Partio-lehti 2 2022 by Suomen Partiolaiset / Partio-lehti

2022

”En olisi tässä

ilman partiotaustaani” ALEXANDER VON FLIT TNER JA MAURI DE MEULDER PURJEHTIVAT MAAPALLON YMPÄRI

POLKU PARTIO JOHTAJAKSI KULJETAAN YHDESSÄ

KAIKKIEN AIKOJEN LEIRIKESÄ Tutustu riippumattoretkeilyyn Testaa, millainen leirille lähtijä olet Vinkit parhaaseen Kajo-kokemukseen

SEIKKAILU ALKAA TÄSTÄ. Partiolaisten jäsenalennus

-10%

*) Ei koske partiotuotteita.

myös alennetuista tuotteista*

MYYMÄLÄT:

HELSINKI FORUM

SCANDINAVIANOUTDOOR.FI VANTAA TAMMISTO

RAISIO KUNINKOJA

PORI PUUVILLA

SALO

TAMPERE RATINA

PIRKKALA VESKA

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n jäsenlehti

PÄÄKIRJOITUS

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Satu Salo-Jouppila TOIMITUSKUNTA Joosef Abokther Emma Heimonen Jarmo Heinonen Jenna Hepoaho Miriam Luotsila Meeri Rasivirta Lotta Sumioinen Henri Tammi Veera Tuominen Marikki Virtanen Lotta Yli-Hukkala-Siira

EMMA LAHTINEN

TOIMITUSSIHTEERI Elina Kamppari Teija Alaraappana GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Eeva Helle, eeva.helle@partio.fi JULKAISIJA Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö, jonka toiminnassa on vuosittain mukana yli 65 000 jäsentä. partio.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Partio-lehti / Suomen Partiolaiset Töölönkatu 55, 00250 Helsinki puh. (09) 886 51 111 partio-lehti@partio.fi partio.fi/partio-lehti ILMESTYMISAIKATAULU 2022 2 23.5. (19.4.) 3 19.9. (15.8.) 4 28.11. (24.10.) Ilmoitusaineiston viimeinen sisäänjättöpäivä suluissa. Partio-lehden toimitus ei vastaa sille tilaamatta lähetetyistä jutuista tai kuvituksista. TILAUKSET JA OSOITEASIAT Osoitteenmuutokset tehdään itse partion asiointipalveluun: asiointipalvelu.partio.fi palvelu@partio.fi ILMOITUSMARKKINOINTI

TJM-Systems Oy, Sari Aarnio puh. 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi

PAINOPAIKKA:

PunaMusta ISSN 0556-3488 Levikki 40 451 (LT/2020)

ILJ

ÖMÄRK

HIILIN E

ISTÖME

RAALI PAIN UT

E UOT OT

R PÄ

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

PARTIOLAISTEN MÄÄRÄ ON PYSYNYT SAMANA MYÖS KORONA-AIKANA

uhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla vietettiin partioviikkoa. Monet laittoivat partiohuivin kaulaan kouluun tai työpaikalle. Osa taas kertoi harrastuksestaan sosiaalisessa mediassa jakamalla kuvia ja osallistumalla Partiolaisten monet puolet -kampanjaan. Partio näkyi parin vuoden jälkeen myös kaupunkien ja kylien keskustoissa. Ja osuipa partioviikon alkuun myös puolen Suomen talvileiri Hile, josta pääsemme lukemaan tästä lehdestä. Näin kahden koronavuoden jälkeen sillä on iso merkitys, että pääsemme taas näkemään toisiamme myös isommissa tapahtumissa. Partiossa on vuosittain mukana noin 65 000 lasta, nuorta ja aikuista. Partiolaisten määrä on pysynyt samana myös koronaepidemian aikana. Uusia liittyneitä jäseniä oli viime vuonna 12 600, mikä on vain hiukan vähemmän kuin ennen koronaa. Partio on jatkunut myös poikkeuksellisissa oloissa. Ryhmien viikkotoiminta on siirtynyt ulos. Viime syksynä 75 prosenttia lippukunnista piti viikkotoimintaa ulkona. Partion vahvuus on se, että moni asia sujuu myös ulkona ja siellä toimiminen on tärkeä osa toimintaa jo itsessään. Korona-aika on tuonut tullessaan myös sellaisia hyviä asioita, joita kannattaa tehdä jatkossakin partiossa. Ulkona toimiminen ja tarkkuus hygienian kanssa ovat ainakin sellaisia. Myös etäkokoukset voivat mahdollistaa kauempana asuvan jäsenen osallistumisen lippukunnan toimintaan. Mitä muuta hyvää sinä keksit? Satu

Ole valmis. Kotimaiset ekologiset astiat & selviytymisvälineet

Junior setti UUTUUS!

WWW.LINA.FI

Pienimmille ja isommille seikkailijoille!

VERKKOKAUPASTA https://kupilka.fi KEVYT JA NOPEASTI KUIVUVA REISSUPYYHE

ALEKSANTERINKATU 28, TAMPERE

suomalainen kaipaa luontoon. erämessuilla muun muassa: • • • • •

Outdoor expertti Johan Skullman Olli Aulio, Suomen myydyimmän retkeilyteoksen, Suuren Retkeilykirjan kirjoittaja Telttasaunoja ja packraftejä Maastopyörien testirata ja pyöräreittejä Retkeilijän villiyrtit

Juontajana Mikko ”Peltsi” Peltola.

Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto

KOHTI UUSIA www.erämessut.fi PA RTI O - L E H TI

seikkailuja.

Osta liput edullisemmin verkosta!

2 3

PÄÄKIRJOITUS

AINA KARTALLA Ajankohtaiset partiouutiset

HU ( I ) VIN VUOKSI

2022

SISÄLLYS

10 KERRAN PARTIOLAINEN Alexander von Flittner ja Mauri De Meulder purjehtivat maapallon ympäri 14 ILMIÖ Kieli ei ole este partioharrastukselle 17 PARTIOPANEELI 18 VARUSTENURKKA Riippumatot kasvattavat suosiotaan 20 BUSSILLA POHJOIS - SUOMEN KANSALLISPUISTOIHIN 23 NÄIN MEILLÄ Lippukunta valmistautuu suurleirille 24 5 VINKKIÄ KAJOLLE 25 PUOLEN SUOMEN TALVILEIRI 28 POLKU PARTIOJOHTAJAKSI 31 TESTAA, MILLAINEN LEIRILLE LÄHTIJÄ OLET

VARUSTENURKKA

TIETOPAKET TI RIIPPUMATON HANKINTAAN

32 PÄÄMINISTERILLE LUOVUTETTIIN ILMASTOREPPU

35 KOLUMNI

ILMIÖ

36 ÄRTYMYS JA VÄSYMYS VAELLUKSELLA

MITEN TOIMINTA ONNISTUU, KUN LIPPUKUNNASSA PUHUTAAN USEAMPAA ERI KIELTÄ?

37 PARTIOARJEN SANKARI Hanna Kiuru 38 OLE VALMIS - SARJAKUVA 39 ILTANUOTIOLLA

TESTI MILLAINEN LEIRILLE LÄHTIJÄ OLET

25 PUOLEN SUOMEN TALVILEIRI HILE KANSI KUVA Joosef Abokther

AINA KARTALLA SATU SALO - JOUPPILA

A J A N K O H TA I S E T PA RT I O U U T I S E T

KOONNUT: Elina Kamppari

IIRIS SOMERVUORI JA JORI TORKKILA OVAT VUODEN TOIMIVAT PARTIOJOHTAJAT

uoden 2022 Toimiva partiojohtaja -apurahat on myönnetty Iiris Somervuorelle Kirkkonummen Metsänkävijöistä ja Jori Torkkilalle Turun Metsänkävijöistä. Apurahat jakaa Partiosäätiö. Lapsesta asti partiossa kasvaneella Jori Torkkilalla, 26, on kokemusta monista vastuutehtävistä lippukunnassaan sekä partiojohtajakouluttajana. Lippukunnanjohtajana toimiessaan Torkkila on onnistunut kolmessa haasteellisessa osa-alueessa: kasvattamaan lippukunnan jäsenmäärää, rekrytoimaan uusia

vapaaehtoisia sekä innostamaan nuoria vastuullisiin tehtäviin. Torkkila on hyvä kuuntelemaan johdettaviaan herkällä korvalla. – Olen omasta mielestäni hyvä mukautumaan ryhmän taitotasoon, tekemään ohjelmasta juuri kohderyhmälle sopivaa. Yritän saada kaikki innostumaan asiasta niin, että heille syttyy itselleen into viedä oma osuutensa parhaalla tavalla maaliin, kertoo Torkkila. Iiris Somervuori, 28, on toiminut partiossa aktiivisesti 13-vuotiaasta asti. Partiojohtajan lukuisten vapaaehtoistehtävien joukosta teemoina

esiin nousevat nuorten osallisuus, kestävä kehitys ja kansainvälinen yhteistyö. Somervuori on pyrkinyt vahvistamaan nuorten partio-ohjelman toteutumista 18–22-vuotiaiden vaeltajatoimintaa lippukunnassaan ja partiopiirissään kehittäen. - Olen esimerkillä johtaja, joka näyttää mitä ollaan tekemässä ja laittaa myös itsensä likoon. En pelkää epäonnistumista, vaan osaan nauraa itselleni. Huumori onkin tärkeä osa johtamistani ja ryhmässä tekemistä, sillä väsyneenäkin jaksaa vielä painaa, jos samalla on hauskaa, kuvaa Somervuori.

Sinustako PartioKamu? Lippukunnat voivat ottaa käyttöön uuden pestin, PartioKamun. PartioKamu on samoajaikäinen tai siitä vanhempi, joka toimii kaverina erityistä tukea tarvitsevalle partiolaiselle. PartioKamu helpottaa toimintaan osallistumista ja mahdollistaa asioita, jotka eivät välttämättä muuten onnistuisi. Kiinnostaisiko sinua alkaa PartioKamuksi? PARTIO.FI/UUSI-LIPPUKUNTAPESTI-PARTIOKAMU 6

PA RTI O - L E H TI

MIKKO - PEKKA KARLIN

REET TA PAKKALA

INSTASSA ILAHDUTTAA

Tervetuloa vierailemaan Kajolla

PARTIOMUSEO 60 VUOTTA – TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

Finnjamboree Kajon vierailupäivä järjestetään tiistaina 19.7. klo 10–17. Perheet, sukulaiset, ystävät, tuttavat, kummit ja kaikki muut suurleiristä kiinnostuneet voivat osallistua vierailupäivään ja saada maistiaisen suurleirin tunnelmasta, äänistä, metsäisestä maastosta, telttakylistä ja ihmisistä. Vierailupäivän lippukauppa on nyt auki!

