toimintakykytesti

Moni pelastusalalla työskentelevä henkilö on päässyt alkuvuodesta mittauttamaan suorituskykyään vuotuisissa FireFittoimintakyvyn arviointitesteissä. Kyseinen mielipiteitä jakava toimintakyvyn, palautteen annon ja seurannan menetelmä on ollut käytössä pelastuslaitoksissa viidentoista vuoden ajan.

Nyt menetelmiin ja testistön sisältöön on tehty Työterveyslaitoksen hankkeen myötä Sirpa Lusan ja kumppaneiden toimesta päivityksiä. Hankeraportti on kaikkien luettavissa. Kehittämisen lähtökohtana on ensisijaisesti työturvallisuus ja -hyvinvointi. Päätavoitteena on ollut päivittää toimintakyvyn testien viitearvoja kaikissa ikäryhmissä ja selvittää liikkuvuuden harjoittamisen vaikutuksia työkykyyn. Lisäksi kehityshankkeessa on huomioitu toiminnallisempi testaaminen ja päivitetty Oulun mallin testirata vastaamaan tämän päivän vaateita.

Keikalla pitää jaksaa

Olen fysioterapeutti ja työskentelen sopimuspalokunnassa savusukeltajana. Kuulun alalla vähemmistöön pienikokoisuuden, nuoren iän ja sukupuoleni vuoksi. Omaksuin jo alussa, että tässä on kyse jokapelastajan lajista. Minulta ei kysytä keikkatilanteessa, pystynkö tekemään koulutustani vastaavaa raskasta työtehtävää, vaan minun kuuluu jo sillä hetkellä suorittaa sitä. Toki tehtäviä jaetaan järkeä käyttäen, mutta lähtökohtaisesti kapasiteettia omien fyysisten ja psyykkisten äärirajojen haastamiseen täytyy olla riittävästi. Tämän vuoksi vuosittainen testaaminen on perusteltua, työhyvinvoinnin sekä alan kehittämisen kannalta välttämätöntä.

Kritiikistä huolimatta testauksen tulee ilmentää monipuolisesti pelastajan kuntoa hapenottokyvyn, liikehallinnan ja lihasvoiman osa-alueilla työtehtävien laaja-alaisuuden vuoksi. Testausasemilla teetetyt testit voidaan toistaa lähes samanlaisina valvotuissa testiolosuhteissa koulutettujen testaajien testaamana. Tuloksia voidaan tarkastella ja vertailla viitearvojen avulla. Kerätyllä datalla kehitetään alaa, työtapoja ja ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluita. Testit eivät ilmennä parhaalla mahdollisella tavalla lajinomai- suutta, mutta antavat silti tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista.

Testituloksilla paljon käyttöä

Aiemmin mainitsemassani hankkeessa haluttiin kehittää testien toiminnallisuutta. Oulun mallin testirataa on käytetty useita vuosikymmeniä arvioimaan yksilöllistä kuormittuneisuuden tasoa yleiskestävyyttä vaativissa työtehtävissä. Sammutusvarusteet ovat kuitenkin kehittyneet alkuajoista, ja testirataa on täytynyt päivittää. Koen toiminnallisuuden ja lajinomaisuuden huomioimisen hyvänä asiana, mutta testitilanteen muuttuvien tekijöiden vuoksi se ei sovellu yksinään työkykyisyyden kriteeriksi. Se toimii koetun työkyvyn mittarina ja fyysisen sekä psyykkisen suorituskyvyn arvioinnissa ja harjoittamisessa. Radalla joutuu työskentelemään haastavilla nivelkulmilla epäsuotuisissa asennoissa, varusteiden aiheuttaman lisä- ja lämpökuorman sekä liikerajoitteiden kanssa. Lisäksi pääsee haastamaan tarkkaavaisuutta, stressinsietokykyä sekä omien voimavarojen annostelua ja resurssien arviointia.

Pelastusalan ominaispiirteet

Pelastusalalla tulisi tehdä niin sanottu lajianalyysi ja kartoittaa työtehtävissä vaadittavia fyysisiä vaatimuksia nivelten liikelaajuuksista voimantuottoon. Tällöin pystyttäisiin paremmin ennakoimaan tukija liikuntaelinten vammoja ja välttämään sairauspoissaoloja tai työtapaturmia. Yleisillä ohjeistuksilla tai hankkeessa testatuilla harjoituskonsepteilla voitaisiin nostaa pelastajien toimintakyvyn tasoa. Asemilla valmiiden ohjeiden hyödyntäminen olisi helppoa, kynnys harjoitteluun matalampi ja siten toistojen määrä kehityksen kannalta riittävä.

Pelastajalta vaaditaan myös kylmäpäisyyttä. Nykyään puututaan avoimemmin pelastajien psyykeen resilienssistä ja henkisestä kuormituksesta. Liikunnan positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ei voida kiistää. Ottakaamme siis asemilla liikunnan ilo osaksi päivittäisiä harjoittelurutiineja. Yhdessä liikkuminen toimii mielialalääkkeenä. Liikunta on monelle tapa nollata työn kuormituksen väsyttämä mieli. Toisaalta se voi olla myös ahdistuksen pakokeino ja tämä merkitysero on hyvä kyetä havaitsemaan itse tai kollegan osoittamasta huolesta. Liikunnan valjastaminen osaksi työterveyshuoltoa ja asemakulttuuria toimisi hyvin halpana työkyvyn ylläpitäjänä.

Liikkuminen kannattaa!

Fyysisestä kunnosta huolehtiminen käytännön tasolla on yksilön omalla vastuulla, mutta motivaation ja harjoittelun ohjelmoinnin tueksi esimerkiksi fysioterapeutin konsultaatio tukisi liikunnallisen elämäntavan ylläpysymistä. Raha ratkaisee tällaisten palveluiden käyttöönoton, mutta työntekijöiden hyvinvointiin sijoittaminen kannattaa. Työntekijöitä tulee huoltaa siinä, missä kalustoakin! Innostava päällystö on asemilla tärkeässä roolissa harjoitusmotivaation ja liikuntakulttuurin ylläpidossa. Heidän tulee roolissaan pyrkiä luomaan asemilleen sellainen ilmapiiri ja ympäristö, joka houkuttaa liikkumaan ja mahdollistaa liikunnan harrastamisen. Voisiko siis sinun sopimuspalokunnallasi olla oma personal trainer tai yhteiset fyysistä kuntoa kehittävät harjoitukset? Mikäli olet johtavassa asemassa oleva henkilö ja sinulle on suotu tietty auktoriteetti yhteisössäsi, kohdista se oikein!

Väitän, että pelastajilta tullaan vaatimaan entistä enemmän psyykkistä kanttia, jonka horjuminen tai pettäminen ilmenee valitettavasti selkeimmin fyysisen suorituskyvyn heikentymisenä. Sammutustehtävälläkin pyritään välttämään rakennuksen palaminen kivijalkaan. Tämä pätee myös jokaisen pelastajan valinnoissa. Onko sinulla varaa sammutella tulipaloja omassa elämässä, jättää fyysisiä tai psyykkisiä pulmia kytemään hiillokseen tai päästää kehosi palamaan loppuun – kivijalkaan?

Kirjoittaja on Kuusiston VPK:n jäsen ja koulutukseltaan fysioterapeutti (AMK), liikuntaneuvoja (AT), sertifioitu personal trainer sekä hieroja.

Emmi-Juulia Hirviniemi hallituksen jäsen

Pelastusalan naiset ry