2
KUUKAUDEN SITAATTI ”Ainoa asia, joka ei muutu, on, että jokainen aikakausi puhuu suuresta muutoksesta.” Marcel Proust (ranskalainen kirjailija, 1871 - 1922)
19.11. Ilmoittautuminen kevään yokokeisiin tähän mennessä 20. – 27.11. toisen jakson koeviikko 25.11. Itä-Suomen yliopiston esittely lukiolla 28.11. Kolmas jakso alkaa 1.12. Lukiomessut – Eurajoen lukion esittelyä 9.-luokkalaisille 2.12. Helsingissä Studia-messut ja vierailu satakuntalaiseen osakuntaan 4.12. Abiryhmien vanhempainilta 5.12. Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla 6.12. Itsenäisyyspäivä 19.12. Joulujuhla
SAN NY! Pääkirjoitus: Lokakuun näyttämöllä Halloween-iltapäivä Reportaasi: Luento metsäalasta Kolumni: Lukivaikeudet lukiossa Reportaasi: Higgsin jalanjäljillä Haastattelu: San ny sit, Ville-Veikko Olli!
3 5 6 7 9 13
SAN NY! – Eurajoen lukion tiedotuslehti Ilmestyy noin kerran kuukaudessa. päätoimittaja: Pasi Haavisto lehden kansi: Matti Salmiola; kuvassa Katri Jalonen [Kirjoita teksti] muita kirjoittajia: Laura Mäki ja Eemil Mäkinen; Riitta Rapeli; Meeri Ihalin ja Elina Karjalainen
Uudet Chromebooktietokoneet odottamassa jakamista tuleville käyttäjilleen vanhempainillassa.
3 Lokakuun näyttämöllä
Ohjelmassa vanhempainiltaa, Chromebook-tietokoneiden jakoa, lukiseulaa, metsäalan esittelyä, CERNinmatkaa ja halloween-iltapäivää. Lukion ykkösluokkalaisille pidettiin maanantaina 13.10. ns. lukiseula. Se on testi, joka tehdään kahden tunnin aikana ja jonka tarkoituksena on seuloa opiskelijajoukosta ne, joilla saattaa olla opiskelua haittaava ns. lukihäiriö, lukemista ja kirjoittamista haittaava ongelma. Lukihäiriö on olemassa jo alakoulusta lähtien, ja osa lukihäiriöisistä oppilaista pystyy aikaa myöten kompensoimaan puutteensa sillä tavalla, ettei se välttämättä näy esimerkiksi sanojen kirjoittamisen tasolla. Lukihäiriö ei kuitenkaan ole este menestymiselle, vaan jopa monet tutkijoiksi ja ammattikirjailijoiksi ryhtyneet saattavat kärsiä tästä ongelmasta. Lukiseulan käy läpi yläkoulun erityisopettaja Riitta Rapeli, joka antaa tulokset ryhmänohjaajille, ja ryhmänohjaajat antavat palautteen sitten opiskelijoille. Mahdolliset lukihäiriötapaukset ohjataan myöhemmin erityisopettajalle tarkempaan lukitestiin. Lukitestin perusteella opiskelijalle voidaan kirjoittaa lukitodistus, joka on hyödyllinen yo-kirjoitusten kannalta. Jos opiskelijan lukihäiriö on riittävän vakava, opiskeliLukihäiriö ei jalle voidaan anomuksesta myöntää kirjallisten kokei- ole este meden suorittamiseen lisäainestymiselle. kaa, kielten kuullunymmärtämiskokeisiin pidemmät tauot tai korotus yhdessä yo-kokeessa ylempään arvosanaan, jos pistemäärä on lähellä arvosanojen välistä rajaa.
