Issuu on Google+

Jalkapallovalmentaja 1 / 2014

Pohjoismaalaiset Englannissa Haastattelussa Gerard Houllier

Fortum Tutor

Opintomatka futiksen huipulle

Huuhkajille kihelmöivä karsintalohko

Pelaajakehityksessä käänne parempaan


Sisältö

Pelaajan yksilöllinen kehittyminen...

4

Pelaajakehityksessä käänne parempaan...

6

Huuhkajille kihelmöivä karsintalohko...

7

Maalikuningas Ismo Lius...

8

Opintomatka futiksen huipulle...

10

Haastattelussa Gerard Houllier...

13

Koulutusmatka St. George Parkiin...

15

Fortum Tutor...

20

Haastattelussa Hannu Touru...

23

www.taktifol.com

2

Jalkapallovalmentaja 1/2014


Päätoimittajan palsta Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 33. vsk Päätoimittaja Jukka Vakkila

Samilla koettelemusten paikka

Hallitus: Jukka Vakkila, puheenjohtaja

040 778 5240

jvakkila@elisanet.fi Heikki Altonen

050 596 7714

heikki.altonen@gmail.com Mikko Eskelinen

040 5831814

mikko.eskelinen@palloliitto.fi Ilkka Mäkelä

040 7605155

ili.makela@hotmail.fi Hannu Paatelo

0400 722407

Tätä kirjoittaessani Sami Hyypiällä ei ole helppoa. Seitsemän peräkkäistä tappiota ja putoaminen sekä Mestarien liigasta että Saksan Cupista ovat varmasti syöneet itseluottamusta. Raketin lailla parrasvaloihin Bayer Leverkusenin puikoissa ponnahtanut Sami on säilyttänyt hienosti tyyneytensä. Hän on itse avoimesti kertonut että opittavaa on paljon ja hän on myös halunnut keskustella vaikeuksista kokeneempien kollegojensa kanssa. Loistavaa nöyryyttä ja avoimuutta Voikkaan lähettiläältä. On huikea saavutus saada valmentaa yhdessä maailman kovimmista jalkapalloliigoista. Bundesliiga on myös erittäin vaativa ja ankara tuloksen tekemisen paikka. Sami on saanut tukea esimieheltään Rudi Völleriltä ja toivottavasti kärsivällisyys palkitaan kurssin pikaisella käännöksellä.

hannu.paatelo@turku.fi Marko Viitanen marko.viitanen@palloliitto.fi Petteri Jaatinen

040 5899 483

petteri.jaatinen@avainpotku.fi Lehden toimituskunta: Jukka Vakkila, Sirpa Vakkila, Mikko Eskelinen ja Ilkka Mäkelä. Lehden taustaa: Suomen Jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia. Kannen kuva: Jouko Riihimäki Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, 00511 Helsinki Toimistosihteeri Sirpa Vakkila 0500 422 240 sjv@elisanet.fi, www.jalkapallovalmentajat.fi Lehden ilmoitukset ja tuotanto:

Suomen Veikkausliigassa on ollut uutisoitavia tapahtumia jo reilusti ennen sarjan alkua. Mika Lehkosuo potkaistiin tylysti pihalle FC Hongasta jo alkutalvesta ja Marko Rajamäen ja TPS:n tiet erkanivat niin ikään lumien ollessa vielä maassa. Rovaniemen Palloseuran pinnalle vetänyt toimitusjohtaja Antti Hietakangas ilmoitti erostaan maaliskuun alussa. On hyvä että tapahtuu ja että puhutaan, mutta kertookohan tämä toisaalta jotakin kotoisesta futiksestamme. Jokainen valmentaja tietää, että jossakin vaiheessa uraa potkut ovat edessä. Kun tappioita tulee riittävästi eikä kurssi käänny, ryhdytään toimeen. Tällöin myös henkilökemiat ovat koetuksella. Joskus on vain tilanteita, että jotakin on tehtävä. Tehtäköön se sitten sivistyneellä tavalla. On myönteistä huomata, että työlainsäädäntömme toimii myös niissä tapauksissa kun valmentajan palkanmaksu on katkaistu perusteettomasti. Siihen edes heikko tulos ei riitä syyksi. Bayer 04Leverkusenin esimerkki kelpaa hyvin myös Suomeen – mille tasolle tahansa. Hyviä aikoja seuraa usein vähemmän hyviä aikoja ja silloin tarvitaan valmentajaa. Voiton jälkeen koutsilla ei pitäisi olla mitään kiirettä pukukoppiin viemään ”hedelmiä” ja pelaajien hienoja tuntemuksia. Annetaan heidän nauttia koska he sen tekivätkin. Sen sijaan tappion jälkeen valmentajan on parasta olla ensimmäisenä kopissa ottamassa vastuuta ja ”lohduttamassa”. Meitä valmentajia tarvitaan silloin kun on vaikeuksia ja menee huonosti. Hyypiän Samin rauhallinen persoona viestii varmasti myös pelaajille, että samassa veneessä ollaan. Uskon vahvasti, että hänellä on rahkeita ylittää vaikeat ajat ja ottaa tämän hetken matala vaihe suurena oppina. Jukka Vakkila

Yhdistyksen toimisto

Jalkapallovalmentaja 1/2014

3


Pelaajan yksilöllinen kehittyminen ”Joukkuepeli, jossa yksilöt kuitenkin lopulliset ratkaisut tekevät”, kuulee monen valmentajan suusta. Yksittäinen nerokas oivallus, yksi räjähtävä rytminmuutos, loistava volleypotku takakulmaan tai kierteinen murtava syöttö. Niiden takana on aina yksilö, joka saa sen aikaan. Miten me valmentajat voisimme olla tukemassa ja auttamassa näihin hohdokkaisiin suorituksiin yhä useammin? Jo vuosikymmenten ajan joku on tullut ennen joukkueharjoituksia tekemään omia ”kikkojaan”. Innokkaimmat jäävät laukomaan vapareita tai keskityksiä pallosäkin kanssa kun muut ovat poistuneet. Yksilöllistä, kyllä.

Analysointi – faktat - seuranta Tänä päivänä pelaajalla ja hänen apunaan toimivilla tahoilla on erinomaisia mahdollisuuksia ja välineitä yksilölliseen kehittymiseen. Kyse on ensisijaisesti urheilijan yhtäjaksoisesta kehittämisestä. Liikkeelle on silloin lähdettävä pelaajan sen hetkisestä tilanteesta analysoimalla urheilijan vahvuuksia ja kehitettäviä ominaisuuksia. On luonnollista lähteä tarkastelemaan pelaajan osaamista pelin kautta. Hedelmällisintä on pyytää jonkun ns. ulkopuolisen katsomaan ja tarkkailemaan pelaajaa. Omat vanhemmat tai joukkuevalmentaja voivat olla liian lähellä nähdäkseen metsän puilta. Erilaiset taidolliset ja fyysiset testit antavat faktaa mikä on yksilön suorituskapasiteetti sillä hetkellä. Tänä päivänä löytyy vertailuarvoja oman ikäisiin suomalaisiin pelaajiin use-

4

assa eri muuttujassa. Eri ominaisuuksista saatavat tulokset voivat peli- ja taitoanalysoinnin perusteella vaikuttaa yksilön tulevaisuuden potentiaalin arviointiin, millä pelipaikalla hän mahdollisesti voisi onnistua parhaiten. Jalkapallon lajianalyysin tutkimukset eri pelipaikkojen välisten ominaisuuksien välillä kertovat karusti tämän. Pelaajan ja hänen taustavoimiensa kanssa on hyvä käydä keskustelut mitkä ovat pelaajan tavoitteet, mitä hän itse haluaisi kehittää ja miksi? Samoin sitoutuminen yksilölliseen harjoitteluun kasvaa kun pelaaja itse ymmärtää omat vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa. Nuorten pelaajien kohdalla puhutaan usein vuosista kun aikuispelaajien kannalta voidaan puhua muutamasta kuukaudesta; esimerkiksi jonkin fyysisen osa-alueen kuntoon laittamisesta. Pelaajan biologinen kehitysvaihe on huomioitava suunniteltaessa yksilöllisen harjoittelun toteutumisprosessia.

Harjoitusmenetelmät ja tavat Yksilöllisen harjoittelun liittäminen joukkue – ja muuhun harjoitteluun vaatii hyvää vuoropuhelua ja kuuntelua seura – ja joukkuevalmentajan ja mahdollisen yksilöllisen valmennuksen toteuttajan välillä. Yksilöllinen harjoittelu suoritetaan usein ” vapaa” päivänä. On myös seuroja jotka pystyvät tarjoamaan yksilöllistä harjoittelua kouluajalla tai seuran erityisjärjestelyillä päiväsaikaan. Harjoitusmenetelmien valinnassa on huomioitava faktat ja analysoinnin tulokset, jot-

Jalkapallovalmentaja 1/2014


ta harjoitus kohdistuu haluttuihin ominaisuuksiin. Tiettyihin ominaisuuksiin keskittyvä pienryhmäharjoittelu (2-3 hyökkääjää), nopeuteen / kimmoisuuteen/ voimaan / kestävyyteen tai yksilölliseen tekniseen (syöttäminen) ominaisuuteen tähtäävä harjoittelu on hedelmällistä ja kannustavaa. Toistojen määrä on suuri, pelaaja saa henkilökohtaista ja yksilöllistä palautetta suorituksistaan, valmentaja ja pelaaja voivat rauhassa miettiä miksi suoritus onnistui tai mitä pitää korjata. Pelaajan on helpompi muodostaa kuvaa omasta tekemisestään ja jättää positiivinen muistikuva onnistuneesta suorituksesta. Visuaalisen tekniikan hyväksikäyttö tällaisissa tilanteissa parantaa myös pelaajan itsearviointia.

