Verkkovalmentaja 3/ 2016 Malliharjoitteissa havainnoinnin kehittäminen

MM-karsintojen tunnelmia

Huippukunnon kehittäminen vaatii riittävää palautumista

MM-karsintojen tunnelmia

Suomen karsintalohko on, kuten ennakkoon oli selvääkin, erittäin kovatasoinen. Jokainen maa Kosovoa lukuun ottamatta on ehdotonta eurooppalaista huipputasoa.

Ylläolevan listauksen perusteella ei Suomella pitäisi näitä joukkueita vastaan olla mitään mahdollisuuksia. Varmasti kuitenkin lähes kaikki suomalaiset jalkapalloihmiset ovat toivoneet, että Suomi pystyisi yllätyksiin karsintaotteluissa. Suomen karsintojen alku on sujunut pessimistien tai realistien laskelmien mukaan, yhtään yllätyspistettä emme ole saaneet. Ensimmäinen ottelu Kosovoa vastaan sattui erittäin huonoon saumaan, sen ollessa vastustajalle ensimmäinen virallinen karsintaottelu. Kosovo oli Turussa käydyssä ottelussa erittäin latautunut ja Suomi saa olla tyytyväinen saatuaan edes yhden pisteen, sillä tosiasiassa vastustaja oli ottelussa lähempänä voittoa. Toinen ottelu Islannissa oli pitkään Huuhkajilla tuloksellisesti hallinnassa, mutta varsinaisen peliajan jo umpeuduttua onnistuivat isännät kääntämään ottelun voitokseen, osittain tuomarienkin avustamana. Kolmas ottelu Kroatiaa vastaan Tampereella päättyi niukkaan tappioon, joka tuloksena on ok. Todellisuudessa ei Suomella tainnut olla laukaustakaan vastustajan maalia kohti. Näiden kolmen ottelun saldo, 1 pistettä ei ole toivo2

15.9.2016 päivitetyssä FIFA-rankingissa maiden sijoitukset ovat: 14. Kroatia 21. Turkki 27. Islanti 29. Ukraina 84. Suomi

musten mukainen. Kosovo-ottelusta voitto ja Islannin tuliaisina vähintään yksi piste, silloin tilanne olisi täysin toinen. Seuraava karsintaottelu, vieraissa Ukrainaa vastaan marraskuussa ei varmasti tule olemaan yhtään helpompi kuin aiemmatkaan pelit. Vastustajien kovasta tasosta huolimatta, näistä karsinnoista on muodostumassa Suomelle erittäin raskaat. Tässä lohkossa tullaan takuuvarmasti pelaamaan paljon ristiin, joten jokaisella voitolla olisi mahdollisuus sijoitusta myös nostaa. Vaikka emme kisapaikkaa saisikaan, menestyksellä olisi merkitystä ainakin tulevien karsintojen arvontakoreihin. Jokainen jalkapalloihminen varmasti toivoo pisteputken aukeavan seuraavassa Ukraina-ottelussa!

Teksti: Hannu Paatelo Kuva: Jussi Eskola Verkkovalmentaja 3/2016

Lukas Hradecky. Suomi - Kroatia MM-karsinta Tampere 9.10.2016. Jussi Eskola

Pelaajat päättää:

Urheilijan oma ajatus ja tahto ratkaisevat

Lue mielenkiintoisia kommentteja joukkuelajien valmentamisesta. Eri lajien valmentajat kertovat omista kokemuksistaan ja ennen kaikkea pelaajien osallistumisesta valmennusprosessiin. Tekijä:Kirsi Hämäläinen, valmennusosaamisen asiantuntija, Huippu-urheiluyksikkö

