Lehti 2 2014

Jalkapallovalmentaja 2 / 2014

Kari Pasanen jakaa kokemustaan junnuille

Mika Riuton valmentajakysely

Sisältö

Sami Ristilä FC KTP:n peräsimessä...

4

Valmentajakysely 2014...

6

MM-kisat 2014 - järjellä...

8

10 kysymystä Mika Laurikaiselle...

12

Aerobisen kunnon kehittäminen...

14

Naisten liiga...

16

Kari Pasanen näyttää esimerkkiä...

18

Fortum Tutor...

20

Jalkapalloa kouluajalla...

23

www.taktifol.com

Päätoimittajan palsta Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 33. vsk

Pitkä kuuma kesä

Päätoimittaja Jukka Vakkila Hallitus: Jukka Vakkila, puheenjohtaja

040 778 5240

jvakkila@elisanet.fi Heikki Altonen

050 596 7714

heikki.altonen@gmail.com Mikko Eskelinen

040 5831814

mikko.eskelinen@palloliitto.fi Ilkka Mäkelä

040 7605155

ili.makela@hotmail.fi Hannu Paatelo

0400 722407

hannu.paatelo@turku.fi Marko Viitanen marko.viitanen@palloliitto.fi Petteri Jaatinen

Jalkapallokesää 2014 voidaan täydellä syyllä sanoa kiihkeäksi, kuumaksi ja toivottavasti pitkäksikin. Kotimaiset sarjat ja lukuisat junnutapahtumat täyttävät futisnurmet kaikkialla Suomessa. SJV on mukana järjestämässä poikien ja tyttöjen tapahtumia sekä Mäntyharjulla että Savitaipaleella. Neljä päivää kestävään tapahtumaan on liitetty paikallisten nuorten ohjaajien koulutusta. Tapahtumat vetävät tänäkin kesänä yli 200 junnua ja harrastepelaajaa nahkakuulan pariin.

040 5899 483

petteri.jaatinen@avainpotku.fi Lehden toimituskunta: Jukka Vakkila, Sirpa Vakkila, Mikko Eskelinen ja Ilkka Mäkelä.

Lehden taustaa: Suomen Jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia.

Kannen kuva: Tauno Leinonen Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, 00511 Helsinki Toimistosihteeri Sirpa Vakkila 0500 422 240 sjv@elisanet.fi, www.jalkapallovalmentajat.fi Lehden ilmoitukset ja tuotanto: Yhdistyksen toimisto

Jalkapallovalmentaja 2/2014

Tänä kesänä ei hirveästi tarvitse esikuvia junioreille haeskella. Brasilian MM-turnaus on jälleen kerran näyttänyt taitopelaajien merkityksen. Huikeita yksilösuorituksia, harhautuksia, maaleja ja tuuletuksia on saatu ihastella illasta toiseen. Nyt on myös aika katsella miten asiantuntijoiden ennakkoarviot ovat pitäneet paikkansa. Kattavan analyysin paikka on myöhemmin syksyllä.

Vuoden Valmentajapäivät järjestetään yhdessä Palloliiton kanssa 10.-11.10 Helsingissä. Seminaari päättyy lauantaina pelattavaan EM-karsintaotteluun Suomi-Kreikka.

Koulutuksen sisältö on rakennettu siten että kaikki lisenssivalmentajat saavat täydennyskoulutuspisteitä kahden päivän ajalta. Vieraileva esiintyjä Marcel Lucassen on hollantilainen taitovalmentaja, joka työskentelee mm Saksan juniorimaajoukkueiden kanssa. Hänellä on myös kokemusta huippuseuroista kuten Real Madrid ja Manchester United. Marcel tulee pitämään valmentajille esityksen salissa sekä johtaa malliharjoituksen pelikentällä.

Kotimaisia tähtiesiintyjiä on paikalla useampia. Hannu Tihinen johtaa koko suomalaista junioritoimintaa ja hänen linjauksensa pelaajakehitys-ohjelmassa päivitetään perjantain aikana. Samaa ohjelmaa ruotivat myös Toni Korkeakunnas (FC Lahti) ja Erkka V Lehtola (SPL).

TU20 maajoukkuevalmentaja Marke Miettisellä on tuliaisia nuorten naisten Kanadan MM-turnauksesta ja Suomelle elintärkeän Kreikka-ottelun taktinen valmistautuminen puretaan A-maajoukkueen valmentajan johdolla. Ilmoittautuminen Valmentajapäiville on käynnissä ja tilaisuuteen mahtuu vain 100 nopeinta ilmoittautujaa.

Hyvää kesän jatkoa kaikille futisjännäreille, Jukka Vakkila 3

Sami Ristilä uskoo vaativaan ja antoisaan pelitapaan Kun toiseksi korkeinta sarjatasoa on pelattu kuusi kierrosta, komeilee sarjan kärjessä FC KTP. Sami Ristilän luotsaama joukkue on toukokuun loppuun mennessä pelannut kuusi ottelua, voittanut niistä viisi ja pelannut yhden kahdeksan maalin tasapelin AC Oulua vastaan.

- Vähintään tyydyttävästi on mennyt, Ristilä aloittaa.

Toista kauttaan KTP:tä luotsaava Hakan kasvatti on onnistunut vallan mainiosti.

- Peli on sujunut ja pisteitä on tullut, Ristilä lisää.

Valmentajauransa kasvattajaseurassaan Hakassa aloittanut Ristilä muistetaan hyökkäävänä pelaajana. 247 liigaottelussa syntyi 56 maalia. Kotimaan kenttien lisäksi Ristilä pelasi myös Saksassa, Hollannissa ja Irlannissa. Mutta palataan takaisin Kotkaan. Ykkösessä viime vuodet pelannut seura halusi toissa syksynä jotain muutosta ja he päättivät palkata Ristilän Janne Hyppösen seuraajaksi.

4

Heleniusta voisi pitää seuran jonkinlaisena ikonina, sillä nopea laitakiitäjä pelasi FC KooTeePeen riveissä jo liigavuosina. Heleniuksen oma pelaajaura päättyi viime kauteen.

Talven aikana Kotkassa tapahtui merkittäviä asioita, kun Ykkösessä pelannut FC KooTeePee ja Kakkosessa pelannut KTP päättivät laittaa hynttyyt yhteen. Ulkopuolisen oli vaikea käsittää kahden leirin hampaiden kiristelyä, mutta lopputulos vaikuttaa olevan varsin hyvä. Ristilän mukaan hän sai Kakkosessa pelanneesta joukkueesta juuri sellaisia palasia ryhmäänsä, joita kaipasi.

- Niko Ikävalko, Ville Oksanen ja Nouhoum Kobena olivat sellaisia pelaajia, joille meillä oli tarvetta, Ristilä kertaa.

- Tavoite oli palata parissa kaudessa liigaan. Viime vuonna pysyimme kärkitaistelussa mukana pitkään aina elokuulle asti. Merkittävimmät muutokset pelaajapuolella tapahtuivat, kun Toni Lindberg ja Valeri Minkenen lähtivät liigaan, kumpikin MyPaan.

Kotkasta on puhuttu usein jalkapallokaupunkina tai urheilukaupunkina yleensä. Kaupungissa on seura, joka koskettaa monia. Kuten Molo Hasardin laulussa lauletaan se on KTP ja se mahtuu kolmeen kirjaimeen.

Ristilä pitää tärkeänä sitä, että joukkue pääsi jo hyvissä ajoin talvella aloittamaan harjoittelun. Valmentaja kuvaa itse joukkueen pelitapaa haastavaksi ja antoisaksi.

- Kaupungissa yhdistyminen on ollut iso asia ja se on ollut etu meille. En odottanut, että näin nopealla aikavälillä saamme tällaisen hyödyn.

- Pelaamme pallon hallinta ja suunnanmuutos -peliä. Harjoitellessa olemme paljon pallon kanssa. Sitten on erikseen oheisharjoittelu, jossa meillä on tärkeässä roolissa fyysinen valmentaja ja naprapaatti Vesa Helenius. Olemme säästyneet talven aikana loukkaantumisilta.

Ristilä viittaa mm. siihen, että hänen joukkuettaan on ollut Arto Tolsa Areenalla katsomassa sellaisia yleisömääriä, jotka kelpaisivat mainiosti myös Veikkausliigan joukkueille. Kotkassa riittää selkään taputtajia, kun pelit kulkee. Ja käänteisesti myös heikommat esitykset muistetaan.

Jalkapallovalmentaja 2/2014

Ristilä ehti pelaajaurallaan nähdä ja kokea erilaisia valmentajia erilaisissa kulttuureissa.

Sieltä on jäänyt jotain mieleen. Silti elokuussa 40 vuotta täyttävä valmentaja kokee, että haluaa hyödyntää vielä sitä, että oman peliuran päättymisestä on vielä kovin vähän aikaa.

- Harjoituksissa vaadin paljon pelaajilta; laatua ja keskittymistä.

Pyrin siihen, että meillä on paljon pelinomaisia ja pallon kanssa tehtäviä harjoitteita. Meillä on vaativa ja antoisa pelitapa.

Yksi KTP:n alkukauden sensaatio on ollut Jussi Aalto, joka tuli lainalle liigajoukkue SJK:sta.

- Lainasopimuksen tarkastuspykälä on elokuun puolivälissä ja seuralla on optio loppukaudesta.