"Sitoutuminen yksilölliseen harjoitteluun kasvaa kun pelaaja itse ymmärtää omat vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa."

tai tapa tehdä suorituksia. Harjoiteltuja ominaisuuksia on pystyttävä tarkkailemaan ottelutilanteissa ja mietittävä ovatko harjoitellut asiat siirtyneet itse suorituksiin. Harjoittelun ja seurannan tuloksena harjoittelu muokkautuu riittävän tavoitteelliseksi ja konkreettiseksi toiminnaksi pelaajan kannalta. Nykyaikainen tekniikka ja erilaiset harjoitusvälineet antavat hyvän tuen monipuoliselle ja tavoitteelliselle toiminnalle.

Kokonaisvaltaisuus Yksilöllisen harjoittelun tulee olla teknistä, taktista, fyysistä ja henkistä. Liian usein valmentajat lähestyvät pelaajaa vain yhden ominaisuuden tai asian kautta. Luonteva keskustelu pelaajan omista tuntemuksista, ajatuksista, toiveista, opiskelusta ja arjen kuulumisista voi auttaa molempia toteuttamaan hyvää yksilöllistä harjoittelua.

Harjoitusmenetelmien muokkaus

Yksilöllinen harjoittelu itsekseen tai valmentajan johdolla lähtee aina pelaajan omasta halusta kehittyä ja tehdä asioita paremmin. Se on juuri se liikkeelle paneva voima, joka säännöllisesti ja hyvin toteutettuna tuottaa niitä yksittäisiä oivalluksia ja unohtumattomia volleypotkuja takakulmaan.

Yksilöllisen harjoittelun edistyessä ja pelaajan taitojen tai ominaisuuksien kehittyessä on harjoitusmenetelmiä muokattava vaativampaan suuntaan. Joissain tapauksissa on myös palattava taaksepäin ja poisopittava ”väärä” liikemalli

Teksti ja kuva: Petteri Jaatinen

Jalkapallovalmentaja 1/2014

5


Pelaajakehityksessä käänne parempaan Erkka V. Lehtola aloitti yhdessä Teemu Eskolan kanssa uutena Palloliiton aluevalmentajana vuoden alussa. Viime vuonna Kakkosessa pelanutta Gnistania luotsannut entinen liigapelaaja on innoissaan uudesta haasteesta. Lehtola on puhunut viime vuosina paljon pelaajakehityksestä, nyt hän on konkreettisesti ytimessä tekemässä sitä.

- Näen pelaajakehityksen tällä hetkellä paljon valoisampana kuin 5-10 vuotta sitten. Käänne parempaan on tapahtunut, Lehtola aloittaa. - Käytännössä se tarkoittaa, että moni seura on tajunnut miten voi toimia paremmin. Harjoitusmäärät ovat kasvaneet, valmennuksen laatu on parantunut, kilpailullisuus on lisääntynyt ja olosuhteet ovat menossa parempaan. Silti tämä ei tarkoita sitä, että tilanne olisi hyvä. Mutta suunta on oikea. Lehtolan mukaan suomalaisen jalkapallon parissa on yli 300 päätoimista ihmistä, joista yhä useampi on valmentaja. Lehtolan mielestä Palloliiton päätös tukea 12 talenttivalmentajan palkkaamista seuroihin on tärkeä asia. - Se on konkreettinen tuki seuroille, Lehtola korostaa. Vuosien mittaan on kaivattu liiton tukea seuroille ja nyt tämä on konkreettinen tuki. Lehtolan mielestä pelaajakehityksen keskiössä on selkeä johtoajatus. - Parhaat parhaiden kanssa parhaita vastaan. Pitää löytää ne tyypit, jotka haluavat mennä eteenpäin ja ovat valmiita harjoittelemaan myös omalla ajalla. Pitää olla synnynäistä urheilullista lahjakkuutta ja pallollista silmää. Tällaiset pelaajat on saatava pelaamaan ja harjoittelemaan keskenään. On oltava hyvät olosuhteet - nyt talvisin tehdään kompromisseja olosuhteiden vuoksi. Liiton uutta panostusta 12 talenttivalmentajaa eri seuroihin Lehtola pitää hyvin tärkeänä. - Työkalu on hyvä sana. Näillä uusilla valmentajilla ei ole omia joukkueita, vaan me tarvitsemme valmentajia, jotka voivat keskittyä yksilöihin. Me tarvitsemme jotain ylimääräistä parhaille pelaajille.

6

Lehtolan mukaan uusi järjestelmä pitää sisällään myös riskin. - Paperilla tämä näyttää hyvältä yhtälöltä. Talenttivalmentajalla on oltava tiivis yhteistyö alue- ja maajoukkuevalmentajien kanssa. Pieni riski on olemassa siinä, että yhden pelaajan ympärillä voi olla liikaa valmentajia. On osattava organisoida, kuka tekee ja mitä. Naapurimaa Ruotsissa koettiin syksyllä nuorisopuolella merkittävä tapahtuma, kun alle 17-vuotiaiden maajoukkue saavutti MM-pronssia. Lehtola näkee arvoturnausten tavoittelun tärkeänä tulevaisuudessa. - Arvoturnausten merkitys on suuri, mutta sinne pääseminen on kovan ponnistelun takana. Niitä kannattaa tavoitella. Niillä on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen. Pelaajia pitää opettaa voittamaan. Lehtolalla on sanansa sanottavana myös kotimaisista sarjoista. - Nuorten sarjoissa on hyvää se, että ne alkavat aikaisin. Nyt joukkueiden toiminta on lähes ympärivuotista. Miesten sarjoihin Lehtolalla on tarjota radikaaleja ehdotuksia. - Esimerkiksi miesten Kakkosessa etelälohko voisi alkaa paljon aiemmin kuin pohjoislohko. Etelässä pelataan nyt harjoituspelejä puolisen vuotta hyvissä olosuhteissa. Miksi ei voisi pelata kilpailullisia pelejä jo paljon aiemmin? Pelien merkitys kasvaa silloin ja ajattelen tätä pelaajakehityksen kannalta. Teksti: Pallo-Kopla Kuva: SPL / Jussi Eskola

Jalkapallovalmentaja 1/2014


F-Lohko (suluissa FIFA-ranking 24.2.2014)

Huuhkajille kihelmöivä EM-karsintalohko Suomen kannalta jännittävä jalkapallon EM-karsintojen arvonta suoritettiin 23.2. Nizzassa. Arvontatulos oli Suomelle hyvä, mutta tiedossa on vaikeita otteluita. Pelit pitää pelata. Ranskan EM-lopputurnaukseen v 2016 selviytyy jokaisesta yhdeksästä lohkosta suoraan kaksi lohkon parasta ja paras lohkokolmonen. Loput kahdeksan lohkokolmosta ratkovat keskenään ketkä neljä tästä joukosta lähtevät kisoihin. Isäntämaa Ranska mukaan lukien turnaukseen osallistuu ensi kertaa 24 joukkuetta. F-lohkoon arvottiin Suomen lisäksi ylemmistä arvontakoreista Kreikka, Unkari ja Romania. Suomen neloskoria heikommista koreista lohkoon tulivat Pohjois-Irlanti ja Färsaaret. Kreikka selvisi ainoana näistä maista ensi kesän MM-turnaukseen Brasiliaan lyötyään jatkokarsinnassa nyt samaan lohkoon arvotun Romanian. Suomi kohtaa Kreikan heti ensimmäisessä kotiottelussaan 11.10. Toivottavasti helleenit potevat vielä MM-väsymystä. Joukkue on tunnettu erittäin kovasta puolustuspelistään ja sen vaaralliset maalintekijät Konstantinos Mitroglou (Fulham), Dimitris Salpingidis (PAOK) ja Georgios Samaras (Celtic) ovat viimeistelijöinä huippuluokkaa. Huuhkajille tulee vain kaksi lepopäivää Kreikka-avauksen jälkeen, kun Olympiastadionille juoksee jo tiistaina 14.10 arvaamaton Romania. Romania siis hävisi syksyllä MM:n jatkokarsinnan Kreikalle kaksiosaisessa ottelussa (3-1, 1-1). Romania ei ole entisaikojen loistossa ja pelaajien iskukyky heilahtelee usein mielialojen mukaan. Ciprian Marica (Getafe) ja Bogdan Stancu (Genclerbirligi) ovat tietysti maalintekijöinä aina vaarallisia. Sattuman kauppaa on se se,, että samaan F-lohkoon arvotut Suomi ja Unkari kohtasivat jo aiemmin sovitussa ystävyysottelussa Györissä 5.3. Suomi otti mielestäni ansaitun 2-1 voiton pelaten erittäin lupaavasti. Selvä pelin hallinta ja organisoitu puolustaminen olivat hyviä signaaleja. Päävalmentajaa juuri vaihtanut Unkari sijoittui päättyneessä MM-karsintalohkossa Hollannin ja Romanian jälkeen kolmanneksi. Jotakin joukkueen moraalista kertoo se että Hollanti pöllytti sukulaispoikiamme kotonaan peräti 8-1! Suomi ei kuitenkaan unohda pimeitä iltoja kotistadionilla ja vuosia 1997 ja 2010. Molemmilla kerroilla katkerat ratkaisumaalit syntyivät tuomarin antamalla lisäajalla. Viimeksi pelatun matsin (EM 2010) pahantekijät Adam Szalai (FC Schalke) ja Balazs Dzsudzsak (D Moskova) ovat edelleen

