Päätoimittajan palsta

Mitä on valmentajuus? Kuinka me itse koemme oman valmentajana olemisemme? Kuinka se heijastuu meistä ulospäin? Mistä kumpuaa käyttäytymismalli valmentajan rooliimme? Muun muassa näihin lajiriippumattomiin kysymyksiin olen saanut tutustua uudessa monipuolisessa huippuurheilun toimintaympäristössäni Suomen Urheiluopistolla, jääkiekon ja monen muunkin lajin kehityskeskuksessa.

Kokeneilla, vaikkapa kymmenen sarjakautta läpi puskeneilla, valmentajilla tulee enää harvoin eteen täysin uusia tilanteita oman lajin ”kuplassa”. Monta yllättävää asiaa ja käännettä on jo nähty. Kun pääsee kurkistamaan toisen, täysin vieraan lajin verhon taakse, saattaa oma näkökulma valmentajuudesta laajentua. Itselleni kävi näin helmikuussa Urhealla Helsingissä, kun sain työni puolesta havainnoida kolmena päivänä eri voimistelulajien maajoukkuetason toimintaa.

Pitkän viikonlopun viimeinen ohjelmaosio oli oma puolen tunnin yhteenvetoni jakson annista. No, aikataulusyistä se piti tiivistää kymmeneen minuuttiin. Ei hätää, meidät valmentajathan on koulittu improvisoimaan ja tiivistämään sanomaamme. Jätin hienon powerpointin käyttämättä. Kirjoitin perinteiselle fläppitaululle isolla tussilla VOP. Siinä vaiheessa voimisteluvalmentajien tarkkaavaisuus valpastui. Mitähän se voisi tarkoittaa?

V=vuorovaikutus. Kaikki toimintamme valmentajana tapahtuu vuorovaikutuksessa johonkin; valmennusstaffiin, pelaajiin, seurajohtoon, kannattajiin, mediaan… Se ratkaisee käytännössä valmentajan onnistumisen. Tärkeää on mitä, vielä tärkeämpää on miten? Keskinkertainen ottelusuunnitelma pelaajille loistavasti esitettynä on usein parempi kuin täydellisyyttä hipova taktiikka epäselvästi kuvattuna. Entä kuinka päävalmentajan vuorovaikutus sujuu puheenjohtajan kanssa viiden tappion jälkeen, kun kauden tavoitteet ovat loittonemassa?

O=osallistaminen. Autonomian lisääminen niin pelaajilla kuin valmennusryhmän jäsenillä kohottaa sisäistä motivaatiota. Joukkuelajeissa urheilijan osallistamisessa on tietenkin tiukemmat raamit kuin yksilölajeissa. Jääkiekossa ja koripallossa pelaajien työstämät taktiset suunnitelmat ovat jo yleisempiä. Mutta jalkapallossakin on mahdollisuuksia. Esimerkiksi FC Haka antoi viime kaudella pelaajille valtaa ja vastuuta heikosti onnistuneiden erikoistilanteiden suunnittelussa, käänne parempaan tapahtui.

P=palautteenanto. Sisältyy vuorovaikutukseen. Kannattaako meidän kommentoida jokaista yksittäistä suoritusta? Varsinkaan sitä epäonnistunutta? Voimistelussa käytetään viiden suorituksen ”sääntöä”. Arvioidaan viisi suoritusta, jotta toistuva tai oleellinen korjattava asia voidaan löytää. Kohdistuuko jalkapallossa palaute joukkueeseen eli kollektiiviin vai yksilöön? Voiko joukkue oppia vai oppiiko yksilö? Palautteeannossa monesti vähemmän on enemmän, ”less is more”. Sen voi tarkistaa pelaajilta; minkä palautteen he muistavat harjoituksesta?

VOP. Siihen tiivistyy mielestäni hyvän valmentajuuden peruspalikat. Aiheeseen liittyvä lukusuositus: Carlo Ancelotti, Quiet Leadership.

Valmentajakyselyn antia

Teimme kyselyn, jossa kartoitimme valmennuksen haasteita sekä valmentajien vahvuuksia. Lisäksi halusimme saada ideoita Valmentajalehden sisältöihin sekä koulutuksien aiheisiin.

Kyselyyn vastanneet alueittain

Aikuisjoukkueiden valmentajia on 31,5 %, 20,5 % toimii 12-15 – vuotiaiden parissa, lähes 18 % on alle 12 vuotiaiden ja reilut 12 % 16-18 -vuotiaiden valmentajia.

