Page 1

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

Kannessa: Alppiruusuja ihastelemassa Svea ja Liisa. Kuvat: Palvelukoti Rauhalan arkisto Suunnittelu & taitto: D.A.Y. Design & Advertising Paino: Ab Forsberg Rahkola Oy 2017 © Palvelukoti Rauhala


Sisällys Alkusanat

7

Aikajana

8

1960-luku

Vanhainkodin alkuvaiheita Tätienergialla eteenpäin

1970-luku

13

Nykyinen johtaja aloittaa

15

Rauhala tulee!

18

1980-luku

Palvelukodin rakentaminen alkaa

19

Muutto uuteen taloon

25

1990-luku

Laajentumisen aika

26

Palvelukodin perusparantaminen ja laajentaminen palvelutaloksi

30

2000-luku

Elämää uudella vuosituhannella

6

9

31

Loppusanat – Hallituksen mietteitä

36

Puheenjohtajat ja jäsenet

38

Lähteet

41

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


Alkusanat Palvelukoti Rauhalan historiikki on kolmas kertomus ajanjak-

netään julkisia palveluja. Vielä 1990-luvulla ajateltiin, että

sosta 1968–2016. Aikaisemmat hallituksen jäsenet, puheen-

vapaaehtoistoiminta on järjestöjen organisoitua palvelutoi-

johtaja Tuula Luomanen, yhdistyksen sihteeri Selma Isola

mintaa.

sekä hallituksen jäsen Tutta Koskela ovat kirjoittaneet kukin

Henkilökohtaisesti iloitsen siitä, ettei Rauhalan perustaja-

eri aikoina Rauhalasta pienoishistoriikkeja. Minä jatkoin hei-

jäsenten rohkea työ ja ahkeruus ole valunut hukkaan. Voimme

dän kirjoitustensa lähtökohdista aina vanhainkodin perusta-

olla Palvelukoti Rauhalasta ylpeitä niin tänään kuin tulevai-

misajoista tähän päivään asti.

suudessakin. Kannatusyhdistys ja sen jäsenet merkitsevät

Olen kahlannut läpi pöytäkirjoja, toimintakertomuksia ja

turvallisuutta ja jatkumoa. Ilman toimintaa lahjoituksin tu-

muistioita vuosien varrelta. Olen katsonut lukuisia albumeja

keneita yrityksiä, yhdistyksiä sekä yksityisiä henkilöitä, Rau-

valokuvia ja mapeittain lehtileikkeitä. Olen myös tehnyt ky-

hala ei pystyisi tarjoamaan hoivaa asukkailleen. Ja ilman asi-

selyn siihen suostuneille avainhenkilöille. Vaikka tietolähteitä

antuntevaa henkilökuntaa ei asukaskaan voisi tuntea oloaan

on ollut riittävästi, ei mikään korvaa asukkaiden ja henkilö-

niin kotoisaksi kuin se Rauhalassa voi.

kunnan mielessä ja muistoissa olevia muistikuvia palvelukoti Rauhalasta. Toivon kuitenkin, että kirjoittamani historiikki

Lausun kiitokseni Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnalle, joka on tukenut historiikin aikaansaannosta.

on pieni palanen historiaa, jota omat tietonne ja muistikuvanne voivat vielä täydentää sitä lukiessanne. Vapaaehtoistoiminta on syntynyt naapuriavun ja erilaisten

Pietarsaaressa 20. helmikuuta 2017 Päivi Rosnell, historiikin kirjoittaja

talkoiden perinteestä, joissa autettiin toinen toistaan ilman palkkaa ja tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoistoiminta ja siihen liittyvä välittäminen on ollut kautta aikojen osa inhimillistä käyttäytymistä ja toisesta huolehtimista. Kansainvälisessä keskustelussa nostettiin jo 1970-luvulla julkisen sektorin ja markkinoiden toimintamallin rinnalle ”toisin toimimisen alue”, joka myöhemmin sai nimekseen kolmas sektori. Kolmannen sektorin toiminta on muotoutunut hyvin erilaiseksi eri maissa. Suomalainen vapaaehtoistoiminta nähdään osana pohjoismaista mallia, jolle on tyypillistä, että järjestöt toimivat vuorovaikutuksessa kuntien ja valtion toimijoiden kanssa erityisesti hyvinvointipalveluissa. Kolmas sektori on määritelty voittoa tavoittelemattomaksi, organisoiduksi, autonomiseksi, yksityiseksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvaksi. Se määriteltiin palvelujärjestelmän näkö­ kulmasta järjestöjen toiminnaksi, jolla tuetaan ja täyden-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

7


Aikajana 1968 Kannatusyhdistys päätetään perustaa 1969

Kannatusyhdistys rekisteröidään

1979

Vanhainkoti Rauhala täyttää 10 vuotta

1981

Kaupunginhallitus asettaa projektiryhmän suunnittelemaa uusia tiloja

1985

Muutto uuteen kiinteistöön Loveret 8

1989

Perusparannussuunnitelma ja laajennustyöt alkavat Rauhala täyttää 20 vuotta

1997 Pietarsaaren kaupunki myy kiinteistön kannatusyhdistykselle ja Raha-automaattiyhdistys RAY myöntää avustuksen 1999

Rauhala on 30 vuotias

2002

Dementiaosasto ja ruokasali sekä kokoontumis- ja vapaa-ajan tilat rakennetaan

2009

Rauhala täyttää 40 vuotta

2004  Strengbergin ruokalasta senioriasuntoja. Rauhalan kannatusyhdistys, Sydänyhdistys ja Pietarsaaren Marttayhdistys anovat rahaa yhteistyöhankkeella

8

2012

Yhdestä palvelumaksusta kolmeen hoitoisuusluokkaan

2014

Kaupunki irtisanoo Helmikodin

2016

Ruokapalvelut ulkoistetaan. Keittiön vuokraajaksi Amica Fazer Food services Oy.

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1960-luku

1960-luku Vanhainkodin alkuvaiheita Jokaisella asialla on aina oma alkunsa. Vanhustenhuollon merkitys korostui vanhusten määrän lisääntyessä 1960-luvun loppupuolella. Toisen maailmansodan jälkeen köyhäinhoito muuttui sosiaalihuolloksi, jonka yhdeksi erityisalueeksi kehittyi vanhustenhuolto. Tukimuotoja määriteltiin uudelleen ja vuoden 1956 huoltoapulakiin eli ”vanhustenhuoltolakiin” kirjattiin käytössä jo olevat toimintatavat ja yhteiskunnallisen huollon periaatteet. Tällä pyrittiin varmistamaan ikääntyneiden sairaanhoitoa, huolenpitoa ja asumista koskevia tarpeita. Vuoden 1966 kunnallista kodinhoitoa koskevia koskeva laki paransi ikääntyneiden mahdollisuuksia saada kodinhoitoapua, koska avunsaannin ehtona ei enää ollut vähävaraisuus vaan tarveharkinta. Kotona asuvien ikääntyneiden lisäksi huomiota alettiin kiinnittää kuntoutukseen sekä virkistys- ja harrastustoimintaan. Ruotsinkielisen Mariakodin johtokunnan puheenjohtaja diakonissa Bertha Petell aloitti kevättalvella vuonna 1968 keskustelun suomenkielisen vanhainkodin perustamisesta. Ruotsinkielisillä oli kaupungissa kaksi yksityistä vanhainkotia, joissa tosin asui myös muutama suomenkielinen vanhus. Suomenkielisillä ei siis ollut juuri muuta vaihtoehtoa kuin kaupungin ylläpitämä

Keskustelutilaisuuteen (19.4.1968) tulleille jaettiin kysymyksiä keskustelun virittämiseksi: Miksi Mariakoti yhdistys syntyi? Millaiset olivat yhdistyksen alkuvaiheet? Miksi Mariakotia vielä tarvitaan? Eikö vanhustenhuolto ole yhteiskunnan tehtävä? Miten nykyinen Mariakoti toimii? Kuka omistaa huoneistot? Mistä saadaan varat kodin ylläpitoon? Yhdistyksen toiminta? (Ompeluseurat?) Mariakoti yhdistyksen suunnitelmat toiminnan laajentamiseksi? Vanhan Mariakodin tuleva kohtalo? Puretaanko se? Tuleeko siitä Strengbergin varasto vai ottaako suomenkielinen Mariakoti-yhdistystä vastaava elin sen hoitaakseen? Ottaako jokin muu yhdistys sen huostaansa? Pääsevätkö uuteen Mariakotiin vain ruotsinkieliset? Kannattaako ottaa hoitaakseen enää vanhaa romua? Kuinka nykyisen Mariakodin siirtäminen suomenkielisen vastaavan ompeluseuran tai yhdistyksen haltuun käytännössä tapahtuisi? Onko talo ostettava? Suomalaisen vastaavan yhdistyksen mahdollisuudet? Paljonko pitäisi saada rahaa kuukaudessa? Vuodessa? Kuka maksaisi mahdollisen vajauksen? Millaiset sopimukset nykyisellä Mariakodilla on kaupungin, Strengbergin, seurakuntien ym. kanssa? Ovatko sopimukset voimassa myös sen jälkeen kun vanha Mariakoti siirtyisi toisen yhdistyksen haltuun? Kuka valitsee Mariakodin asukkaat ja millä perusteella? Onko koti vain uskovaisia varten?

kaksikielinen Koivurinteen vanhainkoti. Mariakodin päästessä muuttamaan uuteen taloon lokakuussa 1968 jäisivät vanhainko-

Seurakuntalaiset ja kaupungin asukkaat jatkoivat keskuste-

diksi kunnostetut, tupakkatehdas Oy Strengbergin Ab:n omista-

lua asian tiimoilla. Vastustuksesta huolimatta, hanketta vietiin

mat tilat Kristiinankadulla vaille vastaavaa käyttöä. Huoneisto

eteenpäin. Toiminnan voidaan katsoa alkaneen 19.4.1968 jolloin

olisi valmiina, mutta pystyisivätkö kaupungin suomenkieliset

seurakuntatalolla järjestettiin keskustelutilaisuus. Kannustus

perustamaan oman vanhainkodin?

oli niin suuri, että jo viikon kuluttua tarjottiin noin kolmellekymmenelle halukkaalle tilaisuus tutustua Mariakotiin. Diakonissa Bertha Petellin ja pastoriparinkunta Luomasen asiantuntijuus oli tärkeää: ”toiminta voisi alkaa kun koossa olisi ensimmäisen kuukauden käyttövarat eli noin 4 500 mk, josta summasta puolet menisi työntekijöiden palkkoihin ja toiset puolet ruoka-, siivous- yms. menoihin”. Talouden pitäisi pysyä tasapainossa yksinomaisesti vanhusten täysihoitomaksuilla. Pyrkimyksiin

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

9


1960-luku

10

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1960-luku

kuului myös, että kaupunki avustaisi kiinteistökuluissa Mariakodin toiminnan tavoin. Hanke tuntui melko uhkarohkealta ja rahan keräämiseen käytettävissä oleva aika (1,5 vuotta) tuntui myös lyhyeltä. Toiminnan tulisielut ryhtyivät silloin tarmokkaasti töihin. Ruotsinkielisen seurakunnan miestenpiiri luovutti seurakuntakodin kahvion uuden ompeluseuran käyttöön. Ensimmäinen suomenkielinen Mariakoti-ompeluseura kokoontui 6.5.1968. Sen jälkeen ompeluiltoja pidettiin joka toinen maanantai sekä kesällä että talvella. Marraskuun 18. päivään 1968 asti oli hanke ollut täysin epävirallista, mutta nyt tapahtui käänne. Sinä iltana kokoontui yli 30 henkeä vanhainkodin kannatusyhdistyksen perustavaan kokoukseen. Keskustelujen, nimiehdotusten ja äänestysten tuloksena vanhainkodin nimeksi tuli Rauhala. Yhdistyksen tarkoitukseksi nimettiin ”Pietarsaaren vanhusten auttaminen’’. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat perustajajäsenet Raili Kaltiainen, Kaisu Kronqvist ja Tuula Luomanen. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Tuula Luomanen, varapuheenjohtajaksi Liisa Könönen, sihteeriksi Aili Kallio-Koski, rahastonhoitajaksi Hilda Muje, varsinaisiksi jäseniksi Eeva Autti, Selma Isola sekä kaupunginvaltuuston edustajaksi Airi Puroaho, varalle Judit Tirri, Anni Storbjörk sekä kaupunginvaltuustosta Mauri Paananen.