Jalkapallovalmentaja 1/2014

Kreikka (12) Unkari (44) Romania (33) Suomi (65) Pohjois-Irlanti (85) Färsaaret (172)

Suomen otteluohjelma: Sunnuntai 7.9.2014 Färsaaret - Suomi klo 21.45 Lauantai 11.10.2014 Suomi - Kreikka klo 21.45 Tiistai 14.10.2014 Suomi - Romania klo 21.45 Perjantai 14.11.2014 Unkari - Suomi klo 21.45 Sunnuntai 29.3.2015 Pohjois-Irlanti - Suomi klo 19.00 Lauantai 13.6.2015 Suomi - Unkari klo 19.00 Perjantai 4.9.2015 Kreikka - Suomi klo 21.45 Maanantai 7.9.2015 Suomi - Färsaaret klo 21.45 Torstai 8.10.2015 Romania - Suomi klo 21.45 Sunnuntai 11.10.2015 Suomi - Pohjois-Irlanti klo 19

vahvasti mukana. Edellisen kerran (1997) huipputärkeän Unkarin tasoituksen Huuhkajat syöttelivät ja viimeistelivät valitettavasti itse. Suomi avaa EM-karsintansa Färsaarien vieraana 7.9.2014. Hieman Järvenpäätä väkiluvultaan isomman kalastajakylän futisporukka on FIFA-rankingissa sijalla 172, mutta onnistui voittamaan viime MM-karsinnassa Kazakstanin. Suomen viimeinen ottelu EM-karsinnoissa tulee olemaan kotiottelu Pohjois-Irlantia vastaan 11.10.2015. Muistutuksena näistä brittitappelijoista olkoon heidän MM-karsinnan 1-0 voitto Venäjästä ja vierastasapeli Israelin kanssa. Tähän kaikkien aikojen herkkupalaan Suomi ei voi lähteä periaatteella ”tarkka peli ja porrastus”. Lohkossa pelataan varmuudella paljon ristiin ja tilanne tulee säilymään kihelmöivänä karsinnan viimeiseen minuuttiin. Nyt emme saa pelätä. Meidän on määrättävä pelin rytmi ja meidän on uskallettava voittaa. Pääkopassa ei saa olla altavastaajan eikä pelkääjän asennetta. Me emme tällä kertaa ole altavastaajia yhtäkään joukkuetta vastaan. Huuhkajien puolustus on pitänyt erinomaisesti viime karsinnoissa. Teemu Pukki, Kasper Hämäläinen ja Roman Eremenko osaavat tehdä maaleja ja ovat toivottavasti karsinnassa pelaajina parhaimmillaan. Viimeistely on kuitenkin yskähdellyt sen verran, että jonkun pelaajista Joel Pohjanpalo, Tim Väyrynen tai Riku Riski on murtauduttava maalintekijöiden eturiviin. Aikaa avaukseen ei ole paljon, mutta mielestäni kuitenkin riittävästi. Kannustusta Huuhkajilta ei tule puuttumaan. Teksti: Jukka Vakkila

7


Ispin viimeistelykoulun painotukset → alkuvaihe paineettomasti (pelaaja+pallo vs mv, teknisesti rento, vähän muuttujia) → viimeisen kosketuksen suuntaus, seuraa mv:n liike + ratkaisu (salaa loppuun asti) → tempoa lisää, silti puhdas ja rento osuma (selkeä mielikuva mihin yritän vs maalivahti) → laukaukset o/v käännöksestä, harhautuksesta, kuljetuksesta, suoraan syötöstä (+puskut) → erikoispotkut pompusta, volley, zippi, ulkoterät → 2:n pelaajan kombinaatiot ilman vastustajaa (ajoitukset, vaihtelevat kulmat) → puolustaja mukaan (1v1, 2v1, ohitukset harhautuksella tai seinällä) → keskitykset päädystä tai aikaisena (ajoitus maalille, yhteistyö/alueet, osuman puhtaus) → maalintekopelit (paljon muuttujia: tila, puolustaja, mv, tilannenopeus…) Viimeistelykyvyn monipuolisuus lisää hyökkääjän yllätyksellisyyttä.

Maalikuningas ohjaa maalikuningasta

Harvalla valmentajalla on todellista kanttia opastaa kaksinkertaista maalikuningasta Rafaelia viimeistelyssä. Ismo Liuksella on. Hän on voittanut tittelin neljästi. Nyt nuo maalinteon aateliset toimivat samassa joukkueessa FC Lahden hyväksi, kun Lius palasi liigaympyröihin kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Ismo ”Ispi” Liuksen kaltaista uraa Suomen pääsarjan maalintekijänä ei nykyisin ole mahdollista enää todistaa. Viimeistään toisen kauden jälkeen tie veisi isompiin liigoihin. Jos nyt joku 18-vuotias auttaisi joukkueensa mestaruuteen 19 maalillaan sekä tulisi valituksi U21-maajoukkueen parhaaksi; ja vielä seuraavana kautena takoisi maalikuninkaana hurjat 20 maalia 22 ottelussa Vuoden pelaajan tittelin arvoisesti, kysyntää olisi melko moneen eurooppalaiseen sarjaan. Tuolloin elettiin vuosia 1984 ja 1985. Liuksen neljä maa-

8

likuninkuutta ajoittuivat viiden vuoden jaksolle Kuusysin menestyksen vuosiin. Kun Ismo Lius merkkautti viimeisen pääsarjamaalinsa ja – ottelunsa kaudella 1999 FC Lahden paidassa parin ottelun keikalla, pysähtyivät maalintekijän mittarit lukemiin 335 ottelua ja 188 maalia. Saldona oli siis lopulta 0,56 maalia ottelua kohti. Tuon huikean yli puolen maalin takuun ovat Suomen pääsarjassa voineet antaa Liuksen lisäksi vain Kai

Jalkapallovalmentaja 1/2014


Pahlman, Arto Tolsa, Atik Ismail, Mika Lipponen ja Ari Hjelm. Myös Lius sai kokeilla ulkomaan ammattilaisena, mutta visiitit Belgiaan, Sveitsiin ja Ruotsiin jäivät korkeintaan vuoden mittaisiksi. Ismo Liuksen onni oli pelata hyvissä joukkueissa. Hyvissä joukkueissa syntyy runsaasti maalipaikkoja ja niistä maalintekijät elävät. Kuusysissä ja HJK:ssa tarjoilu pelasi ja ”Ispi” hoiti viimeistelyn. Vasta uran loppupuolella 1997 RoPS:ssa roolin vaatimukset levisivät myös tilanteiden rakenteluun. Silti hän paukutti 10 maalia ja jäi vain maalin päähän maalikuninkuudesta. Ykkönen oli tuolloin HJK:ssa pelannut Rafael.

Valmentajana nousuja ja laskuja Valmentajan rooliin Ismo Lius tutustui ensi kertaa vuonna 1999 FC Hämeenlinnassa Jari-Pekka Keurulaisen parina. Duo nosti joukkueen Kakkosesta Ykköseen Liuksen huhkiessa myös pelaajana. Seuraavalla kaudella Lius oli ohjaksissa yksin. 2001 hän sai ensituntumaa liigavalmennukseen ryhtyessään kesken kauden Jari Pyykölän apuriksi kotikaupungissaan. 2002 vuorossa oli KooTeePee:n päävalmentajana nousu liigaan. 2003 kesäkuussa Lius debytoi liigassa KuPS:ssa korvattuaan juuri Pyykölän päävalmentajana, mutta kausi päättyi sarjasta putoamiseen. Niin kävi myös seuraavana kautena Ykkösessä FC Kuusankosken päävalmentajana. Aikuisten valmentamisen jälkeen Lius vaihtoi nuorten puolelle. 2006 alkoi työsuhde Kuusysissä kehityspäällikön nimikkeellä ja vastuulla oli ison kentän ikäluokat. 2009 alkaen ”Ispi” on vastannut valmennuspäällikkönä seuran viiden nuorimman ikäluokan pelaajakehityksestä. Tämän kauden alusta ohjattavien pelaajien skaala laajenee aloittelevista 7-vuotiaasta aina kokeneeseen liigapelaajaan Liuksen liityttyä Toni Korkeakunnaksen johtamaan FC Lahden valmennustiimiin.

