemat) sivut sopivia heidän ikäisilleen? • Tietävätkö oppilaat eri sivustojen ikärajoja? Jos tietävät, noudattavatko he niitä/ tietävätkö he, mikä ikäraja missäkin on? Miksi ikärajat ovat olemassa? • Tietävätkö vanhemmat, millä sivuilla lapset käyvät? Onko kotona keskusteltu eri sivuilla käymisestä? Onko tehty sopimuksia tietokoneen käytöstä?

4

Netin hyöty/haitat: onko internetistä mielestänne enemmän hyötyä vai haittaa? (vastataan viittaamalla) Kerätään esim. taululle oppilaiden omia mielipiteitä siitä, mitä hyödyllistä ja mitä haital-


lista netistä voi löytyä. Jos oppilaat eivät keksi itsenäisesti, voidaan käyttää pari minuuttia pienissä porinaryhmissä ja jutella parin läheisen vieruskaverin kanssa asiasta ensin ja koota sitten eri ryhmien ehdotuksia taululle yhdessä. • Netin haitallisista ilmiöistä, esim. nettikiusaaminen, haittaohjelmat/virukset voidaan laatia toimintaohjeet: jos huomaat tietokoneella viruksen, miten toimit? Jos sinua kiusataan netissä, mitä teet?

5

Kaksi eri vaihtoehtoa ryhmätyöksi, molempiin tarvikkeiksi kartonkia (esim. A3-koko), tusseja kirjoittamiseen, paperia/vihkot suunnitteluun a) Laatikaa ryhmissä säännöt netin käyttöä varten. Miettikää esim. seuraavia asioita: Kuinka kauan tietokonetta saa käyttää kerrallaan? Mihin aikaan päivästä internetissä saa olla? Millä sivuilla saa käydä? Mitä asioita eri sivuille saa kirjoittaa/ladata? Minkälaisiin palveluihin saa rekisteröityä? Mihin asioihin

täytyy kysyä vanhemmilta erikseen lupa? Kirjatkaa säännöt (mielestänne tärkeysjärjestyksessä) siististi kartongille ja esitelkää sääntönne luokalle. b) Haastattelu: Millä nettisivuilla meidän luokkalaiset käyvät? Haastatelkaa luokkatovereitanne ja pyytäkää heitä nimeämään kolme suosikkisivustoaan/ sivustoa, joilla käyvät useimmin. Kirjoittakaa oppilaiden vastaukset muistiin ja laatikaa internetsivujen top 5/top 10lista. Kirjatkaa yhteenveto kartongille ja esitelkää tuloksenne luokalle.

47


Oppitunti 2:

48

Tehdään oma fantasiatarina verkkoon tai paperille

T

untien tavoitteena on, että oppilas syventää verkko- ja medialukutaitoon sekä kirjoitustaitoaan. Jos mahdollista, niin kokeillaan kirjoittamista eri välineillä, mielellään verkkokirjoittamista. Samalla luokassa voidaan pohtia tekijänoikeutta: verkosta ei saa ottaa tekstejä, koska se on varkaus. Esimerkiksi Jaana Kapari-Jatan tekstiä ei siis suoraan voi lainata, koska se on Jaanalta varastamista. Mietitään, millaisia henkilöitä luokan yhteisessä fantasiatarinassa esiintyy. Millaisia ominaisuuksia heillä on? Missä seikkailu tapahtuu? Miten tarina alkaa? Mikä on sen huippukohta? Miten tarina päättyy? Kirjoitetaan yhdessä/pareittain/yksin pieni fantasiatarina. Etsitään verkosta tietoa fantasiatarinoista, hassuista nimistä jne. Käytetään mahdollisuuksien mukaan op-

pilaiden keksimiä omia, uusia sanoja. Kuvitetaan tarina joko piirtämällä tai kuvaamalla digikameralla. Myös piirretyn kuvan voi kuvata digikameralla verkkoon siirrettäväksi. Jos koulussa on skanneri, niin piirrokset kannattaa skannata verkkoa varten. Opettajan johdolla siirretään tarina/ tarinat koulun omille kotisivuille. Tarinan voi myös monistaa isän- tai äitienpäivälahjaksi tai vaikka myyntiin luokkaretkikassaa varten. Kauniisti kirjoitettu, kuvitettu ja kehystetty tarina säilyy näin muistona paitsi netissä myös vanhanaikaisesti paperilla.

Astu fantasian maailmaan

K

oska fantasian maailma on niin kiehtova ja laaja, olisi hyvä, jos tähän aihekokonaisuuteen olisi mahdollista käyttää ainakin pari-kolme oppituntia.


