Pelastusalan ammattilainen 1/15

1 / 2015

Vakavat tyÜtapaturmat vähentyneet

2

SÄÄSTÖUHKA

Tässä numerossa 1 | 18.2.2015

— Olemme kertoneet päättäjille, mitä leikkaukset tarkoittaisivat hätäkeskuksissa, johtaja Teemu Hassinen sanoo.

| Pääkirjoitus 3 Toimiva yhteistoimintajärjestelmä

6 | Rohkeita päätöksiä odotetaan SPALin lausunto parlamentaariselle työryhmälle

TAPATURMAT

10 | Pelastustoimen strategia uusiksi SM käynnisti hankkeen

— Nuori voi oppia vääränlaisen suhtautumisen tapaturmiin, varoittaa Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta.

Työmarkkinat | Pelisääntöihin haetaan muutoksia 14 Ristiriitoihin uusia ratkaisuja

VEDESSÄ

16 | Kolmikannan uskottavuus syntyy tuloksista Valtakunnansovittelija Minna Helle

— Pintaan on aina mahdollista päästä, kun pitää pään kasassa, vakuuttaa luolasukeltaja Patrik Grönqvist.

HAL

18 | Säästöt uhkaavat hätäkeskuksia Hätäkeskuslaitos silti toiveikas Työturvallisuus

32 | Typpihappo yllätti kahdesti Palomiehet altistuivat Jyväskylässä 38 | Maltti on valttia sukelluksessa Ongelmatilanteissa pidettävä pää kasassa | Kielletyt ja sallitut kysymykset 48 Mitä tahansa ei saa kysyä työhaastattelussa

Aikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 8.4.2015.

JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula Puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Pasi Jaakkola, Kim Nikula, Laura Ruokonen, Tuija Tervo ja Mikko Terävä OSOITTEENMUUTOKSET: jutut@palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 PAINO: Erweko ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy puh. 040 545 8938, christina.virtanen@ilpopitkanen.fi

kansi Ensihoidon harjoitus käynnissä Keski-Suomen pelastuslaitoksella.

Kuva Mikko Terävä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

www.palomiesliitto.fi

facebook > palomiesliitto spal

28 | Uusi työkalu riskinarvioon PERA käytössä jo osalla laitoksia

Palomiesliiton jäsenlehti

| Vakavat työtapaturmat laskusuunnassa 22 Pitkät sairauslomat vähentyneet

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

3

PÄÄKIRJOITUS

pelastuslaitoksissa ja keskuskunnissa neuvotella ja sopia, siirtyvät automaattisesti keskustason neuvotteluihin. Tämä ei liene toimivan yhteistoimintajärjestelmän tarkoitus?

Toimiva yhteistoimintajärjestelmä on perusedellytys paikalliselle sopimiselle.

PELASTUSLAITOKSISSA meneillään olevien ja tulevien säästötoimenpiteiden toteuttaminen ja jalkauttaminen, työurien kehittäminen sekä pelastuslaitosten työtyytyväisyyden ja hyvän työilmapiirin kehittäminen näyttävät olevan yhteydessä siihen, onko paikallisesti onnistuttu sopimaan pääluottamus- ja luottamusmiesten asettamisesta.

Osa aluepelastuslaitoksesta on kyennyt jo sopimaan paikallisesti pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä. Osassa pelastuslaitoksia käydään parhaillaan paikallisia neuvotteluja.

Valitettavasti kaikki pelastuslaitokset eivät ole yhteistoimintajärjestelmän tarpeellisuutta ymmärtäneet, vaikka toimiva yhteistoimintajärjestelmä on perusedellytys paikalliselle sopimiselle.

MIKÄLI pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten asettamisesta ei kyetä paikallisesti sopimaan, on seurauksena se, että neuvottelut siirtyvät paikallistasolta keskustasolle neuvoteltavaksi. Eli ne asiat jotka tulisi

YHTEISTÄ niillä pelastuslaitosten alueilla joissa paikallisesta yhteistoimintajärjestelmästä ei kyetä sopimaan on, että niissä on äärimmäisen huono työ- ja neuvotteluilmapiiri.

Liiton edunvalvontatiimin laskelmien mukaan noin 60–70 prosenttia kaikista liitolle tulevista edunvalvontatapauksista tulee juuri niiltä pelastuslaitosten alueilta, joissa ei ole kyetty sopimaan pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten asettamisesta.

MIKÄLI pelastuslaitoksissa ei pystytä näin yksinkertaisesta asiasta sopimaan, niin lienee selvää ettei näissä pelastuslaitoksissa pystytä sopimaan mistään muustakaan asiasta.

On paikallaan kysyä, että onko pelastustoimen raskas organisaatiorakenne tarpeellinen, mikäli paikallishallinto ei kykene hoitamaan perustehtäväänsä? ÄÄRIMMÄISEN valitettavaa on, että osa pelastuslaitoksista ei ole vielä kyenneet sopimaan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesta yhteistoimintajärjestelmästä.

Samalla on annettava tunnustusta niille pelastusjohtajille, jotka ovat ymmärtäneet yhteistoimintajärjestelmän sekä hyvän työilmapiirin tärkeyden työyhteisössä.

Kim Nikula järjestön johtaja

>

PELASTUSLAITOKSISSA neuvotellaan parhaillaan pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten asettamisesta. Neuvotteluiden tavoitteena on luoda paikallistasolle, keskuskuntiin ja pelastuslaitoksiin, hyvä neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä.

Yhteistoimintajärjestelmän tarkoituksena on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

Toimiva pääluottamusmies- ja luottamusmiesjärjestelmä on perusedellytys hyvän työ- ja neuvotteluilmapiirin kehittämiseksi.

ONKO NÄIN? Kerro mielipiteesi Puheenjohtajan päiväkirja -blogissa > www.palomiesliitto.fi

Toimiva yhteistoimintajärjestelmä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

4

LIITTOHALLITUS PUHEENJOHTAJA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@palomiesliitto.fi VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@palomiesliitto.fi VARAPUHEENJOHTAJA Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@palomiesliitto.fi JÄSENET JA VARAJÄSENET HELSINKI Asko Reinikainen puh. 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi Kari Nurminen puh. 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@palomiesliitto.fi Janne Nieminen puh. 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Kim Salminen puh. 040 560 8373 kim.salminen@palomiesliitto.fi Pekka Puisto puh. 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@palomiesliitto.fi Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Asko Heimonen puh. 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi Janne Päykkönen puh. 044 302 5205 janne.paykkonen@palomiesliitto.fi PIRKANMAA Sami Ahola puh. 0400 910 556 sami.ahola@palomiesliitto.fi Jaakko Alasaukko-oja puh. 0500 555 036 jaakko.alasaukko-oja@palomiesliitto.fi KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.korhonen@palomiesliitto.fi Hannu Kokkonen puh. 044 589 0109 hannu.kokkonen@palomiesliitto.fi ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@palomiesliitto.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi

POHJOIS-SAVO Pasi Rissanen puh. 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@palomiesliitto.fi POHJOIS-KARJALA Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi Eero Bogdanoff puh. 044 554 4322 eero.bogdanoff@palomiesliitto.fi KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA Pasi Mänty puh. 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi Petri Rautio puh. 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi LAPPI Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@palomiesliitto.fi Reijo Huhtala puh. 0500 922 281 reijo.huhtala@lapinpelastuslaitos.fi HÄTÄKESKUKSET Jaana Lindgren puh. 040 730 7763 jaana.lindgren@palomiesliitto.fi Tiina-Riikka Nyman puh. 050 307 2326 tiina-riikka.nyman@palomiesliitto.fi

TOIMISTO JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

TYÖMARKKINALAKIMIES Pasi Jaakkola puh. 045 854 1989 pasi.jaakkola@palomiesliitto.fi

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 tuija.tervo@palomiesliitto.fi

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Mikko Terävä puh. 045 657 6882 mikko.terava@ palomiesliitto.fi

JÄRJESTÖSIHTEERI Laura Ruokonen puh. (09) 867 8880 laura.ruokonen@ palomiesliitto.fi

JÄRJESTÖSIHTEERI Liisa Haimi puh. (09) 867 8880 liisa.haimi@ palomiesliitto.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

JÄRJESTÖSIHTEERI Anne Lindberg puh. (09) 867 8880 anne.lindberg@ palomiesliitto.fi

5

SPAL INFO UNTAEDUSK IT VAAL

Ehdokkaaksi eduskuntaan?

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN -lehti etsii Palomiesliiton jäseniä (pelastustoimi, ensihoito, hätäkeskukset), jotka ovat asettumassa ehdolle eduskuntavaaleissa tänä keväänä. Ehdokkaita haastatellaan ennen vaaleja ilmestyvässä teemalehdessä.

Ehdokas — hyödynnä valtakunnallinen näkyvyys oman ammattikunnan lehdessä — ilmianna itsesi: jutut@palomiesliitto.fi

Stipendejä valmistuneille PELASTUSOPISTOSTA joulukuussa valmistuneilta kursseilta palkittiin stipendillä opiskelijoita, jotka ovat osoittaneet joukkuepelaajahenkeä. Palomiesliiton myöntämän stipendin saivat Pelastajakurssi 84:ltä Marko Härkönen, Pelastajakurssi 85:ltä Tuoman Vakkila ja Alipäällystökurssi 37:ltä Iiro Wennberg.

Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin joukkuepelaajastipendillä huomioitiin Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 26:lta Kaisa Sivonen.

Liittohallituksen kokoukset 2015 1 / 29.—30.1. / Seminaari, laiva 2 / 17.3. / Helsinki 3 / 28.4. / Vantaa 4 / 9.6. / Vantaa 5 / 9.—10.9. / Seminaari, Haikko 6 / 24.11. / Seinäjoki

Kassan maksu 4 euroon JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA on nostanut jäsenmaksuaan 0,5 euroa kuukaudessa. Vuoden 2015 alusta alkaen työttömyyskassan jäsenmaksu on 4 euroa kuukaudessa kassaan kuuluville hätäkeskus- ja pelastusalalle opiskeleville jäsenille ja vapaajäsenille.

Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenmaksuun työttömyyskassamaksun korotuksella ei ole vaikutusta. Liittojen jäsenmaksut sisältävät työttömyyskassan jäsenmaksun.

Lehti jatkossa useammin PALOMIESLIITON jäsen- ja sidosryhmälehti Pelastusalan ammattilainen ilmestyy vuoden 2016 alusta alkaen kahdeksan kertaa vuodessa.

Ilmestymiskertoja nostetaan jo ensi syksynä, jolloin lehdestä ilmestyy neljä numeroa.

Lehden kehittäminen on yksi painopisteistä Palomiesliiton uudessa viestintästrategiassa, jonka liittohallitus hyväksyi tammikuussa. Toinen tärkeä painopiste on jäsenviestinnän kehittäminen.

OIKAISU: Pelastusalan ammattilaisen 6/14 Pohjois-Pohjanmaan ensihoitoa käsitelleessä jutussa haastateltu ensihoitaja Kai Mäntykenttä on työyhteisövaltuutettu, ei työsuojelu-valtuutettu.

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen ja teemat 2015 1 / 18.2. / Työturvallisuus 2 / 8.4. / Turvallinen Suomi & Eduskuntavaalit 3 / 17.6. / Työhyvinvointi 4 / 9.9. / Koulutus 5 / 14.10. / Työurat 6 / 18.11. / Tutkimus 7 / 16.12. / Liittokokous

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

6

SPAL: Pelastustoimessa tehtävä rohkeita päätöksiä Pelastustoimessa on uskallettava kyseenalaistaa ja muuttaa toimintamalleja, jotka eivät ole enää tarkoituksenmukaisia. Vähäiset resurssit tulee kohdistaa ydintehtävään eli operatiivisen pelastustyöhön, toteaa Palomiesliitto tuoreessa lausunnossa.

L

ähitulevaisuuden näköpiirissä ei ole lisää taloudellisia resursseja pelastustoimeen, todetaan Palomiesliitto SPALin tammikuussa julkistamassa lausunnossa. Lisävoimavarat olisivat kuitenkin välttämättömiä pelastustoimen nykytason säilyttämiseksi.

Liitto antoi lausunnon sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivalle parlamentaariselle työryhmälle. Sisäministeriö ja oikeusministeriö asettivat työryhmän tuottamaan eduskunnalle tietoa sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista vuosiksi 2016—2019.

Resurssien lisääminen olisi SPALin mukaan tarpeen erityisesti siksi, että pelastustoimen ja pelastajien tehtävät jatkuvasti lisääntyvät, monipuolistuvat ja vaikeutuvat. Muun ohella liikennemäärien lisääntyminen, infrastruktuurin kasvaminen ja pelastustoimelle ohjatut uudet tehtävät tekevät pelastajista moniosaajia, joilta odotetaan ja vaaditaan fyysisesti, henkisesti ja ammattitaidollisesti paljon.

Pelastustoimeen esitetyillä vaatimuksilla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta ammattitaitoisten pelastajien lukumäärään tai ammattikoulutuksen ja ammattitaitoa ylläpitävän harjoittelun resurssien parantamiseen.

Kehityksen seurauksena on pelastustoimen palvelutason heikkeneminen. Myös onnettomuuksia ennaltaehkäisevä työ vähenee ja heikkenee laadullisesti. Onnettomuuksista aiheutuvat kansalaisten terveyden- ja hengenmenetykset sekä aineelliset vahingot tulevat todennäköisesti lisääntymään.

Palomiesliitto pitää tärkeänä, että jatkossa pelastustoimen riittävä henkilöstömäärä määritellään yhteiskunnan turvallisuusasiakirjoissa tarkemmin,

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastustoimessa riittäisi yksi hallinnollinen yksikkö ja viisi alueellista pelastuslaitosta.

esimerkiksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Pelastustoimen palvelutasoa ei ole määritelty valtakunnan tasolla, vaan aluelaitostasolla. Tämä on vakava puute yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta.

Hallintoremontti toteutettava Pelastustoimen organisaatio- ja henkilökuntarakenne tulee arvioida uudelleen siten, että voimavarat ohjataan hallinnosta ja hierarkkisesta organisaatiorakenteesta ydintehtävään eli operatiiviseen toimintaan.

Pelastuslaitoksien noin 5 000 työntekijää varten ei ole tarkoituksenmukaista pitää raskasta hallinnollista järjestelmää. Nyt jokaisella 22 alueellisella pelastuslaitoksella on omat hallinto- ja tukiprosessinsa.

Palomiesliitto esittää, että pelastustoimessa riittäisi yksi hallinnollinen yksikkö ja viisi alueellista, kunnallista pelastuslaitosta. Tämä tehostaisi hallintoa ja yhdenmukaistaisi operatiivista pelastustoimintaa, kun hallinnosta vapautuvat resurssit kohdistettaisiin pelastustoimen tehtäviin. >

MARKKU PAJULAHTI / VASTAVALO

7

Kuorma-auto tuhoutui tulipalossa Tampereella huhtikuussa 2014.

Pelastusopistosta leikkaaminen näkyy kentällä

P

alomiesliitto on erittäin huolestunut suunnitelluista Pelastusopistoon kohdistuvista jopa 30 prosentin budjettileikkauksista. Pelastusopiston resurssien merkittävä vähentäminen tulee näkymään yhteiskunnan pelastustoimen tasossa jo muutaman vuoden viiveellä.

— Opiston resurssien leikkaus näkyy väistämättä paitsi tulevaisuuden pelastajien ja hätäkeskuspäivystäjien määrän vähenemisenä myös − ja ennen kaikkea − valmistuvien pelastajien ammattitaidon oleellisena heikkenemisenä, liitto toteaa lausunnossaan.

Oppilasmääriä ei voida laskea rajattomasti. Tällöin leikkaukset vaikuttavat myös opistossa annettavan koulutuksen tasoon. Esimerkiksi opiskelijoiden kent-

täharjoituksista joudutaan säästämään niin, että käytännön harjoitusten vähyys vaikuttaa valmistuvien pelastajien ammattitaitoon.

Liitto muistuttaa, että nykyisinkin valmistuvat pelastajat joutuvat työelämän kautta ”opiskelemaan” tosielämän pelastustoimen.

Jos Pelastusopiston koulutuksen laatua leikkausten kautta lasketaan − mikä suunnitelluilla säästöillä tulee olemaan välttämätöntä −, aikanaan valmistuvat pelastajat eivät välttämättä tule selviytymään ammatissaan.

Tämä johtaa luonnollisesti työturvallisuusongelmiin, mutta myös yhteiskunnan omaisuuden sekä kansalaisten terveyden ja hengen menettämisen lisääntyviin riskeihin. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

8

Pelastustoimen kustannusrakenne vaihtelee suuresti eri pelastuslaitoksissa: 62 eurosta aina yli 100 euroon per asukas. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kustannuksiltaan suurempi pelastuslaitos tarjoaisi parempaa pelastuspalvelua kuin edullisempi pelastuslaitos. Halvemman kustannusrakenteen omaava pelastuslaitos perustuu välittömän lähtövalmiuden ammattiyksiköihin, kun korkeamman kustannusrakenteen omaava pelastuslaitos toimii pääosin sopimuspalokuntalaisten 5—15 minuutin lähtövalmiudessa.

Organisaatiouudistuksen tueksi SPAL on esittänyt pelastustoimen koulutuksen uudistamista niin, että pelastajakoulutus tukisi operatiivisen henkilöstön aiempaa laajempaa, asiantuntijamaista roolia.

Pelastustyö on ammatti Pelastustoimen nykyisen tason säilyttämiseksi tulisi Palomiesliiton mielestä tarkastella alalle suunnattujen resurssien jakoa ennakkoluulottomasti uudelleen. Yksi keskeinen kysymys on sopimuspalokuntalaisten asema pelastustoimen kentässä.

Sopimuspalokuntatoiminnan kustannustasoa tai vaikuttavuutta ei ole pystytty selvittämään luotettavasti. Eri tahoilta saadut laskelmat vuosittaisista kustannusmääristä vaihtelevat 65 miljoonan ja 100 miljoonan euron välillä. Arviot ovat merkittäviä, kun huomioidaan, että koko pelastustoimen vuosittaiset kustannukset ovat noin 430 miljoonaa euroa.

SPAL ei kiistä sopimuspalokuntien tarkoituksenmukaisuutta tai tarpeellisuutta kokonaan — on hyvä, että pelastusviranomaisten tukena on vapaaehtoisia auttajia —, mutta edellyttää sopimuspalokuntatoiminnan objektiivista tarveselvitystä.

