Page 1

2

2013

Vesi Lumilajien luksusta Supervoimia levist채 Testaa vesijalanj채lkesi Partio purjehduskouluna


Pääk i

Sanna Puutonen

rjoitu s

ttaminen on helppoa! Villinä

veteen

Vesi on elementtinä yhtä monipuolinen kuin partio harrastuksena. Myös partio tarjoaa jatkuvasti uusia aaltoja ja tuulia, jotka taltutetaan aktiviteetteja tekemällä. Kehittääkseen itseään ja ymmärtääkseen paremmin ympäröivää maailmaa, on joskus terveellistä heittäytyä villien vesien vietäväksi. Joitakin vuosia sitten sain piiriltä Toimiva partiojohtaja -tunnustuksen, joka oli tarkoitettu käytettäväksi henkilökohtaiseen koulutukseen. Partiojohtajan jatkokurssi, Ko-Gi, oli käyty ja mietin, mikä olisi sellaista, joka olisi vain minua varten – jotain uutta. Olen aina haaveillut purjehtimisesta ja pian löysin itseni viidentoista pojan kanssa veneohjaajakurssilta. Kokemus oli avartava. Nöyränä kotiuduin ensimmäisen viikonlopun jäljiltä teoriakokeesta ehdot saaneena ja itseäni puolta nuoremmilta roimasti uutta oppineena. Niin oman kuin kanssaveneilijöiden turvallisuuden vuoksi minun oli valitettavasti tiedostettava omat rajani ja taitoni vesillä liikkumiseen. Lopulta suoritin ehdot ja pääsin mukaan käytännön osalle. Purjehduksen täyteisestä viikonlopusta jäi sellainen kipinä, että vielä jonakin päivänä minulla on oma purjevene. Myös Kajaanin Korvenpoikien Hanna Leinonen toteaa sivulla 12, että meripartioon on ihan helppoa mennä mukaan ja tehdä asioita, vaikka ei aina osaisikaan. Jokaiselle partiovuodelle on oma ohjelmapainotuksensa, ja vuonna 2013 se on Villinä veteen. Myös tämä lehti vie lukijansa purjehtimaan veden valtamereen.

Jaana Jaana Ketola, päätoimittaja

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n jäsenlehti Toimitussihteeri Pauliina Toivanen pauliina.toivanen@partio.fi (09) 8865 1111 | Taittaja Teppo Jäntti / Kallo Works teppo.jantti@kallo.fi | Toimituskunta Päätoimittaja

Jaana Ketola jaana.ketola@partio.fi Toimittajat Hanna Alakulppi hanna.alakulppi@partio.fi, Niina Lahtela niina.lahtela@partio.fi, Joonas Lehtonen joonas.lehtonen@partio.fi, Miriam Luotsila miriam.luotsila@gmail.com, Laura Malmiharju laura.malmiharju@hotmail.com, Touko Nieminen mrtoukonieminen@gmail.com, Petra Nojonen, Ilona Seppälä, Hanna Vilkman hanna.vilkman@gmail.com, Annika Öhman annika.ohman@partio.fi | Kuvittajat Annu Martelius annumartelius@gmail.com, Jyrki Vainio jyrkivainio@hotmail.com Kuvaajat Teemu Heikkilä teemu.heikkila@partio.fi, Markus Ketola markus.ketola@partio.fi, Otso Nuotio otso.nuotio@partio.fi, Lasse Roiha lasse.roiha@partio.fi

Julkaisija

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry www.partio.fi Toimituksen yhteystiedot Partio-lehti / Suomen Partiolaiset,

Töölönkatu 55, 00250 HELSINKI , puh. (09) 886 51 111, faksi (09) 886 51 199 partio-lehti@partio.fi, www.partio.fi/partio-lehti Tilaukset ja osoiteasiat Jäsenrekisteri puh. (09) 886 51 130 tai

issn: 0556-3488 Levikki 39 256 kpl (lt 2012) Ilmestymisaikataulu 2013

1/2013 22. 2. (14. 1.), 2/2013 12. 4. (25. 2.), 3/2013 31. 5. (22. 4.), 4/2013 13. 9. (5. 8.), 5/2013 25. 10. (16. 9.), 6/2013 13. 12. (4. 11.) Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä suluissa. Partion toimitus ei vastaa sille tilaamatta lähetetyistä jutuista tai kuvituksista.

rekisteri@partio.fi

Suomessa on 60 000 partiolaista.

Ilmoitusmarkkinointi 2013 TJM-Systems Oy, Riitta Tranberg-Pihlaja,

puh. 046 851 2970, keskus (09) 849 2770, aineistot@tjm-systems.fi

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorten vapaaehtoisjärjestö.

Painopaikka Forssa Print

Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen

2/2013

3


a ohta ist Ajan k

Partioviikko 22. – 28. 4. – 100 % partiolainen Johanna Karonen

M 

Lämppäribändiksi Partio POP’13 -konserttikiertueelle Johanna Karonen

O 

letteko Suomen poppaavin partiobändi? Haluatteko lämpätä JVG:tä, Jukka Poikaa ja muita Partio POP’13 -tähtiartisteja syksyn parhaassa partiotapahtumassa? Ilmoita bändisi mukaan Partio POP’13 -lämppäriskabaan osoitteessa partiopop.fi/skaba ja pistä mukaan videonäyte taidoistanne. Videoklippien perusteella päätetään yleisöäänestyksellä, mitkä partiobändit pääsevät lauteille! Toimi heti, ilmoittautumisaikaa on 1. 5. asti. Huippukeikka on tarjolla kolmelle partiobändille!

Vielä ehdit Satahangalle

Lotte Malkakorpi

T

uulta purjeisiin, jotta ehdit ilmoittautumaan mukaan kesän siisteimmälle saaristoseikkailulle Satahangalle. Tätä merielämystä Kustavin Lootholmassa ei kannata jättää väliin. Valkeat purjeet, aaltojen pauhu ja vauhdikas vesiohjelma kutsuvat pauloihinsa 29. 7. – 5. 8. niin meripartiolaiset kuin maakravutkin. Jälki-ilmoittautumisaikaa on huhtikuun loppuun saakka!

4

2/2013

EXPLO 2013 lokakuussa

Pauliina Toivanen

www.satahanka.fi

issä meitä partiolaisia Suomessa on? Nakkikioskin kassana, koulubändin rumpalina, T V1:n kuuluttajana, viulutunneilla, pörssiyhtiön hallituksessa, tukioppilaana, vegaanikokkina, skeittirampilla, Tavastian lavalla. Tämän vuoden Partioviikolla haluamme tuoda näkyvästi esiin, että meitä partiolaisia on Suomessa ihan kaikkialla. Keräämme Partioviikon Facebook-tapahtumasivulle gallerian partiolaisista ympäri Suomen. Mieti jo nyt, missä sinä otat itsestäsi tai kavereistasi Partioviikkokuvan. Mikä ympäristö kertoo sinusta tai partiokaveristasi jotain olennaista? Kuvan voi ottaa vaikka sarjakuvamessuilla, tunturin laella, BMX-pyörän satulassa tai pari varvasta avannossa! Ja mikset vaihtaisi partiohuivitettua kuvaa myös Facebook-profiilikuvaksesi Partioviikon ajaksi? Voisitko haastaa myös jonkun paikallisen partiotaustaisen julkkiksen huivitettuun Partioviikko-kuvaan? Kerromme Partioviikosta lisää partion Facebooksivulla osoitteessa facebook.com/partio – jos et jo tykkää, pistäpä tykäten, niin saat tästä ja muusta partiohauskasta infoa ensimmäisten joukossa!

O 

letko nähnyt toista samoajaa? No nyt näet. EXPLO 2013 kokoaa toista tuhatta 15 – 17-vuotiasta, eli samoajaikäistä, partiolaista valtakunnalliseen tapahtumaan 25. – 27. lokakuuta 2013 Keravalle. Viikonlopun aikana samoajilla on loistava tilaisuus tutustua toisiin samoajiin, osallistua huikeaan ohjelmatarjontaan ja tietysti pitää hauskaa. Ennakkotunnelmiin voi virittäytyä Facebookissa.


ltö

ttaminen on helppoa! Sisä

2

2013

8 | Kuka

Satahanka toivottaa maakravutkin tervetulleeksi

18 | Varustenurkka

Tuomas Sauliala

Lähteet – metsien keitaat

Partiosta ponnahduslauta purjehdukseen

26

Pauli Lares

Lasse Roiha

16 | Ympäristö

Miikka Pennanen

Satahangan arkisto

12

Hiihtosuunnistuksesta Harlem Shakeen

Puhdas juomavesi on retkeilijän elinehto

Pääkirjoitus

34

Kohti karun kaunista Islantia

4

Ajankohtaista

36

Talvessa on taikaa

6

reportaasi | Partiotahti Tulet!

39

tsekkaa

10

Asennetta ja ryhmähenkeä

40

aktiviteettivinkki | Yli vetten

14

testi | Onko sinulla jättiläisen vai kirpun vesijalanjälki?

43

maailmalla | Saksa

22

ruoka | Supervoimia levistä

44

Närhivartio

24

Olet ainutlaatuinen

45

kolumni | Partioelämää yliopistossa

30

Utin taistelu vei historian huminoihin

46

partioarjen sankari | Avunantoa merellä

32

Tulvaleiri tuo turvan

47

iltanuotiolla | Elämän veden lähteellä

Ka nn en ku va : Th om as Li lje st ra nd

3


Repo rta a s i

Aut

Kirpsakka pakkanen ei haitannut lappilaisia partiolaisia, jotka kokoontuivat viettämään Sodankylään Tulet!-partiotahtia. Partiotahti on vain kerran vuodessa ja pakkanen on vain asennekysymys!

Partiotahti

Suoraan pakkasesta ! t e l Tu Juho Ollila

Laura Oinas ja Janne Poikela

T 

ulet!-nimi tarkoittaa montaa asiaa. Taivaalla loistavat revontulet, nuotion tuli ja partiolaisen sydämessä oleva partiotuli olivat Partiotahdin teemoja. Nimi sisältää myös kehotuksen osallistua tapahtumaan. Avajaisissa nähtiin teemaan liittyvä paikallisen tanssiseuran ja sirkusryhmän toteuttama esitys. Pienen kylän onnelliset asukkaat kohtasivat Lapin shamaanin, joka ryösti tulet niin taivaalta kuin nuotiostakin. Viikonlopun ajan partiolaiset etsivät näitä tulia palauttaakseen ne takaisin kyläläisille. Sudenpennut pääsivät ohjelmassa tutustumaan palokuntatoimintaan ja käyttämään oikeaa paloletkua. Tämä tosin ei hirmuisesti auttanut ryöstettyjen tulien takaisin saamisessa, mutta se ei menoa haittaa, kun sudarit nauttivat. Liekin kuljetus testasi lauman yhdessätoimimista ja halotkin sudarit löysivät yhteistuumin. Seikkailijat taas oppivat uutta revontulista leikkimielisen tietovisan merkeissä ja kierrättivät vanhat kananmunakennot tekemällä 6

2/2013

niistä nuotionsytykkeitä. Seikkailijat ja sudenpennut nauttivat välipalasta avotulen ääressä ja jälkiruuaksi nautittiin nuotiolla paistettuja vaahtokarkkeja. Nuorempien ikäkausien etsiessä halkoja ja sytykkeitä tarpojat pelasivat Sodankylän keskustassa Tulet!-peliä, jossa valuuttana toimivat suuret tulitikut. Tarpojavartiot oli jaettu kahteen joukkueeseen Käryyn ja Katkuun. Vuorollaan vartiot liikkuivat pelilaudalla, joka kertoi, mikä rasti olisi heidän seuraavansa. Rasteilta tarpojat voittivat tulitikkuja. Tällä kertaa Katku päihitti Käryn tulitikkujen metsästyksessä. Lauantaipäivän aikana samoajat ja vaeltajat olivat omissa palvelutehtävissään. Samoajat toimivat Tulet!-pelin rasteilla rastimiehinä ja vaeltajat esittelivät partiotoimintaa ei-vielä-partiolaisille BiiPii talossa. Vaeltajat pääsivät myös kokeilemaan mallinukkena oloa BiiPii talon näyteikkunassa. BiiPii talossa päästiin tutustumaan paikalliseen ja maailmanlaajuiseen partiotoimintaan videoiden ja valokuvien merkeissä. Talossa opittu kuulokesolmuilu auttaa toivottavasti


ttaminen on helppoa! Tarpojat kesyttivät poron.

Päättäjäisissä sirkusteltiin.