Halloween-jalkapallo? Kuva: Matti Salmiola
Vanhempainillan aikana vanhemmat toivat esille Ykkösluokkalaisten vanhempainilta torstaina Uudet laithuolensa tietokoneen jatkuvan käytön aiheut9.10. keskittyi tänä vuonna lukio-opintojen sähtamista terveysvaikutuksista. Vanhempien mieköistymiseen. Tilaisuudessa jaettiin Chrome- teet ja ohlestä lukiossa tulisi kiinnittää huomiota muun book-tietokoneet niille opiskelijoilla, jotka sen jelmat muassa opiskelijoiden työskentelyasentoon ja halusivat koulun kautta. Opiskelijat maksoivat näytön kirkkauden ja kontrastin säätämiseen. koneesta panttina 100 euroa. Se on opiskelijan asettavat käytössä koko opiskeluajan, ja sen voi lunastaa Rehtori puolestaan toi esille, että uudet laitteet opiskeluajan jälkeen itselleen tuolla 100 euron haasteita ja ohjelmat saattavat aiheuttaa ongelmia, mutta pantilla. Konetta tulee myös käyttää ja se on että ongelmat pitäisi ottaa haasteina, jotka vaaoltava mukana koulussa jatkuvasti, kaikilla oppitunneiltivat opiskelijoilta – ja huoltajiltakin – kärsivällisyyttä ja la. Chromebookeja tullaan käyttämään opetuksessa sinnikkyyttä ja joihin löytyy aina jokin ratkaisu. mahdollisuuksien mukaan ja yhä enenevässä määrin. Tietokone on jatkossa yhtä tärkeä osa opiskelijan opiskeluvälinearsenaalia kuin kynä, pyyhekumi ja oppikirjat. [Kirjoita teksti]
4
Oppilaskunnan järjestämän elokuvailtapäivän 31.10. aloitti oppilaskunnan puheenjohtaja Vilma Salminen. Tekniikasta pitivät huolta Matias Mäkinen ja Juho Salonen.
Lokakuun opiskelua oli perjantaina 10.10. piristämässä luennoitsija, joka puhui kaikille aiheesta kiinnostuneille opiskelijoille metsäalan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Tilaisuudesta kirjoittavat tässä lehdessä jäljempänä Laura Mäki ja Eemil Mäkinen. Leena Mannilan johdolla kahdeksan lukion opiskelijaa oli 28. – 31.10. tutustumassa vuonna 1952 perustettuun CERNiin, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen, joka sijaitsee Geneven kaupungin kupeessa Sveitsissä. Matkalla olivat mukana Meeri Ihalin, Liisa Jaakkola, Elina Karjalainen, Iiro Kuronen, Patrik Nieminen, Anna Pärssinen, Eetu Salmiola ja Joni Toivo. Jäljempänä tässä lehdessä on opiskelijoiden kirjoittama matkakertomus. Perjantaina 31.10. vietettiin lukiossakin halloweenia. Oppilaskunta järjesti koulupäivän päätteeksi halloweenteemaan sopivan elokuvailtapäivän. Välituntiliikuntaprojekti on ottanut mukavasti tuulta purjeisiinsa yhteiskoulun ja lukion pihalla, jossa välituntisin pelataan esimerkiksi jalkapalloa ja sählyä. Myös lukiolaiset osallistuvat välituntiliikuntoihin. Välitunnin viettoa varten koulun valoisalla pääkäytävällä on myös penkit seurustelua varten, ja opiskelijoiden käytössä on tilava kirjasto toisessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on lukion opiskelijoita varten myös oma seurustelutila. Oppilaskunta on aloittelemassa kioskitoimintaa. Tarjolle tulee ilmeisesti terveellistä välipalaa. Toisen jakson koeviikko alkaa torstaina 20.11. Tämän vuoden viimeinen San ny! -lehti ilmestyy joulun alla. Ensilumen tunnelmissa hyvää talven alkua! Pasi H.
[Kirjoita teksti]
Koulun pihalla twisteriä ovat leikkimässä vasemmalta lukien Juho Laine, Essi Heinonen, Olivia Pohjanoksa ja Johanna Salonen. Kuva: Matti Salmiola
Jännitys tiivistyi heti alkumetreillä, vaikka osaa porukasta taisi naurattaa…
5
HALLOWEENILTAPÄIVÄ Opiskelijat olivat naamioituneet tilanteen mukaisesti… Ei vaiskaa – kuvamanipulaatio! Mutta tunnistatko kuvan henkilöitä?
[Kirjoita teksti]
Perjantaina 31.10. lukion työpäivä päättyi halloween-tunnelmiin auditoriossa.