Jääkiekon taitovalmentajat haastoivat eri joukkuelajien seurat ja valmentajat ”Pelaajat päättää”-viikkoon 14-20.12. Mukana on jo ainakin 150 seuraa 12 eri lajista. Pelaajat päättää-viikon ideana on urheilijoiden osallistaminen. - Osallistaminen lisää vuorovaikutusta valmentajan ja urheilijoiden välillä, opettaa urheilijaa ajattelemaan ja innostaa harjoittelemaan. Nämä taidot ovat tärkeitä elämässä yleensä ja myös urheilijaksi kasvamisessa. Myös valmentaja oppii paljon urheilijoistaan ja saa varmasti ajateltavaa omaan valmentamiseensa. Urheilijoiden ottaminen mukaan harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää kaikille pikkujunnuista maajoukkueurheilijoihin, sanoo Olympiakomitean palloilulajien vastuuvalmentaja Jukka Rautakorpi.

Dettmann: Urheilu on kokonaisvaltaista kasvamista Joukkuepalloilujen päävalmentajat osallistavat pelaajiaan monin eri tavoin. Koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann siteeraa Robert ”Petteri” Peterseniä ja muistuttaa että kypsä ihminen on myös kypsä urheilija. - Urheilu on ennen kaikkea oman kehoon, mieleen ja sieluun tutustumista – kokonaisvaltaista kehittymistä ja kasvamista. Se on elämän mittainen matka, jonka onnistuminen on riippuvainen valmentajan ja pelaajan vuorovaikutuksesta. Miltä tuntuu? Vieläkö jaksaa painaa? Mitkä tämän vastustajan vahvuudet ovat? Miten ratkaisemme tämän 4

puolustuspään haasteen? Pitääkö tänään päästä punttisalille? Monelta syödään? Tällaiset kysymykset ovat meille Susijengissä jokapäiväisiä, koska ihmisten välinen vuorovaikutus on paras tapa kehittää yhteistä tekemistä kaikissa elämän eri vaiheissa, Dettmann luettelee. Koripallomaajoukkueissa toimintaa ohjaa lause ”Be as good as you can be”, joka on helposti sanottu, muttei yhtä helposti saavutettavissa. - Se edellyttää juuri sitä, mitä Petteri Petersen aina ihmisestä peräänkuulutti; kasvamista ja kehittymistä niin urheilijana kuin ihmisenäkin. Tiedämme, että tie sitä kohti kulkee itsensä haastamisen, toisten kunnioittamisen ja hyvän vuorovaikutuksen kautta, Dettmann kiteyttää. Miesten salibandymaajoukkueen valmentaja Petri Kettunen kertoo toteuttavansa osallistavaa johtamista maajoukkueessa. - Se tarkoittaa muun muassa sitä, että pelaajat rakentavat ryhmätöinä joukkueen toiminnan kivijalan eli yhteisen arvomaailman. Pelaajat purkavat itse peleissä vastaan tulleita haasteita ja etsivät niihin ratkaisumalleja. Osallistava johtajuus näkyy myös tavassa suunnitella maajoukkueen vuosikokonaisuutta, johon pelaajat pääsevät antamaan omat ajatuksensa ja sisältötoiveensa, Kettunen kertoo.

Jalonen: Ilman pelaajien osallistamista ei saavuteta mitään Osallistava valmentaminen ei ole välttämättä valmentajalle helppoa. Jokereiden päävalmentaja Erkka Westerlund kertoo, että valmentajan on helppo lipsahtaa entiseen tapaan

