Parisuhteen hoitaminen on perheen hyvinvoinnista huolehtimista

Kristiina ja Mikael Tammilehto vertaavat parisuhteen hoitoa löytöretkeen.

Retki tutustuttaa omaan itseen, omaan puolisoon ja omiin arvoihin. Samalla vanhempien parisuhteen hoito on hyväksi koko perheelle.

teksti

Elina Holappa ja Essi Lehtinen kuvat

Sari Savela ja Tanja Korpela

– Arki imaisi omaan pyöritykseensä aika nopeastikin

leirin jälkeen, muistelevat Kristiina ja Mikael Tammilehto.

Kesäinen parisuhdeleiri näkyy

Kristiina, 33, ja Mikael, 32, Tammilehdon perheessä Seinäjoella lämpimänä muistona. Reilut puoli vuotta leirin jälkeenkin se on läsnä ja vaikuttaa arkeen. Puolisoiden kesken, mutta myös suhteessa Ainoon, 6, ja Taimiin, 3 vuotta.

– En koe, että meillä olisi ollut kipinä kadoksissa. Silti leiristä oli meille koko perheenä iloa ja hyötyä, kuvaa Mikael.

Leiriltä tuliaisina tuli ymmärrys siitä, miten tärkeä rooli keskustelulla on Kristiinan ja Mikaelin parisuhteessa. Niin leirillä kuin kotona he huomasivat kaipaavansa eniten juuri sitä.

– Olemme molemmat sellaisia, että kaipaamme juttuhetkiä. Kun päivisin ei enää perhearjen myötä löydy samalla lailla aikaa kahdenkeskiselle juttelulle ja illalla jo väsyttää, niin keskustelu helposti jää. Kuitenkin olisi elintärkeää löytää sille aikaa ja energiaa.

Iltoihin on palannut kahdenkeskinen oleilu, jossa voi vain istuskella ja syödä iltapalaa tai joskus pelata jotain. Kristiina ja Mikael ovat olleet iltaisin enemmän läsnä toisilleen ja jo se ollut arvokasta ja tärkeää.

– On jännä, miten helposti aiemmin aika meni vaikka jonkun ohjelman katsomiseen.

Leirillä syntyi päätös, että parisuhteen hoitaminen ei jää yhteen tapahtumaan.

Ensikatse koukutti

Kristiina ja Mikael ovat tienneet toisensa kouluiästä lähtien, mutta todella huomasivat toisensa vasta lukiossa, kun osallistuivat samalle kurssille.

– Kun astuin luokkaan, näin heti Kristiinan silmät ja ihastuin, Mikael kertoo.

Sama ensikatse on jäänyt myös Kristiinan mieleen. Siinä tapahtui hänen mukaansa jotain jännää.

Kristiina ja Mikael seurustelivat hetken, mutta katkaisivat sitten seurustelusuhteen ja päättivät jatkaa ystävinä. Näin jatkui pari vuotta.

– Aluksi tilanne tuntui vaikealta, mutta teki lopulta tosi hyvää meille. Ystävyys syveni eri tavalla, kun ei seurusteltu, ja se lujensi yhteyttä, Kristiina kertoo.

Kun seurustelu alkoi uudelleen, nuoret olivat jo toistensa parhaat ystävät.

– Hoksasin, että haluan viettää tämän ihmisen kanssa elämäni, Mikael muistelee.

Arki purki symbioosin

Kun Tammilehdot parikymppisinä sanoivat toisilleen tahdon, molemmille oli selvää, että parisuhdetta pitää hoitaa. Mikael oli ollut jo lapsena vanhempiensa mukana avioliittoleireillä.

Parisuhteen alussa on usein symbioosivaihe, jossa rakastuminen tempaa mukaansa ja kaikki tehdään yhdessä. Kristiina ja Mikael tunnistivat vaiheen ja nauttivat yhdessäolosta.

Kiireinen arki tuli vastaan, kun opiskelijaelämä loppui. Työelämä alkoi ja lapset syntyivät. LeviCross parisuhde- ja perheleirille Kittilään he lähtivät ystäväparien hyvien kokemuksien rohkaisemina. Leirille ei oikeastaan aikaisemmin ollut tarvetta.

– Tilanne muuttui, kun lasten syntymien ja äitiyden myötä alkaneet prosessit auttoivat minua sanoittamaan Mikaelille sitä, miten kaipasin omaa aikaa. Mullistus menneeseen oli iso, Kristiina kertoo.

Perhe lähti leirille arjesta Seinäjoelta aivan täydestä vauhdista. He olivat juuri ostaneet uuden kodin ja leirin jälkeen heitä odotti muutto.

Kristiinaa jännitti ajatus pienryhmästä

LeviCross oli Kristiinalle ja Mikaelille ensimmäinen Parempi avioliitto ry:n tapahtuma ja ylipäätään ensimmäinen viikon mittainen parisuhdetapahtuma.

