Näkökulma

Rakennuksen lainaaminen on kiertotaloutta parhaimmillaan

Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos ovat osaltaan vauhdittaneet uudenlaisten ja nykyistä kestävämpien toimintamallien käyttöönottoa. Yksi näistä on kiertotalous. Kiertotalous pyrkii muun muassa maksimoimaan materiaalien ja valmiiden tuotteiden kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Tulevaisuudessa monet palvelut perustuvat jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.

Kunnilla on kiertotalouden edistämisessä merkittävä rooli, ilmenee Sitran tiekartta 2.0 -julkaisusta. Kouluja ja päiväkoteja lainaamalla kunnat osallistuvat, osin ehkä huomaamattaankin, kiertotalouden toteuttamiseen. Lisäksi kunnat hyötyvät lainaamisesta monella tavalla. Tarvittava alkuinvestointi on pysyvää rakennusta merkittävästi pienempi, tilat saa käyttöön nopeasti ja ne joustavat kuntien muuttuvien tarpeiden mukaan. Myös ympäristönäkökulmasta rakennusten lainaaminen on järkevää. - Rakennustemme elinkaari on yli 40 vuotta. Koulut ja päiväkodit voivat palvella käyttäjiä useammassakin paikassa, mutta ne rakennetaan aina pysyvien rakennusten määräyksiä vastaaviksi. Lainattavia rakennuksia myös huolletaan ja tarvittaessa peruskorjataan siinä missä muitakin rakennuksia, mikä osaltaan varmistaa niiden kunnon ja käyttöturvallisuuden vuosikymmeniksi, Parmacon tilajohtaja Mikko Nieminen kertoo.

Pitkä ja ekologinen elinkaari

Parmacon lähtökohtana on luoda oppimistiloja, jotka vastaavat nykypäivän vaatimuksiin monella osa-alueella. Ekologisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä ja siihen pyritään muun muassa elinkaariajattelulla. - Tyypillinen laina-aika esimerkiksi kouluille ja päiväkodeille on kymmenestä viiteentoista vuotta. Näin ollen rakennuksemme ehtivät elinkaarensa aikana palvella lukuisia käyttäjiä, mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan, Nieminen sanoo.

Pitkälle hiottu tuotantoprosessi minimoi hukkaa

Parmacon tilaratkaisut tukevat kiertotalouden tavoitteita esimerkiksi käytettyjen rakennusmateriaalien ja energiatehokkuutta lisäävien ratkaisujen osalta. - Hyödynnämme rakennuksissamme nykyaikaisia ja energiaa säästäviä ratkaisuja. Esimerkiksi rungot ja julkisivut teemme puusta. Yleinen lämmitysmuoto kohteissamme on ilma-vesilämpöpumppu, minkä ansiosta lainattavan koulun käytönaikainen hiilijalanjälki on VTT:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan jopa 50 % pienempi kuin paikalla rakennetun, Parmacon kehityspäällikkö Tommi Mehtonen kertoo.

Kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta, jonka aikana sama koulu voi palvella neljässä eri paikassa, on hiilijalanjälki jopa 75 % paikalle rakennettua pienempi.

Vakioidut tilaelementit ja Parmacon tehtaiden pitkälle hiotut tuotantoprosessit auttavat puolestaan vähentämään materiaalihävikkiä; yksi kiertotalouden tavoitteita tukeva tekijä sekin. - Tuotantoprosessi on pitkälle automatisoitu, minkä ansiosta esimerkiksi puutavara pystytään käyttämään mahdollisimman pienellä hävikillä. Monet rakennusmateriaalit hankitaan tehtaalle jo valmiiksi määrämittaisena eli hukkaa ei synny lainkaan, Mehtonen sanoo.

Ympäristöajattelu säästää kuntien kustannuksia

Mikko Nieminen muistuttaa vielä, että lainattavien rakennusten kohdalla ympäristöajattelu ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä. – Lainattavien rakennusten avulla kunnat voivat joustavasti hankkia lisää tilaa tai luopua tyhjilleen jäävistä tiloista. Käytössä olevat tilat vastaavat siis aina sen hetkisiä tarpeita, eikä tyhjillään seisovien tilojen lämmityksestä tai ylläpitotöistä synny turhia kustannuksia kunnan taloutta rasittamaan, hän sanoo. ■