Miten varautuminen ja väestönsuojelu näkyvät

vaaleissa ja vaalien jälkeen?

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat värittäneet kuluneita neljää vuotta eli lähes koko eduskuntavaalikautta. Näiden kriisien antamat opit ja kokemukset näkyvät paitsi kevään vaalikeskusteluissa ja puolueiden vaaliohjelmissa myös tulevan hallituksen ohjelmassa.

Nato-jäsenyys ja siihen liittyvä päätöksenteko hallitsee vahvasti kotimaista turvallisuuskeskustelua. Nato-jäsenyyden ratifioinnin etenemistä seurataan päivä päivältä. Pelastustoimen kannalta kuitenkin meneillään on huikeasti Nato-päätöstäkin merkittävämpi toimintaympäristön muutos, kun uudet hyvinvointialueet käynnistelevät toimintaansa.

”Julkisen hallinnon kehittämistä oh- jaavaan ajatukseen palveluintegraatiosta on hyvinvointialueella aiempaa laajemmat mahdollisuudet ja tämä tiivistää yhteistyötä myös alueellisessa varautumisessa”, toteaa kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä. Hyvinvointialueiden aloittaessa myös Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto siirtyi Kuntaliitosta Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n verkostoksi.

Maan uudella hallituksella tulee olemaan pöydällään myös pelastuslain kokonaisuudistuksen loppuun saattaminen. Osana hyvinvointialueiden käynnistymisen kannalta merkittäviä muutoksia tästä on jo edennyt säädösperustainen varautumisrekisteri, joka on keskeinen alueellisen varautumisen työväline.

92 § Varautumistehtävien rekisteri

Pelastuslaitoksen ja yhteisön, joka on 46 §:n mukaisesti velvollinen osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun ja hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään pelastustoiminnan yhteydessä sekä varautumaan näiden tehtävien hoitamiseen normaali- ja poikkeusoloissa, tulee pitää tehtäviensä hoitamista ja niihin varautumista varten henkilörekisteriä tehtäviin varatuista henkilöistä ja voimavaroista.

Vesa-Pekka Tervon mukaan säädösperustaisen varautumisrekisterin toteuttaminen on tärkeää. Tämän perustamiseen ja ylläpitoon liittyvät kulut tulee myös asianmukaisesti huomioida hyvinvointialueiden rahoituksessa.

”Pelastustointa sidotaan nyt aiempaa vahvemmin yhteiskuntaan ja samalla vaatimustaso nousee, kehittämispäällikkönä tästä voi olla vain tyytyväinen”, toteaa Tervo.

Hallitusohjelmatavoitteet kohdistuvat varautumiseen laaja-alaisesti

Suomen Palopäällystöliiton, SPEKin, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa fokuksessa on turvallisuuden edistäminen ja pelastusalan kehittäminen. Tavoitteet jäsentyvät kolmiyhteydeksi: pelastusalan lähipalveluiden varmistaminen, väestönsuojelun ja varautumisen kehittäminen sekä asumisen turvallisuuden parantaminen.

Hallitusohjelmatavoitteissa näkyy kokonaisvaltainen turvallisuuden edistämisen näkökulma. Siinä varautuminen lyhyt- ja pitkäkestoisiin kriiseihin ja niin yhteiskunnan kuin pelastustoimen oman toiminnan turvaaminen kaikissa oloissa saavat konkreettisia muotoja. Varautuminen ei ole enää jokin erillinen osa-alue vaan poikkileikkaava ajattelutapa. Tämä on hieno kehitys.

Lähtökohdaksi järjestöjen hallitusohjelmatavoitteissa nousee se, että pelastusalan riittävästä palvelukyvystä on huolehdittava kaikissa oloissa. Myös pitkäkestoisissa ja laaja-alaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän tavoitteen turvaamiseksi on huolehdittava sekä riittävästä henkilöstöstä että kattavasta paloasemaverkostosta, asemien kunnosta, asianmukaisista varusteista ja kalustosta. Pitkäkestoisten ja laaja-alaisten tehtävien hoitamista sekä materiaalista varautumista tulee vahvistaa. Tämä vaatimus koskee ohjelmassa niin päätoimisia kuin sopimuspalokuntia.

Väestönsuojelun ja varautumisen kehittämiseksi vaaditaan järjestöjen linjauksissa vahvoja toimia. Tulevalta valtioneuvostolta odotetaan periaatepäätöstä väestönsuojelun järjestämisestä osana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Väestönsuojelulle halutaan riittävät resurssit ja myös velvoitteita, joilla kiristetään väestönsuojelun koulutuksen sekä väestönsuojien tarkastustoiminnan vaatimuksia. Viranomaisten ja järjestöjen yhteinen häiriötilanne- ja kriisiharjoittelu nostetaan vahvasti agendalle. Tähän kuuluu myös valtakunnallisen varautumisharjoittelun skenaarioiden ja periaatteiden tarkempi määrittely.

Järjestöt peräänkuuluttavat pelastustoimen organisaatioiden, myös sopimuspalokuntien, varautumisen kehittämistä ja tukemista. Toisaalta myös koko yhteiskunnan