Pa rt io m ai

se t pe li na pp ul at

va lm ii na

lä ht öö n

Lapin P artiola isten ta Partiota pahtum hti järj a estettii Sodank n tänä ylässä vuonna 9 –10. h Vuositta elmiku in joka uta. inen La vastuu pin lipp ssa Part ukunta iotahd on in järje Partiota stämis hti kok estä. osi lap partiola pilaise iset yh t teen en kerran simmä 1970-l isen u v u n aluss se kulk a, jollo i nimell in Yhdeks ä Hiljais änkym et päiv mentälu ät. vulla ta alettiin pahtum kutsua aa Partiota hdiksi.

taskussa kuulokkeisiin syntyneiden solmujen selvittelyssä. Illalla partiotahdin vajaa viisisataa osallistujaa ja talkoolaista kokoontui partiomessuun Sodankylän kirkkoon. Messuun kuljettiin yhdessä kynttiläkulkueessa, joka oli hämmästyttävä näky Sodankylän teillä. Messun jälkeen jokaiselle ikäkaudelle oli järjestetty omaa olohuoneohjelmaa. Pienemmät viihtyivät lautapelien ja puuhanurkkauksen parissa samalla, kun isommat nauttivat Telttadiskon musiikista ja yhdessäolosta. Makeiden yöunien ja aamupalan jälkeen oli aika Tulet!-torin. Mukana olleet lippukunnat olivat järjestäneet torille omaa ohjelmaa. Siellä nähtiin suopungin heittoa, päähierontaa ja jopa vasarahierontaa. Torilla oli hyvät mahdollisuudet nähdä muilta paikkakunnilta olevia partiokavereita ja vaihtaa kuulumisia. Loppuhuipennuksena lappilaisen partiovuoden tärkeimmälle tapahtumalle koettiin hurjat päättäjäiset, joissa kyläläiset saivat takaisin tulensa ja hätistivät shamaanin takaisin kotiinsa.

2/2013

7


Kuk

a?

ttaminen on helppoa!

Partiosta ponnahduslauta

purjehdukseen

Partion harrastaminen on hyvä keino päästä mukaan purjehtimisen ja vesillä liikkumisen saloihin. Kilpapurjehtija, maailmanmestari ja olympiamitalisti Silja Kanerva on harrastanut purjehdusta aktiivisesti ja ollut mukana meripartiotoiminnassa.

Niina Lahtela

Marcin Pastuszka

H 

elsinkiläinen 28-vuotias Silja Kanerva on Kivenlahden Piilevät -lippukunnan kasvatteja. Hän on vetänyt vartiota ja laumaa. Tällä hetkellä purjehdus vie suuren osan Siljan elämästä, joten hän on mukana partiossa tavatessaan partioystäviään. Silja pääsi purjehdukseen pauloihin jo lapsena, jolloin hänen perheensä vuokrasi kesäisin veneen. Lisäksi Siljaa kiinnosti meripartiointi oman lippukuntansa kautta. – Olin lukioaikana vaihto-oppilaana, jolloin purjehdin enemmän. Vaihtovuoden jälkeen aloin purjehtimaan Silja Lehtisen kanssa.

8

2/2013

Hyviä taitoja

Silja Kanervan mukaan partiosta voi ammentaa purjehdukseen hyvät taidot erilaisiin olosuhteisiin. – Partio ei ole sisäsiisti laji, joten sen kautta on tullut oltua ulkona. Harrastus on opettanut pysymään lämpimänä erilaisissa olosuhteissa. Minulla on kotoisa olo, vaikka olisin pitkään kylmissäni, märissä vaatteissa tai väsynyt. Veneessä voi käydä kaikenlaista, joten partio on opettanut hyviä ratkaisuja selvitä erilaisista yllättävistä tilanteista. Lisäksi harrastus on opettanut purjehtimiseen hyödyllisiä kädentaitoja, Silja mainitsee. Partio ja purjehdus eivät kuitenkaan ole Siljan mielestä suoraan sidoksissa toisiinsa.


! esitämme tässä juttusarjassa samat partioaiheista kysymykset kaikille haastateltaville.

1.

miltä näytät partioleirin neljäntenä aamuna?

Minulla on hiukset sekaisin, en ole koskaan osannut ottaa harjaa mukaan leireille. Vaatteeni ovat luultavasti mullassa ja ruohossa. Lisäksi minulla on villasukat Merrelin sandaaleissa, olen mahdollisimman rennosti.

2.

millainen partiolainen olet viiden vuoden kuluttua?

Täynnä hyttysen puremia.

3.

kumisaappaat vai vaelluskengät?

Vaelluskengät, sillä niissä voi kävellä ja ne ovat ergonomiset. Itse asiassa en ole edes omistanut omia kumisaappaita ennen kuin vasta opiskeluaikoinani. Tällä hetkellä omistan siis kumisaappaat.

Maailmanmestari hoiti talvella opiskelunsa loppuun ja on nyt myös oikeustieteiden maisteri.

Partiosta jäänyt kaveriporukka on arvokas. Yhteys näiden ihmisten välillä on katkeamaton, vaikka ei nähtäisikään hetkeen.

– Meripartiossa voi oppia perusvesillä liikkumistaitoja ja tiimityötaitoja, jotka ovat tärkeitä purjehtimisessa. Partiossa ei ole kuitenkaan niin suurta kilpailuviettiä kuin kilpaurheilussa, joten ne ovat sen takia erilaisia. Partiossa on yhteisöllisyyttä, kun taas kilpaillessa pitää pystyä tekemään koviakin päätöksiä, Silja perustelee. Silja on hyötynyt myös yleisesti partion yhteisöllisyydestä. – Partiosta jäänyt kaveriporukka on arvokas. Yhteys näiden ihmisten välillä on katkeamaton, vaikka ei nähtäisikään hetkeen. Katse kohti kesää

Siljan tunnelmat talviaikana keskittyvät opiskeluun. Normaalisti Silja on ulkomailla purjehtimassa, mutta nyt hän aikoo hoitaa opiskelut alta pois. Maaliskuussa kutsuu kuitenkin purjehtiminen Mallorcalla. Talvisin Silja myös hiihtää paljon. – Se on hyvä, että purjehtimiseen tulee vaihtelua, näin lajiin ei ehdi kyllästyä. Odotan kyllä myös kesää, jolloin keskityn purjehdukseen. Keväällä ja syksyllä menen töihin asianajotoimisto Hannes Snellmannille. Nyt on mahdollisuus jatkaa myös siviiliuraan liittyviä asioita, Silja tuumaa.

2/2013

9


ttaminen on helppoa!

Asennetta

ja ryhmähenkeä Syksyn huikein tapahtuma kokoaa sekä partiolaiset että ei-vieläpariolaiset Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin nauttimaan reggaeja rap-riimien voimasta. Partio POP´13 -konserttikiertueen toinen pääesiintyjä, JVG, keikkailee parhaillaan ympäri Suomea: vuodessa keikkoja kertyy jopa 150!

10

2/2013


! Pauliina Toivanen

J 

Warner Music Finland

VG, alkujaan Jare&VilleGalle, on helsinkiläinen urheilun nimiin vannova rap-kaksikko. Riimittely alkoi kiinnostaa Jare Joakim Brandia, 25, ja Ville-Petteri Gallea, 25, yläasteella. Elettiin 2000-luvun alkua, jolloin suomi rap kohosi muun muassa Fintelligensin nosteessa koko kansan tietoisuuteen. – Räpissä viehätti se, että sitä voi kuka vaan tehdä ja siihen vaaditaan asennetta, Ville muistelee. Jaren ja Villen ensimmäinen räppi oli omistettu heidän fudisjengilleen johonkin turnaukseen. Joulukuussa 2009 YouTubessa pyöri kaverusten ensimmäinen video Koutsi soittaa. Vuoden 2010 alussa homma alkoi saada jo hieman ammattilaisvaikutteita: Koutsi hoitaa -videolla nähtiin Villen jääkiekkoilijaystäviä ja rap-artisti Juno. Kesällä 2010 julkaistiin duon kolmas video Holidai, jossa vieraili myös ammattijalkapalloilijoita. Syksyllä JVG:n videot kolkuttelivat jo miljoonayleisöä. – Varmaan siinä vaiheessa, kun tuli eka miljoona katselukertaa Epoo-videollemme, huomasimme, että voisimme menestyä musiikillamme. Epoo julkaistiin lokakuussa 2010, mutta vielä saman vuoden lopulla pojat vakuuttelivat Moon T V:n haastattelussa, ettei suunnitelmissa ole albumi. Toisin kävi. Huhtikuussa 2011 JVG julkaisi esikoisalbuminsa Mustaa Kultaa, jonka hitti Häissä luutui muidenkin kuin Suomen maailmanmestaruutta juhlineen lätkäkansan ytimiin. Kesäkuussa 2011 albumi myi kultaa. Tammikuussa 2012 järjestetyssä Emmagaalassa ystävykset pokkasivat sekä vuoden tulokas- että vuoden hiphop-albumin pystit.

Joukkueen taikaa

2000-luvulla Suomen viralliselle albumilistalle on päässyt liuta loistavia rap-artisteja. Taso on korkea, eikä pelkällä räpillä kiritä kärkeen. Jarelle ja Villelle luonteva lisäravinne löytyi heidän omasta herkustaan – urheilusta.

– Keksimme oman jutun, räppäämme urheiluaiheisia biisejä, joista ihmiset tykkäävät. Niin lätkä- kuin fudispelaajatkin ovat tuttu näky JVG:n videoilla, mutta mukana jengissä on otellut myös artistivierailijoita Karri Koirasta Ruudolfiin ja Graciakseen. – Kaikki on tuttuja jotain kautta. Räppiä n siisti tehdä porukalla, ja olemme aina kutsuneet vierailijoita kertomaan omat tarinansa biisin aiheista. JVG:n toinen albumi jvg.fi julkaistiin toukokuussa 2012 ja se ampaisi julkaisuviikollaan suoraan listaykköseksi. Kolmas single Kran Turismo nousi kesän 2012 hitiksi valloittaen lataus- ja singlelistojen kärkipaikat. Vaikka keikkoja ja menestystä on alla jo runsaasti, kömmähdyksiäkin sattuu. Niitä ei kuitenkaan oteta liian vakavasti – päinvastoin. – Unohdin äsken keikalla sanat, se nauratti! Kun niitä on vedetty tässä nyt 300 kertaa livenä, Ville kertoo. Vaikka Jare ja Ville eivät ole koskaan harrastaneet partiota eivätkä sen vuoksi muka osanneet vastata heille esitettyihin partioaiheisiin kysymyksiin, jotain partiomaista heidän vastauksistaan siitä huolimatta pilkahtaa. – Me tykätään kaikista, kaikki on erilaisia ja pitää tulla toimeen kaikkien ihmisten kanssa, Ville toteaa. Menisiköhän se melkein partioihanteesta? Olipa kyse jalkapallosta, jääkiekosta tai partiosta, niin mikään niistä ei toimi ilman yhteishenkeä. Terveiset partiolaisille annetaan myös joukkuelajin hengessä: – Pitäkää ryhmä koossa ja teltat pystyssä! Hyvää kevättä!

lähteet jvg.fi popgram.fi monsp.com partiopop.fi youtube.com – Jare & VilleGalle -haastattelu (MoonTV)

2/2013

11


ttaminen on helppoa! Kesän huikein saaristoseikkailu Satahanka kokoaa 29. 7. – 5. 8. 2013 Kustavin Lootholmaan tuhat partiolaista. Joukossa on sekä maakrapuja että meripartiolaisia.

Satahanka toivottaa maakravutkin tervetulleeksi

12

2/2013


!

Hoi!

Niina Lahtela

H 

satahangan jälki-ilmoittautuminen on auki 30. 4. asti. kesän siisteimmällä saaristoseikkailulla nähdään!

NN

elsinkiläinen Kajaanin Korvenpoikien Hanna Leinonen oli edellisellä Satahanka-leirillä ensimmäistä kertaa purjehtimassa ja on sillä tiellä edelleen. Silloin hänen lippukunnastaan lähti pieni ryhmä Satahangalle. – Todettiin, että siellä oli tosi mukavaa, Hanna hymyilee. Hanna odottaa Satahangalta tuulen virettä, uusi ystäviä ja Satahanka-laulua, joka on leirin tunnuslaulu. – Leirille on tulossa myös vanhoja tuttuja. Odotan erityisesti heitä, jotka asuvat Kajaanissa, mutta jotka ovat muuttaneet muualle asumaan. Hannan mielestä purjehtiminen kannattaa aloittaa juuri Satahangalta. – Sieltä saa vertaistukea. Siellä on muitakin leiriläisiä, joille purjehtiminen on uutta. Leirillä on hyvät opettajat, jotka kertovat, mitä pitää tehdä. Tekemällä oppii parhaiten.

tuullut ja satanut, mutta kun on porukkaa ympärillä, niin siitä saadaan voimaa. Kaikki pääsevät vesille

Hienointa purjehtimisessa on vapauden tunne ja raikkaus, jota ei ole esimerkiksi metsäretkellä.