Alkuperäiset säännöt 3.5.1969 1§  Yhdistyksen nimi on Vanhahainkoti Rauhalan kannatusyhdistys ry. Sen kotipaikka on Pietarsaari. 2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Pietarsaaren suomenkielisten vanhusten hyväksi ylläpitämällä voittoa tavoittelematta omistamaansa Rauhala nimistä vanhainkotia. Tarkoituksensa yhdistys pyrkii saavuttamaan järjestämällä työiltoja, myyjäisiä, arpajaisia, erilaisia juhlia, myymällä adresseja sekä keräämällä järjestämissään kokouksissa ja juhlissa varoja, jotka käytetään vanhain­kodin hyväksi.

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

11


1960-luku

3§ Yhdistyksen johtokunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja sekä kolme varsanaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Yksi kolmesta varsanaisesta jäsenestä on valittava Pietarsaaren kaupunginvaltuutettujen piiristä. Johtokunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja siitä on puolet vuosittain erovuorossa, entiset jäsenet voidaan valita uudelleen. 4§ Vuosikokous pidetään viimeistään helmikuussa ja kutsutaan koolle ilmoittamalla siitä paikallisessa lehdistössä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Yhdistyksen ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle samalla tavalla viikkoa ennen kokousta. 5§ Jäsenmaksut määrää yhdistyksen vuosikokous. Yhdistykseen voi liittyä toimivaksi tai kannatusjäseneksi. 6§ Johtokunta kutsutaan koolle kirjallisesti seitsemän päivää ennen kokousta., kiireellisessä tapauksessa puhelimitse. 7§ Saadut varat on talletettava pankkiin. Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee hyvissä ajoin ennen vuosikokousta jättää tilit sekä laatimansa toimintakertomus tilintarkastajien tarkistettavaksi. 8§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tain rahastonhoitajan kanssa. Pankkiasioissa yhdistyksen nimen kirjoittaa rahastonhoitaja, puheenjohtaja tai sihteeri kukin yksin.

4. Valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle 5. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa 6. Määrätään jäsenmaksujen suuruus 7. Esitetään toimintasuunnitelma 8. Käsitellään mahdolliset muut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 14§:n määräykset 10§ Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan mahdolliset varat Pietarsaaren kaupungille käytettäväksi vanhusten hyväksi. Vanhainkoti Rauhalan kannatusyhdistys ry:n ensimmäisessä kokouksessa laaditussa toimintasuunnitelmassa oli paljon toimintaa. Mieskuoro Laulu-Jaakot järjesti muotinäytöksen, johon kaksi vaatetusliikettä oli lupautunut antamaan vaatteet. Tuotto luovutettiin vanhainkodin hyväksi. Myös ompeluseuran kahvitarjoilutulot, pääsymaksut ja arvonnan tulot käytettiin tulevan vanhainkodin hyväksi. Heti perään järjestettiin seurakuntakodissa laskiaisateria, jolla tarjottiin keskipohjalaista laskiaisruokaa, ohrarieskaa sekä mantelipullia ja maitoa. Pietarsaaren kansallisseuran naiskerho järjesti niin ikään ruokamyyjäiset kodin hyväksi. Kevät jatkui leivonnaismyyjäisillä ja vappuna

9§ Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkistajaa 2. Käsitellään toiminta- ja tilikertomukset sekä tilin­ tarkastajien lausunto 3. Päätetään toimintakertomuksen ja tilien hyväksymisestä ja johtokunnalle myönnettävästä tili- ja vastuuvapaudesta

12

Rauhalan kannatusyhdistyksen ompeluseuran arpajaiset. Vasemmal­ ta Maija Kojola, Impi Vaitti, Kaisu Kronqvist, Tyyne Hohti, Selma Isola, Hilda Muje ja Tyyne Ruitanen.

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1960-luku

järjestettiin jälleen seurakuntakotiin päivätilaisuus, jossa siman ja kuumien munkkien ääressä vaihdettiin viimeiset kuulumiset projektista. Hanke oli niin ajankohtainen, että silloinen perustajajäsenryhmä päätti kerätä varoja myös kesän aikana. Mikäli uusi Mariakoti valmistuisi suunnitelmien mukaan, tyhjäksi jäävään vanhainkotiin oli järjestettävä asuinpaikat suomenkielisille nopeaan tahtiin. Oikeusministeriö hyväksyi toukokuussa 1969 yhdistyksen rekisteröintianomuksen, jonka jälkeen virallinen kaupungin avustuksen haku käynnistettiin. Kaupunginvaltuusto päätti vuokrata Strengbergiltä kiinteistön (Kristiinankatu 3) Rauhalaa varten viideksi vuodeksi eteenpäin: Vanha Rauhala Kristiinankadulla

Pietarsaaren kaupunginhallitus 26.9.1969 no: 2220/723 Kaupunginvaltuusto on 9.11.1969 tehnyt päätöksen, että kaupunki vuokraisi Vanhan Mariahemmet kiinteistön Oy Strengberg Ab:n Kristiinankatu 3, 1 980 markan kuukausivuokraa vastaan viideksi vuodeksi 1.10.1969 alkaen ja luovuttaisi sen Vanhainkoti Rauhalan kannatusyhdistys ry:n käyttöön. Kaupunki sitoutuisi yhteisvastuullisesti Pietarsaaren evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa niistä mahdollisista tappioista, joita vanhainkodin ylläpitäminen aiheuttaa yhdistykselle. Kaupunki suorittaisi kiinteistön lämmittämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka kustannukset tällä hetkellä ovat noin 200 mk/kk. Eläkeläisten valitseminen tapahtuisi yhteistoimin sosiaalilautakunnan kanssa. Hoitomaksujen perintä tapahtuisi siten, että mitä vanhempi olit sitä halvemmalla sait hoitoa.

tyvillä jos jotakin apua tarvitaan. Moni yksityinen ihminen ei jaksa kovin paljon kiinnittää huomiota ruuanlaittoon eikä aterioiden monipuolisuuteen. Näin tahtoo kunto huonontua, ja se taas puolestaan masentaa. Siivoustyö, vaikkapa vain omassa kodissa, alkaa myös iäkkäille ihmisille olla vaikeata. Huoneisto johon suomenkielisille saadaan koti, on aivan keskustan lähellä, joten kaupungillekin jaksaa piipahtaa tapaamaan ja ostoksille.” Rauhalan vanhainkodin asia valtuustoon Pietarsaaressa. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto käsittelee torstai-­ iltana kokouksessaan vanhainkoti Rauhalan kannatusyhdistyksen anomuksen, jossa pyydetään, että kaupunki maksasi vuokran Kristiinankatu 3:ssa olevasta kiinteistöstä, sitten kun Rauhalan vanhainkoti pääsee muuttamaan sinne. Kuukau-

Näytti vahvasti siltä, että Rauhalasta tulisi kaupungin suo-

sivuokra on 1980 mk. Lisäksi yhdistys anoo, että kaupunki

menkielisten yhteisöllinen hanke, niin sillä niin monet yhdis-

maksaisi myös lämmityskulut, jotka nousevat n. 200 mk:aan

tykset ja järjestöt halusivat olla mukana tukemassa kaikkien yh-

kuukaudessa.

teistä asiaa. Kaupungin puolelta kannustavaksi yhteyshenkilöksi koettiin silloinen kaupunginjohtaja Harald Finne. Myös lehdistö seurasi mielenkiinnolla vanhainkodin perusta-

–  VAASA-LEHTI 10.9.1969   – 

Tätienergialla eteenpäin

mishanketta: ”…Vanhusten kannalta asiaa katsoen ymmärtää

Hanke oli myötätuulessa. Syyskaudeksi olivat suunnitelmat

hyvin, että yksityiseen vanhainkotiin halutaan mielellään men-

valmiina. Oman äidinkielen käyttö vanhuudenkodissa oli elin-

nä. Siellä ateriat ovat aikanaan pöydässä ja aina ihmisiä lähet-

tärkeää elämänlaadulle. Harva halusi enää palata takaisin syn-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

13


1960-luku

nyinseudulleen kotiuduttuaan kaupunkielämään. Samalla se olisi tarkoittanut etääntymistä myös lasten ja lastenlasten luota. Tuolloin 21 asuinpaikkaa täyttyi nopeassa tahdissa. Pikku hiljaa varoja oli kertynyt eri tilaisuuksia järjestämällä. Monet kaupunkilaiset olivat lahjoittaneet huonekaluja, joita voitiin käyttää kodin yhteisissä tiloissa. Tarkoitus oli saada myös miehiä mukaan kannatusyhdistyksen iltoihin, jotta huonekalut saataisiin kunnostetuksi. Rauhalan toteutuminen oli tätienergian voimannäyttö. Sitä energiaa on tarvittu perustamisen jälkeen läpi vuosikymmenten. Rahapula edellytti vapaaehtoisilta jatkuvaa varojen keräämistä, käytännön töihin osallistumista jopa yöpäivystyksiä myöten. Tästä kertoo muun muassa pöytäkirjoista löytynyt luettelo palkattomasta työstä, jota Rauhalan johtokunnat sekä sen ystävät tekivät toiminnan ylläpitämiseksi. Tuula Luomanen kertoi lehdistölle, että… tenpäivät – Pietarsaareen saataneen suomalainen ”…hanke on myötätuulessa ja rahaakin on jo kertynyt, vaikka toiminta on ollut tähän asti täysin epävirallista. Syyskaudeksi ovat suunnitelmat valmiina. Syyskuussa on taas ruokamyyjäiset ja joulukuun puolivälissä juhla. Lisäksi on suunniteltu naisten päiviä, joiden ohjelma olisi sekä uskonnollista että valistusohjelmaa. Arpajaisia järjestetään kaiken aikaa, ja siten kertyy pikku hiljaa varoja. Puuhassa mukana olevat ovat erittäin kiitollisia siitä, että kaupunki ja yksityiset suhtautuvat myötämielisesti asiaan.”

vanhainkoti: Vanhainkotipaikoista on Pietarsaaressa ollut viime vuosina jatkuvasti ankara puute, vaikka kaupungissa on kunnallisen vanhainkodin lisäksi kolme yksityistä vanhain­ kotia. Tämän vuoden loppupuolella Strengbergin kiinteistössä toiminut Maria-koti saa uuden talon, minkä jälkeen sen nykyinen huoneista siirtyy toistaiseksi epävirallisesti toimivalle yhdistykselle ja siten suomenkielisten haltuun. Uudeksi nimeksi on kaavailtu Rauhalaa. Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, Huk Tuula Luomanen kertoi, että rekisteröintianomus on lähetetty jo viime vuoden puolella, mutta paperit eivät ole tulleet

Suomenkieliset naiset olivat edelläkävijöitä yksityistä, pientä

vielä takaisin. Viime vuonna toimittiin jo vanhainkodin hy-

vanhainkotia perustaessaan. Vasta 10 vuotta myöhemmin alan

väksi, mutta täksi vuodeksi on tehty tiiviitä työsuunnitelmia.

ammattipiireissä alettiin puhumaan pienistä yksiköistä, muiste-

Vaikka kaupunki avustaakin maksamalla edelleen vuokran,

livat johtokunnassa alusta asti toimineet pitkäaikainen puheen-

niin rahaa tarvitaan. Vanhuksia on nytkin paljon ilman kotia,

johtaja Hilda Muje sekä Selma Isola palvelukodin täyttäessä 20

joissa heistä huolehdittaisiin ja jossa he tuntevat olonsa tur-

vuotta vuonna 1989. ”Sinnikkyydellä, ahkeruudella, hammasta

vallisemmaksi kuin asuessaan kenties yksinäisessä vanhassa

purren ja joskus itku silmässä Rauhalan perustajat olivat sen

puutalossa.

ylläpitämiseksi työtä tehneet”, kertasi kannatusyhdistyksen monivuotinen puheenjohtaja Tuija Lindahl. Vaasa-lehti uutisoi 24.1.1969: Muotia, myyjäisiä ja nais-

14

Oli edetty ensimmäisten työntekijöiden valintaan saakka. Työhön palkattiin neljä henkilöä: Viola Lohtaja, Elsa Kujamäki, Lilli Peltonen ja Karin Autio. Heidän työnkuvansa oli yksinkertai-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1970-luku

nen: jokainen hoitaa yhdessä heille kuuluvat työt. Kukaan heistä ei kuitenkaan halun-

Hilda Muje

1970-luku

nut ottaa vastuullista johta-

Nykyinen johtaja aloittaa

jattaren tointa. Lehti-ilmoi-

Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen vuonna 1972 pitkä-

tuksen perusteella saatiin

aikaissairaiden vanhusten hoito siirtyi terveyskeskusten vuo-

kolme hakijaa. Valituksi tuli

deosastoille ja sairaaloihin. Vanhainkotien tehtäväksi jäi paljon

Anja Heinonen Alajärveltä.

apua tarvitsevien vanhusten pitkä- ja lyhytaikainen laitoshoito,

Hän ei kuitenkaan ollut pit-

erilaiset osavuorokautiset toiminnot ja sekä dementiatyö. Yksi-

kään ja johtajattaren toimi

tyisissä vanhainkodeissa hoidettavana olevien ns. itsemaksavien

julistettiin uudelleen haet-

henkilöiden hoitopäivämaksut vapautuivat hintasäännöstelystä.

tavaksi. Pätevyytenä oli sil-

Vuonna 1979 kannatusyhdistys oli jälleen uuden johtajava-

loin kodinhoitaja, apuhoitaja

linnan edessä. Silloinen hallitus valitsi kauppa- ja emäntäkou-

tai muu vastaava pätevyys.

lun käyneen Lisbet Adlerin yksimielisesti johtajaksi 1.3.1979.