Ristilä myöntää kuitenkin, ettei Aallon jatkaminen Kotkassa ole itsestäänselvyys.

- Me olemme kasvattajaseura. Jos

Jalkapallovalmentaja 2/2014

tulee ylempää tarjous, pystymmekö pitämään Jussia?

Ristilä kertoo, ettei Aaltoa hankittu vain sillä perusteella, miten hyökkääjä pelasi Hakassa aiemmin. Valmentaja kertoo miettivänsä tarkkaan jokaisen pelaajan roolin joukkueessa.

- Hyvä esimerkki on Jussi Aallon tuleminen meille. Katsoimme tarkkaan, minkälainen rooli hänelle tulee

joukkueessa.

Vaikka Aallon roolia mietittiin tarkasti, lainasiirto tapahtui nopeasti.

- Torstaina puhuin Jussin kanssa puhelimessa Kotkaan tulemisesta ja perjantaina hän oli jo matkalla Kotkaan.

Teksti: Pallo-Kopla Kuva: Jussi Eskola

5

Mika Riutto (40v.)

SPL Helsingin piiri Valmennuspäällikkö 1.6.2008 -> Nuorisopäällikkö 1.8.2000-31.5.2008 Valmentajatutkinto: UEFA PRO LISENSSI

Valmentajakysely 2014 Kevään aikana tein valtakunnallisen kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa valmentajien koulutustasoja ja halukkuutta lisäkoulutuksiin. Kohderyhmänä olivat alle 19-vuotiaiden valmentajat.

Kyselyyn vastasi 1588 henkilöä, jotka toimivat 244 seurassa.

Jokaiselle vastanneelle henkilölle toimitettiin yhteenveto kyselyn tuloksista. Seuroille toimitettiin heidän seuransa vastanneiden henkilöiden vastaukset. Jokainen piiri sai seurojensa vastaukset ja liittoon toimitettiin kaikki vastaukset.

Koulutus: Liikunnanohjaaja, syventynyt valmennukseen

Kyseisiä tietoja seurat hyödyntävät tehdessään mahdollisia koulutussuunnitelmia valmentajilleen tai piirit / liitto tehdessään suunnitelmia koulutuksista ja koulutusten määristä ensi kaudelle.

Yleinen huomio vastauksista oli, että vastanneiden henkilöiden koulutustasot ovat liian alhaisia valmentamiinsa joukkueisiin nähden.

Muu koulutus = B-taso tai A-taso, jota ei ole päivitetty UEFA tutkinnoksi. Toinen osa näistä muu koulutus – vastauksista olivat kansainväliset tutkinnot.

Vastanneiden henkilöiden suurin syy kouluttautumattomuuteen on ajankäytön puute.

Henkilöiden ajankäyttö ei mahdollista pitempikestoisia koulutuksia.

Muista syistä esiin nousivat mm. : - oma taso riittävä tällä hetkellä (esim. vahva pelaajatausta) - lisää kokemusta ja sitten koulutukseen - tiedotus puutteellista - seura ei kustanna kuin vastuuvalmentajan koulutuksiin 6

Jalkapallovalmentaja 2/2014

Vastanneet henkilöt toivovat koulutusta ja suuri osa aikoo olla mukana valmennustoiminnassa ainakin yli 2 vuotta.

Prosessikoulutukset ja lyhyempikestoiset teemakoulutukset ovat vastaajien toivelistan kärjessä.

Teemakoulutusten kärjessä ovat koulutukset, joissa käsitellään pelikäsityksen kehittämistä ja pelin kautta opettamista.

Seurojen, piirien ja liiton tulee olla valmis kehittämään näihin asioihin esim. yhden illan koulutusteemoja / - jaksoja. Näiden koulutusten valtakunnallinen jalkauttaminen auttaisi valmentajakuntaa ja heidän pelaajiaan.

Vastauksista nousi esiin muutama selvä piikki eli on painetta järjestää C-, UEFA B-, D1- ja D3-tason koulutuksia.

D1= taidon opettaminen D3= pelikäsityksen opettaminen Vastanneista henkilöistä suuri osa ei toivonut tänä vuonna piirin tai liiton kurssia.

Syitä tähän: - oma ajankäyttö - koulutustaso riittävä tällä hetkellä valmentamaansa ryhmään nähden

Teillä on mahdollisuus tutustua kyselyn yhteenvetoon tarkemmin: http://www.palloliitto.fi/uutiset/helsingin-piiri/valmentajakysely-2014-3 Koulutusterveisin, Mika Riutto, Valmennuspäällikkö SPL Helsingin piiri 09-229 29 117 / mika.riutto(at)palloliitto.fi

Pohdintaa / loppusanat Seuraamme pelaajiemme kehittymistä, joten miksi emme seuraisi myös valmentajiemme kehittymistä?

Valmentajien kehittäminen ja kehittyminen on todella tärkeää, jos haluamme toimintamme sekä pelaajiemme kehittyvän. Kuinka monelle henkilölle seura on esim. tehnyt lyhyen ajan koulutussuunnitelman kehittämään hänen osaamistaan valmentamaansa ryhmään nähden?

Oman seuraympäristön prosessikoulutukset ovat vastaajille

Jalkapallovalmentaja 2/2014

todella tärkeitä. Piirien ja liiton tulee kouluttaa seuraympäristöön tai alueelle kouluttajia, jotka pystyvät tarjoamaan koulutuksia valmentajille.

Pelikäsityksen kehittäminen ja pelin kautta opettaminen ovat olleet useita vuosia valmentajiemme todellinen kehityskohde. Näihin asioihin pitää pystyä luomaan teemakoulutuksia, joilla autetaan valmentajiamme kehittymään ja pelaajistomme pelikäsitystä vietyä eteenpäin.

7

Jalkapallon MM-kisat 2014 – järjellä!

Otsikko on ehkä hieman kummallinen, mutta se juontaa juurensa vuoden 2010 MM-kilpailuihin, joista ssamaisessa lehdessä kirjoitin otsikolla: Jalkapallon MM-kisat 2010 – tunteella. Tunteella ajatellen sain silloin mestariksi Brasilian. Nyt neljä vuotta myöhemmin saan myös järjellä ajatellessani saman mestarin.

B Brasilialla on jalkeilla erittäin kova joukkue, sillä jjoukkueesta ulos jäivät mm. Euroopassa tällä kaudella lloistavasti pelanneen Atletico Madridin Miranda ja FFelipe Luis.

JJoukkueella on myös kotikenttäetu, joka vaikuttaa vvarmasti, sillä jokainen kerta, kun MM-kisat on ppelattu Amerikan mantereella on mestari ollut EteläAmerikan maa.

A

Kolmas Brasilian mestaruutta puoltava asia on se, että jalkapallon arvokisoja viime kerroilla suvereenisti hallinnut Espanja on heikentynyt selvästi. Poissa on joukkueen taistelutahdon ruumiillistuma Puyol, muut pelaajat ovat taas vuosia vanhempia ja joukkueen ehkä suurin uusi pelaaja Atletico Madridin Diego Costa on kärsinyt kevätkaudella lihasvammoista.

Seuraavaksi lyhyt analyysini turnauksen joukkueista.

Alk Alkulohkot: l hk t lanti. Joukkueiden pitäisi selvittää alkulohkovaihe helposti, mutta mestariksi asti ei kummastakaan mielestäni ole.

Espanjan ongelmana on mielestäni Puyolin puuttuminen, joukkueen ikääntyminen ja menestysnälän tyydyttyminen.

Hollannilla on joukkueessa erittäin paljon kokemusta, mutLohko A: Brasilia, Kroatia, Meksiko, Kamerun ta toisaalta myös nuoria tulevaisuuden pelaajia. MielenBrasilia on mielestäni lohkon ylivoimainen suosikki. Toista kiintoista on nähdä, kuinka paljon nuoret pelaajat vastuuta jatkoon pääsijää onkin vaikeampi veikata. Kroatia selvitti saavat. Chilen ja Australian jatkoonpääsy olisi jättimäinen tiensä kisoihin vasta kukistamalla jatkokarsinnassa Islannin, yllätys. mutta tasoa joukkueessa varmasti riittää. Entisen huippu- Jatkoon: Espanja, Hollanti pelaajan Nico Kovacin valmentaman joukkueen kirkkain helmi on Bayern Munchenin Mario Mandzukic. Meksikon joukkue on kokenut, ja useilla pelaajilla on jo rutkasti arvokisakokemusta. Suuri osa pelaajista pelaa kotimaan sarjoissa, joten Euroopassa heitä ei kovin hyvin tunneta. Kamerun on yllätysvalmis, mutta arvioni mukaan jatkoon sillä ei ole asiaa.

Jatkoon: Brasilia, Meksiko

Lohko B: Espanja, Hollanti, Chile, Australia Lohkossa on kaksi joukkuetta yli muiden, Espanja ja Hol-

8

Lohko C: Kolumbia, Kreikka, Norsunluurannikko, Japani

Tämä lohko on erittäin vaikea veikattava. Paljon riippuu Kolumbian tähtihyökkääjän Radomel Falcaon kuntoutumisesta. Lohko on erittäin tasainen ja mikä tahansa joukkue saattaa yltää jatkoon. Kolumbia pelaa kotimantereellaan, Kreikka on näyttänyt, että omilla vahvuuksilla pelatessa tulosta tulee, Norsunluurannikko on aina yllätysvalmis ja Japani on pelannut viime aikoina viihdyttävää peliä.