Epäselvyyttä on ilmennyt niiden sopimuspalokuntalaisten määrästä, jotka todellisuudessa ovat pelastustoimikelpoisia. Pelastustoimen työssä jaksamista selvittävässä työryhmässä esitetyn arvion mukaan 20—25 prosenttia sopimuspalokuntalaisista on pelastussukelluskelpoisia.

Puutteellisten toimintakykyvaatimusten lisäksi ongelmallisia ovat myös pelastuslain edellyttämän ammatillisen koulutuksen puuttuminen, sopimus-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

palokuntalaisien soveltuvuusarviointien puute sekä palokuntalaisten toimiminen tehtävissä, joissa viranomainen käyttää lain mukaista julkista valtaa. n

Säästöt uhkana hätäkeskuksissa HÄTÄKESKUSLAITOKSEN osalta Palomiesliitto toteaa, ettei laitoksen resursseja ole mahdollista vähentää nykytasosta ilman, että se näkyisi merkittävänä avun saamisen hidastumisena.

Hätäkeskustoiminta on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävässä muutosprosessissa. Tämä on näkynyt hätäkeskusten sisäisinä ongelmina sekä ongelmina asiakkaita kohtaan. SPALin käsityksen mukaan tilanne on kuitenkin jonkin verran parantunut.

Henkilöstön jaksaminen ja työssä viihtyminen ovat hätäkeskuksissa parantuneet, vaikka edelleen on haasteita henkilöstön riittävyydessä. Lisäksi koulutuksen ainakin osittainen vajavaisuus heikentää hätäkeskusten tuottamien palveluiden laatua.

9

Tehtäville neljä tasoa SM ohjeistaa fyysisen toimintakyvyn arviointia.

P

elastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointiin pelastuslaitoksissa ja työterveyshuolloissa on tulossa valtakunnallista yhteneväisyyttä sisäministeriön uuden ohjeistuksen myötä.

Ohje fyysisen toimintakyvyn arvioinnoista jakaa pelastustoimen tehtävät neljään luokkaan fyysiseen toimintakykyyn ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten mukaan. Luokat ovat vaativat tehtävät, savusukellusta edellyttävät perustehtävät, muut perustehtävät ja tukitehtävät.

Ohjeessa määritellään myös periaatteet terveydentilan arvioinnille ja määräaikaistarkastuksien aikaväleille.

Varsinainen toimintakykytestaus säilyy nykyisessä FireFit-menetelmässä. Uutena otetaan käyttöön kuntoindeksit, joilla huomioidaan hengitysja verenkiertoelimistön sekä lihasvoiman ja -kes-

tävyyden suorituskyvyn kokonaisuus. Yksittäisten testien osalta luovutaan minimivaatimuksista.

PELASTUSLAIN mukaan ”pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa”. Uuden ohjeen tarkoituksena on määritellä tarkemmin fyysistä toimintakykyä ja sen arviointia.

Samalla tarkoitus on kannustaa henkilöstöä osallistumaan toimintakyvyn arviointiin ja palautteen perusteella kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään.

Erityistavoitteena on tukea palomiehiä kunnon ylläpidossa niin, että pelastuslaitoksen vuorotyössä jaksettaisiin mahdollisimman pitkään, työuran lopulle saakka.

LAUSUNTOKIERROKSELLE ohjeen luonnos on tulossa vielä tämän kevään aikana.

Ohjetta on valmisteltu sisäministeriön alaisessa työryhmässä, jossa on ollut ammattiliittojen, Työterveyslaitoksen, Pelastusopiston ja pelastusjohtajien edustus. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

10

Pelastustoimen strategia uusiksi Sisäministeriö on käynnistänyt hankkeen pelastustoimen vuoteen 2025 ulottuvan strategian päivittämiseksi. Viranomaistoimintojen koordinointiin ja ohjaukseen halutaan tehokkuutta.

Strategiaehdotus valmistuu syksyllä, mutta ensimmäisiä kehittämiskohteita julkaistaan vielä tänä keväänä.

S

trategiatyön tavoitteena on sisäministeriön mukaan ”pelastustoimen toimintakyvyn turvaaminen ottaen huomioon julkisen talouden haasteet ja muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset”.

Lisäksi tavoitteena on pelastustoimen valtakunnallisen ohjausjärjestelmän toimivuuden parantaminen. Ministeriön mukaan pelastustoimessa on ollut ongelmana strategisten päätösten jalkauttamisessa alue- ja paikallishallintoon — siis aluehallintovirastoihin ja pelastuslaitoksiin.

Päätösten jalkauttamisen ongelmiin kiinnitettiin huomioita muun muassa viime vuonna valmistuneessa EU:n, YK:n ja OECD:n luonnononnettomuuksien vertaisarvioinnissa. Myös eri sektoreiden välistä yhteistyöstä erityisesti suuronnettomuustilanteisiin varautumisessa on löytynyt parannettavaa.

Rakenneuudistukseen vauhtia Strategiatyöllä ministeriö patistelee pelastustoimea uudistuksiin.

— Sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen ja keskeisten kansalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen myös tulevaisuudessa edellyttää sisäisen turvallisuuden laajaa uudistamista myös pelastustoimessa, todettiin sisäministeriön joulukuussa julkaisemassa tiedotteessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Käytännössä tämä tarkoittaa ministeriön mukaan viranomaistoimintojen koordinoinnin ja tulosohjauksen kokoamista ja keskittämistä tehokkuuden ja toimintaedellytysten parantamiseksi.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) on myös esittänyt, että pelastustoimen rakenteiden uudistamisessa olisi otettava uusi askel. Räsäsen mukaan pelastustoimen kymmenen vuotta sitten toteutettu rakennemuutos onnistui erinomaisesti.

— Siitä saadut hyödyt on hyödynnetty jo lähes täysimääräisesti. Strategiatyön yhteydessä on hyvä keskustella muun muassa sosiaali- ja terveysalueiden perustamisen mukanaan tuomista muutostarpeista pelastustoimen organisointiin, Räsänen totesi marraskuun lopulla järjestetyssä sisäisen turvallisuuden seminaarissa.

Jotain jo vaalien jälkeen Strategian uudistushankkeen aikana arvioidaan pelastustoimen nykytila ja haasteet, pelastustoimen tehtävät ja vastuut sekä tehdään toimenpide-ehdotuksia pelastustoimen kehittämiseksi.

Uudesta pelastustoimen strategiasta julkaistaan ehdotus ensi syksynä.

Pelastustoimen kehittämiseen liittyvien toimenpide-ehdotusten luvataan valmistuvan jo huhtikuun puoliväliin mennessä eli ne olisivat käytettävissä

11

Turun ratapihalla tukittiin typpihappovaunun vuotoa 4. joulukuuta 2014.

kun puolueet muodostavat uutta hallitusohjelmaa kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Pelastustoimen strategiavalmistelun kanssa samaan aikaan on käynnissä sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu. Ensi syksynä käynnistyy myös sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu.

Henkilöstö korostui edellisessä Sisäministeriön edellisessä, vuonna 2012 julkaistussa pelastustoimen strategiassa asetettiin päämääräksi pelastuslaitos, joka on laaja-alainen turvallisuuden osaaja ja keskeinen paikallisten turvallisuuspalveluiden tuottaja. Sen mukaisesti pelastustoimen rooli turvallisuusasioiden yhteen sovittajana

ja kuntien paikallisessa turvallisuussuunnittelussa vahvistuisi.Henkilöstön osalta korostettiin osaamisen, motivaation ja hyvän työilmapiirin merkitystä.

Strategian mukaan on tärkeää, että henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi.

Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei vuoden 2012 strategiassa odotettu suuria muutoksia vuoteen 2025 mennessä. Pelastustoimen voimavarojen nähtiin säilyvät kokonaisuutena nykyisellään. n Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva RONI LEHTI / LEHTIKUVA

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

12

Poimintoja pelastustoimen nykyisestä strategiasta (SM 2012) Johtopäätökset ja haasteet Toimintaympäristö muuttuu aikaisempaa nopeammin. Osa muutoksista, kuten väestön ikärakenne, pystytään ennustamaan suhteellisen luotettavasti.

Toisaalta esimerkiksi talouden kehityksessä saattaa tapahtua nopeita vaikeasti ennakoitavia muutoksia.

Pitkällä aikavälillä globaalissa ja kansallisessa kehityksessä voi olla hyvinkin erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja on kuvattu esimerkiksi pelastustoimen skenaariotyössä vuonna 2010.(Esko Kaukonen: Tulevaisuusluotauksen tarve ja hyödynnettävyys, Pelastusopiston Julkaisu B-sarja 1/2011). Työssä päädyttiin oheisesta kuviosta ilmeneviin skenaarioihin.

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että tulevaisuus sisältää piirteitä eri skenaarioista.

Pääosin tulevaisuus näyttää perustuvan kestävän kehityksen ja markkinavetoisen maailman skenaarioihin.

Kehitystä on kuitenkin jatkuvasti seurattava ja skenaarioita tarkistettava tilanteen muuttuessa.

Huomiota on kiinnitettävä erityisesti skenaarioiden yhteisiin piirteisiin.

Pelastustoimen skenaariot 2025+

Hyvin kehittynyt kansainvälinen yhteistyö

Skenaario A Kestävän kehityksen maailma

ia 2025

teg oimen stra Pelastust

ja ohjaus

Skenaario B Markkinavetoinen maailma

Yhteisöllisyys Julkinen ohjaus

Yksilöllisyys Yksityistäminen

Skenaario C Suljettujen valtioiden ja blokkien maailma

Huonosti kehittynyt kansainvälinen

Skenaario D Kriisiytynyt kapitalistinen maailma

yhteistyö ja ohjaus

11

1

Pelastustoimen visio 2025 Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa 1.

yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta

2.

motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä

3.

taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja asukkaiden tarpeita

4. hyvää kumppanuusverkostoa

Pelastustoimen tavoitteita vuoteen 2025 LAAJA-ALAINEN TURVALLISUUDEN OSAAJA Pelastuslaitosten osuus paikallisten turvallisuuspalveluiden järjestämisessä kasvaa.

TEHOKAS ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISIJÄ Pelastustoimi voi lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn keinoin.

Uusi toimintatapa vaatii määrätietoista suunnittelua

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

muiden onnettomuuksien ehkäisyyn osallistuvien tahojen kanssa sekä riskien arvioinnin, toimintamenetelmien ja seurannan kehittämistä.

RIITTÄVÄ HENKILÖSTÖ MIELEKKÄISSÄ TEHTÄVISSÄ Henkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä.

Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Ikääntymisestä johtuen nykyistä suurempi määrä henkilöstöstä ei tulevaisuudessa sovellu raskaimpiin pelastustehtäviin. Henkilöstörakennetta ja toimintaperiaatteita on uudistettava. Hyvä henkilöstöjohtaminen ja toiminnan järjestäminen ovat perustana myös hyvälle työilmapiirille ja motivaatiolle.

Säännölliset työhyvinvointikyselyt otetaan käyttöön.

OSAAMINEN JA TIETOPOHJA Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä.

Koulutusjärjestelmiä kehitetään sekä määrällisesti että sisällöllisesti vastaamaan muuttuvia vaatimuksia.

Pelastustoimen henkilöstön kriittiset menestystekijät 1.

Pelastustoimella hyvä kilpailukyky työnantajana

2.

Osaava, motivoitunut ja itseään kehittämään halukas henkilöstö

3.

Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä

4. Korkealla tasolla oleva työhyvinvointi

Lähde: Pelastustoimen strategia 2025 (SM) www.pelastustoimi.fi/pelastustoimi/strategia

Lue Pelastusalan ammattilaisen 2/12 juttu pelastustoimen nykyisestä strategiasta:

13

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

14

TYÖMARKKINAT

STTK: Työpaikan ristiriitoihin tarvitaan ratkaisuja

Pelisääntöihin haetaan muutoksia

T

yömarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisesta pitäisi päästä sopuun ennen talvilomia. Neuvottelut venyivät tavoiteaikataulusta eli viime vuoden lopusta muun muassa eläkeneuvottelujen takia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tavoittelee lakiasiainjohtajansa Markus Äimälän mukaan muutoksia työrauhajärjestelmään.

— Keskeisimmät tavoitteemme ovat laittomien lakkojen ehkäiseminen ja suhteettomien tukityötaisteluiden rajoittaminen. Kun jossakin on pieni riita, sen johdosta saattaa tulla massiivisia tukityötaisteluita. Pitää päästä eroon tilanteista, joissa kärpästä ammutaan tykillä, Äimälä vaatii.

EK:n tavoitteena ei ole kieltää tukityötaisteluita kokonaan.

— Haluamme vain rajoittaa ylilyöntien aiheuttamia suhteettomia tilanteita.

STTK:n puolesta neuvotteleva Pardian puheenjohtaja Niko Simola tyrmää puheet laittomista lakoista.

— Suomessa lasketaan laittomiksi lakoiksi parin tunnin mielenilmaisutkin, joita muualla Euroopassa ei lasketa lakoiksi lainkaan, Simola sanoo.

Hän muistuttaa, että ulosmarssiin on aina jokin syy.

— Ei töistä tyhjän takia pois lähdetä.

Sieltä lähdetään, jos tilanne työpaikalla on kärjistynyt tavalla tai toisella.

Simola kaipaa järjestelmää, jolla ristiriidat työpaikoilla saataisiin ratkaistua osapuolten kesken ilman, että tilanne kärjistyisi työtaisteluksi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Haluamme puuttua syihin, joiden takia lyhyitä työtaisteluita järjestetään.

STTK tavoittelee Simolan mukaan myös työtaistelun ennakkoilmoitusajan lyhentämistä seitsemään päivään.

Nyt ilmoitusaika on kaksi viikkoa.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly heittää työnantajien lakkorajoitusvaatimusten rinnalle pöytään alipalkkauksen kriminalisoinnin.

— Jos työnantajat vaativat työtaisteluille vahvempia sanktioita, meillä on tavoitteena alipalkkaukseen liittyvät asiat.

Lylyn mukaan SAK vaatii muutoksia myös työnantajan tulkintaetuoikeuteen työpaikoilla.

— Riita-asioissa tulkinta pitäisi aina ensin hakea liittotason neuvotteluissa.

Jos asia ei ratkea siellä, pitää hakea päätös oikeudesta. Tulkinta voisi muuttua vasta sen jälkeen.

Pelisääntöneuvotteluissa työnantajilla ja palkansaajilla on EK:n Äimälän mukaan myös yhteisiä tavoitteita.

— Kun laki on vuodelta 1946, kaikki ymmärtävät, että siellä on myös asioita, jotka ovat pienempiä ja joista olisi helpompi sopia, hän huomauttaa.

— Työehtosopimusten vaihtaminen ja niiden pelisääntöjen selkiyttäminen ovat laittomiin lakkoihin verrattuna helppoja asioita.

Lauri Lylyn mukaan myös SAK haluaa sopimusten vaihtotilanteisiin yhteisiä pelisääntöjä ja vaatii peliin tasapuolisia neuvotteluasetelmia.

— Kaikkien osallisten pitää päästä neuvottelemaan.

Kun työnantajapuoli päättää vaihtaa noudatettavaa työehtosopimusta, aiempi sopimus on voimassa sopimuskauden loppuun. STTK kaipaa tähän muutosta.

— Nyt vanhan sopimuksen voimassaoloaika voi olla mitä tahansa päivästä vaikka kolmeen vuoteen. Me olemme ehdottaneet kiinteää määräaikaa, joka olisi tes-kaudesta riippumaton ja aina sama, Simola kertoo. n Teksti MIKA PELTONEN/UP Kuva STUDIO ONNI

Niko Simola kaipaa muutoksia tilanteisiin, joissa parin tunnin mielenilmaisu katsotaan lakoksi.

Palomiesliitto on STTK:n jäsenjärjestö.

15

STT-LEHTIKUVA

TYÖMARKKINAT

Uusi keskusjärjestö -hankkeesta järjestettiin lehdistötilaisuus 16. tammikuuta Helsingissä. Kuvassa median kysymyksiin vastaamassa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Ennen mediatilaisuutta ammattiliittojen edustajat keskustelivat keskusjärjestökuvioista seminaarissa.

SPAL osallistuu uuden keskusjärjestön selvitykseen AMMATTILIITOT STTK:sta, SAK:sta sekä Akavasta ovat päättäneet käynnistää selvityshankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen.

Hankkeen jälkeen palkansaajaliitot tekevät itsenäisesti ratkaisun keskusjärjestön perustamisesta ja siihen liittymisestä.

Tavoite on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana.

Palomiesliiton hallitus on päättänyt, että liitto osallistuu uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeeseen. Mahdollisuudet vaikuttaa perustettavan keskusjärjestön yksityiskohtiin ovat paremmat, kun hankkeessa ollaan mukana alusta alkaen.

Uuden keskusjärjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteis-

kunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Järjestö on poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät.

Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

16

TYÖMARKKINAT

Sovittelija Minna Helle:

Kolmikannan uskottavuus syntyy tuloksista VUODEN ALUSTA työssään aloittanut valtakunnansovittelija Minna Helle kannattaa kolmikantajärjestelmää.

— Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työurani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikuttaa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo.

Lainvalmistelussakin on Helteen mukaan saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee syksyn eläkeuudistuksen.

— Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin.

Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia. Esimerkiksi huonoista tuloksista hän ottaa työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään.

— Nykyaika haastaa näitä yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä.

Suomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää.

— Työmarkkinajärjestelmä on taannut yhteiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä.

Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat.

— Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun taloustilanne ja työllisyystilanne ovat huonot, millään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovittelija odottaa uudistukselta?

— Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Helle vaatii.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Sovittelu on myös työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla.

— Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimisja neuvottelujärjestelmää, se kannattaa katsoa läpi.

Työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntöhän on 60-luvun alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo.

Työnantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valtakunnansovittelija puhuu näkökulmista.

— Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä.

Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroopassa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että järjestöt löytävät neuvotteluissaan keinoja ulosmarssien vähentämiseen.

Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työnjohtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulosmarssit kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan.

— Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopimus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen.

Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meillä on lakko-oikeus.

— Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtaistelusta vain muutamaa soviteltiin täällä.

Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän.

— Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita.

Teksti MIKA PELTONEN/UP Kuva JARNO MELA

17

LEHTIHARAVA Päijät-Hämeen sote-yhtymän hallituksen on määrä panna piste pitkään jatkuneelle ensihoitokeskustelulle. Hallituksen on määrä tarkistaa palvelutasopäätöstä niin, että kuntien asettama rahoitusraami pitää.

