kelpoisuusvaatimukset täytössä

Lähteet:

1. Hallituksen esitys pelastuslaiksi HE 257/2010, s. 69

2. Pelastuslaki (379/2011) 57 §

3. Laki kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 2 luku

4. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 6 §

5. Esim. KHO 1978 II 31, KHO 1980 II 22 ja KHO 29.7.2008 T 1772

6. Hallituksen esitys kunnallisesta viranhaltijasta annettavasta laista (HE 196/2002), s.33

7. Laki kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 3 § ja 6 § 2 momentti

8. Esim. KHO 13.9.2018/4158, KHO 1981 II 37 ja KHO 19.8.1993/2884

Hyvän hallinnon keskeisenä elementtinä on sen oikeusturvantakeet. Olen edellisissä artikkeleissani käsitellyt kahta muuta, viranomaisen itsensä ratkaistavissa olevaa muutoksenhakukeinoa: päätöksen korjaamis- sekä oikaisuvaatimusmenettelyä. Hallintovalitus on aiemmin mainittuja keinoja huomattavasti hitaampi ja byrokraattisempi menettely, jossa päätöksen tekee hallintotuomioistuin. Tulen tässä artikkelissa käsittelemään yleisesti valitusmenettelyä, sen vaiheita sekä sen vaikutuksia.

Ennen kuin käsitellään hallintotuomioistuimia, on hyvä käsitellä lyhyesti Suomen tuomioistuinjärjestelmää. Suomessa oikeusturvan vastuu on jaettu eri tuomioistuintyyppeihin: yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin sekä erityistuomioistuimiin. Eron ymmärtäminen on merkityksellinen, sillä myös tuomioistuimet ovat viranomaisia, joilla on sidottu toimivalta. Yleiset tuomioistuimet muodostuvat käräjäoikeuksista, hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta. Niiden toimivalta muodostuu karkeasti jaotellen rikos-, riita- ja hakemusasioista. Hallintotuomioistuimet sen sijaan muodostuvat hallinto-oikeuksista ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Niiden toimivalta muodostuu hallintopäätösten ja muiden julkisoikeudellisten päätösten valitusten ratkaisemisesta. Erityistuomioistuimia ovat sen sijaan markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus, joiden toimivalta käy ilmi niiden nimistä. Hallintopäätöksistä voidaan valittaa ainoastaan hallinto-oikeuksiin, sillä yleisillä tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa ratkaista hallinto-oikeuden toimivaltaan liittyviä asioita. Asiassa on kuitenkin syytä huomata, että vaikka hallintopäätös käsiteltäisiinkin hallintotuomioistuimessa, voidaan siihen liittyvää virkarikos- tai vahingonkorvausasiaa käsitellä erillisesti yleisessä tuomioistuimessa.

Hallintovalitusasiasta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetussa laissa (808/2019, jäljempänä HOL). Laki on annettu tuomioistuimille, mutta siinä myös säädetään yleisesti hallintovalitusprosessista. Lain 3 §:n mukaan HOLin menettelyjä sovelletaan toissijaisesti silloin, kun erityissäännöksessä on siitä poikkeava sisältö. Koska pelastuslain (379/2011) 104 § toimii pelastuslain nojalla tehtyjen päätösten muutoksenhakua ohjaavana säännöksenä, sovelletaan sen erityissäännöksiä HOLin säännösten sijaan: esimerkiksi pelastuslain 104.5 §:n mukainen päätös on välittömästi täytäntöönpantavissa oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta. Säännöksessä on kuitenkin täsmennetty, että hallintotuomioistuimella on oikeus määrätä täytäntöönpanon osalta toisin, minkä nojalla hallintotuomioistuin voi pelastuslain estämättä kieltää, keskeyttää tai muuten antaa päätöksen koskien täytäntöönpanoa ennen asian varsinaista ratkaisemista.

Hallintovalituksen voi HOLin 7.1 §:n nojalla tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuuteen päätös välittömästi vaikuttaa, eli toisin sanoen hallintopäätöksen asianosainen. Valittaa voi HOLin 6.1 §:n mukaan sellaisesta päätöksestä, jonka viranomainen on ratkaissut tai jättänyt tutkimatta. Tämä tarkoittaa sitä, että valittaa voi vasta viranomaisen lopullisesta päätöksestä. Siispä esimerkiksi viranomaisen tekemästä ohjeesta tai valmistelutyöstä ei voi valittaa. Myöskään asian täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä ei voi valittaa. Asian valmisteluvaiheessa tapahtuneista menettelyvirheistä voi valittaa vasta asian lopullisen ratkaisun yhteydessä. Myös tosiasiallinen julkisen vallan käyttö –kuten pelastusviranomaisen pelastuslain 36 §:n nojalla antama määräys suojaväistöstä –on valituskelpoisuuden ulkopuolella. Valittaa voi siten viranomaisen tekemästä kirjallisesta päätöksestä, joka on yleensä lakia soveltamalla tehty hallintopäätös. Pelastusviranomaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vasta sen pelastuslain 2 ja 3 luvun valvomisesta tehty lopullinen hallintopäätös on valituskelpoinen. Asiassa on syytä huomata, että joskus myös päätösten jälkivalvonta muodostaa valituskelpoisen päätöksen. Näin on erityisesti silloin, kun päätös sisältää velvoitteen tai sen noudattamiseen tarkoitetun määräajan.

Valitusprosessista säädetään HOLin 3. luvussa, ja prosessi käynnistyy siten, että valitus toimitetaan valitusajan puitteissa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valituksessa on ilmoitettava, miltä kohdin pää- töstä on muutettava ja millaisia muutoksia siihen vaaditaan perusteluineen. Koska HOLin 13.1 § mahdollistaa valituksen ainoastaan laillisuusperustein – mikä tarkoittaa sitä, että päätöksen tulee olla lainvastainen – tulee valituksessa perustella, miksi ja miten päätös on lainvastainen. Kuten aiemmissa artikkeleissani olen selostanut, muutoksenhakuohjeet on liitettävä hallintopäätöksen yhteyteen hallintolain (434/2003) 46–47 §:n nojalla. Valitusprosessi voi pelastuslain nojalla olla kahdenlainen. Sellaiset päätökset, jotka on annettu pelastuslain 96.1 §:n tai 102 §:n nojalla, edellyttävät ennen hallintovalitusta oikaisuvaatimusmenettelyä hallintolain (434/2003) mukaisessa järjestyksessä. Sen sijaan muista päätöksistä voi pelastuslain 104.2 §:n nojalla valittaa suoraan hallinto-oikeuteen.

Valituksen nojalla hallintotuomioistuin käsittelee viranomaisen tekemää päätöstä ja arvioi sitä, onko päätös lainmukainen. Tuomioistuin huomioi mahdollisesti myös asiassa olevat virheet. Hallinto-oikeus voi pitää päätöksen voimassa ja vahvistaa näin ollen päätöksen lainmukaisuuden tai kumota sen joko kokonaan tai osittain. Sen lisäksi hallintotuomioistuin voi palauttaa asian viranomaiselle uudelleen ratkaistavaksi. Näin tapahtuu usein esimerkkisiksi silloin, kun päätöstä rasittaa jokin menettelyvirhe. Seuraavassa artikkelissani tulenkin avaamaan tarkemmin, millaisia ratkaisuja hallinto-oikeudet ovat antaneet pelastuslain soveltamistilanteista.