Maalinteko: synnynnäistä vai opittua? Mikä erottaa hyökkääjän ja todellisen maalintekijän? Voiko huippuviimeistelijäksi oppia kuka vain? -Maalintekijällä tulee olla himo maalintekoon, ratkaista ottelu. Tarvitaan röyhkeyttä ja toisaalta juonikkuutta, vaistoakin. Joukkueelle tärkeistä rivimiehistä ei välttämättä tule ratkaisijoita. Viime vaiheessa kyseessä on ”minä vastaan

Jalkapallovalmentaja 1/2014

maalivahti”, sanoo Ismo Lius. Monesti hyökkääjältä vaaditaan erityistä keskittyneisyyttä. Etenkin peleissä, joissa tilanteita tulee harvakseltaan, ajatus ja mielikuva tulevasta tilanteesta saattaa karata ja hajota. Oikean hetken oivaltaminen vaatii myös kärsivällisyyttä ja herkkää vaistoa. Myös fyysisesti väsyneenä tulee säilyttää ratkaisuntekokyky. Ottelun ainoa paikka voi venyä viimeiselle minuutille ja silloin yleensä skarppius ratkaisee. Valmentajien lisäksi päivittäisessä toiminnassa myös hyvä maalivahti kehittää hyökkääjää nostamalla vaatimustasoa. Lius sai tästä hyötyä urallaan. Edessä oli yleensä vaikeasti ohitettava torjuja. -Olin onnekas, kun sain päivittäin vastaani Ismo Korhosen tai Antti Niemen tasoista maalivahtipeliä. Aina ei onnistuneetkaan, saati keskinkertaiset yritykseni päätyneet verkkoon. Haaste oli kova ja se kehitti, kertaa Lius harjoitusvastustajiaan. Nyt ”Ispin” haasteena on oman maalintekotaitonsa siirtäminen omien hyökkääjiensä käyttöön. Ryhmässä on mukana myös maalikuningas Rafael, jonka viimeistelyn laadun harjoituksissa myös kokeneempi maalitykki on pannut merkille. Mutta minkä oman ominaisuutesi antaisit hänelle, jotta tehot vieläkin kasvaisivat? -Ovela irtautuminen vastustajasta toisi lisää maalipaikkoja ja toisaalta viime hetken valinnan muutoskyky maalivahdin edessä lisäisi yllätyksellisyyttä. Itse taas olisin mielelläni varastanut Rafun kyvyn hyökkäyksen rakenteluvaiheessa sekä voiman 1v1-ohituksissa. Vaikka maalintekijöiden ratkaisut vaikuttavat monesti vaistonvaraisilta, tarvitaan toistojen kautta saatua kykyä toteuttaa niitä. Toistot painottuvat myös FC Lahden hyökkääjien harjoitteissa.

Viimeistelyn harjoittelu Liigajoukkueessa hyökkääjien pelipaikkakohtainen harjoittelu lähtee luonnollisesti päävalmentajan määrittelemistä raameista ja toiveista. Maalinteko sisällytetään usein muuhun harjoitteluun. FC Lahdessa hyökkääjille varataan 2-3 kertaa viikossa omaa aikaa viimeistelyn toistojen saamiseksi.

Teksti ja kuva: Ilkka Mäkelä

9


"Mistä olen oikeastaan haaveillut? ”

”Kuinka käännän haasteellisen elämäntilanteeni hyödyksi?"

Opintokiertueella futiksen huipulla

Hollannin PSV:n harjoituskeskuksessa oli varsin kotoisa sää.

Haaveista tuli arkipäivän unelma, se johti kahden kuukauden opintomatkaan. Matka antoi paljon ja se vaati paljon. Kummassakin tapauksessa - ennen ja jälkeen.

Janne Kangasniemi toimii päätoimisena valmennuksen ja seuran kehittäjänä 1300:n pelaajan jalkapalloseurassa EPS:ssa. Neljä vuotta sitten Kangasniemi opiskeli vielä Teknisessä Korkeakoulussa, mutta halu paloi jalkapallovalmennuksen pariin. Yhdessä seuran kanssa rakennettiin Jannelle työ, jossa hän saattoi samalla palvella EPS:aa ja seurata unelmiaan. Haasteelliseksi elämäntilanne muuttui kun Kangasniemi muutti avopuolisonsa opiskelujen perään Jyväskylään. Työsuhde EPS:n kanssa jatkui osittain päätoimisena. Mistä idea? Mikä on hyvää elämäntilanteessa, jossa sukkuloi Espoon ja

10

Jyväskylän väliä viikoittain? Kumpikaan paikka ei sido täysin, lapsia ei vielä ole: tämä on hyvä sauma kehittää itseään ja ammatillista osaamistaan. Kokemuksia vaihtovuosista ei ole takana mutta voisinko kehittää oman vaihdon? Näitä ajatuksia Janne pyöritteli avopuolisonsa kanssa ja erään tiskivuoron aikana ajatukset kirkastuivat suunnitelmaksi. ”Lähden kiertämään Euroopan futisseuroja.”

Tuet ja kontaktit Kiertueen onnistuminen edellytti tukea ja kontakteja. Mitään ei ollut valmiina. Suunnitelman muuttaminen käytännön toimiksi vei vuoden. Ketä voisin hyödyntää, kenen kautta voisin saada apuja? Avasin suuni sopivissa tilanteissa. Tärkein tuki on aina läheisten tuki. Kiitos avopuolisolle ja

Jalkapallovalmentaja 1/2014


Kuva on Saksan SC Freiburgista, jossa tehdään Saksan(kin) mittapuulla laadukasta toimintaa pienemmistä resursseista huolimatta.

työnantajalle. Toteutuksen kannalta merkittäviä olivat myös Suomen Valmentajat ry ja SPL. He kaikki auttoivat myös kontaktien luomisessa. Ilman tällaisen verkoston rakentamista ei matka olisi onnistunut. Verkosto muotoutui lopulta monen mutkan kautta.

puolella sain tietoa siitä kuinka maailman huipputasolla toimitaan kun kasvatetaan pelaajia. Halusin itselleni ymmärrystä siitä, miksi niin toimitaan ja kuinka eri tavat toimia liittyvät siihen kokonaisuuteen, jota kussakin maassa halutaan kehittää. Uskon ymmärrykseni kasvaneen.

Matkan perustiedot

Elämänkokemusta sain yli odotusten. Tutustuin usean maan futisihmisiin ja kulttuureihin. Sain jokaisessa kohteessa järjestää vähintään majapaikat ja liikkumiset. Vaikka kontaktit olivat etukäteen sovittu, niin paikan päällä säätäminen kuului asiaan. Kasvattavinta oli elää pääasiassa yksin kaksi kuukautta. Lisäksi 5-6 viikkoa oli koko ajan kylmää ja märkää. Olin kipeänä puolet ajasta, joka johtui järjestelystressin purkautumisesta ja vilustumisesta. Pitkät päivät olivat kuluttavia. Sekin kääntyi voimavaraksi kun sisäistin että elän tätä täysillä.

”Opintoturnaus” kesti 60 päivää ja sisälsi seuraavat futismaat: Hollanti, Saksa, Sveitsi, Espanja ja Portugali. Tutustuin 16 ammattilaisseuraan. Seurasin pääasiassa junioreiden harjoituksia ja pelejä. Haastattelin 9:ää junioriakatemioiden vastuuhenkilöä ja lukuisia valmentajia ja mv-valmentajia. Yövyin ajalla 18.2 – 18.4 2013 16 kaupungissa, matkustin n 14 000 km, joista 8000 junalla ja bussilla.

Tavoitteet ja niiden toteutuminen Vaikutukset, yllätykset ja erot Kaksi ison kuvan tavoitetta oli valmentajan oppien syventäminen ja elämänkokemuksien hankkiminen. Valmennus-

Jalkapallovalmentaja 1/2014

Kaikesta sai oppia. Neljä suurinta vaikuttajaa olivat SC Frei-

11


Minä olin Rooman kuningas.

burg, AZ Alkmaar, CZ Grasshoppers ja Portugali. Saksalainen Freiburg, pieni bundesliigaseura, innosti laadukkailla harjoituksillaan. Hollantilainen Alkmaar edusti kokonaisvaltaista valmennusta. Siellä kaikki ajatukset ja yksityiskohdat veivät haluttuun suuntaan. Sveitsin Grasshoppers teki vaikutuksen lämpimällä vastaanotollaan. He ottivat vierailijan heti vastaan ja jakoivat avoimesti tietouttaan. Portugali näytti futishulluutensa siinä että laadukasta toimintaa riitti harrastelijatasolta huipulle. Kilpailu valmentajien kesken paikoista on niin kovaa että laatua riittää eri tasoille. Janne oli avoimin mielin ja selkein odotuksin liikkeellä. Siihen nähden matka ei varsinaisia yllätyksiä tarjonnut. Saksan seuroihin oli kovin työ päästä sisälle ja saada tietoa. Harjoittelussa Portugali ja Espanja painottivat eniten pelaamista. Saksassa ja Hollannissa oli tämän ohella melko paljon drilli- ja myllytyyppisiä treenejä. Sveitsin toiminta asettui näiden väliin.