Määräaikaan toimea oli ha-

Lisbet suoritti Jyväskylän yliopiston järjestämän sosiaalialan

kenut 14 henkilöä. Johtajat-

pätö-koulutuksen myöhemmin vuonna 1992.

tareksi valittiin Kaisu Han-

Lisbet Adler-Miettinen muistelee pitkää uraansa

tula Lapualta. Hän kuitenkin irtisanoutui työstään vuonna 1978.

Rauhalassa: ”Hallitus valitsi minut johtajaksi ja työ alkoi

Marraskuun alussa vuonna 1969 vanhainkoti aloitti toimin-

1.3.1979. Puheenjohtaja ja perustajajäsen Hilda Muje esitteli

tansa. Asukkaita oli alkuvaiheessa 21 henkilöä. Avajaisseurat

minulle työtilani. Se oli pienen pieni ’huone’, 2 x 3 metriä, jonka

pidettiin Rauhalassa marraskuussa ja puhujana oli kirkkoherra

vieressä oli suuri korkea huone, jossa yövyin. Silloin johtaja

Alf Carstén.

asui työpaikalla ja maksoi vuokran huoneesta.

Kaupunkilaisten käsi oli ollut karttuisa, sillä muuttovaiheessa

Töihin tuloaika oli joka ilta klo 21:00, koska silloin työntekijä

lahjoituksena oli saatu astioita, puhelin, jääkaappi ja televisio. Kannatusyhdistys kustansi saunan ja korkkimatot lattioille. Työt tehtiin tietysti talkoilla. Monet yhdistykset lahjoittivat tilaisuuksiensa tuoton Rauhalalle. Seuraavien 10–15 vuoden ajan kaikki tuotteet myyjäisiin saatiin lahjotuksina. Marjoja ja hedelmiä lahjoitettiin Rauhalaan vielä useita vuosia jälkikäteen. Kannatusyhdistyksen hallituksen johtoon tuli vuonna 1970 tulisieluinen Hilda Muje, joka antaumuksella teki vapaaehtoistyötä vanhainkodin hyväksi aina vuoteen 1985.

Nuori johtajatar Lisbet Adler

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

15


1970-luku

lähti kotiin. Yötyöstä ei maksettu palkkaa. Se hyvä puoli asias-

kiajelu hevosella oli asukkaiden mieleen joskin joskus lumen

sa oli, että heräsit valmiiksi työmaalta ehdit hyvin seitsemäksi

vähyyden vuoksi reki korvattiin kärryllä.

töihin. Viiden vuoden jälkeen kehitystä tapahtui ja palkkasimme yökön. Talo Kristiinankadulla oli vanha ja huonossa kunnossa, katto

joki sekä Skellefteå. Kaikki mahdolliset lähialueet tuli koluttua.

vuoti ja maalia rapisi siellä missä sitä oli. Muuten talo oli ilmava,

Tietysti mukaan mahtuu myös ikäviäkin tapauksia kuten

kodikas, valoisa ja se kuisti oli keväästä syksyyn mitä kaunein

lämpöpannun räjähtäminen tietysti talvella. Asukkaat lähtivät

kun mustanmerenruusut kukkivat ikkunalaudoilla mummojen

evakkoon, useimmat menivät omaisten luokse. Jollekin laitet-

istuessa kuistilla katsellen kukahan sieltä milloinkin tulee.

tiin sähköpatteri huoneeseen.

Arkinen työ oli alkeellista. Astiat pestiin käsin ja ruokailuvälineet ja isot astiat kuivattiin pyyheliinalla. Saunottaminen mahtoi olla raskasta tytöille kun niin punaposkisina tulivat ylös saunapäivän päätteeksi juomaan kahvit. Jyrkät rappuset johtivat kellariin jossa oli sauna ja pyykkikone. Pesty pyykki viettiin kellarista avovintille kuivumaan. Saimme kuntoilla työaikana. Ikävää oli ne suuret rotat, joita väistelimme kun haimme perunoita ulkokautta menevästä kellarista katutason alapuolella. Muuten kellari oli hyvä, tosi viileä kesälläkin.

Onpa jopa meidän suuri säästöpossu varastettu. Poliisit kutsuttiin paikalle koska rosvo tiedettiin mutta saalis katosi. Kerran eräs asukas ajoi puluja takaa ja heitti kivellä puluja. Pulut lähtivät lentoon ja kivi meni Strengbergin ikkunasta sisään ja lasku tuli Rauhalalle. Onneksi ei kukaan loukkaantunut. Ihmiset toivat paljon erilaisia puutarhatuotteita, kotisairaanhoito toimi hyvin ja lääkäri kävi säännöllisesti. Tilat olivat surkeat mutta ilmapiiri oli loistava. Kristiinankatu kolmesta jäi lämpöiset ja hyvät muistot. Kun uutta Rauhalaa rakennettiin minä pyöräilin kahden ta-

Talon ulkopinnat ja sisäpinnat olivat huonossa kunnossa,

lon väliä. Harjakaiset vietettiin ja vihdoin saimme uuden talon.

olihan talo asumiskielossa. Kerjäsin lattiamattoa Wiik & Hög-

Muuttopäivä oli raskas mutta mieluisa sillä olihan meillä hieno

lundilta ja laitoin iltavuorossa uuden lattiamaton keittiöön. Oli

uusi talo. Vesi tuli hanoista, tilat yhdessä kerroksessa ja keittiö

tytöillä ihmettelemistä kun katselivat uutta mattoa aamulla

oli hieno ja toimiva. Olimme innoissamme uudesta talosta ja

kun tulivat töihin.

totuttelimme siihen. Joka päivä oli jännittävää kun mietimme

Asukkailla oli oma korkea huone, ilman mukavuuksia. Yh-

missä tavarat ovat ja kun saimme ne paikoilleen etsimme mihin

teinen wc ja suihku oli käytävän päässä, jonne yöastiat vietiin

olimme ne laittaneet. Yritin valvoa että kiinteistöstä pidetään

aamulla tyhjennettäväksi. Ankean huoneen seinät aaltoilivat

hyvää huolta. Arvostin sitä seikkaa että ero vanhaan oli tosi

kun seinän pahvi oli löystynyt, tapetti haalistunut ja likainen,

suuri. Pikkuhiljaa pihakin valmistui ja kotiuduimme taloon.

mutta tapetoimalla sain huoneen näyttämään ihan siistiltä.

Onhan tässäkin talossa tapahtunut. Oltiin viikon verran

Ruokasalissa oli kirkkaan oranssit huonekalut, jotka piristivät

evakossa Merilässä kun lattia hiottiin. Merilässä oli mukavaa

mieltä ja kaunis kristallikruunu, joka antoi sateenkaaren värit

olla, olihan siellä se meri. Muiden nukkuessa yökön oli hienoa

seinälle kun aurinko hiveli sen kristalleja.

katsella auringonlaskuja ja auringonnousuja. Toisenkin kerran

Asukkaita oli silloin 18 henkilöä, kolme miestä ja 15 naista. Työntekijöitä oli neljä ja talossa oli aina joku paikalla. Talossa kävi paljon eri esiintyjiä – laulajia, soittajia ja lapsia tarhoista. Eri seurakunnat olivat vahvasti mukana. Pidimme juhlia milloin mistäkin syystä ja joka talvinen re-

16

Pakkasimme kesäpäivinä itsemme bussiin ja lähdimme retkelle ja mukavaa oli. Tuli nähtyä Kuopio, Tampere, Jyväskylä, Kala­

olimme evakossa Merilässä kun koko lattia vaihdettiin. Kolmannen kerran olimme evakossa Östanlidissa kun Rauhalaa laajennettiin ja keittiötä uusittiin. Oli siinä tekemistä kun oli tyhjä osasto ja sinne piti minun järjestää toimiva osasto. Hellakin piti tuoda ja sähkömies vetämään virtaa. Ostimme päiväruu-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1970-luku

an Östanlidista mutta muut tarjoilut laitoimme itse. Oli kallista ostaa ruokaa ja meillähän oli oma kokki mukana. Pyykin kanssa oli hieman ongelmia mutta neuvokkaiden työntekijöiden kanssa siihenkin löytyi apu. Pari työntekijää vei pyykit kotiin ja pesivät ne taloyhtiön koneella, tietenkin isännöitsiLeiriviikko Merilässä

jän luvalla. Olihan asukkailla totuttelemista kun saivat

Lisbet ja Topi vauva vuonna 1992

jokainen huonetoverin. Sopu tilaa antaa. Olihan sitten mukava palata uudistettuun ja laajennettuun omaan kotiin. Vesivahinkokin on ollut Rauhalassa mutta loppujen lopuksi toiminta on pelannut ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Monen muutoksen ja evakkoretken takia henkilökunta on joutunut pakkamaan ja purkamaan talon ja asukkaiden tavaroita, siivoamaan uusia tiloja ja vanhoja tiloja taipumaan ja olemaan kärsivällinen. Kiitos siitä! Muutoksia on tullut lain ja suositusten takia. Pitää olla ohjeita siihen sun tähän, valvotaan itseä ja muita. Vaatimukset kasvavat, ei asukkaiden puolelta vaan viranomaisten ja pykälien kautta. Lakien ja pykälien takia henkilöstö ja henkilöstöasiat Ulkoilua meren äärellä

vievät suurimman osan toiminnan energiasta ja rahasta. Unohdamme asukkaan joka on se ydin ja tärkein koko toiminnassa. Pitäisi palata hieman taaksepäin ja rauhoittua. Unohtaa laitosmaisuus, sairaalamaisuus, vähentää kokouksia, palavereita ja keskittyä antamaan vanhukselle arvokas, turvallinen, kodinomainen ja omatoimisuutta tukeva koti, missä hän voi viettää vanhuutensa päivät silloin kun hän sitä haluaa. Tähän astiselle taipaleelle on mahtunut paljon tapahtumia – ikäviä ja ihania. On ollut monet asukkaiden ja henkilökunnan hautajaiset, syntymäpäivät ja jopa 100-vuotisjuhlat ja häät. Toivon, että työni tulevaisuudessa olisi kuten pitkä työrupea-

Hääpari Raija ja Raimo Aho

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

mani on ollut, tosi tapahtumarikas ja antoisa.”

17


1970-luku

Rauhala tulee! Uudella johtajalla ja kannatusyhdistyksen hallituksella oli paljon uusia suunnitelmia. Asukkaiden virkistystoiminta oli heräämässä, kädentaitojen- ja liikunnanohjaus alkoi vanhainkodissa. Arjen virikkeellisyys, kuten käsityöt ryhmässä oli ajankulua, joka nähtiin antavan vanhukselle merkityksellisestä tekemisestä ja herätti mieleen positiivisia muistoja omasta elämästä. Virikeohjaaja Anne Hepomäki hankittiin suomenkieliseltä työväenopistolta. Varainkeruuta tehtiin järjestämällä lastenjuhlat Ristikarin koululla ja vappuna myytiin simaa seurakuntakodissa. Ompeluseuroja pidettiin joka toinen viikko kuten siihen asti. Vuonna 1976 Lions club Pietarsaari järjesti musiikki-illan Pietarsaaren kirkossa Rauhalan hyväksi. Evijärven Väinöntalo vuoden 1977 kesäretkikohde. Seuraavana vuonna kun Urho Kekkonen valittiin taas kerran presidentik-

Saga Turjanmäki ja Veikko Tyni irrottelivat ystävänpäivän hattu­ juhlissa.

si, istuivat kannatusyhdistysläiset lippaansa kanssa vaaliuurnilla ja saivat lahjoituksina 2000 markkaa. Rauhalasta lähdettiin vanhusten viikolla samaisena vuonna muun muassa baariin, museoon ja ostoksille. Kannatusyhdistys järjesti henkilökunnan avustamana myös naamiaiset eli Hattujuhlat, jonne opettajapari Ahoset järjestivät jälleen ohjelmaa. Vanhusten viikon iloinen ilta vietettiin kuunnellen Vartti Jaakkoja sekä Totisia poikia Maila Hägglundin johdolla.