Luento metsäalasta 6
Perjantaina 10.10. metsätalousinsinööri Pertti Myllymäki kertoi lukiolaisille metsän mahdollisuuksista. Metsä tarjoaa monenlaisia työpaikkoja ja keinoja menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla, kestävää kehitystä turvaten. Elektroniikka syrjäyttää vähitellen paperisen median, mutta tästä ei tarvitse olla huolissaan – puu lehtien paperin raaka-aineena on vain yksi puun monista käyttötarkoituksista. Puusta voidaan jalostaa monenlaisia raaka-aineita ja valmiita tuotteita, kuten esimerkiksi kartonkia, huonekaluja, talojen elementtejä ja jopa komposiittimateriaaleja, joita voidaan käyttää vaikkapa auton osissa. Tietysti puuta voidaan käyttää polttoaineena, joko polttamalla sellaisenaan tai siitä jalostettujen palavien nesteiden muodossa. Puu on ympäristöystävällinen materiaali, koska sillä voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita. Kasvaessaan puu sitoo ilmasta hiiltä – puolet sen massasta on hiiltä. Puusta valmistetut tuotteet ovat kierrätettävissä ja niitä voidaan käyttää myös bioenergiana. Suurin osa, peräti 80 %, Suomen bioenergiasta tulee metsäteollisuudelta. Metsäala on tärkeä osa Suomen taloutta. Viidesosa Suomen vientituloista saadaan metsän avulla. Metsä työllistää Suomalaisia hyvin ja metsäteollisuuden parissa työskentelee 44 000 henkilöä ja yhteensä 160 000 henkilön ammattiin metsäala liittyy tavalla tai toisella. Pertti Myllymäki päätyi metsäalalle, koska metsä on aina ollut hänen elämässään läsnä. Hän on myös aina ollut kiinnostunut biologiasta. Luennolta päällimmäisinä jäivät mieleen monet mahdollisuudet, joita metsäala tarjoaa: paljon erilaisia eri koulutusta vaativia työpaikkoja, mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen, tehdä tieteellistä työtä tulevaisuuden ekologisten innovaatioiden parissa, työskennellä kotimaisissa
Metsätalousinsinööri Pertti Myllymäki vieraili lukiolla lokakuun alkupuolella ja luennoi sii[Kirjoita teksti] metsä tä, mitä kaikkea tarjoaa suomalaisille – opiskelu- ja työmahdollisuuksia…
yrityksissä ja viedä kotimaisia tuotteita myös ulkomaiden markkinoille. Esimerkkinä mainittakoon se, että muun muassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa ei tunneta kartonkisia elintarvikepakkauksia. Näissä valtioissa suurin osa pakkausmateriaaleista on muovia, joka on öljypohjaisena materiaalina uusiutumatonta. Pakkauskartonkia voidaan valmistaa vain havupuista saatavasta pitkäkuituisesta puusta. Metsäalaa kannattaa siis harkita yhtenä mahdollisuutena, jos kiinnostusta löytyy edes vähän. Töitä löytyy, eikä palkka ole huono. Kaikki puusta, jokainen kuvassa Eemil Mäkinen ja Laura Mäki 2013A näkyvistä esineistä on valmistettu käyttäen puuta raaka-aineena.
7
Lukivaikeudet lukiossa Pikku-Kallen tehtävänen että tuottava kirjoittaminen ovat vaativia taitoja. nä oli kirjoittaa aineNe edellyttävät toimivaa teknistä luku-/kirjoitustaitoa, kirjoitus isosiskostaan muistia, oman toiminnan tarkkailua ja ohjausta lukemiäidinkielen tunnilla. sen ja/tai kirjoittamisen aikana. Kovin paljon aikaa ei Lukivaikeudet eivät ilmene kaikilla samankulunutlaisina. Osalla lukihäiriöisistä on vaikeuksia kaan, kun vain teknisessä luku- ja/tai kirjoitustaidossa, ainekirjoitoisilla pelkästään luetun ymmärtämisessä tus oli valja/tai tuottavassa kirjoittamisessa ja kolmis. Pikku- Riitta Rapeli mansilla on vaikeuksia sekä teknisessä että Kalle oli ymmärtävässä lukemisessa ja/tai kirjoittakirjoittanut ”Minun misessa. Lukivaikeudet ovat voineet jäädä peruskouluisosiskoni on yllioppiaikana huomaamattakin, etenkin jos mekaaninen lukelas ja käyttää sukaminen on sujuvaa, kirjoittaminen virheetöntä ja ongelhousuja.” Opettaja mia on vain luetun ymmärtämisessä. Monet lukihäiriöiluki aineen ja komset ovat itse keksineet itselleen sopivia keinoja kommentoi: ”Muuten pensoida vaikeuksiaan ja pärjäävät niiden kanssa hyvin. hyvä, mutta kovin on Lukivaikeudet voivat vaikeuttaa myös vieraiden kielten lyhyt aine. Kaiken lisäksi siinä on kaksi virhettäkin. Ylija matematiikan oppimista. oppilas kirjoitetaan yhdellä ällällä ja sukkahousuja kah-
KOLUMNI
della koolla.” Pikku-Kalle vastasi: ”Niin, mutta kun isosisko on kahden ällän ylioppilas ja hän käyttää yhden koon sukkahousuja.”