Verkkovalmentaja 3/2016

”Be as good as you can be” valmentaa, vaikka kuinka on ajatellut osallistavansa pelaajia. - Esimerkiksi nopearytmisessä sarjapelaamisessa pelien jälkeinen suorituksen analysointi ja palautteen antaminen jää helposti vain valmentajien tehtäväksi. Olemme yrittäneet osallistaa pelaajia enemmän ja enemmän itsearviointiin tai oman viisikon ja joukkueen suorituksen arviointiin. Nykyajan tekniikalla videokuvaa voi nopeasti jakaa pelaajien käyttöön, Westerlund sanoo. Leijonien osalta näkemys pelaajien osallistamisesta lähtee liikkeelle yhteisen ilmapiirin rakentamisesta, jolla pyritää lisäämään pelaajan sitoutumista, itseluottamusta ja omaa tahtoa. Kari Jalosen näkemyksen mukaan osallistaminen on välttämätöntä jo johtuen vähäisten yhteisten vuorokausien määrästä jääkiekon A-maajoukkueessa tänä päivänä. - Ilman pelaajan osallistumista ei voida saavuttaa yhdessä mitään joukkueurheilussa ja toisaalta pitkällä jänteellä pelaajan kehittyminen ei mahdollista valmentajakeskeisellä toimintatavalla. Pelaajat osallistuvat päiväohjelmien rakentamiseen ja itse yhteistä peliä rakennetaan hyvin paljon viisikoiden sekä viisikoiden sisällä yksittäisten pelaajien avulla, Jalonen puntaroi.

Kanerva: Valmentajan tuntosarvet esiin Jalkapallomaajoukkueen valmennusryhmään pitkään kuulunut Markku Kanerva on kollegoidensa kanssa samoilla linjoilla. - Me olemme jalkapallon A-maajoukkueessa toteuttaneet pelaajia osallistavaa johtamistapaa mm. yksilöllisten ja joukkuepalautteiden läpikäynnin yhteydessä ennen maajoukkuetapahtumaa tai sen jälkeen, jolloin pelaajat ovat voineet ilmaista omia mielipiteitään ja ideoitaan, Kanerva kertoo. Huuhkajat on myös osallistettu pienryhmissä analysoimaan joukkueen ja vastustajien pelaamista. Lisäksi pelaajilta ja etenkin ’kapteenistolta’ on kyselty mielipiteitä pelitapaan, harjoitussisältöihin ja yleensä leiriohjelmaan (mm. harjoitusten määrä ja aikataulutus, yhteisen ’vapaa-ajan’ ohjelma) liittyviä asioita. - Tämä osallistava ja pelaajien mielipiteet huomioiva johtamistapa on lisännyt selvästi yhteenkuuluvuuden tunnetta, vuorovaikutusta sekä motivaatiota ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Jos uudet pelaajat eivät ole tottuneet osallistamiseen, kannattaa aloittaa pienistä asioista ja viedä prosessia eteenpäin järjestelmällisesti valmentajan ’tuntosarviaan’ käyttäen, Kanerva sanoo.

Verkkovalmentaja 3/2016

Sammelvuo ja Kekki: pelaajien analyysitaidot käyttöön Miesten lentopallomaajoukkueessa pelaajat ovat mukana päättämässä pelitaktiikasta ja osallistuvat harjoitusten rytmittämiseen. - Haluamme viedä osallistamista jatkossa järkevästi eteenpäin ja heti tulee mieleen, että tässä on isoja mahdollisuuksia meille, päävalmentaja Tuomas Sammelvuo sanoo. Sammelvuo kertoo törmäävänsä usein siihen, ettei valmentajan analyysi ollutkaan sama kuin pelaajan. Myös miesten käsipallomaajoukkueen päävalmentaja Kaj Kekki kertoo, että käsipallomaajoukkueen uuden pelitavan sisäänajoon liittyy myös uusi ajattelutapa. - Käsipallossa on perinteisesti hyökkäyspeliä ohjailtu pelinrakentajan toimesta valmentajan antamilla malleilla. Puolustus on toiminut täysin valmentajan antamien ohjeiden mukaan. Nyt on ensimmäisessä vaiheessa keskitytty poikkeuksellisesti puolustuspelin "johtajuuden siirtoon" itse kentälle. Kekin mukaan uuden aggressiivisen puolustustavan taktiset muutokset on siirretty pelaajien ratkaistavaksi. - Joukkueeseen ajetaan sisään puolustuspään pelinrakentaja, joka tekee tilannekohtaiset ratkaisut. Kautta linjan on tavoitteena osallistuttaa pelaajat koko peli kehittämiseen aktiivisesti peli joka osa-alueella, Kekki kertoo. Joukkuelajit yhdessä ovat valinneet sisällöllisen yhteisen tekemisen ohjenuoraksi ITSENÄINEN JOUKKUEURHEILIJA. Tämä liittyy joukkuelajeihin liittyvään ammattiurheiluun jonka isona ajatuksena on, että pelaaja itse omistaa oman pelaajauransa loppujen lopuksi. Joukkuelajien yhteistyöverkostoja ohjataan tuottamaan toimintatapoja joilla tuetaan yksittäisen pelaajan henkistä kasvua itsenäisen joukkueurheilijan suuntaan vuonna 2016. Tämä mahdollistuu nimenomaan pelaajia osallistavan valmennusotteen avulla. Pelaajat päättää-viikkoa voi seurata Facebookissa https://www.facebook.com/PelaajatPaattaa/?fref=ts ja twitterissä @Pelaajatpaattaa sekä aihetunnisteella #PelaajatPäättää