Pariskunta antoi leirin 10-vuotishääpäivälahjaksi toisilleen. Ennen leiriä Kristiina ajatteli, että olisi kivampi, jos parisuhteen asioita työstettäisiin vain oman puolison kanssa.

Loppujen lopuksi vertaisryhmä oli hänen mielestään tosi hyvä juttu ja avasi asioita eri tavalla, kuin jos hän olisi jutellut Mikaelin kanssa kahdestaan.

– Ryhmät ovat turvallinen paikka puhua. En koe, että nyt kaiveltiin esiin kaikki ongelmat vaan että tämä on enemmänkin löytöretki. Tehtävissä lähdettiin positiivisuuden ja yhteyden rakentamisen kautta, Mikael komppaa.

Mikael arvelee, että ihmisillä on helposti ennakkoluuloja parisuhdetapahtumiin osallistumisesta. Ehkä ajatellaan, että tapahtumiin lähdetään vasta kun on kriisejä. Parisuhteen hoitaminen on kuitenkin mahdollisuus tutustua omaan itseen, omaan puolisoon ja omiin arvoihin.

– Kaiken kiireen keskellä saa pysähtyä miettimään itselle tärkeitä asioita, Mikael jatkaa.

Tammilehdot jopa yllättyivät, miten nopeasti he pääsivät lähemmäs toisiaan ja syvemmälle asioihin, kun siihen oli tilaisuus.

– Ei parisuhteen hoitaminen ole mitään rakettitiedettä. Ei siitä tarvitse tehdä isoa asiaa, että nyt lähdetään avioliittoleirille, Kristiina täydentää.

Innostutaan yhdessä

Leiriltä Tammilehdot saivat uusia ajatuksia, välineitä ja ideoita siihen, miten kohdata toista, eväitä arkisiin tilanteisiin.

Kristiina ja Mikael toteavat, että ehkä piti mennä kauas, jotta muistaisi elämän tärkeysjärjestyksen kotona ja arjessa.

– Havahduimme pieniin juttuihin, joista saa arjessa iloa. Sen, että pysähtyy joka päivä katsomaan toistaan silmiin, muistaa sanojen, hellyyden ja läheisyyden merkityksen. Muistaa sen, mikä alkuvuosina tuli luonnostaan ja mikä on vuosien myötä vähentynyt, Mikael ja Kristiina pohdiskelevat.

Mikael muistaa leiriltä myös yksittäisen toiveensa, että Kristiina aktiivisemmin innostuisi pienistä kivoista retki- ja reissusuunnitelmista heidän kahden tai koko perheen iloksi. Niiden suunnittelu on ollut heidän yhteinen juttunsa.

– Ehkä me olemme nyt vähän aktivoituneet suunnitelmissa. Ei niitä tyystin ollut unohdettu aiemminkaan. Kävimme juuri koko perhe kaupunkilomalla Tampereella.

Koko perhe voi paremmin

Parisuhteen hoitaminen on Tammilehdoille koko perheen hyvinvoinnista huolehtimista.

– Samalla kun hoidetaan parisuhdetta, oppii myös itsestä uusia asioita ja voi voida itse paremmin, Kristiina sanoo.

Kristiina tunnistaa nyt paremmin omia tarpeitaan.

– Tiedän, että tarvitsen omaan aikaa ja sanoitan sen sinulle. ”En ole kiukus”, kuvaa Kristiina pohjalaisittain ja jatkaa, että tarvitsee vain välillä oman hetken.

Suhteessa lapsiin vanhempien hyvä suhde näkyy pidempänä pinnana.

– Mitä paremmin me voimme keskenämme, sitä suuremmalla lempeydellä jaksamme suhtautua joihinkin lasten kinasteluihin, pohtii Kristiina.

– Voidaan pelkällä katseella ilmasta toisillemme, että “noh, ei tämä ole niin vakavaa”, lisää Mikael.

Jos kiukustuu lapsille, se nousee usein siitä, että itse tarvitsisi jotain. Välillä se on niin yksinkertaista, ettei ole saanut tarpeeksi unta. Kun omat tarpeet ovat tulleet kuulluiksi, voi suhtautua asioihin rennosti. ∞

Keväällä ja kesällä 2023 lapsille hoito ja ohjelmaa

• Aviopolis 6.–7.5.2023, Järvenpää

• Lempeä lakeudella 25.–27.8.2023 Lapua

Ihan oma leiri lapsille aikuisten leirin lomassa

• Pieksämäen parisuhde- ja perheleiri 30.6.–7.7.2023.