Tuntien tavoitteena on perehdyttää lapset juonelliseen kertomukseen, fantasiatarinaan. Samalla oppilaat huomaavat, miten oma kokemus voi muuttua fiktioksi. He voivat keksiä omia seikkailuja ja sankarihahmoja ja harjaantuvat suunnittelemaan kertomusta. Oppilaat huomaavat, miten värikkäästi ja omaperäisesti omaa äidinkieltään voi käyttää. Keskustelun myötä lapset oppivat ymmärtämään faktan ja fiktion eron. Tunnin pohjana on Jaana Kapari-Jatan fantasiakirja Hipsikka. Faktaosiota voi edustaa esimerkiksi paikallinen sanomalehti tai lehden nettisivut.

Mitä fantasiakirjallisuus on?

O

pettaja ja oppilaat keskustelevat fantasiakirjallisuudesta. Kuka oppilaista tietää jonkun lapsille tarkoitetun fantasiakirjan? Kuka on lukenut fanta-

siakirjan/kirjoja? Ovat sellaiset kirjailijat kuin C.S. Lewis (Narnia-sarka), J. K. Rowling (Harry Potter-sarja) tai J.R.R. Tolkien (Taru sormusten herrasta) tuttuja kirjailijanimiä? Opettaja kertoo kirjailija Jaana Kapari-Jatasta ja hänen teoksistaan ja suomennoksistaan. Jaana Kapari-Jatta on suomentanut mm. kaikki Harry Pottersarjan kirjat. Hänen ensimmäisiä käännöstöitään olivat Neiti Etsivät, jotka eivät ole fantasiakirjoja. Onko kukaan lukenut Neiti Etsiviä? Millaisia kirjoja ne ovat? Opettaja lukee luvun/lukuja Hipsikasta. Opettajan lukiessa oppilaat kirjoittavat eriskummallisia sanoja paperille. Tämän jälkeen keskustellaan siitä, mitkä seikat tekevät tästä kirjasta fantasiakirjan? Henkilöt, tapahtumapaikat? Mitkä nimet oppilaiden mielestä olivat erityisen hauskoja? Millaisia ominaisuuksia kirjan henkilöillä on? Opettaja lukee uutisen sanomalehdestä. Millaisia sanoja tässä tekstissä käytettiin? Oppilaat voivat itse surffata

sanomalehtien nettisivuilla ja miettiä siellä käytettyä tekstiä. Eroaako painetussa lehdessä käytetty kirjoitustyyli netin kirjoitustyylistä? Kumpaa on hauskempi lukea: sanomalehteä vai nettilehteä? Leikitään sanoilla. Opettaja on kirjoittanut valmiiksi erillisille lapuille Hipsikassa esiintyviä, tavallisuudesta poikkeavia sanoja. Oppilaat miettivät ja keskustelevat, mitä sanat voivat tarkoittaa (Nuomaa, hulipaani, härvelipyörä, huitulapallukka, lumihiekka, haapsiainen, Örmeli, jääräkopteri jne). Lapset keksivät omia fantasiasanoja ja kirjoittavat niitä vihkoon seuraavaa tuntia/seuraavia tunteja varten.

49


”Hame oli hyvin ja häntä piilossa. Liila alkoi pyöritellä hurraaviiriä.” Hankkeessa mukana olevat Finnet-ryhmän yhtiöt JAPO

Kemiön Puhelinosakeyhtiö

Anvia Oyj

KYMP-konserni

Blue Lake Communications Oy

Laitilan Puhelin Osk

Eurajoen Puhelin Osk

Loviisan Puhelin Oy

Härkätien Puhelin Oy

Concept.10

Iisalmen Puhelin Oy

Paraisten Puhelin Oy

Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö

Pohjois-Hämeen Puhelin Oy

Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy

Pohjanmaan Puhelin Oy

Kainuun Puhelinosuuskunta

SSP Yhtiöt Oy

Karjaan Puhelin Oy

Telekarelia Oy

Keikyän Puhelin Osk

Finnet-liitto ry

Hankkeen kummi Seinäjoen kaupungin perusopetusjohtaja Jari Jaskari


Lapset ja netti: Yhdessä – ei yksin, 2010

52 YHTEISTYÖSSÄ Pelastakaa lapset ry | Liikenne- ja viestintäministeriö | Sisäasiainministeriö | Opetushallitus | Suomen vanhempainliitto ry | Finnet-liitto ry | F-Secure Oyj isbn 978–951–96626–8–8


Ihana Internet & morsun muisti