Vapauden tunne

Hanna on Helsingissä asuessaan autellut meripartiolippukunnassa. Lisäksi tulevana keväänä hän on mahdollisesti lähdössä sudenpentujen purjehdukselle mukaan tutustumaan purjehdukseen käytännössä. – Meripartiointiin on ihan helppoa lähteä mukaan. Tärkeintä on hakeutua mukaan toimintaan ja tehdä asioita, vaikka ei aina osaisikaan. Hannan mielestä purjehtiminen on yksinkertaisesti upeaa.

– Hienointa siinä on vapauden tunne ja raikkaus, jota ei ole esimerkiksi metsäretkellä. Purjehtimisessa on myös todella vahva yhteishenki, pidän siitä kovasti. Erityiseksi lajista tekee sen vauhti. – Jos on hyvä tuuli, niin veneellä pääsee kovaa. En äkkiseltään tiedä muuta lajia, missä muualla partiossa pääsisi niin kovaa kuin siellä. Veneen ympärillä oleva meri tuo vapautta. Merellä ei pelota sen enempää kuin metsässä ukkosella. Joskus on

Lauritsalan Siniveljien Anssi Tuovinen on Satahanka-leirin toinen ohjelmavastaava. Hän on Satahangalla johtamassa leirin ohjelmaa yhdessä Turun Partio-Sissien Christian Sandholmin kanssa. Ohjelman suunnittelu ja tekeminen on jaettu. Anssille kuuluvat muun muassa alaleirit ja isot ohjelma-alueet. Christianille, eli Chrisselle, kuuluvat muun muassa haikki ja ohjelmat merellä. Satahangan ohjelmaan kuuluu, että kaikki pääsevät vesille ainakin kolmeksi kokonaiseksi päiväksi. Lisäksi leirillä on tarjolla muuta meripartiohenkistä ohjelmaa. – Ajattelimme lähtökohtaisesti, että merelle pitää päästä, kun tämä on meripartioleiri, Anssi mainitsee. Leirin teemana ovat myös merimiestavat, kuten muiden ja ympäristön huomioiminen sekä itsensä kouluttaminen. Ohjelmaa on niin vesillä, rannalla kuin aluksilla. Ohjelmassa on myös vierailupäivä, jolloin leirillä on Suomen Partiolaisten suunnistuskilpailut. Anssin mukaan meripartioleirillä jokaiselle on jotakin. – Vaikka ei osaisi vielä mitään purjehdukseen liittyvää, niin pelkästään purjeveneeseen menemällä oppii hyvin. Tavoitteena on, että jokainen oppii jotain, myös ne, jotka osaavat jo. Kannattaa lähteä avoimin mielin ja innoissaan liikkeelle.

2/2013

13


Test

i

ppleh no nenimattu Annu Martelius

Miriam Luotsila

Onko sinulla

jättiläisen vai kirpun vesijalanjälki? Laske kolmelta päivältä vedenkulutukseksi ja kirjaa se tähän.

1. päivä kävin wc:ssä

2. päivä kertaa.

kävin wc:ssä

3. päivä kertaa.

kävin wc:ssä

kertaa.

Yksi kerta vie vettä keskimäärin kuusi litraa.

Yksi kerta vie vettä keskimäärin kuusi litraa.

Yksi kerta vie vettä keskimäärin kuusi litraa.

join 2 dl kokoista mukillista/ lasillista kahvia, mehua, teetä tai vastaavaa pääosin vedestä koostuvaa juomaa.

join 2 dl kokoista mukillista/ lasillista kahvia, mehua, teetä tai vastaavaa pääosin vedestä koostuvaa juomaa.

join 2 dl kokoista mukillista/ lasillista kahvia, mehua, teetä tai vastaavaa pääosin vedestä koostuvaa juomaa.

valutin hanaa minuuttia pestessäni hampaita.

valutin hanaa minuuttia pestessäni hampaita.

valutin hanaa minuuttia pestessäni hampaita.

Vettä kuluu kuusi litraa minuutissa ilman hanan säästösuutinta.

Vettä kuluu kuusi litraa minuutissa ilman hanan säästösuutinta.

Vettä kuluu kuusi litraa minuutissa ilman hanan säästösuutinta.

Osaatko

1–3. päivä kävin suihkussa

pesin pyykkiä

kertaa.

kävin kylvyssä ammeessa

kertaa.

Pyykin pesu pesukoneella kuluttaa vettä 50 l / kerta.

Suihku kuluttaa vettä 150 l / 10 min.

kertaa.

Yksi ammekylpy kuluttaa vettä noin 200 litraa.

Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 l / vrk (465/3 vrk). Veden tavoitekulutus Suomessa olisi kuitenkin 130 litraa vuorokaudessa. Unicefin mukaan jokaisella ihmisellä tulisi olla käytössään vettä edes 50 litraa, mutta jopa 30 litralla tulee jotenkuten toimeen. Siitä viisi litraa kuluu juomiseen ja 25 litraa peseytymiseen. Kuitenkin monissa Afrikan maissa ihmisillä on vain alle 10 litraa vettä päivässä käytössään. Kokeile, miten sinä voisit vähentää vedenkulutustasi. Sulje hana pestessäsi hampaitasi, saippuoidessasi hiuksiasi ja käy nopeasti suihkussa. Kokeile, kuinka vähällä vesimäärällä tulet toimeen. Lähteet: www.unicef/jano, www.vesijalanjalki.fi, www.waterfootprint.org

14

2/2013

kuvitella eläväsi päivän ilman puhdasta vettä ja kunnollista vessaa? Miljoonille ihmisille tämä on karua arkipäivää. Unicef toteuttaa Jano-keräyksen ruokaravintoloissa ja kahviloissa 26. 4. – 19. 5. 2013 ja samanaikaisesti vapaaehtoisten lipaskeräyksenä useilla paikkakunnilla. Jano-viikkojen tuotoilla autetaan lapsia kriisitilanteissa.

62

eurolla lahjoitetaan tuhat suola-sokeripussia ja tuhat vedenpuhdistustablettia. eurolla lahjoitetaan tuhat vedenpuhdistustablettia, kymmenen pakettia energiakeksejä ja ensiapupakkaus. eurolla lahjoitetaan puhdasta vettä ja sanitaatiotarvikkeet kuukaudeksi perheelle.

33 9


ttaminen on helppoa! ympäristö

S  Annika Öhman

Lasse Roiha

uomi on tunnetusti tuhansien järvien maa. Rannikolla aaltoilevat vähäsuolaiset merivedet, sadat joet kiemurtelevat uomissaan. Suomalaisesta luonnosta löytyy myös todellisia keitaita, jotka eivät ole pelkkää kangastusta erämaassa. Tällaisia vesikeitaita, lähteitä, on Suomen metsien kätköissä yli 20 000. Lähdevesi on maaperään varastoitunutta pohjavettä. Pohjavesi on maa-ainesten läpi suodattunutta vettä, kuten sadevettä, joka valuessaan alaspäin täyttää kallioperässä olevat halkeamat ja imeytyy maaperän huokosiin. Pohjaveden pinta on korkeimmillaan siellä, missä huokoset ovat täyttyneet vedestä. Lähde muodostuu sinne, missä pohjaveden pinta rikkoo maanpinnan. Retkeilijän vesipankki

Lähteet ovat retkeilijälle oiva mahdollisuus täyttää tyhjentyneet vesipullot. Ennen pidempää retkeä on hyvä selvittää, millaiset mahdollisuudet alueella on omien vesivarantojen täyttämiseksi. Luonnontilaisissa lähteissä vedenlaatu on yleensä niin hyvä, että vettä voi käyttää sellaisenaan juomavetenä. Tarkista kuitenkin ennen vedenjuontia, haiseeko vesi tai onko se värjääntynyttä. Epäillessäsi veden juomakelpoisuutta, ole juomatta. Jos lähteen vettä tutkitutetaan, vedenlaadun voi tarkistaa paikalla esilläolevista mittaustuloksista. Retkeilyalueiden juomavesistä tietoa tarjoaa luontoon.fi. Myös ympäristöhallinnon vedenlaatukartoista voi olla apua. Käytä juomavetenä mieluummin lähdevettä kuin pintavettä, sillä pintavedet, eli jokien ja järvien vedet, saastuvat herkästi eivätkä likaantuneina kelpaa juotavaksi. Luonnonvesien käyttämistä juomavetenä tulee kuitenkin aina harkita tarkkaan, sillä huonolaatuisesta vedestä voi sairastua. Veden keittäminen parantaa vedenlaatua, mutta aina keittäminenkään ei tee vedestä täysin juomakelpoista.

16

2/2013

Lä–hmeteet tsien

keita

Lähdevesi on monille tuttua juomaa ostettuna pullossa kaupanhyllystä, harvempi on maistanut suoraan maanuumenista pulppuavaa kirkasta viileänraikasta lähdevettä.

Loviisan lähdevesi on paitsi kirkasta myös maukasta.

at


!

Lähteisiin on usein lisätty veden ottamista helpottavia rakennelmia. Kuvissa solisee Loviisan lähde.

Lähteen luokse

Luonnonlähteet merkitään karttoihin, joten suunnistustaitoiselle lähteelle pääseminen on helppoa. Myös ympäristökeskukset antavat tietoa lähteistä. Yksi keino päästä selville suomalaisista lähteistä on sivusto loydalahde.com. Sivustolla on lueteltu jonkin verran lähteitä, ja niistä on vaihtelevasti tietoa. Isommat lähteet ovat usein paikallisesti tunnettuja retkipaikkoja, joten jo tutuilta kyselemällä voi saada hyviä vinkkejä lähiseudun lähteille. Lähteitä voi yrittää etsiä myös vanhan kansan konstein. Varsinkin lasten suosiossa on etsiä lähdettä pajunvitsan avulla. Etsi y-mallinen pajunoksa ja lähde kulkemaan se kädessä pitkästä varresta kiinni pitäen, y:n sakarat hieman viistosti maata kohden. Jos oksa taipuu heikosti alaspäin, saatat seisoa maanpinnan alla olevan veden päällä. Joidenkin mielestä tämäntapaiset konstit todella toimivat, toiset ajattelevat, että kyse on lähinnä tuurista ja taikauskosta. Hauskaa lähteen etsiminen tällä tavoin ainakin on, vaikkei lähdettä etsinnöissä löytyisikään.

lähteet

Kemian kokeita n (2007).

rväine enno, Ty 1 Kakko, K antiede a m n Lukio . a tt e e n pla Sininen . a v ta O

ntoon.fi www.luo .com dalahde www.loy paristo.fi www.ym

Lähteellä voi tehdä yksinkertaisia tutkimuksia lähdevedellä. Varustaudu retkelle lämpömittarilla, jotta voit mitata veden tarkan lämpötilan. Ota mukaan myös indikaattoripaperia, jonka avulla saat määritettyä veden pH-arvon eli veden happamuusasteen. Indikaattoripaperin väri muuttuu veteen kastettaessa. Vertaa väriä pHarvotaulukon väreihin, jolloin saat selville lähdeveden happamuuden. Nämä tutkimukset ovat niin helppoja, että ne onnistuvat hyvin sudenpentujenkin kanssa.

2/2013

17


ttaminen on helppoa! Lumensulatuksessa kattilan pohjalle tulee aina

Varu stenu rk k a

laittaa hieman vettä. Muuten keittimen kuuma liekki saattaa polttaa kattilan piloille ennen ensimmäisten lumien sulamista.

Puhdas juo mavesi

on retkeilijän elinehto

Taskukäyttöinen vedensuodatin auttaa retkeilijää puhdistamaan juomavetensä. Mutta miksi vettä suodatetaan, ja mitä muita keinoja vedenpuhdistamiseen on?