Turussa toimiva Partiomuseo täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Museon tarkoituksena on kerätä suomalaisen partioliikkeen menneisyyttä ja nykyisyyttä valaisevaa esineistöä, kuva- ja asiakirja-aineistoa sekä säilyttää sitä. Lippukunnat ja ryhmät ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan museoon!

KAJO2022.FI/ VIERAILUPAIVA

@haukkavuorenhaltiat Partioviikon päätteeksi seikkailijajoukkue Nallekarkit kävi Linlossa harjoittelemassa retkeilytaitoja. Parasta oli koirien leikkiminen sekä hyvä ruoka #haukkavuorenhaltiat #partioscout #partiokuuluukaikille

PARTIOSCOUT Lisää partiokuvia löydät Instagramista tunnisteella #partioscout. Aihetunnisteella on jaettu jo yli 100 000 kuvaa! Muista tägätä myös omat partiokuvasi!

PARTIO.FI/PARTIOMUSEO

Kultaisen tonttumerkin saajat Viime lehdestä oli inhimillisen erehdyksen vuoksi jäänyt puuttumaan osa Kultaisen tonttumerkin saajista (100 kalenteria myynyttä). Tässä puuttuneet nimet. Pahoittelemme tapahtunutta ja onnittelemme merkin saajia!

Lapin Partiolaiset ry Lucas Ylitalo Lapin Samoilijat ry Pohjanmaan Partiolaiset ry Helo Saara Vaasan Partiotytöt ry Uudenmaan Partiopiiri ry Hourunranta Emma Rajamäen Metsänkävijät ry

Hämeen Partiopiiri Haataja Inga-Maari Joenmaa Lempi Anttila Henrik Aittolahti Fanny Syrjä Viivi Heinonen Henna-Maija Molkkari Sonja Peltomaa Lumi Niemi Aleksi Niemi Niko Ukkonen Riina Peltonen Teemu Pohjola Luukas

Harjusiskot ry Hämeenkyrön Hälläpyörät ry Ikaalisten Korpi-Kotkat ry Kuhmoisten Korpisudet ry Kärkölän Kärpät ry Liekkitytöt ry Orimattilan Samoilijat ry Pirkkalan Pirkot ry Pirkkalan Sotkapojat ry Pirkkalan Sotkapojat ry Riihimäen Erätytöt ry Messukylän Metsäpojat ry Kostian Kahlaajat ry

TIESITKÖ?

...että Partioviikko näkyi vahvasti sosiaalisessa mediassa. Viikon aikana #partioscout -tunnistetta käytettiin yli 650 julkisessa Instagram-postauksessa. Suomen Partiolaisten ja piirien kanavissa julkaistut Partioviikon postaukset tavoittivat yli 100 000 silmäparia! 2/2022

HU(I)VIN VUOKSI Tällä palstalla jaamme parhaat niksit, katsomme tulevaan tai kerromme oikeastaan mitä vain, huvin vuoksi.

TEKSTI: Miriam Luotsila KUVAT: Meeri Rasivirta

PARTIOLAINEN VASTAA

VASTAUKSIA KINKKISIIN PARTIOKYSYMYKSIIN

Kuulin, että Suomen Partiolaiset täyttää 50 vuotta. Eikö partiolaisia olekaan ollut Suomessa jo yli sataa vuotta?

Partio saapui Ruotsin kautta Suomeen ensikerran vuonna 1910 ja ensimmäiset partioleirit järjestettiin jo heti vuonna 1911. Kuitenkin Keisari Nikolai II kielsi partiotoiminnan, sillä hän pelkäsi, että liikkeen suojissa tapahtuisi salaista sotilastoimintaa. Partiolaiset eivät antaneet periksi, vaan jatkoivat toimintaa salassa. Suomen itsenäistyttyä tuli partiosta hyvin suosittu harrastus. Silloin alettiin luomaan uusia lippukuntia ja samalla myös erilaisia partioliittoja. Näitä partioliittoja muodostui tässä vaiheessa jopa kahdeksan. Toinen maailmansota lähensi näitä kahdeksaa partioliittoa ja lopulta kahdeksasta partioliitosta tuli kaksi kattojärjestöä, Suomen Partiopoikajärjestö ja Suomen Partiotyttöjärjestö, joiden sisällä partioliitot vielä toimivat. Suomen Partiotyttöjärjestö ja Suomen Partiopoikajärjestö alkoivat pohtia mahdollisuutta yhteiseen järjestöön ja niin vuonna 1972 perustettiin Suomen Partiolaiset (SP), jonka jäseniksi molemmat järjestöt liittyivät. Lähde: www.partio.fi

Mistä tarpojaikäkauden nimi tulee?

Mikä Partioon liittyvä asia askarruttaa mieltäsi? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen partio-lehti@partio.fi ja laita viestin aiheeksi ”Partiolainen vastaa”. Saatamme vastata kysymykseesi seuraavassa lehdessä!

Tarpoja-ikäkauden (12–15 v.) nimi tulee tarpoaverbistä, joka tarkoittaa liikkumista jalkaisin esimerkiksi metsässä tai maastossa. Vaikka tarpominen saattaa kuulostaa raskaalta, se on kuitenkin aktiivista etenemistä reippaasti niin, ettei pienet esteet ole haitaksi. Juuri niin kuin partiolainen usein etenee. Tarpoessa tärkeintä on liike ja päämäärä, halutaan päästä johonkin leiripaikalle, mäen päälle tai vaikka kololle. Nämä asiat osaltaan kuvaavat tarpojaohjelmaa ja sen toteuttamista: reippaasti ja kohti päämäärää. Lähde: partio-ohjelma.fi

MITEN OLEMME ONNISTUNEET? MIKÄ INNOSTI? MIKÄ ÄRSYT TI? Palautetta Partio-lehdestä pääset antamaan osoitteessa partio.fi/partio-lehti tai laittamalla sähköpostia partio-lehti@partio.fi. 8

PA RTI O - L E H TI

SUDOKU PALAUTETTA

TEHTÄVÄ Emma Heimonen

LEHDESTÄ PALAUTET TA PARTIO - LEHDEN NUMEROSTA 1/2022

Bussilla kansallispuistoon -juttu oli selkeä, hyvä ja tosi hyödyllinen. Varmaan innosti muitakin lähtemään metsään myös partion ulkopuolella! Kaipaisin lisää kuvauksia pt-kisoista. Erityisesti jutut entisistä partiolaisista ovat kiinnostavaa luettavaa. Olisi kiva, jos Partio-lehdessä olisi useammin jonkinlainen testi, koska ne ovat kivoja ja niitä tehdään aina koko perheen kanssa. Vinkkejä ja kokemuksia eri lippukunnilta, sillä niistä saa parhaiten poimittua oman lippukunnan käyttöön uusia ideoita.

SARJIS PIIRROS Jarmo Heinonen

2/2022

KERRAN PARTIOLAINEN

TEKSTI: Sanna Kekki KUVAT: Joosef Abokther

KERRAN ELÄMÄSSÄ Meripartiolaiset Alexander von Flittner ja Mauri De Meulder ovat osa tiimiä, joka purjehtii Ocean Globe Race -kisassa maapallon ympäri. Pohjan unelmalleen he loivat partiossa.

lexander von Flittnerin, 26, ensimmäiset muistot ovat purjeveneestä. Meren äärellä Helsingin Lauttasaaressa kasvanut von Flittner kertoo, että hänellä oli neljä–viisivuotiaana oma kipparin pilli ja huuliharppu, jota hän soitteli kannella. Meren äärettömyys tuntui jo tuolloin jännittävältä. – Minut otettiin mukaan merille

vauvasta saakka. Syöttötuolini oli kiinnitetty Skandi 52 -veneen takakannelle valjailla, von Flittner sanoo. Intohimoisesti vesillä liikkunut isä kannusti poikaansa liittymään partioon heti, kun alakoulu alkoi. Meripartio oli purjehdusta rakastavalle perheelle selvä valinta. Lippukunnaksi valikoitui kotipaikkakunnan Sjöscoutkåren Seaboys. – Lippukuntamme toimi kouluni

Alexander von Flittner (vas.) ja Mauri De Meulder uskovat, että maailmanympäripurjehdus tuottaa pinon tarinoita kerrottavaksi. – Lisäksi olemme puhuneet, että teemme veneeseen kirjaston. Jokainen tuo yhden kirjan.

Vielä telakalla olevalla Gallana-veneellä taitetaan syksyllä 2023 starttaava Ocean Globe Race.

SÄÄTIEDOT TULEVAT FAKSILLA JA PURJEET TEHDÄÄN 1970-LUVUN MATERIAALEISTA. vieressä. Partiossa vierähti koko nuoruus. Olen yhä mukana, mutta en enää viikoittain. Partio tarjosi von Flittnerille monia unohtumattomia kokemuksia. Mieleen ovat jääneet erityisesti kesäpurjehdukset, joita tehtiin muun muassa Suomenlahden saaristossa. Myös Itämeren poikki itään ja länteen purjehdittiin paljon. Syyt, jotka koukuttivat merielämään, ovat yhä samat kuin nuorempana. – Purjehtiminen on täydellistä arjesta irtautumista, koska veneessä ei voi tehdä muuta kuin keskittyä hetkeen. Häiriötekijöitä ei juuri ole. Partiossa ja purjehtimisessa on monia yhtäläisyyksiä. Kumpikin opettaa yhteistyötä ja muiden kunnioittamista. Omalla toiminnalla on näkyvää vaikutusta esimerkiksi viihtyisyyteen ja siisteyteen. Muiden arvostaminen korostuu, kun kaikki tähtäävät arjen sujumiseen pienessä tilassa, kuten veneessä tai teltassa.

VANHAN AJAN TYYLILLÄ Syyskuussa 2023 taidoilla on entistä enemmän tilausta. Tällöin von Flittner ja muu kolmetoistahenkinen miehistö aloittavat Tapio Lehtisen tiimissä Ocean Globe Race -kilpailun, jossa purjehditaan 12

PA RTI O - L E H TI

maapallon ympäri. Kilpailu kestää kahdeksan kuukautta ja rannassa käydään kolmesti. Lähtö on Ranskasta tai IsostaBritanniasta, josta lähdetään kohti Etelä-Afrikkaa. Merkittävän kisasta tekee se, että siinä ei käytetä nykytekniikkaa, vaan matkaa taitetaan merikarttojen ja sekstantin avulla ilman tutkia. Säätiedot tulevat faksilla ja purjeet tehdään 1970-luvun materiaaleista. Tämä on von Flittneristä hienoa. – Näin korostuvat taidot, eikä se, kenellä on mahdollisuus ostaa hulppeita laitteita. Kilpailu tuo takaisin vanhan ajan purjehduskulttuuria, purjeentekijänä työskentelevä von Flittner avaa. Kilpailu ei vielä jännitä, vaan viikot kuluvat töissä käymisen lisäksi muihin miehistöön valittuihin tutustuessa ja peruskuntoa nostaessa. Von Flittnerin isä menehtyi vuosi sitten. Hän sanoo samankaltaisen purjehduksen olleen aina isänsä unelma. – Tämä jäi faijalta tekemättä, joten teen sen hänen puolestaan. Tällainen tilaisuus tulee vastaan kerran elämässä.