Suomi vs. Muu Eurooppa Harjoitteiden sisällössä ei ole merkittävää eroa. Harjoittelun laadussa on. Valmentajat olivat täysin tai osittain päätoimisia. He osasivat löytää harjoitteista oleelliset painotukset. Pelaajat olivat ainakin matkalla kohti ammattilaisuutta. Olosuhteissa oman seuran olosuhteet ovat jo vertailukelpoiset. Kulttuurissa on suurin ero. Tiede oli mukana hyvin luontevasti käytännön toiminnassa. Näkyvyys, painoarvo, talous ja vastaavat tekevät suurimman eron maidemme välillä. Suomessa jalkapallo on lajina iso, noissa maissa se on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.

Futista ja naisia, voittoja ja tappioita, rahaa ja riitoja. Legendaarinen valmentaja kertoo suorin sanoin huippujalkapallon kulissientakaisesta elämästä.

sven-göran eriksson, stefan lövgren Svennis Elämäni pelit

Viesti suomalaiseen jalkapallovalmennukseen Laittakaa itsenne likoon, panostakaa osaamiseenne. Olkaa ylpeitä. Jos haluatte kehittää itseänne, maailma on aina odottamassa.

”Minulla ei ollut mitään valmiina etukäteen, ehkä intohimoa lukuunottamatta. Jos minä pystyin toteuttamaan tämän, pystyy joku muukin.”

otava.fi


Haastattelussa Gerard Houllier

Ollessasi FC Liverpoolin valmentajana pelasitte Europelin jälkeisen lauantaiottelun aina käsittämättömän hyvin? - Normaalisti joukkueet lentävät ottelun jälkeen kotiin niin nopeasti kuin mahdollista. Mielestäni ottelun jälkeiset 24 tuntia ovat avainasemassa palautumisessa seuraavaan otteluun. Päätin, että olemme yötä ottelupaikkakunnalla pelin jälkeen, jotta pelaajien palautuminen alkaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikilla oli myös mahdollisuus saada hierontaa. Söimme myös aina yhdessä joukkueen kanssa. Tähän suunnitelmaan seurajohto suostui, ja näin saimme palautumisen alkuun maksimaalisella tavalla huolehtimalla lihashuollosta, ravinnosta ja levosta. Herätys seuraavana aamuna oli vasta kello 10.00. Kotiin palasimme ottelun jälkeisenä päivänä iltapäivällä.

Mikä oli kotimaassa pelin jälkeisen päivän (sunnuntain) ohjelma? - Jos meillä oli ottelu tulevalla viikolla, harjoittelimme aina sunnuntaisin. Jos ottelua ei viikolla ollut, sunnuntaina voi olla myös vapaapäivä. Vapaapäiviä ei ollut viikolla.

Red Bull –vallankumous on menossa myös jalkapallossa, Red Bull Salzburg, New York Red Bulls…? - Toimin siis tällä hetkellä Red Bull –konsernissa jalkapallotoimintojen johtajana. Vastuullani on kaikki neljä konsernin omistuksessa olevaa yksikköä, ja raportoin niistä suoraan konsernin johdolle.

Jalkapallovalmentaja 1/2014

Gerard Houllier ei varmasti esittelyjä kaipaa. Niitä ei kaipaa varmaan haastattelijakaan, nimittäin Craig Brown. Brown on pitkällä manageriurallaan toiminut muun muassa Skotlannin maajoukkueen valmentajana kahdeksan vuoden ajan. Viime vuoden hän on toiminut Skotlannin pääsarjassa Motherwellin ja Aberdeenin managerina. Varsinaisen haastattelun lisäksi lopussa on myös muutama kysymys muilta Symposiumin osallistujilta. Red Bull –konsernin perustaja on itävaltalainen, joten on luonnollista, että ensimmäinen joukkue, jonka konserni osti oli Itävaltalainen Salzburg, joka sai uuden nimen Red Bull Salzburg. Tämä tapahtui vuonna 2005. Konsernin omistukseen tuli vuonna 2006 toinen tärkeä seura New York Red Bulls, joka menneellä kaudella voitti ensimmäisen tittelinsä. Seuran Urheilutoiminnanjohtajana toimii Andy Roxburg. Tunnetuimpia pelaajia joukkueessa ovat Thierry Henry ja Tim Cahill. Monet luulevat, että maksamme huimia palkkoja pelaajille. Tosiasiassa New Yorkin pelaajabudjetti on 2,9 miljoonaa dollaria, joista kahden em. tähtipelaajan palkka nielee yli puolet. Loppujen palkat eivät ole tosiaankaan korkeat, 50 000 -150 000 dollaria kaudessa. Tasollisesti mielestäni New York Red Bulls sijoittuisi tällä hetkellä suurien eurooppalaisten liigojen häntäpäähän. Red Bull on perustanut akatemian myös Ghanaan ja Brasiliaan. Ghanan akatemia osoittautui melko pian virheeksi. Sen sijainti oli täysin väärä ja sinne ei saatu hou-

13


"Iso ego huippupelaajalla on vahvuus – ei ongelma! "

kuteltua riittävän tasokkaita pelaajia. Ghanan akatemia on nyt myyty. Kolmas joukkue Red Bull –tallissa On RB Leipzig, joka on tällä hetkellä Saksan kolmannella sarjatasolla. Seura siirtyi konsernin omistukseen vuonna 2009. Joukkueen kannatus on erittäin hyvä ja tämän kauden katsojakeskiarvo on ollut tähän asti 12 971 katsojaa, joka on koko sarjan toiseksi paras. Suurin katsojamäärä yksittäisessä ottelussa on ollut yli 23 000 katsojaa. Tarkoitus on nostaa RB Leipzig myös hiljalleen ylöspäin. Viime kauden päätteeksi se nousi 3 liigaan ja tällä hetkellä se on sarjassa toisena. Joukkueen urheilutoimenjohtajana toimii pitkän linjan saksalainen manageri Ralf Ragnick. Jalkapallotoimintoon kuuluu siis tällä hetkellä neljä yksikköä. Brändin suunnitelma kaikkien kohdalla on nostaa tasoa pikkuhiljaa. Kaikilla kolmella miesten joukkueella on sama organisaatio: Seurassa käytännön työstä vastaavat General Manager sekä Sportsdirektor. Nämä kaksi henkilöä raportoivat minulle ja minä vastaavasti suoraan konsernin johdolle. Aika näyttää miten pitkälle pääsemme, tuskin kuitenkaan niin pitkälle kuin Formulamaailmassa!

Yleisökysymys: Koko ajan on ollut tiedossa, että Brasilian MM-kisat vaativat joukkueilta erinomaista fysiikkaa. Euroopan sarjathan loppuvat juuri kisojen alla, ja UEFA CL-finaali pelataan vain pari viikkoa ennen kisojen alkua. Miten eurooppalaiset joukkueet huolehtivat joukkueensa iskukyvystä, kun kisat alkavat? - Champion Leaguen finaali pelataan tosiaan kaksi viikkoa ennen kisojen alkua. Sitä ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole onnistuttu siirtämään. FIFA tullee kuitenkin määräämään, että jokaisen osallistuvan maan kansallisen sarjan tulee loppua vähintään kuukausi ennen kisojen alkua. Ongelma tulee olemaan siis vain Champions Leaguen finaalissa pelaavien joukkueiden maajoukkuepelaajilla.

Yleisökysymys: Prässääminen Brasilian kisoissa? 14

Craig Brown

- Mikään joukkue ei pysty prässäämään 90 minuuttia. Prässin pitää olla ase ja joukkueen pitää osata valita oikeat hetket, milloin prässätä. Prässäämisen vaikeutena kuuman ilmaston lisäksi on se tosiasia, että joukkueet ovat oppineet ja myöskin uskaltavat pelata prässiä vastaan.

Yleisökysymys: Ongelmana tähtipelaajat ja heidän kunnioituksensa valmentajia kohtaan? - Iso ego huippupelaajalla on vahvuus – ei ongelma! 1. Suojele tähtiä toisilta pelaajilta ja lehdistöltä. 2. Varmista, että tähdet ovat parhaassa mahdollisessa kunnossa, he voittavat pelejä. 3. Käytä egoa, älä tapa sitä. Älä tasapäistä, anna tähdelle tilaa. Joukkueessani oli kerran pelaaja, joka ei ollut ongelma kerran kuukaudessa, ei kerran viikossa, ei kerran päivässä, vaan ”every f…king minute” – hän oli kuitenkin johtaja pelissä ja voitti joukkueellemme pelejä!

Yleisökysymys: Erikoistilanteet ovat yleisiä, miksi kulmapotkuista tulee kuitenkin niin vähän maaleja? - Kulmapotkuissa on sijoittunut yleensä enemmän puolustuspään pelaajia vartioimaan omaa maalia kuin hyökkääjiä. Erikoistilanteiden puolustaminen on muutenkin parantunut selvästi.