Jos raami käy ahtaaksi, ensihoitokeskus ja pelastuslaitos sopivat valmiusaikojen supistamisesta tai jonkun tai joittenkin ambulanssien seisottamisesta määräajaksi.

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 3.2.2015

Itä-Savon sairaanhoitopiiri lisää ympärivuorokauden päivystävien ambulanssien määrää. Tähän saakka osa tehtävistä on hoidettu niin, että ensihoitajat ovat olleet varalla iltaisin ja öisin. Hälytyksiä on kuitenkin ollut varallaoloaikana niin paljon, että se on johtanut ongelmiin ensihoitajien jaksamisessa.

Ympärivuorokauden päivystävien ambulanssien määrä nousee kolmesta viiteen.

ITÄ-SAVO 3.2.2015

Selvityksen mukaan yksittäinen työntekijä on keskimäärin viisi päivää vuodessa pois sairaan lapsen hoitamisen vuoksi. Pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että palomiehet osallistuvat lastenhoitoon monen muun ammattikunnan jäseniä enemmän.

— Isyyslomat käytetään järjestäen ja moni jatkaa vanhempainvapaallakin.

Arkivapailla palomiesten lapset saattavat olla isän kanssa kotona. Tämä on machomiesten viimeinen linnake, mutta herkkääkin puolta löytyy.

Puolet Helsingin paloposteista on joko täysin toimintakelvottomia, pikkuvikaisia tai kehnosti merkittyjä. Esimerkiksi Pasilan elokuisessa, kaksi henkeä vaatineessa puutalopalossa vettä ei saatu suunnitellusti runkoverkosta. Palopostien huoltovastuusta ja -kuluista kiistellään parhaillaan.

Pelastuslakien mukaan palopostien huollosta vastaa vesihuollosta muutenkin vastaava instanssi, kunnat maksavat ja pelastuslaitokset määrittelevät sen, miten laaja ja tiheä sammutusvesijärjestelmä tarvitaan.

HELSINGIN SANOMAT 22.1.2015

Noin 40 prosenttia lääkärihelikoptereiden hälytyksistä perutaan ennen kuin kopteri on ehtinyt kohteeseensa. Ongelma johtuu järjestelmästä, jossa koptereiden lähettämisestä vastaavat hätäkeskusten päivystäjät hätäpuhelusta tekemänsä riskinarvion perusteella.

FinnHEMS esittää kopteritoimintaan erikoistuneita HEMS-päivystäjiä, jotka sijoitettaisiin hätäkeskuksiin. Valtakunnallinen, ympärivuorokautinen päivystys hoituisi kuudella ihmisellä.

KALAJOKISEUTU 18.1.2015

KYMEN SANOMAT 1.2.2015

Ensimmäinen naispalomies valmistui tasan kaksikymmentä vuotta sitten ja viimeisin kymmenen vuotta sitten. Vuodesta 2006 lähtien kaikki uudet palomiehet ovat olleet miehiä. Päällystökoulutuksen on saanut 33 naista, mutta he eivät ole työskennelleet palomiehinä.

Merkittävä syy alan naiskatoon on fyysistä kuntoa mittaava koe, joka kurssille pyrkivien on läpäistävä.

HELSINGIN SANOMAT 24.1.2015

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

18

HAL

Säästöt uhkaavat hätäkeskusten toimintaa Valtion säästökuuri on iskenyt Hätäkeskuslaitokseen.

Johtaja Teemu Hassinen on kuitenkin toiveikas, että laitoksen määrärahoja vielä korjataan ja toiminta turvataan tulevinakin vuosina.

H

ätäkeskuslaitoksen rahoitusta on leikattu merkittävästi. Kehysvuosien 2016 –2019 määrärahojen leikkauksen johdosta laitoksen toiminnan rahoituksessa on arviolta noin 5 miljoonan euron budjettivaje vuodesta 2016 eteenpäin.

Kaikkein radikaaleimpiin sopeuttamistoimenpiteisiin ei laitoksessa olla vielä ryhdytty, sillä sisäministeriön kanssa on sovittu, että odotetaan kehysvuosien määrärahojen mahdollista tarkastamista. Tämä tapahtunee kun uusi hallitus on toiminnassa, huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.

Kuluvalle vuodelle Hätäkeskuslaitos sai määrärahakehykseen lisäystä 2,4 miljoonaa euroa kohdennettavaksi ERICA-tietojärjestelmähankkeen menoihin.

Hätäkeskuslaitoksen Ohjaus- ja ennakointi -osaston päällikkö, johtaja Teemu Hassinen kertoo, että tämä osaltaan helpottaa vuoden 2015 tilannetta, vaikka perustoimintaan suunnatuista määrärahoista tippuikin noin 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

— Lisäksi meillä on hyödynnettävissä viime vuodelta säästynyttä rahaa, mikä helpottaa tilannetta. Tämän vuoden selviämme määrärahan puitteissa, Hassinen kertoo.

— Joudumme kuitenkin tekemään vuoden 2015 aikana ennakoivia sopeuttamistoimia, varautuaksemme kehysvuosina 2016–19 tippuviin määrärahoihin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Auttamisen ketju pitenisi hyvin merkittävästi.

— Tämän tähden muun muassa arvioimme henkilötyövuosijakoja hyvin kriittisesti ja vuodelle 2015 jaetaan henkilötyövuosia käytettäväksi edellisvuotta selkeästi vähemmän. Kuluvan vuoden osalta sitoudumme kuitenkin vastausaikojen osalta samoihin tulostavoitteisiin kuin viime vuonna.

Hätäkeskuspalvelut romahtaisivat Viraston huoli on, että jos kehysmäärärahoja lasketaan merkittävästi, Hätäkeskuslaitoksen nykyinen toimintamalli jouduttaisiin arvioimaan uudestaan ja palvelutaso romahtaisi.

Viime vuosien aikana hätäkeskuslaitoksessa on jo karsittu kuluja, esimerkiksi henkilökuntaa on vähennetty hallinnosta ja operatiivisesta toiminnasta sekä säästetty erilaisissa käytännönjärjestelyissä, kuten kokousjärjestelyissä ja virkamatkoissa.

Hassinen kertoo, että kehysvuosien määrärahojen vaatimissa sopeuttamistoimissa henkilöstövähennysten piirissä olisi koko henkilöstö. Koska

henkilöstöstä valtaosa on operatiivista henkilökuntaa, irtisanomiset osuisivat valtaosin heihin.

Mikäli vuosien 2016–2019 kehysmäärärahat toteutuvat sellaisena kuin nyt on suunniteltu, jouduttaisiin Hätäkeskuslaitoksessa irtisanomaan pahimmillaan jopa 100 henkilöä.

Hätäkeskuslaitoksen vastausaikatavoitteena on, että 10 sekunnissa vastataan 90 prosentissa puheluista ja 30 sekunnissa 95 prosentissa. Tällä hetkellä tavoitteet on saavutettu hyvin. Viime vuonna saavutettiin viraston historian paras tulos, kun puheluihin vastattiin 10 sekunnissa 95 % ja 30 sekunnissa 98 % puheluista.

Tuloksen merkittävyyttä korostaa se, että saman vuoden aikana oli käynnissä lukuisia rakenneuudistukseen liittyviä toimia, muun muassa kolme hätäkeskusta lopetti toimintansa kun ne yhdistettiin uusimuotoisiin hätäkeskuksiin.

Hätäkeskuslaitoksen riskikartoituksen mukaan, jos operatiivisesta henkilökunnasta vähennetään 100 henkilöä, vastausaikatavoitteisiin ei päästäisi lähellekään. Toiminta notkahtaisi ensimmäisen vuoden aikana eniten, jolloin 10 sekunnissa vastattaisiin ainoastaan 78 prosentissa puheluista ja 30 sekunnissa 83 prosentissa. Seuraavina vuosina toiminnan tasaannuttua vastausajat olisivat 80 % puheluista 10 sekunnissa ja 85 % 30 sekunnissa.

— Käytännössä tämä tarkoittaisi vuositasolla valtavia määriä puhelui-

HAL

19

Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylästä ja Pohjanmaan hätäkeskus Vaasasta (kuvassa) yhdistyivät marraskuussa yhdeksi Vaasan hätäkeskukseksi.

ta, jopa noin puoli miljoonaa puhelua, missä soittajat joutuisivat odottamaan yli puoli minuuttia, Hassinen havainnollistaa.

— Monesti puolen minuutin raja on hyvinkin ratkaiseva ja voi aiheuttaa isompia vaurioita tai henkien menetyksiä. Kaiken kaikkiaan auttamisen ketju pitenisi hyvin merkittävästi.

Tukipalvelut heikentyisivät Yksi Hätäkeskuslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä on yhteistyöviranomaisten toiminnan tukeminen, mikä heikkenisi myös määrärahaleikkausten johdosta.

— Meillä on hätäkeskussalissa ilmoitusten vastaanottajina ja tehtävän seurannassa henkilöitä, jotka muodos-

tavat operatiivista tilannekuvaa auttamisen ketjusta ja antavat tehtävän seurannassa tukea yhteistyöviranomaisille – poliisille, pelastukselle tai ambulanssille, Hassinen jatkaa.

— Tästäkin toiminnasta joutuisimme resursseja vähentämään, joten viranomaistukipalvelu heikkenisi ratkaisevasti. Lisäksi liian pienillä resursseilla meillä ei olisi varaa myöskään toimintamme kehittämiseen, mikä on iso haaste varsin teknispainotteisessa toimintaympäristössä.

Hassinen kertoo, että sisäministeriön kanssa on keskusteltu kehysmäärärahojen leikkausten seurauksista.

Ministeriössä ymmärretään hyvin, että suunnitelluilla leikkauksilla nykymuotoiset hätäkeskuspalvelut romahtaisivat ja tukipalvelut heikentyisivät

merkittävästi. On yhteisesti päätetty odottaa, että uusi hallitus tekee kehysvuosien määrärahojen tarkastelun.

— Viraston paukut on suunnattu siihen, että eri päättäjätahoille on esitetty leikkausten seuraukset ja perusteltu määrärahojen korottamisen tarve. Odotuksemme on, että määrärahat tullaan tarkentamaan korkeammaksi, Hassinen painottaa.

Uudistus tehosti toimintaa Hassinen muistuttaa, että vasta toteutetun hätäkeskusuudistuksen aikana on luotu erittäin hyvä ja kansainvälisesti palkittu järjestelmä. Laitoksen toimintaa on kehitetty ja tuloksellisuutta parannettu merkittävästi. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

20

HAL

Hätäkeskusten henkilöstö huolestunut säästöistä

H

ätäkeskusammattilaisten liitto HALissa jaetaan hätäkeskuslaitoksen johdon huoli laitoksen määrärahojen leikkaamisesta. Kehysvuosien 2016–2019 määrärahojen leikkausten johdosta, Hätäkeskuslaitoksen budjettiin on tulossa noin 5 miljoonan euron vaje per vuosi vuodesta 2016 eteenpäin.

HALin pääluottamusmies Arto Pirttimaa toteaa, että mikäli määrärahoja leikataan suunnitellusti, johtavat säästötarpeet vääjäämättä irtisanomisiin.

Pirttimaa korostaa, että jos henkilöstöä joudutaan vähentämään, on niiden kohdistuttava tasapuolisesti kaikkiin henkilöstöryhmiin.

— Pitää paikkaansa, että 5 miljoonan vajetta ei pysty täyttämään pelkästään hallintoa karsimalla.

Mutta jos hallinto jätetään kokonaan tiukennuksen ulkopuolelle, ei se minusta ole oikein. Kyllä silloin pitää sieltäkin säästöjä löytää, Pirttimaa painottaa.

Pirttimaa on samaa mieltä Ohjaus- ja ennakointi -osaston päällikön, johtaja Teemu Hassisen kanssa, että 100 työntekijän vähennys operatiivisista tehtävistä romahduttaisi hätäkeskuspalvelut ja kansalaisten avun saanti heikkenisi radikaalisti.

— Päivystäjiä salissa olisi entistä vähemmän ja he ottaisivat entistä tiiviimmin puheluita vastaan.

Nykyistä useammin puhelu ohjautuisi jonoon, Pirttimaa kuvailee.

— Kansalaiselle tämä näkyisi niin, että soittaessasi hätänumeroon, kun vieressä oleva ystäväsi on mennyt elottomaksi, puhelu menisikin jonoon ja avun lähettäminen ja ohjeistus elvyttämisestä viivästyisivät. Viive voisi olla ratkaiseva uhrin toipumisen kannalta.

Pirttimaa korostaa, että suunnitellut määrärahaleikkaukset veisivät pohjan pois nykyisestä avun ensimmäisen lenkin toimivuudesta. Ja jos ensimmäinen lenkki ontuu, seuraukseni siitä olisi, että koko rakennukselta puuttuisi perustus.

Hätäkeskuspäivystäjien käytössä olevan Elstietojärjestelmän tilalle on kehitetty uutta ERICAtietojärjestelmää, jonka käyttöönotto piti aloittaa tänä vuonna. Nyt näyttää siltä, että käyttöönotto

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

viivästyy. Pirttimaa kertoo, että viivästyminen on aiheuttanut hätäkeskuspäivystäjille ylimääräistä työtä ja harmia.

— ERICAn käyttöönoton johdosta osaan keskuksista ennätti tulla jo lomakielto. Koulutusaikataulut on suunniteltu ja koulutukseen on varattu aika, Pirttimaa kertoo.

— Nyt kun käyttöönotto viivästyy, niiden peruminen ja uudelleen järjestely aiheuttaa harmia ja ylimääräistä työtä.

Oliko ERICA n kehittäminen ensinkään välttämätöntä ja ainoa vaihtoehto, kyseenalaistaa Pirttimäki.

Jos käytössä olevan Elsin kehittämiseen olisi käytetty edes osa niistä miljoonista, joita on käytetty ERICAan, olisi Elistä saanut toimivan ja käyttökelpoisen järjestelmän.

— Minua ihmetyttää, että johonkin uuteen tietojärjestelmään ollaan valmiita panostamaan miljoonia, ja siihen saa yhä uudestaan lisää määrärahaa, Pirttimaa ihmettelee.

— Olen sitä mieltä, että tämän uuden järjestelmän kehittämiseen, tietämättä miten se käytännössä lopulta toimii, on kulutettu liikaa rahaa ja voimavaroja.

— Olisiko jo aika huomata, että panostettaisiin henkilöstön työhyvinvointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutuksiin, nykyisten ohjelmien hallintaan ja käyttövarmuuteen yhtä tarmokkaasti ja käytettäisiin voimavarojamme sinne.

— Uskon, että tämä tuottaisi moninkertaisesti paremman lopputuloksen – hyvinvoivan ja tehokkaan hätäkeskusammattilaisen, Pirttimaa korostaa.

Nykyistä useammin puhelu ohjautuisi jonoon.

HAL

21

Vuonna 2012 Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuositoteuma oli 750. Viime vuonna se oli 670. Tällä 80 henkilötyövuotta pienemmällä resurssilla pystyttiin kuitenkin saavuttamaan parempia operatiivisia tuloksia mitä kaksi vuotta sitten. Tänä päivänä resurssimitoituksen periaatteena on 8200 ilmoitusta päivystäjää kohti vuodessa ja vuodelle 2015 henkilötyövuosia jaetaan yhteensä 630 henkilötyövuotta.

Hassinen kiittää henkilökuntaa siitä, että toimintaa ja tuloksellisuutta on pystytty kehittämään samanaikaisesti.

— Suuri kiitos henkilöstöllemme, että raskaankin muutoksen aikana he ovat erittäin sitoutuneesti tehneet työnsä. Se on mahdollistanut, että toimimme tehokkaasti, laadukkaasti ja aiempaa tuloksellisemmin tänä päivänä. n Teksti TUIJA TERVO Kuvat TIMO AALTO / LEHTIKUVA JA HÄTÄKESKUSLAITOS

Ohjaus- ja ennakointi -osaston päällikkö, johtaja Teemu Hassinen korostaa, että Hätäkeskuslaitoksen kehysmäärärahojen leikkauksen johdosta ei olla aloitettu radikaaleimpia sopeuttamistoimia, koska sisäministeriön kanssa on sovittu, että odotetaan mahdollisia määrärahojen tarkennuksia.

ERICAn käyttöönotto viivästyy HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJIEN käytössä olevan Els-tietojärjestelmän tilalle on kehitteillä uusi ERICAtietojärjestelmä. Alkuperäinen tavoite oli, että ERICAn käyttöönotto olisi aloitettu tänä vuonna ja se olisi ollut kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hätäkeskuslaitoksen Ohjausja ennakointi -osaston päällikkö, johtaja Teemu Hassinen kertoo, että tällä hetkellä tavoite näyttää haasteelliselta ja ERICAn käyttöönotto viivästynee hieman. Näillä näkymin uusi tietojärjestelmä olisi käytössä kokonaisuudessaan vuoden 2017 kevääseen mennessä.

ERICAn käyttöönoton mahdollinen viivästyminen ei aiheuta vaara-

tilanteita kansalaisille, Hassinen vakuuttaa.

— Kehityskustannuksissa on luonnollisesti huomioitu, että Els on väistyvä järjestelmä, mutta sitä on ylläpidetty ja kehitetty riittävässä määrin ja se toimii hyvin.

Sitä Hassinen ei halua arvioida, kuinka paljon ERICAn käyttöönoton lykkääntyminen tulee maksamaan, mutta myöntää, että jos käyttöönotto lykkääntyisi merkittävästi, tulisi siitä kustannuksia.

Vanhan ja uuden järjestelmän ylläpidosta tulee osittaisia ja päällekkäisiä ylläpitokuluja sekä muun muassa hankehenkilöstöstä resurssikustannuksia.

Mistä sitten näihin ylimääräisiin kustannuksiin löytyy rahaa Hätäkeskuslaitoksen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa?

— ERICA-hankkeeseen on kohdennettu valtuusrahaa hieman yli 30 miljoonaa. Valtuusrahan osalta on hyvin tarkkaan määritelty, mihin sitä voidaan käyttää.

— Jos tulee muita välillisiä kustannuksia, mitkä eivät kuulu valtuusrahan piiriin, joudumme ne huomioimaan omaa toimintaa sopeuttamalla.

— Lisäksi lisätalousarviomenettelyssä olemme esittäneet useamman kerran lisämäärärahoja, Hassinen kertoo.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

22

TYÖTURVALLISUUS

Vakavat työtapaturmat laskusuunnassa Palomiesten työtapaturmien määrä on maltillisessa laskussa.

Erityisesti pitkien sairauslomien määrä on vähentynyt.