Viriketoimintaa

18

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1980-luku

Vanhainkoti oli tunnelmallinen, mutta epäkäytännöllinen korkeine portaikkoineen, kapeine ja sokkeloisine käytävineen ja kotikeittiöineen. Vuonna 1978 kaupunki jatkoi vuokrasopimusta

1980-luku

ja antoi määrärahan paloturvallisuuslaitteiden saamiseksi. Si-

Palvelukodin rakentaminen alkaa

ten Rauhala pystyi jatkamaan vuoteen 1980 saakka. Palolaitos

Vanhustenhuolto oli täysin muuttunut 1800-luvulta tähän päi-

puuttui ränsistyneen vanhainkodin toimintaan tuomiten raken-

vään tultaessa, nykyajan selvä taitekohta on 70-luvun lopussa

nuksen asuinkelvottomaksi ja palovaaralliseksi.

ja 80-luvun alussa. Aikaisemmin vanhustyö oli ollut vanhusten

Nyt alkoi kirjeenvaihto kaupunginhallituksen ja Rauhalan

asumisen tukemista – ja tietysti myös järjestöjen organisaatioi-

kannatusyhdistyksen välillä. Anomuksia lähetettiin vähän väliä.

den rakentamista. Vapaaehtoistyöllä oli suuri merkitys. Vanhus-

Kaupungilta tuli ehdotuksia Rauhalan rakentamisesta Castre-

tenhuoltoon tuli kokonaisvaltaisempi ajattelutapa, ja vanhusten

ninkadulle. Toinen toimikunta suunnitteli rakentaa Rauhalan

henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin kiinnitettiin aivan uudella

Isokatu 6:een. Suunnitelmat kuitenkin aina raukesivat. ”Rauha-

tavalla huomiota.

la tulee” oli tunnuslause mutta kuitenkin asia leijui vain ilmassa. Kymmenvuotispäivänä ovet olivat avoimina yleisölle ja jokai-

Kiinteistö Oy Castreninkatu 5 oli osoittanut hakemuksen (22.1.1979) kaupunginhallitukselle:

sella oli tilaisuus tutustua taloon, juoda kuppi kahvia ja kantaa roponsa yhteisen hyvän asian puolesta. Uusi Rauhala oli nyt suunnitteilla ja asukkaat, henkilökunta ja kannatusyhdistys odottivat mahdollisimman pian pääsyä muuttamaan tulevaan palvelukoti Rauhalaan.

Allekirjoittanut anoo vuokrata asuntohallituksen hyväksymillä ehdoilla Pietarsaaren kaupungin 1 kaupunginosan tontin nro 5 (Otto Malminkatu 5). Tontin asemakaava muutettaisiin jotta sille voitaisiin rakentaa eläkeläisten vuokratalo. Talon 1. kerron voitaisiin vuokrata vaikkapa Rauhalan eläkeläisille kun taas ylempi kerros sisustettaisiin vaativien eläkeläisen hotelliksi. Loput huoneistosta voitaisiin vuokrata muille pietarsaarelaisille asuntoa tarvitseville eläkeläisille. Jokaiseen huoneistoon voitaisiin asentaa hälytyslaite, joka olisi yhteydessä tulevaan palvelukeskukseen. Kannatusyhdistys lähetti puolestaan kirjeen kaupunginhallitukselle: Viitaten kirjeeseenne 13.1.1979 n:n 461/22 johdosta ilmoitamme, että Rauhalan kannatusyhdistys ry. on hyvin kiinnostunut Kiinteistö Oy Castreninkatu 5 ehdotukseen saadakseen tilat toiminnalleen kirjelmässä mainitusta kiinteistöstä. Kaupunginhallitus asetti 30.6.1981 projektiryhmän suunnittelemaan uusia tiloja. Kaupunki oli jo vuonna 1980 anonut

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

19


1980-luku

asuntohallitukselta lainaa uutta Rauhalaa varten. Lainaa ei kuitenkaan myönnetty. Vuonna 1981 anottiin jälleen lainaa sekä asuntohallitukselta että Raha-automaattiyhdistykseltä. Rauhalan tyyppinen hanke ei kuitenkaan kuulunut silloiseen asuntolainoituksen piiriin. Tällöin kävi selväksi että ainoa mahdollisuus oli, että kaupunki rakentaa, rahoittaa ja vuokraa tilat kannatusyhdistykselle. Helmikuussa vuonna 1980 oli ensimmäinen kosketus toimikuntaan, jonka kaupunki on valinnut viemään vanhainkoti Rauhalan hanketta eteenpäin. Vaikka vanhainkodin rakennushanke edistyi hitaasti, ei sen asian hyväksi työskenteleviltä mielenkiinto kuitenkaan hävinnyt. Lehtiartikkeli otsikoitiin Rauhala Isonkadun varteen – Pietarsaaren Rauhalan yksityistä vanhainkotia suunnitellaan Isokatu 6:n varteen ja eläkkeellä olevien vuokratalon tilat Otto Malminkadun varteen. Esisuunnittelu on annettu Ilmari Heinosen

mahdollisuuksista. Rauhala rakennettaisiin Loverettiin Ma-

tehtäväksi ja työ saadaan loppuun huhtikuussa. Taloja varten

riakodin viereen varatulle paikalle, ja rakennuksen tulisi olla

muodostetaan eri yhtiö. Kaupunki omistaa osakkeet.

valmis vuonna 1985. Epäilyjä oli vuosikokouksessakin siitä,

Vuosikokoussa vuonna 1982 työryhmän puheenjohtaja Jaska Kojola selosti Rauhalan rakennushankkeesta ja lainansaanti-

20

hyväksyykö asuntohallitus lainkaan asuntalainakelpoiseksi laitosmuotoista asumista.

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1980-luku

Vanhasta Rauhalasta on onnistuttu luomaan vaatimattomista ulkoisista olosuhteista huolimatta viihtyisä ja kotoisan tuntuinen yhteisö. Uuden Rauhalan asumismuoto suunniteltiin olevan nykyistä vastaava. Asukkaat saavat ruuan, siivouksen ja vaatehuollon. Kyseessä ei ole ollut enää vanhainkoti sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä siihen henkilökuntaa oli liian vähän, vaan ennemminkin palvelutalo, jossa tarjottaisiin turvallisempi asumismuoto ja määrätty palvelutaso. Uusi Rauhala suunniteltiin rakennettavan 20 asukkaalle. Jokaisessa huoneessa olisi wc ja suihku. Kaksi huonetta soveltuisi liikuntaesteisille henkilöille kuten myös yhteistila, joita olivat ruokasali, seurusteluhuone, saunaosasto ja tupakkahuone. Ruoka valmistettaisiin omassa keittiössä ja pyykki pestäisiin omassa pesutuvassa. Lisäksi suunniteltiin erillinen johtajattaren asunto, päivystyshuone, toimisto sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Talon kerrosala olisi 956 m2, tilavuus 2 990 m2 ja koko komeuden kokonaishinta ajateltiin olevan noin 3,5 milj.mk. Ra-

sille vanhuksille yhdessäoloa ja kontakteja siitä päätellen, kuinka suosittu Rauhala on. Tällaisena verrattain virkeiden vanhusten asumismuotona kannatusyhdistyksen piirissä halutaan säilyttää, koska hoitohenkilökunnan palkkaaminen paljon henkilökohtaista apua ja huoltoa tarvitseville vanhuksille on taloudellisesti ylivoimainen tehtävä kannatusyhdistyksille eikä liene tarkoituksenmukaistakaan ottaa vastuuta joka kuuluu yhteiskunnalle. Näin ollen Rauhalan vanhusten asumista ja toiminnan nykyistä luonnetta kuvaa parhaiten nimitys Rauhalan palvelukoti jolloin kysymyksessä on vanhusten verrattain itsenäinen asuminen ja välttämättömien palvelujen saaminen, eli toiminnan jatkuminen kuten tähänkin saakka mutta toivottavasti uusissa tiloissa. Rauhalan kannatusyhdistys uskoo että asia ymmärretään korkeissa päättävissä elimissä sekä nähdään asian kiireellisyys ja välttämättömyys. Kuka muuten ottaa vastuun siitä, että parikymmentä vanhusta jää ilman asuntoa?

kentaminen aloitettaisiin 8.10.1984 ja talon arvioitiin olevan muuttokunnossa kesäkuuhun 1985 mennessä. Muistiossa vuodelta 1982 kirjoitettiin Rauhalan tilanteesta:

Kaupunginhallitus (24.1.1983,78/114) kehotti Rauhalaa valitsemaan edustajansa kaupungin asettamaan projektiryhmään uusien tilojen rakentamiseksi. Suunnittelutyö tehtäisiin kaupun-

Kannatusyhdistyksen ylläpitämä Rauhalan vanhainkoti jää ilman tiloja kesäkuussa 1984, joten tilanteen hoitaminen vaatii pikaisia toimenpiteitä, ts. rahaa uusien tilojen rakentamiseen. Kannatusyhdistys haluaa säilyttää Rauhalan itsenäisen luonteen. Rauhala ei ole vanhainkoti sanan varsinaisessa merkityksessä. On huomattava, että Rauhalan eläkeläisten nykyinen asuminen on verrattain itsenäistä siinä mielessä, että varsinaista hoitohenkilökuntaahan ei ole vaan ainoastaan henkilökuntaa, joka huolehtii ruoanvalmistuksesta ja siivouksesta sekä johtajatar. Kuten alustavasta hakemuksesta sekä liitteistäkin käy ilmi, kuuluu vakinaiseen henkilökuntaan 1 johtajatar ja 3 taloushenkilökuntaan kuuluvaa (ajoittain 2 puolipäivätoimista työllisyysvaroilla) joten on aivan selvää, ettei näillä voimavaroilla ylläpidetä vanhainkotia vaan lähinnä turvallisempaa asumismuotoa, tiettyjä palveluja sekä lähinnä yksinäi-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

gin omana työnä. Projektinjohtajana toimisi kaupunginarkkitehti Stina Rak-Andersson, pääsuunnittelijana arkkitehti Lasse Oikari. Kaupunginhallitukseen edustajina projektiryhmään oli valittu Mauno Ojaniemi ja Jaska Kojola. Lasse Oikari oli tehnyt työpiirustukset sekä kolmet suunnittelupiirustukset. Kirjanpitoa aloitettiin tehdä oikein tietokoneohjelmalla. Pietarsaaren tekninen virasto lähetti vielä oman vahvistuksensa: Rauhalatoimikunnan ehdotus uusien tilojen rakentamisesta Rauhalalle. Koska vuoden 1983 talousarviossa edellytetään teknisen viraston talonsuunnitteluosastolta varsin pientä suunnittelupanosta, katsomme, että osasto voi hoitaa Rauhalan uusien tilojen pääsuunnittelun. Rauhalassa elettiin toimeliasta aikaa. Vuonna 1981 päätettiin, että kannatusyhdistys tekisi kaikki taloustyöt sunnuntaisin. Seuraavana vuonna työpäiviä kertyi 13 jonka lisäksi tehtiin yövuoroja kesäkuukausina. Jouluksi kannatusyhdistys leipoi leivonnaiset,

21


1980-luku

paistoi kinkun ja keitti joulupuuron. Työssä oltiin niin jouluaaton kuin joulupäivän sekä valvottiin yöt. Vuonna 1984 yhdistys ja Rauhalan ystävät tekivät vuorotellen lauantai-illasta sunnuntai-­ iltaan vuorot. Tätä jatkui helmikuusta vappuun. Päivystystyötä vapaaehtoisvoimin jatkui aina vuoteen 1989. Silloin talossa kirjattiin olevan 6 työntekijää sekä kirjanpitäjä ja palkanlaskija. Sosiaalitoimiston kautta saatiin ilmaista työvoimaa.

22

Rauhalaa rakennetaan vuonna 1985

Ja työttömyysvaroilla palkattiin apua puolivuotiskausiksi ker-

Lahjoituksia saatiin myös testamentteina. Rauhalaan oli kui-

rallaan. Pietarsaaren kaupunki ryhtyi ostamaan Valtava -projek-

tenkin saatu hankittua talouskone, pihakeinu ja mattoteline.

tin kautta palveluja Rauhalalta, mikä helpotti suuresti taloutta.

Retkiä tehtiin niin Assarliidiin, Pörkenäsiin kuin Saarijärvelle

Lokakuussa vietettiin jälleen iltaa vanhustenviikon merkeissä

asti. Laivamatkalla Skellefteåån laiva keinui jo ennen ruokailua

asukkaiden ja omaisten kanssa. Ahosen parinkunta säesti las-

ja monet menivät lepäämään. Laiva oli järjestänyt retkilounaan

tenlauluja ja Laila Rantalan lausui runoja. Seuraavassa kuussa

joka syötiin korkealla näköalapaikalla.