Lukioikäisillä teknisen lukutaidon puutteet näkyvät eniten lukemisen hitautena. Lukeminen voi olla virheetöntäkin, mutta siihen kuluu enemmän aikaa kuin muilla opiskelijoilla. Lukiossa koealueet ovat pitkiä ja Lukivaikeudet ovat muutakin kuin pelkkiä puutAlbert Einsteinia lukemista on paljon, hitaus on varmasti haitta tuvia kaksoiskonsonantteja. Ne ovat kielellisiä ei voi kovin tyhoppimiselle. Varsin yleistä on myös se, että erityisvaikeuksia, jotka näkyvät puutteina lumäksi sanoa, vaikvieraat, pitkät tai vaikeat sanat jumittavat kemisessa ja/tai kirjoittamisessa tavanomaiseslukemista, niiden lukeminen voi olla työlästä. ka hänellä vaikea ta kouluopetuksesta huolimatta. LukivaikeudelTämä vaikeuttaa luetun ymmärtämistäkin. la ei ole mitään tekemistä älykkyyden, tai pi- lukihäiriö olikin. Kun aika ja keskittyminen menevät yksittäisen kemminkin sen puutteen, kanssa. Albert Einsanan selvittämiseen, katkeaa ajatus ja tekssteinia ei voi kovin tyhmäksi sanoa, vaikka hätin ymmärtäminen vaikeutuu. Eikä käsitteitä nellä vaikea lukihäiriö olikin. ja vaikeita sanoja puutu lukiolaisten opiskelumateriaaLukeminen koostuu teknisestä lukutaidosta ja luetun lista. Opettajan puheen kuunteleminen ja samaan aiymmärtämisestä. Tekninen lukutaito tarkoittaa lukemikaan muistiinpanojen kirjoittaminen voi myös olla haassen sujuvuutta ja tarkkuutta. Sitä, että ymmärtää kirtavaa. jainten tarkoittavan eri äänteitä, kykenee kokoamaan Lukemisen vaikeudet näkyvät nuoruudessa vahvimmin peräkkäisistä kirjaimista tavuja, tavuista sanoja ja saymmärtämisessä ja tekstin tuottamisessa. Lukiessa noista lauseita. Mekaaninen kirjoittaminen toimii päintekstistä pitäisi tunnistaa ja etsiä tärkeimmät tiedot, vastaisessa järjestyksessä. Lauseet pilkotaan sanoiksi, valita tärkeä tieto tarkemman opiskelun kohteeksi, tulsanat tavuiksi ja edelleen kirjaimiksi. Lukioiässä tämä kita tekstiä täydentäviä kuvia ja kuvioita, oivaltaa ja toimii jo automaattisesti, eikä lukemista tai kirjoittamisluoda asioiden välisiä yhteyksiä, hyödyntää aiempia ta tarvitse sen enempää miettiä. Ellei sitten kuulu niiden tietoja ja kokemuksia tekstin aiheesta sekä yhdistää ja 6-10 % opiskelijoista joukkoon, joilla on lukivaikeus. tiivistää tekstin tietoja kokonaisuuksiksi. Näiden lisäksi Sen jälkeen, kun on tekstin saanut mekaanisesti luettua, lukijan pitää koko ajan arvioida sitä, onko hän ymmärpitää vielä ymmärtää, mitä siinä sanotaan. Vastaavasti tänyt lukemansa vai ei, tarvittaessa pysäyttää lukemikirjoittamisessa pitää ilmaista ajatuksiaan ja tuottaa nen, palata tekstissä taaksepäin tai silmäillä tekstiä sujuvasti jäsenneltyä tekstiä. Sekä ymmärtävä lukemieteenpäin ennen tarkempaa lukemista, ylläpitää keskit[Kirjoita teksti]
8
tymistä lukemiseen ja lopuksi tiivistää tekstin pääasiat ja tarkistaa, onko varmasti ymmärtänyt lukemansa ja tarvittaessa selvittää epäselväksi jääneet asiat. Lukihäiriöisillä on varsin usein puutteita näissä taidoissa ja se vaikeuttaa luetun ymmärtämistä.