Jatkoon: Kolumbia, Japani

Jalkapallovalmentaja 2/2014

nin osaksi jää tällä kertaa turistimatka.

Jatkoon: Argentiina, Nigeria Lohko D: Uruguay, Costa Rica, Englanti, Italia Tämä lohko on myöskin kutkuttava. Uruguay tulee olemaan vahva, varsinkin joukkueen hyökkäyskalusto on Euroopan sarjoissa häikäissyt. Italia on takuuvarma kestomenestyjä arvokisoissa, eikä nytkään varmaan petä. Sen sijaan kovasti yliarvostettu Englanti tulee olemaan lohkossa vaikeuksissa ja Costa Rican tehtäväksi jää suurempien kiusaaminen. Moni jalkapallofanaatikko vannoo Englannin nimeen, mutta tosiasiassa Valioliigan taso muodostuu tällä hetkellä lähes täydellisesti ulkomaisten pelaajien ansiosta.

Jatkoon: Uruguay, Italia

Lohko G: Saksa, Portugali, Ghana, Yhdysvallat Tässä on taas kaksijakoinen lohko, jossa jatkoon pääsijät pitäisivät olla täysin selvät. Saksa on arvokisoissa aina vakuuttavaa ja tulee menemään näissäkin kisoissa pitkälle.

Portugali taas elää ja kuolee Christiano Ronaldon mukaan, niin kuin jatkokarsinnoissa nähtiin. Ghanalla ja Yhdysvalloilla ei liene mahdollisuuksia jatkoon.

Jatkoon: Saksa, Portugali

Lohko E: Sveitsi, Ecuador, Ranska, Honduras Tässä lohkossa on suosikkeja tasan yksi: Ranska. Toinen jatkoon menijä onkin melkoinen arvoitus. Sveitsissä on pitkään tehty hyvää kehitystyötä, mutta kuinka pitkälle se vielä riittää. Lohkon mustat hevoset Ecuador ja Honduras pelaavat kotimantereellaan, joka lienee niiden suurin ase.

Jatkoon: Ranska, Sveitsi

Lohko H: Belgia, Algeria, Venäjä, Etelä-Korea Lohko on tasainen, ainoastaan Algerialla on mielestäni suuria vaikeuksia jatkoon pääsemiseksi. Belgialla on erittäin lupaava joukkue, jolla on tulevaisuus edessään. Veikkaan, että jo näissä kisoissa se tulee pääsemään pitkälle. Etelä-Korea Kim- ja Lee-nimisine pelureineen on ollut jo usean vuoden varteenotettava joukkue. Sen sijaan Venäjään en luota, sillä sen pelaajilla on ollut suuria vaikeuksia sopeutua oman maansa ulkopuolisiin sarjoihin.

Jatkoon: Belgia, Etelä-Korea Lohko F: Argentiina, Bosnia-Hertsegovina, Iran, Nigeria Tässä on taas lohko, jossa on yksi ylivoimainen suosikki: Argentiina. Sen jatkoon pääsyä ei pysäyttäne mikään. Mielestäni joukkueen suurin ongelma on pelaajien roolitus, peli pyörii aivan liian paljon Lionel Messin ympärillä. Toisesta jatkopaikasta taistelevat Bosnia-Hetsegovina ja Nigeria. Ira-

Jalkapallovalmentaja 2/2014

P d t Pudotuspelit: lit Pudotuspelit ovat aina vaikeita ennustaa, sillä häviöllä on aina taatusti ulkona jatkosta. Alkulohkoista jatkoon tulevat pääsemään vain huippumaat, joten jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella putoaa hyviä joukkueita. Maalimäärät jatkopeleissä todennäköisesti pienenevät alkulohkoihin

9

verrattuna, sillä tappion välttäminen näkyy peleissä. Yhden kisaveikkauksen olen itse tehnyt ja siinä loppujärjestykseksi tuli:

1.

2.

3.

Brasilia Espanja Belgia

Heinäkuun puolivälissä olemme viisaampia, miten veikkaukseni onnistui. Edessä on kuitenkin huikea jalkapallokuukausi, jolloin ei vapaa-ajan ongelmia ole, tuleehan pelejä televisiosta 3-4 lähes joka päivä. Itse aion katsoa jokaisen ottelun ja nauttia jokaisesta hetkestä!

Samba Brasil!

Teksti: Hannu Paatelo

Valmentajapäivät 10.–11.10.2014 Valmentajapäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä HS-talossa lauantaina 11.10. pelattavan EM-karsintaottelun Suomi-Kreikka- yhteydessä. Tapahtuma on suunnattu kaikille suomalaisille valmentajille ja se alkaa perjantaina ja päättyy lauantaina EM-karsintaotteluun.

Valmentajapäivien ohjelma on suunniteltu siten että lisenssivalmentajat (UEFA B, UEFA A ja UEFA Pro) saavat tapahtumasta täydennyskoulutuspisteitä. Ilmoittautuminen on alkanut ja on hyvä muistaa, että HS-talon auditorioon voidaan ottaa 100 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Ohjelman tarkka päivitys, pakettihinta sekä UEFA Pro valmentajien täydennyskoulutukseen liittyvät ottelutehtävät julkaistaan elokuussa.

Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollista varata itselle maaottelulippu D-katsomoon.

Laskutus tapahtuu elokuussa. Tapahtuman järjestelyistä vastaa Jalkapallovalmentajat ry ja lisenssitäydennyskoulutuksen sisällöstä Palloliitto.

Alustava ohjelma: Perjantai 10.10.

13.00 13.15

Päivien avaus Päivän teema: Palloliiton pelaajakehitysten tavoitteet ja päivitys - Hannu Tihinen, pelaajakehityksen linjat - Erkka V. Lehtola aluevalmentajan näkökulma - Toni Korkeakunnas (FC Lahti), Veikkausliigavalmentajan näkökulma - Marke Miettinen, TU20 MM-turnauksen yhteenveto

18.00

Paneeli ja kyselytunti aiheesta "suomalainen pelaajakehitys"

19.30

Päivän päätös

Lauantai 11.10.

09.00

Aamukahvi

09.15

Marcel Lucassen (Saksan maajoukkueet) - taito- ja tekniikkavalmennus (auditorio)

11.00

Marcel Lucassen - malliharjoitus (pallokenttä)

13.00

Lounas

14.30

Valmentajien, valmennus- ja junioripäälliköiden työn henkiset haasteet - case irtisanominen - case uuden pestin vastaanottaminen - case työssä jaksaminen

16.30

A-maajoukkueen illan ottelun taktinen avaus

17.00

Esimerkki Suomen palloilujoukkueen noususta maailman huipulle (lentopallo)

18.00

Valmistautuminen illan otteluun alkaa

21.45

EM-karsintaottelu Suomi-Kreikka (Olympiastadion)

Ilmoittautuminen osoitteessa jalkapallovalmentajat.fi

Millä reseptillä maailmanmestariksi – Tarvitaanko tähtipelaajia?

Usein on väitetty ja jopa todisteltu että menestyäkseen joukkue ei tarvitse omaa tähtipelaajaa. Väite perustuu siihen että kiinteys ryhmässä kasvaa kun useampi pelaaja joutuu ottamaan vastuuta pelikentällä. Futiksen MM-lopputurnaus on täydessä käynnissä. Samban tahdit keinahtelevat taukoamatta.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se että parhailla tähtipelaajilla on takanaan lähes yli-inhimillinen vuosi. Vain puolisen vuotta on siitä kun piti olla täydessä iskussa selvittääkseen tiensä MM-lopputurnaukseen. Sitten tuli Mestarien liigan huipennus. Maailman parhaat pelaajat pelaavat maailman parhaissa sarjoissa Saksassa, Espanjassa, Englannissa, Italiassa, Ranskassa jne, joten koko kevät pelattiin huimalla sykkeellä mestaruuksista sekä paikoista seuraaviin eurocupeihin. Muutama viikko näiden paineiden jälkeen pitikin olla jo maajoukkueen mukana valmistautumassa ja 12.6. käynnistyi kaikkein tärkein futistapahtuma – MM 2014. Toki tähtipelaajia tarvitaan. Osa näistä huipuista joutui jäämään pois loukkaantumisista johtuen. Jokainen jalkapallofani haluaa nähdä messit, neymarit, ronaldot, kloset, rooneyt, balotellit ja iniestat pelaamassa maansa väreissä maailman mestaruudesta. Menestykseen joukkue on aina tarvinnut maalintekijän, joka ratkoo turnauksessa pelejä.

Kenen joukoista tuo maalikunkku tällä kertaa löytyy…

Rio de Janeirossa 13.7. pelattavaan finaaliin selviävät joukkueet, joiden ”teamspirit” ja yhtenäisyys ovat kasvaneet selkeästi kuukauden tiukan ja paineisen yhdessäolon aikana. Näiden joukkueiden tähtipelaajat sietävät toisiaan, tukevat toisiaan jopa vaihtopenkiltä ja tulevat toimeen kiihkeästi uutisia metsästävän median kanssa. Tämä asia on ollut monille huippumaille kompastuskivenä aikaisemmin. Tässä asiassa hyvän esimerkin näyttäjä voisi tälläkin kertaa olla Espanja.