Teksti: Hannu Paatelo Kuvat: SJV arkisto

Jalkapallovalmentaja 1/2014


Tammikuun alussa järjestettiin Pohjoismaiden jalkapallovalmentajien ensimmäinen Nordic Football Coaches Conference St. George Parkissa Englannissa. Ensimmäisen konferenssin teemana oli Better Learners – Better Players. Henkinen valmennus oli käymiemme keskusteluiden perusteella erittäin kuuma aihe mm. Englannissa ja Norjassa.

Koulutusmatka St. George Parkiin Suomen 6-henkinen delegaatio lähti matkaan 2.1. lentämällä aamulennolla Latviaan, josta koneen vaihdon jälkeen lensimme Lontoon Gatwickin kentälle. Gatwickistä matka jatkui bussikyydillä FA:n uuteen harjoituskeskukseen St. George Parkiin. Seitsemän tunnin matkustamisen jälkeen kirjauduimme hotelliin ja söimme pikaisesti lounaan, jonka jälkeen konferenssin järjestämisestä vastanneen Norjan jalkapallovalmentajaliiton johtaja Teddy Moen piti lyhyen avauspuheen, jota seurasi konferenssin ensimmäinen esitys.

Ian Millward ja oppimisen pyörä Konferenssin ensimmäisen luennon piti psykologian tohtori Ian Millward. Työssään Millward on luonut yhtenäisen mallin nuorten oppimisen parantamiseksi valmennuksessa ja hän on pitänyt aiheeseen liittyviä workshoppeja mm. Blackburn Roversille ja West Ham Unitedille. Millward on myös kirjoittanut FA:n julkaisuun artikkelin Creative Coaching, jossa hän pohtii pelaajien luovan ajattelun kehittämistä ja luovaa ajattelua stressitilanteessa. Millwardin mukaan oppiminen vaatii pelaajalta oikeaa asennetta ja keskittymiskykyä. Pelaajan pitää ymmärtää, että oppiminen vaatii kovaa työtä, harjoittelua ja sitoutumista. Pelaajan pitää myös ymmärtää, että epäonnistumiset kuuluvat oppimiseen ja epäonnistumiset ovat alku uuden

Jalkapallovalmentaja 1/2014

Ian Millward luennoi.

oppimiselle. Millwardin mukaan pelaajalla pitää olla halua jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja korkeaa motivaatiota pitkäjänteiseen harjoitteluun. Pelaajalla tulee myös olla riskinottokykyä ja epäitsekkyyttä sekä kykyä vastaanottaa tietoa ja kokemusta muilta. Hänen tulee luottaa omaan oppimisprosessiin myös epäonnistumisten jälkeen. Psykologisten oppimisteorioiden pohjalta Millward on luonut kuusivaiheisen “oppimisen pyörän”. Millwardin pyörän ensimmäisessä vaiheessa pelaaja ja valmentaja asettavat yhdessä tavoitteen. Toisessa vaiheessa tavoite kirkastetaan oppijan kanssa ja se konkretisoidaan esimerkkien avulla. Kolmannessa vaiheessa pelaaja ja valmentaja tekevät yhdessä suunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi. Neljännessä vai-

15


heessa pelaaja toteuttaa suunnitelmaa. Viidennessä vaiheessa pelaaja ja valmentaja käyvät läpi pelaajan kokemukset siitä, miten harjoittelu on onnistunut. Kuudennessa vaiheessa asetetaan uusi tavoite ja oppimispyörä alkaa uuden pyörimissyklin.

Dr Gareth Morgan ja 5 C´s Päivän toisen luennon pelaajien käyttäytymisen kehittämisestä valmennuksen avulla sekä siihen liittyneen malliharjoituksen piti Gareth Morgan, joka toimii Leeds Unitedin U13 ikäluokan valmentajana ja Leedsin yliopiston liikuntatieteellisen kurssijohtajana. Hän on myös toiminut Englannin eri ikäkausimaajoukkueiden sekä A-maajoukkueen analyytikkona. Esityksensä aluksi Morgan kertoi mitä henkisten ja käyttäytymistaitojen kehittäminen on ja hän esitteli viiden C:n mallin: commitment, control, concentration, communication, confidence. Näiden avulla voidaan hallita pelaajan oppimisprosessia ja kehittymistä. Mallin tarkoituksena on ennaltaehkäistä oppimista heikentäviä tekijöitä, jotka johtuvat pelaajan henkisestä olotilasta. Morganin näkemyksen mukaan nämä taidot ovat keskeisessä asemassa taidon kehittymisessä ja niiden ylläpitämisessä. Ne vaikuttavat keskeisesti pelaajan kykyyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Luennon jälkeen Morgan piti valmentamalleen Leedsin U13 ikäluokalle malliharjoituksen, jossa 5 C:stä teemana oli concentration. Harjoitus alkoi keskittymiseen perustuvalla 3v1 pienpelillä. Pelin tarkoituksena oli saada pelaajien mielentila virkeäksi ja havainnointikyky aktivoitua. Alkulämmittelyn jälkeen harjoitus jatkui 5v4 pienpelillä, jossa harjoituksen aiheena oli syöttösuuntien katkaiseminen. Harjoituksessa pelaajien tarkoituksena oli peittää vastustajan syöttösuunnat eristämällä vastustajat ja heidän täytyi myös pystyä hahmottamaan eri tilanteisiin liittyvät syy-seuraussuhteet. Harjoitussessio päättyi 7v7 kolmen alueen peliin, jossa toisen vaiheen pienpeli vietiin isommalle kentälle. Yhteenvetona näimme, että teorian saaminen käytäntöön ei ole aina helppoa. Esitetyt malliharjoitukset eivät kaikilta osin vastanneet käytännössä teorioita. Me suomalaiset valmentajat innostuimmekin tekemään kentän laidalla harjoituksiin hieman muutoksia, jotta toteutus olisi vastannut paremmin teorioita. Tämähän tarkoitti, että meilläkin tapahtui oppimisprosessia eikä vastaanotettu ainoastaan ”gurujen” näkemyksiä.

16

Jalkapallovalmentaja 1/2014 Gareth Morgan


John McDermott ja erilaiset pelaajapolut Perjantaiaamuna konferenssi jatkui Tottenham Hotspurin akatemian managerina toimivan John McDermottin luennolla erilaisista pelaajapoluista. Esityksen aluksi McDermott esitteli Tottenhamin nuorten pelaajien polun nappulavaiheesta edustusjoukkueeseen. Tottenhamissa pelaajapolku on jaettu 6 eri vaiheeseen: grassroot phase -8 v., Foundation phase 9-11 v, Youth Development phase Secondary age 12-13 v ja 14-16 v, Professional Development phase Under 18, Professional Development phase Development Group ja First Team. McDermottin mukaan Tottenhamilla ei ole yhtenäistä pelillistä linjaa edustusjoukkueeseen asti, vaan heillä on nuoren pelaajan oppimisen ja kehityksen kannalta vakaa linja 18-ikävuoteen saakka. Edustusjoukkue taas pelaa kulloisenkin päävalmentajan näkemyksen mukaisesti. Tottenhamin akatemiassa pelaajia ei ole sidottu tiettyyn joukkueeseen, vaan pelaajat liikkuvat eri joukkueiden välillä. Tottenhamin nuorten valmennusfilosofiassa valmennuksen keskiössä on pelaaja. McDermottin mukaan ei ole olemassa kaikille yhtenäistä pelaajapolkua, vaan jokaiselle pelaajalle on luotava oma polkunsa. Puhuessaan nuorelle pelaajalle, McDermott ei omien sanojensa mukaan puhu omasta kokemuksestaan käsin, vaan niiden 700-800 pelaajan kokemuksesta, joita hän on valmentanut. Kun entinen huippupelaaja kertoo peliurastaan ja siitä miten hän saavutti huipputason, hän puhuu omasta kokemuksestaan, mutta McDermottin mukaan se mikä toimii yhdellä pelaajalla, ei toimi kaikilla. Seuran tehtävänä McDermottin mukaan on tarjota pelaajille parhaat mahdolliset olosuhteet kehittymiseen, mutta hyvät olosuhteet eivät ole kaikki kaikessa, esityksessään McDermott totesikin: “In Tottenham environment is people. Rather bad facilities than wrong people”. Tottenhamin filosofiassa pelaajan kehityksen kannalta tärkeintä ei ole