KOHTI VOIT TOA Samaa mieltä on Mauri De Meulder, 25, joka on niin ikään liikkunut aina vesillä. Ensimmäisen kerran Raumalla kasvanut De Meulder oli purjeveneessä kummiensa kanssa viisivuotiaana. Toden teolla purjehtiminen alkoi, kun De Meulder liittyi meripartiolippukunta Myrskypoikiin. Ensimmäisen matkapurjehduksensa hän teki

Mauri De Meulder (vas.) ja Alexander von Flittner ovat molemmat kokeneita purjehtijoita.

kymmenvuotiaana. Lapsuus ja nuoruus kuluivat saaristossa. – En olisi tässä ilman partiotaustaani. Partio on opettanut, miten puhalletaan yhteen hiileen ja toimitaan veneessä. Lisäksi se on korostanut luonnon ja ympäristön kunnioittamista, De Meulder sanoo. De Meulder toteaa, että halu päästä kisaamaan on jo kova. Muiden kanssa on keskusteltu, että voittoa lähdetään hakemaan tosissaan. Mahdollisuudet ovat hyvät. Mukana on 30 venekuntaa, joista osa vasta kokoaa tiimiään. Suomalaiset ovat purjehtineet keskenään jo muutaman vuoden. – Tunnemme toisemme ja tiedämme, kuinka toimimme. Se on plussaa. Myös partiossa opittu aina valmiina -asenne on tarpeen. De Meulder korostaa, että merillä voi aina tapahtua jotain yllättävää. Haasteista selvitään kuitenkin yhdessä. De Meulder naurahtaa, että ei luultavasti vielä täysin edes hahmota, miten suuresta ja ainutlaatuisesta seikkailusta on kysymys. – Sen ymmärtää sataprosenttisesti vasta sitten, kun on merillä ja katsoo horisonttiin. Se on kuitenkin selvää, että tulossa on ikimuistoinen kisa.

KAHDEKSAN KUUKAUDEN KOITOS Ocean Globe Race pohjaa purjehduskilpailuun, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973. Kilpailu kestää kahdeksan kuukautta ja rannassa käydään kolmesti. Lähtö on Ranskasta tai Isosta-Britanniasta syyskuussa 2023. Tapio Lehtisen tiimissä kisaa 13 henkilöä, joista neljällä on partiotausta. Hakijoita oli noin sata. Vene on Swan 55 (S&S) ja nimeltään Galiana. Se on rakennettu 1970luvun alkupuolella. Veneen pituus on 55 jalkaa eli noin 17 metriä.

PARTIO ON OPETTANUT, MITEN PUHALLETAAN YHTEEN HIILEEN JA TOIMITAAN VENEESSÄ. 2/2022

ILMIÖ

TEKSTI: Pauliina Petrell PIIRROS: Meeri Rasivirta

TIESITKÖ? Viime vuonna partioon liittyneistä 7 prosenttia puhui kotikielenään jotain muuta kuin kuin suomea, ruotsia tai saamenkieliä.

KIELI EI OLE ESTE PARTIOHARRASTUKSELLE Olarin Eräkotkien toiminnassa Espoossa käytetään kahta kieltä, suomea ja englantia. Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt -lippukunnassa kuuluu suomen lisäksi venäjä. Monikielisyys on tuonut toimintaan haasteita, mutta myös rutkasti onnistumisia.

PA RTI O - L E H TI

larin Eräkotkat - Wild Eagles ry on kaksikielinen lippukunta – sen kertoo jo nimikin. Lippukunnan tapahtumissa ohjeistukset tulevat aina peräkkäin kahdella kielellä, jolloin jokaisella on mahdollisuus ymmärtää, mitä seuraavaksi on ohjelmassa. Timo Muttonen, 60, partionimeltään Mudi, kertoo kaikkien tulevan oikein hyvin toimeen keskenään, vaikka yhteisen kielen taito olisi heikompi. - Toistaiseksi ainoa paikka, jossa puhutaan pelkästään suomea, on lippukunnan hallitus, kertoo Muttonen. Joensuun Eräsisseistä ja Karjalan Tytöistä tuleva Anne Kekkonen, 31, kertoo heidän lippukunnassaan puhuttavan venäjää, mutta toiminta on tällä hetkellä pääasiassa suomeksi. Tulevaisuudensuunnitelmissa on perustaa uusi venäjänkielinen ryhmä. - Osa partion aloittavista lapsista puhuu suomea hyvin, osa ei juurikaan, Kekkonen toteaa.

AINA SANOJA EI TARVITA Tarpojaikäinen Marianna Ijäs, 13, aloitti partion Joensuun Eräsisseissä ja Karjalan Tytöissä venäjänkielisessä ryhmässä. Tällä hetkellä oma tarpojaryhmä toimii suomeksi. - Minut otettiin heti mukaan ryhmään, vaikka en osannutkaan suomen kieltä yhtä hyvin kuin nyt, Ijäs iloitsee. - Vaikka yhteistä kieltä ei aina löydy, leikkeihin ja tekemiseen on helppo lähteä mukaan ja sitä kautta tutustua muihin, Kekkonen toteaa.

TUKIVERKKO PARTIOSTA Olarin Eräkotkien Mona Mahboob Kanafi, 33, on kotoisin Iranista. Hän kertoo muuttaneensa vuonna 2013 Suomeen ja kuuluu tällä hetkellä lippukunnan monikieliseen aikuisryhmään, jossa kommunikointikieli on englanti. - Muutettuani Espooseen naapurini esitteli minulle partiota ja kutsui minut mukaan aikuisryhmän kokouksiin, Kanafi kertoo. - Koen, että olen saanut partiosta tukipiirin, hän hehkuttaa.

- Tuoreena maahanmuuttajana sinulla ei ole perhettä ja vanhoja ystäviä ympärilläsi turvana. Et puhu kieltä kovin hyvin, joten et tunne juurtuneesi Suomeen, hän jatkaa. Kanafi on erittäin iloinen, että saa oppia ja pitää hauskaa partiossa töiden ja perheelämän ohella.

KAKSIKIELINEN TOIMINTA HERÄT TÄÄ KIINNOSTUSTA Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt on osallistunut esimerkiksi ortodoksisen kirkon ja kaupungin järjestämiin tapahtumiin, joissa partiosta kiinnostuneilla on ollut matala kynnys kysyä omalla äidinkielellään. - Tuttujen kautta ja samasta perheestä on tullut lapsia mukaan, Anne Kekkonen avaa. - Huoltajien ja lasten on helppo päättää tulla partioon tietäessään johtajan puhuvan myös venäjää. Jotta lippukuntaan on helppo tulla, Olarin Eräkotkat tuovat kaksikielisyyden vahvasti esille. - Kerromme aina, että puhumme kahta kieltä. Se ei saa tulla yllätyksenä kenellekään, Muttonen kertoo.

VÄLILLÄ TARVITAAN LUOVUUTTA Eri uskontojen ja kulttuurien välinen tutustuminen on tarkoittanut uuden opettelua. Myös partiosanasto on vaatinut aivonystyröiden hieromista. Olarin Eräkotkissa sanoja on opeteltu ja osa termeistä myös keksitty. Kaikkien äidinkieli ei ole suomi tai englanti, sillä lippukunnan jäseniä on 20 maasta. - Paras vinkki on aloittaa vain puhumaan, Muttonen sanoo lyhyesti ja ytimekkäästi. Hän pitää avun pyytämistä tärkeänä, ja lippukunta onkin saanut paljon apua piiriltä ja Suomen Partiolaisilta ja englanninkielistä materiaalia partion maailmanjärjestöiltä. Joensuussa toivotaan lisää venäjänkielistä materiaalia partiotoimintaan.

Vaikka yhteistä kieltä ei aina löydy, leikkeihin ja tekemiseen on helppo lähteä.

2/2022

Olarin Eräkotkat – Wild Eaglesin lippukunnanjohtaja Timo "Mudi" Muttosella on erittäin hyviä kokemuksia kaksikielisen lippukunnan johtamisesta.

Marianna Ijäs on iloinen, että hän pääsi mukaan Joensuun Eräsissien ja Karjalan Tyttöjen toimintaan, vaikka ei osannutkaan aluksi suomea.

VAIVANNÄKÖ PALKITSEE - Vaihdettuamme toiminnan kaksikieliseksi olemme onnistuneet kahden kielen integroinnissa, monimuotoisuuden arvon synnyttämisessä lippukuntaamme ja jäsenmäärän kolminkertaistamisessa, Muttonen kokoaa. Mona Mahboob Kanafi puolestaan kehuu Olarin Eräkotkien ryhmänjohtajia ja jäseniä uuden tulokkaan tukemisesta, mikä on mahdollistanut oppimisen alusta asti. - Olen päässyt oppimaan taitoja ihan alkeista, kuten ulkona kokkaamista, veitsen teroittamista ja tulen tekemistä, Kanafi kertoo innostuneena. Lapsille ja nuorille mahdollisuus käyttää omaa kieltä ja kulttuuria harrastuksessa on arvokas. - Parasta oli ehkä yksi jamboree, jossa oli myös paljon venäläisiä ja sain uusia kavereita, muistelee Marianna Ijäs.

JORGE SILVA ROMUALDO

- Materiaalia on englanniksi, mutta toivomme enemmän materiaalia tavallisesta partiotoiminnasta, kuten taitomerkeistä ja lippukunnan toiminnasta, Kekkonen miettii. Kielimuuri tuottaa välillä pientä haastetta suomea puhumattomille lapsille venäjää puhuvan johtajan ollessa toisaalla. Kehityskohteiksi lippukunnissa tunnistetaan myös työkalut lippukunnan hallinnon pyörittämiseen muilla kuin kotimaisilla kielillä sekä se, että muiden kuin lippukunnan omien partiotapahtumien viestintä on vielä lähinnä suomenkielistä.