Tuomas Sauliala

M 

Tuomas Sauliala, Pekka Holma

elkein kaiken tarpeellisen voi metsään kantaa mukanaan, mutta yksi pitää löytää paikan päältä – juomavesi. Varsinkin jos retkellä yövytään, muuttuu kaiken tarvittavan veden mukana kantaminen vaikeaksi. Mutta voiko järven tai puron vettä juoda? – Suurin uhka juomakelpoisuudelle ovat tauteja aiheuttavat mikrobit, eli virukset ja bakteerit, Sari Mitikka Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) kertoo. SYKE luokittelee pintavesien laadun

18

2/2013

viisiportaisella asteikolla. Melkein kaikki Lapin vesistöt ja Keski-Suomen suuret järvet kuuluvat luokituksen kärkikaksikkoon. Mitä kauempana teollisuudesta tai maatiloilta ollaan tai mitä suurempien vesien äärellä liikutaan, sitä todennäköisemmin vesi on juomakelpoista sellaisenaan. Puhdas luonnonvesi näyttää ja maistuu hyvältä Juomakelpoisuuden puolesta puhuu veden hyvä maku, kirkkaus ja hajuttomuus sekä puroissa näkyvä pohjakivikko. Kokeneet Lapin-kävijät juovatkin yleisesti pu-

rojen vesiä suoraan sen kummemmin niitä puhdistamatta. SYKEltä kuitenkin erikseen muistutetaan, että mikään luonnonvesi ei ole täydellä varmuudella juomakelpoista, eli lähtökohtaisesti juotava vesi tulisi keittää tai suodattaa, erityisesti jos käyttää luonnonvettä pidempään leiriytymisen yhteydessä. Veden myrkyllisyyttä ei yleensä tarvitse pelätä, eikä veden sameus sinänsä ei ole vaarallista, mutta näkyvät epäpuhtaudet vaikeuttavat usein mikrobien poistoa. Samea vesi tukkii suodattimet ennen aiko-


!

Keittimen kuumennuttua lunta voidaan alkaa pakata kattilaan.

2/2013

19


Borneon sademetsissä juomavesi täytyy suodattaa huolellisesti pieneliöiden varalta.

Vesihuoltoa Amazonilla ja Antarktiksella Seikkailija Patrick “Pata” Degerman on ehtinyt koluta Suomen erämaiden lisäksi maailman eksoottisimmat paikat Amazonin alueesta Etelämantereen lumikentille. Ääriolosuhteissa toimiva vesihuolto on turvallisen toiminnan perusedellytys. Patan kohteissa vettä on ollut runsaasti saatavissa. Viidakossa on puroja ja napaalueilla lunta on joka puolella. Juomaveden tuotannossa on kuitenkin omat haasteensa. – Etelämantereella juomaveden sulatukseen käytettiin 2 – 4 tuntia päivässä, Pata kertoo.

jaan ja estää UV-valoa etenemästä vedessä. Veden laatu Suomessa on yleisesti parantunut viime vuosikymmeninä. Varsinkin 1970- ja 1980-luvulla tehdyt toimet vesistöjen kunnon parantamiseksi näkyvät nykyvesissä. Puhdistaminen ei sovi kiireiselle retkeilijälle

Retkeilijän vedenkäsittelykeinoja on pääasiassa neljä ja ne kaikki tähtäävät mikro-

20

2/2013

Arktisesta lumesta voi sulattaa erittäin puhdasta juomavettä, joten vettä ei tarvitse erikseen suodattaa. Vedensulatuksen haasteet liittyvät kattilan ja kannen käyttöön. Pata kertoo poranneensa sulatuskattilan kanteen pienen reiän, josta on työnnetty normaali paistilämpömittari veteen. Lämpö ei pääse karkaamaan, kun kansi on koko ajan kiinni. Mittaria seuraamalla polttoainetta ei tule tuhlattua keittämiseen, kun pelkkä sulattaminen riittää. Borneon sademetsien vesissä sen sijaan elää hyvin inhottavia pieneliöitä, jotka voivat tuoda mukanaan elinikäisiä sairauksia. Vettä pumpattiin suodattimen läpi pari tuntia päivässä! – 2000-luvun alussa vedenpuhdistimia

oli aika vähän markkinoilla, nyt tilanne on parempi, Pata muistelee. Sademetsäoloissa vedensuodatuksen suuri ongelma liittyy luotettavuuteen: voiko suodattimen läpi mennyttä vettä varmasti juoda? Pata kertoo suodattaneensa veden joskus pariin kertaan ja lisänneensä perään vielä puhdistustabletin. Pata tuo esille myös vedenpuhdistuksen psykologisen puolen: pitkillä retkikunnilla veden hyvä maku ja kirkkaus ovat moraalia nostattavia tekijöitä ja sen puolesta kannattaa nähdä vaivaa. Samea ja pahanmakuinen vesi alkaa vähitellen kaivertaa, vaikka tietäisikin sen olevan juomakelpoista.

bien poistamiseen – keittäminen, suodattaminen, UV-käsittely ja kemiallinen käsittely. Myrkkyjä, kuten öljyä, mikään suodatin ei poista. Ehkä tutuin keino puhdistaa pintavesi on keittää se. Ruoanlaiton yhteydessä melkeinpä kaikki vesi tuleekin keitettyä joka tapauksessa. Pieni kiehautus ei kuitenkaan riitä, vaan kiehumisen on jatkuttava kymmenisen minuuttia. Kaiken juomaveden keitto varsinkin kesähelteillä vie huomattavasti polttoainetta ja on hidasta. Lisäksi

kuuman veden jäähdyttely juotavaksi vie oman aikansa. Suodattimen toiminta perustuu tyypillisesti hyvin pieniin huokosiin, jotka päästävät veden läpi mutta estävät mikrobien kulun. Veden virtaus suodattimen läpi toteutetaan joko käsikäyttöisellä pumpulla tai lappo-ilmiöön, eli painovoimaan, perustuen. Lappo-suodattimet ovat tyypillisesti hitaampia, mutta suodattimen voi jättää vaikkapa puun oksaan kiinnitettynä toimimaan itsekseen. Toisaalta markkinoille on viime-


Talvipakkasilla nestemäistä polttoainetta käyttävä monipolttoainekeitin on usein paras. Esilämmitysvaiheessa keitin palaa isolla keltaisella liekillä.

HSY:n vedenpuhdistus pumppaa joka päivä vettä noin 260 000 kuutiota

Purosta löydettyä vettä suodatetaan keittimelle lämmitettäväksi.

aikoina tullut todella nopeita, pari litraa minuutissa tekeviä suodattimia. Mitä enemmän vettä suodattaa, sitä suurempi määrä huokosia tukkeutuu ja lopulta suodatin pitää vaihtaa. Valmistajat antavatkin laitteilleen ohjeellisia suodatusmääräarvoja. Suodattimet ovat yleisesti luotettavia, mutta melko kalliita ja hitaita. UV-käsittely on mikrobien poiston tuoreinta tekniikkaa. Siinä veteen ohjataan UV-valoa, joka tappaa mikrobit. Tällainen puhdistaja toimii paristoilla. Koska liikku-

via osia ei ole, on laite toimintavarma, mutta kerralla käsiteltävä vesimäärä on vähäinen. Armeijan käyneille tutuin vedenpuhdistustapa on veteen liuotettava tabletti. Tällöin veden mikrobit tapetaan kemiallisesti. Puhdistustabletit ovat helppokäyttöisiä ja melko edullisiakin. Kuten lappo-suodattimissakin, veden puhdistaminen ei vaadi mitään työtä vaan vesi puhdistuu itsekseen. Varjopuolena on hitaus, puhdistusaika voi olla jopa kaksi tuntia. Lisäksi jotkin tabletit aiheuttavat veteen huonoa sivumakua.

Siinä missä retkeilijä puhdistaa muutamia litroja vettä vuorokautta kohden, on meininki Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vedenpuhdistamolla toinen. Muutaman rivitalon kokoinen laite suodattaa Päijänteestä pumpattua vettä Helsingin ja pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Esimerkiksi tammikuussa vettä pumpattiin vesijohtoverkkoon joka päivä noin 260 000 kuutiota, joka vastaa kahta ja puolta Eduskuntataloa tilavuudeltaan. HSY:n vedenpuhdistuslinjan perusidea on kuitenkin pääpiirteiltään sama kuin retkeilijän vedenpuhdistuksessa: vesi suodatetaan epäpuhtauksista ja desinfioidaan mikrobeista. Lopuksi veden kemiallista koostumusta hieman muokataan, jotta veden säilyvyys paranee, ja vesijohtoverkko pysyisi kunnossa, eikä siellä mahdollisesti jo olevat epäpuhtaudet pääsisi pilaamaan vettä. Vielä vuosia sitten eläinkunta oli valjastettu Helsingin veden laadunvalvontaan. Puhdasvesialtaassa ui kala, jonka vointia seuraamalla voitiin tehdä päätelmiä veden laadusta. – Ainakaan seitsemään vuoteen meillä ei ole kaloja ollut, kertoo Kirsi Hiillos HSY:ltä.

kiitokset IBEX Sports Oy Mikko Lamminpää (Retki-lehti) Evermade Oy

2/2013

21


ttaminen on helppoa! ruoka

Supervoimia

levistä

L 

Hanna Vilkman

Pauliina Toivanen

evästä tulee monelle ensimmäisenä mieleen kesäisin kiusaavat sinilevät, joiden myrkyllisyydestä varoitellaan lapsia ja lemmikkejä. Seuraavana muistetaan merialueilla aaltoilevat rakkolevät. Mutta voiko levää syödä? Sinilevän syöminen kannattaa unohtaa, yli puolet sinilevistä on myrkyllisiä ja 22

2/2013

ne aiheuttavat erilaisia oireita ihottumasta kuumeeseen. Sinilevää esiintyy normaalisti vesiluonnossa, mutta rehevöityneissä vesissä ne viihtyvät erityisen hyvin aiheuttaen ongelmia. Hyvinvoiva rakkoleväkasvusto on sen sijaan merkki meren puhtaudesta, rehevöityneessä vedessä rakkolevä ei viihdy. Rakkolevä on monella tavalla hyödyllinen levä, se on monelle lajille tärkeä suoja ja lisääntymis-

alue sekä tietenkin ravinnonlähde. Rantaan huuhtoutunutta rakkolevää on myös käytetty kasvilannoitteena, nykyään sitä käytetään esimerkiksi lankojen kasvivärjäykseen ja ravinnoksi keitettynä tai kuivattuna. sushia ja superfoodeja

Jos olet syönyt sushia, olet erittäin todennäköisesti myös syönyt levää. Nori-nimiset


!

arkit, joihin sushirullat kääritään, ovat kuivattua merilevää. Superfoodeista taas puhu taan kaikkialla, kotoisista mustikoista ja pakurikäävistä eksoottisempiin macaan, gojiin ja erilaisiin leviin. Leviä tutkitaan myös lääketieteellisesti niiden monipuolisen ravintoainesisällön takia. Esimerkiksi spirulina-nimistä levää Maailman Terveysjärjestö WHO käyttää erilaisissa ravitsemusprojekteissaan ja Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto NASA on valinnut spirulinan astronauttien ravinnoksi. Monille innokkaille leipojille Itä-Aasiassa merilevistä valmistettu agar-agar on tuttu tuote. Sillä voi helposti korvata naudan ja sian luista ja nahasta valmistettavan liivatteen. Mitä hyötyä levän syömisestä on?

SM OO THIE Aloita aamu vihreästi smoothiella. Tarvitset tehosekoittimen ja seuraavat raaka-aineet, joissa kannattaa suosia luomua: 1 – 2 ananasrengasta 1 – 2 cm pala sitruunaa 1 rkl kookosöljyä 2 tl spirulinajauhetta 1,5 dl vettä makeutukseen 1 – 1,5 tl hunajaa tai jos kaapista löytyy, ¼ tl steviaa. Poista sitruunasta siemenet, laita ainekset tehosekoittimeen ja hurauta sileäksi mehuksi. Nauti mahdollisimman pian, vaikka matkalla kouluun. Spirulina tekee mehusta vihreää, juoma näyttää hurjalta, mutta maistuu hyvältä! Smoothieen voit myös laittaa kotimaisia superfoodeja, kuten mustikoita, karpaloita ja puolukoita. Kokeile ja keksi oma suosikkisi. Jaa parhaat reseptit kaverien kanssa partion Facebookissa muidenkin iloksi!

Merissä ja makeissa vesissä elävät levät, kuten spirulina, chlorella ja AFA, ovat hyvä ravintolisä esimerkiksi kasvissyöjille, sillä niiden sisältämät ravintoaineet ovat helposti imeytyvässä muodossa. Niissä on esimerkiksi proteiinia, hyviä rasvahappoja, rautaa, kalsiumia ja vitamiineja sekä lehtivihreää eli klorofyllia. Lehtivihreä piristää ja parantaa vastustuskykyä, hyvä juttu vaikkapa koulua, partiota ja muita harrastuksia ajatellen. Lehtivihreää saa kaikista vihreistä kasveista, esimerkiksi tutusta pinaatista. Levät ovat helppo tapa lisätä lehtivihreää ravintoon sujauttamalla niitä vaikka smoothien sekaan. Mistä levää saa?

