Helsinki, Vuoniityn koulu

Kaupunkirakenteen tiivistyminen näkyi tilapulana Vuoniityn koulussa

Vuoniityn koulu on Helsingin Vuosaaressa sijaitseva yhtenäiskoulu, jonka toiminnot on jaettu kolmeen toimipisteeseen. Alueelle on viime vuosina kaavoitettu runsaasti täydennysrakentamista. Koulun oppilasmäärä on kasvanut merkittävästi ja etenkin Heteniityntien toimipisteessä lisätilaa kaivattiin kipeästi.

Helsingin kaupunki suunnittelee Heteniityntien nykyiselle koulurakennukselle perusparannusta sekä pysyvää laajennusta. Uudisosaan sijoittuisi koulun lisäksi päiväkoti sekä yleisiä liikunta- ja kokoontumistiloja. - Laajennuksen arvioidaan tällä hetkellä valmistuvan vuoteen 2026 mennessä. Lisätilojen tarve oli kuitenkin akuutti ja sen vuoksi siirtokelpoisen rakennuksen sijoittaminen koulun yhteyteen oli välttämätöntä. Projekti eteni varsin rivakasti, sillä kilpailutus järjestettiin maaliskuussa ja uusi rakennus luovutettiin meille heinäkuun lopussa, Helsingin kaupungin projektijohtajana hankkeessa toiminut Jari Miettinen kertoo.

Lainattavat rakennukset tukevat kiertotaloutta

Heteniityntielle kesällä 2020 pystytetty siirtokelpoinen rakennus tulee pian parinkymmenen vuoden ikään. Alun perin se valmistui Kempeleeseen vuonna 2001 toimien ensin kouluna ja sittemmin päiväkotina. Heteniityntiellä rakennus tulee toimimaan sadan oppilaan opinahjona tällä tietoa viitisen vuotta.

Jari Miettisen mukaan kaupungin kannalta ei ole merkitystä, onko lainattava rakennus uusi vai kierrätetty, kunhan sille asetetut laatuvaatimukset täyttyvät. Tilojen on oltava energia- ja tilatehokkaita sekä sovelluttava uuden opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Hän korostaa lainattavien rakennusten positiivisia ympäristövaikutuksia. - Kaiken kaikkiaan uskon, että kaupunkien tilaratkaisuissa eräänlainen pysyvien ja siirtokelpoisten rakennusten hybridi on kokonaistaloudellisin ja myös ympäristön kannalta paras. Kuntiin ei synny tarpeettomia rakennuskannan ylläpitokustannuksia, kun käytössä on aina optimaaliset tilat sen hetkiseen tarpeeseen. Käyttäjältä toiselle siirtyvät koulurakennukset ovat myös ympäristöteko. Rakentamisen aikana syntyvä hiilijalanjälki kun jakaantuu rakennuksen elinkaaren aikana useaan osoitteeseen, hän sanoo. ■

”Uskon, että kaupunkien tilaratkaisuissa eräänlainen pysyvien ja siirtokelpoisten rakennusten hybridi on kokonaistaloudellisin ja myös ympäristön kannalta paras.” Jari Miettinen projektijohtaja, Helsingin kaupunki