"With scouting, I have that circle of support that I was missing, where I can ask questions, learn and have fun at the same time." Mona Mahboob Kanafi

PA RT I O S TA LÖYTYY T I E TOA E R I K I E L I L L Ä VUODEN 2021 AIKANA partioon liittyneistä 7 prosenttia, lähes 800 ihmistä, ilmoitti kotikielekseen jonkun muun kuin suomen, ruotsin tai jonkun saamenkielistä. Luku mukailee Suomen väestörakennetta: Tilastokeskuksen mukaan väestöstä kahdeksan prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2020. Kotikieltä alettiin kysyä partion jäsenrekisterissä vuonna 2021. – Haluamme selvittää, kuinka tavoitamme eri kieli- ja kulttuuri-

PA RTI O - L E H TI

taustoista tulevia ihmisiä, sanoo partion moninaisuuden parissa työskentelevä projektipäällikkö Petra Valkonen. Partio on tehnyt yhteistyösopimuksen käännöstoimisto Apropos Linguan kanssa. Lippukunnat voivat tilata toimistolta kielikäännöksiä partiohinnoin. Erilaisia käännöksiä on viime vuosina ylipäänsä lisätty ja partiosta on tietoa muun muassa arabiaksi, somaliksi, viroksi ja venäjäksi. Kaikki käännökset

löytyvät partion nettisivuilta Moninaisuus partiossa -osion alta. – Partio on avointa kaikille ja toivon, että tavoitamme lapsia, nuoria ja aikuisia eri kielitaustoista. Monelle partio on myös hyvä paikka opetella suomea, muistuttaa Valkonen. – Kieltä ei missään nimessä kannata pitää esteenä osallistumiselle vaan toivon, että lippukunnissa otetaan rohkeasti kaikki mukaan toimintaan!

PARTIOPANEELI

Partio-lehden paneeli pureutuu ajankohtaiseen ilmiöön lehden jokaisessa numerossa. KO O N N U T Elina Kamppari KUVAT Haastateltavien oma albumi

mitä lippukunnassa on tehty tai mitä voisi tehdä sen eteen, että lippukunnan toiminta olisi mahdollisimman saavutettavaa kielellisesti? STE LL A B JÖ R K HO LM, 39

Sampo, seppo (seurakunnan partiotyöntekijä), Joutjärven Kipinät, Lahti Lippukunnat, joissa olen ollut, toimivat suomeksi. Mukana on kuitenkin ollut myös muunkielisiä ja silloin johtajaksi etsitään henkilö, joka kokee pärjäävänsä tilanteessa. Sensitiivistä otetta kysytään myös, kun ryhmässä on lapsia, joilla on kielellisen kehityksen haasteita.

LOT TA ELLO NEN, 23

Lippukunnanjohtaja, Taipalsaaren Taivaltajat

Meillä lippukunnan toimintaa muokataan hyvin tapauskohtaisesti ja yhdessä sopien, niin kielellisten saavutettavuustekijöiden kuin muidenkin saavutettavuuden osa-alueiden osalta. Ensiaskel toimintaan voi vaatia rohkeutta, mutta yksin aiheen kanssa ei tarvitse jäädä. Jatkossa esimerkiksi sosiaalisen median kanavia voisi kehittää kielellisesti saavutettavammiksi.

MI KKO ”HAU TS I” HAU TAL A, 44

Pestijohtaja ja Akela, Tasangon Talvikit ja Lakeuden Kärpät, Seinäjoki

Lippukuntamme toimintaan ovat kaikki tervetulleita mukaan. Erityisiä toimenpiteitä ei tämän asian kanssa ole tehty, koska toistaiseksi ei ole ollut tarvetta. Tärkeintä on pitää lippukunta ja sen toimijat helposti lähestyttävinä.

RI TA PU MMIL A, 16

Ryhmänohjaaja, Keurusseudun Partiolaiset

Lippukuntamme jäsenille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, pyrimme tiedottamaan asioista henkilökohtaisesti, esimerkiksi keskustelemalla. Sudenpenturyhmässäni on lapsia, joilla on keskenään yhteinen kieli suomen lisäksi. Tämä auttaa meitä johtajia, kun oma kielitaitomme ei riitä tulkkaamaan.

N OA L AAK S O NEN, 26

Kestävän kehityksen jaoston puheenjohtaja, Lounais-Suomen Partiopiiri, Kaarinan Sädetytöt

Lippukunnassamme puhutaan pääosin suomea, mutta materiaaleja ja kokouksia voitaisiin varmasti pitää myös esimerkiksi englanniksi tarvittaessa. Tärkeintä kuitenkin on mielestäni se, että ei pelkää kommunikointia muunkielisten kanssa. Yrittäminen merkitsee sitä, että välittää ja haluaa pyrkiä ymmärtämään toista. Virheistä viis.

AN N I I NA NU R RO, 16

Suomen Partiolaisten sometiimin jäsen, lippukunnan ohjelmajohtaja, Klapaset, Nurmijärvi Pari vuotta sitten toimintaamme osallistui australialainen vaihto-opiskelija ja islantilainen partiolainen. Jatkossa kielellistä saavutettavuutta voisi lisätä kysymällä vanhimmilta ikäkausista heidän mielenkiinnostaan mennä auttamaan nuorempien ryhmiin kääntämään puhetta.

2/2022

VARUSTENURKKA

TEKSTI: Lotta Sumioinen KUVA: Julius Rantanen

VINKIT RIIPPUMATTORETKEILLYYN Viime vuosien aikana riippumattoilusta eli riippumaton majoitteena käyttämisestä on tullut kasvava trendi. Kokosimme pienen tietopaketin, jonka avulla riippumattojen maailmaan on helppo päästä! 18

PA RTI O - L E H TI

iippumattoilu voi olla vaikea aloittaa ja pää voi mennä helposti pyörälle siitä, mitä kaikkea hankkia tai huomioida. Oikeilla varusteilla ja osaamisella varustetulle retkeilijälle riippumatto päihittää majoitteena monelta osin perinteisen teltan. Esimerkkinä paikan löytäminen: luultavasti helpommin löytyvät puut ”riipparin” kiinnitykseen kuin sopiva kohta teltalle – riippuen toki siitä, minkälaisissa paikoissa retkeilee.

NÄIN PÄÄSET ALKUUN Tärkein on tietenkin itse riippumatto. Riippumattoja löytyy erikokoisina, joten alkuun kannattaa pohtia, paljonko tarvitsee tilaa nukkumiseen. Esimerkiksi ”king size” on huomattavasti leveämpi kuin ”single size”. Termeistä huolimatta harva riippumatto on oikeasti sopiva useammalle kuin yhdelle hengelle. Jos siis tykkäät nukkua leveämmin, kannattaa ottaa ”double” tai ”king size”. Jos taas ei tarvitse ylimääräistä tilaa nukkuessa, voi valita ”single size” -koon.

ALUSHUOPA VS. MAKUUALUSTA Riippumatolla nukkuessa kannattaa käyttää joko makuualustaa tai underblankettia eli alushuopaa. Nukkujan paino tavallisesti litistää sekä vaatteet että makuupussin, joten ne eivät lämmitä toivotulla tavalla. Moni on alushuovan kannalla – eikä suotta. Makuualustan kanssa nukkuminen on monen mielestä hankalaa, koska se ei tahdo pysyä paikallaan. Alushuopa myös eristää lämpöä paremmin. Niille, jotka päätyvät nukkumaan makuualustan kanssa, suositellaan kaksipohjaista riippumattoa. Nimensä mukaisesti pohjassa on kaksi kerrosta, joiden väliin on helppo laittaa makuualusta. Näin se ei liiku pois alta nukkuessa. Underblanketin tai underquiltin nimellä tavallisesti myytävä alushuopa on riippumattoiluun melko varma valinta. Riippumaton alapuolelle kiinnitettävä alushuopa lämmittää nukkujaa luomalla eristekerroksen kylmää vastaan. Tämä jos jokin on siis palelevan riippumattoilijan valinta, sillä suurin lämpöhukka tulee nimenomaan alakautta.

LISÄVARUSTEIDEN VIIDAKKO Riippumattoilua aloittaessa eivät hankinnat lopu itse riippumattoon. Sen lisäksi hyviä hankintoja ovat esimerkiksi puunhalaajat, tarppi sekä hyttysverkko.

PUUNHALAAJAT Riippumatossa nukkujalle tärkeä lisävaruste ovat ehdottomasti puunhalaajat, jotka suojelevat puuta ylimääräiseltä rasitukselta. Ne tulevat riippumaton omien kiinnitysköysien jatkeeksi ja ovat helppokäyttöiset. Riippumattojen omat kiinnitysköydet ovat yleensä melko kapeat, ja siksi kuormittavat turhan paljon puun pintaa. Ilman puunhalaajia runkoihin jäävät näkyvät nirhaumat vahingoittavat puuta eivätkä sovi retkeilijän perussääntöön luonnon jättämisestä lähtiessä samaan tilaan kuin tullessa.

TARPPI Myös tarppi olisi hyvä hankkia heti aluksi, jos mielii nukkua öitä Suomen luonnossa. Tarppi on riippumaton päälle asennettava kevyt sadesuoja, jonka kanssa riippumatossa voi nukkua huonommallakin ilmalla. Siitä saat myös tehtyä esimerkiksi itsellesi sadeviitan tai keittokatoksen.

HYTTYSVERKKO Hyttysverkko tuo majoittumiseen lisämukavuutta. Se asennetaan kauttaaltaan riippumaton ympärille estämään hyttysten ja muiden hyönteisten pääsyn nukkujan kimppuun. Hyttysverkon voi ostaa lisävarusteena, mutta se kuuluu myös joihinkin riippumattoihin integroituna.

SELKÄYSTÄVÄLLINEN MAJOITE Riippumatto on oikein asennettuna ergonominen majoite. Maassa nukkuessa monen selkä kipeytyy. Riippumatto tukee selkää juuri oikealla tavalla, joten aamulla ei yhtä suurella todennäköisyydellä tarvitse kärsiä selkäkivusta. Punkasta nouseminen on myös helpompaa yläilmoista kuin maan tasolta. Raikkaassa ulkoilmassa riippumattoilijan uni saattaa syventyä – ainakaan ei tarvitse kokea aamuauringon paisteessa kuumaksi käynyttä telttailmaa. Kokeile, paraneeko yöuniesi laatu! 2/2022

TEKSTI: Lotta Yli-Hukkala-Siira KUVAT: Metsähallitus

BUSSILLA POHJOIS - SUOMEN KANSALLIS PUISTOIHIN Pohjoisemmassa Suomessa sijaitsee useita kansallispuistoja, joihin voi matkustaa julkisilla kulkuvälineillä.

Partio-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa kerroimme vinkit Etelä-Suomessa sijaitsevista kansallispuistoista.

Hossan kansallispuistossa Ölökyn ylitys -reitillä pääsee kulkemaan huikeaa riippusiltaa pitkin.

PA RTI O - L E H TI

URHO KEKKOSEN

Pallas-Yllästunturi on yksi Pohjois-Suomen suosituimmista kansallispuistoista, ja samalla yksi vanhimmista. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perustettiin jo vuonna 1938, ja vuonna 2005 puistoon liitettiin myös Ylläksen ja Aakenuksen alueet. Samalla puiston nimi sai nykyisen muotonsa. Kansallispuisto jakautuu useisiin alueisiin, joista jokaiseen kannattaa tutustua! Puiston pohjoispuolella on Hetta, jonka eteläpuolelta löytyvät Pallas, Olos ja Jeris. Kansallispuiston eteläpuolella on Yllästunturi, jossa voi retkeillä Äkäslompolon tai Ylläsjärven puolella. Pallas-Yllästunturille pääsee bussilla tai junan ja bussin yhdistelmällä. Muoniosta pääsee Pallastunturille arkiaamuisin Kittilään menevällä bussilla, kun taas Rovaniemeltä pääsee Kittilään useammalla bussilla. Rovaniemelle pääsee junalla, kun taas Muonioon pääsee matkustamalla junalla Kolariin ja siitä bussilla Muonioon. Sesonkiaikoina sekä Äkäslompoloon että Ylläsjärvelle pääsee Helsingistä lähtevällä bussilla, joka kulkee Jyväskylän ja Oulun kautta.