Kolmantena merkittävä vaikutin on avausottelun tulos. Vaikka lohkossa pelataankin kolme ottelua, on avausottelu ja siinä saavutetut kolme pistettä henkisesti erittäin tärkeitä. Voittavan joukkueen harmonia lisääntyy kun taas häviäjän hermostuneisuus helposti kohoaa ja paine toiseen otteluun nousee liian kovaksi.

Joukkuehenki, fyysinen valmius, hyvä palautuminen otteluiden välillä sekä henkinen sietokyky ovat näin pitkässä tapahtumassa aina peruselementtejä mutta ilman taitoa ja joukkueen pelillistä loistoa ei finaaliin ole asiaa. Kisoissa on varmasti maailman parhaat maat paikalla ja niiden osaamista voi vain ihailla. Korjaako pytyn Espanja, Brasilia, Argentiina, Saksa vai joku muu. Onko yllättäjä Sveitsi, Belgia vai Chile? Jää nähtäväksi. Miksi mainitut maat ovat ”huippumaita”?

Mitä pelillisiä asioita kisat meille näyttävät? Pallonhallintapeli on tavaramerkki ja parhaat maat jauhavat 600-700 syöttöä ottelun aikana ja pallo liikkuu 1-2 sekunnissa seuraavalle pelaajalle. Jos näille joukkueille menetät pallon, olet pulassa. Espanja ja Brasilia ovat tässä lähes omaa luokkaansa. Huippumaista Saksa tekee poikkeuksen mainituista ”pallonhallintamaista”. Valmentaja Joachim Löwin oppien mukaan joukkue pyrkii nopeasti suoraan ylöspäin. Saksa kuten muutkin kärkimaat harkitsevat tarkkaan millä alueella kenttää pallonriisto halutaan tehdä.

Vastahyökkäys tehdään välittömästi kun omalla joukkueella on ylivoima katkon jälkeen. Onko sittenkin taas Saksan vuoro pitkän odotuksen jälkeen. Sen viimeinen mestaruus on vuodelta 1990. Jogi Löwille tämä on viimeinen mahdollisuus.

Teksti: Jukka Vakkila

1. Olit muutaman vuoden Suomen Palloliiton palveluksessa. Miltä tuntuu palata Veikkausliigavalmennukseen?

päristö on melko lailla sama.

ja suomalaisen pelaajakehitysohjelman kehittämisestä todella paljon, mutta jalkautuminen päivittäiseen valmentamiseen oli minulle selkeä kotiinpaluu.

Suurimmat vahvuudet liittyvät hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Nuorten pelaajien potentiaali saa hyvää kasvualustaa kovista haasteista ja on jatkossa erinomainen asia paitsi seuralle, myös pelaajille. Näin nuorelle joukkueelle haaste on jokaisella alueella: teknisesti, taktisesti, fyysisesti ja henkisesti. Uskon, että näiden haasteiden ennakkoluuloton kohtaaminen kasvattaa joukkueesta vahvemman.

4.Sinulla on tällä hetkellä erittäin nuori joukkue.

Hyvältä se tuntuu. Pidin maajoukkueiden valmentamisesta Mitkä ovat joukkueesi suurimmat vahvuudet?

2. Mitkä ovat suurimmat erot edellisen ja nykyisen työsi välillä?

Suurin ero on teorian ja käytännön suhteessa. Edellisessä työssäni oli paljon kehitystyötä, teoriaa ja vähän kenttäpäiviä sekä pelejä. Nykyinen työ vie harjoituskentälle joka päivä ja pelejä on paljon. Pääsen myös vaikuttamaan ja auttamaan minulle tärkeää seuraa pelaajakehitysohjelman rakentamisessa ihan käytännön tasolla, mikä ainakin minulle on hyvin tärkeää. Edellinen työni antoi minulle paljon kansainvälisestä jalkapallosta ja pystyn hyödyntämään sitä suoraan käytäntöön.

3. Turun Palloseuraan palasit noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Miten seuran toiminta on tuossa ajassa muuttunut?

Kun aloitin, TPS oli juuri pudonnut Ykköseen ja oli taloudellisesti konkurssin partaalla. Nykytilanteeseen verrattuna jouduimme siis aloittamaan kaiken aivan alusta, ellemme jopa hieman sen alta. Kaksi vuotta seuraa kehitettiin ottamaan vastaan liigahaasteet ja vuonna 2003, hyvin ansaittujen nousujuhlien jälkeen, pelasimme hyvän kauden Veikkausliigaa taloudellisesti terveellä, hyvin nuorella ja energisellä joukkueella.

Palasin kesken käynnissä olevan harjoituskauden seuraan, jonka massiiviset taloudelliset haasteet ovat kaikkien tiedossa. Seuraan, jossa tällä kertaa on todella nuori ja energinen joukkue. Tällä kertaa tasona on Veikkausliiga ja suurin haaste sarjanousun tai mitalien sijaan on sarjassa säilyminen.

Voidaan siis todeta, että olen taas uuden pelastusoperaation äärellä, jonka urheilullinen kokonaisuus muodostuu kahdesta silloinkin määränneestä toimintamallista. Ensinnäkin vuoden 2001 joukkueen rekonstruktiosta: silloinkin seurasta lähti suuri osa pelaajia jo ennen harjoituskauden alkua ja uusia hankittiin minimaalisten mahdollisuuksien mukaan.

Toinen toimintaa ohjaava malli on 2002 - 2003 käytetty pelaajakehitysmalli (päivitettynä seuran nykylinjauksiin) oman seuran nuorille pelaajille. Toisin sanoen: tapahtui selkeä paluu kasvattajaseuraimagoon.

Eli välillä on kyllä tapahtunut paljon, mutta minulle ym-

12

Joukkue kykenee hyvään, organisoituun pelaamiseen ja on teknisesti taitava pallonhallintapeliin. Kokeneiden pelaajiemme panos tämän kokonaisuuden kannalta on tärkeää: tuki nuorelle joukkueelle on olemassa ja se on yksi vahvuuksistamme. Meillä on esimerkiksi yksi sarjan parhaista maalivahdeista Jukka Lehtovaara, erinomainen hyökkäävä keskikenttäpelaaja Wayne Brown, kokenut laitapuolustaja Sami Rähmönen ja kärjessä hyvänä esimerkkinä nuoremmille Mikko Hyyrynen. Meillä on myös useita nuorten maajoukkuerinkeihin kuuluvia pelaajia, ja uskon, että esimerkin ja potentiaalin kohtaaminen tuottaa hyvän lopputuloksen.

5. Millainen on normaali harjoitusviikko joukkueellasi sarjakaudella?

Voidaan kai kevyesti todeta, ettei sarjakaudella ole normaalia harjoitusviikkoa. Pelien rytmi on epätasainen ja välit 3-5 päivää joten kehittävän harjoittelun toteuttaminen on hyvin haasteellista suurimman osan kautta. Pääsääntöisesti menemme siten, että pelin jälkeinen päivä on palauttava ja sitä seuraava vapaa. Pelipäivinä pidämme ottelupalaverin aamupäivällä ennen lounasta. Kaudesta menee muutama hetki peli/viikkotahtia ja silloin maanantai on palauttava tiistai vapaa – keskiviikko tuplaharjoitus – torstai harjoitus – perjantai vapaa-lauantai valmistava – sunnuntaina peli.

Näitä viikkoja on kuitenkin hyvin harvassa.

6. Minkälainen on Veikkausliigan taso tällä hetkellä?

Mielestäni Veikkausliiga on mainettaan parempi sarja. Ei se ole maanosamme huippua enkä väitä, etteikö se voi olla parempikin, mutta aliarvostettu yhtäkaikki. Mielenkiintoisia pelaajia, mielenkiintoisia tarinoita, paluumuuttajia, nuorta potentiaalia, yllätyksiä, pettymyksiä. Suomessa hoetaan liian usein, että kaikki on huonosti. Kun riittävästi hoetaan, niin väkisinkin siihen sitten uskoo. Negatiivisuudella ei ole koskaan voitettu yhtään mitään. Jos asiat ovat huonosti, teh-

Jalkapallovalmentaja 2/2014

10 kysymystä vastaajana Mika Laurikainen

dään töitä ja lopetetaan valittaminen. Ollaan ylpeitä omasta lajistamme.

valmentamisella. Tästä on tällä hetkellä olemassa hyvä lähtö: toivon, että Tihi jaksaa painaa päälle sillä hommaa riittää varmasti!

7. Miten Suomen käy alkavissa EM-karsinnoissa?

Suomi menee kisoihin. Se ei tietenkään tule olemaan helppoa ja vaatii terveet avainmiehet, mutta itse uskon siihen vakaasti. Pääsin aitiopaikalta seuraaman Mixun työtä ihan alusta asti ja se on edennyt juuri oikeaan suuntaan. Pelitavallinen selkeys ja rohkeus uudistaa joukkue pitkän aikajänteen tavoitteella on onnistunut hyvin. Onnea vaan karsintaan Mixu, Rive, Bana ja kumppanit!

9. Missä tepsiläinen jalkapallo on vuonna 2020?

Ian Millward luennoi.

Tepsiläinen pelaajakehitysputki tuottaa jatkuvasti parempia pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja seura toimii erinomaisena esimerkkinä kansainväliset mitat täyttävänä junioriorganisaationa. Edustusjoukkue pelaa pääsarjaa ja taistelee kärkipään sijoituksista. Yleisökeskiarvo on noussut paremman tuotteen ansiota kolminkertaiseksi.