Erilaisia leviä myydään luontaistuoteja ekokaupoissa. Kysy rohkeasti myyjiltä apua, he osaavat antaa vinkkejä levien käyttöön. Yksi helpoimmista tavoista ottaa levät mukaan omaan ruokavalioon on nauttia niitä tablettien muodossa, kuten levien vaikutuksesta kevääseen piristystä saanut tämän jutun kirjoittajakin. Tietoa levistä ja niiden ravintosisällöistä on internetissä runsaasti, surffaa aluksi osoitteeseen www.superfoodit.com.

2/2013

23


ttaminen on helppoa! Olet

n e n i u t a a l t ainu Usko se, elä sen mukaan, ole onnellinen Petra Nojonen

Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta. Albert Einstein

24

2/2013

Annu Martelius

Onnen avain hukkuu usein – mutta ovi ei ole koskaan lukossa.

Mieti, mitä todella tarvitset – se ei luultavasti löydy kaupasta. Loesje


!

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru puolet kevyempi kantaa.

LÖYDÄ VAHVUUTESI

Kirjoittakaa partiokokoontumisessa toisistanne hyviä asioita lapuille. Älä väheksy itseäsi ja muiden positiivisia kommentteja: usko, että olet ainutlaatuinen ja sinussa on upeita ominaisuuksia. Arvosta myös pieniä asioita: jokainen ei ole Sibelius, Einstein tai huippu-urheilija eikä tarvitsekaan olla. Empaattisuus, ystävällisyys ja muut luonteenpiirteet ovat aivan yhtä arvostettavia ominaisuuksia kuin huippumusikaalisuus, urheilullisuus tai matikkanerous. Sinun ei tarvitse olla täydellinen – olet arvokas juuri sellaisena kuin olet. Hyväksy itsesi sellaisenaan

Ymmärrä, ettei se, mitä muut ajattelevat sinusta, määritä sitä, kuka oikeasti olet. Älä perusta identiteettiäsi muiden mielipiteille, kaikkia ei voi miellyttää. Itsensä hyväksyminen on prosessi, johon kannattaa panostaa. Kun tunnet itsesi ja olet sinut itsesi kanssa, muiden mielipiteet ja sanat eivät pääse määrittelemään ja satuttamaan sinua. Voit nauttia elämästäsi ilman liiallista ja turhaa painetta muiden miellyttämisestä. TEE ASIOITA, JOISTA NAUTIT

Mitä tekisit, jos tietäisit, ettet voi epäonnistua? Päästä luovuutesi valloilleen, unohda muiden odotukset ja tee sitä, mistä tykkäät.

Aina ei kuitenkaan tarvitse olla produktiivinen – anna itsellesi lupa levätä. Aina välillä on ihan ok istua koko ilta telkkarin ääressä karkkia syöden. VOIMAT VÄHISSÄ?

Elämässä joutuu käymään läpi erilaisia vaiheita ja joskus voi olla vaikeaa. Muista kuitenkin, että vaikeiden vaiheiden päässä häämöttää valoa – tulevaisuudessa on monta upeaa asiaa odottamassa! Surua voi purkaa esimerkiksi kirjoittamalla, soittamalla, piirtämällä tai keskustelemalla hyvän ystävän tai vanhempien kanssa. Voit myös lähteä juoksulenkille, luontoon vaeltelemaan tai hakata nyrkkeilysäkkiä. Itku kuuluu suruun. Jokainen meistä voi itkeä, ja niin pitääkin tehdä, jos siltä tuntuu. Itkemättömyys ei kerro vahvuudesta: pikemminkin voisi esittää itselleen kysymyksen, miksi en uskalla itkeä. Jos omat keinot surun helpottamiseen eivät auta, voit tarvita ammattihenkilön apua. Silloin voi kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen. Muista, että olet arvokas, ja ansaitset apua ongelmiesi kanssa – kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.

Unohdetaan surut ja panostetaan nauruun. Älä mittaa itseäsi sillä, mitä pystyt tekemään, älä sillä, miltä ulkoinen kuvasi näyttää, vaan sillä, mitkä ovat sydämesi ajatukset. Marleena Ansio

Ihmisiltä ei puutu lahjoja, vaan rohkeus käyttää niitä. On vain kaksi tapaa elää elämää. Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä. Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä. Albert Einstein

lähteet mll.fi vaestoliitto.fi/nuoret

PSST!

Mikään ei tuo niin paljon iloa, kuin toisen iloiseksi saaminen! Osoitteesta www.randomactsofkindness.org löydät vinkkejä siihen, miten voitte vaikka partioporukalla palvella ja välittää iloa muille!

Jos kehitys vie meitä elämään kyllästymiseen, on onnellisempaa pysyä kehittymättömänä. Minna Canth

Joskus asiat, joita pelkäät eniten, ovat asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Ole rohkea.

Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat, jotka parhaiten osaavat. Henry van Dyke

Onnellinen ihminen kulkee usein vakaasti polkua, jota tuhat onnetonta väittää vääräksi. 2/2013

25


ttaminen on helppoa! Ylimääräiset polttopuut kerättiin talteen tulevia leirejä varten.

Hiihtosuunnistuksesta

n e e k a h S m e l Har

Hiihtolomaviikolla Pääkaupunkiseudun Partiolaiset saivat kokeilla jotain uutta: viettää ensimmäistä kertaa koko piirin yhteistä talvileiriä.

T  Jyrki Vainio

Thomas Liljestrand, Juho Lintinen, Aapo Rainio, Tuuli Paananen

akeeksi sille, että rannikolla asuvatkin varmasti saivat ottaa tuntumaa kunnon talvikeleihin, pidettiin Helmi-leiri Evon maastossa Hämeenlinnassa. Tavoite myös toteutui. Lämpötila pysyi koko viikon pakkasen puolella ja lunta riitti metsässä polviin saakka. Leiriläisten saapuessa talvisää oli mitä mahtavin. Hanget hohtivat auringon paistaessa siniseltä taivaalta. Etelärannikon asukeille tämä oli kaivattu näky. Yle uuti-

26

2/2013

soi vain päivää aikaisemmin, että pääkaupungissa on ollut pilvisin talvi yli 25 vuoteen. Helsingissä aurinko oli paistanut joulukuun alusta helmikuun puoliväliin vain vaivaiset 50 tuntia. Moni oli jo melkein ehtinyt unohtaa, kuinka valoisa talvipäivä voikaan olla kaikessa kirkkaudessaan. Mahdollinen aikaisempi talvileirikokemusten puute ei menoa haitannut. Vaikka telttojen pystytys ja kulkuväylien raivaaminen vaatikin rivakkaa lapiotyötä, suoriutuivat kaupunkilaisetkin siitä partiomaisen nohevasti. Tätä varten tänne oli tultu.

Leiriläisiä oli yhteensä noin 350. Heistä reilu puolet oli sudenpentuja ja seikkailijoita, jotka saapuivat leirille ”24-tunnin risteilylle”, vain yhdeksi yöksi ja ohjelmaa täyteen pakatuksi päiväksi. Muut olivat leirillä viisi päivää. Lumilajien luksusta

Leirin ohjelmassa tutustuttiin monenlaisiin talvisiin taitoihin. Perinteisemmästä päästä oli hiihdon ja hiihtosuunnistuksen harjoittelu. Leiriläiset oli jaettu ohjel-


!

Pauli Lares ylsi maitokorikiipeilyssä 25 korin tasolle.

Kätevä liikkumismuoto talvileirillä oli hiihtäminen.

Juho Lintinen oli yksi avantoon uskaltaneista.

2/2013

27


Lauantaiaamuna kaikki leiril채iset kokoontuivat yhteiskuvaan.

Niin Helmen kuin Sarasteenkin leiribiisit nostattivat juhlatunnelmaa.

Tiia Mononen ja Sara Touhonen ottivat ilon irti viimeisen illan bileist채.

28

2/2013


Talvisessa metsässä iltaohjelmien tunnelma nousi uudelle tasolle.

malaaksoihin kahdessa erässä. Niiden, kenellä ei mahdollisesti ollut omia suksia, oli mahdollista lainata niitä sellaisilta kavereilta, jotka eivät suksia sillä hetkellä tarvinneet. Leiriläiset pääsivät kokeilemaan myös ampumahiihtoa, jonka perusteita testattiin sähköisesti toimivilla ekoaseilla. Luotien sijaan aseiden piipussa on kamera, joka kertoo, osuuko ampuja tähtäämäänsä maalitauluun vai ei. Lajin keskeistä haastetta, tarkkuuslajin ja nopeuslajin yhdistelmää,

Talviurheilulajeista päästiin kokemaan muun muassa ampumahiihtoa. Leirin palopäällikkö Tero Honkaniemi näytti, kuinka nopeasti talvitakki palaa.

havainnollistettiin sillä, että ammuntakertojen välillä oli pyrähdettävä pieni juoksulenkki. Nopeasti sai huomata, että hengästyneenä ja pulssi koholla maalitauluun osuminen ei enää ollutkaan aivan helppoa. Erikoisempana lajina kokeiltiin suksipalloa, jossa toisella jalalla potkittiin palloa, kun toisessa jalassa oli suksi. Niin ikään myös lakanapalloa testattiin lumiolosuhteissa. Lumesta rakennettiin myös lumimajoituksia, joita uskaliaimmat pääsivät seuraavana yönä testaamaan. Luonnollisesti tehtiin myös lumilinnoja ja niillä käytiin lopuksi hurja lumisota. Siihen varustautuminen oli haasteellista, sillä ohjeistukseksi annettiin, että lumisessa mittelössä vihollisen odotettu tulosuunta tulee olemaan ”mistä tahansa”. Jäätävää menoa

Jäällä pääsivät uskalikot kokeilemaan avannosta pelastautumista oikeissa olosuhteissa. Valvotuissa oloissa kaikki sujui turvallisesti, vaikka harjoituksen tappioiksi kirjattiin ainakin yksi avantoon menetetty villasukka. Rannalla saatiin kokeilla jääveistosten tekoa. Teosten mittakaava vaihteli pienistä maljakoista monen istuttavaan avoautoon.

Jäälle oli myös raivattu mutkitteleva rata, jolla ajettiin ”naskaliformulaa”. Siinä kisaajat kävivät makaamaan pulkkaan ja vetivät itseään käsivoimin rataa eteenpäin. Liukkaalla pinnalla etenkin tiukat käännökset vauhdissa olivat haastavia. Yhteistä ohjelmaa oli järjestetty leirin jokaiselle illalle. Perinteisten avajaisten ja päättäjäisten lisäksi myös sudenpentujen ja seikkailijoiden vierailupäivänä vietettiin kylmyysteeman kunniaksi ”jäisiä”. Leirillä pidettiin myös ulkoilmaelokuvanäytös. Osoittautui, että näissä olosuhteissa mukavin varuste leffan katsomiseen oli oma makuupussi. Urbaanimpaa helsinkiläistä partiolaisuutta tuotiin mukaan sillä, että leirilaulu olikin tällä kertaa hip hop -muodossa. Sen olivat tehneet Kapteeni Fäp Fäp ja MC Viskaali Mustista Veljistä. Leiriä dokumentoitiin aktiivisesti Facebookiin, Twitteriin, YouTubeen ja omille nettisivuille. Kiinnostuneen kotiväen oli mahdollista seurata iltaohjelmia suorina nettilähetyksinä. Leirin turva toteutti jopa oman versionsa suositusta YouTube-meemistä Harlem Shake, tekemällä talvisen biletysvideon. Uskaltaa veikata, että sitä ei partioleirillä ole ennen nähty.

2/2013

29


ttaminen on helppoa!

Utin taistelu

vei historian huminoihin Suomen Partiolaisten talvi-suomenmestaruuskilpailut kisattiin maaliskuun puolessa välissä Kymenlaaksossa. Viikonlopun aikana Utin maastoissa liikkui kolmisensataa partiolaista.

K 

Kilpailuiden teema liittyi Utin historiaan, armeijaan ja sota-aikaan.