KUVA: PASI NIVASALO

PALLAS -YLLÄSTUNTURI

Urho Kekkosen kansallispuisto on monessa mielessä helppo vaelluskohde, sillä puistossa on hyvin tiheä autiotupaverkosto ja maasto on helppokulkuista. Kansallispuisto on kuitenkin hyvin suuri, eikä sen sisäosissa ole juurikaan merkittyjä reittejä. Erityisen mielenkiintoinen alue on Koilliskaira, josta löytyy ikimetsää, tuntureita, kuruja, jokia ja harvinaista historiaa. Koilliskairan alueelta löytyy jälkiä ihmisistä jopa 3 000 vuoden takaa, ja retkeilijä voikin bongata esimerkiksi vanhoja hangasaitoja tai peurakuoppia. Urho Kekkosen kansallispuistoon pääset parhaiten matkustamalla ensin junalla Rovaniemelle ja sitten bussilla Kiilopäälle, Saariselälle tai Tankavaaraan.

KUVA: EVELIINA OLLILA

KUVA: RAMI VALONEN

KANSALLISPUISTO

SALLA

Suomen suurin kansallispuisto on tunnettu kullanhuuhdonnasta. Puisto on hyvin rauhallinen, ja siksi täydellinen kohde mielellään itsekseen retkeilevälle. Lemmenjoelle ei pääse suoraan julkisilla kulkuneuvoilla, mutta lähellä sijaitsevaan Inariin pääsee päivittäin kulkevilla busseilla Rovaniemeltä. Inarista on noin 50 kilometrin matka Lemmenjoen kansallispuistoon – matka, jonka seikkailuhenkinen vaeltaja voi taittaa jalan! Inarista pääsee Lemmenjoelle myös postitaksiyhteydellä.

KVUA: PASI NIVALSALO

KUVA: SIRKE SEPPÄNEN

LEMMENJOKI

Sallan kansallispuisto on Suomen uusin kansallispuisto – se perustettiin tammikuussa 2022! Sallan luonto on hyvin monipuolista: Puistosta löytyy ikimetsää, soita, kosteikoita sekä jääkauden aikaisia harjuja ja kuruja. Kansallispuiston tunnuslaji on metso; laji viihtyy vanhoissa metsissä joita Sallasta löytyy paljon. Sallaan pääsee parhaiten Kuusamosta, jonne pääsee bussilla kätevästi esimerkiksi Oulusta ja Rovaniemeltä. Kuusamosta Sallaan pääsee bussilla. Kansallispuistoa lähin bussipysäkki on Paikanselän pysäkki, josta on 500 metrin kävelymatka kansallispuistoon.

SALLAN KANSALLISPUISTO PERUSTETTIIN TAMMIKUUSSA 2022! 1/2022

Moni tuntee Syötteen laskettelukeskuksesta, mutta Syöte on myös kansallispuisto, joka tarjoaa hienoja retkeilymaastoja! Syötteen kansallispuisto koostuu itse asiassa neljästä osasta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. LatvaKorte-Kärppävaara tarjoaa kokeneemmalle retkeilijälle haastetta, sillä alueella ei ole lainkaan merkittyjä reittejä. Maaselässä on näyttäviä kuruja, ja 2,1 kilometrin pituinen Vattukurun rengasreitti tarjoaa mahdollisuuden ihastella Vattukurua. Salmitunturin alueella on luonnontilaisia rinnesoita ja pienvesiä, ja alue on myös suojeltu Natura 2000 -kohde. Syötteelle pääsee bussilla sekä Pudasjärveltä että Oulusta. Pudasjärveltä Syötteelle kulkee koulupäivinä kaksi bussia päivässä, kun taas Oulusta bussilla pääsee Syötteelle ainoastaan hiihtokauden aikana.

HOSSA Vuonna 2017 perustetussa Hossan kansallispuistossa on paljon erilaisia vesistöjä ja runsaasti kulttuurihistoriaa. Puiston tunnetuin nähtävyys onkin Värikallio, yksi Suomen merkittävimmistä kalliomaalauksista. Hossa on helppo retkeilykohde myös aloittelevalle retkeilijälle, sillä reiteistä suurin osa on helppokulkuisia. Maasto tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös maastopyöräilyyn, ja puistosta löytyy neljä maastopyöräilyreittiä. Hossan kansallispuistoon pääsee bussilla Kuusamosta kesäkuusta elokuun alkuun (6.6.-9.8.2022). Aikavälillä 6.6.-2.10.2022 Hossaan pääsee Kajaani-SuomussalmiHossa-Kuusamo -nimisellä linjalla kaikkina viikonpäivinä lauantaita lukuun ottamatta.

KUVA: HARRI TARVAINEN

KUVA: LOT TA LEINONEN

SYÖTE

OULANKA

Oulangan kansallispuisto tunnetaan Karhunkierroksesta sekä Oulanka- ja Kitkajoen koskista. Oulangasta löytyy kuitenkin reittejä myös aloitteleville retkeilijöille ja perheille. Esimerkiksi 12 kilometrin pituinen Pieni Karhunkierros on mukava reitti päiväretkelle! Oulankaan pääsee sekä bussilla että Karhunkierrostaksilla. Bussi kulkee Kuusamosta Oulankaan arkisin, kun taas Karhunkierrostaksi on kimppataksi, jonne on soitettava etukäteen ja sovittava ajankohdasta. 22

PA RTI O - L E H TI

Perämeren kansallispuisto on ainutlaatuinen kesäkohde, joka sopii etenkin veneilijöille – mutta kansallispuistoon pääsee myös venetaksilla! Perämeren kansallispuisto koostuu lähinnä saarista, ja puiston pinta-alasta vain murto-osa on maata. Puistossa on vain lyhyitä kävelyreittejä, ja puistosta saakin eniten irti veneestä käsin. Perämeren kansallispuistoon pääsee venetaksilla. Venetaksin palveluita tarjoavat useammat yritykset, joihin kannattaa olla etukäteen yhteydessä ja sopia kyydistä.

”VENETAKSILLA KANSALLISPUISTOON!”

KUVA: MAARIT VAAHTERANOKSA

KUVA: TUULI PULKKINEN

PERÄMERI

TEKSTI: Eetu Piilola PIIRROS: Jenna Hepoaho

NÄIN MEILLÄ

MITEN LIPPUKUNTA VALMISTAUTUU SUURLEIRILLE? Ensi kesän finnjamboree Kajon elämykset siintävät jo horisontissa. Yksittäisten osallistujien lisäksi leirille pakkaa ja valmistautuu myös koko lippukunta. Mutta mitä ihmettä lippukunnan olisi hyvä muistaa leirille valmistautuessaan? Kokosimme lippukuntien parhaat vinkit. JOHTAJAHUOLTOA EI SOVI UNOHTAA ”Suosittelen pakkaamaan mukaan lippukunnan ryhmänjohtajia ja tekijöitä ilahduttavia juttuja. Toiselle lippukunnalle nämä voivat tarkoittaa esimerkiksi tsemppikarkkeja, toiselle taas mahdollisimman rentoja retkituoleja.”

KESÄ KUIVAA SEN MINKÄ KASTELEE ”Välillä Suomen kesä yllättää. Leirille saattaa osua aurinkoisten päivien lisäksi myös sateisia hetkiä. Silloin ehdoton avain onnistumiseen on katos, jonka alle kerääntyä. Pakatkaa mukaan esimerkiksi paviljonki, jonka alla leiriarjen hengailut voivat jatkua muuttuneesta säätilasta huolimatta.”

ASENNE RATKAISEE

”Leirille on upeaa lähteä yhdessä. Innostus ja onnellisuus kannattaa sanoittaa. Niillä on tapana tarttua ja saada myös muu lippukunnan osallistujaporukka mukaan leiri-innostukseen.”

TIEDON ÄÄRELLE ”Aiemmilla leireillä olen oppinut, että mitä lähemmäs leiriä mennään, sen enemmän kysymyksiä herää. Kysymyksiä herää paitsi lippukunnan pestissä toimivilla, myös osallistujilla. Kaikki tieto on saatavilla, joten esimerkiksi Kajon nettisivujen UKK-osion lukeminen ennen leiriä on hyvä idea!”

KULJETUSASIAT KUNTOON ”Meidän lippukunnassamme on kantapään kautta opittu kuljetusasioiden tärkeys. Ennen leiriä on hyvä istahtaa alas ja miettiä työnjako leirille saapumisen suhteen. Vastuut lippukunnan yhteisten tavaroiden hakemisesta ja kuljettamisesta leirille on hyvä jakaa hyvissä ajoin. Yhden henkilön kokonaisvastuu koko lippukunnan varustelistasta ei ole ollenkaan huono idea!”

2/2022

5 KUVAVINKKIÄ REPORTAASI

TEKSTI Eetu Piilola KUVA Joel Forsman

5 VINKKIÄ KAJOLLE S U U R L E I R I L L Ä VO I T KOK E A PAL J ON S E L L AI S TA, MITÄ TAVA L L I NE N L I PP U K UNTAL E I RI E I MAH DOL L I S TA. KOE AINUTLAATUINEN MOBIILIKAHVILA Tällä suurleirillä kahvila on siellä, missä sinäkin! Lataa Kajo-appi puhelimeesi ja tilaa kahvila luoksesi. Mobiilikahvilasta ostetussa munkissa on jotakin mieleenpainuvaa.

HILJENNY HETKEKSI Välillä leiriarki voi väsyttää. Silloin kannattaa piipahtaa leirin hiljaisella alueella. Hiljainen alue tarjoaa paikan hengähtää leirihulinan hektisyydestä.

ILTA NUOTIOLLA Evon puisen monumentin takaa järvenrannalta löytyvät mitä parhaimmat nuotiopaikat. Nappaa kahvilasta nuotioherkut mukaan ja lähde fiilistelemään hämärtyvää iltaa yhdessä uusien ystäviesi kanssa.

LAINAA KIRJAN SIJAAN KAVERI Leiriohjelma on kiva kokea kaverin kanssa. Käy lainaamassa itsellesi kaveri ohjelmalaaksoon tai muuhun aktiviteettiin Kajon kohtaamispaikalta! Kannattaa myös piipahtaa kulttuurikirjastossa, jossa voit keskustella itsellesi vielä tuntemattoman henkilön kanssa maailman suurista tai pienistä asioista.