8. Millä keinoilla suomalainen jalkapallo saadaan yhä jyrkempään nousuun?

Kyllähän se ihan perustyön laadusta lähtee ja siinä seurojen osuus on merkittävä.

Neljän vuoden ajan olin mukana kehitystyössä, jonka kautta tällä hetkellä Suomessa on enemmän päätoimisia nuorten valmentajia kuin todennäköisesti koskaan ennen. Suomalainen jalkapallo kehittyy selkeillä linjauksilla, hyvällä yhteistyöllä, samoilla tavoitteilla ja ennen kaikkea paremmalla

Jalkapallovalmentaja 2/2014

10. Mitä tekee Mika Laurikainen vuonna 2020?

Tavoitteita on paljon, mutta varmaa on että valmentaa jossain.

Haastattelijana Hannu Paatelo Kuva: Jussi Eskola

13

Pauliina Miettinen

Aerobisen kunnon kehittäminen jalkapallossa

Jalkapallo on fyysisesti raskas laji. Se vaatii pelaajiltaan hyvää aerobista kuntoa, sillä pelissä pelaajat työskentelevät suurelta osin hölkäten ja juosten. Jalkapallossa työskennellään myös anaerobisella puolella kun tehdään spurtteja, hyppyjä ja osallistutaan kaksinkamppailuihin.

Jalkapallopelin aikana aerobinen energiantuotto käsittää 90% koko energiasta. Useassa tutustumassani tutkimuksessa aerobinen kestävyyssuoritus käsittää kolme elementtiä: •maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) •juoksun taloudellisuus (running economy) •maitohappokynnys (maitohappoa syntyy enemmän kuin sitä hajoaa).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että maksimaalisella hapenottokyvyllä ja jalkapallo-ottelussa juostun matkan ja tehtyjen spurttien välillä on suhde. Tutkimusten mukaan huippujalkapalloilijan maksimaalinen hapenottokyky on normaalisti 55-70 ml/kg/min. 5-6 ml/kg/min parannus maksimaalisessa hapenottokyvyssä parantaa pelissä juostua matkaa 20%, tuplaa (100%) pelissä tehtyjen spurttien määrää, kasvattaa 23%-30% pallollisiin tilanteisiin osallistumista.

On siis selvää, että hyvästä hapenottokyvystä on hyötyä jalkapalloilijalle. Lukemieni tutkimusten perusteella (kt. lähdeluettelo lopussa) jo kahden kuukauden intensiivinen harjoittelu pystyy nostamaan huomattavasti aerobista kuntoa.

Useat eri tutkimukset ovat näyttäneet, että hapenottokykyä pystytään kehittämään kahdenksassa viikossa keskiarvollisesti 10%. Jokaista harjoituskertaa kohden tämä tekee noin 0.5% kasvua maksimaalisessa hapenottokyvyssä.

Myös anaerobisessa kestävyydessä todettin parannusta

(Sporis, G., Ruzic, L., ja Leko, G. 2008). Toisaalta tutkimuksessa, jossa harjoittelu kesti neljä viikkoa ei todettu merkittävää parannusta hapenottokykyyn, mutta tämän oletettiin johtuvan siitä, että kokeeseen osallistujat olivat kokeneita urheilijoita (kehittyminen vaikeampaa) ja raskaiden (3. alue) treenipäivien määrä ei ollut kyllin suuri (yksi viikossa).

Jastrzebski, Z., Rompa, P., Szutowicz M., ja Radziminski, L. myöskin omassa tutkimuksessaan tulivat samaan lopputulokseen: kerran viikossa suoritettu pienpeliharjoitus kovalla intensiteetillä ei nostanut aerobista kapasiteettia kauden aikana.

Tutkimuksissa osallistujat harjoittelivat keskimääräisesti kahdeksan viikkoa. Harjoitusohjelmaan kuului 2-3 kovaa harjoitusta viikossa niin, että harjoitusten välissä oli n. 36 h palautumisaika kovasta harjoituksesta.

Osallistujat harjoittelivat yleensä 4 minuuttia kerrallaan 80%-95% teholla maksimisykkeestä. Tämän työjakson jälkeen tuli yleensä aktiivinen palautumisvaihe, jossa urheilijat tekivät harjoituksia 50%-60% teholla maksimisykkeestä.

Seuraava taulukko kuvaa eri tutkimuksien yksityiskohtia.

Tutkimus -aika

Kova harjoitus x viikko

8 viikkoa

2

Clark, 2010

8 viikkoa

3

Javier, 2011

4 viikkoa

1

McMillan, 2004

10 viikkoa

2

Chamari, 2003

8 viikkoa

2

Polman, 2004

12 viikkoa

2

Helgerud, 2001

Aika harjoitusjaksossa

Harjoitusmetodi

Intensiteetti

Palautus

Palautuksen intensiteetti

VO2 parannus

4x4 min. juoksu

90%95%

3 min.

50%60%

10.8%

6 min. intervalli (30-6090 sek.)

80%100%

30-6090 sek.

Submak simaalinen (50-60% ?))

25.25

Korkea intensiteetti

1 min.

Matala intensiteetti

2.5%

4 x4 min.

90%95%

3 min.

70%

Keskellä

4 x 4 min. kuljetus 4v4 toisena päivänä

90%95%

3 min.

60%70%

11.3%

2 viikkoa ennen k d kauden alkua

SAQ 10-90 sec.

70%95%

60-90 sek.

?

18.4%

Alku

Väli

n/a

Alku

3 x (6 x 1‫))ތ‬ 1

Monet joukkueet käyttävät pienpelejä fyysisen kunnon kehittämiseen.

Käytettäessä eri määrä pelaajia, harjoituksen rasittavuus vaihtelee hieman. Ohessa kaavio tutkituista rasituksista erilaisissa tutkimuksissa. Raskaimpina ja kehittävimpinä peleinä pienin eroin ovat 2 vs. 2 ja 3 vs. 3 pelit.

9%

Lisäksi tutkijat ovat löytäneet, että kahden minuutin peleissä sykkeet eivät nouse niin korkealle kuin 4-6 minuutin peleissä. Suurin rasittavuus pelaajien oman arvion mukaan (RPE) erilaisista pienpeleistä saatiin 3 vs. 3 peleissä ja helpoimmaksi he kokivat 5 vs. 5 pelit. Seuraavasta taulukosta voi huomata eri pelien rasittavuuden erot:

On vain valmentajan mielikuvituksesta kiinni, minkälaisilla treeneillä hän pystyy parantamaan pelaajien aerobista kestävyyttä. Tutkimusten mukaan korkean intensiteetin lajinomaiset harjoitukset tarjoavat parhaat hyödyt suorituksiin.

Lyhyehköt intervalli-tyyppiset juoksut (3-8 min), jotka tehdään 85-95% teholla ovat hyvä tapa kasvattaa maksimaalista hapenottokykyä. Palautusjaksot näiden intervalliharjoitusten välissä tulisivat olla luonteeltaan aktiivisia.

Noin kolmen minuutin aktiivisen levon palautuminen tulisi tehdä 60-70% teholla, jotta maitohapon poistoa voidaan vauhdittaa. Näillä tehoilla pystytään urheilijoiden maksimaalista hapenottokykyä lisäämään 8-10 viikon ohjelmalla urheilijasta riippuen 10-30%. Jos intervallit tehdään matalammilla syketasoilla (60-70% maksimista), kehittyminen on pienempää, 5-10% luokkaa. On suositeltaa, että raskasta intervallitreeniä ei tehtäisi useammin kuin kaksi kertaa viikossa. 15-30 minuutin interval-harjoitukset (tai pienpelit, jossa HR nousee yli 90%) ovat siis hyvä tapa saada jalka-

Jalkapallovalmentaja 2/2014

palloilijan hapenottokykyyn parannuksia. Aloittelijoiden ja huonompikuntoisten pelaajien kannattaa aloittaa harjoittelu pienemmistä määristä.

Teksti: Pauliina Miettinen Lähteet: Chamari, K., Hachana, Y., Kaouech, F., Jeddi, R., Moussa-Chamari, I. & Wisloff, U. Endurance training and testing with the ball in young elite soccer players. Br J Sports Med, 2005, 39, 24-28.

Clark, J.E. The use of an 8-week mixed-intensity interval endurance-training program improves the aerobic fitness of female soccer players. Journal of Strength and Conditioning Research, 2010, 24, 1773-1781.

Coutts, A & Abt, G. Training aerobic capacity for improved performance in team sports. Sports Coach, Vol 27(4), 2005.

Helgerud, J., Engen, L., Wisloff, U., & Hoff, J. Aerobic endurance training improves soccer performance. Medicine & Science in Sport & Exercise, 2001, 33, 1925-1931. Hoff, J., Wisloff, U., Engen, L.C., Kemi, O.J., & Helgerud, J. Soccer specific aerobic endurance training. Br J Sports Med, 2002, 36, 218-221.

Javier, V., Suarez, C., & Gonzalez-Rave, J.M. Four weeks of training with different aerobic workload distributions - Effect on aerobic performance. European Journal of Sport Science, 2011, 1-7.

McMillan, K., Helgerud, J., Macdonald, R. & Hoff, J. Physiological adaptations to soccer specific endurance training in professional youth soccer players. Br J Sports Med, 2005. Polman, R., Walsh, D., Bloomfield, J. & Nesti, M. Effective conditioning of female soccer players. Journal of Sports Sciences, 2004, 39, 273-277.