Kaarlo Haapanen tuli kertomaan kirjastaan ”Kersojen k ­ ortteli”.

Vanhan Rauhalan pihassa järjestettiin heinäkuisena päivä-

Sinä vuonna Rauhalassa asui 23 henkilöä ja työntekijöitä oli

nä lauluhetki kirkkoherra Peltolan ja kanttori Jarvan johdolla.

kuusi henkilöä.

Osuuspankki lahjoitti Rauhalalle virsikirjat, jotka pankinjohtaja

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


rouvineen luovutti seurakunnan piispantarkastuksen aikana

puheenjohtaja Tuija Lindahl kiitti suurenmoisesta lahjasta ja

pidetyn kirkkoillan aikana. Mieskuoro Laulu-Jaakkojen kirk-

läsnäolijoille tarjottiin pullakahvit. Paperitehdas tarjosi kaikille

kokonsertin tuotot luovutettiin kokonaisuudessaan Rauhalalle,

namupussit.

ja niin he yhteisellä päätöksellä ostivat ikioman pianon vanhainkotiin. Juhlallinen luovutus oli 17. maaliskuuta, jossa seurakunnan kirkkoherra Peltola sekä Laulu- Jaakkojen puheenjohtaja puhuivat lämpimästi Rauhalan puolesta. Kannatusyhdistyksen

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

23


1980-luku

24

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1980-luku

Muutto uuteen taloon Suuri haave toteutui heinäkuun 15. päivänä 1985, jolloin asukkaat muuttivat uuteen Rauhalaan. Lopulta kaupunki rakensi uuden kiinteistön ja vuokrasi sen Rauhalan kannatusyhdistykselle. Se tapahtui viime hetkellä, sillä myöhemmin kaupungin muut rakennushankkeet olisivat ohittaneet Rauhalan. Kristiinankatu vaihtui Loveret 8:aan ja taakse jäi palovaarallinen ja epäasianmukaiseksi käynyt mutta niin kotoisa kiinteistö. Avoimien ovien päivänä ilmassa oli suuren juhlan tuntua kun 68 kutsun saanutta täyttivät Rauhalan tilat. Kutsu oli kohdistettu kaikille jotka eri muodoin olivat osallistuneet Rauhalan rakentamiseen ja sen tukemiseen. Rauhalan alkuvaiheissa olleille tukijoille jaettiin kunniakirjat sekä 4 muistolautasta. Mukana olivat muun muassa rouva ja herra Luomanen. Rouva Luomanenhan oli ollut yksi Rauhalan vanhainkodin alullepanijoista ja ensimmäinen yhdistyksen puheenjohtaja.

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

25


1990-luku

1990-luku

Rakennus oli ensin hankittava kannatusyhdistyksen omistuk-

Laajentumisen aika

tiloihin voitaisiin sijoittaa 22 asukasta.

Pirkko-Liisa Rauhalan (1993, 25) mukaan 1990-luvun alun murrosvaiheessa alkoi ”talouden ehdoilla” keskustelu. Tuolloin sosiaalialan voimavarat niukkenivat, hyvinvointivaltiomalli joutui vaikeuksiin ja ryhdyttiin puhumaan hyvinvoinnin monituotta-

seen kaupungin myöntämän pitkän maksuajan turvin. Uusiin Uusi Rauhala oli suunniteltu mahdollista laajennusta silmälläpitäen. Kiinteistö, Loveret 8:ssa hankittiin kannatusyhdistyksen omistukseen vuonna 1997.

jamallista (welfare mix), jolla korostettiin järjestöjen, yritysten ja yhteisöjen osallistumista hyvinvointipalvelujen tuottamiseen julkisen sektorin ja valtion ohella. Vuoden 1990-luvun alun laman myötä julkisen sektorin taloudelliset voimavarat vähenivät, mikä heijastui myös palvelujärjestelmään. Usko siihen, että hyvinvointivaltio voi tuottaa rajattomasti palveluja, heikkeni. Sakari Möttösen ja Jorma Niemelän (2005, 17) mukaan 1990-luvulla elettiinkin vaihetta, jossa järjestötoiminta nähtiin vain julkisen palvelun täydentäjänä. Taustalla oli hyvinvointivaltion kehitys, jolloin ajateltiin, että sosiaaliturva ja kunnalliset hyvinvointipalvelut kykenevät hoitamaan ihmisen ”kehdosta hautaan”. Myös laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta astui

VUOKRASOPIMUS Pietarsaaren kaupunki vuokraa täten Palvelukoti Rauhalan kannatusyhdistys ry:lle maanvuokralain (258/66) 3 luvun mukaisena asuntoalueen vuokrana 4. kaupunginosan (Pohjoisnummi) korttelissa nro 17 tässä kaupungissa sijaitsevan, tonttirekisteriin merkityn, pinta-alaltaan 3 639 m2 suuruisen tontin nro 2 seuraavin ehdoin: Vuokra-aika toukokuun 29 päivästä 1997 syyskuun 30 päivään 2042. Vuokraa ei peritä 25 ensimmäiseltä vuodelta. Vuonna 2022 vuokraa ruvetaan perimään vuotuinen vuokra määräytyy 4 %:in mukaan tontin arvosta.

voimaan kesällä 1996. Kymmenessä vuodessa uusikin Rauhala oli käynyt ahtaaksi ja

Pankin tallelokerossa säilytettiin alkuperäiset piirustukset.

edessä oli noin 4 miljoonan markan laajennus ja uudistustyöt.

Talo ostettiin 800 000 markalla kymmenen vuoden laina-ajalla. Kaupunki lakkautti Elsa Rintalan rahaston ja luovutti sen varat, 350 000 markkaa, kannatusyhdistykselle. Järjestely oli edellytys sille, että Rauhala saattoi laajentua Raha-automaattiyhdistyksen tuen (500 000 mk) ja ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) lainoituksen turvin. Toki pankkilainaakin tarvittiin. Korjaus ja kunnostustöissä oli mukana koko hallitus, joka mietti kaikkea mahdollista lattiasta kattoon. RAY:lle ja ARA:lle on esitettävä ns. punainen lanka Rauhalan toiminnasta. Pääsuunnittelusta vastasivat arkkitehtitoimisto Heinonen & Oikari sekä rakennussuunnittelusta Ingeniörbyrå Lärka. Rakennustoimikuntaan kuuluivat Pentti Silvennoinen puheenjohtajana, arkkitehti ja rakennusjohtaja Lassi Oikari, Riitta Mäkelä, Eila Salonen, Lisbet Adler-Miettinen sekä Maire Rökman.

Muuttopuuhissa

26

Maaliskuussa 1998 arkkitehtitoimisto Ilmari Heinonen luo-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1990-luku

vutti ensimmäisessä suunnittelukokouksessa 1:50 mittakaavaan tehdyt alustavat tekniset suunnitelmat, pohjapiirustukset ja leikkaukset sekä 1:100 pohjat ja julkisivut sekä alustavan keittiölaite- ja pesulalaiteluettelon. Asuntojen lainotettavat perusparannuskustannukset arvioitiin olevan 160 910 markkaa. LVI- suunnittelussa taloon otettaisiin myös kaukolämpö. ARA: n lupa oli saapunut 22.7.1998 ja viimeinen luovutuspäivä oli 29.1.1999. Urakkasopimukset allekirjoitettiin juhlallisesti Rauhalassa 5.6.1998 klo 8 aamulla. Henkilökunnan kanssa juotiin mansikkakakkukahvit päivän kunniaksi. Pääurakoitsija Allan Nynäs vastasi uudisrakennuksesta sekä ulkopuolen ja vanhojen sisätilojen maalauksesta. Nurmikko ja istutukset tehtiin myöhemmin talkoilla. Itse urakkasopimukset allekirjoitettiin 6.8.1998, pääurakoitsija Byggnads Ab Nynäs, sähköurakoitsija Pedersören Sähkö, ilmastoinnista vastaava Leif Vikström sekä vesi- ja putkiurakoitsija Ab Kaj Björklund Oy olivat paikalla. Rakentaminen suunniteltiin aloitettavaksi 1.8.1998. Lars-Erik Lövdahl Oy toimi rakennushankkeen valvojana. Tuhannen neliön jatkeeksi rakennettiin 430 neliötä lisää. Peruskorjattavia tiloja oli noin 88 m2 ja entisiä, kevyesti kunnostet”Uusi Rauhala on mukavan kotoisa asuinpaikka. Kyllä täällä viihtyy”, vanhainkodin asukas Ellen Holmström kertoi tupaantulojuhlassa.

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

tuja tiloja oli noin 563 m2. Näin saatiin 10 asuntoa lisää entisen 22 asunnon lisäksi.

27


1990-luku

Asunnoista oli tällöin parihuoneistoja neljä. Asukkaat saivat

4,4 miljoonaan markkaan. ARA: n rahoituspäätös oli sittemmin

asianmukaisemmat pesu-, oleskelu- ja ruokailutilat, työnte-

2 161 miljoonaa euroa ja RAY:ltä 2 170 miljoonaa. Kannatusyh-

kijät mahdollisimman ergonomisen työpaikan. Keittiö oli ns.

distyksen hallitus perusti työryhmän pohtimaan taloutta, kos-

valmistuskeittiö, jossa oli kylmähuone maito- ja lihatuotteille,

ka talousarviosta oli tullut mutkikkaampi uusine seikkoineen,

juureksille, pikajäähdytyskaappi, pakastehuone, pakastin ja pe-

hoitohenkilöstön lisäystarpeineen ja asukkaiden palvelumak-

runankuorimislaite. Suurhankkeen budjetti oli 3,6 miljoonaa

sukäytäntöineen.

markkaa mutta toteutuskustannukset nousivat lopulta nousi

”Meklari” Tero Järveläinen johti huutokauppaa Rauhalan palvelu­ kodin hyväksi. Aitoon huutokauppavalikoimaan kuului tavaraa yllätyspusseista huonekaluihin.

28

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1990-luku

Harjannostajaisissa lokakuussa 1998 rakennustoimikunnan puheenjohtajana toiminut Pentti Silvennoinen piti puheen: ”Arvoisat rakentajat, urakoitsijat, suunnittelijat, hyvät naiset ja herrat! Rauhalan palvelukodin rakentaminen on suuri tapahtuma, ei ehkä niinkään rakentamisen vaan vapaaehtoistyön ja tahdonvoiman kannalta. Rauhalan aktiiviset naiset ansaitsevat kiitoksensa pyyteettömästä työstä ja uskosta tulevaisuuteen sekä toisen ihmisen auttamiseen. Kun kävi ilmi, että Rauhala tarvitsee kunnostusta ja lisätilaa eikä kaupungilla ole pikaisesti mahdollisuuksia toteuttaa näitä, keksittiin toiset keinot. Rauhalan johtokunnan Sirkka Silvennoisen aloitteesta ja Tuija Lindahlin johdolla päätti esittää kaupungille kiinteistön ostamista, jotta mahdollistuisi Raha-automaattiyhdistyksen ja asuntorahaston avustus ja lainoitus Rauhalalle. Ajatuksen ydin oli siinä että yhdistys saa avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta kaupunki ei. Eli näin rakentamishanke tulisi kohtuulliseksi kaikkien osalta. Kaupunki suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja uudisrakennuksen suunnittelu aloitettiin välittömästi. Samalla varmasti toteutui Rauhalan suuren ystävän ja lahjoittajan Kerttu Rintalan toive eli hänen testamenttinsa käytettiin Rauhalan ostamiseen.

paranevat, paikoitus lisääntyy ja keittiö uudistuu, yleinen viihtyisyys lisääntyy. Tämä kaikki merkitsee parempia mahdollisuuksia hoitaa asukkaiden tarpeita ja toiveita. Samoin henkilökunnan mahdollisuudet suorittaa tärkeitä tehtävää eli asukkaiden palvelua paranevat. Näin kaiken kaikkiaan Rauhalasta tulee nykyaikainen palvelukoti, jossa asukkaat ja henkilökunta viihtyvät paremmin. Tässä yhteydessä totean, että virallisten rahoittajien lisäksi monet yritykset ja yksityiset henkilöt ovat tukeneet lahjoituksin ja työpanoksin Rauhalan palvelukodin uudisrakentamista. Näihin voidaan palata vihkiäisten yhteydessä. Rakennustoimikunnan puolesta kiitän rakentajia, urakoitsijoita, suunnittelijoita, rahoittajia ja Pietarsaaren kaupunkia sekä kannatusyhdistyksen aktiivisia naisia hyvästä yhteistyöstä ja joustavuudesta jolla tätä rakentamista on viety eteenpäin. Maire, Eila, Riitta ja Lisbet sekä Lassi, Lasse ja Allan parhaimmat kiitokseni teille hyvästä yhteistyöstä. TERVETULOA Rauhaan harjannostajaisiin, välkommen till Rauhalas taklagsfest!”

