Ajankohtaista Toimintamallin luonti sähköautopaloon

-hanke päätökseen – valmiit materiaalit

löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta

Palopäällystöliiton Toimintamallin luonti sähköautopaloon -hankkeessa koostettiin yhteistä käsitystä siitä, miten pelastuslaitosten tulisi sähköautopalotilanteissa toimia. Työssä keskityttiin erityisesti rajatussa tilassa syttyvään sähköauton akkupaloon.

Toimintamallin luonti sähköautopaloon -hankkeessa tuotettiin videoita eri sammutus-, jäähdytys- ja siirtomenetelmistä. Lisäksi koostettiin toimintaohje pysäköintilai- toksessa tapahtuvaan sähköautopaloon sekä ohjekortit (2 kpl) eri paikoissa tapahtuviin sähköautopaloihin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Pelastusalan tieliikennepelastami- sen toimikunnan ja pelastuslaitosten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa tuotettujen videoiden kuvaamiseen osallistuivat Länsi-, Keski-, ja Itä-Uudenmaan sekä Helsingin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset ja Finavian palokunta. Palosuojelun edistämissäätiön avustus ja asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen mahdollistivat hankkeen toteuttamisen.

Linkit videoihin ja ladattaviin ohjeisiin löydät Palopäällystöliiton verkkosivuilta osoitteesta: sppl.fi/palvelut/ asiantuntijatoiminta/hankkeet/ toimintamallin-luonti-sahkoautopaloon/

Linkit videoihin ja ladattaviin ohjeisiin löydät Palopäällystöliiton verkkosivuilta osoitteesta: sppl.fi/palvelut/asiantuntijatoiminta/hankkeet/ toimintamallin-luonti-sahkoautopaloon/

Toimintamalleja sähköautopaloihin

Sähköautojen akkupalot ovat aiheuttaneet pelastusalalla paljon huolta viime vuosina, koska sähköautojen määrä on kasvanut nopeasti ja kokemukset sähköautojen akkupaloista ovat osoittaneet palojen olevan rajuja ja niiden sammuttamisen vaikeaa. Lisäksi akkupalojen tiedetään tuottavan erittäin myrkyllisiä savukaasuja. Tilastojen mukaan sähköautopalot ovat selvästi harvinaisempia kuin polttomoottori- tai hybridiautojen palot. Kuitenkin sähköautokannan kasvaessa todennäköisyys sähköautopaloon ja sähköauton osallisuuteen onnettomuudessa kasvaa. Tähän mennessä Suomessa tiedetään olleen muutamia sähköautojen akkupaloja. Sähköauton palo poikkeaa tavanomaisen polttomoottorikäyttöisen auton palosta vain, jos tulipalo on päässyt sähköauton energiavarastoihin – eli litiumioniakkuihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan sähköautot eivät ole erityisen herkkiä syttymään verrattuna polttomoottorikäyttöiseen autoon. Lisäksi niiden palotehon voidaan arvioida olevan jopa polttomoottorikäyttöisen auton paloa pienempi, koska palavien nesteiden määrä on pienempi. Sähköauton palotehoon vaikuttaa merkittävästi auton akuston latausaste eli akkuun varastoidun energian määrä (vrt. polttoaineen määrä).

Keskeiset tunnistetut haasteet sähköauton akkupalossa liittyvät vaikeaan sammutettavuuteen ja kemiallisiin altisteisiin. Akkupalon palotapahtumaa kuvataan lämpökarkaamiseksi (thermal runaway), joka käynnistyy akkukemiasta riippuen 80–120 asteessa. Tässä reaktiossa akku tuottaa palaessaan kaikkia palamiseen tarvittavia elementtejä, joten ainoa sammutuskeino on akkukennojen jäähdyttäminen. Eri testien perusteella vedellä on todettu olevan tehokkain jäähdyttämisvaikutus. Eri raporteissa puolestaan on kerrottu akkupalojen sammutuksen kestäneen pahimmillaan useita tunteja ja vaatineen useita kuutioita sammutus-/jäähdytysvettä.

Ajoneuvojen ja akkujen tekniikka kehittyy nopeasti, minkä takia jatkuva pelastustoiminnan toimintamallien, menetelmien ja välineiden kehittäminen on tarpeellista. Toimintaa voidaan kehittää sitä mukaa, kun palotilanteista saadaan tutkimus- sekä kokemustietoa.

Videot sammutus-, jäähdytys- ja siirtomenetelmistä

Hankkeessa tuotetuissa videoissa esitetään esimerkkimenetelmiä sähköauton akkupa- lon sammuttamiseen ja jäähdyttämiseen sekä palaneen sähköauton siirtämiseen pois pysäköintihallista. Kaikissa menetelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Tämän vuoksi on tärkeää, että pelastuslaitoksissa mietitään etukäteen kunkin alueen henkilöstölle ja kalustolle sopivat tekniikat sekä taktiikat.

Palaneen sähköauton siirtomenetelmät

Hankkeessa testattiin myös erilaisia siirtomenetelmiä palaneelle sähköautolle. Rajatussa tilassa on tärkeää, että litiumioniakkupalon jälkeen auto siirretään pois sammutuksen jälkeen, koska akkujen tiedetään syttyvän herkästi uudelleen.

Testeissä huomattiin, että siirto vaatii paljon henkilöresursseja ja toiminta pelastustoimen tavanomaisella kalustolla on vaikeaa. Erityisesti alaspäin siirrettäessä haasteena oli auton ohjaus siten, että se ei osuisi seiniin. Huomionarvoista on myös se, että täyssähköajoneuvot ovat polttomoottoriajoneuvoja painavampia. Keskikokoisen tai suuren täyssähköauton massa on noin 2000–2800 kiloa, mikä osaltaan vaikeuttaa auton siirtämistä pelastustoimen kalustolla. Testattujen ja joidenkin pelastuslaitosten käytössä olevien siirtoalustojen pienet renkaat eivät kulje hidastustöyssyjen ja ritilöiden yli kovinkaan hyvin. Lisäksi siirtoalustojen pyörät rikkoutuvat helposti.

Lähtökohtana tulisikin olla, että siirrossa käytetään ammattimaisia hinausautoja, kuitenkin huomioiden akun uudelleensyttymisriskin aiheuttama tarve välittömälle sammutusvalmiudelle. Siirtoon tulisi ryhtyä vasta, kun akun lämpötila on saatu ympäröivän huonetilan lämpöiseksi, jolloin voidaan olettaa, että akku ei seuraavien minuuttien aikana syty uudelleen palamaan. Lisäksi siirtoon tulee laatia toimintasuunnitelmat sen varalle, jos auto syttyy palamaan kesken hinauksen.

Joonatan Suosalo