Sporis, G., Ruzic, L., & Leko, G. The anaerobic endurance of elite soccer players improved after a high-intensity training intervention in the 8-week conditioning program. Journal of Strength and Conditioning Research, 2008, 22, 191-203.

15

Naisten Liiga

Naisten Liigassa on mukana 10 joukkuetta, joista pääkaupunkiseudulta PK-35 Vantaa, FC Honka sekä HJK. Muut joukkueet ovat Merilappi United, joka nousi kauden 2013 jälkeen N divarista, ÅU (Ahvenanmaa), joka voitti kaudella 2013 N SM, Pallokissat (Kuopio), Kokkola F10, TPS (Turku), NiceF (Pori) sekä ONS (Oulu).

Ennakkosuosikkina sarjaan lähtivät ÅU, PK-35 sekä FC Honka. Todellinen sarjan alkukauden yllättäjä on kuitenkin ollut Merilappi United, joka toukokuun lopussa on sarjassa kolmantena.

kaa Gary Williams, joka on saanut talven aikana kovia vahvistuksia joukkueeseensa. Nuorten maajoukkuepelureista mm. Ella Vanhanen, Emilia Iskanius, Nora Heroum, Marianna Tolvanen vaihtoivat ÅU:n paitaan.

Hallitsevan mestarin Åland Unitedin päävalmentajana jat-

Viime kauden hopejaoukkue PK-35 Vantaa sai tälle kaudel-

16

Jalkapallovalmentaja 2/2014 Gareth Morgan

le uuden päävalmentajan Jari Väisäsen ottaessa komennon.

Joukkueessa on myös monta nuorten ja naisten maajoukkueessa esiintynyttä pelaajaa. Uutena pelaajana tälle kaudelle joukkue sai kovan vahvistuksen, kun naisten maajoukkuepelaaja Katri Nokso-Koivisto liittyi joukkueeseen.

FC Honka jatkaa Timo Lounion valmennuksessa ja on varmasti taistelemassa kärkisijoituksista tämänkin kauden sarjassa. Viime kaudella joukkue sai pronssia. Timolla taitaa olla nykyisistä liigavalmentajista ylivoimaisesti pisin kokemus naisten valmentamisesta. Joukkueen pelaajarosteri on määrällisesti pienentynyt viime kaudesta, mutta laatua riittää mm. Vera Varis maalinsuulla. Kenttäpelaajista nuorten maajoukkueissa ovat esiintyneet mm. Emma Koivisto, Tia Hälinen, Linda Nyman sekä Jenny Danielsson.

Pallokissat sai myös tälle kaudelle uuden valmentajan, kun päävalmentajaksi tuli seuran junioripuolelta Ollipekka Ojala. Kuopion seudulla on jo vuosia tehty erinomaista työtä junnupelaajien suhteen ja Pallokissojen edustusjoukkueessa on lukuisia seuran omia kasvatteja.

Katariina Naumanen on ollut tänäkautena jo naisten maajoukkueenkin mukana. Kaiken mennessä nappiin, joukkueella on mahdollisuus pelata jopa mitalisijoista.

HJK on aloittanut kauden alavireisesti: 6 ensimmäisestä ottelusta nolla pistettä. Kokenut valmentaja Maria Virolainen on saanut laivaa käännettyä ja 3 seuraavasta pelistä on tullut 2 voittoa ja tasapeli PK-35:tä vastaan. HJK tullee myös olemaan varteenotettava joukkue, kun mitalisijoja syksyllä jaetaan. Heidi Lindströmin palatessa kentälle, joukkue tulee vahvistumaan entisestään.

Kokkola F10:n valmennusvastuu tällä kaudella on Risto Willmannilla. Joukkue tulee taistelemaan tiukasti paikasta 6 parhaan loppusarjaan. Pelaajistossa on tapahtunut muutoksia verrattuna viimekauteen. Riikka Ketoja, Olga Ahtinen ja Linda Säätelä maalissa tulevat olemaan nuorelle joukkueelle tärkeitä pelaajia.

Mauri Holappa on ONS:n tämän kauden uusi päävalmentaja. Verrattuna kauden 2013 joukkueeseen, pelaajarosteri on muuttunut jonkin verran. Kokeneita pelaajia lähti opiskelemaan yms ja joukkue on nuorentunut. Taitaa olla sarjan

Jalkapallovalmentaja 2/2014

nuorin keski-iältään? Joukkueen kirkkaimpana tähtenä on Sanna Ylianttila, joka on myös noussut naisten maajoukkueryhmään tällä kaudella.

Yläloppusarja vaatii nuorelta joukkueelta kovaa venymistä.

NiceFutiksella on myös tälle kaudelle uusi valmentaja, Kari Latvasen otettua valmennusvastuun joukkueesta. Pelaajistossa on myös tapahtunut muutoksia viime kauteen verrattuna. Yläloppusarjapaikka on myös kovan työn takana nuorelle joukkueelle. Sanni Välilä, Tanya Näsman, Netta Hannula ja joukkueen maalivahti Krista Moisio ovat nuoren joukkueen runkopelaajia.

TPS taistelee myös yläloppusarjapaikasta uuden valmentajansa Sami Haltian johdolla. Samilla on kokemusta myös kaudelta 2011 TPS:n naisten liigajoukkueen peräsimestä.

Kaiken onnistuessa ja joukkueen runkopelaajien pysyessä terveenä, yläloppusarjapaikka ei ole mahdoton ajatus. Joukkue vahvistui Hanna Ruohomaalla ja Riia Öhlingillä. Julia Tunturi ja Sini Laaksonen tulevat myös olemaan joukkueelle tärkeitä pelaajia.

Merilappi United nousi viime kauden jälkeen naisten liigaan ja ennakkoveikkailuissa monet veikkasivat joukkueesta sarjan ”mustaa hevosta”. Ensimmäisen sarjakierroksen perusteella voi sanoa, että oikein veikattu – joukkue on (toukokuun lopulla) sarjassa kolmantena. Jukka-Pekka Poutiainen toimii joukkueen päävalmentajana jo useamman kauden ajan. Kemiläiset ovat hankineet ulkomaalaisvahvistuksia joukkueeseen ja nuorten maajoukkuepelaajista Natalia Kuikka on maalintekijätilaston kärjessä.

Syksyllä pelataan 6 joukkueen yläloppusarja, jossa ratkotaan mitalisijat. Neljä viimeistä joukkuetta pelaavat alaloppusarjan, josta heikoin putoaa naisten ykköseen.

Teksti: Heikki Altonen Kuva: Kalevi Hämäläinen

17

Kari Pasanen näyttää esimerkkiä Satsaus Sats aus nuoriin ikäluokkiin

Monella perinteisellä jalkapallokaupungilla on omat pitkän linjan osaajansa, joiden panos niin pelaajana kuin valmentajanakin hakee vertaistaan. Mikkelissä yksi merkittävimmistä lajin edistäjistä on ollut Kari Pasanen. Meneillään on jo viides vuosikymmen kaupungin jalkapalloilun hyväksi seurauskollisesti Mikkelin Palloilijoissa.

Mikkelin menestyksekkäimmät vuodet ajoittuvat kahden vuosikymmenen välein; ensin 1970-luvun alussa kolmen vuoden aikana Mikkelin Palloilijat voittivat kahdesti Suomen Cupin ja olivat mestaruussarjassa kahdesti hopealla sekä vastaavasti 1990-luvun alussa ensin pronssilla ja seuraavana vuonna hopealla. Kun Mikkelissä muistellaan menneitä, vain yksi mies voi nousta ylös ja sanoa: "Olin muuten mukana molemmilla kerroilla."

Kari Pasanen nousi 18-vuotiaana edustusjoukkueeseen, joka oli tuolloin yksi maan kovimmista ja sai maistaa menestystä ja europelejä konkareiden seassa. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin valmennusduo Juhani Pöyry - Kari Pasanen johdatti MP:n värikkäiden vaiheiden kautta kahdesti mitaleille.

Valmentajauran kovin paikka tuli enemmän 2-valmentajana profiloituneelle Pasaselle vuonna 1995, tämän kauden trendin mukaisesti. Kotiseura tarjosi elokuussa pelastajan roolia seurajohdon vapautettua päävalmentajan tehtävästään. Tehtävänä oli liigapaikan säilyttäminen.

-Oleellista siinä tilanteessa on tunnistaa joukkueen johtavat pelaajat ja saada heidät puolelleen. Siitä lähtee joukkueen sitouttaminen yhteiseen tavoitteeseen, opastaa kokenut Pasanen "liikkuvaan junaan" nousevia nuorempia kollegoitaan.

-Toisaalta lyhyet ja mielekkäät harjoitukset auttavat henkisen vireystilan kohentamisessa.

Pasasen projekti tuotti toivotun tuloksen, kun KTP kaatui liigakarsinnassa.

Laaja kirjo kokemusta

Vaikutteita Saksasta ja muualta

Pasasen pelaajaura edustustasolla kesti yhdeksän vuotta, joista viimeisin kausi 1978 kului MyPassa 1. divisioonassa.