Emilia Mänttäri

ilpailuihin osallistui 48 vartiota ympäri Suomen. Vartiot jakautuivat mukavasti jokaiseen sarjaan. Kilpailuiden teema juonsi taustansa Utin historiaan. Kilpailun tehtävät liittyvät läheisesti armeijaan, sota-aikaan ja Utin ominaisiin piirteisiin. Vartiot pääsivät testaamaan taitojaan

30

2/2013

kätevyystehtävissä, joissa rakennettiin muun muassa lintupatsasta, riekkoansaa, katapulttia ja lentokonetta. Ruoaksi vartiot pääsivät valmistamaan hernekeittoa. Yörastilla vartiot pääsivät kokeilemaan kaukopartiohiihtoa ja korvikekahvin tekemistä. Yösarjalaiset pääsivät myös pelastamaan avantoon tippuneen kylmästä avannosta. Kilpailun järjesti Kymenlaakson Partiopiiri ry.


ParasKartta-palvelusta kartta juuri sinun tarpeisiisi! p Tarinaa voi aina muuttaa

Tykkää meistä! Facebook Karttakeskus

Punaisen Ristin

ParasKartta-palvelussa voit itse päät päättää mm. tulosteiden koon, rajauksen, tulostusmateriaalin sekä tehdä omia merkintöjä kartalle!

Tutustu palveluun: karttakauppa.fi/paraskartta

Kenen tahansa elämä voi mennä umpisolmuun. Voit auttaa pulaan joutunutta nuorta osallistumalla Punaisen Ristin päivätyö­ keräykseen. Ohjaamme tuoton Nuorten turvataloille, jotka tarjoavat matalan kynnyksen kriisiapua alle 19­vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen.

Nuoret NuorIa auttamaaN! Päivätyökeräys on helppo järjestää! TULOSSA 5/2013

Kartat ulkoiluun ja retkeilyyn! etkkeily www.karttakauppa.fi Jälleenmyynti: Hyvin varustetut, kirjakaupat, tavaratalot, retkeilyvarustekaupat, maanmittaustoimistot ja huoltoasemat

Saat valmiit toimintaohjeet ja maksuttoman materiaalin osoitteesta punainenristi.fi/paivatyokerays. Koulusi voi itse päättää keräyksen ajankohdan. Otamme oppilaille vakuutuksen keräyspäivän ajaksi. Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisää! Eeva Arrajoki, varainhankinnan suunnittelija eeva.arrajoki@punainenristi.fi 020 701 2274

kuva: alejandro lorenzo

Nuorten turvatalosta nuori saa puolueetonta keskusteluapua, tarvittaessa väliaikaisen yösijan ja neuvoja myös puhelimitse. Palvelut ovat ilmaisia eikä ajanvarausta tai lähetettä tarvita. Turvatalojen yhteys­ tiedot löytyvät osoitteesta nuortenturvatalo.fi.


Tulvat ovat Senegalin sadekaudella jokavuotinen ongelma.

Tulvaleiri

tuo turvan

S 

Anu Pakarinen

adekaudella, eli Suomen kesällä, Senegalissa sataa vettä lähes päivittäin. Rajut sadekuurot muodostavat isoja lätäköitä, jotka eivät kerkeä kuivumaan seuraavan sateen jo saapuessa. Sadevesi ei pääse imeytymään maaperään huonon viemäröinnin ja maan kuivuuden vuoksi, mutta myös muoviroskien heittäminen kaduille hidastaa lammikoiden haihtumista. Sateiden jatkuessa pitkään lätäköt paisuvat yhä ja vesi alkaa vallata kokonaisia katuja ja kortteleita. Tulvista onkin tullut Senegalissa jokavuotinen ongelma. Pahimmilla tulva-alueilla asuvat joutuvat jättämään kotinsa tulvaajaksi, joka saattaa kestää yli kuukauden. Seisova vesi levittää sairauksia kuten koleraa, malariaa ja lavantautia. Hyväntekeväisyyskonsertteja järjestetään auttamisen tehostamiseksi: sekä Senegalin valtion että kansalaisjärjestöjen panosta tarvitaan ihmisten auttamisessa.

32

2/2013


Senegalin partiolaiset ovat vastanneet haasteeseen järjestämällä tulvaleirin alueen lapsille. Viime syksynä kahdelle leirille mahtui yhteensä noin tuhat tulvapakolaista. Ensin partiolaiset kävivät pahimmilla alueilla yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa ja etsivät vaikeimmassa asemassa olevat yli 6-vuotiaat lapset ja nuoret. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun avustuksen turvin leiriläisille pystyttiin tarjoamaan lämmintä ruokaa. Palokunta ja armeija puolestaan antoivat lainaan pressuja, telttoja ja patjoja. Punainen Risti perusti leirille lääkintäpisteen. Se oli tarpeen, sillä monet lapset olivat sairastuneet jo ennen leirille pääsyä.

Partiolaiset toimivat leirin johtajina ja järjestivät mielekästä tekemistä yli kaksi viikkoa kestäneelle leirille. Leirin johtaminen oli haastavampaa kuin normaalisti, sillä lapset eivät olleet ennestään partiolaisia, vaan se oli heidän ensimmäinen kertansa luonnossa, poissa kaupungin hälinästä ja ulkona nukkuen. Lapset eivät myöskään tunteneet toisiaan ja monia vaivasi leirin alussa koti-ikävä. Kahden viikon yhteiselon jälkeen he olivat kuitenkin tottuneet leirirytmiin, ja päättäjäisissä oli ilmassa haikeutta.

Moni lapsi pääsee tulvaleirillä ensimmäistä kertaa luonnon helmaan.

Vesi on läsnä ihmisten arjessa joka päivä. Vettä tarvitaan monipuolisesti muun muassa peseytymiseen, vessan vetämiseen, pyykin pesuun ja ruoanlaittoon. Tämä meille kaikille selvä asia unohtuu helposti, kun vettä tulee automaattisesti hanasta. Senegalissa vesikatkokset ovat yleisiä, joten iltaisin veden pulputessa hanasta, ämpärit kannattaa täyttää aamua varten. Vettä tulee kuitenkin pääosin luotettavasti ympäri maata, jolloin perheet saavat arkiaskareensa hoidettua.

lisätietoa woomal.blogspot.fi partio.fi/woomal facebook.com/woomal youtube.com/partioscout g ”Woomal 2” -alkuiset videot

Maaseudulla monilla ei ole omaa vesipistettä kotona, vaan vesi haetaan kaivolta. Suihkukaan ei ole yleinen, vaan peseytyminen hoidetaan ämpärin ja kuupan avulla, vähän kuin Suomen mökkiolosuhteissa. Katso aiheeseen liittyvä video osoitteessa youtube.com/partioscout: ”Woomal 2: Suojellaan ympäristöämme”.

2/2013

33


vaeltajien ulkomaanprojekti

Kohti 14

.

 2  1 .

01

2

Mikko haluaa oppia islannin kieltä ja Saku

karun kaunista

tahtoo yöpyä kansallispuistossa.

Islantia Saku Lehtinen ja Kristian Korkeila

T

Karri Kauppinen

amperelainen vaeltajavartio Pikkujohtajat on lähdössä kesällä Islantiin toteuttamaan vaeltajien ulkomaanprojektia. Matkan suunnittelu on jo hyvässä vaiheessa: liput on ostettu, avustuksia haettu, kontakti Islannin partiolaisiin muodostettu ja iltoja vietetty Islannin karttaa tutkimalla. Matkaan on lähdössä kuusi vaeltajaa: Anna, Kristian, Marjo, Mikko, Saku ja Simo. Miksi Islantiin?

Matkakohteen päättäminen oli ryhmällemme todella helppoa. Itse asiassa ensimmäinen maa, jota ehdotettiin, oli Islanti. Saku, Mikko ja Kristian olivat jo osallistu-

34

2/2013

neet viime lokakuussa järjestettyyn ulkomaanprojektikurssiin ja siellä miettineet Islantia. Myös Marjo on aina halunnut käydä siellä ja Simo sekä Annakin kiinnostuivat eksoottisesta maasta välittömästi. Pienen järjestelyn jälkeen lentoliputkin olivat varattuina. Mikä Islannissa sitten kiehtoo?

Jokainen ryhmän jäsen sai tehtäväkseen miettiä tavoitteen, mitä haluaa kokea Islannissa. Anna haluaa kuulla islantilaista musiikkia ja Kristiania kiinnostaa maisemat, erityisesti tulivuoret. Mikko haluaa oppia islannin kieltä ja Marjolle reissun

kohokohta on kuumassa lähteessä uiminen. Simo tahtoo nähdä, miten Islannin partiolaisten toiminta eroaa omastamme ja Sakua kiinnostaa yöpyä kansallispuistossa. Mikä on matkan teema?

Tärkeänä osana ulkomaanprojektia on projektin teema. Teeman on tarkoitus näkyä koko matkan aikana ja se on palvelutehtävän kanssa pakollinen osa ulkomaanprojektia. Kaikkia pikkujohtajia kiinnosti ympäristö, joten se oli luonnollinen valinta teemalle. Emme ole varsinaisesti vielä sopineet ryhmän palvelutehtävää, mutta olemme olleet yhteydessä Islannissa toimivaan ympäristöjärjestöön.


Osana Guyanan-jäteprojektia tytöt siivosivat rantaa yhdessä paikallisten kanssa.

Tehdäänkö muissa maissa vaeltajien ulkomaanprojekteja? Anniina Mustikkamaa

S 

Kirsty Minnis, Raksmey Chey

uomalaisten vaeltajien ulkomaanprojektien kaltaista aktiviteettia ei tiettävästi toteuteta sellaisenaan missään toisessa maassa, mutta monen partiojärjestön toimintaan kuuluu erilaisia vaeltajaikäisten suunnittelemia, ulkomaille suuntautuvia ja palvelua sisältäviä partiomatkoja. Kokemuksena projektit ovat maasta huolimatta olleet mieleenpainuvia niin lähtijöille kuin vastaanottaville partiolaisille. Ranskan vaeltajien ulkomaille suuntautuva projekti on lähellä suomalaista ulkomaanprojektia, ja ranskalaisten mallia onkin käytetty apuna meidän ulkomaanprojektimme suunnittelussa. Ranskalaisten projektit kestävät yleensä kauemmin, noin kuukauden, ja matkat tehdään aina kehittyvään maahan. Pääpaino on palvelutehtävällä, joka tehdään aina yhteistyössä jonkin paikallisen järjestön kanssa. Vain neljäsosa matkan kestosta saa olla muuta kuin palvelutehtävää tai muuta paikallisten partiolaisten kanssa tehtävää ohjelmaa. 18 – 30-vuotiailla brittiläisillä ja australialaisilla tyttöpartiolaisilla on mahdollisuus hakea mukaan GOLD-projektiin (Guiding Overseas Linked with Development). Australiassa hakijat valitaan haastattelulla, mutta Iso-Britanniassa valinnat perustuvat mystiseen valintaviikonloppuun, jolloin hakijoita testataan muun muassa ryhmässä toimimisessa, yllättävien tilanteiden hallinnassa ja erilaisessa kulttuuriympäristössä toimimisessa. Projektit suuntautuvat yleensä kehittyviin maihin, ja palvelutehtävän päättää vastaanottava partiojärjestö. Brittiläinen Kirsty Minnis, 24, oli mukana Guyanaan matkanneessa GOLD-ryhmässä vuonna 2010, ja on vieläkin innoissaan matkasta. – Paikalliset partiolaiset halusivat tehdä jäteprojektin, kasvattaa jäsenmääräänsä ja alkaa kehittää keskusjärjestönsä resursseja, Kirsty kertoo. – Osallistuimme matkallamme jopa paikalliseen talk show’hun, hän lisää. Kambodzhalainen Chenda Yen, 30, vastaanotti brittiläisiä GOLD-projektilaisia kotimaahansa viime vuonna. – Olimme iloisia saadessamme tehdä yhteistyötä ryhmän kanssa, ja opimme heiltä monia taitoja kuten lasten ohjaamista ja retkien järjestämistä. Partio sai myös enemmän näkyvyyttä paikallistasolla, Chenda kertaa projektin antia kohdemaassa.

Kambodzhaan lähtenyt ryhmä toimi monien eri-ikäisten paikallisten kanssa, muun muassa koululaisten.

2/2013

35


Taikatalven ohjelma sisälsi niin

Talvessa on taikaa

hiihtoa, pulkkailua, kelkkailua kuin luisteluakin.

Tarpojien taikatalvi kokosi eri-ikäisiä ja -kokoisia tarpojia ja heidän johtajiaan ympäri Lounais-Suomen leiriaiheisille taitopäiville Maskun Linnavuoreen helmikuun alussa.