PULIKOI PÄIVÄTOLKULLA Kesän ehdoton huippuaktiviteetti on polskiminen. Nappaa kaveri mukaan ja lähde pulikoimaan lämpimään järviveteen. Uintireissun jälkeen ihanan kylmä softis-jäätelö virkistää kummasti!

PA RTI O - L E H TI

Kajo on finnjamboree eli koko Suomen partiolaisten leiri, joka järjestetään 15.–23.7.2022 Hämeenlinnan Evon retkeilyalueella. Leirille on lähdössä lähes 13 000 partiolaista ja partiosta kiinnostunutta!

REPORTAASI

TEKSTI: Laura Barsk, Sanni Hyrkäs ja Jere Huotari, Iida Niskanen KUVAT: Oskari Pajunpää, Onni Pusa

PUOLEN SUOMEN TALVILEIRILLÄ SEIKKAILTIIN SATUJEN JA TARINOIDEN MAAILMASSA 2/2022

Edes katkenneet sauvat eivät hidastaneet haikkilaisten menoa.

Kolmen pohjoisimman partiopiirin, Lapin, Järvi-Suomen ja Pohjanmaan partiolaiset kokoontuivat pääsiäisenä tarinoiden talvileiri Hileelle.

alvileiri Hileen teemana olivat erilaiset sadut ja kertomukset. Tylypahkan suuri sali piti partiolaiset kylläisinä ja kahvila Piparkakkutalossa Hannu päätyi uuniin. Piparkakkutalon edessä seisoi pienen partiolaisen korkuinen puinen satukirja, joka sivuilla seikkailivat taikuri, Poseidon ja Hullu Hatun-

PA RTI O - L E H TI

tekijä. Leirilippukuntien johtajina toimivat muun muassa Suurnäkki, Isojalka ja Arkkidruidi. Leirin tarina kertoi talven jalokivi Hileestä, joka koostuu kaikista maailman tarinoista. Hile oli hajonnut ja partiolaisten tehtävänä oli etsiä sirpaleet ja koota jalokivi leirin aikana uudelleen. Hileen vahdiksi asetetun jääkarhu Huurre-

Leiripaikalla riitti lunta, vaikka leirillä päästiin nauttimaan myös alkavasta keväästä ja lämpimästä säästä.

Leirin maskotti Hilda Hilekarhu pääsi samaan kuvaan itseään esittävän, käsityölaaksossa syntyneen teoksen kanssa.

Hile järjestettiin Kemijärven Sarriojärven maisemissa. Leiri oli Lapin Partiolaisten, Järvi-Suomen Partiolaisten ja Lapin Partiolaisten yhteinen leiri. Leiri kokosi 500 osallistujaa. Leiriläisiä oli myös Englannista, Itävallasta ja Sveitsistä. Hileen tarinaa pääsi lukemaan leirimonumentin käänneltäviltä sivuilta.

parran viimeinen jälkeläinen Hilda Hilekarhu kulki leiriläisten keskuudessa ja auttoi kokoamaan Hileen uudelleen.

FRESBEEGOLFIA SUKSILLA Leiriläiset seikkailijoista samoajiin pääsivät kolmeen ohjelmalaaksoon. Käsityölaaksossa tutustuttiin käsityön perinteisiin tekemällä kelttiläissolmuhuivimerkkejä, pirtanauhoja ja tupsuryijyjä. Elämyslaaksossa ohjelmassa oli lumisota, linnunmunien bongaus, jäänveistoa ja pakopeli. Frisbeegolfia suksien kanssa taiteillessa sattui ja tapahtui, mutta hiihtämisen ystäville leirin kohokohta oli päivähaikki eli vaellus. Ohjeisohjelmien lumilinnat, pelit ja pulkkamäki

Tapahtuma piti järjestää alunperin jo keväällä 2021, mutta se siirtyi vuodella koronan vuoksi,

houkuttelivat osallistujia silloin, kun laaksoissa ei ollut tapahtumia. Pulkkamäen hyppyrin jälkeen moni laskija sai havaita, että laskuväline oli kadonnut alta, ja loppumatka kuljettiin pyllymäkeä! Johtajahuolto Narniassa aikuiset pystyivät pesemään päivän hiet lumisaunassa ja rentoutumaan kuumassa paljussa. Päättäjäisissä yleisöä hauskuuttivat leirin kansainväliset vieraat ja Kaartin soittokunnan varusmiesbändi pisti bileet pystyyn. Lienee todennäköistä, että viimeisen illan juhlat ja jäynät jatkuivat vielä järjestetyn ohjelman jälkeen. Maanantaina leiriläiset lähtivät kohti kotia. Tarina puolen Suomen Hileestä on tullut päätökseen, mutta suuressa satukirjassa riittää kertomuksia.

2/2022

TEKSTI: Veera Laine KUVAT: Veera Laine, Joni Villanen, Pauliina Rokkila ja Jenni Sarmi

POLKU PARTIOJOHTAJAKSI KULJETAAN YHDESSÄ 24-vuotias Veera Laine Askolan Kirnun Kiertäjistä osallistui keväällä partiojohtajan peruskoulutukseen.

oronaepidemiatilanteen vuoksi ensimmäinen osa koulutuksestamme tapahtui tammikuussa Teamsin välityksellä. Viikonlopun aikana kävimme läpi johtamista sekä partiomenetelmän ja -kasvatuksen perusteita. Etäviikonloppu toimi yllättävän hyvin, mutta kohtaamiset jäivät vähemmälle ja ryhmäytyminen oli haasteellista. Saimme kuitenkin hyviä keskusteluja aikaiseksi näinkin. Jokainen etäkokouksessa ollut tietää varmasti sen huutavan hiljaisuuden, joka voi seurata yleisesti ilmoille heitetystä kysymyksestä. Näin tapahtui meillekin. Etäyhteyksillä kameroiden ollessa pois päältä ei näe toisten ilmeitä ja kuule mietintämyssyjen raksutusta. Hiljaisuuden

PA RTI O - L E H TI

keskeltä meidät kuitenkin pelastivat upeat kouluttajamme. Oli huikeaa päästä oppimaan heiltä!

KAKKOSOSALLA PÄÄSTIIN KOHTAAMAAN KASVOKKAIN Toisella kurssiosalla huhtikuussa pääsimme näkemään toisiamme kasvotusten ja viettämään yhteistä viikonloppua Usmituvalle Hyvinkäälle. Odotin viikonlopulta eniten mielenkiintoisia keskusteluja uusien tuttavuuksien kanssa ja hauskanpitoa oppimisen lomassa. Keskusteluja tulikin paljon! Näimme 30-henkisen ryhmän kesken ensimmäistä kertaa kasvotusten, mutta juttu lähti luistamaan heti. Etenkin ruokailut olivat tärkeitä keskusteluhetkiä, jolloin saatettiin

palata juuri opittuun asiaan tai jakaa partiokokemuksia. Viikonlopun aikana toteutimme myös koulutukseen kuuluvan yöpymisen ulkona. Kevät näytti jo vahvasti tulevan ennen kurssiviikonloppua, mutta talvi yllätti paluullaan. Vietimme yön teltassa -7 asteessa. Hyvät yöunet riippuivat varustuksesta, ja itseäni jännitti, viettäisinkö yön hytisten vai nukkuen. Varustukseni oli kuin olikin kohdallaan ja nukuin hyvin – osa ryhmästä ei ollut ihan niin onnekkaita. Sunnuntaiaamuna kutsui onneksi lämmin sauna!

JOHTAMISTA HARJOITELLAAN KÄYTÄNNÖSSÄ Partiojohtajaperuskoulutukseen kuuluu myös oma johtamisharjoitus, jossa keskitytään aikuisten johtamiseen partiossa ja oman johtajuuden kehittämiseen. Johtamisharjoitusta ohjaajana tukee jo koulutuksen käynyt partiolainen. Kurssikaverieni valitsemia johtamisharjoituksia olivat esimerkiksi lippukunnan retken tai partiotaito-

kisojen johtaminen. Osa, minä mukaan lukien, suorittaa harjoituksensa kesän finnjamboree Kajon pestissä.

PARHAANA ANTINA KURSSIKAVEREIDEN KANSSA SYNTYNEET AJATUKSET Kurssin aikana puhuimme johtamisesta eri näkökulmista, partiokasvatuksesta ja lippukunnista yhdistyksinä. Menimme historiassa taaksepäin nähdäksemme, mistä nykyinen partio on tullut ja miten se on kehittynyt siihen, mitä tiedämme nyt. Tutustuimme toisten lippukuntien tapoihin niin symboliikan kuin yhdistyksen johtamisen näkökulmista. Mietimme, millaisia johtajia olemme itseämme, ryhmää tai projektia johtaessa, mitkä ovat vahvuutemme ja missä haluaisimme kehittyä. Partiojohtajan peruskoulutus antaa hyviä eväitä omaan johtamiseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksesta löytää uusia tuttavuuksia, joiden kanssa jakaa ideoita. Yhteisistä ideoista tulee usein jotain suurempaa!

Partiojohtajan peruskoulutus kuuluu kaikkien yli 18-vuotiaiden johtajapesteissä toimivien partiolaisten partiopolulle. Koulutus kuuluu osaksi vaeltajaohjelmaa, mutta sen voi käydä myös myöhemmin. Kursseilta löytyykin monenikäisiä partiolaisia. Koulutuksen käyneet ovat partiojohtajia ja heidät tunnistaa nahkaisesta osmonsolmusta, joka kiinnitetään huiviin.

2/2022

VIRRAN MUKANA KULKIJA

TEKSTI JA KUVAT: Emma Heimonen

TESTAA, MILLAINEN LEIRILLE LÄHTIJÄ OLET

SUUNNITELMALLINEN VALMISTAUTUJA

Meissä jokaisessa piilee omanlainen leireilijätyyppi. On siis sanomattakin selvää, että myös leirille valmistautumisessa on paljon eroja partiolaisten kesken. Tee testi ja ota selvää, millainen leirille lähtijä juuri sinä olet! Kun partioleirin ilmoittautuminen aukeaa…

A Päivität välilehden samalla sekunnilla B C D

Kun sinulle lopulta selviää leirin tarkempi varustelista…

ja näin ollen olet ensimmäinen ilmoittautuja A Alat heti pakkaamaan tavaroitasi ja hankkimaan niitä mitkä sinulta vielä koko leirille. puuttuvat. Juttelet asiasta muiden kanssa ja pohdit muutaman päivän, kunnes ilmoittaudut. B Teet ostoslistan kaikista tarvitsemistasi tavaroista ja alat pikkuhiljaa keräämään Pähkäilet ilmoittautumista ja jahkailet varusteita, hyvissä ajoin. asian kanssa yleensä useamman viikon ennen kuin osaat tehdä päätöstä. C Katsot listaa tarkemmin vasta viikkoa tai muutamaa päivää ennen leiriä ja saat Myöhästyt ilmoittautumispäivästä ja kaiken kuntoon parissa päivässä juuri anot leirinjohtajalta mukaan pääsyä. ennen leirille lähtöä.