Seuraavana vuonna hän aloitti pitkän valmennusrupeamansa MP:n valmennuspäällikkönä. Siitä eteenpäin Pasasen urakaari hakee Suomessa vertaistaan kahdesta syystä. Ensiksi hän on valmentanut MP:ssä kaikkia ikäluokkia A:sta G:hen ja toiseksi eri edustusjoukkueita kaikilla Kaakkois-Suomen mahdollisilla sarjatasoilla liigasta 6. divariin. Vuosien saatossa myös tehtävänimikekirjo on ollut laaja: valmennuspäällikkö, päävalmentaja, 2-valmentaja, piirijoukkuevalmentaja, liittokouluttaja, joukkueenjohtaja, Fortum-tutor...

Mikkelissä Kari Pasanen tunnetaan uskollisena Saksan ystävänä. Auto tulee aina Baijerista ja suosikkijoukkue Hampurista. 1982 alkanut suhde HSV:n kanssa on jatkunut säännöllisenä aina tähän päivään. Pasasen harjoituspankki ja jalkapallojoukkueen toiminnan ideaali on perua vuotuisista vierailuista Pohjois-Saksaan. Mutta vaikutteita on tarttunut myös Ruotsista.

-Siellä opetetaan voittamisen merkitystä 12-vuotiaasta eteenpäin, Pasanen toteaa.

Ulkomaan opintomatkojen lisäksi Pasanen on ollut innokas kouluttamaan itseään. 1988 suorittamansa JVT:n hän

18

Jalkapallovalmentaja 2/2014

päivitti Uefa Pro -lisenssiksi toissa vuonna. Myös tuntuma maan pääsarjaan on säilynyt. Vaikka etelän liigajoukkueet eivät ole enää kauden 1996 jälkeen pysähtyneet pelatakseen Urheilupuistossa, vaan ovat jatkaneet Mikkelin ohi Kuopioon, on Pasanen tuttu näky lähikaupunkien liigakatsomossa. Erityisesti Saviniemi on mieluisa paikka, kun vielä hyvä ystävä Antti Muurinen valmentaa kotijoukkuetta.

Tietotaitoa on hyödynnettävä nuorissa Pitkän jalkapallotaipaleen kokemukset ja anti eivät mene Kari Pasasen kohdalla hukkaan menneitä muistellessa. Hän siirtää uutterasti "viestikapulaa" eteenpäin ja opastaa nyt aloittelevia valmentajia. Kolme edellistä kautta Pasanen toimi Mikkelissä Fortum Tutorina sekä MP:n että tyttöpuolella PU-62:n nuorimpien ikäluokkien ohjaajien tukena ja kannustajana. Tällä hetkellä hän toimii MP:n E10-ikäluokan mentori-valmentajana.

-Seuroissa olisi satsattava enemmän juuri nuorimman pään valmennuksen osaamiseen. Siellä se kipinä sytytetään ja opetetaan oikeille harjoittelutavoille. Muutoin juna menee ohi, sanoo kokenut rautatieläinen.

Hän on itse näyttänyt esimerkkiä sekä nyt että aiemmin. Oman poikansa Mikan myötä Pasanen otti valmennukseensa MP:n 1984-ikäluokan, kun pojat olivat 8-vuotiaita. Yhteinen matka kesti seitsemän vuotta. Tuon ryhmän tunnetuimpana pelaajana Tamas Gruborovics tekee edelleen kovaa liigauraa, nyt Interissä.

Uskollinen ja herrasmies Myös jalkapallossa erilaiset valmennussuuntaukset ja painotukset muuttuvat. Välillä ihanteet tulevat Hollannista, Ruotsista tai Espanjasta. Kari Pasanen on luottanut johdonmukaisesti saksalaiseen jalkapallo-osaamiseen. Siitä ei lipsuta sivuun aina kulloisenkin muodin mukana. Sama uskollisuus on näkynyt auton lisäksi muissakin valinnoissa.

Päällä on aina Adidasta, ellei sitten VR:n virkapaita, joka on Pasaselle tuttu jo 1970-luvulta lähtien. Kari Pasanen on rakentanut elämänsä pysyvien elementtien varaan, eikä ole katunut!

Kaverukset Muurinen ja Pasanen tunnetaan valmentajakuntamme myönteisesti kollegoihin suhtautuvina herrasmiehinä. Tästä on Pasasella myös virallista näyttöä, kun liigatuomarit palkitsivat hänet vuonna 1991 herrasmiesjoukkueenjohtajana. Tuo lienee ainoa poikkeus HJK:n Markku Peltoniemen pitkässä palkintoputkessa.

Jalkapallovalmentaja 2/2014

Teksti: Ilkka Mäkelä Kuva: Tauno Leinonen

19

Onnistu maalinteossa Maalintekotaitojen kehittäminen on nostettu kauden 2014 pääteemaksi Palloliitossa ja Fortum Tutor –ohjelmassa. Sen tueksi lasten ja nuorten valmentajille on Palloliitossa laadittu opas, treenivinkit ja koulutusaineisto. Fortum Tutorit ja piirit järjestävät teemasta koulutuksia ja teemaharjoituksia.

Mistä ja miten maaleja tehdään?

Valmennuksessa on hyvä pitää mielessä mistä ja miten maaleja tehdään.

Maalintekoa on analysoitu tilastollisin menetelmin kotimaisissa sarjoissa ja kansainvälisten ottelujen yhteydessä. Tällä pyritään tarjoamaan valmennukselle tärkeää taustatietoa pelin kehityksestä.

Aikuisten jalkapallossa noin puolet maaleista tehdään yhdellä kosketuksella ja noin 80 % 1–2 kosketuksella*. Nopeaa maalintekoa vähillä kosketuksilla ja erilaisista syötöistä ja asennoista kannattaa harjoitella lapsesta saakka. Molemmilla jaloilla tulisi pystyä viimeistelemään vähintään auttavasti. Vaikka tavoitteena on saada vähillä kosketuksilla maaleja, lapset tekevät niitä useammin myös kuljetusten tai harhautusten päätteeksi.

Vuoden 2012 EM–kisoissa Puolassa ja Ukrainassa 31 pelissä syntyi 76 maalia. Maaleista 90 % syntyi rangaistusalueen sisältä.

Noin 42 % maaleista syntyi varsin pieneltä alueelta rangaistuspilkun ja maalivahdin alueen välistä. Kaikista maaleista 39 % viimeisteltiin nilkkapotkulla, 32 % sisäsyrjällä/sisäterällä ja 29 % päällä. Yhdellä kosketuksella viimeisteltiin 64 % turnauksen maaleista*.

Tilanteen tunnistaminen Hyvä maalintekijä hahmottaa oman sijaintinsa kentällä ja aistii, missä on maali, missä vastustaja ja missä tarvittava tila. Pelaajan kykyä ennakoida tilanteita tulee kehittää. Tuleva pallo tai vastustaja ei saa yllättää hyökkääjää. Pelaajan tulee osata irtautua ahtaasta tilasta, tehdä tilaa itselleen ja tarvittaessa suojata palloa. + Liikkeiden ajoitus vaatii yhteistyötä syöttäjien kanssa.

Usein liikkeet tehdään ensin pois tilasta (vastustaja liikkeeseen) ja sitten kohti tilaa. + Usein hyökkääjän pitää tehdä kaksi liikettä. Ensimmäisellä saa puolustajan reagoimaan ja sitten toinen liike luotuun tilaan. + Syöttö pelataan usein tilaan, jonne pelaaja liikkuu! Liike ensin, syöttö sitten! Syöttäminen siten, että maalinteko vähillä kosketuksilla on mahdollista!

Tunne siitä, miten suoritus lähtee oikein Parhaat maalintekijät harjoittelevat paljon viimeistelyä. He hakevat toistoja vahvistaakseen oikeanlaista tunnekokemusta, joka tulee onnistuneesta suorituksesta. Esimerkiksi Jari ”Litti” Litmanen jäi usein joukkueharjoitusten jälkeen hakemaan tunnetta, miten nilkkapotku, pusku tai sisäteräsijoitus lähtee kohteeseen.

Laura Österberg Kalmarin lapsuudessa tärkeä harjoituskumppani oli laukaisuseinä. Tuntumatoistojen lisäksi on tärkeää pelata erilaisia maalintekopelejä ja muita harjoitteita, joissa vastustaja on mukana. Näin pelaaja saa tuntuman liikkeisiin ja ajoitukseen.

*) lähde: Analysis of goal scoring patterns in the 2012 European Football Championships

Auta pelaajia maalinteon haasteissa – kiinnitä huomio yksityiskohtiin ”GolfPro” -mentaliteetti sopii hyvin maalintekoharjoitteluun. Puretaan suoritus pieniin osiin, analysoidaan ja hiotaan suoritusta. Myös suoritusten kuvaamista vaikkapa kännykkäkameralla kannattaa hyödyntää. Edetään maltillisesti ja hitaasti oppimisvaiheessa ja vauhtia lisää asteittain.

Haasteita maalinteossa etenkin lapsilla ja nuorilla ovat Haasteita maalinteossa

Opeta pelaajalle

päin maalivahtia

havainnointi ennakkoon (aikaa itselle) ja hämäys (pidä ratkaisu salassa) ja sijoitus ohi maalivahdin

päin vastustajaa

harhautuksia (jalka vapaaksi) ja pelikaverin havainnointia

tilanteko itselle

irrottautuminen vastustajasta sivulle tai diagonaalisti taakse, oikea ajoitus, positiivinen peliasento

tekniikat

eri tekniikat, paljon laatutoistoja, paljon pallonkäsittelyä (osumatuntumaa)

kehonhallinta

motoriikkaa ja erityisesti ilmassa ja maassa liikkuvien pallojen liikeradan hahmottamista

hätäily

maltillinen asenne, luo harjoituksen avulla itseluottamus/hyvä osumatuntuma

Vinkkejä harjoitusten organisointiin Perustele aina miten harjoite liittyy peliin.