Luku- ja kirjoitustaidot ovat nykymaailmassa keskeisiä eikä niiden merkitys tule vähenemään, vaikka sähköisiin medioihin ja materiaaleihin painetusta tekstistä siirryttäisiinkin. Oppimisen ja opiskelun lisäksi ne ovat tärkeitä taitoja tulevaisuudessa työelämässäkin.
Monet lukiolaiset lukevat oppimateriaalien tekstejä kuin dekkareita, lukeminen aloitetaan mitään miettimättä tekstin alusta ja luetaan järjestyksessä loppuun saakka taukoja pitämättä. Tavoitteena on lähinnä lukaista teksti mahdollisimman nopeasti läpi. Samalla voi puuhailla milloin mitäkin lukemisen lomassa, vilkuilla TV-ohjelmaa tai Facebookin viestejä. Luetun ymmärtämisen kannalta tällainen tapa lukea ei ole koMonet lukiolaiset vinkaan tehokas. Lukemistalukevat oppimateripaansa muuttamalla edellisesaalien tekstejä kuin sä kappaleessa kuvatun kaltaiseksi voi jokainen lukiolainen dekkareita. parantaa luetun ymmärtämistään.
Lukihäiriö ei ole este elämässä tai opinnoissa menestymiselle. Lukioaikanakin voi luku- ja kirjoitustaitoja parantaa ja harjoitella sekä opetella tehokkaita tapoja oppia.
HEI, YSILUOKKALAINEN! Miksi kannattaisi tulla Eurajoen lukioon? LLU UKIOM MESSSUTT 11.12. IIhhm miisseenn kkookkooiinneenn,, ttuurrvvaalllliinneenn yym mppäärriissttöö O Oppeettttaajjaatt ttuunntteevvaatt ssiinnuutt –– ssiinnää ttuunnnneett ooppeettttaajjaatt PPiieenneett rryyhhm määkkoooott H Hyyvväätt,, uuuuddeett ooppiisskkeelluu-- jjaa sseeuurruusstteelluuttiillaatt KKoouulluum maattkkaattuukkii,, ooppppiikkiirrjjaahhaannkkiinnttoojjeenn kkoorrvvaauuss TTiieettookkoonnee aannnneettaaaann kkääyyttttöööönn JJoouussttaavvaatt vvaalliinnttaam maahhddoolllliissuuuuddeett RRyyhhm miiää vvooiiddaaaann m muuooddoossttaaaa lliissääää lluukkuukkaauuddeenn aaiikkaannaa TTuukkiiooppeettuuss,, lliissääkkuurrssssiitt M Maahhddoolllliissuuuuss vveerrkkkkookkuurrsssseeiihhiinn IIllm maaiissuuttaaiiddoonn,, ttaaiittooaaiinneeiiddeenn ((tteekkssttiiiilliittyyöö,, tteekknniinneenn ttyyöö jjaa kkoottiittaalloouuss)) kkuurrssssiitt KKeesskkiiaarrvvoorraajjaa 77,,00 [Kirjoita teksti]
Saat hyvät valmiudet jatko-opintoihin.
Higgsin jalanjäljillä
9
Reportaasi CERNin-matkasta Elina Karjalainen ja Meeri Ihalin
GGeenneevveenn kkuuuulluuiissaa kkeelllloo –– eeii m miikkäääänn iihhaann ppiieennii..
Eurajoen, Rauman ja Pomarkun lukiolaisista koottu 21 opiskelijan ryhmä teki opintomatkan Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen CERNiin, aivan Sveitsin ja Ranskan rajalle, 28.10.–31.10.2014. Kokoonnuimme jo etukäteen tutustumaan sekä matkan aiheeseen että muihin ryhmäläisiin Raumalla 9.10.2014. muihin ryhmäläisiin Raumalla 9.10.2014.