I 

Miriam Luotsila

nnokkaat tarpojat olivat sovitulla kokoontumispaikalla pulkkineen ja rinkkoineen jo useita tunteja ennen sovittua aikaa. Syynä aikaiselle saapumiselle saattoi olla innokkuuden lisäksi lähes 200 kilometrin matka Satakunnan kauimmaisesta nurkasta. Koska tie Linnavuoreen on kapea ja pieni, piti porukan vielä kerran ahtautua bussiin ja siirtyä kokoontumispaikalta Linnavuorentielle, josta pulkilla oli hyvä kuljettaa rinkat, sahat, kirveet ja muut tarpeelliset tavarat itse tapahtumapaikalle. Tuutikki, Myy ja Nipsu, haitteko jo muusijauheen?

Ohjelma alkoi ryhmiin jakaantumisella. Jokainen vartio oli nimetty Taikatalven teeman mukaisesti Muumi-nimillä ja merkattu silkkinauhoin. Kun ryhmät olivat selvillä, oli vartion tehtävänä jakaantua kahtia. Toinen puolisko valmistaisi maittavan aterian leiritarpon suorittamisen mukaisesti kaasulla ja toinen huolehtisi majoitteesta. Jossain vaiheessa tosin ruoka oli valmista, mutta majoite, eli talviteltta, hieman vaiheessa useammallakin vartiolla, joten tehtäviä ja vuoroja vaihdettiin sulavasti. Jäähän saa hyvän curlingradan spraymaalilla maalaamalla.

36

2/2013


Leiritarpon yksi osa-alue on valmistaa retkiruokaa isommalle porukalle.

Mäenlaskua kimppasuksilla

Tarpojat olisivat voineet napakelkkailla vaikka koko viikonlopun!

Maittavan ulkoilma-aterian, teltan pystytyksen ja huollon jälkeen oli aika aloittaa massiivinen maastoleikki. Siinä niin Muumipapan punssi, Niiskuneidin helyt kuin avaruudesta satanut nokikin vaihtoi omistajaa ja hyvät työt palkittiin jalokivillä. Kun maastoleikissä oli jalat juostu hyytelöksi, oli aika aloittaa ensimmäisen ohjelmavuoren suorittaminen. Ohjelmapisteitä oli kolme, jotka kaikki tuli suorittaa järjestyksessä vuorotellen. Ensimmäisessä pisteessä vuoltiin mukaan otetuilla lumiveistoon sopivilla välineillä, eli viiloilla, lusikoilla ja erilaisilla muilla esineillä muumiaiheisia lumiveistoksia. Yksi veistos taisi esittää lippukunnan kalustonhoitajaa, vai olikohan se sittenkin Hemuli. Veistoksista tuli hienoja, vaikka aikaa niihin olisi saanut kulutettua enemmänkin kuin oli varattu.

Kimppasuksien ainut huono puoli oli, että ne oli vaikea kuljettaa kotiin.

Seuraavassa pisteessä oli vuorossa kimppasuksien valmistus. Yhtä suksiparia hiihtämään tarvittiin neljä henkilöä, joten suksiin piti tehdä neljät siteet, pyöristää suksien kärjet ja hioa sukset tasaisemmiksi. Lopuksi oli vielä kunnon sprinttihiihdot ja taisi muutama uskaliain kokeilla pienimuotoista mäkihyppyäkin. Viimeisessä ohjelmavuoren pisteessä oli perinteistä pulkkailua Linnavuoren jyrkästä pulkkamäestä. Kun tällä pisteellä sai vielä lämmintä mehua ja lihapiirakkaa, oli pukkailurasti lopulta suosituin kolmesta pisteestä. Tulimies oli hottis!

Illan pimetessä oli aika hiljentyä heijastinpolulle. Polku koostui ongelmaratkaisutehtävistä, muutamasta Muumilaakson möröstä, oman elämäntarinan pohtimisesta kysymysten kautta ja hiljentymisestä kynttilöiden ja Muumi-tarinoiden äärellä. Illan kruunasi suuri iltanuotio, jossa esiintyi tulitaiteilija Tuomas Vuorinen avustajineen. Hänen tulishow´nsa sai hengen salpautumaan ja silmät kiiltämään, niin upeaa oli niin tulennielentä kuin erilaiset tulipatukoiden heittelytkin. Yö sujui rauhallisesti, eikä kukaan harjoitellut tulishow’ssa nähtyjä asioita, ainakaan tiedettävästi. Sunnuntaina ehdittiin vielä luistella lammen jäällä, napakelkkailla, potkukelkkailla niin tavallisilla potkukelkoilla kuin ihka oikealla kilpapotkukelkalla ja pitihän vielä pulkkamäkeenkin päästä. Jäälle oli kiillotutettu myös edellisenä iltana curling-rata, jota oli mahtavaa päästä kokeilemaan. Telttojen purun, tavaroiden pakkaamisen ja leirimerkkien jaon jälkeen oli vuorossa yhteisleikki ja haikeat jäähyväiset. Viimeistään kesällä nähdään leirimajakassa!

2/2013

37


’13


Tsek

kaa

ttaminen on helppoa!

Tsekkaa

netistä Hanna Alakulppi

Roman Heimhuber

Tsekkaa videoita! Partioaiheisia videoita löytyy YouTubesta vaikka millä mitalla. Päätimme kerätä muutamia mielenkiintoisia videoita eri maiden partiolaisilta. Löydätkö oman suosikkisi?

Kamera käteen ja kuvaamaan!

Toimintavinkki: Videoraati Jokainen etsii yhden partioaiheisen videon, jonka näyttää muille. Kommentoikaa ja antakaa videoille pisteitä ja katsokaa, mikä video uppoaa parheiten.

Tsekkaa Facebookista SCOUT.ME. IN Partiomeemejä. Jos et tiedä, mitä ne ovat, niin aukaise Facebook ja ota asiasta selvää!

YouTube: Scouts/TV cinema AD by TheCellProductions

Where the hell are the scouts!

Isolla rahalla tehty video, jota on oikeasti mietitty. Ytimekäs tv-mainos, jolla saisi ehkä lisää vapaaehtoisia aikuisia?

Mitä tapahtuu, jos partiolaiset ottavat mallia suosituista nettivideoista, joissa mies tanssii maailman eri kolkissa? Kutsutaan ihmisiä ympäri maailmaa osallistumaan omasta maastaan, tanssimaan ja kuvaamaan, ja katsotaan, mitä siitä syntyy.

Katso myös pitkä versio: What do you expect? YouTube: We are Ventures by BSA100years Iloinen video ja hauska idea! Videosta huomaa amerikkalaisen kädenjäljen ja toimintatavat.

Tarttukaa rohkeasti toimeen ja kuvatkaa ryhmänne kanssa oma videonne! The Scouts Secret Island Adventure -peli Brittien kehittelemä seikkailupeli iPhonelle, iPadille ja Androidille. Tutustu pelin Facebook-sivuun ja lataa peli itsellesi!

Vimeo: Agora Promotion Video by Emil Bjerglund Pedersen Hauska ja ennakkokäsitykset nurkkaan heittävä. Lyhyempikin olisi kuitenkin riittänyt.

löytyykö facebookista lippukuntanne tai piirinne sivut? niistä kannattaa tykätä, niin pysyt perillä, mitä missäkin tapahtuu!

2/2013

39


ttaminen on helppoa! Akti vi

teett

ivinkki

Muista myös nämä loistavat vesiaktiviteetit:

Suunnittelemme ja rakennamme vesiliukumäen. Ja tarpojia unohtamatta:

Yli vetten

Hanna Alakulppi

Kalastus ja Puhdas vesi.

Lasse Roiha, Arkisto/ Partiotaitojen SM-kisat Yyterissä 2011

samoajien aktiviteetti Rakennamme vesikulkuneuvon, jolla ylitämme pienen vesistön.

a-pukki A-pukilla pystyt ylittämään melko kapean ojan tai puron. Mitä tarvitaan: kaksi vähintään pari metriä pitkää riukua ja yksi vähintään metrin levyinen, lisäksi köyttä Laita pitkät riu’ut vierekkäin ja tee ristiköytös toiseen päähän. Taivuta riu’ut haluttuun kulmaan niin, että kolmannen riu’un pystyy köyttämään pukkiköytöksellä pitkiin riukuihin kiinni. Näin muodostuu A-kirjain, jonka jalat laitetaan ojaan. Lyhyellä riu’ulla seisoen ojan ylitys onnistuu helposti! Mitä syvempi oja, sitä korkeammalla poikkiriu’un tulee olla. donitsilautta Donitsilauttaa, eli donitsia, voidaan käyttää jo isompienkin vesialueiden ylitykseen tai tavaroiden kuljetukseen vesistön yli. Mitä tarvitaan: pressu tai muu peitekangas, oksia, risuja tai kaisloja ja narua Hyvät donitsinrakennusohjeet saat osoitteesta fi.scoutwiki.org/Donitsi. köysirata Jos ylitettävän ojan tai puron vieressä on tukevia puita ja repussa on tarpeeksi paksua köyttä, voitte kokeilla köysirataa. Tämä tosin edellyttää sitä, että joku porukasta pääsee hyppäämään ojan toiselle puolelle sitomaan köyden puuhun. Idea on yksinkertainen: toinen köysi sidotaan tiukasti alaköydeksi ja toinen, ylittäjien pituudesta riippuen, noin kahden metrin korkeuteen. 40

2/2013

Sitten ei tarvitakaan enää kuin tasapainoa! vinkki: Kokeilkaa tätä ensin ilman ojaa, eli sitokaa köydet vain kahden puun väliin.

Katso lisää vinkkejä: ohjelma.partio.fi partio.fi/villinaveteen!


MARSSI MAANMITTAUSALALLE! Enontekiön kunnan kokonaispinta-alasta 70 % kuuluu erinäisiin suojelualueisiin.

Yli-Iin kunta on perustettu vuonna 1924, jolloin se erotettiin Iistä.

Pöntiönjoen koillispuolella on grano- ja kvartsidioriittia.

Outokummussa on reikä, joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen.

Vuosina 1881– 1930 pääasiassa Pohjois-Amerikkaan muutti peräti 5306 lapualaista.

Hyvätasoisia lomahuoneistoja eripuolilla Suomea.

Laajavuoressa sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen mäki.

www.levirakka.fi

Lappeenrannan tax-free -myynnin volyymi on Suomen toiseksi suurinta.

Ylläs Ruka Tahko Meri-Teijo

TeksTiT: Wikipedia

Vuonna 2004 kaksion keskivuokra Helsingissä oli 615 €/kk.

(Tärkeämpääkin mitattavaa riittää ympäri Suomea)

Levi


T ie d ät k ö , mitkä ovat jäällä liikkujan tärkeimmät varusteet? Vastaukset saat seikkailijan ja tarpojan Reppu-taitokirjasta. Reppu on luonnossa liikkujan opas erämaassa!

Kaikki partiotuotteet saat ScandinavianOutoodoorStore.com-verkkokaupasta ja Partiovarusteen myymälöistä. Kauppojen tuotto menee partiotyön hyväksi.