5

Osaan – Jaksan – Ehdin – Voitan Palautuminen Suunnitelmallinen, säännöllinen ja nousujohteinen harjoittelu sekä erityisesti ottelutoiminta vaativat pelaajilta riittävästi palautumisaikaa ennen seuraavaa harjoitus – tai ottelutapahtumaa. Kovatempoinen peli tai erittäin kehittävä harjoitus on niin fyysisesti, mentaalisesti, hermostollisesti kuin hormonaalisesti kuluttavaa toimintaa. Jotta elimistössä tapahtuisi kehittymistä ja elintoimintojen mukautumista tarvitaan, palautumista.

Pelaajien palautumiseen vaikuttavia sisäisiä tekijöitä ovat:

• Ikä • Sukupuoli • Pituus ja paino / kasvupyrähdys • Anatomia • Terveys • Fyysinen kunto • Harjoitustausta • Liikkuvuus • Lihastasapaino • Lihasvoima

osa 5

6

Pelaajien palautumiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat: • Harjoitusohjelman sisältö • Otteluiden tulokset, sarjatilanne • Olosuhteet: kentän kunto, sää, pelimatkan pituus • Rasituksen kumuloituminen vuoden, jakson, viikon, päivän aikana • Harjoittelun jaksottaminen: vuosi-, jakso-, viikko- ja päiväohjelmaan • Palautumistoimenpiteet: uni, ravinto, huoltava harjoittelu, lepo, hieronta ja aika • Lihasten elastisuus, lihastyötavat: eksentrinen, konsentrinen ja isometrinen • Ennalta ehkäisevät toimenpiteet: alku – ja loppuverryttely • Voimaharjoittelu • Mentaalinen puoli ja ilmapiiri – väsyminenkeskittymisen puute – virheet • Harjoitusvälineet ja harjoitusympäristö • Ulkoiset stressitekijät: työ, opiskelu, perhe, ystävät, elämäntilanne