P

alomiehille on sattunut korvaukseen johtaneita työpaikkatapaturmia reilut viisisataa vuosittain.

Suuntaus on ollut parempaan päin jo usean vuoden ajan. Viime vuoden tilastoa ei ole vielä käytettävissä, mutta 2013 korvattuja työtapaturmia sattui 494. Lähihistorian synkimpänä vuotena 2008 tapaturmia tilastoitiin 625 kappaletta.

Erityisen positiivista on pitkien sairauslomien maltillisesti laskeva trendi.

Samalla lyhyiden sairauslomien suhteellinen osuus on kasvanut, vaikka määrällisesti niissäkin on tultu alaspäin.

—­Karkeasti noin puolet korvaukseen johtavista palomiesten työpaikkatapaturmista on alle neljän päivän tapauksia. Viimeisimpänä täydellisenä tilastointivuonna 2012 näitä oli 52 prosenttia tapaturmista, kertoo työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho Työtapaturmavakuutuslaitosten liitosta (TVL).

Yli kuukauden mittaisia työtapaturmista johtuneita sairauslomia on ollut vuosittain keskimäärin noin 50 kappaletta.

Hyvin vakavia eli yli puolen vuoden työkyvyttömyyteen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen johtaneita työtapa-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Liikkuminen on yksi työtehtävistä ja se vaatii keskittymistä. turmia on vuosittain ollut 5–10 palomiehellä. Tilastoon on laskettu myös tapaukset, joissa palomies on palannut välillä töihin ja jatkanut sairauslomaa myöhemmin.

Sairauslomien pituudet ovat SysiAhon mukaan samassa linjassa muiden alojen kanssa. Palomiehille ei siis aiheudu tapaturmista erityisen pitkiä sairauslomia suhteessa muihin työntekijöihin.

— Sitä emme tietysti suoraan tilastoista näe, miten paluu työhön on on-

nistunut vakavan tapaturman jälkeen.

Palomiehen työssähän korostuvat toimintakykyvaatimukset. Tapaturmista aiheutuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kuitenkin harvinaisia.

Suomessa sattui viime vuonna ainakin 23 työpaikkakuolemaa ja tänä vuona tähän mennessä tiedossa on kuusi kuolemantapausta. Viimeisimmät pelastushenkilöstölle sattuneet kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat olivat rekisteriaineiston mukaan vuosina 2003 ja 2004 ja liittyivät molemmat ajoneuvon ulosajoihin.

Eniten liikkumisessa Yleisimpiä palomiesten vamman laatuja ovat sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset sekä haavat. Palovammoja on vähän: viimeisen kymmenen

TYÖTURVALLISUUS

23

vuoden aikana 8–20 kappaletta vuosittain (lukuun sisältyvät syöpymät ja paleltumat).

Työsuoritusta katsottaessa puolet tapaturmista on sattunut henkilön liikkuessa. Liukastumisten, kaatumisten ja putoamisten seurauksena on yleisimmin ala- tai yläraajavammoja.

— Liikkuminen on yksi työtehtävä ja se vaatii keskittymistä siinä missä muutkin tehtävät. Liikkumisen turvallisuus muodostuu henkilön oman roolin lisäksi puitteista, kuten valaistuksesta, liukkauden torjunnasta ja esteettömistä kulkuteistä, Sysi-Aho muistuttaa.

Liikkumistapaturmiin sisältyvät liikunta- ja urheilusuoritukset. Työajan liikuntaharjoituksissa – kuten sählyssä – palomiehille on sattunut vähintään viitisenkymmentä korvattua työtapaturmaa vuosittain. Tapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta pelastuslaitosten työvuoroliikunnassa voitaisiin vielä parantaa tilastoja. >

Nuorille sattuu lieviä tapaturmia KAIKKI ammattialat huomioiden nuorille työntekijöille sattuu paljon lieviä tapaturmia, joista aiheutuu erityisesti paljon alle neljän päivän työkyvyttömyysjaksoja. Iän myötä tapaturmissa kasvavat pitempien sairauslomien osuudet.

— Selitys voi olla esimerkiksi se, että kaatumistapauksissa nuoret eivät riko paikkojaan niin herkästi kuin vanhemmat, työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta sanoo.

Mitä vanhempana loukkaantuu, sitä pidempään toipuminen yleensä

kestää. Työuran loppupuolella olevalle 55-vuotiaalle palomiehelle liukastuminen tai tikkailta putoaminen voi olla kohtalokkaampaa kuin alle 35-vuotiaalle kollegalle. Osittain asiaa selittää se, että nuoremmat tekevät keskimäärin fyysisempää työtä kuin vanhemmat. Seniorina ollaan useammin esimiesasemassa.

Nuorissa piilee Sysi-Ahon mielestä uhka, joka on hyvä huomioida työturvallisuusviestinnässä.

— Nuori voi oppia vääränlaisen suhtautumisen tapaturmiin. Pienten

kolhujen myötä ikään kuin opitaan hyväksymään riski. Silloin seuraava tapaturma iäkkäämpänä voikin olla seurauksiltaan paljon vakavampi.

— Pelkään, että parinkymmenen vuoden päästä nähdään nykyisten nuorten loukkaantuvan tapaturmissa vakavasti. Asennetyötä pitäisi tehdä heidän kanssaan jo tässä vaiheessa.

Työturvallisuuden rakentaminen on jatkuvaa havainnointia, ennakointia ja havaittuihin vaaroihin puuttumista. Se on myös yhteisöllistä: jokaisen pitää voida ottaa havaitsemansa riskikäyttäytyminen puheeksi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

24

TYÖTURVALLISUUS

Esimerkkejä palomiesten työtapaturmien aiheuttajista vuodelta 2013 Kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät ym.

121 kpl Kiinteät portaat, katot, aukot, parvekkeet ym.

15 kpl Siirrettävät tikkaat 4 kpl Putket, letkut, venttiilit, liitoskappaleet ym.

5 kpl Käsityökalut ja vastaavat 21 kpl Maakulkuneuvot 11 kpl Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet 49 kpl Kemialliset, radioaktiiviset, biologiset aineet 6 kpl Turvalaitteet ja varusteet, suojaimet 4 kpl Toimiston, kodin tai henkilökohtaiset tavarat 17 kpl Ihmiset, eläimet, kasvit 55 kpl Melu, paine, tulipalo, valokaari, valo ym.

20 kpl

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Liikuntavammojen vähentäminen on alue, jossa pelastustoimi voisi tehokkaimmin saada työtapaturmien ennaltaehkäisyä aikaiseksi. Liikunta on selkeästi kontrolloitavissa oleva työn osa. Kunnon ylläpito on palomiehen ammatissa merkityksellistä, mutta pystytäänkö treeniä tekemään turvallisemmaksi, Sysi-Aho esittää.

Sysi-Aho ei kuitenkaan olisi kieltämässä esimerkiksi sählyn peluuta palokunnissa.

— Se ei ole meidän tehtävämme eikä osaamisalueemme. Ja onhan

TYÖTAPATURMAT

TVL tilastoi ja tutkii TVL eli Tapaturmavakuutuslaitosten liitto koordinoi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa. TVL mm. tilastoi työtapaturmat ja ammattitaudit sekä niiden syyt ja seuraukset. Tärkeä rooli sillä on työtapaturmien ehkäisyssä, joka tapahtuu tiedottamalla ja kouluttamalla, yhteistyössä mm. Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa.

TVL tutkii kuolemaan johtaneita työtapaturmia ja julkaisee valmistuneet raportit internet-osoitteessa: totti.tvl.fi . TOT-raporteissa annetaan suosituksia vastaavankaltaisten onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn.

TVL:n yhteydessä toimii myös mitalitoimikunta, joka myöntää työympäristötyön ansiomitaleja ja esittää työsuojelusta vastaavalle ministerille erityisansiomitalin saajia. Ansiomitali voidaan myöntää henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Mitalia voi työturvallisuusaktiiville hakea oma työyhteisö.

kuitenkin tärkeintä, että työssä ollaan hyvässä kunnossa.

Liikkumistapaturmien jälkeen yleisimpiä ovat taakkojen tai raskaiden esineiden johdosta aiheutuneet vammat, yleisimmin selkään.

Korkean riskin ammatti Riskitason määrittelyssä käytetyssä kymmenportaisessa vastuuluokkataulukossa palomiehen ammatti on luokassa kahdeksan eli se on selkeästi korkean riskin ammatti. Poliisin ammatti on samassa taulukossa luokassa viisi ja nuohoojan luokassa kymmenen.

Tapaturmasuhteessa eli laskennallisessa tapaturmien yleisyydessä palomiehen työ on karkeasti verrattavissa rakennustyöhön.

Pelastuslaitosten ensihoidossa sattuneiden tapaturmien laskeminen on vaikeaa, sillä tilastoissa ne kirjautuvat osittain terveydenhoitotyöhön.

Arvio kuitenkin on, että pelastuslaitosten ambulansseissa sattuu 50–100 korvattua työtapaturmaa vuosittain.

Näistä enemmistö on nosto- ja liukastumisvammoja.

Tilastoinnin ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta olisi tärkeää, että tapaturmien vahinkoilmoituksiin kirjattaisiin mahdollisimman tarkat kuvaukset.

— Paitsi että se helpottaa korvauskäsittelyä, ovat tarkat tiedot tärkeitä turvallisuustutkimukselle. Suosittelen, että kuvaukset kirjoitettaisiin kuin minikokoisiksi onnettomuustutkintaraporteiksi. Mitä tapahtui, miksi tapahtui – ja jos vain mahdollista, hyvin lyhyesti mitä on nyt otettu opiksi, Sysi-Aho neuvoo.

Ammattitaudit vähenevät Palomiesten epäillyistä ja todetuista ammattitaudeista valtaosan ovat aiheuttaneet erilaiset mineraalipölyt, kuten palonestossa aikoinaan käytetty asbesti. Hieman harvinaisempia ammattitautidiagnoosin aiheuttajia ovat olleet melualtistus tai biologiset altisteet, kuten homeet.

TYÖTURVALLISUUS

25

Palomiehen työtapaturmassa loukkaama kehon osa, esimerkkejä vuodelta 2013 Kasvot 18 kpl Silmät 19 kpl Korvat 19 kpl Selkä, kaikki alueet 61 kpl Olkapää ja olkanivel 49 kpl Käsivarsi, kyynärpää 16 kpl Käsi 17 kpl Sormet 51 kpl Ranne 12 kpl

Työtapaturmien ehkäisyä viestinnän keinoin on tehty pitkään. TVL:n aulassa on esillä julisteita lähes sadan vuoden takaa. — Tyyli on muuttunut, mutta ohjeet ovat edelleen käyttökelpoisia, sanoo työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho.

Palomiesten ammattitauteja on todettu muutamia vuosittain. Ammattitautiepäilyjä on moninkertainen määrä, sillä joissain tapauksissa yksittäisen tautiepäilyn yhteydessä testataan useampia työyhteisön jäseniä verrokkina.

Kokonaisuutena ammattitaudit vähentyvät, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Varsinkin asbestille ja melulle altistuminen on yleensä tapahtunut jo useita vuosikymmeniä sitten. Suojain-

ten, työvälineiden ja työtapojen kehittyminen on vähentänyt ammattitauteja nuoremmissa työtekijäpolvissa. n

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

Jalat, polvet 87 kpl Nilkka 54 kpl Varpaat 15 kpl Useat kehon alueet 11 kpl Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: korvatut työtapaturmat.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

26

Turvallinen Suomi PARK HOTEL HELSINKI / 18.3.2015 / SCANDIC Mannerheimintie 46

AT N KU AARI S U ED EMIN LIS A A V

TEEMA: TULEVAISUUS Miten pelastustoimen toimintaympäristö muuttuu? — Mitä mahdollisuuksia muutospaineet pelastuslaitoksille antavat? — Mitä yhteiskunta haluaa pelastustoimen palveluilta? — Miten tulevaisuudessa tehdään työtä ja johdetaan sitä? Mitkä ovat pelastustoimen terveiset puolueille?

— Tule keskustelemaan ja haastamaan poliitikot vastaamaan!

SEMINAARISSA PUOLUEIDEN VAALIPANEELI

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

27

Tervetuloa seminaariin eduskuntavaalien alla!

Turvallinen Suomi!

TURVALLINEN SUOMI -SEMINAARI 18.3.2015 Scandic Park Hotel, Mannerheimintie 46, Helsinki 9.30 KAHVI 10.00 TERVETULOA SEMINAARIIN VALTIONEUVOSTON TERVEHDYS Sisäministeri Päivi Räsänen

13.00 SOTE-UUDISTUKSELLA KOHTI TERVETTÄ JA HYVINVOIVAA SUOMEA Lääkintöneuvos Timo Keistinen Sosiaali- ja terveysministeriö PELASTUSTOIMEN STRATEGIAPROSESSI Pelastusylijohtaja Esko Koskinen Sisäministeriö, pelastusosasto

USKALTAAKO PELASTUSTOIMI UUDISTUA? Johtaja Kim Nikula Palomiesliitto

14.00 KAHVI

TYÖN JOHTAMINEN ITSEOHJAUTUVASSA YHTEISKUNNASSA Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava

14.30 PUOLUEIDEN VAALIPANEELI Edukuntapuolueet keskustelemassa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin Juontaja Ismo Jokinen

PELASTUSLAITOSTEN MUUTOSPAINEET JA MAHDOLLISUUDET Pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

16.00 BUFFETPÄIVÄLLINEN

12.00 BUFFETLOUNAS Seminaari tarjoiluineen on kaikille avoin ja maksuton.

Tapahtuma on myös ay-koulutustilaisuus: Pelastus- ja hätäkeskusalan opintopäivät.

Järjestäjät: Suomen Palomiesliitto SPAL ja Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL

Ilmoittaudu 3.3. mennessä: www.turvallinensuomi.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

28

TYÖTURVALLISUUS

Uusi työkalu riskinarvioon Pelastustoimen työsuojelun tueksi kehitetään nettipohjaista turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmää.

Pelastustoimen ja ensihoidon riskinarvio PERA on käytössä jo puolella pelastuslaitoksista. Seuraavaksi siihen sisällytetään poikkeamaraportointi.

K

äyttäjän suuntaan PERA (tulee sanoista Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio) on internetissä pilvipalveluna toimiva ohjelma. PERAa käytetään netin kautta tietokoneella, tabletilla tai vaikka kännykällä.

PERA jakautuu kahteen osioon: kaikille avoimeen julkiseen tietojärjestelmään (www.peranet.fi) ja suojattuun tietojärjestelmään (www.peranet.fi/pera). Suojatulle puolelle pääsee kirjautumaan PERAn käyttöön ottaneiden pelastuslaitosten henkilöstö, kuten työsuojeluhenkilöstö.

Järjestelmän pohjana on Työterveyslaitoksella tehty Pelastus-Arvin riskinarvio, jota on edelleen kehitetty.

Erillisiä riskinarvioita on PERAssa viisi: kiinteistöt ja toimitilat, henkilöstö ja pelastustoiminta (viisi ryhmää), ajoneuvot sekä pelastus- ja ensihoitotehtävät.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Henkilöstöryhmät ovat: pelastus, ensihoito, onnettomuuksien ehkäisy, hallinto/toimisto sekä muu toiminta.

Puolet laitoksista koulutettu PERAa on valmisteltu Keski-Suomen pelastuslaitoksella hanketyönä Palosuojelurahaston tuella. Kehitystyötä ovat tehneet ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen ja hankekoordinaattori Maija Puranen, yhdessä kehittämistyössä mukana olevien laitoksen työsuojeluorganisaatioiden kanssa.

Aluksi sähköistä riskinarvio-ohjelmaa kehitettiin Keski-Suomen omaan tarpeeseen. Pelastuslaitoksella aloitettiin 2013 asemakohtaiset riskikartoitukset Excel-lomakkeilla, PelastusArvi-menetelmän mukaisesti ja Pirkanmaan pelastuslaitoksella hyväksi

Palomiehet sammuttamassa paikallisbussin paloa Tampereen Härmälässä toukokuussa 2012.

TYÖTURVALLISUUS

havaittua toimintamallia hyödyntäen.

Pirkanmaan mallissa riskinarvio täytetään yhdessä henkilöstön kanssa.

Pian huomattiin, että kerätyn tietomäärän käsittelyyn ja hallinnointiin tarvitaan tavallista taulukkolaskentaohjelmaa järeämpi ohjelma, oma tietojärjestelmä.

Hyvät kokemukset ensimmäisestä ohjelmasta ja kiinnostuksen herääminen muissa pelastuslaitoksissa siivittivät kehittämään järjestelmää isompana hankkeena. Tavoitteeksi asetettiin ”valtakunnallinen pelastuslaitosten käyttöön soveltuva turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä”.

Tällä hetkellä PERA on käytössä yhdeksällä pelastuslaitoksella: KeskiSuomen lisäksi Jokilaaksoissa, KeskiPohjanmaalla ja Pietarsaaressa, LänsiUudellamaalla, Pirkanmaalla, PohjoisSavossa, Päijät-Hämeessä, VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa.

Käyttöönoton yhteydessä laitoksen työsuojeluhenkilöstö koulutetaan järjestelmän käyttöön. Seuraavat koulutukset pidetään kevään aikana Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Koulutusten jälkeen PERA on käytössä 11 pelastuslaitoksella.

Työyhteisö mukaan riskinarvioon Yhtenä PERAn kehittämisen keskeisenä periaatteena on ollut luoda työyhteisön käyttöön työkalu, jolla työturvallisuusasioita tuodaan esiin entistä avoimemmin ja niin, että jokainen työntekijä pystyy halutessaan vaikuttamaan turvallisen työn ja työympäristön luomiseen.

29

Taustalla on ajatus siitä, että työturvallisuus koetaan mielekkäämmäksi ja siihen suhtaudutaan motivoituneemmin, kun prosessiin osallistutaan itse.

PERAa käyttäen riskinarvio voidaan tehdä asema-, henkilöstöryhmä- tai työvuorokohtaisesti niin, että sähköinen lomake täytetään luokkatilassa videotykin kautta heijastetulle näytölle.

— Kun riskinarvio täytetään keskustellen, yhdessä henkilöstön kanssa ja järjestelmään syötetään heidän antamansa tiedot, työntekijät näkevät, että heidän kommenttinsa todella johtavat parannusehdotuksiin, ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen selventää.