Uudisrakennuksen suunnittelua on jatkanut arkkitehti Lassi Oikari, koska hän oli jo mukana alkuperäisen rakennuksen suunnittelussa. Suunnittelussa on ollut tiiviisti mukana henkilökunta. Rakennustoimikunnan puheenjohtajana olen iloinen että kaikki asiat ovat edenneet joustavasti vaikka töitä mm. rahoituksen, suunnittelun ja käytännön järjestelyiden takia on jouduttu tekemään todella paljon. Henkilökohtaisista suhteista on ollut apua. Samoin on ollut erittäin myönteistä, että Rauhalan toimintaa niin suuressa määrin hoidetaan talkoovoimin. Tälle annetaan tänä päivänä suuri arvo rahoittajien piirissä. Kun Rauhalan lisärakentaminen ja peruskorjaus valmistuvat tammikuussa, saadaan 8 uutta asuntoa, joista 3 on suunniteltu dementikoille; ruokasali suurenee, saunatilat

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

Rakentaja Nils Nynäs allekirjoittamassa urakkasopimusta, arkkitehti Lassi Oikari (vas.) ja rakennuskomitean puheenjohtaja Pentti Silvennoinen seuraavat. Palvelutalo Rauhalan edustajina puheen­johtaja Maira Rökman ja kirjanpitäjä Riitta Mäkelä.

29


1990-luku

URAKKASOPIMUS Rakennuskohde sijaitsee Pietarsaaren IV kaupunginosassa korttelissa 17 tontilla 2. Tontilla sijaitsevat v. 1985 valmistunut jatkuvasti käytössä oleva palvelukoti, varastorakennus ja huvimaja. Rakennustyön yhteydessä laajennetaan kahta asuinsiipeä, laajennetaan ruokasalia, rakennetaan uusi saunaosasto ja sisäänkäyntikatos, terassinkatokset sekä jäte/pyöräkatos. Vanhoista tiloista uudistetaan ja laajennetaan keittiötä ja muutetaan joidenkin vanhojen tilojen käyttötarkoitusta. Vanhojen tilojen sisäpinnat ja julkisivut kunnostusmaalataan. Uuden laajennuksen tilamäärä tulee olemaan 4 350 m3.

Alkuvuodesta 1999 Rauhalan asukkaat palasivat evakosta Östanlidista uudistettuun Rauhalaan. Puheenjohtaja Tuija Lindahl ja hallitus sekä henkilökunta saattoivat huokaista suururakan päätteeksi. 12 vuotta hallituksen puheenjohtajana toimineen Tuija Lindahl sairastuttua vakavasti, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin työlään rakennusvaiheen jälkeen yhdistyksen sihteeri Maire Rökman. Suuresta korjaustyöstä huolimatta kannatusyhdistys jatkoi varainkeruuta ja edelleen järjestettiin erilaisia jäsenkampanjointia.

Palvelukodin perusparantaminen ja laajentaminen nykyaikaiseksi palvelutaloksi Seuraava kunnostus toteutettiin vuonna 2002. Silloin hallitusta ja työntekijöitä työllisti muistisairaiden osaston suunnittelu ja perustaminen sekä palvelukodin remontti. Kolmesta kahden hengen huoneesta suunniteltiin tehtävän kuusi yksiötä. Näin vajaakäytössä olleet huoneet saatiin tuottavaksi ja lisää asuntoja tarjolle. Muutostyöt suunnitteli jälleen arkkitehti Lasse Oikari. Niiden kustannukset nousivat noin 44 000 euroon eli noin 260 000 markkaan. Töillä pyrittiin parantamaan tiukoilla olleen palvelukodin kannattavuutta. Tilannetta auttoi sekin, että kaupunki uusi korvausjärjestelmäänsä. Pietarsaaren kaupunki vaati palvelukodeilta nyt yhtenäistä budjetointia, jossa palvelukoti Rauhalan ja kannatusyhdistyksen budjetointi muutettiin yhteiseksi. Keittiöuudistuksen oli toivottu tuovan ulkopuolisia asiakkaita ruokailemaan mutta verottajan näkemyksen mukaan ruuanmyynti oli liiketaloudellista toimintaa eikä enää voittoa tuottamatonta Pihakunnostusta valvomassa arkkitehti Lasse Oikari

30

yhdistystoimintaa ja näin se toiminta lakkautettiin nopeasti.

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


2000-luku

2000-luku Elämää uudella vuosituhannella

”Minusta ajatus on hieno. Voittoa tavoittelematon yhdistys pitää huolta vanhuksista, kun he eivät itse selviä kotona. Kodinomainen yksikkö, viihtyisä. Tällaisia pitäisi olla lisää.”

Vuoden 2002 lopulla kolme parihuonetta oli muutettu yksiöksi ja yhdestä oli tehty oleskelutila parihuoneistojen vajaakäytön

Uusi toimintamuoto vaati muutoksia työntekijämäärissä ja

takia. Samalla uusittiin koko hälytys- ja valvontajärjestelmä.

uuteen sairaanhoitajan toimeen tuli määräaikaan mennessä

Maaliskuun tarkastuskäynti osoitti, että nykyinen palovaroi-

useita hakemuksia. Teresa Ojala valittiin palvelukodin en-

tinjärjestelmä ei riittänyt ja se oli laajennettava automaattiseksi

simmäiseksi sairaanhoitajaksi. Työntekijäpuolella Rauhalan

järjestelmäksi. Kaikkiin valvomattomiin tiloihin asennettiin il-

kustannuksia on aina jouduttu katsomaan suurennuslasilla,

moittimet. Vuonna 2008 turvallisuutta tehostettiin asettamalla kameravalvonnan käytäville ja ulko-oville. Tällä remontilla saatiin siten lisäpaikkoja, kokoontumis- ja vapaa-ajantiloja sekä dementiaosasto, Helmikoti, saatiin avattua. Vuosituhannen alussa palvelukoti käsitti varsinaisen palveluosaston, jossa asui 24 asukasta sekä seitsemän asukkaan dementiaosaston. Intervallihoitoon oli lisäksi varattu yksi huone. Rauhalan kokonaispinta-ala on 1 027 m2, josta yhteiskäytössä on 407 m2. Rauhalassa on oma keittiö, jossa valmistetaan lämpimät ateriat kolme kertaa päivässä noin 50 ruokailijalle. 17,5 neliömetrin kokoiset huoneet sijaitsevat kolmella käytävällä, joista keskikäytävä on muutettu erilliseksi dementiaosastoksi. Jokaisessa huoneistossa on oma suihku ja wc. Palvelumaksuun sisältyy ruokailut, hygieniahuolto, hoito, siivous, vaatehuolto sekä yövalvonta. Asukkaiden keski-ikä oli 2000-luvulle tultaessa noin 84 vuotta. Yli 75-vuotiaita oli tuolloin 89 % asukkaista. Palvelukotiin tuloon syyt olivat tuolloinkin samat – yksinäisyys ja turvattomuus, itsensä huolehtimisen vajavuudet, muistamattomuus sekä muut fyysiset syyt. Ikärakenne oli vuonna 2004 muuttunut ja yli 90-vuotiaiden osuus on noussut 22,6 %:iin. Tänä päivänä asukkaiden keski-ikä on 84,3 vuotta ja yli 90-vuotiaiden osuus on 7 henkilöä. Vanhin asukas vuonna 2016 oli 98-vuotias. Vuosina 2009–2010 kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toiminut Maija Ekman sanoo Rauhalan toiminnasta: Asukkaiden joulujuhla vuonna 2015

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

31


2000-luku

mutta toiminnan kehittäminen on myös vaatinut panostuksia osaavaan henkilökuntaan. Rauhalan vakituinen henkilökunta on hyvin koulutettua. Henkilökunta on kouluttautunut hoitoalan työnohjaukseen sekä näyttöarviointeihin. Heidän ohessa Rauhalassa työskentelee vuosittain yhteensä 20–30 opiskelijaa ja harjoittelijaa sekä yhdyskuntapalvelua suorittavia henkilöitä. Rauhala joutuu myös käyttämään eri työllistämistukimahdollisuuksia määräaikaisiin työsuhteisiin. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on tällä hetkellä 52,33 vuotta. Helmikuusta 2010 lähtien palvelukodin työntekijät ovat noudattaneet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Rauhalan kannatusyhdistys, Pietarsaaren Marttayhdistys ja suomenkielinen sydänyhdistys olivat vuonna 2004 perustaneet yhteishankkeen ja Pietarsaaresta lähti toistamiseen anomus raha-automaattiyhdistykselle. Kyseessä oli parin miljoonan euron hanke. Rauhalan vieressä sijaitseva Strengbergin vanha ruokala haluttiin muuttaa vanhusten asuintaloksi. Itäpäätyyn sijoittuisivat Sydänyhdistyksen ja Marttayhdistyksen toimi­tilat Sairaanhoitaja Teresa Ojala

Jumppahetki ulkosalla

32

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


2000-luku

Myyjäistarjontaa

Kevätmyyjäiset

Rouvat hienoissa hatuissa

ja Palvelukoti Rauhalan käyttöön tulisi yhteensä seitsemän

laiset kävivät opettajansa Mika Järvisen kanssa esiintymässä

vuokra-asuntoa. Suunnitelmiin sisältyi lisäksi pihalle rakennet-

asukkaiden joulujuhlassa. Samoissa juhlissa esiintyivät myös

tavat kaksi rivitaloa, joihin tulisi kaikkiaan seitsemän asuntoa

kaupungin satubalettilapset. Ystäväpalvelu on jatkunut vapaa-

liikuntaesteisille ja kuntotuville sekä vanhuksille. Hieno hanke

ehtoisvoimin, seurakunnan lähimmäispalvelun koordinoimana.

raukeisi rahoitus ym. vaikeuksiin, eikä uutta vanhusten asuin-

Myös ystävänpäivän tienoilla asukkaita on huomioitu. Rebekat

taloa saatu rakennettua.

ovat usein vieneet asukkaita hartaustilaisuuksiin. Yksi huippu-

Tapahtumia järjestettiin runsaasti. Asukkaiden virkistykseksi että varainhankinnaksi järjestettiin sekä keväällä että joulun

hetkistä koettiin, kun uusi piispa Simo Peura vieraili Rauhalassa piispantarkastuksen yhteydessä.

alla myyjäiset. Omaisten ja asukkaiden kesäretki tehtiin tällä

Vuosi 2004 oli yhtä juhlaa! Rauhalassa vietettiin häitä ja asu-

kertaa Purmon Fagerbackaan. Etelänummen musiikkiluokka-

kas Rauha Kangasvuori täytti 100 vuotta. Samalla palvelukoti

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

33


2000-luku

Rauhalan perustajista Raili Kaltiainen (vas.), Kaisu Kronqvist ja Tuula Luomanen kukitettiin juhlan yhteydessä. Kaltiainen asuu nykyään Kajaanissa, Kronqvist Pietarsaaressa ja Luomanen Saarijärvellä.

täytti 35 vuotta ja Helmikoti vuoden. Marraskuussa juhlittiin taas isosti. Ministerivieras Liisa Hyssälä oli juhlissa. Pääjuhla järjestettiin seurakuntakeskuksessa, jossa tervehdyksensä esittivät peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja kirkkoherra Heikki Peltola. Juhlaan oli kutsuttu myös perustamisasiakirjan allekirjoittaneet. Palvelukodin tiloissa on järjestetty näyttelytoimintaa ja 40-vuotis yhteydessä pidettiin Maija Kojolan elämäntyöstä kertova näyttely. Kaupunginmuseon ja Pietarsaaren Marttojen puolesta on esillä ollut sekä valokuvia että esineitä. Muita vapaaehtoisia ja lahjoittajia vuosien varrella on ollut lukuisia kuten Lions Pietarsaari ahkeralla kahvituksella ja joululauluin.

Kannatusyhdistyksen hallitus vietti 40. toimintavuottaan

Kierrätyskeskus Retrosta ja Sydänyhdistyksestä on tullut ul-

vuonna 2009. Juhlavuoden kunniaksi valittiin suunnitteluryh-

koiluttaja ja Järviseutulaiset ry. ovat vieneet asukkaita omaan

mä pohtimaan vuoden toimintaa (Virva Emmes, Anna-Liisa

toimitaloonsa. Myös Soroptimistit ovat tuoneet herkkuja ja

Finnilä, Helena Wiren-Westerlund, Marja-Liisa Olli, Maija Ek-

asukkaat ovat saaneet viettää monta mukavaa iltaa, erilaisten

man, Lisbet Adler-Miettinen). Juhlakomitea ideoi myös perusta-

lauluryhmien, viulistien, kitaristien sekä hanuristien seurassa.

jajäsenten, vastuunkantajien sekä pitkäaikaisten työntekijöiden

Rauhalassa ovat vierailleet Lions ladyt, Pietarsaaren karjalaiset,

muistamista.

eläkkeensaajat, kuuloyhdistys, Länsinummen ja kielikylpykoulun oppilaat sekä lukiolaiset.