Verkkovalmentaja 3/2016

Jalkapallo-ottelun tai harjoittelun aikana elimistön energiavarastot (glykogeeni) tyhjenevät merkittävästi. Palautumisen optimoimiseksi olisi hyvä nauttia jotain hiilihydraattipitoista energiaa heti suorituksen päätyttyä, jotta palautumisprosessi käynnistyisi nopeammin. Hedelmä, leipä tai energiapatukka on usein nopein tapa toimia. Ottelut ja harjoittelu aiheuttavat merkittävää nestevajausta suoritusten aikana. Nestetasapainosta huolehtiminen on myös avainasemassa palautumisen nopeuttamiseksi. Nestetasapainosta tulisi huolehtia jo ennen, harjoittelun aikana ja välittömästi harjoittelun loputtua. Pelkkä vesi sammuttaa janon tehokkaasti, mutta nautitussa nesteessä tulisi olla mukana myös hieman suoloja ja sokeria, joita on haihtunut hien mukana pois. On esitetty tutkimuksia, joissa rasvaton maito lisättynä muutamalla teelusikallisella kaakaojauhetta, on osoittautunut parhaaksi palautusjuomaksi. Alkoholin nauttiminen suorituksen jälkeen hidastaa palautumista. Riittävän kovan harjoittelun tai ottelun myötä lihaksistossa tapahtuu mikroskooppisen pieniä lihassyiden ”vaurioitumisia” joka ilmenee seuraavina päivinä mm. lihasarkuutena. Näitä lihasvaurioita pystyy korjaamaan ruuasta saatavilla proteiineilla. Proteiinit (maito) osallistuvat lihaksen korjaustyöhön ja edistävät palautumista. Vaativan suorituksen jälkeen olisi suositeltavaa nauttia monipuolinen ateria mielellään noin 1 tunnin jälkeen suorituksen päätyttyä. Aterian tulee sisältää hiilihydraatteja, proteiinia, valkuaisaineita, kivennäisaineita ja vitamiineja, jotta palautuminen nopeutuu.

Verkkovalmentaja 3/2016

Riittävän kovan urheilusuorituksen aikana elimistössä tapahtuu myös hormonaalisia muutoksia. Kasvuhormonin, testosteroinin ja kortisolin eritys kiihtyy. Kovan suorituksen jälkeen keho mukautuu elimistössä tapahtuviin muutoksiin, johon tarvitaan riittävästi palautumisaikaa. Harjoittelun tuottaman hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat mm. lihaksiston kehittymiseen ja kasvuun. Uni on palautumisen kannalta erittäin merkittävässä roolissa. Nukahtamisen jälkeen seuraavat 4 - 5 tuntia on aika, jossa elimistön tuottama kasvuhormoni korjaa harjoittelun aiheuttamia ”vaurioita” lihaksistossa ja elimistössä. Unen tarve on yksilöllinen, mutta tavoitteellisesti urheileva ihminen tarvitsee unta 7 -10 tuntia vuorokaudessa. Lyhyiden päiväunien ottaminen on suositeltavaa, jos siihen on mahdollisuus. 1-2 tuntia ennen nukahtamista olisi hyvä välttää puhelimen tai tabletin sinistä valoa, joka vaikuttaa haitallisesti unen laatuun ja nukahtamisen nopeuteen. Erityisesti kasvuikäisten unen määrällä ja laadulla on havaittu olevan positiivinen vaikutus oppimiseen, keskittymiskykyyn, vastustuskykyyn, jaksamiseen ja palautumiseen. Palautumista edistävät huolellinen loppuverryttely ja palauttava harjoittelu. Jakso-, viikko- ja päiväsuunnittelussa tulisi huomioida harjoituksen vaatimustaso sekä mahdolliset ottelut. Palauttava harjoittelu on yksi olennainen osa urheilijan terveyttä, vammojen ennaltaehkäisyä ja optimaalisen tason määrittämistä ja saavuttamista. 7

Monessa seurassa / koulussa on mahdollisuus aamuharjoitteluun. Joukkuevalmentajan, pelaajan ja aamuharjoituksista vastaavan on syytä tietää mitä esim. edellisen illan harjoituksissa on tehty, koska palautuminen ei välttämättä toteudu seuraavaan aamun mennessä kokonaisvaltaisesti. Jalkapallosuorituksen seurauksena elimistöön kertyy kuonaaineita mm. maitohappoa. Hyvän loppuverryttelyn avulla voidaan kuona-aineiden poistumista nopeuttaa ja edistää palautumista. Lihasten ”rullailu” foam rollerilla on todettu vähentävän lihasarkuutta ja lisäävän lihasten liikkuvuutta ja elastisuutta. Aktiivisella tai passiivisella venyttelyllä ei ole todettu tutkimusten mukaan olevan suoranaisesti parantavaa vaikutusta suorituskykyyn. Pelaajien subjektiivisten kokemusten mukaan venyttely edesauttaa palautumista verenkierron nopeutumisen ja lihasten elastisuuden suhteen. Erilaisilla dynaamisilla liikkuvuusliikkeillä voidaan saavuttaa sama