!aoppleh no n lla

nimi Inka Kekäläinen lippukunta, piiri Merimetsot,

ilma

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

ikä 17

M aa

sijainti Simmozheim, kylä EteläSaksassa, Baden-Wüttenbergin osavaltiossa, 38 km Stuttgartista länteen mitä tekee Vaihto-oppilasvuotta viettämässä, tutustumassa saksalaiseen kulttuuriin ja oppimassa saksankieltä mikä innosti lähtemään Uudet kokemukset ja seikkailut

sää Keväinen, lumet lähes sulaneet pois, krookukset pilkottavat ja aurinko alkaa lämmittää mukavasti

maisemat Oman huoneen ikkunasta näkee peltoa ja vieressä kohoaa Nordschwarzwaldin kukkulat metsineen

Kolmen orkesterin

pannarivirtuoosi Saksassa Anita Nacea

Sarasteelta lähdin vierailupäivän viimeisellä bussilla, kotona olin yhdeksältä illalla ja aamulla piti olla viideltä lentokentällä. Välissä piti pestä pyykit, pakata matkalaukku ja nukkua pois reilu viikon aikana kertyneet univelat. Yhtälö kuulosti aivan mahdottomalta, mutta jotenkin onnistuin tekemään sen, sillä täällä sitä nyt ollaan. Saksassa asustelusta tulee kohta täyteen seitsemän kuukautta ja vielä neljä on edessäpäin. Syksyllä ennen koulun alkua ehdin käymään Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa. Tuleviin matkasuunnitelmiin kuuluu muun muassa München, Berlin, Heidelberg, Strasbourg, Ostseeküste ja Europapark. Matkustelun ohella pitää myös koulussa käydä. Koulupäivät eivät ole sen pidempiä kuin Suomessakaan, mutta aamuisin joudun

heräämään jo 5.45. Puolenkaan vuoden jälkeen, en ole tottunut tähän aivan liian aikaiseen herätykseen. Suomessa vasta seitsemältä soivat herätykset tulevat olemaan jotain aivan luksusta! Englannin, saksan ja liikunnan tuntien lisäksi muut kouluaineeni sain valita itse. Luen täällä muun muassa pitkää matikkaa, fysiikkaa ja biologiaa. Opinto-ohjaajani laittoi minulle myös kemiaa ja tunki minut matikka+-ryhmään. – Ne ovat enemmän sinun aineitasi kuin kuvaamataito ja atk, hän sanoi. Johtopäätös taisi perustua suomalaisen koulun hyvään maineeseen, sillä alkuviikkoina lähes joka tunti opettajat puhuivat PISA-tutkimuksista ja kuinka suomalaiset ovat pärjänneet niissä hyvin sekä ylistivät

suomalaista koulua. Partioon en ole täällä itseäni mukaan saanut. Mutta ettei tällaiselle, joidenkin kavereiden kesken ikiliikkujalle, kävisi aika pitkäksi, olen saanut itseni mukaan jo kolmeen eri orkesteriin. Soittamisen ja lenkkeilyn ohella on minulle jäänyt tavallista enemmän aikaa leipomiseen. En olisi voinut kuvitella, että niinkin yksinkertaisesta reseptistä kuin pannukakku, voisi tulla mieletön hitti. Gast-siskoni kavereineen rakastui heti ja kaikki ovat kyselleet reseptiä tämän ”maailman parhaan” pannukakun tekoon. Kaiken tekemisen ansiosta aika on kulunut täällä vietävän nopeasti ja ilokseni kieli sujuu jo sulavasti ja kavereita on löytynyt, joten nyt vain nautitaan viimeisistä kuukausista täällä.

2/2013

43


44

2/2013


Kolu mni

ttaminen on helppoa! Partioelämää

yliopistossa’13 Ilona Seppälä

Veera Seppälä

maailman ensi-ilta

Aloitin syksyllä opiskelun yliopistossa ja tutustuin samalla kehuttuun ilmiöön nimeltä ainejärjestötoiminta. Kivaahan se on – sitä ei käy kiistäminen – mutta myös jotenkin kovin tuttua. Seuraavassa muutamia havainnollistavia esimerkkejä. Ainejärjestössä voidaan esimerkiksi järjestää kokouksia, joissa syödään yhdessä nyyttäriperiaatteella, pelataan pelejä tai pidetään muuten vain hauskaa. Järjestön kanssa voi lähteä selviytymään viikonlopusta mökille ilman juoksevaa vettä

kaikkea jo yhdeksänvuotiaasta lähtien – tosin sillä pienellä erolla, että meillä kaikenlainen hauskanpito onnistuu (tämänkin numeron teemaan sopivasti) aina ihan vesilinjalla. Meillä kyllä onneksemme muistetaan, kenen kanssa tuli tanssittua ne leiridiskon viimeiset hitaat. Ymmärrän järjestötoiminnan koukuttavuuden, mutta samalla suren sitä, ettei kaikkia siitä hullaantuneita laitettu jo lapsina partioon.

tai muita mukavuuksia. Talvella voidaan mennä vaikka pulkkamäkeen tai kokeilla yhdessä jotain uutta extreme-lajia. Univormuna toimivat haalarit, joihin pukeudutaan koolla ollessa ja ommellaan sormet hellinä erilaisia merkkejä jokaisen merkittävän suorituksen tai tapahtuman jälkeen. Sokerina pohjalla on vielä mahdollisuus toimia hallituksessa tai osallistua vaikkapa järjestölehden toimittamiseen. Jonkin aikaa eri mahdollisuuksia sivusta seurattuani ymmärsin tehneeni itse tätä

syyskuussa 2013 katso esiintyjät: partiopop.fi

itte ess a mie lipi teitäsi arv ost eta an oso ww w.part io.f i/pa rtio -leh ti

Helsinki! Tampere! 7.9. ilmoittaudu 8.9.

Turku! 14.9.

lukijapaneeliin! Ilmoittaudu lukijapaneeliin ja auta meitä kehittämään Partio-lehteä entistä paremmaksi. Paneelin jäsenet saavat jokaisen numeron jälkeen vastattavaksi sähköisen kyselylomakkeen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan lippu syksyn Partio POP´13 -konserttiin.

’13

maailman ensi-ilta

syyskuussa 2013 katso esiintyjät: partiopop.fi

Helsinki!

2/2013

Turku! 45 14.9.


Parti oarje n

sankari

ttaminen on helppoa!

Avunantoa

merellä Halikon Sinisten lippukunnanjohtaja Miika Söderström, 40, harrastaa partion lisäksi vapaaehtoista meripelastusta. Hänen mukaansa harrastuksilla on paljon yhteistä.

Ilona Seppälä

Sanna Lehtonen

Mikä meripelastustoiminnassa kiehtoo? – Aika lailla samat pääperiaatteet kuin partiossa: luonto (meri), kaverit, yhdessä tekeminen, sosiaalisuus ja toisten auttaminen.

paikkakunnalle opiskelemaan en jostain syystä hakeutunut meripartioon vaan etsin vastaavan merellisen harrastuksen, joka oli vapaaehtoinen meripelastus.

Millaista toiminta käytännössä on? – Meripelastusta voi verrata vapaapalokuntatoimintaan. Toimimme veneilykaudella saaristomerellä suorittaen viranomaisten tukena meille annettuja avustus-, etsintäja meripelastustehtäviä. Lisäksi käytössä olevan kaluston mukaan mahdollisia ovat esimerkiksi sairaankuljetus, uponneiden nosto tai palontorjuntatehtävät.

Millaisia ominaisuuksia meripelastaja tarvitsee? – Rauhallisuus on tärkein ominaisuus. Harrastuksen aloittamiseen ei tarvita mitään erityisominaisuuksia. Voin suositella sitä ilomielin.

Mistä lähtien olet tehnyt meripelastusta? – Harrastin lapsuudessa aktiivisesti meripartiota ja veneilyä. Muuttaessani toiselle

46

2/2013

Millainen meripelastusmuisto on jäänyt parhaiten mieleen? – Kerran avustimme venekunnan myrskyn keskeltä suojasatamaan. Perhe, jolla oli aivan pieni sylilapsi, oli vuokrannut ison moottoriveneen. Merellä tuuli oli äkisti

noussut ja aallot löivät veneen keulasta avoimesta luukusta sisään. Hinasimme lopulta veneen lähimmän saaren rantaan suojaan. Tämä on jäänyt mieleen siksi, että vastaavia näkee yhä enemmän lähes joka veneilykausi. Veneet suurenevat, mutta perusveneilytaidot vähenevät. Miten meripelastusharrastus linkittyy muuhun elämääsi? – Partio ja meripelastus linkittyvät toisiinsa vahvasti: muun muassa ensi kesänä olemme Satahangalla meripelastusaluksilla partiohuivit kaulassa!


Iltan

uotio lla

!aoppleh no ne

Elämän veden

lähteellä Maria Lehtovaara, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, partiotyö

On vartiomme kesävaelluksen kolmas päivä. Helle jatkuu, ja vesi loppuu kesken avotunturin ylitystä. Juke kaataa viimeiset vesitipat hikiselle otsalleen. Oskari suuttuu ja miltei lyö Jukea. Aluksi kiroilemme niin, että tunturi raikuu. Lopulta lakkaamme puhumasta ja vartio etenee hiljaisempana kuin koskaan. Juke löytää lätäkön. Tovin lammikkoa tuijotettuamme huomaamme pohjahiekan seasta pulpahtelevan vettä. Lähde! Me pelastumme. Saamme juoda raikasta vettä. Pysähdymme tauolle lähteen luo ja puhumme, kuinka veden tärkeyden huomaa vasta sen loppuessa. Teemme listaa, mihin vettä tarvitaan: puhdistamiseen, kasteluun, hauskanpitoon, janoon, sammuttamiseen. Filosofi-Oskari pohtii, kuinka vesi on kaiken elämän alku. Ilman vettä ei

Lisa Nyman

elämää olisi alkanut syntyä. Ihminenkin aloittaa elämänsä lilluen ensimmäiset kuukaudet vedessä. Vartionjohtaja nostaa vettä kouraansa ja valuttaa sitä hitaasti. Hän näyttää niin hartaalta. Muistamme kaikki, kuinka vettä käytetään kasteessakin. – Minut kastettiin riparilla. Pappi puhui, kuinka kristityt ovat vesileimalla merkittyjä. Olikohan niin, että Raamatussa Jeesuskin puhuu olevansa lähde tai elämän vesi, vartionjohtaja aprikoi. Oskari ilmoittaa, että Jeesus on elämän leipä eikä vesi. Vartionjohtaja ja Oskari saavat melkein riidan aikaiseksi, joten Juke kaivaa kännyn esiin ja ilmoittaa käyttävänsä akkuansa asian selvittämiseen. Juke googlettaa sanat ”Jeesus elämän vesi”. Tulos on liuta tekstejä Raamatusta, mutta

vartionjohtajan ja Oskarin riitaan ei tule suoraa ratkaisua. Ilmestyskirjan tekstissä, josta vartionjohtaja ja Oskari jatkavat pohdintojaan, elämän veden lähteestä sanotaan näin: Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. Olen kiitollinen siitä, että törmäsimme kirjaimelliseen elämän veden lähteeseen. Ainakin vartioomme tuli taas elämää, kun saimme juoda lähdevettä.

Iltanuotiolla-palsta ojentaa ajatuksia ja tarinoita käytettäväksi esimerkiksi koloiltojen iltahartaushetkissä tai muissa leppoisissa tuokioissa. Tarinankertojat edustavat eri uskontokuntia ja elämänkatsomuksia. 2/2013

47


Kevätuutta!

Tiesitkö, että ScandinavianOutdoorStore.com on partiolaisten omistama verkkokauppa? Sen omistaa Partiovaruste Oy, jolla on lisäksi myymälät Tampereella, Turussa, Raisiossa, Salossa, Porissa, Helsingissä ja Vantaalla. Yrityksemme tukee vuosittain erittäin merkittävällä summalla lapsi- ja nuorisotyötä, partiotoimintaa.

54,90

Se aito ja oikea Kånken kestää äidiltä tyttärelle. Kaksikymmentä eri väriä. (69,-)

Kaikki partiotuotteet saat myös verkkokaupastamme. Sudenpentupaita 15,Partiohuivi alkaen 6 ,Vene- eli Jollalakki 24,Väiski 9,-

170 ,-

155,-

150,Fjällräven Kånken

Päivitä partioasusi ennen kevään paraatia!

Marmot superkevyt kuoritakki

Helppo pakata mukaan metsään! Naisille Crystalline kuvan turkoosin lisäksi mustana, miesten Mica oranssina tai mustana.

ILLA?

KESÄTÖITÄ VA

FiveFingers Komodosport LS Lundhags Authenticreisitaskuhousu

Joustopaneelien ansiosta mukavat päällä, mutta kestävät silti rajumpaakin käyttöä! Naisille musta, punainen ja vihreä. Miehille musta, sininen ja vihreä.

Tarvitsemme kesäksi myymälöihimme reippaita myyjiä. Mikäli outdoor on sydäntäsi lähellä ja koet olevasi asiakaspalvelija, ota yhteyttä myymälävastaaviimme. Myymälämme sijaitsevat Helsingissä, Porissa, Raisiossa, Salossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.partiovaruste.fi/toihin-meille. Tule töihin partiolaisten omaan kauppaan!

Naisille raju pinkki paljasjalkakenkä kesän juoksuihin! Miehille väreinä musta-vihreä ja sini-vihreä.

Jäsenkortilla

-10% äkin alennusta näist* a! st oi n hin

*Alennus ei koske partiovarusteita, kuten partiomerkkejä ja –pukuja.

Käytä hyväksesi koko valikoima verkossa:

www.ScandinavianOutdoorStore.com

Tampere - Turku - Raisio - Salo - Pori

Forum - Tammisto

Partio 2/13  

Kevään toinen Partio-lehti sukeltaa vuoden 2013 ohjelmapainotuksen innoittamana villeihin vesiin. 48-sivuisen nuorten numeron reportaasit vi...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you