Jalkapallovalmentaja 1/2014

toimiva ympäristö, vaan oikeat ihmiset. Nykymaailma McDermottin mukaan hukkuu tiedon valtamereen, mutta maailma kuitenkin janoaa ymmärrystä. Keskeistä on se, miten loputon informaatiomäärä jalostetaan tiedoksi ja tämän tiedon jalostamiseen tarvitaan siihen kykeneviä henkilöitä. McDermottin mukaan Tottenhamin mallissa valmennuksessa tärkeintä ovat valmennettavat pelaajat. Säännöt ja määräykset ovat toissijaisia. McDermottin mukaan on huomioitava, että pelaajien kehitys ei aina ole nousujohteista, vaan lähes kaikilla on kehityksessä ylämäkiä ja alamäkiä. Jokainen pelaaja on yksilö ja jokaisen pelaajapolku on erilainen. Tottenhamin akatemiassa on 170 pelaajaa ja ainoastaan muutamasta tulee Tottenhamin ykkösjoukkueen pelaaja. John McDermott toteaakin, että hän ei myy unelmia, sillä mahdollisuudet onnistua ovat pienet. Tottenhamissa tämä tiedetään ja seurassa ollaankin kiinnostuneita siitä, että mitä pelaajille tapahtuu heidän lähdettyään seurasta. Lopuksi McDermott listasi neljä seikkaa, jotka huippupelaajien kehittäjillä tulee olla: 1. Tieto ja ymmärrys siitä, millainen nuori ihminen on. 2. Tieto ja ymmärrys seuran jalkapallofilosofiasta. 3. Tieto ja ymmärrys pelaajakehityksen jatkumosta. 4. Tieto ja ymmärrys oppimisesta. McDermott oli henkilönä kiinnostava, sillä hän pohti syvällisesti jalkapallovalmennuksen filosofisia näkökulmia. Hän totesi, että hänet tekee tyytyväiseksi se, että pelaajasta on kasvanut hyvä ihminen eikä se, että pelaaja on päässyt huipulle. Tämä herätti kiinnostuksen siitä, että pystytäänkö

17


Aston Villa Academy - tiukat treenit sisähallissa.

todella kovassa paineessa ja kilpailuympäristössä tekemään muutakin kuin hiomaan raakatimanteista kallisarvoisia pelaajia.

Practical Demonstration - Aston Villa McDermottin esityksen jälkeen vuorossa oli Aston Villan U18 –joukkueen harjoitusten seuraaminen. Harjoitukset alkoivat syöttöharjoituksella, jossa teemana oli pelattavaksi liikkuminen ja hyvä ensimmäinen kosketus joko seinällä takaisin tai itselle vastustajan ohi. Harjoitus tehtiin samanaikaisesti kahdessa neliössä. Toisessa vaiheessa mukaan tuli havainnointi eli kun pallo pelattiin toisesta neliöstä toiseen, syötön vastaanottavan neliön pallo piti vastaavasti pelata takaisin toiseen neliöön. Syöttödrillin jälkeen vuorossa oli 12v12 pienpeli, jossa molemmilla joukkueilla oli 4v4 neliön keskellä ja vastakkaisissa päädyissä 2 targetpelaajaa jolle pallo piti pelata. Peli oli jatkumo syöttöharjoitteesta ja alueen sisällä olevien pelaajien piti koko ajan olla liikkeessä ja liikkua pelattavaksi. Syötön saatuaan liikuttaa palloa yhdellä, kahdella kosketuksella ja

18

liikkua heti pelattavaksi. Harjoituksen aikana valmentaja korosti avointa peliasentoa, josta pallon pystyy nopeasti pelaamaan eteenpäin. Nopeasti eteenpäin pelaamista korosti se, että jos vastustaja oli syötön vastaanottajan vieressä, alaspäin pelaamisen sijaan pallo tuli ottaa haltuun suojan puolelle ja heti pelata se nopeasti eteenpäin. Harjoitusten loppu jatkettiin samoilla teemoilla: pallonhallinta, liikkuminen pelattavaksi, nopea syöttö ja nopea liike pelattavaksi. Pääsääntöisesti palloa pelattiin joko lyhyillä tai pitkillä syötöillä maata pitkin. Aston Villan akatemiapelaajista huokui erinomainen fyysinen kuntotaso. Harjoitusten tempo oli kova ja pelaajien fysiikkaa testattiin harjoitteissa. Harjoitteet muutenkin olivat erinomaisia ja tukivat hyvin teemaa. Pelaajien erinomainen urheilullinen olemus herätti myös toisen artikkelin tekijän kiinnostuksen pelaajien ruokavalioon ja sen merkitykseen pelaajakehityksessä. Luke Walkerin, Academy Sport Scientist, ruokavaliohaastattelu löytyy videoituna alla olevasta osoitteesta: http://www.youtube.com/ watch?v=7wbF4dr9Ub0

Jalkapallovalmentaja 1/2014


Ilkka Mäkelä toimi matkalla vetäjänä SJV:n puolesta.

Kevin Keegan, Chris Cleaver ja Niklas Pippingsköld rankan SOKKA-treenin jälkeen.

St. George Park kaikessa komeudessaan. Provelopin Tony Faulkner esittelee henkisen valmentamisen nykymenetelmiä.

Huippupelaajan kehittäjällä tulee olla:

"Commitment, control, concentration, communication, confidence", Dr Gareth Morgan "Pelaajan pitää ymmärtää, että oppiminen vaatii kovaa työtä, harjoittelua ja sitoutumista", Ian Millward

"In Tottenham environment is people. Rather bad facilities than wrong people”, John McDermott

1. Tieto ja ymmärrys siitä, millainen nuori ihminen on. 2. Tieto ja ymmärrys seuran jalkapallofilosofiasta. 3. Tieto ja ymmärrys pelaajakehityksen jatkumosta. 4. Tieto ja ymmärrys oppimisesta. John McDermott

Juttu ja kuvat: Jukka Dunder ja Jouko Riihimäki

Jalkapallovalmentaja 1/2014

19


Uuden sukupolven valmennusta Fortumin ja Palloliiton yhteisen ohjelman, Fortum Tutorin, kuudes kausi käynnistyy maaliskuussa. Myös tänä vuonna noin sata tutoria tukee ja ohjaa futisjunnujen valmentajia ympäri Suomen. Ohjelma laajenee tämänvuoden aikana myös lentopalloon. Tutustu ohjelmaan: fortumtutor.fi facebook.com/FortumTutor


Tehoa valmennukseen systemaattisella harjoittelun suunnittelulla Systemaattinen harjoittelun suunnittelu on onnistuneen valmentamisen edellytys. Suunnittelun avulla valmentaja ja pelaaja voivat hahmottaa johdonmukaisesti harjoittelun kehitystä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suomen Palloliiton valmennuslinja korostaa yksilöllistä valmennusfilosofiaa. Tällä tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välist�� vuorovaikutusta ja toimintaa, jonka tavoitteena on kehittää pelaajan valmiuksia kokonaisvaltaisesti kaikilla osa-alueilla: • Tekniset ja taktiset valmiudet • Fyysinen suorituskyky • Henkinen vahvuus • Sosiaalinen toimintakyky • Tavat kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa • Edellisiin liittyvät tiedolliset valmiudet

Kirjaa siihen ainakin: + kehitettävät ja ylläpidettävät asiat (tekniset, taktiset, fyysiset, henkiset, sosiaaliset) + jaksojen (4-8 viikkoa) painopisteet ja tavoitteet + joukkueharjoittelumäärät + kotimaiset ja kansainväliset pelit sekä turnaukset + leirit, testit ja kehityskeskustelut + harjoitustauot + omatoimisen harjoittelun ohjelmointi ja omatoimiset harjoittelujaksot (kotitehtävät)

Ennen joukkueesi valmennuksen suunnittelun aloittamista kannattaa tutustua Palloliiton valmennuslinjaan. Valmennuslinjasta saat suuntaviivoja joukkueesi ikävaiheen valmennuksellisiin pääsisältöihin. Jos joukkueesi on mukana Fortum Tutor –ohjelmassa, muista hyödyntää myös tutorin apua harjoittelun suunnittelussa eri aikajänteillä.

+ harjoitusolosuhteet

Kirjatut tavoitteet ohjaavat toimintaa Yksilön ja joukkueen harjoittelun suunnittelun lähtökohtana ovat pelaajan ja joukkueen kehittymistavoitteet. Tavoitteita asetettaessa on huomioitava mm. oman joukkueen pelaajien yksilöllinen lähtötaso ja joukkueen pelillinen lähtötaso.

Kausisuunnitelma jaksotetaan tarkoiksi jaksosuunnitelmiksi Kun kausisuunnitelma on tehty, jaksotetaan se 4-8 viikon mittaisiksi yksityiskohtaisiksi jaksosuunnitelmiksi. 4-8 viikon mittainen painopiste, eli teema-ajattelun mukainen suunnitelma, mahdollistaa riittävän määrän oikeita toistoja valittujen ominaisuuksien kehittämiseen. Jaksoissa 50 % harjoitteluajasta tulisi käyttää valittujen painopisteenä olevien ominaisuuksien kehittämiseen. Toiset 50 % harjoitteluajasta tulisi käyttää muiden ominaisuuksien ylläpitävään harjoitteluun. Painopisteenä olevaa ominaisuutta tulisi harjoitella vähintään 2-3 kertaa viikossa.