vaikutus jolloin molemmat puoltavat asemaansa palauttavassa harjoittelussa. Jos otteluita on viikossa 2, on erilaiset kylmähoidot myös suositeltavia. Kylmävesikylvyillä lihasarkuus helpottaa ja suorituksista johtuvaan” tulehdustilaan” saadaan helpotusta. Kylmävesihoidoista on viitteitä myös hermoston nopeammasta palautumisesta suorituksen rasituksista. Riittävän syvässä vedessä suoritettavalla kävelyllä tai kevyellä vesijuoksulla on positiivisia vaikutuksia palautumiseen. Perinteisellä tai urheiluhieronnalla voidaan vilkastuttaa verenkierron toimintaa ja rentouttaa kireitä lihaksia. Hierontaa ei suositella välittömästi vaativan suorituksen jälkeen vaan mieluummin 24 – 48 tuntia suorituksesta. Monille suomalaisille rakkaalla saunomisella ei ole tutkimusten mukaan todistetusti palautumista nopeuttavaa vaikutusta. Saunominen vilkastuttaa pintaverenkiertoa, riittävä lämpö voi rentouttaa lihaksia jonkin verran, jos siihen liitetään vielä lihasten kevyttä venyttelyä tai hierontaa

lauteilla. Mentaalisesti saunominen toki rauhoittaa ja rentouttaa, jolla taas voi olla positiivinen vaikutus palautumisnopeuteen. Näytöt tästä perustuvat kuitenkin urheilijoiden subjektiivisiin kokemuksiin. Urheiluvälinemarkkinoilla on myynnissä erilaisia asusteita kuten sukkia, paitoja ja housuja, jotka materiaalinsa ja ”tiukkuutensa” puolesta edistävät verenkiertoelimistön toimintaa ja edistävät palautumista. Varsinainen tieteellinen näyttö kuitenkin puuttuu ko. välineistä. Jos pelaaja kuitenkin kokee edellä mainittujen menetelmien tai välineiden auttavan palautumisessa niin niiden käyttö on silloin suositeltavaa. Palautumisen seurantaan on tarjolla paljon teknisiä välineitä. Suorituksen aikana tapahtuva sykkeenseuranta kertoo pelaajan sen hetkisen kuormitustason. Suorituksen jälkeen voidaan seurata esimerkiksi sykevälivaihtelua, unen määrää ja laatua. Pelaajan päivittäisestä aktiivisuudesta saadaan tietoa esimerkiksi kellon tai aktiivisuusrannekkeen avulla. Perinteisin keino on luonnollisesti keskustelu pelaajan kanssa: Miltä tällä hetkellä tuntuu? Tavoitteellista toimintaa tekevällä seuralla, joukkueella, valmentajalla ja pelaajalla on hyvä olla selkeä palautumisprosessisuunnitelma. Sen tulee sisältää ne toimenpiteet mitä pelaajat / joukkue tekee harjoitusjakson, otteluiden, turnausten tai yksittäisten harjoitusten jälkeen. Siinä tulee myös huomioida koko kautta kattavat levon ja palautumisen jaksot. Palautuminen on yksi avaintekijä loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn, urheilijana kehittymiseen ja parempien tulosten saavuttamiseen. Ilman riittävää palautumista ei tapahdu superkompensaatiota.

Valmentajien on hyvä ymmärtää ne fysiologisesti tutkitut ja todistetut faktat, joita ihmisen elimistössä tapahtuu vaativan suorituksen aikana ja sen jälkeen. Ymmärrys johtaa siihen, että valmentaja osaa valita oikeanlaiset harjoitteet ja toimenpiteet 24 – 48 - 72 tuntia suorituksen päättymisestä. Tämä kirjoitus ei tietoisesti sisällä niitä seurauksia mahdollisista rasitusvammoista, loukkaantumisista, ylikuormituksesta, jotka johtuvat väärin ajoitetusta tai toteutetusta harjoittelusta.