34

Pääjuhlaa oli tarkoitus viettää 4.11.2009 mutta kutsuvieraille ja asukkaille suunnattu pääjuhla sekä avoimet ovet pe-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


2000-luku

ruttiin maassamme riehuneen influenssaepidemian vuoksi. Talon omissa sisäisissä juhlissa esiintyivät Terttu Järvenlahti ja Juhani Uusitalo. Maailma on ollut muutoksessa ja sen mukana kannatusyhdistyskin. Uusia varainkeruun muotoja on ollut pakko kehittää. Yhdistys osallistui Yhdistysten päivänään kävelykadulla, Iltatori tapahtumaan kesällä, Työväenopiston avoimet ovet – ja käsityömyyjäisiin elokuussa sekä Rauhalan omiin joulumyyjäisiin, jotka kannattivat aikaisen ajankohdan ja lista-arvonnan vuoksi. Karjalanpiirakkatalkoot pidettiin toukokuussa. LC- Pietarsaari ja Rotary Pietarsaari-Mässkär avustivat katon ja eteläpuolen seinän maalauksessa sekä puuttuvien välineiden hankinnassa. Yhdistykset olivat hankkineet taloon digikameran, verenpainemittarin, kuumemittareita sekä henkilövaa’an. Pietarsaaren yrittäjät ry. järjestivät hyväntekeväisyystempauksen tammikuussa 2012. Innokkaat yrittäjät Jaana Ilmonen, Teija Forsbacka, Teija Östman sekä Petri Kanerva tekivät Rauhalassa eri oman alansa töitä sekä lahjoittavat asukkaille cd-soittimen. Pietarsaarelaiset musiikinharrastajat ovat järjestäneet useaan otteeseen hyväntekeväisyyskonsertteja Rauhalan hyväksi. Antti Ahopelto orkestereineen viihdytti palvelukodin kannattajia mieleenpainuvassa konsertissa seurakuntakeskuksessa vuonna Itsenäisyyspäivä 2014

2014. Pihan kunnostustalkoot järjestettiin lokakuun alkupuolella. Entinen hallituksen jäsen Sirkka Koskela lahjoitti syntymäpäivänsä lahjarahat Rauhalalle. Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi vaihdettiin kaikkiin huoneisiin uusi valaistus sekä hankittiin uusi yhteinen televisio. Myös lajittelua tarkennettiin Ekoroskin ja palolaitoksen edustajien opastuksella. Keittiön eteinen tuli maalattua ja käytävän vesivahinko korjattua. Palvelukodin uudeksi logoksi kirjekuoriin, lomakkeisiin, va l it t i i n

kou lu­k i lpa i lu s sa

Martina Fredrikssonin ehdotus. Asukkaiden taidepiiri

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

35


Loppusanat Hallituksen mietteitä Vanhushuollon ja myös yksityisten palvelukotien toimintaym-

kustannukset jäävät yhdistyksen harteille. Samoin sairauspoissaolojen määrän pysyminen kipurajalla sekä käyttömenojen nousut olivat vaikuttaneet negatiivisesti palvelukodin talouteen.

päristö on muuttunut erittäin paljon viimeisten vuosien aika-

Kannatusyhdistyksen hallitus oli pakotettu määrittele-

na. Toiminnan laatua ja omavalvontaa koskevat kriteerit ovat

mään uudelleen asukkaiden hoitomaksut sillä hoitomaksut

tiukentuneet. Tämä edellyttää palvelukodin johtamistoimin-

olivat palveluosastolla samansuuruiset asukkaan hoitoisuu-

nalta vastaavasti osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja muutok-

desta riippumatta. Hoitomaksut ja palkat piti täsmätä suh-

siin reagointia. Myös johtaja Lisbet Adler-Miettisen osallistui

teessa kuluihin. Nyt palvelumaksuihin tultiin hyödyntämään

yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon koulutukseen.

RAI-arviointia hoitoisuuteen perustuvassa hinnoittelussa.

Vuosien 2010–2013 välisenä aikana yhdistyksen toiminnallinen tulos oli heikko. Tasetietojen perusteella yhdistyksen

Palveluntarvetta arvioidaan edelleenkin asukkaan hoitosuunnitelman yhteydessä säännöllisesti.

maksuvalmius oli edellisestä tilinpäätöksestä huonontunut

Kehittämisen näkökulmasta katsoen henkilöstön pätevyys-

entisestään. Lakisääteiset henkilöstömenot kuormittavat yh-

vaatimukset, sairauspoissaolojen seuraaminen sekä varhaisen

distyksen taloutta. Yhdistys oli joutunut maksuvalmiutensa

puuttumisen ohjelma yhdessä työterveyden kanssa alkoivat

turvaamiseksi ottamaan käyttöön luotollisen tilin. Yhdis-

tuottaa myönteistä tulosta. Henkilöstön rakenteellisilla muu-

tyksen toiminta oli silloin vaarassa loppua ja kriisianomus

toksilla saatiin aikaan positiivisia kustannusvaikutuksia. Pal-

(15 000 euroa) tilanteen korjaamiseksi lähettiin kaupungin-

kanlaskijan toimi vaihdettiin ostopalveluksi ja keittiön hen-

hallitukselle.

kilökuntaa vähennettiin puolella. Ruokahuolto siirtyi osaksi

Palvelukoti Rauhalan ry:n tilintarkastajan esittämän ha-

hoitohenkilökunnalle, henkilökunnan kuormitusta jaettiin ja

vaintojen perusteella yhdistyksen hallitus sai kehotuksen ryh-

heitä koulutettiin. Epäpätevät työntekijät vaihtuivat koulutet-

tyä merkittäviin toiminnan ja rakenteen muutostoimenpitei-

tuihin.

siin sekä saattamaan yhdistyksen taloustilanteen toiminnan rahoittajien tietoon.

36

palkankorotuksia. Kaupunki maksoi hoidosta ja muut kiinteät

Toiminnan tulosten seurantaa ja arviointia alettiin seurata myös hoidon laadun näkökulmasta. Kannatusyhdistyksen

Kannatusyhdistyksen hallitus päätyi myös ratkaisuun, jos-

hallitus tilasi konsultti, TtT, Pia Vähäkankaalta keväällä 2011

sa kukaan ei eronnut hallituksesta erityisesti taloudellisten

arvioinnin Rauhalan hoitotyön toteutuksesta ja laadusta.

haasteiden vuoksi. Samalla päätettiin ryhtyä talouden tasa­

Selvityksen pohjalta kehittämistarvetta on RAI-järjestelmän

painottamistoimenpiteisiin takarajana vuoden 2011 loppu.

hyödyntämisessä hoitosuunnittelussa sekä kuntouttavan hoi-

Johtoryhmä aloitti ns. strategisen työn, jossa palvelukodille

totyön sisäistämisessä. Selvitystyö perustui hoitajien haas-

oli saatava päälinjat ja uusi toimintamalli.

tatteluihin (6 hoitajaa), hoitosuunnitelmien arviointiin (n=21)

Vuoden 2013 jälkeen Pietarsaaren kaupunki ei ole enää

ja RAI tulosteisiin (osastoraportit 12.1.2011). Selvitystyössä

ostanut palveluosaston kevyitä (hoitoisuusluokka 1) hoito-

arvioitavat teemat olivat: asiakaslähtöisen hoidon toteuttami-

paikkoja. Ainoastaan muutama kaupungin keskiraskaan hoi-

nen, toimintamallit ja hoidon suunnittelu sekä lähijohtamisen

topaikka on jäljellä. Edellä mainitun seikan sekä kaupungin

mallit.

oman taloudellisen tilanteen vuoksi ostopalvelujen korotukset

Valtakunnallinen vuoden 2019 alusta voimaan tuleva

eivät olleet yltäneet kattamaan hoiva-ammattilaisten tulevia

SOTE-uudistus tulee vaikuttamaan yksityisten vanhuspal­

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


velujen järjestämiseen ja edellyttää strategiatyön jatkamista

dessä hyvän asian puolesta. Rauhalan kannatusyhdistyksessä

myös Rauhalassa. Pienen suomenkielisen yksikön kodinomai-

toimiminen voi olla ajoittain haasteellista. Kokouksissa käsi-

suus, yhteisöllisyys ja hyvät yhteistyösuhteet ovat Rauhalan

tellään taloutta, henkilöstön mitoituksen riittävyyttä, alue-

perinteisiä vahvuuksia, joiden pohjalta on hyvä rakentaa

hallintoviraston asettamia vaatimuksia jne. Loppujen lopuksi

2020-luvun tulevaisuutta. Samalla on kuitenkin välttämätön-

kuitenkin kaiken tämän korvaa hyvä mieli siitä että on voi-

tä terävöittää palvelukodin profiilia houkuttelevana asumis-

nut olla avuksi toiselle ihmiselle. Toivotaan että näitä auttajia

vaihtoehtona ja palveluntarjoajana tulevassa kilpailutilan-

riittää jatkossakin. Teitä tarvitaan mukaan yhdistyksen halli-

teessa. Tähän kehitykseen liittyy jo vuonna 2016 uudistetut

tustyöhön tai rivijäseneksi. Yrityksiä tarvitaan mukaan kum-

ravintolapalvelut ja asukkaiden entistä yksilöllisemmät palve-

meiksi. Teitä kaikkia tarvitaan auttamaan, vaikkapa puuron

lusopimukset.

kuljetukseen tai EU-hankkeen vetäjäksi, Rauhalan perintei-

Rauhalan kiinteistön hyvä sijainti sekä mahdollisuudet hyö-

den jatkuvuuden hyväksi.

dyntää ja kehittää piha-aluetta virkistysalueena green care -ajattelun pohjalta ovat olleet yhtenä teemana palvelukodin hallituksen tulevaisuustyössä. Ikääntyneiden hyvinvointia lisää mahdollisuus esteettömään ulkoiluun ja viheralueesta nauttimiseen. Tällaisessa päivittäisen asuin- ja työympäristön kehittämisessä asukkaiden ja henkilökunnan osallistaminen suunnitteluun on tärkeä periaate, joka tukee myös yhteisöllisyyttä.

21.11.2015 Pietarsaaressa vietetään joulunavajaisia. Mäenpään Rakennus Oy tarjoaa Rauhalan keittiössä keitettyä joulupuuroa jaettavaksi kävelykadulla. Edellisenä yönä on satanut monta senttiä räntää. Keli on liukas ja auraamattomat kadut vaikeita ajaa. Kuljetamme Leenan autolla puuroa Rauhalasta kävelykadulle. Puuroastiat ovat kuumia ja lämmin höyry saa auton ikkunat ja silmälasitkin huuruun. Onneksi liikennehaavereilta vältytään ja useita satoja litroja riisipuuroa jaetaan pietarsaarelaisten iloksi yhdessä Unicefin vapaaehtoisten voimin. Rauhala on toiminut koko historiansa ajan sitoutuneen henkilökunnan ja yhdistysaktiivien voimin. Näitä hartioita tarvitaan jatkossakin ja tässäpä heitetäänkin haaste: hyvä yhdistys tarvitsee toimiakseen hyviä ihmisiä joilla on halu toimia yh-

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

37


Puheenjohtajat ja jäsenet Kannatusyhdistyksen jäsenenä on aina ollut myös johtaja Lisbet Adler-Miettinen. Kannatusyhdistyksen perustamis­

1977

asiankirjan allekirjoittivat vuonna 1968: Kaisu Kronqvist, Tuula Luomanen ja Raili Kaltiainen.