Havaituille parannuskohteille asetetaan heti vastuuhenkilöt ja aikataulutus. Riskikartoituksen jälkeen vastuuhenkilöille saapuu sähköpostiviesti, jonka avaamalla pääsee kirjaamaan tehtyjä toimenpiteitä. Työsuojeluvaltuutettu seuraa toimenpiteiden edistymistä tietojärjestelmästä ja omalta osaltaan vaikuttaa asioiden etenemiseen. Järjestelmä lähettää myös vastuullisille muistutuksia, alussa asetetun aikataulun mukaisesti.

— Vastuuhenkilö ei tarkoita sananmukaisesti henkilöä, jonka vastuulla on asian välitön korjaaminen, vaan työyhteisön jäsentä, joka on asian johdosta yhteydessä päällystöön, raportoi muille asian etenemisestä tai muuten seuraa kohdetta, tarkentaa hankekoordinaattori Maija Puranen.

Lain mukaan ensisijainen vastuu työsuojelusta on työnantajalla, mutta työntekijälläkin on velvollisuuksia, kuten velvollisuus osallistua yhteistoimintaan työturvallisuuden ylläpitämiseksi. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

30

TYÖTURVALLISUUS

PERAn tavoitteita Nyt moni tieto leviää huhuna tai suusta suuhun kuukausien viiveellä.

Edistää pelastuslaitoksen työntekijän ja työyhteisön mahdollisuuksia vaikuttaa keskitetysti omaan työturvallisuuteen selkeän ja avoimen prosessin kautta. Kun pelastustyön sujuvuuteen ja turvallisuuteen voi itse vaikuttaa, työ on mielekkäämpää ja motivoivampaa.

Tehostaa ammatillista osaamista turvallisuuden, riskinarvioinnin ja riskinhallinnan osalta. Valmius ottaa vastuuta oman työympäristön turvallisuudesta ja terveydestä kasvaa.

Tukee pelastuslaitoksen työturvallisuus- ja työterveystoimintaa ja tehostaa työturvallisuusorganisaation toimintaa. Työturvallisuuteen liittyvän tiedon käsittely ja hallinta on reaaliaikaista, nopeaa ja luotettavaa.

Parantaa pelastuslaitosten yhteistyötä keskittämällä tietoa pelastustoimintaan liittyvistä riskeistä vaaratekijöistä sekä toimintamalleista, työohjeista, hyvistä käytänteistä ja menettelytavoista, joilla riskejä pyritään poistamaan ja hallitsemaan.

Edistää pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistyötä. Tieto on eri viranomaisten ja kehitys- ja tutkimuslaitosten käytettävissä.

Lähde: Keski-Suomen pelastuslaitos, PERA-hanke

PERAssa ideana on, että yhdessä tekeminen sitouttaa henkilöstöä työsuojeluun ja työympäristön poikkeamien havainnointiin.

Poikkeamaraportit mukaan Riskinarvion lisäksi PERAan on suunniteltu sisällöksi myös työturvallisuuteen liittyviä työohjeita ja toimintamalleja.

Tärkeänä elementtinä tulee olemaan poikkeamaraportoinnin tuominen ohjelmaan.

Poikkeamaraportointi-osaan on suunniteltu tietokantaa, johon pelastuslaitokset kirjaisivat tietoja työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista sekä muista turvallisuushavainnoista.

Tiedotteita ja viestejä jaettaisiin keskustelufoorumin tyyppisellä sivulla.

Sen kautta pelastuslaitosten työsuoje-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

luhenkilöstö voisi saada nopeasti tietoa ja valtakunnallisesti tiedottaa toisilleen havaituista työvälineisiin ja suojaimiin liittyvistä ongelmista ja puutteista.

— Jos Keski-Suomessa sattuu työturvallisuuspoikkeama, voi työsuojeluvaltuutettu kirjoittaa siitä heti lyhyen tiedotteen, ja muiden laitosten työsuojeluvaltuutetut saavat siitä heti tiedon.

Viesti voi olla tyylin ”tarkistakaa omat laitteenne”, Mykkänen kuvaa.

Nimenomaan varusteiden ja työkalujen suojaus- ja käyttöturvallisuuteen liittyvien vikahavaintojen jakaminen valtakunnallisesti on jo herättänyt kiinnostusta. Pelastustoimesta on puuttunut työsuojelun reaaliaikainen tiedotusjärjestelmä.

— Olemme saaneet palautetta, että tämä tulee tarpeeseen ja että tiedon jakaminen pelastuslaitosten kesken olisi pitänyt järjestää kuntoon jo ajat sitten.

Nyt moni tieto leviää huhuna tai suusta suuhun kuukausien viiveellä.

Toinen tiedonjako-ominaisuus olisi kirjasto pelastuslaitosten työturvallisuusohjeista.

— Esimerkiksi juuri nyt ollaan KeskiSuomessa luomassa Puhdas paloasema -toiminta- ja koulutusmalleja. Käyttöönoton jälkeen niitä voidaan ladata kirjastoon muiden laitosten edelleen hyödynnettäväksi, Puranen sanoo.

Kehittäminen jatkuu Läheltä piti -tilanteiden osiossa tullaan hyödyntämään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella testattua Esa Nurmelan kehittämää pelastustyön riskit -mittaustapaa (PTR) sekä Juha Höökin opinnäytetyötä pelastustoimen työturvallisuuden poikkeamaraportoinnin

TYÖTURVALLISUUS

31

Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojeluasiamiehille järjestettiin PERA-koulutus Jyväskylässä 26. tammikuuta. Tilaisuudessa nousi esille muun muassa se, miten järjestelmää voitaisiin hyödyntää valtakunnalliseen tiedottamiseen tilanteissa, jossa jollain paloasemalla on havaittu vaarallinen työväline. Kuvassa oikealta toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, palopäällikkö Ari Jurvanen, ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen ja työsuojeluasiamies, paloesimies Teijo Pakarinen.

kehittämisestä. Järjestelmän käytön tulee olla niin helppoa, että läheltä piti -tilanteiden kirjaus sujuu muutamalla hiiren klikkauksella ja lyhyen tekstin syötöllä.

— Muuten tilanteita ei kirjata, jolloin emme koskaan opi tapahtumista mitään, Mykkänen sanoo.

PERAn poikkeamaraportointiosioon tulee läheltä piti- ja tapaturmaosion lisäksi kehitysehdotus/ turvallisuushavainto-osio, jonka kautta henkilöstö voi lähettää omia havaintojaan ja ehdotuksiaan työturvallisuuden parantamiseksi.

— Tarjoamalla tuo mahdollisuus, painopiste siirtynee toivon mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän ennaltaehkäisevämpään suuntaan, Puranen mainitsee.

PERAa kehitetään pelastuslaitoksilta saadun palautteen mukaan. Eri

puolilla Suomea pidetyistä koulutustilaisuuksista on saatu hyviä esityksiä parannuksista.

— On hyvä ymmärtää, että PERA on työsuojeluhenkilöstölle ensisijaisesti vain yksi apuväline. Työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiesten yhteistyön ja tietojen jakamisen on toimittava, jotta PERAa pystytään hyödyntämään, Puranen korostaa.

— Tämäkin tietojärjestelmä on ainoastaan niin hyvä, miten tarkasti ja säntillisesti pelastuslaitokset sinne tietoja kirjaavat, Mykkänen jatkaa.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen sanoo, että työsuojeluväen lisäksi tietoa PERAsta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista on jaettava myös asemavastaaville, palomestareille ja palopäälliköille:

— Meillä PERA tunnetaan jo asemilla, mutta järjestelmän ideologiasta on vielä jatkettava tiedottamista, jotta tietojärjestelmä saadaan tehokkaaseen käyttöön. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat VASTAVALO / ARI SALMELA, MIKKO TERÄVÄ

PERA-tietojärjestelmän kehityssivu netissä: www.peranet.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

32

TYÖTURVALLISUUS

Palanut liikehuoneisto sijaitsi asuinkerrostalossa. Magnesiumpalon sammutus aloitettiin jauheella.

Typpihappo yllätti kahdesti Tavanomaiselta vaikuttanut liiketilan palo altisti Jyväskylässä yli kaksikymmentä palomiestä typpihapolle. Altistusta saatiin ensin tilannepaikalla ja myöhemmin paloasemalla varusteiden huollossa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

K

eski-Suomen pelastuslaitos sai syyskuun lopussa hälytyksen kuvalaattavalmistamon paloon Jyväskylän keskustan lähettyville. Ennakkotietona oli saatu liikehuoneiston magnesiumjauheen palosta kolmikerroksisen talon katutasossa. Huoneistossa oli myös typpihappoa, mutta ei ihmisiä.

Sammutus aloitettiin jauheella, magnesiumin räjähdysvaaran johdosta. Magnesiumpalo rajautui liiketilan yhteen huoneeseen, mutta osoittautui huomattavasti ennakoitua työläämmäksi sammuttaa. Eteneminen ja paikallistaminen ovat hankalaa runsaan savunmuodostuksen vuoksi.

— Vaikka tila oli pieni, se oli sokkeloinen, täynnä tavaraa ja savua, joten palopesäkkeen ta-

TYÖTURVALLISUUS

voittaminen oli todella haasteellista. Tiedustelussa saatiin kuva, että typpihappo olisi erillisessä huoneessa, mutta osoittautui että kyseessä olikin vain lastulevyillä rajattu tila, pelastusjoukkueen johtajana toiminut palomestari Tomi Jousmäki kertoo.

Sammutustyön kestäessä alkoivat typpihappokanisterit sulaa. Yrittäjältä oli saatu tieto noin kymmenestä kanisterista. Palon kestäessä kohteeseen hälytettiin kahteen otteeseen lisää savusukeltajia, paineilmahengityslaitteita ja varapulloja. Tehtävän työmäärää kuvaa se, että savusukellustoimintaa tehtiin yhteensä 120 minuuttia.

Sammutuksen jälkeen tilaa tuuletettiin aktiivisesti, ja ulos kannettiin yhteensä 17 täyttä happokanisteria, joissa jokaisessa oli 30 kiloa 60 prosenttista typpihappoa.

Onnettomuudessa toimittiin Keski-Suomessa käytössä olevan Puhdas paloasema -mallin mukaan. Varusteet säkitettiin ja asut kuljetettiin astioissa paloasemalle. Asemalla autoista purettiin varusteet ja suoritettiin paineilmalaitteiden karkeapesu.

Happo uudelleen ilmaan Kaikkiaan typpihappohöyryille altistui pelastuslaitokselta 24 henkilöä. Hengitystiealtistusta tapahtui ensin tilannepaikalla sammutustyön yhteydessä.

Toiseen otteeseen altistusta tapahtui paloasemalla varusteiden huollon yhteydessä. Pesun yhteydessä laitteiden pinnoilla ollut happo reagoi veden kanssa niin, että seurauksena oli typpihappohöyrypilven leviäminen pesutilaan.

Laajempaa oireilua alkoi ilmetä illan aikana, jolloin sovittiin yhteisesti, että sammutus-, raivaus- ja huoltotöihin osallistuneet henkilöt lähtevät työvuorosta lääkärintarkastukseen silmien kirvelyn, kurkun karheuden ja yskän takia. Muille aktiivisesti savussa olleille oireiden ilmaantumisesta ilmoitettiin aamulla, ja samalla kaikki määrättiin lääkäriin tarkastuskäynnille.

Lisäksi kaksi henkilöä oli saanut happoroiskeita kantaessaan kanistereita ulos palopaikalta. He saivat ensiapua jo tilannepaikalla.

Tapahtunutta on puitu aktiivisesti Keski-Suomen pelastuslaitoksella syyskuun lopun jälkeen.

Laitos on kustantanut sammutusasujen puhdistustestejä Työterveyslaitoksella sekä henkilöstön verikokeita.

33

Jääkö jotain pysyvää jälkeä, jonka vaikutukset tulevat ilmi viiveellä.

Pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen toteaa kaikkien yllättyneen siitä, kuinka paljon happoa oli sammutuksen aikana sitoutunut varusteisiin. Tapaus herätti myös huomaamaan, että aivan tavalliselta vaikuttava tehtävä voikin muuttua vaarallisten aineiden onnettomuudeksi.

— Palomiehiä on mietityttänyt se, jääkö altistumisesta mahdollisesti jotain pysyvää jälkeä, jonka vaikutukset tulevat ilmi 10, 20 tai 30 vuoden viiveellä, Lehtonen sanoo.

Yksi Jyväskylän onnettomuudessa typpihappohöyryille altistunut palomies on koehenkilönä parhaillaan käynnissä olevassa Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitetään palomiesten altistumista sammutustyössä Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja kolmella muulla pelastuslaitoksella.

Huomio suojaustasoon Onnettomuudella tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia myös Puhdas paloasema -malliin.

— Malli on tehty pitkälti tavanomaisten tulipalojen ehdoilla. Perussuojaimet eivät todennäköisesti riitä varusteiden pesussa, jos onnettomuus on tämän tasoinen, vaan tarvitaan parannus suojaustasoon, Puhdas paloasema -mallia kehittänyt paloesimies Jarkke Lahti toteaa.

Suojaustason parannus voisi tarkoittaa puhaltimella varustettujen hengityssuojainten käyttöä käytetyn kaluston ja varusteiden huollon yhteydessä. Kokonaamarilla ja moottorisuodattimella saadaan kokonaissuojaus huomattavasti korkeammalle tasolle kuin kevyellä hiukkassuodattimella.

On myös tärkeää, että erikoistilanteissa – kuten tämän kaltaisten sammutustehtävien yhteydessä – pelastuslaitos on yhteydessä Työterveyslaitoksen ja laitevalmistajien asiantuntijoihin, kun asujen ja varusteiden huoltoa mietitään.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

34

TYÖTURVALLISUUS

Kaikki onnettomuudet ovat kuitenkin erilaisia.

— Nyt meillä jouduttiin laitteet ja varusteet sijoittamaan ulkovarastoon, kun ei ollut tietoa, miten huolletaan ja millainen pesu on riittävä.

Työterveyslaitoksen sammutuspuvun testipesu osoitti, että Jyväskylän palossa typpihappokäsittelyn saanut sammutusasu puhdistui turvalliseen käyttökuntoon yhden pesun jälkeen.

— Tämä oli siis vesiliukoisen typpihapon pesutulos. Samassa yhteydessä saatu PAHyhdisteiden pesutulos oli myös melko hyvä.

Valitettavasti kaikki onnettomuudet ovat kuitenkin erilaisia ja emmekä tiedä minkälainen huollon taso ja suojautuminen riittää esimerkiksi sähköpalojen jälkeen.

Toistaiseksi ainoa keino on Lahden mielestä olla yhteydessä laitteiden valmistajiin, maahantuojiin ja Työterveyslaitokseen ohjeiden saamiseksi.

— Tässä olisi selkeä kehityksen paikka, jotta saataisiin valmistajilta selkeämmät ohjeet varusteiden ja asujen huoltoon erilaisissa onnettomuustyypeissä.

Estetään myös suojaparin altistuminen Suojaustason tarkennuksen ja pesuohjeiden lisäksi Lahti toivoo, että saataisiin tarkemmalla tasolla kuvattua prosessi vakavan altistumistapauksen jälkitoimista.

— Kuinka työvuorossa toimitaan ja miten työnjohto tilannetta vie eteenpäin. Miten työterveyshuolto ottaa tilanteen haltuun ja kuinka toimitaan Työterveyslaitoksen suuntaan. Entä jos onnettomuus sattuu viikonloppuna tai iltana, miten silloin otetaan verikokeet — kaikki tällaiset kysymykset olisi hyvä prosessoida, jotta toiminta olisi jouhevaa, Lahti summaa.

Riittävää vakavuutta tulee kiinnittää suojautumiseen myös sammutustyön jälkeen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Jyväskylän palaneessa liikehuoneistossa oli ilmassa vaarallinen määrä typen oksideja vielä silloin, kun tiloja tutkivat palontutkija ja poliisin tekninen tutkija, ilman riittävää hengityksen suojausta. Tutkijoiden lisäksi myös kiinteistön edustajien sekä JVT-yrityksen työntekijöiden tulee käyttää suojaimia.

Keskustelua on käyty myös siitä, olisiko syytä ottaa vaarallisten aineiden onnettomuuksien perusoperaatiomallia soveltuvin osin käyttöön myös tulipaloissa. Määritellään tietty työskentelyalue välittömän vaaran alueeksi, jossa oleskellaan vain sovitulla suojaustasolla esimerkiksi paineilmalaittein.

— Eiväthän palossa rakenteista ja huonekaluista tulevat yhdisteet koskaan ole terveellisiä. Olemme jo päivittäneet kemikaalimittauskalustoa mittaamaan myös syaanivetyä ja typen oksideja. Mittari voidaan tuoda suojaparin työskentelyalueelle ja myös jälkivahingontorjuntaan, mittaamaan poistuvan savun yhdisteitä, kertoo Tomi Jousmäki.

Työnantaja tarttui Jousmäen mielestä riittävällä vakavuudella onnettomuuden jälkiselvittelyyn.

— Se oli hyvä signaali johdolta. Otettiin kantaa ja ryhdyttiin viemään asiaa eteenpäin työturvallisuusnäkökulma edellä. Pelastuslaitos hankki suuren määrän uusia sammutusasuja, kypäriä ja jalkineita, sillä sammutuksessa käytössä olleiden varusteiden käyttökelpoisuus oli epäselvä. Ei haluttu ottaa riskiä siitä, että myrkkyjä olisi jäänyt, Jousmäki kertoo.

Paineilmalaitteita lähetettiin maahantuojalle tarkastettavaksi, sillä niissä oli havaittavissa hihnojen ja komponenttien värimuutoksia ja syöpymiä. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS

TYÖTURVALLISUUS

35

TH1n PIENI KOKO, NYT ENTISTÄKIN SUUREMMIN SUORITUSKYKYÄ!

TH1n-käsiradio on kompaktista koostaan huolimatta oikea ominaisuuksien jättiläinen. Toimivuudestaan jo ennestään kiitelty käsiradio on nyt saatavilla myös uudistettuna versiona.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN ENTISTÄ PAREMPAAN TH1n:IIN STÄNDILLEMME TAMPEREEN PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVILLE 19.–21.3.2015!

www.virve.com

THR9+ ON ÄÄRIOLOSUHTEISSA TOIMIVIN. JA NYT SAATAVILLA ERIKOISHINTAAN! THR9+ ja savusukellussetti kuumana messutarjouksena yhteishintaan 620 eur.

Tarjous on voimassa 16.-22.3.2015.