Se motivoi ja liittää tekniseen harjoitteeseen pelin tuntua. Pyri järjestämään harjoitukset aidoilla etäisyyksillä ja alueilla.

Pelinomaisessa harjoittelussa korostuu prässistä tai kontrollista irtautuminen, ajoitukset ja havainnointi ennen viimeistelyä!

Kasaa pieni ryhmä tekemään laadukkaita suorituksia. Ota mukaan paljon palloja ja anna lasten tehdä paljon toistoja, niin että he pääsevät nopeasti yrittämään parannusta, jolloin suoritus hioutuu.

Kenttien varustelua kannattaa kehittää.

Erikokoiset ja -tyyppiset maalit (rebound-maalit/kaksipuoliset maalit) sekä perinteiset laukaisuseinät tulisi olla harjoituspaikkojen vakiovarusteina. Myös viistot laukaisuseinät monipuolistavat laukausten harjoittelua. ”Mannekiinien” eli muuriukkojen käyttö maalintekoharjoittelussa on hyvä keino tuoda syöttö-ja liikkumiskulmien pelinomaista mallia ja simuloida pelitilanteita.

Liivien käyttö antaa mahdollisuuksia havainnoinnin ja päätöksenteon harjoitteluun, jos harjoitellaan toistoja ilman maalivahtia. Solmimalla eriväriset liivit maaliverkkoon ala- tai yläkulmiin ja laukausten tähtääminen niihin tuo kohdeajattelua suorituksiin.

Vinkkejä laukausten harjoitteluun Onnistumisessa iso osuus on hyvällä pallo-osumalla. Harjoittelussa kannattaa keskittyä pallo-osumaan ja sitä tukevaan harjoitteluun. Laukaisuhetkellä katseen tulee olla pallossa (heti havainnoinnin jälkeen).

Mahdollisimman pian kannattaa ryhtyä harjoittelemaan laukauksia suoraan syötöistä tai nopean haltuunoton jälkeen.

Laukausta on tärkeää harjoitella eri suunnista (sivulta, takaa, edestä) ja eri voimakkuuksilla tuleviin palloihin. Laukauksia ilmasta tuleviin tai pomppiviin palloihin kannattaa harjoitella paljon.

+ Valmennuksessa korostetaan pelin sisemmällä jalalla viimeistelyä eli pallon tulosuuntaa lähimpänä olevalla jalalla. Joissakin tilanteissa kannattaa odottaa pallon tuloa ulommalle jalalle. + Ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen on usein tärkeä osa maalintekoharjoitusta ja valmennuksen avainasia. + Taka-alakulmaan laukomisen taito on keskeinen osa laukausharjoittelua. Miten saat hyvä osuman ja pallon pysymään matalana? + Erilaisissa laukauksissa polvi on tärkeää saada pallon päälle ja liikkeen tulee jatkua ”läpi”, jotta pallon saa pysymään matalana. Se auttaa samalla nilkan asentoa ja osumakohtaa palloon paremmaksi, kun pelaajan ei tarvitse kurottaa varpaillaan palloon.

Maalintekoteema on erittäin innostava ja tärkeä osa lasten ja nuorten valmennusta.

Uskon, että teemaharjoittelu auttaa pelaajia oppimaan paljon paremmin. Valmentajien on aika kehittyä maalintekovalmennuksessa.

Tällä kaudella Fortum Tutorit vetävät teemaharjoituksia seuroissa ja tutoroivat kesän turnauksissa. Tutorit kiinnittävät erityistä huomiota maalinteon harjoitteluun.

Hyödynnä aktiivisesti opasta, harjoitteita ja koulutuksia. Analysoi ja kehitä itse vinkkejä eteenpäin.

Maalirikasta MM-kisakesää!

Marko Viitanen, Palloliitto nuorisopäällikkö, Fortum Tutor –ohjelman vastaava fortumtutor.fi facebook.com/FortumTutor

Vasaramäen koulu - jalkapalloa kouluajalla

Vasaramäen koulu on turkulainen yhtenäiskoulu, joka tarjoaa liikuntalinjalla mahdollisuuden yhdistää koulu ja tavoitteellinen harjoittelu 3.-9. luokilla. Alakoulun osalta kokemusta on jo lähes kymmeneltä vuodelta ja yläkoulun futisluokka on toiminut jo yli 20 vuotta. Koulu tekee yhteistyötä FC TPS:n, FC Interin, Turun Nappulaliigan, KaaPon ja muiden seurojen kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös Turun Seudun Urheiluakatemia sekä Palloliiton Turun piiri.

Alakoulun 3.-6. luokilla pelaajille mahdollistetaan keskimäärin viisi liikuntatuntia viikossa. Ero tavalliseen turkulaiseen kouluun on kolme tuntia. Kaikki opetus tapahtuu liikuntalinjalaisten omassa ryhmässä. Yksi harjoituskerta on mahdollista tehdä seuravalmentajan valmennuksessa, muista kerroista vastaavat koulun eri lajien valmennuskokemusta omaavat opettajat. Oppimisen pääkohteena ovat monipuolinen kehon ja eri ominaisuuksien kehittäminen sekä eri lajitaitojen kehittäminen. Liikuntalinjan oppilaat harrastavat useita eri lajeja ja monipuolisuus on oppimisessa tärkeässä roolissa. Jalkapalloilijoiden kohdalla oppimisessa keskitytään yksilön monipuoliseen kehittämiseen, johon pyritään jalkapallolähtöisesti. Lajiharjoittelussa keskitytään yksilöllisiin taitoihin ja pelin ymmärryksen kehittämiseen.

Alakoulussa mahdollistettu harjoittelu vastaa määrältään useimpien eurooppalaisten seurojen kouluyhteistyötä, joten turkulaisilla seuroilla on mahdollisuus akatemiatoimintaan 9-vuotiaista asti.

Yläkoulun aikana (7.-9. luokat, 13-15v) kouluharjoittelun määrä kasvaa. Koulu mahdollistaa kahtena aamuna jalkapalloharjoittelun seurassa tai koulussa. Tämän lisäksi pelaajilla on opetussuunnitelman mukaista liikuntaa kaksi tuntia ja luokka-asteesta riippuen 3-4 tuntia laji- tai ominaisuusharjoittelua. Harjoittelun painopisteet ovat yksilön taitojen ja ominaisuuksien kehittämisessä. Seurat toteuttavat omissa harjoituksissaan omia linjauksiaan, jotka voivat erota kouluharjoittelun tavoitteista. Koulun järjestämässä laji- ja ominaisuusharjoittelun suunnittelussa tehdään yhteistyötä opettajien ja valmentajien kesken. Halutessaan pelaaja voi harjoitella aamulla tai kouluaikana 8-10 tuntia, joka vastaa näissä ikäluokissa useiden akatemioiden määrää.

Jalkapallovalmentaja 2/2014

Koulun aamuharjoittelun yhtenä tavoitteena on erilainen harjoitus, joka eroaa illan joukkueharjoittelusta. Tämä kehittää monipuolisuutta, tehostaa oppimista ja ylläpitää motivaatiota. Harjoittelussa keskitytään pelaajan hyvien ominaisuuksien kehittämiseen ja harjoittelua vaatien yksityiskohtien parantamiseen. Aamuharjoittelu, tapahtuu se sitten koulussa tai seurassa, on mahdollisuus yksilölliseen kehittymiseen ja henkilökohtaiseen harjoitteluun. Tämä vaatii pelaajalta vastuun ottamista omasta harjoittelusta, itseohjautuvuutta sekä tavoitteellisuutta. Yhtenä tärkeänä seurannan kohteena on pelaajan kokonaisrasitus, joka kasvaa iän myötä huomaamatta. Rasituksen kokonaismäärä jää usein valmentajalta unholaan, jos koulunkäynnin ja aamuharjoittelun vaikutusta ei huomioida. Liiallinen rasitus johtaa loukkaantumiskierteeseen, joka laskee motivaatiota ja hidastaa kehittymistä. Laadun ja määrän suhdetta kannattaa pohtia yksilöllisesti, koska pelaajien kehittyminen yläkouluiässä on hyvin eriaikaista.

Vasaramäen koulu tarjoaa parhaimmillaan pelaajille ja seuroille mahdollisuuden eurooppalaisen akatemian mukaiseen harjoitteluun. Koulun opettajakunnassa on futistaustaa, valmentajakokemusta ja kokemusta ammattilaiskentiltä sekä osaamista eri lajeista. Koulun nimekkäimpänä opettajana on toiminut Tommy Lindholm, oppilaana Niklas Moisander ja tulevaisuudessa kuulemme ehkä uutisia Kaan Kairisesta tai Albion Ademista. Mahdollisuuksia on luotu, moni on sen käyttänyt ja saanut mahdollisuuden tavoitella omaa huippuaan.

Teksti: Jukka Talja, Vasaramäen koulu Kuva: SJV arkisto

23