Ennakkotapaaminen Esittäytymisen jälkeen raumalaisten opettaja Ilkka Korventausta aloitti kertomalla meille suhteellisuusteorioista. Ilmeistä päätellen aihe oli lähes hepreaa kaikille. Ymmärtämisen sijaan piti vain hyväksyä, että nämä asiat ovat totta ja kyllä joku ydinfyysikko näistä joitain tajuaakin. Seuraavaksi toinen raumalainen opettaja Janne Tapiovaara piti luennon kvanttiteleportaatiosta. Valitettavasti hän teki heti selväksi, ettei kvanttiteleportaatio tarkoita samaa asiaa kuin scifi-leffoista tuttu teleportaatio. Kvanttiteleportaatio puolestaan on todellinen tapahtuma, jossa aineen ominaisuuksia pystytään siirtä[Kirjoita teksti]
mään toiselle aineelle etäisyydestä huolimatta. Minkään konkreettisen asian siirtäminen ei ole mahdollista lähitulevaisuudessa, koska esimerkiksi viruksen siirtämiseen kuluva aika nykytekniikalla kestäisi n. sata vuotta. Viimeisenä puhujana esiintyi CERNissä työskennellyt konetekniikan diplomi-insinööri Tommi Nyman, joka kertoi mm. omasta taustastaan ja työstään. Insinöörien työ kuulosti haastavalta, sillä mm. maanjäristykset Aasiassa, Atlantin valtameriaaltojen osuminen rantaan, kuun vetovoima ja Geneve–Pariisi-väliä kulkeva juna vaikuttavat kiihdyttimiin – aivan kaikki tuli siis ottaa rakennusvaiheessa huomioon.
10
Ennakkotapaamisen pohjalta käsitys tulevasta matkasta kirkastui hieman: mitä todennäköisimmin tiedossa olisi mielenkiintoinen ja yllättävä matka niin CERNin kuin kanssamatkaajien ansiosta.
CERN Tiistai 28.10.2014 Varhain aamulla (siis aivan liian aikaisin) alkaa matkamme kohti CERNiä. Tarkalleen ottaen noin kello puoli kolmen aikaan aamuyöllä ovat viimeisetkin tiedematkailijat ahtautuneet pikkuiseen bussiimme, ja tunnelma on enemmän tai vähemmän väsyneen hulvaton. Lento kohti Geneveä lähtee Helsinki-Vantaan lentokentältä kahdeksalta aamulla, ja seuraava kolmetuntinen kuluu lähinnä koomankaltaisessa, "nukkuneen rukousta" muistuttavassa olotilassa. Lopulta alamme heräillä niin sanotusti tähän päivään, ja perillä Genevessä meitä tervehtii lämmin (joskin pilvi-
EEnnkkeelliitt jjaa ddeem moonniitt --eellookkuuvvaassssaakkiinn nnäähhttyy GGlloobbee--nnääyytttteellyykkeesskkuuss
[Kirjoita teksti]
nen) sää sekä mahtavat vuoristomaisemat. Laukut saamme käsiimme ilman ongelmia, mutta oikeaan suuntaan lähtevän bussin, saati sitten lippuautomaatin, löytäminen onkin kokonaan toinen juttu. Kuin ihmeen kaupalla onnistumme kuitenkin pääsemään perille hostelliimme (ihan koko porukka, kaikki jäsenet tallella), joka siis sijaitsi Ranskan puolella. Jätettyämme matkatavarat hostellille säilytykseen, oli aika lähteä metsästämään – nimittäin ruokapaikkaa (tuskin tulee yllätyksenä, että tuossa vaiheessa nälkä oli kohtuullisen kova). Näin ollen nappasimme bussin kohti pientä ranskalaista Val Thoiryn kylää, josta onneksemme löysimme syötävää (lue: juoksimme hampurilaisen kuvat silmissä kiiluen kohti tuttua ja turvallista McDonaldsia). Syömisen lisäksi meillä oli hieman aikaa tutustua paikalliseen ostoskeskukseen. Pienen hostellilla vietetyn virkistäytymishetken jälkeen matka jatkui kohti Geneven keskustaa. Perillä opettajat päästivät meidät irti ja kukin sai lähteä omille teilleen joko nähtävyyksistä tai
Nordbergin hulvaton havainnollistus 11 protonin koostumuksesta ("Tukholmalainen kimppakiva") ei jättänyt ketään kylmäksi…
muista mahdollisista (sattuneista syistä nimeltä mainitsemattomista) viihdykkeistä nauttimaan.