Turvallinen Suomi HELSINKI / 18.3.2015

NTA RI U K A S EDU SEMINA LI VAA

Ilmoittaudu 3.3. mennessä: www.turvallinensuomi.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

36

TYÖTURVALLISUUS

Paremmilla standardeilla työturvallisuutta Palomiesliitolla ja Parocilla on yhteinen tavoite: paloturvallisuuden parantaminen. Tavoitteeseen pyritään tekemällä yhteistyötä Euroopan tasolla. Samalla edistetään palomiesten työturvallisuutta.

S

uomen Palomiesliitto SPAL ja Paroc Group Oy tekevät yhteistyötä Euroopan tasolla edistääkseen rakennusten paloturvallisuutta. Rakennusten paloturvallisuuden parantuessa kohentuu myös palomiesten työympäristö ja työturvallisuus. Yhteistyötä tehdään Fire Safe Europe -järjestön kautta, jonka perustajajäsen Paroc on.

Fire Safe Europe on kansainvälinen yhdistys, jonka jäsenenä on teollisuusyrityksiä ja -yhdistyksiä.

Sen päämääränä on edistää paloturvallista rakentamista. Yhdistyksen asiantuntijajäsen on eurooppalaisten palomiesten allianssi European Fire Fighter Unions Alliance (EFFUA), jonka puheenjohtajuus on Palomiesliitolla.

Yhdistyksessä on menneillään FireSafetyFirstkampanja, jossa päämääränä on saada Euroopan unioniin korkeatasoiset paloturvallisuusstandardit.

Voimassa olevat standardit ovat aikansa eläneet ja hyvin puutteellisia.

Paroc yrityksenä PAROC GROUP on kansainvälinen kivivillaeristeiden tuottaja. Yritys on lähtöisin Suomesta ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Se on erikoistunut lämmöneristämisen ja rakentamisen ratkaisuihin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pyrimme saamaan mepit sitoutumaan paloturvallisuuden kehittämiseen.

Esimerkiksi rakennusmateriaalien paloluokituksen testausstandardit eivät anna oikeanlaista kuvaa siitä, miten materiaalit käyttäytyvät kehittyneimmissä tulipaloissa – miten niistä muodostuu savua ja mikä on savun myrkyllisyysaste.

Palomiesliiton näkökulmasta paloturvallisuusstandardien parantamisessa on kysymys paitsi kansalaisten turvallisuudesta myös palomiesten työympäristön ja työturvallisuuden kehittämisestä.

Rakennusmateriaaleilla voidaan vaikuttaa siihen, että tulipalot eivät leviäisi niin herkästi eivätkä olisi niin laajoja. SPALin järjestön johtaja Kim Nikula toteaa, että mitä enemmän rakennuksissa käytetään palamatonta materiaalia, sitä enemmän se antaa palomiehille aikaa valmistautua tulipaloihin, ja sitä vähemmän tulee yllätyksiä palon kehittyessä.

— Pelastusviranomaisena meidän pitää tuntea rakennusten rakenteet ja niiden käyttäytyminen.

Paloturvallisuusstandardien kehittämiseen vaikuttaminen on yksi keino edistää sitä ja jäsentemme työympäristöä, Nikula huomauttaa.

— Paremmilla standardeilla pyrimme myös vähentämään palomiesten altistumista syöpää aiheuttaville myrkyille.

Vaikutustyötä standardien kehittämiseksi tehdään siellä, missä niistä päätetään, Euroopan par-

TYÖTURVALLISUUS

37

Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula ja Parocin divisioonajohtaja Jan Andersson tekevät yhteistyötä paloturvallisuuden edistämiseksi. Nikula tutustui Parocin Paraisten tehtaisiin helmikuun alussa.

lamentissa. Viime joulukuussa FireSafetyFirst-kampanjan merkeissä järjestettiin parlamenttipäivät, joiden aikana Fire Safe Europen ja EFFUAn edustajat eri maista kävivät tapaamassa oman maansa europarlamentaarikkoja.

Tapaamisten aikana parlamentaarikoille kerrottiin faktaa paloturvallisuusstandardien tarkistamisen välttämättömyydestä ja vedottiin eurooppalaisen paloturvallisuuden kehittämisen puolesta.

Suomalaisia europarlamentaarikkoja tapasivat työparina Palomiesliiton järjestön johtaja ja EFFUAn puheenjohtaja Kim Nikula ja Fire Safe Europen puolesta divisioonajohtaja Jan Andersson Parocista. Anderssonin mukaan tapaamiset sujuivat hyvin.

— Paloturvallisuus on asia, jota kukaan ei periaatteessa vastusta. Kysymys on enemmänkin siitä, että millä innokkuudella ja omalla panostuksella kukin lähtee tähän mukaan, Andersson kertoo.

— Tapaamisten aikana pyrimme saamaan mepit sitoutumaan paloturvallisuuden kehittämiseen

kertomalla mitä puutteita paloturvallisuudessa on Euroopan tasolla ja mitä parannuksia sen eteen olisi tehtävä, Nikula jatkaa.

Vaikuttamistyötä kampanjan merkeissä jatketaan Euroopan parlamentissa koko vuoden ajan.

EFFUA ja Fire Safe Europe ovat tehneet yhteistyötä parin vuoden ajan hyvällä tuloksella. Yhteisestä toiminnasta on ollut synergiaetua molemmille organisaatioille ja niiden jäsenyhteisöille.

— Saamme tukea toisiltamme. Meillä on omia intressejä, mutta samat vaikuttamiskeinot ja saman lopputuleman kautta saavutamme yhteisen tavoitteemme: paloturvallisemman Euroopan, Andersson kiteyttää.

— Yhteisillä toimenpiteillä saamme enemmän näkyvyyttä ja enemmän voimaa, kuin yksin toimimalla, Nikula lisää. n

Teksti ja kuva TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

38

Norjan Pluran luolaston sukellusonnettomuudesta selvinnyt Patrik Grönqvist painottaa, että ongelmatilanteissa pinnan alla pää on pidettävä kasassa.

Maltti on valttia V

uosi sitten helmikuussa tapahtui Norjan Pluran luolastossa sukellusonnettomuus, jossa menehtyi kaksi suomalaista luolasukelluksen harrastajaa.

Traagisesti päättyneestä sukellusmatkasta selvisi hengissä kolme, joista yksi oli porvoolainen Patrik Grönqvist.

Grönqvist toimii palomiehen virassa Erottajan paloasemalla Helsingissä, missä hän on työskennellyt vuodesta 2001 lähtien. Palomies-sairaankuljettajan tehtävien lisäksi hän toimii sukeltajana ja veneenkuljettajana.

Sukeltamista Grönqvist on harrastanut yli 17 vuotta, joista 9 vuotta hän on sukeltanut suljetun kierron laitteilla.

Sukelluskertoja hänellä on kertynyt tähän mennessä yli 2000, kun kaikki paineilmasukellukset lasketaan mukaan.

Vuosittain hän sukeltaa satoja tunteja.

Sukellus valmisteltiin huolellisesti Sukellusmatkaan Norjan Pluran luolastoon osallistuneet viisi suomalaista olivat kaikki kokeneita tekniikkasukeltajia, joilla oli täysi luolasukelluskoulutus.

Jokainen oli myös suorittanut täyden rebreather-koulutuksen eli suljetun

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pintaan on aina mahdollista päästä.

Löytyy aina jokin ratkaisu.

vei vaihtovarusteet Steinugleflågetiin.

Toisen tiimin palattua Pluraan he avustivat ensimmäistä tiimiä aloittamaan sukelluksensa. Tämän jälkeen toinen tiimi aloitti oman valmistautumisensa ja lähti sukellukselle noin kaksi tuntia ensimmäisen tiimin jälkeen.

Paniikki iski syvyyksissä

kierron paineilmalaitteiden käyttökoulutuksen. Sukellusta luolastoon oli suunniteltu yksityiskohtaisesti ja valmisteltu huolellisesti. Päämääränä oli sukeltaa luolasto läpi päästä päähän, Plurasta Steinugleflågetiin, jonne saapumisen jälkeen oli tarkoitus jättää varusteet yöksi luolaan ja sukeltaa seuraavana päivänä takaisin. Arvioitu sukellusaika oli viisi tuntia, ja suurin sukellussyvyys 129 metriä.

Sukeltamaan lähdettiin kahdessa tiimissä. Ensimmäisessä tiimissä oli kaksi sukeltajaa, Patrik Grönqvist ja Jari Huotarinen. Toisessa tiimissä sukelsi kolme sukeltajaa.

Ensimmäisen tiimin tehdessä avannon Pluran päähän, toinen tiimi

Ensimmäisen tiimin alkumatka sujui normaalisti. Grönqvist ja Huotarinen olivat sukeltaneet 50 minuuttia ja ohittaneet syvimmän kohdan, kun ongelmat alkoivat. Tunnelin noustessa ylemmäksi se tekee noin 110 metrin syvyydessä 90 asteen käännöksen oikealle, samalla kun se nousee.

Grönqvist meni edellä. Päästyään kohdan läpi, hän jäi odottamaan Huotarista. Hetken päästä Grönqvist huomasi Huotarisen heiluttavan valoa edestakaisin, joten hän palasi tunnelissa taaksepäin Huotarisen luokse.

Huotarinen oli jäänyt kiinni varusteistaan ahtaumaan eikä päässyt irti yrityksistään huolimatta. Grönqvist irrotteli hänen ylimääräisiä varusteita ja vei niitä yksi kerrallaan vähän pidemmälle, missä oli enemmän tilaa.

39

Luolasukellus on vaativa, mutta kokeneita sukeltajia kiehtova harrastus.

Tässä meni 15–20 minuuttia. Huotarisella alkoi paniikki hiipimään pikkuhiljaa. Sen lisäksi hän joutui vaikeuksiin rebreather-laitteensa kanssa, jolloin paniikki iski. Grönqvist yritti auttaa kaikin tavoin. Siinä vaiheessa kun Huotarinen huusi antamaan avoimen kierron varakaasua, Grönqvist tiesi, että tilanne oli vakava.

Grönqvist antoi suukappaleen omasta pullostaan, josta Huotarinen hengitti kymmenkunta kertaa ja vaihtoi sitten omaan rebreatheriin. Sama toistui pari kolme kertaa.

Grönqvistin huomattua, ettei Huotarisen suussa ollut enää mitään, hän asetti kaverinsa suulle hengityssäätimen ja painoi hengityskaasun pakko-

syöttönappia. Ei onnistunut sekään.

Huotarinen veti henkeensä vettä ja kaikki oli ohi.

Piinallinen paluumatka pinnalle Todettuaan Huotarisen menehtyneen Grönqvist tasasi hetken hengitystä ja kasasi itsensä. Samalla hän mietti, mitä hänen täytyy tehdä pintaan päästäkseen ja teki noususuunnitelman. Tämän jälkeen hän jatkoi sukeltamista kohti Steinugleflågettia.

Onnettomuustilanteessa kuluneen ajan ja tapahtumapaikan syvyyden vuoksi, hänen kokonaissukellusaika oli kasvanut suunnitellusta viidestä

tunnista yli kahdeksaan tuntiin. Syvälle sukellettaessa sukeltajan on tehtävä paineentasauspysähdyksiä, ennen kuin hän voi nousta pintaan. Jos hän nousee liian nopeasti, seurauksena on sukeltajantauti, joka voi olla hengenvaarallinen.

110 metrin syvyydessä 12 barin paineessa jokainen ylimääräinen minuutti pidentää sukellusta noin 15 minuutilla.

Sukellusajan kasvamisen johdosta Grönqvistin käytettävissä olevat resurssit olivat äärirajoilla. Hänellä oli varalaite, mutta siihen tarkoitettu ylimääräinen happipullo oli Huotarisen takana. Varakaasua oli todella vähän ja siitä oli osa jo mennyt avunantoyrityksessä! >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

40

TEKNIIKKA

Avoin ja suljettu hengityskierto Avoimen kierron paineilmalaite on yleisimmin käytetty sukelluslaite. Avoimen kierron laitteilla sukeltaja hengittää säiliöstä tulevaa paineilmaa hengityssäätimen (regulaattorin) kautta ja uloshengittää sen hengityssäätimen kautta veteen, jossa se näkyy kuplina.

Pelastustoimen vesisukellustehtävissä käytetään avoimen kierron paineilmalaitteita.

Suljetun kierron laitteessa (rebreather) hengityskierto on suljettu. Laite suodattaa käyttäjän uloshengityksestä hiilidioksidin, lisää siihen uutta happea ja kierrättää sen takaisin hengitettäväksi. Kuplia ei juurikaan synny ja kaasupulloja tarvitaan vähemmän, joten laitteella on mahdollista sukeltaa huomattavasti pitempään kuin avoimen kierron laitteilla.

Rebreatherin käyttö vaatii huoltoa ja koulutusta huomattavasti enemmän kuin avoimen kierron laitteet.

Grönqvist nousi pintaan Steinugleflågetin kuivaluolassa sukellettuaan yhteensä vajaa yhdeksän tuntia. Kiivettyään ulos luolasta hän hälytti paikalle paikallisen asukkaan avulla poliisit ja pelastushenkilöstön. Grönqvist selvisi ilman sukeltajantaudin oireita, vaikka hänellä jäi tekemättä viimeisestä paineentasauspysähdyksestä noin 30 minuuttia.

Toisesta tiimistä selvisi kaksi sukeltajaa. Ensimmäinen työnsi itsensä uhrin ohi ja sukelsi Steinugleflågetiin, toinen menehtyi ja kolmas kääntyi takaisin ja pääsi ulos Pluran päästä. Selviytyneet sukeltajat kuljetettiin lääkärihelikopterilla sekä lääkärilentokoneella Tromssaan sairaalaan painekammiohoitoon kaiken varalta.

Aina varauduttava pahimpaan Norjan sukellusonnettomuus on vakavin, missä Grönqvist on ollut mukana.

Tapaus opetti hänelle sen, että aina on varauduttava etukäteen pahimpaan mahdolliseen. Jatkossa hän aikookin suunnitella sukellukset entistäkin huo-

Olen tähänkin asti suunnitellut sukellukset huolellisesti.

lellisemmin eikä sukella ensimmäisellä sukelluksella pohjaan asti.

— Olen tähänkin asti suunnitellut sukellukset huolellisesti etukäteen, mutta jatkossa teen sen entistäkin tarkemmin, sillä ongelmia tulee varmasti jossakin vaiheessa.

Grönqvist on miettinyt jälkikäteen tuhansia kertoja, mitä hän olisi voinut tehdä paremmin Huotarisen pelasta-

Pelastuslaitoksen sukeltajille lisää harjoituksia PALOMIES Patrik Grönqvist on toiminut sukeltajan tehtävissä Erottajan paloasemalla Helsingissä kymmenisen vuotta. Hän kiittelee pelastuslaitoksen työturvallisuuden tasoa vesisukellustehtävissä.

— Työturvallisuus on hyvä, sitä ei voi moittia millään tavalla.

— Samoin pelastuslaitoksen ja Pelastusopiston sukelluskurssit ovat erinomaisia ja niissä käydään riittävästi läpi niitä asioita, mitä pelastuslaitoksen sukellustehtävissä tarvitsee osata.

— Sen sijaan talon sukelluslaitteissa olisi kehitettävää. Ne eivät mielestäni ole parhaat mahdolliset.

Grönqvist painottaa, että työturvallisuuden ja sukeltajan tehtävistä selviytymisen kannalta on tärkeää,

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

että pelastuslaitoksen vesisukeltajat harjoittelevat sukeltamista myös vapaa-ajalla eikä pelkästään työajalla.

— Jos harrastaa sukeltamista ja viettää aikaa vedessä, työvuorossa tehtävät harjoittelut riittävät, kun ei tarvitse harjoitella muuta kuin pelkästään meidän juttuja, etsintämenetelmiä ja niin edelleen.

— Vähintään muutama kertaa kuukaudessa pitäisi sukeltaa, jotta laitteet tulevat tutuksi ja osaa käyttää niitä myös pimeässä ja huonossa näkyvyydessä.

— Harjoittelu on myös vaaratilanteiden kannalta tärkeää. Jokaiselle varmasti sattuu jotain jossain vaiheessa. Sen takia ongelmatilanteita täytyy harjoitella, että todellisessa vaaratilanteessa kykenee toimimaan eikä mene paniikkiin.

41

miseksi ja tullut siihen tulokseen, että kaikki mitä siinä tilanteessa oli tehtävissä tuli tehtyä. Lopputulos oli vain pahin mahdollinen.

Kun sukellusonnettomuuksia on tutkittu, on huomattu, että niihin ei ole yleensä yhtä syytä. Ensin tapahtuu laukaiseva tilanne, esimerkiksi takerrutaan johonkin.

Sen lisäksi jokin muu menee vielä pieleen eikä sukeltaja enää pysty hallitsemaan yllättävää tilannetta vaan menee paniikkiin. Ja jos menee paniikkiin, on vain kaksi tietä ulos: hyvä tuuri tai kuolema.

Ennen toimintaa mietittävä

Helsingin pelastuslaitoksella työskentelevä Patrik Grönqvist on sukeltanut yli 17 vuotta. Sukellusreissuilla hänelle ovat tutuksi tulleet niin Suomenlahti, Välimeri, Atlantti kuin Punainenmeri sekä kaivokset ja luolat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Espanjassa, Ranskassa, Romaniassa, Kroatiassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Ratkaisevin tekijä siihen, miksi Grönqvist itse selvisi onnettomuudesta, oli se, että hän kykeni pitämään mielensä rauhallisena ja ajattelemaan selkeästi.

Toinen tekijä oli vahva kokemus luolasukeltamisesta. Kun on viettänyt tuhansia tunteja luolassa ja sukeltanut syvälle vaativissa paikoissa, hallitsee kriittisenkin tilanteen helpommin.

Grönqvist korostaa, että kaikissa vaaratilanteissa maalaisjärjellä pärjää kaikista parhaiten. On pakko pitää itsensä rauhallisena ja malttaa miettiä edes sekunnin ennen kuin tekee mitään.

— Mitä syvemmälle menet, sitä tärkeämpi on että mietit ennenkuin toimit, sillä jos teet nopeita ratkaisuja syvällä, ja se ei ollutkaan niin hyvä ratkaisu, niin siinä voi lähteä henki.

— Mieli rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa. Jos kierrokset nousevat liikaa, eikä pysty enää miettimään miten ongelmat ratkaistaan, on peli menetetty.

— Vaikka suunnitelma olisikin vähän huono tai laitteet eivät toimisi aivan täydellisesti, niin pintaan on aina mahdollista päästä, kun kykenee miettimään, miten sieltä pääse pois. Siihen löytyy aina jokin ratkaisu. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

42

Kaikki vaaratilanteet, mitä Grönqvist on nähnyt tai missä hän itse on ollut, ovat aina olleet jollain tavalla sukeltajasta johtuvia.