Omakohtainen opas ADHD:n haasteista

Harva tietokirjailija kertoo kirjassaan, miten vaikeaa sen tekeminen on ollut. Sari-Marika Durchmanin tunnustamana tieto on lohdullinen, sillä ADHD-oireistaan huolimatta hän on saanut kirjan tehtyä. ADHD ja parisuhde perustuu asiantuntijatietoon ja Durchmanin omiin kokemuksiin.

Kirjan lukeminen oli hyödyllistä, vaikka minulla ei kyseistä diagnoosia olekaan. Koska puolet Durchmanin luettelemista ADHD:n piirteistä osuvat kuitenkin minuunkin, sain arvokkaita ohjeita siitä, miten kannattaisi toimia yleensä ja ihmissuhteissa erityisesti.

ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, jossa dopamiinin puute aiheuttaa muun muassa sen, ettei aivojen palkitsemiskeskus aktivoidu keskivertotavalla. Tästä johtuen rakastumisen huumakin lässähtää aikaisemmin kuin neurotyypillisellä kumppanilla. Durchman painottaa moneen kertaan, että positiivinen palaute on parasta polttoainetta ADHD-oireisen aivoille.

ADHD:n oireiden hallinta on tärkeää parisuhteen onnistumisen kannalta. Eräs tutkimus paljastaa, että pareilla, jotka panostavat oireiden hallintaan, on huomattavasti enemmän seksiä kuin niillä, joissa oireita ei hoideta. ADHD ja parisuhde raivaa tietä puolisoiden ymmärrykselle toisiaan kohtaan myös runsailla harjoituksilla. Opas auttaa välttämään monet sudenkuopat ja oikaisemaan vinoon kasvaneen suhteen suunnan.

Riippuvuudeksi muodostunut rakkaus peittää liikaa

Raha ja rakkaus ei ole kaikille sopiva opaskirja parisuhteen rahankäytöstä. Vähintäänkin tukiparien on kuitenkin hyvä tiedostaa, että talous voi olla tuhoisa vallankäytön väline. Tiina Pollari valaisee yhdeksän naisen tarinan kautta, mitä muotoja taloudellinen hyväksikäyttö voi saada.

Usein kysymyksessä on suorastaan petos, mutta lähisuhteen takia on vaikeaa viedä tapausta oikeuteen. Riippuvuudeksi muodostunut rakkaus peittää paljon. Raha-asioista on monesti vaikea puhua esimerkiksi lapsuuskodin mallin opettamana.

Kirjassa julkaistut tarinat karmaisevat. Vahingonteko pääsee niissä tavattoman pitkälle salailun takia. Puolison pankkikortin, tilin tai muun omaisuuden hyödyntäminen tapahtuu vähitellen. Taloudelliset hyväksikäyttäjät eivät pysty lopettamaan kierrettään, johon kietoutuu usein myös fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, riippuvuuksista puhumattakaan.

Kirjan lopussa esitellään hyväksikäytön ehkäisemis- ja auttamiskeinoja. Pollari mainitsee kummankin osapuolen tarvitsevan tukea. Raha ja rakkaus olisi tietokirjana täysosuma, jos olisi ollut mahdollista haastatella myös väkivaltaan syyllistyneitä. Tällaisenaan jää arvailuksi, mitkä ovat hyväksikäytön perimmäiset syyt.

APUA NOPEASTI

Parisuhdepuhelin

Parisuhdepuhelimeen voit soittaa, kun kaipaat keskustelukumppania parisuhdeasioissa. Voit soittaa nimettömänä ja keskustelut ovat luottamuksellisia. Keskustelussa keskitytään niihin asioihin, jotka itse haluat ottaa esiin. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut päivystäjät.

Soita 050 3122 325!

Ti-pe klo 10–16

Soitto maksaa oman puhelinoperaattorisi määrittelemän hinnan.

Tervetuloa Pieks M En

PARISUHDE- JA PERHELEIRILLE!

PIEKSÄMÄKI 30.6.–7.7.2023

Parisuhdeleiri Pieksämäellä on mahdollisuus muuttaa parisuhteenne suunta. Viikko teidän kahden vahvuuksien ja toistuvien riidanaiheiden äärellä on rohkea valinta. Moni pari on löytänyt leirillä toisensa aivan uudella tavalla sopivasti annostellun tiedon ja vertaistuen varassa.

Leirin ohjelmassa on luentoja, joita rikastuttavat parien omakohtaiset esimerkit. Aiheiden käsittelyä jatketaan pienryhmissä. Vertaisryhmät muodostetaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kesken.

Lapset ovat tervetulleita lastenhoitoon ja omaan, ikäryhmänsä mukaiseen leirihauskaan!

Vauvoille varataan oma hoitaja.

Leiri järjestetään nyt 700 osallistujalle! Sydämellisesti tervetuloa!

Ilmoittautuminen päättyy 23.6.23. parempiavioliitto.fi/tapahtumat

teksti Essi Lehtinen Kuva @Helmi Valokuvaus