Kun sinulta kysytään ilmoittautumisen yhteydessä, mihin leiripestiin haluaisit…

D Ajattelet että et vielä tee listalla mitään, ja lopulta pakkaat tavarasi hirveällä kiireellä

vasta viimeisenä iltana. Loppujen A Ilmoittaudut kaikkiin mahdollisiin mihin vain kerkeät. unohdat osan tavaroistasi kotiin B Pohdit jonkun aikaa mihin pestiin haluaisit, lopuksi ja osa jää kokonaan hankkimatta. ja saat valittua lopulta itsellesi mieluisimman.

C Valitset sen pestin, jossa näyttää olevan kaikista vähiten hommaa.

D Otat vastaan sen mikä enää on viimeisenä jäljellä. 30

PA RTI O - L E H TI

MATTIMYÖHÄINEN

MÄÄRÄTIETOINEN TOIMIJA

Kun valmistelet omia leirieväitä…

A Lasket tarkasti mitä kaikkea tarvitset, ja hankit ne hyvissä ajoin.

Teet ensin listan siitä, mitä voisit haluta syödä, ja ostelet niitä vähän kerrassaan.

Ostat eväät valmiina suoraan kaupasta pari päivää ennen leirille lähtöä.

D Teet sen vasta juuri ennen lähtöä, joten lähinnä koostat evääsi kaikesta siitä, mitä kaapistasi löydät.

Jos leirisuunnitelmiin tuleekin yllättävä muutos, sinä…

A Luet muutoksesta heti, sillä seuraat leirin ilmoituskanavia jatkuvasti. Näin ollen olet omalta osaltasi heti varautumassa tähän muutokseen.

Huomaat tämän suhteellisen ajoissa ennen leiriä ja ehdit valmistautua siihen.

C Kuulet tästä vasta vähän ennen leirille lähtöä, mutta ehdit vielä tekemään kriittisimmät valmistelut muutosta varten.

D Et välttämättä edes huomaa muutosta, vaan törmäät siihen vasta leirillä.

Jos olisit partioleiriin liittyvä asia, olisit…

A Hyvin organisoitu infopiste. B Sujuva ruokailu. C Tunnelmallinen iltanuotio. D Jäätelökioski.

ENITEN A-VASTAUKSIA: MÄÄRÄTIETOINEN TOIMIJA Olet innokas leirille lähtijä, joka ei turhaan odottele valmistautumisen suhteen. Saat kaiken valmiiksi jopa niin aikaisin, että joudut odottamaan malttamattomana leirin alkua lopulta monta viikkoa. Tämän takia sinulla on myös paljon aikaa selailla leirin somea ja tiedotuskanavia. Näiden kanavien lisäksi kyselet leirinjohtajilta leiristä jo etukäteen tietoja, joita ei ole vielä julkaistu. ENITEN B -VASTAUKSIA: SUUNNITELMALLINEN VALMISTAUTUJA Et ole se kaikista innokkain leirille lähtijä, ja sen takia haluat varmistaa, että saat ainakin mieluisimman pestin ja lähimmät kaverisi sekä parhaimmat herkut mukaasi. Leirille valmistautuminen sujuu sinulta kuitenkin mutkitta. ENITEN C-VASTAUKSIA: VIRRAN MUKANA KULKIJA Et pidä turhaa kiirettä leirille valmistautumisen suhteen, mutta saat kuitenkin kaiken ajoissa hoidettua. Ajattelet ottavasi tulevan leirin myös rennosti kevyen pestin ansiosta ja nauttivasi leirin huolettomimmista aktiviteeteista täysin rinnoin. ENITEN D -VASTAUKSIA: MATTIMYÖHÄINEN Et ota turhaan stressiä leirille valmistautumisesta. Tämä kuitenkin saattaa lopulta johtaa sinut hirveän ahdistuksen partaalle, kun alat hoitaa valmisteluita vasta hieman ennen leirille lähtöä. Tärkeintä joka tapauksessa on, että ehdit mukaan!

2/2022

TEKSTI: Anna Koroma-Mikkola KUVAT: Mari Lehtisalo

PÄÄMINISTERI SANNA MARIN SAI NUORILTA ILMASTOREPUN Sadat nuorten terveiset pääsivät helmikuun alussa perille, kun partiolaiset Ada Segerstam ja Filip Godlewski sekä somevaikuttaja Joona Hellman luovuttivat pääministeri Sanna Marinille Ilmastorepun.

lmastoreppuun kerättiin viime vuoden aikana nuorten terveisiä, ideoita ja huolia ilmastoon liittyen. Useat somevaikuttajat tekivät Ilmastoreppuretkiä, joilla he pohtivat omaa suhdettaan luontoon ja ilmastonmuutokseen sekä jokaisen mahdollisuutta vaikuttaa. Samalla he keräsivät omilta seuraajiltaan terveisiä Ilmastoreppuun pakattavaksi. Viestejä kerättiin myös Ilmastorepun kanavien kautta ja muutamissa partiotapahtumissa. Kaikkiaan terveisiä saapui satoja eri puolilta Suomea! Viesteissä korostuvat huoli ja pelko tulevaisuudesta, ongelman jättämisestä nuorten ratkaistavaksi ja ilmastotekojen lykkäämisestä. Moni vaati päättäjiltä pikaisia tekoja ja johtajuutta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vaikka viesteissä välittyy suuri pelko tulevaisuudesta, näkyy niissä myös vahva toivo siitä, että yhdessä toimi-

PA RTI O - L E H TI

malla voimme vielä vaikuttaa. Reppuun kertyikin myös ideoita ja konkreettisia vinkkejä ilmaston hyväksi. - Halusimme Ilmastorepun avulla saada laajasti nuorten ääntä kuuluviin. Siksi kutsuimme mukaan useita somevaikuttajia, jotka auttoivat tavoittamaan myös ei-partiolaisia. Tässä onnistuttiinkin tosi hienosti, sillä kampanjasisällöt keräsivät kaikkiaan kolme miljoonaa katselua! Pääministerin lisäksi Ilmastorepun viestit on luovutettu kaikille kansanedustajille ja nyt pohdimme, miten voimme jatkaa tätä keskustelua ja työtä päättäjien kanssa, kertoo hankkeesta vastannut Suomen Partiolaisten hallituksen jäsen Satu Salo-Jouppila.

Ilmastoreppu pääministerille -kampanja noteerattiin myös Sponsorointi ja Tapahtumat ry:n Awards -kilpailussa finaalisijalla.

KAJO ON ELÄMYS myös vierailijoille!

TERVEISIÄ PÄÄMINISTERILLE Nuorten viestit pääministerille on kerätty somevaikuttajien avulla sekä Ilmastorepun verkkosivuilla ja somessa.

”Arvoisa pääministeri, minua pelottaa, että meidän maapallo muuttuu elinkelvottomaksi.”

VIERAILUPÄIVÄ

19.7.2022

Eevi, 13 vuotta

”Hei Sanna! Toivon Suomelta nyt valtavasti ilmastotoimia ja isoja päätöksiä. Meitä nuoria pelottaa joka ikinen päivä meidän tulevaisuus, ja jos isoja päätöksiä ei aleta tekemään heti, meidän ahdistus vaan kasvaa.” Tiia, 16 vuotta

”Olisi tärkeää ottaa huomioon nuorien ilmastoahdistus valtiotasolla ja ilmastonmuutos pitäisi olla suurin huolemme tällä hetkellä.” Jesse, 17 vuotta

”Ilmastotoimilla on kiire, mutta mahdollisuuksia tehdä maailmasta parempi paikka tuleville sukupolville ja meille nuorille, on vielä. Nyt tulee toimia, teihin luotetaan.”

Onko mitään hauskempaa, kuin kesäinen retkipäivä? Entä jos se retkipäivä suuntautuisi suurleirille, jonka poikkeukselliset puitteet, iloinen tunnelma ja mielikuvitusta kutkuttava ohjelma takaavat ainutlaatuisen elämyksen? Sellaisen elämyksen saa vain Kajolta! Kajon vierailupäivä on tiistaina 19.7. Tällöin Kajolle voi tulla viettämään elämyksellistä retkipäivää, vaikka leirillä ei olisikaan omaa nuorta huollettavana. Kajolle tuleminen on helppoa! Suorat bussiyhteydet Hämeenlinnan ja Lahden rautatieasemilta ovat näppärä, edullinen ja ekologinen tapa päästä suurleirin ytimeen. Varaa paikkasi bussissa Kajon verkkokaupasta, josta voit ostaa myös vierailu-, parkki- ja aterialiput. Aterialippu on myynnissä vain toukokuun loppuun asti!

Elli, 17 vuotta

KURKKAA LIPPUKAUPPAAN: www.coregoshop.ﬁ/kajo2022 2/2022

JÄSENI NFO JÄSENMAKSUT JA PARTIOVAKUUTUS KUNTOON Partiotoimintaan osallistuvilla pitää olla jäsenmaksu maksettuna. Monissa tapahtumissa tarkastetaan, että osallistujilla on jäsenmaksu maksettuna. Jos lasku on vain jäänyt maksamatta, se löytyy partion asiointipalvelusta, ja voit maksaa sen samoilla tiedoilla. Partiovakuutus on voimassa jäsenmaksun maksaneilla jäsenrekisteriin merkityillä jäsenillä. Uusilla jäsenillä partiovakuutus on voimassa heti, kun partiolainen on lisätty jäsenrekisteriin, ensimmäisen jäsenmaksulaskun eräpäivään asti. Jäsenmaksusta voi hakea vapautusta taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Katso ohjeet osoitteesta partio.fi/jasenmaksut. Laskun maksun helpottamiseksi jäsenlaskun voi tilata e-laskuna. 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat tehdä e-laskusopimuksen oman pankkinsa kanssa käyttäen omaa jäsennumeroansa, alaikäisten partiolaisten huoltajat käyttäen omaa huoltajanumeroansa.

ASIOINTIPALVELU HELPOTTAA JÄSENEN JA HUOLTAJAN ARKEA Omien tietojen muokkaus, jäsenkortti ja avoimet laskut löytyvät kaikki helposti asiointipalvelusta osoitteesta asiointi.partio.fi. Jos tunnuksesi on kateissa, lippukuntasi jäsenrekisterinhoitaja auttaa!

Tehas22 partiotaitojen syys-SM-kilpailu Vaajakoskella 8.–9.10.22 Kilpailukutsu julkaistu osoitteessa tehas22.fi

Ilmoittautuminen alkaa 1.6.22

Seuraa kisajärjestelyjä ja tehtävävinkkejä somessa! @tehas2022

tehas22 | tehas22.fi

KOL UM NI

TEKSTI: Veera Tuominen Kirjoittaja on vaeltaja Henrikin Tapulitytöistä Turusta.