Pitkäntähtäimen suunnitelma luo kokonaiskuvan tuleville harjoitusvuosille Pitkäntähtäimen suunnitelmaan kirjataan pelaajan ja joukkueen tavoitteet useamman vuoden ajalle. Palloliiton valmennuslinjan lisäksi oman seurasi valmennuslinja auttaa sinua määrittämään vuosittaiset painopisteet. Sisällytä pitkäntähtäimen suunnitelmaan perusosaamistavoitteiden lisäksi pelipaikkakohtaisia osaamistavoitteita, vaikka lasten jalkapallovaiheessa ei vielä pysyviä pelipaikkoja olekaan. Kausisuunnitelma kuvaa yhden vuoden harjoittelun Pitkäntähtäimen suunnitelma konkretisoidaaan kausisuunnitelmiksi vuosi kerrallaan. Kirjaa oman joukkueesi kanssa vuosittaiset oppimistavoitteet kausisuunnitelmaan.

Jos seurassanne on valmennuspäällikkö, käy kausisuunnitelma läpi hänen kanssaan. Mikäli joukkueesi on mukana Fortum Tutor –ohjelmassa, auttaa tutor sinua myös kausisuunnitelman rakentamisessa.

Viikkosuunnitelma rytmittää viikon harjoittelun Jaksosuunnitelma puretaan yhä yksityiskohtaisimmiksi ja konkreettisimmiksi viikkosuunnitelmiksi. Viikkosuunnitelmalla säädetään harjoittelun kuormitusta ja palautumista, jotta kehittyminen mahdollistuu. Viikkorytmityksessä huomioidaan pelaajan elämänrytmi, johon keskeisesti vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten iästä riippuen koulurytmi. Ravinto- ja nestehuolto sekä uni on oltava kunnossa, jotta optimaalinen kehittyminen on mahdollista.


Hyvin suunnitellun yksittäisen harjoitussuunnitelman toteutus auttaa oppimaan ja oivaltamaan Viikkosuunnitelma tarkentuu yksittäisiksi harjoitussuunnitelmiksi. Harjoitussuunnitelma on yksityiskohtainen kuvaus siitä, mitä yksi harjoitus pitää sisällään.

Palloliiton valmennuslinjan mukaan yksittäistä harjoitusta suunniteltaessa, harjoituksen rakenne muodostuu seuraavasti osista: 1. Alkuverryttely/oheisharjoittelu ja kotitehtävien tarkistus 2. Pienpelit/futisleikit/teemapelit 3. Jalkapallotaito 4. Pienpelit/futisleikit/teemapelit 5. Jalkapallotaito

Fortum Tutor –ohjelman treenivinkkipankista työkaluja suunnittelutyöhön Fortum Tutor –ohjelman treenivinkkipankista www.fortumtutor.fi/jalkapallo/treenivinkit/ löydät työkaluja kauden suunnitteluun ja vinkkejä harjoituksiin. Esimerkkiharjoitteisiin on kirjattu kunkin harjoitteen pääteema. Huomioi kuitenkin, että useat harjoitteet harjoituttavat jalkapallon monia osa-alueita. Kun olet ennakkoon miettinyt mitä haluat pelaajiesi oppivan, esimerkkiharjoitteiden hyödyntäminen on tehokkaampaa ja monipuolisempaa. Muista myös, että sinä voit hyvinkin soveltaa ja kehitellä harjoitteita toimivimmiksi. Analysoi ja käytä suunniteltujen tavoitteiden toteuttamiseen niitä harjoitteita, jotka soveltuvat juuri sinun joukkueesi pelitavan ja pelaajiesi kehittämiseen. Treenivinkit on jaoteltu aihealueittain ja harjoitteiden soveltuvuutta eri ikävaiheille on arvioitu. Monet harjoitteet sopivat sovelletusti lapsille, nuorille ja aikuisille.

6. Kertaus, oheisharjoittelu ja kotitehtävät

Harjoitusrakenteen mukaisesti harjoitussuunnitelmassa kuvataan • harjoituksen tarkat tavoitteet ja laatutekijät

Toistoja, toistoja Uusien asioiden opettaminen vaatii osaavan valmentajan, joka pystyy suunnittelemaan oman joukkueensa valmentautumisen yhteistyössä pelaajien kanssa. Uuden taidon automatisoituneeseen oppimiseen muuttuvissa olosuhteissa, jalkapallopelissä, tarvitaan yhden tutkitun arvion mukaan 100 000 toistoa, asian haastavuus ja pelaajien yksilöllisyys huomioon ottaen.

• harjoitteiden suoritusjärjestys • harjoituksen ja yhden harjoitteen arvioitu kesto • yksittäisen harjoitteen organisointi ja kuvauksen toteutus sekä kuva jalkapallosymbolein • tehoalue (esim. syke) tai suoritusnopeus (esim. nopeusharjoittelussa täysi vauhti) • sarjat, toistot, palautukset (esim. lasten nopeusharjoite- viestinä 2x6x15m, 30-40s, sarjapalautus 2-3 min)

Suunniteltuasi yhden harjoituskerran osaksi viikkosuunnitelmaa, sitä kannattaa toistaa pienin muunnelmin ainakin kahdessa harjoituksessa. Kun suunnittelet yhden harjoituskerran, pyri rajaamaan opetettava asia 1-2 asiaan/harjoituskerta valitun painopisteen osalta. Varmista kaksisuuntaisella vuorovaikutuksella oppiminen.

Jos pelaajasi harjoittelee esim. Cruyff –käännöstä, tarvitaan hyvin suunnitellun joukkueharjoittelun ja omatoimisen harjoittelun myötä 100 oikeata toistoa joka päivä, jolloin100 000 toiston määrään tarvitaan harjoittelua 1000 päivää eli noin kolme vuotta. Jotta tällaisiin toistomääriin voidaan oikeasti päästä, valmennuksen suunnittelussa on valmentajien ja pelaajien uskallettava tehdä linjauksia ja valintoja painopisteajattelun mukaisesti. Kaikkea ei voi kehittää kaiken aikaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Artikkelista on luettavissa yksityiskohtaisempi ja laajempi versio www.fortumtutor.fi/jalkapallo/julkaisut/ Artikkelin on laatinut ex. Fortum Tutor, KäPa 01-joukkueen valmentaja Janne Lipponen.


Kymmenen pikaista kysymystä – vastaajana Hannu Touru, Pallo-Iirot

1. Miltä tuntuu palata ”sorvin ääreen” muutaman taukovuoden jälkeen?

on iltaisin. Edustusjoukkue harjoittelee viisi kertaa viikossa yhdessä neljänä päivänä. Lisäksi seura on järjestänyt kaksi Jokaisen valmenuspestini otan haasteena, ja lähestyn jokais- aamuharjoitusmahdollisuutta arkisin pelaajille. ta ”yksilönä” niistä lähtökohdista joissa joukkue sillä hetkellä on. Valmensin TuTo:a vuosina 2011 ja 2012 joten 7. Miten eri lajien kilpailutilanne näkyy mielestäsi ns. taukoa oli vähän ja tunne on aina yhtä haastava kun Raumalla? valmennuksen on vastaanottanut. Myönteisenä ja esimerkkejä antaen laajalle nuorisotyölle eri lajivaihtoehdoin.

2. Mitä olet tehnyt viimeiset vuodet?

Olen seurannut tiivisti koko ajan laaja-alaisesti jalkapalloa 8. Millä keinoilla suomalainen jalkapallo saadaan ja lisännyt ammattitaitoa käymällä jalkapalloa tukevia kou- yhä jyrkempään nousuun? lutuksia. Ammattitaitoisten valmentajien kiinnittämisellä seuraorganisatioon, joka kattaa nuorimmasta joukkueesta edustus3. Olet kiertänyt paljon valmennustöissä ympäri joukkueeseen asti. Seuralla on oltava nousujohteinen valSuomea, mikä saa miehen vielä matkaamaan mennusohjelma pelaajan kehityskaareen.

maantielle ?

Intohimo jalkapallon valmennustyöhön ja pelin kehittämi- 9. Missä raumalainen jalkapallo on vuonna 2020? seen. Haluan antaa ammattitaitoni ja kokemukseni Rau- Edustusjoukkue pelaa ykköstä neljän parhaan joukossa. man Pallo-Iirojen käyttöön.

4. Mitkä ovat tärkeimmät muutokset, jotka ovat tapahtuneet 25 vuoden aikana, valmensithan Raumalla viimeksi 25 vuotta sitten?

10. Mitä tekee Hannu Touru vuonna 2020? Palo haasteelliseen valmennustyöhön on aina olemassa.

Pallo-Iirot on kehittynyt jalkapallon keulakuvaksi Raumal- Teksti: Hannu Paatelo la. Seura on kehittänyt laajan junioriorganisaation joka luo pohjan edustusjoukkueille niin miesten kuin naisten joukkueisiin.

5. Miltä näyttää raumalainen jalkapallo vuonna 2014? Pääpaino on joukkueen toiminnan tekemisen tason nostaminen harjoittelun ja pelaamisen osalta ykkösen tasolle, jotta lähivuosina Raumalla pelataan ykköstä raumalaisella joukkueella. Raumalla on hyvät harjoitusmahdollisuudet jalkapallohallin ja stadionin lämmitetyn keinonurmen ansiosta.

6. Millainen on normaali harjoitusviikko P-Iiroissa talvikaudella? Joukkue toimii täysin amatööripohjalta, joten pääharjoitus



Jalkapallovalmentaja1 2014