Keskiviikko 29.10.2014 Kello 7.30 alkoi ensimmäinen päivämme CERNissä. Yhdessä taivalsimme huiman parin kilometrin matkan hostellilta CERNin portille, jossa meitä vastassa oli vierailun mahdollistanut Riitta Rinta-Filppula. Kättelyjen ja tervetulotoivotusten jälkeen suuntasimme maistuvalle aamupalalle fyysikkojen kansoittamaan ruokalaan. Reissumme ensimmäisestä, ja varmasti myös mieleenpainuvimmasta, luennosta vastasi Markus Nordberg, joka kertoi meille yleistä tietoa CERNistä ja hiukkasfysiikan perusteista. Nordbergin varsin hillittömän hulvaton havainnollistus protonin koostumuksesta ("Tukholmalainen kimppakiva") tuskin jätti ketään kylmäksi, ja kaikki läsnä olleet luultavasti muistavat tarinan Planckista ja taikasienistä sekä eräästä fysiikkaan liittyvästä vakiosta, jota merkitään h-kirjaimella. Vatsalihasjumppatuokion jälkeen vuorossa oli tutustuminen Enkelit ja demonit -elokuvassakin nähtyyn Globenäyttelykeskukseen. Lisäksi pääsimme kiertelemään CERNistä ja hiukkasfysiikan tutkimuksesta kertovaan Microcosmos-näyttelyyn. Lounaan jälkeen päivä jatkui CERNin omalla paloasemalla, jossa suomalainen palomies Mikko Paakkonen kertoi meille palo- ja pelastuspalveluista CERNissä. Viimeisenä ohjelmassa oli tutustuminen CMSkoeasemaan. Pääsimme käymään noin sata metriä (36
kerrosta – ei ehkä kannata yrittää juosta rappusia ylös asti) maan alla sijaitsevassa hallissa, jossa puolestaan on valtavan suuri hiukkasten törmäyksistä tietoa keräävä ilmaisin. Kukaan ei onneksi tuntenut vastustamatonta halua saada ahtaanpaikankammosta johtuvaa paniikkikohtausta... Illalla pääsimme jälleen vaeltelemaan vapaasti, ja suurin osa taisikin suunnata nauttimaan Genevestä (sekä päätä huimaavan korkeasta hintatasosta).
Torstai 30.10.2014 Enemmän tai vähemmän hyvin nukutun yön jäljiltä olimme kaikki ajoissa valmiina aloittamaan toista päivää CERNissä. Tänä aamuna säästimme jalkojamme ja matkustimme hostellilta bussilla tuon mahdottoman pitkän 2 km kävelymatkan. Tuttuun tapaan söimme ensin aamiaista, jonka jälkeen meitä tultiin hakemaan päivän ensimmäiselle luennolle. Katri Lassila-Perini kertoi meille enemmän hiukkaskiihdyttimistä, -ilmaisimista ja hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteista. Jälleen kerran luento osoittautui mielenkiintoiseksi ja aihetta esiteltiin ymmärrettävällä tavalla. Katri lähestyi meitä eri tavalla kuin muut luennoijat: hän kyseli asioita ja myös odotti, että vastaisimme. Tässä vaiheessa opettajat alkoivat ilmeisesti kokea uhkaa ammattitaitoaan kohtaan, sillä selän takaa alkoi yhtäkkiä kuulua voimakasta painostusta: ”Kyllä te tän ny tiiätte”. Opettajien huojennukseksi edes jotkut osasivat vastata esitettyihin kysymyksiin.
[Kirjoita teksti]
CMS-koeasema
12
CMS-koeasema
Michael Doser piti luennon antimateriasta, joka saattaa olla joillekin tuttu elokuvasta Enkelit ja Demonit. Tosin Doserin mukaan elokuvassa vain antimaterian väritys vastaa todellisuutta. vain antimaterian väritys vastaa todellisuutta. Ehkä yllättävintä oli, että antimateriaa käytetään syövän hoidossa. Lopuksi vierailimme taas koeasemalla. Lounaan jälkeen vuorossa oli palautekeskustelu, jossa Riitta RintaFilppula kertoi meille myös harjoittelumahdollisuuksista CERNissä.
Hyvin syödyn lounaan jälkeen alkoi seuraava luento Cloud -kokeesta Antti Onnelan johdolla. Tästä luennosta meille ehkä parhaiten ilmeni, ettei CERN ole pelkästään täynnä hiukkasen kiihtyneitä fyysikoita. Cloud-koe on nimittäin ilmastontutkimusta, jossa avaruuden kosmisen säteilyn ja pilvien muodostumisen välistä mahdollista yhteyttä selvitetään. Lopuksi pääsimme vielä tutustumaan tutkimustiloihin. Päivän viimeisenä osuutena oli luento CLIC-projektista, jota meille esitteli Markus Aicheler. Hän piti esityksensä englanniksi, ja vaikeasta aiheesta huolimatta luentoa oli helppo seurata ja ymmärtää, mistä oli kyse. CLICprojektin tavoitteena on uudenlainen hiukkaskiihdytin, joka päihittäisi nykyisen LHC-kiihdyttimen heikkoudet. Kuitenkin tällä hetkellä projekti on mahdoton toteuttaa rahoituksellisista ja kokoluokan ongelmista johtuen. Illalla kaikki taas hajaantuivat joko Sveitsin tai Ranskan puolelle viettämään iltaa.