Laiteviat ovat aika harvinaisia. Kun laitevikoihin varaudutaan etukäteen, ne pystytään ratkaisemaan.

Luolasukelluksessa on tehtävä etukäteen suunnitelma laitevian varalta ja siinä on oletettava, että vika ilmestyy kääntöpaikassa, eli tapahtuu pahin mahdollinen skenaario. Lisäksi ennen veteen menoa tarkistetaan tietysti kaikki laitteet huolellisesti. n

Teksti TUIJA TERVO

Luolasukellus ei sovi kaikille. Patrik Grönqvist suosittelee kokeilemaan lajia ensin kokeneen luolasukeltajan kanssa.

Kuvat SAMI PAAKKARINEN, TUIJA TERVO

Luolasukellus on vaativa laji SUURIN osa Patrik Grönqvistin sukelluskokemuksesta on karttunut luolasukeltamisesta. Hän on sukeltanut luolissa yli 1 500 tuntia. Syvin luola, missä Grönqvist on käynyt, on Ranskan St Saveur (190 metriä) ja pisimmän penetraation hän on tehnyt Espanjan Pozo Azulissä, vajaa 10 kilometriä suuntaansa.

Grönqvistin mukaan luolasukeltaminen eroaa avovedessä sukeltamisesta hyvinkin paljon. Tärkein ero on se, että jos jotain sattuu, niin luolasta ei pääse suoraan ylös pintaan kuten avovedessä.

— Sukeltamisen peruskurssilla opetetaan, että jos joku menee pahasti pieleen, täytyy tehdä hätänousu tiputtamalla lyijyvyö pois ja mennä korkkina pintaan, Grönqvist kertoo.

— Luolassa ulosmenoreikä ”exitti” voi olla kilometrien päässä, joten korkkina pintaan nouseminen ei ole vaihtoehto. Sen lisäksi noustaessa pitää tehdä paineentasauspysähdyksiä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Ellet tee paineentasauspysähdyksiä, vaan tulet korkkina pintaan, niin elimistö reagoi samalla tavalla kuin ravisteltu Vichy-pullo avattaessa.

Vaikka luolasukeltaminen on vaativaa ja vaarallista, on se Grönqvististä ehdottomasti kiinnostavampaa kuin avovedessä sukeltaminen.

Luolissa on yleensä parempi näkyvyys ja paineentasauspysähdykset on helpompi tehdä, kun voi vaikka maata luolan pohjalla ja levähtää niiden aikana.

Lisäksi sukelluksen valmistelu sujuu vaivattomammin, kun voi ajaa autolla sukelluspaikan viereen ja laittaa varusteet kuntoon ja testata ne kuivalla maalla.

Grönqvistin mielestä luolassa on myös kotoisampi olo, sillä siellä tietää koko ajan, missä kohtaa on.

— Esimerkiksi jos merellä lähtee nousemaan syvältä ja joutuu tekemään useita paineen-

tasauspysähdyksiä ja eksyy nousuköydestä, niin pintaan päästyä ei ikinä löydä venettä.

Luolasukellusta Grönqvist ei suosittele vasta-aloittelijoille eikä henkilöille, joilla on vähänkään taipumusta ahtaanpaikan kammoon.

— Jos on ahtaanpaikan kammo, niin sen kyllä kuulemma huomaa heti, kun menee luolan sisälle. Se iskee saman tien.

— Jos sukeltaessa paniikki on meinannut iskeä tai jos se on joskus iskenyt, ei missään nimessä kannata edes pohtia luolasukeltamista.

Grönqvist korostaa, että täytyy osata sukeltaa ensin avovedessä ennen kuin voi edes harkita luolasukeltamista. Luolassa sukeltamista voi kokeilla ensin kokeneen luolasukeltajan kanssa, joka tuntee paikat.

Tämän jälkeen kannattaa osallistua luolasukelluskurssille, mikäli asia edelleenkin kiinnostaa.

43

TUOTTEET &

S

ievin uutuus Roller IN XL+ S3 sopii ympärivuotiseen käyttöön ja vaihteleviin sääoloihin. Nopeasti jalkaan sujahtava kenkä soveltuu hyvin esimerkiksi ensihoidon työntekijöille. Aikaa ei kulu solmimiseen, sillä Boa-kiristysmekanismin avulla nauhojen säätö onnistuu yhdellä kädellä, jopa käsineet kädessä.

Hengittävä vuori estää jalkaa hiostumasta lämpimällä. Viileässä se taas varastoi jalan omaa lämpöä. Huokoinen vuorimateriaali myös siirtää tehokkaasti kosteutta pois jalan pinnasta, ja vettä hylkivä päällinen suojaa ulkopuolelta.

Leveä kärki ja anatominen muotoilu auttavat jaksamaan pitkäkin aikoja jalkojen päällä. FlexStep-pohja taas vaimentaa tehokkaasti tukielimiin kohdistuvia iskuja ja tärähdyksiä. Pohjan pitävyydessä Sievi on ollut turvakenkiä vertailtaessa ylivoimainen testivoittaja (TM Rakennusmaailma 11/2013).

INNOVAATIOT

Nopeasti puettava turvakenkä vaativaan käyttöön

> www.sievi.com

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

44

Miten liitytään HALin ja SPALin jäseneksi?

Palomiesliiton jäseneksi voivat liittyä pelastusalalla ja hätäkeskuksissa työskentelevät sekä alalle opiskelevat.

Jäseneksi liitytään jäsenyhdistysten kautta. Palomiesliitolla on paikallisyhdistyksiä lähes jokaisella pelastustoimialueella.

Hätäkeskuksissa työskentelevien sekä alalle opiskelevien jäsenyhdistys on Hätäkeskusammattilaisten Liitto HAL.

J

äseneksi liitytään täyttämällä jäsenilmoituslomake ja toimittamalla se paikallisyhdistykseen sekä täyttämällä erillinen työttömyyskassan liittymislomake ja lähettämällä se Palomiesliiton toimistoon.

Mikäli jäseneksi liittyvä työskentelee aluepelastuslaitoksessa, jonka alueella ei toimi SPALin paikallisyhdistystä, liittyy hän Palomiesliiton henkilöjäseneksi. Henkilöjäsenet lähettävät jäsenilmoituslomakkeen liiton toimistoon.

Myös pelastajatutkinnon suorittaneet, joilla ei ole vielä työpaikkaa, liittyvät henkilöjäseniksi.

Jäsenilmoituslomakkeita ja työttömyyskassan liittymislomakkeita saa paikallisyhdistysten toimihenkilöiltä sekä liiton toimistolta ja nettisivuilta.

Palomiesliiton jäsenet on vakuutettu JATTK-työttömyyskassassa.

Työttömyyskassan liittymislomake on syytä toimittaa liittoon viivyttelemättä, koska kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, kun lomake saapuu toimistolle.

Työttömyyskassaan liittyminen on suositeltavaa, sillä työttömäksi tai lomautetuksi joutuvat saavat ansiosidonnaista päivärahaa vain jos he ovat työttömyyskassan jäseniä. Ansiosidonnaista on mahdollista saada kun

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kassan jäsenyyden aikana on kertynyt työssäoloa yhteensä 26 viikkoa.

sairauslomalla, vuorotteluvapaalla) jäsenmaksu on 10 euroa kuukaudessa.

Työnantaja voidaan valtuuttaa perimään jäsenmaksut suoraan palkasta joka kuukausi. Valtuuttaminen tapahtuu jäsenilmoituslomakkeella.

Jäsenmaksuun voi kuulua lisäksi yhdistysosuus, josta päättää jäsenyhdistys. Yhdistysosuudella rahoitetaan paikallista toimintaa, esimerkiksi järjestetään jäsentilaisuuksia tai harjoitetaan jäsenille tarkoitettua lomamökkien vuokraustoimintaa.

Yhdistysosuuden suuruutta voi tiedustella paikallisyhdistyksen jäsenasioiden hoitajalta. Se on keskimäärin 0,2 %, jolloin yhdistysjäsenen jäsenmaksu on 1,3 % kuukaudessa.

Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Palomiesliitto toimittaa jäsenten puolesta jäsenmaksujen vuosikertymätiedot verottajalle. Jäsenmaksutiedot kannattaa kuitenkin tarkistaa veroilmoituksesta.

Jäsenmaksu verovähennyskelpoinen

Opiskelijajäsenyys ilmaista

Palomiesliiton jäsenmaksu on 1,1 % ennakonpidätyksenalaisesta ansiosta kuukaudessa ja se sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun. Ilman ansiotuloa olevan jäsenen (työtön, perhevapaalla,

Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton opiskelijajäsenet ovat oikeutettuja samoihin jäsenetuihin kuin täysjäsenet. Opiskelijajäseneksi liitytään täyttämällä jäsenilmoituslomake

Liittymislomakkeet netissä HÄTÄKESKUSTEN AMMATTILAISET: www.halry.fi > Liity jäseneksi PELASTUSALAN AMMATTILAISET: www.palomiesliitto.fi > Jäsenpalvelu > Liity jäseneksi

JARNO HEINILÄ

45

työttömyyskassaa, täytetään ja lähetetään lisäksi JATKK-työttömyyskassan liittymislomake.

Palomiesliitto huolehtii ammattiliittoa vaihtavien puolesta irtisanomisesta edelliseen liittoon ja työttömyyskassaan, kun liittoa vaihtava täyttää jäsenilmoituslomakkeesta kohdan, jossa irtisanominen valtuutetaan.

Aikaisemmasta liitosta eroaminen ja liittyminen Palomiesliittoon tai Hätäkeskusammattilaisten liittoon kannattaa tehdä kuukauden sisällä, jotta aiemmassa liitossa kertynyttä jäsenyysaikaa ei menetetä.

Ammattiliittoa vaihtava voi halutessaan säilyttää jäsenyytensä vanhassa työttömyyskassassa, jossa hän on jo jäsenenä. Tällöin hän ei voi liittyä JATTK-työttömyyskassaan, sillä itse kukin voi olla ainoastaan yhden työttömyyskassan jäsen. n

Pelastajakurssi savusukellusharjoituksessa Pelastusopistolla.

ja lähettämällä se liiton toimistoon.

Opiskeluajalta ei peritä lainkaan liiton jäsenmaksua. Ansiotuloista, kuten kesätöistä, opiskelija maksaa normaalin jäsenmaksun. Määräaikaisen työn tiedot ja valtuutus jäsenmaksun perimiseksi tehdään jäsenilmoituslomakkeella työpaikan paikallisyhdistykseen.

Ansiotyössä olevan opiskelijan on mahdollista liittyä JATTK-työttömyyskassaan. Kassan jäsenmaksu on opiskeluajalta 4 euroa kuukaudessa.

Jäsenyys voi alkaa siitä päivämäärästä kun opiskelijajäsen menee töihin, esimerkiksi kesätöihin tai osa-aikatöihin.

Mikäli opiskelijajäsen kuuluu SPALiin tai HALiin liittyessä johonkin toiseen työttömyyskassaan, tulee hänen irtisanoutua edellisestä kassasta vasta, kun hän on mennyt töihin. Näin työttömyyskassojen jäsenyyteen ei tule katkosta ja jäsen säilyttää edellisestä työttömyyskassasta kertyneet ajat.

Ammattiliiton vaihtaminen Ammattiliiton vaihtaminen SPALiksi tai HALiksi tapahtuu myös jäsenilmoituslomakkeella. Jos halutaan vaihtaa

Paikallisyhdistysten yhteyshenkilöt Palomiesliiton jäsenyhdistysten jäsenasioiden hoitajien, luottamusmiesten ja puheenjohtajien yhteystiedot löytyvät Palomiesliiton nettisivuilta www.palomiesliitto.fi kohdasta Paikallisyhdistykset.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

46

TYÖMARKKINALAKIMIEHEN PALSTA

Määräaikaisen virkasuhteen laillisuudesta

T

yösopimus ja virkasuhde on solmittava pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikaista työ- tai virkasuhdetta voidaan käyttää työnantajan aloitteesta vain, mikäli määräaikaisuudelle on laissa hyväksytyt perusteet. Edellytykset työ- tai virkasuhteen solmimiselle määräaikaisena ovat työsopimuslaissa (työsuhteiset) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (virkasuhteiset). Perusteet ovat käytännössä samat.

Yksi merkittävä ero työsopimussuhteisten ja virkasuhteisten välillä on kuitenkin mainittava: oikeus voi määrätä lainvastaisesti solmitun määräaikaisen työsopimussuhteen olevan voimassa toistaiseksi. Virkasuhteiden osalta tämä ei ole mahdollista. Virkasuhteisten osalta oikeus tuomitsee työnantajan korvausvelvolliseksi, mikäli se katsoo määräaikaisuuden olleen lainvastainen.

Seuraavassa keskitytään määräaikaisiin virkasuhteisiin (viranhaltijoihin), määräaikaisuuksien lainmukaisuuteen sekä mahdollisiin seurauksiin.

Viranhaltija voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen käytännössä aina, jos hän sitä itse pyytää ja pyyntö määräaikaisuudesta on aidosti tullut työntekijältä. Työnantajan aloitteesta määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan sen sijaan ottaa vain, jos: — määräaikaisuudesta on erikseen säädetty, — tehtävän luonne tai sijaisuus edellyttävät määräaikaisuutta, — avoinna olevan viran tehtävien hoidon järjestäminen edellyttää määräaikaisuutta tai — muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii.

Muussa tapauksessa viranhaltija on otettava toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.

Määräaikaisista virkasuhteista on erikseen säädetty esimerkiksi sosiaalihuollon ja opetushenkilöstön osalta. Näistä ei tässä sen enempää.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Tehtävän luonne voi edellyttää määräaikaisuutta esimerkiksi kertaluonteisissa- ja projektitöissä sekä kausiluonteisissa töissä. Pelastus- ja hätäkeskusalalla sekä ensihoitotyössä kyseiset työn luonteesta johtuvat hyväksyttävät määräaikaisuuden kriteerit eivät käytännössä tule kyseeseen.

Sijaisuus on sen sijaan määräaikaisuuden kriteeri, joilla Palomiesliiton jäsenten sijaisuuksia useimmiten perustellaan. Sijaisella tarkoitetaan henkilöä, joka palkataan väliaikaisesti poissa olevan viranhaltijan tilalle. Vakinainen viranhaltija voi sijaisuuden kestäessä olla esimerkiksi perhevapaalla, opintovapaalla, vuosilomalla tai sairaana.

Olennaista sijaisuudessa on se, että poissa olevan viranhaltijan virkasuhde jatkuu. Tästä huolimatta sijaisen ei tarvitse tehdä juuri poissaolevan henkilön töitä, vaan työnantaja voi hoitaa työtehtävien uudelleen jakamisen erilaisilla sisäisillä sijaisjärjestelyillä.

Sijaisuuteen perustuvien määräaikaisuuksien lukumäärällä – vaikka ne seuraisivat välittömästi toisiaan – ei sinänsä ole merkitystä arvioitaessa määräaikaisuuden laillisuutta. Useidenkin määräaikaisuuksien peräkkäinen ketjuttaminen on siis mahdollista, mikäli määräaikaisuudet perustuvat aitoon sijaistarpeeseen.

Työnantaja ei voi kuitenkaan paikata pysyvää työvoiman tarvetta jatkuvilla sijaisuuksilla. Jos työnantajalla on koko ajan tarve pitää palveluksessaan tietty määrä sijaisia, koska tietty osa henkilöstöstä on jatkuvasti poissa töistä erilaisten lomien ym. syiden vuoksi, on työnantajalla pysyvä sijaistarve, jota paikkaavat määräaikaiset on vakinaistettava. Asia todetaan sekä työsopimuslain että kunnallisen viranhaltijain perusteluissa, joiden mukaan määräaikaisten sopimusten käytölle ei ole perusteltua syytä, jos työnantajalla on samoissa töissä pysyvä sijaistarve.

Jos sijaisuutta käytetään määräaikaisuuden perusteena, työnantajan on yksilöitävä pois-

47

saoleva henkilö ja tämän tehtävät. Vastaavasti viranhaltijalla on oikeus tietää ketä hän sijaistaa. Työnantajan on yksilöitävä myös vakinaisen viranhaltijan poissaolon kesto, jolloin voidaan arvioida vastaako määräaikaisuus poissaolon kestoa.

Määräaikainen virkamääräys on tehtävä koko siksi ajaksi, kuin viranhaltija tarvitaan työhön. Mikäli vakinainen viranhaltija on poissa esimerkiksi vuoden ja työnantajalla on tarve palkata sijainen koko vuodeksi, perusteita ei ole menettelylle, jossa sijaiselle tehdään useita esim. 1–2 kuukauden pituisia määräaikaisia virkamääräyksiä.

Kunnallisessa viranhaltijalaissa mainitaan yhtenä määräaikaisuuden perusteena avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoito.

Viran täyttäminen määräajaksi ei kuitenkaan voi perustua vain siihen, että tehdään päätös viran määräaikaisesta (väliaikaisesta) täyttämisestä.

Kyseessä on aina väliaikainen menettely, jonka tulee perustua perusteltuun ja hyväksyttävään syyhyn. Tällainen syy voi olla esimerkiksi viran julistaminen uudelleen haettavaksi, samoin kuin viran täyttämisestä tehty valitus.

Viimeisenä määräaikaisuuden hyväksyttävänä perusteena on kunnallisessa viranhaltijalaissa mainittu yleinen peruste eli kun ”muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii”.

Näidenkin muiden määräaikaisuutta edellyttävien seikkojen on oltava todellisia. Mikäli työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, em. muita seikkoja ei yleensä ole olemassa.

Todettakoon vielä, että määrärahaperuste ei yksinään riitä perusteeksi määräaikaiselle virkasuhteelle. Mikäli viran sisältämä työ on jatkuvaa, se ei tällöin ole budjettisidonnaista ja virka on järjestettävä pysyväksi.

Myöskään täyttölupamenettely ei ole peruste viran määräaikaisuudelle. Täyttölupamenettelyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa kunta on voinut taloudellisten syiden vuoksi tehdä päätöksen, että viranhaltijaa ei palkata toistaiseksi voimassaolevaan virkasuhteeseen. Tällainen täyttökielto ei voi olla perusteena viran määräaikaisuudelle.

Viranhaltijalla, joka ilman lainmukaista perustetta on otettu määräajaksi tai toistuvasti peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada korvauksena vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkka. Määräaikainen virkasuhde ei kuitenkaan muutu työsuhteen tavoin toistaiseksi voimassaolevaksi.