Lisää lapsen asennetta elämään

Viime aikoina olen herännyt pohtimaan sitä, miten huolettoman lapsuuden olen elänyt. Johtaessani ensimmäisen vuoden sudenpentujen viikoittaista kokousta havahduin siihen, miten lasten suusta kaikuivat niin leikki-ideat koronahippaan kuin ratkaisuvaihtoehdot koko maailmaa puhututtavaan Ukrainan kriisiin. Itse muistan seitsemänvuotiaan elämästäni sen, kuinka herättyäni tapanani oli rynnätä katsomaan Winx-klubia, ja sen, kuinka suurin murhe olivat juhliin lähdettäessä ryttyyntyneet sukkahousut, jotka kutittivat inhottavasti. Olen vasta 20-vuotias, ja silti muutos oman lapsuuteni ja nykypäivän lasten elämänpiirin välillä tuntuu mahdottoman isolta. Kokevatko nykyajan lapset sitten 7-vuotiasta minua suurempaa tarvetta tarttua globaaleihin kriiseihin ja kotimaanpolitiikan sote-kysymyksiin? Tuskinpa. Ei se siltä ainakaan vaikuta näiden viikoittaisten koloiltojen perusteella. Näiltä aiheilta ei vain nykylapsena pääse välttymään.

Jos minulta kysytään, mihin hetkeen haluaisin ajassa palata, vastaukseni on lapsuus. Kaikki se huolettomuus, hetkessä eläminen ja aito vilpittömyys. Niitä minä kaipaan. Aikuisena nämä taidot kuitenkin unohtuvat jonnekin. On kaiken maailman laskujen maksamista, koulunkäyntiä, töitä, virallisia juhlia ja tilaisuuksia. Voiko aikuinen olla huoleton, elää hetkessä, olla aidosti vilpitön ja silti pitää elämänsä järjestyksessä? Kyllä se lapsilta onnistuu, niin miksei meiltä murrosiän ohittaneiltakin? Ehkä aloitan ihan yhdestä päivästä: Katson herättyäni jakson Muumeja ja menen ostamaan uudet sukkahousut, jotka eivät kutita ja mene ryttyyn. Ehkä sekin on jo alku...

JOS MINULTA KYSYTÄÄN MIHIN HETKEEN HALUAISIN AJASSA PALATA, VASTAUKSENI ON LAPSUUS.

2/2022

ÄRTYMYS JA VÄSYMYS VAELLUKSELLA TEKSTI: Jarmo ”Heinä” Heinonen PIIRROS: Meeri Rasivirta

Mankkaan Eräsusien vaelluksella pari vuotta takaperin selvitettiin, eroaako kolmannen vaelluspäivän ärtymys ja uupumus muiden vaelluspäivien tunnoista.

ähdimme lippukunnan johtajajoukolla vaellukselle Lappiin, Saariselän alueelle. Karhunhammas-merkin suoritukseen sisältyi vaelluksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin lisäksi vaeltamiseen tai vaelluskohteeseen liittyvä harrastetutkimus. Harrastetutkimuksessani pohdin, eroaako kolmannen vaelluspäivän ärtymys ja uupumus muiden vaelluspäivien tunnoista. Olin kuullut väitteitä siitä ja lukenut lääketieteen tohtori Matti Huttusen tekemän tutkimuksen. Hänen mukaansa pitkäaikaisessa väsymysoireyhtymässä henkilö kärsii väsymyksestä, uupumuksesta, muistin heikkoudesta, ajatuksen luistamattomuudesta, keskittymisvaikeuksista, kärttyisyydestä ja kivuista. Uni ei virkistä, herätessä on väsynyt ja rasituksesta palautuminen pitkittyy. Juhannuksena oli satanut lunta ja edelleen heinäkuussa kävelimme lumisilla poluilla. Vaelluksemme pituus oli yli 120 kilometriä. Ruokatarpeiden huvetessa päivittäin kevenevä reppu piristi. Kahdeksan päivän pituisen vaelluksemme toisena päivänä tutustuimme tunturiin ilman rinkkoja lämpötilan 36

PA RTI O - L E H TI

ollessa viisi astetta. Vaelluksella useampana päivänä vettä satoi vaakatasossa, ja se kasteli kaiken. Aamuisin kuivasimme kolmea sisä- ja päällystelttaa erillään. Sumun ja pilven sisässä ei nähnyt edellä kulkevaa, ja sää vaikutti retkisuunnitelmaamme. Harrastustutkimukseeni liittyen vaelluksella mukana olleet täyttivät joka ilta viisiportaiset kysymyslomakkeet. Ensimmäisinä päivinä aineiston perusteella selvisi, että vaeltajat olivat uupuneita ja kärttyisiä. Väsymykseen vaikuttivat uupumus, lihaskivut ja hidas palautuminen. Keskittymisvaikeuksilla ja ajatuksenkulun hitaudella oli merkitsevä yhteys kärttyisyyteen. Näkyikö aineistosta kolmannen vaelluspäivän ärtymys? Kolmas päivä erottui aineistosta tehdyissä graafisista kuvista, mutta eroja ei näkynyt käyttämissäni viidessä tilastollisessa analyysissa. Jätin karhunhammasraadille raportin heinäkuussa aineiston analyysin jälkeen. Seuraavan vuoden huhtikuussa suoritusdiplomi tuli hampaineen postitse, ja nyt hammas nököttää partiopaitani rintataskussa.

PARTIOARJENSANKARI

Partioarjen sankarissa haasteteltava vastaa väitteisiimme.

Hanna Kiuru harrastaa partiota aktiivisesti Härmälän Ilvestytöissä Tampereella.

TEKSTI: Elina Kamppari KUVA: Henri Tammi

PERHEPARTIO KUTSUI TAKAISIN HARRASTUKSEEN

Hanna Kiuru, 36, ehti nuoruudessaan harrastaa partiota muutaman vuoden. Kolmisen vuotta sitten hän aloitti tyttäriensä kanssa perhepartion. Tämän kevään Kiuru on toiminut lippukunnassaan kalustonhoitajana ja hallituksen jäsenenä. PERHEPARTIO ON HYVÄ TAPA TULLA MUKAAN PARTIOTOIMINTAAN.

PESTI AUT TAA INTEGROITUMAAN LIPPUKUNTAAN.

- Kyllä, juuri näin. Se on pehmeä aloitus ja pääsee hyvin mukaan, vaikka partiokokemusta olisi vähän tai ei ollenkaan. Perhepartiossa pystyy myös vaikuttamaan ryhmän toimintaan.

- Kun on pesti, niin on pakostakin paremmin kärryillä lippukunnan asioista, ja luonnollisesti asiat myös kiinnostavat enemmän. Eikä välttämättä tarvitse olla kokemusta, vaan saa oppia. Minullakaan ei ole aiempaa kokemusta kalustoasioista.

UUDEN AIKUISEN ON VAIKEA TULLA MUKAAN LIPPUKUNNAN MUUHUN TOIMINTAAN.

PARTIOSSA ON HANKALA TOIMIA, JOS EI OLE AIEMPAA PARTIOTAUSTAA TAI VAIN VÄHÄN KOKEMUSTA.

- En sanoisi näin. Olen kokenut pestin aloituksen suhteellisen helppona ja minut on otettu lämpimästi vastaan. Ei tarvitse osata kaikkea ja aina voi kysyä.

- Kyllä ja ei. Jos on vaikka täysin vieraantunut luonnosta, niin voi olla aluksi hankalaa. Toisaalta kaiken voi oppia. Itse olen oppinut partiossa myös heittäytymistä tilanteisiin, kun

on esimerkiksi leikitty laululeikkejä perhepartiossa. Partiosanasto tuottaa itselleni edelleen välillä hankaluuksia.

PARTIOON PALAAMINEN ON OLLUT HYVÄ PÄÄTÖS. - Ehdottomasti! Olen saanut paljon onnistumisen kokemuksia ja tunteita ja päässyt toteuttamaan itseäni. Ja saanut uusia ystäviä ja tuttavia.

PARTIO KUULUU ELÄMÄÄNI MYÖS JATKOSSA. - Uskon, että kuuluu. Toivottavasti myös tytöt innostuvat jatkamaan harrastusta, kun tulevat oikeaan partioikään! 2/2022

Sarjakuva on julkaistu alunperin ruotsiksi Finlands Svenska Scouterin jäsenlehti Scoutpostenissa.

ILTANUOTIOLLA

LUOTTAMUS JA RAJOJA YLITTÄVÄ YSTÄVYYS

KUVA: Joel Forsman

Partioihanteet lisääntyvät joka ikäkaudessa. Seikkailijat ja sitä vanhemmat ikäkaudet sitoutuvat olemaan luotettavia. Tarpojat ja sitä vanhemmat sitoutuvat myös rakentamaan ystävyyttä yli rajojen. Olla luotettava -ihanteella tarkoitetaan, että partiolainen on luotettava ystävä, joka pitää sanansa ja kantaa vastuuta velvollisuuksistaan. Hän rakentaa ympärilleen luottamuksen ilmapiiriä ja osoittaa luottamusta muita kohtaan. Partiolainen on aina valmis auttamaan toisia ihmisiä. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen -ihanteeseen sitoutumalla partiolainen

suhtautuu myönteisesti moninaisuuteen sekä haluaa tutustua ja ystävystyä myös omien yhteisöjensä ulkopuolelta tulevien ihmisten kanssa. Hän pyrkii luomaan rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä ympärilleen. Partiolainen toimii rauhan puolesta kaikkialla. Hän on osa maailmanlaajuista liikettä ja näkee tämän kautta mahdollisuudet muuttaa maailmaa.

Vuoden ensimmäisessä lehdessä käsittelimme tällä palstalla sudenpentujen ja sitä vanhempien ikäkausien partioihanteet: ”kunnioittaa toista ihmistä” ja ”rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä”

RYHDY TUKIPERHEEKSI! Turvallisista ja luotettavista tukiperheistä on huutava pula! Onko sinulla mahdollisuus tarjota aikaa, lämpöä ja huolenpitoa tukea tarvitsevalle lapselle?

Tavallista arkea tukiperheessä Tukiperheenä toimiminen antaa konkreettisen mahdollisuuden auttaa lasta ja hänen perhettään. Tukiperheen tärkein tehtävä on tarjota lapselle tavallista, turvallista arkea ja huolenpitoa. Lapset viettävät tukiperheessä yleisimmin viikonlopun kerran kuukaudessa. Tukiperhetoiminnasta maksetaan palkkiota.

Ota yhteyttä p. 040 359 1355 tai tutustu toimintaan lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut

familar.fi

” Tukiviikonloput antavat uutta virtaa koko perheelle.” - Tukiperheen äiti