Perjantai 31.10.2014 Viimeinen päivä alkoi ahtautumalla matkalaukkujen kanssa muutenkin jo täynnä olevaan paikallisbussiin, jonka kuljettaja jostain syystä myhäili huvittuneena melkein koko matkan ajan. CERNissä aamupalan jälkeen oli vuorossa englanninkielinen luento antimateriasta, ja sen piti Michael Doser. Käsite antimateria saattaa olla joillekin tuttu elokuvasta Enkelit ja Demonit, tosin Doserin mukaan elokuvassa [Kirjoita teksti] CERNin tietokonekeskus täynnä koneita johtoineen – jostain syystä katselimme keskusta vain lasin takaa, eikä meitä päästetty lähietäisyydelle piuhojen kanssa…
Lopuksi Joni Hahkala kertoi meille vielä CERNin tietokonekeskuksesta aivan uudenlaisessa luentosalissa. Huoneen etuosassa oli koko seinän levyinen kosketusnäyttö, jolta hän meille näytti animaatiota mm. kiihdyttimien toiminnasta ja datan keräämisestä. Huoneesta näimme myös CERNin tietokonekeskuksen täynnä koneita johtoineen – jostain syystä katselimme keskusta vain lasin takaa, eikä meitä päästetty lähietäisyydelle piuhojen kanssa. Väsyneestä menosta huolimatta saavuimme Suomeen kutakuinkin järjissämme ja bussimatkakin sujui vielä viime hetkistä uusien tuttavuuksien kanssa nauttien ja omasta sängystä haaveillen. Ehdottomasti kokemisen arvoinen reissu – toisille se oli ensimmäinen ja toisille jopa viides laatuaan.
San ny sit, Ville-Veikko Olli!
13
Eurajoen Veikkojen kasvattama ja Eurajoen lukiossa opiskeleva abiturientti Ville-Veikko Olli on tänä vuonna menestynyt erinomaisesti valitsemassaan lajissa, pesäpallossa. Urheilu-uutisia seuranneet ovat voineet lukea kommentteja, joissa Ville-Veikkoa on kehuttu esimerkiksi sanoilla ”yllättäjä” ja ”lukkarilupaus”. Kankaanpään Mailassa pelaava Ville-Veikko Olli palkittiin vuoden tulokkaana. Tämä haastattelu tehtiin pikahaastatteluna sähköpostitse. Saavutuksesi urheilussa? – C-pojat pronssi, B-pojat kaksi pronssia ja yksi kulta. Yksi kausi Kankaanpään edustusjoukkueessa. Millaisia vaiheita urheilu-urallasi on ollut? – Nuorena pelasin jalkapalloa, yleisurheilin, hiihdin ja pelasin pesäpalloa. Viimeiset kolme vuotta olen pelannut vain pesäpalloa. Ketkä ovat idoleitasi? – Ei mitään yksittäisiä idoleita, mutta olen seurannut eri lajien huippuja. Mikä sai sinut valitsemaan lajiksesi nimenomaan pesäpallon? – Olen pärjännyt siinä parhaiten. Miten pystyt tasapainottelemaan opiskelun ja harjoittelun välillä? – Viime vuonna ei jäänyt paljoa aikaa eikä virtaa, koska oli paljon harjoituksia ja pitkiä pelimatkoja. Mitä treeniviikkosi sisältää? – Harjoituskauden alussa on paljon fysiikkatreeniä – erilaista voimaharjoittelua ja juoksua. Vuodenvaihteen jälkeen lajitreenit lisääntyvät. Kesällä on paljon pelejä ja treenejä vain sopivissa kohdissa. [Kirjoita teksti]
Ville-Veikko Olli, 2012B, vuoden tulokas pesäpalloilussa Millaista tukea saat urheiluusi? – Seuralta saan välineet ja varusteet sekä edustusjoukkueesta korvauksen peleistä. Miten paljon urheilu vaatii sinulta? – Jos haluaa huipulle, on pakko panostaa ja sitoutua. Mitä aiot tavoitella urheilun saralla? – Menestystä joukkue- ja henkilökohtaisella tasolla. Mitkä ovat muut tulevaisuudensuunnitelmasi? – Päästä ylioppilaaksi ja käydä armeija. Sen jälkeen en tiedä.