Valmentajien haasteissa esiin nousi selkeästi kaksi asiaa: ajankäyttö sekä eritasoiset ja eri motivaatiolla varustetut pelaajat. Ajankäytössä nousi esiin erityisesti esiin oman työn/ opiskelun ja valmennuksen sovittaminen sekä ajankäyttö itse harjoitustapahtumissa, eli valmentajia on liian vähän suhteessa pelaajamäärään. Ajankäytön vuoksi toiminta ei ole tasalaatuista. Vastauksia, joissa riittämättömyyden tunne syystä tai toisesta nousi esiin, oli useita.

Toinen selkeä kokonaisuus liittyi motivaatioon ja eritasoisiin pelaajiin. Sieltä nousi pelaajien motivointi yleisellä tasolla, ryhmäjakojen toimivuus ja siihen liittyvät motivaatiohaasteet sekä eri tasoiset ja eri motivaatiotasolla olevat pelaajat. Tähän liittyy myös pelaajien heikko ilmoittautuminen treeneihin tai se, ettei tulla vaikka ilmoittaudutaan. Treenit elävät aina siitä, mitä on suunniteltu. Lisäksi kyselyssä nousi esiin myös arjen todellisuus, missä usein valmentajia on liian vähän.

Valmentajat kaipaisivat lisää tukea ja sparrausta sekä parempaa kommunikaatiota seuran kanssa. Myös vanhempien rooli ja heidän kanssa tehtävä työ koetaan haasteelliseksi.

Valmentajien osaamisessa esiin nousi paljon erilaisia vahvuuksia. Useammissa vastauksissa tuotiin esiin kokonaisuuden hallinta. Myös yksilöiden kohtaaminen, motivointi ja innostaminen sekä vuorovaikutustaidot erottuivat vastauksista. On hienoa huomata, että Palloliiton koulutuksen kehittyminen näkyy nyt myös kentällä ja teidän vastauksissa.

Koulutustoiveista useimmat toiveet jakautuivat seuraavien kokonaisuuksien alle: taktiset asiat, psyykkinen valmennus, fyysinen valmennus sekä valmennustiimi ja joukkueen rakentaminen. Myös videoanalyysien ja data-analyysien hyödyntäminen kiinnostavat. Moni kaipaa tietoa kansainvälisen jalkapallon kehityssuunnista sekä mitä ominaisuuksia pelaajilta pitäisi löytyä pelejä ajatellen 8v8 maailmassa ja siitä eteenpäin. Myös ajatuksia suomalaisesta pelitavasta kaivataan.

Lisäksi saimme paljon hyviä vinkkejä tietoiskujen ja koulutusten aiheisiin näiden lisäksi.

Osaltaan pääsimme jo vastaamaan teidän toiveisiin viime vuoden valmentajapäivillä, kun keskityimme pelitapaan ja sen johtamiseen sekä vaadittaviin fyysisiin kykyihin. Kansainvälisiin jalkapallon kehityssuuntiin päästiin Jarmo Matikaisen toi- mesta naisten EM 2022 analyysin merkeissä. Samalla myös pääsimme kuulemaan pelitavan trendejä. Myös valmentajan strategisen ajattelun ja pelitavan oppimista edistävää johtamista käsiteltiin.

Kysely sisälsi toiveita lehtijuttujen aiheisiin. Vahvimpana toiveena erottui harjoitusvinkit. Sen jälkeen hyvin tasaisena rintamana tulevat henkisen ja fyysisen valmennuksen vinkit yhdessä analyysien kanssa. Monet kannattavat monipuolisuutta ja erilaista sisältöä.

Teidän vastausten pohjalta olemme jo pohtineet koulutustarjontaa ja sen rakentamista vastaamaan teidän toiveita. Lisäksi olemme keskustelleen keinoista vaikuttaa teidän työssä jaksamiseen valmentajana. Tätä me emme voi tehdä yksin vaan tarvitsemme seurat mukaan, mutta omalta osaltamme tulemme viestimään asiasta seuroihin ja pyrimme miettimään keinoja yhdessä heidän kanssaan.

Verkkovalmentaja 1/2023

Lämmin kiitos teille kaikille vastanneille! Saimme tästä paljon ideoita ja ajatuksia lehden sisältöä ajatellen ja koulutuksien suunnittelun tueksi.

Teksti: Sanna Vara, SJV ry