Lähteet: T.Reilley, B.Ekblom 2005.The use of recovery methods post-exercise. M.Nedelec, G. Dupont, C. Carling. 2010. Post-match fatigue and time course of recovery M.Nedelec, G. Dupont, C. Carling. 2010 Recovey strategies Fitness in Soccer J van Winkel. 2014. Football Periodisation R. Verheijen 2014 UEFA presentation 2016.

Teksti ja kuvat: Petteri Jaatinen (kuvat Klubi04 harjoituksista) Verkkovalmentaja 3/2016

9

Havainnoinnin kehittäminen – esimerkkiharjoitteita Mika Riutto Valmennuspäällikkö, SPL Helsingin piiri

KULJETUSHIPPA (havainnointi) Organisointi: 5-6 pallollista ja 2-3 hippaa. Rajattu alue esim. 12mx12m. Alueella 2-3 turvaneliötä, johon kuljetettuaan on turvassa. Jos joku toinen kuljettaa pallon neliöön niin edellisen on lähdettävä pois. Hipat pyrkivät riistämään pallon = onnistunut riisto 2p. Hipat vaihtuvat ajasta tai riistojen määrästä. Oppiminen: Kuljettaminen -> Miten kuljetan? Kummalla jalalla kuljetan? Havainnointi -> Mitä pitää havainnoida? Variaatiot: - Hippojen tai turva-alueiden vähentäminen / lisääminen - Alueen suurentaminen tai pienentäminen

SYÖTTÖHIPPA (havainnoi) Organisointi: Rajattu alue esim. 15mx15m. 6 pelaajaa ja 2 hippaa. 1-2 palloa pelissä. Kuuden pelaajan tarkoituksena pitää palloa ja kahden hipan tarkoitus päästä koskettamaan pallollista. Jos hippa kerkiää koskettamaan ennen kuin pallo on syötetty niin hippa vaihtuu. Palloa ei saa syöttää, ellei joku pyydä sitä. Oppiminen: Syöttäminen -> Mihin ja kenelle syötän? Havainnointi -> Mitä pitää havainnoida? Variaatiot: - Pelataan 3 keltaista , 3 punaista ja kaksi sinistä (hipat). Syöttö pitää pelata aina eri värille kuin keneltä on syötön saanut. - Alueen suurentaminen / pienentäminen

PALLONHALLINTA NELIÖSSÄ (havainnointi) Organisointi: Rajattu alue esim. 12mx12m Neliö, joka rajattu neljään osaan. Pelataan 3v3 + 2 eriväristä neutraalia. Kun esim. keltaisella joukkueella on pallo niin heidän ja yhden neutraalin tulee täyttää jokainen alue, eikä samassa neliössä saa olla kahta pallollisen ryhmän pelaajaa. Toisen neutraalin pitää olla keskellä. Oppiminen: Havainnointi -> Mitä pitää havainnoida? Liikkuminen pelattavaksi -> Mihin liikun? Milloin liikun? Miten liikun? Minkälaiseen peliasentoon? -> Mihin neliöön haluamme pallon? Variaatiot: - Alueen isontaminen / pienentäminen - Pelaajamäärän vähentäminen