1969

Eeva Autti, Selma Isola, Aili Kallio-Koski, Anni Storbjörk, Judit Tirri, Mauri Paananen

1970

Hilda Muje, Aili Kallio-Koski, Selma Isola, Liisa Könönen, Judit Tirri, Sirkka Vanhanen, Airi Puroaho, Raili Kaltiainen, Kaisu Kronqvist, Mauri

1978 Hilda Muje, Raili Kaltiainen, Aune Sinko, Selma Isola, Tyyne Hohti, Kaisu Kronqvist, Impi Vaitti, Lilja Långsjö, Maija Kojola, Liisa Mäenpää

1979

Selma Isola, Kaisu Kronqvist, Judit Tirri, Sirkka

Hilda Muje, Maija Mattson, Tyyne Hohti, Selma Isola, Airi Puroaho, Judit Tirri, Kaisu Kronqvist,

Tyyne Hohti, Kaisu Kronqvist, Sirkka Koskela, Impi Vaitti, Lilja Långsjö, Maija Kojola, Jaska Kojola

1981 Hilda Muje, Asta Jarva, Aune Sinko, Selma Isola, Kaisu Kronqvist, Sirkka Koskela, Impi Vaitti, Lilja Långsjö, Maija Kojola, Anna-Liisa Mäenpää

1982  Hilda Muje, Asta Jarva, Aune Sinko, Selma Isola, Kaisu Kronqvist, Sirkka Koskela, Impi Vaitti, Lilja

Raili Kaltiainen, Aili Kalliokoski

1973

Hilda Muje, Sirkka Vanhanen, Selma Isola, Aune Sinko, Raili Kaltiainen, Kaisu Kronqvist, Tyyne

Långsjö, Maija Kojola ja Jaska Kojola

1983  Hilda Muje, Sirkka Koskela, Impi Vaitti, Selma

Isola, Kaisu Kronqvist, Lilja Långsjö, Maija Kojola,

Hohti, Maija Kojola, Irma-Liisa Mäenpää

1974

Hilda Muje, Sirkka Vanhanen, Selma Isola, Aune sinko, Raili Kaltiainen, Kaisu Kronqvist, Tyyne Hohti, Maija Kojola, Irma-Liisa Mäenpää

1975 Hilda Muje, Raili Kaltiainen, Aune Sinko, Selma Isola, Tyyne Hohti, Kaisu Kronqvist, Impi Vaitti,

Lilja Långsjö, Maija Kojola, Maija Mattson, Liisa Mäenpää

1976

Hilda Muje, Raili Kaltiainen, Aune Sinko, Selma Isola, Tyyne Hohti, Kaisu Kronqvist, Impi Vaitti, Lilja Långsjö, Maija Kojola, Liisa Mäenpää

38

Tyyne Hohti, Kaisu Kronqvist, Impi Vaitti, Lilja

1980 Hilda Muje, Asta Jarva, Aune Sinko, Selma Isola,

Vanhanen, Airi Puroaho, Maija Mattson

1972

Hilda Muje, Asta Jarva, Aune Sinko, Selma Isola, Långsjö, Maija Kojola, Jaska Kojola

Paananen

1971 Hilda Muje, Raili Kaltiainen, Aili Kallio-Koski,

Isola, Tyyne Hohti, Kaisu Kronqvist, Impi Vaitti, Lilja Långsjö, Maija Kojola, Liisa Mäenpää

T uula Luomanen, Liisa Könönen, Airi Puroaho, Raili Kaltiainen, Hilda Muje, Kaisu Kronqvist,

Hilda Muje, Raili Kaltiainen, Aune Sinko, Selma

Aune Sinko, Lilli Korhonen, Jaska Kojola

1984

Hilda Muje, Sirkka Koskela, Impi Vaitti, Selma Isola, Kaisu Kronqvist, Lilja Långsjö, Maija Kojola, Aune Sinko, Lilli Korhonen, Jaska Kojola

1985 Hilda Muje ja Sirkka Koskela, Impi Vaitti,

Selma Isola, Lilja Långsjö, Kaisu Kronqvist, Maija Kojola, Lilli Korhonen, Aune Sinko, Jaska Kojola

1986 Tuija Lindahl, Hilda Muje, Impi Vaitti, Selma Isola, Tellervo Ahonen, Lilja Långsjö, Lilli

Korhonen, Kerttu Rintala, Merja Kärkkäinen ja Jaska Kojola

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


1987

T uija Lindahl, Hilda Muje, Selma Isola, Impi Vaitti, Lilli Korhonen, Lilja Långsjö, Eeva Ahti,

1997

Kerttu Rintala, Tellervo Ahonen, Jaska Kojola

1988

T uija Lindahl, Tellervo Ahonen, Impi Vaitti, Hilda Muje, Lilli Korhonen, Lilja Långsjö, Kerttu Rintala, Selma Isola, Eeva Ahti, Jaska Kojola

1989

Selma Isola, Eeva Ahti, Jaska Kojola

Silvennoinen

2000 Maire Rökman, Eila Salonen, Riitta Mäkelä, Eeva Ahti, Merja Byggmästar, Lilli Korhonen, Sirkka Koskela, Maire Marjanen, Maija Rajala, Anneli Stark, Sirkka Silvennoinen

2001  Maire Rökman, Sirkka Silvennoinen, Tuula Kojola, Pirjo Piitulainen, Eeva Ahti, Merja

1990 Tuija Lindahl, Tellervo Ahonen, Impi Vaitti, Hilda Muje, Lilli Korhonen, Lilja Långsjö, Kerttu Rintala, Selma Isola, Eeva Ahti, Jaska Kojola

Byggmästar, Maija Rajala, Anneli Stark

2002 Maire Rökman, Sirkka Silvennoinen, Tuula Kojola, Pirjo Piitulainen, Eeva Ahti, Merja

1991 Tuija Lindahl, Hilda Muje, Eeva Ahti, Tellervo Ahonen, Selma Isola, Lilli Korhonen, Kerttu

Rintala, Impi Vaitti, Maire Rökman, Jaska Kojola

1992

kerttu Rintala, Maire Rökman, Jaska Kojola

1993

2003

Eeva Ahti, Selma Isola, Lilli Korhonen, Sirkka Silvennoinen T uija Lindahl, Hilda Muje, Eeva Ahti, Selma Isola, Lilli Korhonen, Sirkka Koskela, Kerttu Rintala, Eila Salonen, Maire Rökman, Sirkka Silvennoinen

1995 Tuija Lindahl, Eila Salonen, MaireRökman,

Sirkka Silvennoinen, Tarja Carlson, Tuula Kojola, Pirjo Piitulainen, Merja Byggmästar, Maija Rajala, Anna-Liisa Finnilä

2004

T uija Lindahl, Hilda Muje, Tellervo Ahonen, Koskela, Kerttu Rintala, Maire Rökman ja Sirkka

1994

Byggmästar, Maija Rajala, Anneli Stark

T uija Lindahl, Hilda Muje, Tellervo Ahonen, Eeva Ahti, Selma Isola, Lilli Korhonen, Sirkka Koskela,

Liisa Hotanen, Soile Kojola, Lilli Korhonen, Sirkka Koskela, Riitta Mäkelä, Maire Rökman, Sirkka

T uija Lindahl, Tellervo Ahonen, Impi Vaitti, Hilda Muje, Lilli Korhonen, Lilja Långsjö, Kerttu Rintala,

T uija Lindahl, Eila Salonen, Eeva Ahti, Eija-

Sirkka Silvennoinen, Tarja Carlson, Tuula Kojola, Pirjo Piitulainen, Virva Emmes, Maija Rajala, Anna-Liisa Finnilä

2005

Sirkka Silvennoinen, Tarja Calrlson, Tuula Kojola, Pirjo Piitulainen, Virva Emmes, Maija Rajala, Anna-Liisa Finnilä ja Anneli Stark

2007 Sirkka Silvennoinen, Tarja Carlsson, Pirjo

Piitulainen, Tutta Koskela, Virva Emmes, Maija Rajala ja Anna-Liisa Finnilä, Marja-Leena Olli, Heli Roiha ja Helena Wiren-Westerlund

Sirkka Koskela, Eeva Ahti, Eija-Liisa Hotanen, Kerttu Rintala, Lilli Korhonen, Soile Kojola, Sirkka Silvennoinen

1996 Tuija Linddahl, Eila Salonen, Eeva Ahti, Eija-

Liisa Hotanen, Soile Kojola, Sirkka Koskela, Kerttu Rintala, Maire Rökman, Lilli Korhonen, Sirkka Silvennoinen, Maire Rökman

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

39


2008–2009

Sirkka Silvennoinen, Pirjo Piitulainen, Virva Emmes, Tutta Koskela, Maija

2014–2015

Päivi Rosnell, Mervi Soini, Leena Isosomppi, Raina Valleala, Sirkka-Liisa

Ekman, Anna-Liisa Finnilä, Marja-

Widjeskog, Maija-Liisa Nyqvist, Arja

Leena Olli, Helena Wiren-Westerlund,

Uusitalo, Raimo Mäenpää

Sally Lähdemäki, Jaana VainionpääTahvanainen

2009–2010 Maija Ekman, Jaana Vainionpää-

Tahvanainen, Anna-Liisa Finnilä, Virva Emmes, Helena Wiren-Westerlund, MarjaLeena Olli, Leena Isosomppi, varajäseniä Anneli Wallin, Kirsi Rundgren, Päivi Rosnell

2015–2016

Päivi Rosnell, Mervi Soini, Leena Isosomppi, Sirkka-Liisa Widjeskog, Maija-Liisa Nyqvist, Raimo Mäenpää, Eila Tamminen, Esa Ahonen

2016–2017 Päivi Rosnell, Mervi Soini, Raimo

Mäenpää, Maija-Liisa Nyqvist, Leena Isosomppi, Sirkka-Liisa Widjeskog

2010–2011 Maija Ekman, vpj. Jaana VainionpääTahvanainen, Leena Isosomppi, Päivi Rosnell, Raina Valleala, Ritva TiiroNiskala, Maaret Ahti, Virve Leppänen, Sirkka- Liisa Widjeskog, Raili Kytölä, Helena Wiren-Westerlund

2011–2012 Virve Tiala, Päivi Rosnell, Leena Isosomppi, Jaana Vainionpää-

Tahvanainen, Raina Valleala, Sirkka-Liisa Widjeskog, Raili Kytölä, Ritva TiiroNiskala, Maija Ekman, Helena WirenWesterlund, Reija Granlund

2012–2013

Päivi Rosnell, Virve Tiala, Leena Isosomppi, Carita Loukkonen, Raina Valleala, Sally Lähdemäki, Sirkka-Liisa Widjeskog, Reija Granlund

2013–2014

Päivi Rosnell, Mervi Soini, Leena Isosomppi, Raina Valleala, SirkkaLiisa Widjeskog, Reija Granlund, Sally Lähdemäki, Maija-Liisa Nyqvist, Arja Uusitalo

40

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016


Lähteet

Artikkelit

Hakkarainen & Syrjänen 2003: Aejmalaeus, R., Kan, S.,

Vaasa lehti 1969

Katajisto, K-R., Pohjola, L., 2007., Erikoistu vanhustyöhön.,

Jakobstads Tidning 20.8.1969

1-painos., Helsinki., WSOY.

Jakobstads Tidning 5.2.1969

Pietarsaaren sanomat 2004

Jakobstads Tidning 9.9.1969 Möttönen, Sakari & Niemelä, Jorma: Kunta ja kolmas

Jakobstads Tidning 5.2.1969

sektori. Yhteistyön uudet muodot. Jyväskylä: PS-kustannus.

Jakobstads Tidning 9.9.1969 Jakobstads Tidning 13.9.1969

Rauhala, Pirkko-Liisa 1993: Havaintoja sosiaalialan työstä. Teoksessa Metteri Anna & Rauhala.

Perustamisasiakirja 1968

Toimintakertomukset 1968–1969 1970–2015

Pöytäkirjat ja muistiot 1969–2016

Kirjeet Pietarsaaren kaupunginhallitus 26.9.1969 no: 2220/723 Kaupunginvaltuusto on 9.11.1969 Sosiaalihallitus yleiskirje nro B41/1974/hu Kaupunginvaltuusto 22.5.1978 Pietarsaaren kaupunginhallitus 6.6.1978 No 1254/129 Kaupunginhallitus 22.1.1979 Pietarsaaren tekninen virasto Liite B 67 pykälä 29.12.1982 Kaupunginhallitus 24.1.1983, 78/114 Laki Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 9.6.1996 Raha-automaattiyhdistys 17.12.1997

PALVELUKOTI RAUHALA 1969–2016

41


Palvelukoti Rauhalan kannatusyhdistys ry. Loveret 8, 68600 Pietarsaari

Servicehemmet Rauhalas stödförening rf. Loveret 8, 68600 Jakobstad

Palvelukoti Rauhalan kannatusyhdistys ry. on voittoa tuottamaton, vapaaehtoisuuteen pohjautuva yhdistys.

Stödförening för Servicehemmet Rauhala är en frivillig och ideell förening.

Tukisitko toimintaamme? Tulisitko jäseneksi? Ilmoittaudu p. 050 5315706 palvelukoti.rauhala@gmail.com FI80 4055 9020 0800 39

Vill du stödja oss? Vill du bli stödmedlem? Kontakta oss tel. 050 5315706 palvelukoti.rauhala@gmail.com FI80 4055 9020 0800 39

Palvelukoti Rauhala historiikki 1969-2016  
Palvelukoti Rauhala historiikki 1969-2016  
Advertisement