Asia käsitellään hallintoriita-asiana hallintooikeudessa ja riita on vietävä hallinto-oikeuden käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Lisäksi viranhaltijalla on mahdollisuus virkasuhteen kestäessä saada erikseen hallintoriita-asiana vahvistetuksi, onko virkasuhteen määräaikaisuudelle olemassa lainmukainen peruste.

Palomiesliiton kannalta olisi tärkeää, että paikalliset toimijat ja erityisesti luottamusmiehet selvittäisivät alueidensa määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden lukumäärän ja määräaikaisuuksien perusteet. Mikäli havaitaan, että työnantajalla ei ole ollut laillisia perusteita määräaikaisiin virka- tai työsuhteisiin, jatkotoimet voivat olla tarpeellisia.

Ensisijainen tarkoitus ei ole riitauttaa jokaista määräaikaista työ- tai virkasuhdetta oikeudessa.

Palkansaajien ja työnantajan kannalta parempaan lopputulokseen päästään usein neuvotteluteitse varsinkin, mikäli määräaikaisten sopimusten käyttö on alueella runsasta. Tällöin paikallisneuvotteluissa selvitetään määräaikaisten asemaa, työvoiman pysyvää tarvetta jne.

Luonnollisesti palkansaajien tavoite on saada perusteettomat määräaikaiset vakinaistettua.

Mikäli kunnassa tai kuntayhtymässä määräaikaisuuksien käyttö on laajempi ongelma, neuvottelupyyntö kannattaa tehdä keskitetysti yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen edustajien kanssa.

Yhdessä tehdyllä neuvottelupyynnöllä on huomattavasti enemmän painoarvoa verrattuna yksittäisen järjestön tekemään pyyntöön. n

PASI JAAKKOLA TYÖMARKKINALAKIMIES Lähde: Määräaikaisten vakinaistaminen kunta-alalla, koonnut Mari Lahtinen, 2006

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

48

Työhaastattelun kielletyt ja sallitut kysymykset Kun työnhakijoita haastatellaan, kysymyksillä pitää olla selkeä ja perusteltu yhteys työtehtävään. Rekrytoinnissa ei saa loukata yksityisyyden suojaa tai syyllistyä syrjintään. Asiallisesti hoidettu virantäyttöprosessi haastatteluineen luo pelastuslaitokselle hyvää työnantajakuvaa.

T

yönantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Sama koskee myös työnhakutilanteita: Työhaastatteluissa on tarpeellista kerätä vain tietoja, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään.

Työnantajan tiedonkeruun oikeudet ja rajat määritellään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Laista sovellusohjeita antava tietosuojavaltuutetun toimisto on todennut, että työnantajan tulee itse etukäteen arvioida, ovatko työhaastattelun kysymykset todella tarpeellisia työsuhteen kannalta.

Viran tai toimen täytössä ei saa syyllistyä syrjintään eli asettaa hakijoita eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen, syntyperän, uskonnon, mielipiteen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Työsyrjintä on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi. Syrjintäsuojan perussäännökset ovat työsopimuslaissa, valtion virkamieslaissa sekä laissa kunnallisesta viranhaltijasta.

Lisäksi tasa-arvolain mukaan työnhakijoita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.

Kiellettyjä työhaastattelukysymyksiä ovat esimerkiksi kysymykset siviilisäädystä, perhesuhteista, raskaudesta tai lastenhoidon järjestämisestä.

Myöskään ei saa kysyä poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistykseen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kuulumista tai rikollisista teoista ja niiden seuraamuksista.

Vapaa-ajan viettoa tai harrastuksia koskevat yksityiskohtaiset kysymykset eivät yleensä ole perusteltuja työsuhteen kannalta. Tietosuojavaltuutetun mukaan harrastustiedot saattavat sisältää arkaluonteisia henkilötietoja, jotka ilmaisevat yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta.

Kysymyksen liityttävä työtehtävään Rajoituksista huolimatta esimerkiksi perhesuhteita tai terveydentilaa koskevat tiedot saattavat olla tarpeellisia, jos ne johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Kysyä voi tietoja, joilla on välittömästi merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta. Usein oleellista

49

TYÖHAKEMUS

on kysymysten oikea muotoilu niin, että työnhakija ymmärtää miten kysymykset liittyvät työtehtävään.

Palomiehen työssä tarvitaan hyvää kuntoa, joten syystäkin työnantajaa kiinnostaa hakijan fyysinen työssä selviytyminen. Terveydentilatietojen keräämisessä työnantajaa ohjaa myös velvollisuus työolosuhteista johtuvien työn terveysvaarojen arvioimiseen ja työolosuhteiden mitoittamiseen työntekijän terveyden mukaan.

Kysymykset tulee muotoilla siten, että ne koskevat työn luonne huomioon ottaen tietoja, jotka voivat rajoittaa työtehtävien hoitamista. Tietosuojavaltuutetun erään tapauksen yhteydessä antaman lausunnon mukaan asiallinen kysymys voi esimerkiksi olla, ”onko teidän terveydentilassanne jotakin sellaista, joka estää teitä hoitamasta hakemaanne tointa”.

Haastattelussa on huomioitava, että virantäyttöprosessiin liittyy jo valmiiksi vaatimus, jonka mukaan virkaan valittavan on toimitettava lääkärintodistus tai muuten työnantajan hyväksymä selvitys, jonka perusteella hänet todetaan terveytensä puolesta sopivaksi virkaan.

Hyvä kello kuuluu kauas Jos virkaan esimerkiksi liittyy varallaoloa, on asiallista selvittää pelastuslaitoksen varallaolojärjestelmän periaatteet ja kysyä, onko hakijalla perhe- tai asumissyitä, jotka estävät varallaoloon osallistumisen.

Hakijan asumismuotoon tai perheenhuoltovelvollisuuksiin liittyvät kysymykset ovat tässäkin yhteydessä kiellettyjä.

Haastattelussa voi aina kieltäytyä vastaamasta asiattomaan kysymykseen tai kysyä, miten kysymys liittyy haettavaan työhön.

Usein haastattelutilanteiden yhteydessä jutellaan myös vapaamuotoisesti, jolloin ns. small-talkissa voidaan hakijalta myös kysyä jotain. Kun keskustelu perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä vastauksia kirjata ylös, ei kysymys ole varsinaisesta työhaastattelusta.

Tasa-arvovaltuutettu on kuitenkin todennut, että työnhakijan voi olla vaikea päätellä, mikä on varsinaista haastattelua ja mikä osuus muuta keskustelua — varsinkin jos haastatteluun ja muuhun keskusteluun osallistuneet ovat olleet samoja henkilöitä.

Harkitut haastattelut auttavat myös työnantajaa. Pelastuslaitokselle asiallisesti hoidetut rekrytoinnit ovat hyvää mainosta, joka voi kuulua kauas.

Hyvä haastatteluilmapiiri ja asialliset, perustellut kysymykset luovat positiivista työnantajakuvaa, joka vaikuttaa pelastuslaitoksen houkuttelevuuteen työnantajana.

Työhönotossa kerättävät henkilötiedot eli hakemuslomakkeet ja kysymyspatterit kuuluvat työpaikan yhteistoimintamenettelyn piiriin. Kun rekrytointiprosessi käsitellään työpaikan yt-elimessä, on henkilöstölle selvää, millä periaatteilla virkoja täytetään ja mitä kysymyksiä haastatteluissa esitetään. n

Hae huolellisesti!

Työhakemuksen tekoon ja haastatteluun valmistautumiseen kannattaa käyttää vaivaa ja aikaa.

Sekä perinteisissä paperihakemuksissa että sähköisesti täytettävissä hakulomakkeissa on syytä kiinnittää huomiota selkeyteen ja kielioppiin.

Myös hakijan, joka on tehnyt pelastuslaitoksella jo pitkään sijaisuuksia, kannattaa tehdä hakemus huolellisesti, eikä vain luottaa siihen, että ”minut jo tunnetaan talossa”. Useankaan hakemuksen jälkeen ei tule luottaa siihen, että ”vanhat paperit ovat työnantajalla tallessa”. Hyvä tapa on asennoitua hakemukseen niin, että antaa siinä yhtä tarkat tiedot pätevyydestä, koulutuksista ja työhistoriasta kuin olisi hakemassa virkaa vieraasta laitoksesta.

Hakijan ilmoittaman suosittelijan ei välttämättä tarvitse olla nykyisestä työpaikasta, jos esimerkiksi edellisestä työpaikasta löytyy esimies, joka pystyy arvioimaan hakijaa pidemmän työkokemuksen pohjalta. Suosittelijalta on kohteliasta pyytää lupa nimen ja yhteystietojen käyttämiseen hakemuksessa.

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva ISTOCKPHOTO

Lähteet: Tietosuojavaltuutetun toimisto; tasa-arvovaltuutetun toimisto; Työterveyslaitos; STTK, KT.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

50

TJS Opintokeskuksen kursseja Palomiesliiton jäsenille SPALIN JÄSENILLÄ on mahdollisuus osallistua TJS Opintokeskuksen järjestämille kursseille. TJS on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutusorganisaatio.

Kurssit sopivat erityisesti paikallisten ammattiyhdistysten aktiivihenkilöille, kuten

yhdistysten puheenjohtajille, hallituksen jäsenille ja luottamushenkilöille sekä työsuojeluvaltuutetuille.

Kursseja järjestetään eri puolilla Suomea.

Paikallisyhdistykset voivat tukea jäsentensä osallistumista kursseille. n

Esimerkkejä kursseista vuonna 2015 — Katso koko kurssiohjelma ja ilmoittautumisohjeet: www.tjs-opintokeskus.fi Aikaansaava yhdistys yhdistystoiminnan jatkokoulutus

Osaava yhdistys – yhdistystoiminnan perusteet

• 18.4.2015 klo 9.30–16.30 TJS Opintokeskus, Helsinki, ilmoittautuminen 20.3. mennessä.

• 24.10.2015 klo 9.30–16.30 Tampere, ilmoittautuminen 25.9 .mennessä.

• 14.11.2015 klo 9.30–16.30 TJS Opintokeskus, Helsinki, ilmoittautuminen 16.10. mennessä.

• 25.4.2015, Turku, ilmoittautuminen 25.3. mennessä • 17.10.2015, TJS Opintokeskus, Helsinki, ilmoittautuminen 17.9. mennessä

Koulutus on tarkoitettu yhdistyksen eri toimijoille: puheenjohtaja, sihteeri, hallituksen tai johtokunnan jäsen sekä toimikunnan tai työryhmän vetäjä. Koulutukseen kannattaa lähteä useamman hallitustoimijan voimin. Koulutuksessa opit, miten yhdistyksesi voi tukea jäseniä työelämän muutoksissa ja kuinka saatte esille yhdistyksen toiminnan keskeiset tavoitteet.

Lisäksi opit kehittämään hallituksesi toimintaa ja luomaan hallitukseen toimivan työnjaon ja pelisäännöt.

Opit myös tehostamaan jäsenhankintaa ja innostamaan jäseniä aktiivitoimijoiksi. Tavoitteena on, että hallituksen työskentely sujuu joustavasti ja jokaisella hallituksen jäsenellä on kiinnostavia, tärkeitä sekä yhteistä päämäärää edistäviä tehtäviä. Koulutuksessa harjoitellaan käytännössä työskentelytapoja, joiden avulla hallitus saa työskentelystään sujuvaa ja päämäärätietoista.

Kouluttaja: Päivi Lohi-Aalto tai Sikke Leinikki Hinta: 125 euroa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Koulutus on suunnattu uusille yhdistystoimijoille sekä niille, jotka kaipaavat uusia ajatuksia yhdistyksen toimintaan. Koulutuksessa opit, millä tavalla yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ohjaavat yhdistyksen toimintaa.

Tunnet yhdistystoimijan vastuut ja velvollisuudet.

Koulutuksessa opit, mikä vaikuttaa hallituksen ja yhdistyksen jäsenten sitoutumiseen, motivaatioon ja luottamukseen. Tähän koulutukseen on koottu kiinnostava tietopaketti yhdistystoimintaan mukaan lähtijöille.

Tämän perehdytyksen avulla saat kiinni siitä, mistä välttämättömistä peruskuvioista yhdistyksen vuosi koostuu. Opit mitä velvollisuuksia ja toisaalta mahdollisuuksia yhdistyksen hallituksen jäsenellä on ja kuinka saat levitettyä kiinnostusta toimintaanne kohtaan.

Kouluttaja: Leo Junno tai Inka Ukkola Hinta: 125 euroa

51

Työsuojeluvaltuutetun vertaistukiohjelma

Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet

• Kevät 2015: 19.3., 16.4., 19.5. ja 9.6. klo 13–16, ilmoittautuminen 22.2. mennessä.

• Syksy 2015: 1.10., 29.10., 17.11., 8.12. klo 13–16, ilmoittautuminen 1.9. mennessä.

Koulutuspaikka TJS Opintokeskus, Helsinki.

• 28.2.-1.3.2015 Helsinki • 16.-17.5.2015 Jyväskylä

Koulutus on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille.

Tavoitteena on, että saat tukea ja käytännön vinkkejä valtuutetun tehtävääsi muilta työsuojeluvaltuutetuilta.

Ryhmätapaamisissa laadimme yhdessä toimintaohjeita ja -malleja, kuinka voit työsuojeluvaltuutettuna tukea edustettaviasi ja työyhteisöäsi. Ryhmän tuki auttaa myös ottamaan etäisyyttä, jolloin asian käsittely helpottuu ja jaksamisesi paranee. Pitkällä tähtäimellä edustettavasi ja työnantajasi hyötyvät osaamisestasi niin, että se näkyy myös toimihenkilöiden entistä parempana työhyvinvointina työssä.

Kouluttaja: Päivi Lohi-Aalto Hinta: 240 euroa

Johtamisvalmennus yhdistysten puheenjohtajille • 21.3. ja 9.5.2015 Helsinki. Ilmoittaut. 24.2. mennessä.

• 28.3. ja 16.5.2015 Rovaniemi. Ilmoittaut. 1.3. mennessä.

• 19.9. ja 7.11.2015 Helsinki. Ilmoittautuminen 19.8. mennessä.

• 3.10. ja 21.11.2015 Oulu. Ilmoittaut. 2.9. mennessä.

Koulutus on suunnattu hallitusten puheenjohtajille ja eri tiimien vetäjille.

Koulutuksen jälkeen osaat johtaa toimintaanne niin, että kaikilla on yhteinen käsitys perustehtävästänne sekä toiminnan tavoitteista ja työnjaosta. Tämä helpottaa työtaakkaasi ja jaksamistasi. Ymmärrät mitä sinulta odotetaan ja mitkä ovat puheenjohtajan valta ja vastuut.

Koulutus koostuu kahdesta lähiopetuspäivästä, joiden välillä tehdään omaan yhdistykseen tai hallitukseen liittyvä tehtävä. Koulutuksessa opit perusasioita yhdistyslainsäädännöstä, kokoustekniikasta, omista vuorovaikutustyyleistäsi, motivoinnista, ryhmädynamiikasta ja johtamisesta.

Koulutus on tarkoitettu aloitteleville tai vasta vähän aikaa yhdistyksen taloudenhoitajana toimineille henkilöille.

Koulutuksessa opit yhdistyksen taloudenhoidon perusperiaatteet ja kirjanpidon perusasiat. Koulutuksen jälkeen osaat tehdä yhdistyksen kirjanpidon ja siihen liittyvät asian oikealla tavalla.

Koulutuksessa tehdään käytännön harjoituksia. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. tilinavaus, tositemerkintä, tilikirjaus, tilinpäätös, talousarvio, talouden hallinta ja valvonta.

Koulutuksessa tutustutaan myös kirjanpito-ohjelman hyötyihin verrattuna käsin tehtävään kirjanpitoon.

Kouluttaja esittelee lyhyesti yhden maksuttoman ohjelman toimintaa. Oma kannettava tietokone (Windows) tarvitaan mukaan tai koneesta on neuvoteltava Matti Järvisen kanssa erikseen.

Kouluttaja: Matti Järvinen Osallistumismaksu: 180 euroa

Kehity vaikuttajana - välineitä yhdistyksen vaikuttamistyöhön • 28.3.2015 TJS Opintokeskus, Helsinki, ilmoittautuminen 27.3. mennessä.

• 3.10.2015 Kuopio, ilmoittautuminen 5.9. mennessä.

Koulutus on suunnattu yhdistysaktiiveille ja henkilöstön edustajille.

Koulutuksesta saat välineitä vaikuttamistyöhösi ammattijärjestössä. Sinulle tarkentuu, mihin asioihin sinun odotetaan vaikuttavan, mihin voit vaikuttaa ja millä keinoilla. Koulutuksessa opit keräämään taustatietoa ja kokoamaan yhteistyöverkostoa vaikuttamisesi tueksi. Lisäksi opit, miten lähestyä median edustajia ja miten lisätä järjestösi näkyvyyttä.

Koulutuksessa luodaan yhdessä välineitä ammattiyhdistystoimijan vaikuttamistyöhön.

Kouluttaja: Päivi Lohi-Aalto tai Sikke Leinikki Hinta: 125 euroa

Kouluttajat: Päivi Lohi-Aalto ja Merja Hanhela Osallistumismaksu: 210 euroa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

UUT

UUS

!

CTC

Roller IN XL+ S3 49-52159-353-0PM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC

Sievin Roller IN XL+ S3 on jokapaikan jalkine. Kestävät ja vettä hylkivät päällismateriaalit ovat kuin kotonaan vaihtelevissa olosuhteissa ja FlexStep®-joustopohja pitää säällä kuin säällä. Jalkineen kangasvuori yhdistettynä tekstiiliseen varsiosaan tekee rakenteesta hengittävän ja käytössä mukavan.

BOA®-KIRISTYSMEKANISMI • KEVYT KOMPOSIITTIVARVASSUOJA • TERÄKSINEN NAULAANASTUMISSUOJA • ÖLJYN- JA KEMIKAALIEN KESTO • ANTISTAATTINEN JA ESD • VETTÄ HYLKIVÄ PÄÄLLISMATERIAALI • PITÄVÄ FLEXSTEP®- JOUSTOPOHJA • KÄRKIKUPPI • LAAJA XLLESTI • HEIJASTIN • SIEVI DUAL COMFORT -POHJALLINEN • TEHTY SUOMESSA

SIEVI_ROLLER_IN_SPAL_TAKAKANSI_040215.indd 1

Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • www.sievi.com

4.2.2015 9.01