PALLONHALLINTA SUORAKULMIOSSA Organisointi: Päätypeli ja päädyissä sekä keskellä neutraaleja pelaajia. Alueen koko esim. 15m x 12m. Keskellä esim. 2v2 Jos päädyssä oleva neutraali tulee pelattavaksi alueelle niin hänelle on pallo pelattava mahdollisimman pian = esim. 3-5 sekuntia. Neutraalilla max. 2 kosketusta. Oppiminen: Havainnointi -> Mitä pitää havainnoida? -> Miten olen sijoittunut, että näen mahdollisimman paljon pelistä? -> Koska sinun kannattaa havainnoida? Syöttäminen -> Miten syötän? Mihin syötän? Liikkuminen pelattavaksi -> ratkaise kysymykset - Voiko sinulle syöttää? - Missä tyhjä tila on? - Missä ei ole vastustajia? - Missä ei ole omia pelaajia? Ohjeita: Jos päädyssä oleva neutraali pysyy alueella niin pallo pelattava hänen kautta toiseen päätyyn. Samaan päätyyn ei saa pelata kahta kertaa peräkkäin. Variaatiot: Pelaajamäärän lisääminen 2 neutraalia keskelle / ulkopuolen neutraali -> katsominen pimeälle puolelle! “Kirppu” Alueen ulkopuolella on ylimääräinen puolustaja, joka voi vapaasti liikkua alueen ulkopuolella. Halutessaan “kirppu” voi tulla prässäämään pallollista. Riistosta “kirppu” pelaa pallon toiselle joukkueelle. Oppiminen: Miten “kirppu” muuttaa pelaajien havainnointia?

PALLONHALLINTA SUORAKULMIOSSA Organisointi: Päätypeli ja päädyissä sekä keskellä neutraaleja pelaajia. Alueen koko esim. 15m x 12m. Keskellä esim. 2v2 Jos päädyssä oleva neutraali tulee pelattavaksi alueelle niin hänelle on pallo pelattava mahdollisimman pian = esim. max. 3-5 sekuntia Neutraalilla on max. 2 kosketusta. Oppiminen: kts. edellisestä harjoitteesta Ohjeita: Jos päädyssä oleva neutraali pysyy alueella niin keskiraja on ylitettävä kuljettaen. Havainnointi! Variaatioita: - Pelaajamäärän lisääminen - 2 neutraalia keskelle -“Kirppu”

PALLONHALLINTA SUORAKULMIOSSA Organisointi: Pelataan rajatulla alueella esim. 28m x 14m. 11 pelaajaa ( 3 joukkuetta ) Molemmissa päissä 1 neutraali, 1 keltainen ja 1 sininen puolustaja. Keskellä 2v2 + neutraali (1-2). Palloa pitää pelata päästä päähän. Samaan päätyyn saa pelata aluksi myös takaisin. Kun pallo pelataan päätyyn niin puolustaja saa riistää pallon. Oppiminen: Havainnointi -> Kummalle päätypelaajalle syötän? -> Mitä keskellä pitää havainnoida? Syöttäminen /Liikkuminen pelattavaksi -> Mitä kysymyksiä pelaajalle voisi esittää? Variaatioita: - Alueen isontaminen / pienentäminen - Pelaajamäärän lisääminen keskellä - “Kirppu” PALLONHALLINTA SUORAKULMIOSSA Organisointi: Pelataan rajatulla alueella 28m x 14m. Tarkoitus päästä pelaamaan päädystä toiseen päätyyn 2p. Jos keskellä pystyy syöttämään pallon toiseen lohkoon 1p. Ohjeita/ sääntöjä: Samassa lohkossa ei saa olla kuin 1 pallollisen joukkueen pelaaja. Neutraalilla vapaat liikkumiset. Variaatioita: - Alueen suurentaminen / pienentäminen - Pelaajamäärän kasvattaminen -> Päädyissä kolme pelaajaa eli - 1 v 1 + 1 neutraali - “Kirppu”

Uuden sukupolven valmennusta Valtakunnallinen Fortum Tutor -ohjelma kehittää lasten jalkapallon ja lentopallon harrastajien valmennusta. Ohjelma on tavoittanut jo kymmeniä tuhansia lapsia ympäri Suomen. Tavoitteemme on taata lapsille innostava harrastusympäristö ja osaava valmentaja. fortumtutor.fi facebook.com/FortumTutor