MUISTISAIRAAN HENKILÖN TARPEET JA

Kun teknologinen lukutaito karttuu, ovat katkostilanteet osa normaalia käyttötilannetta ja niihin on osattu varautua. Tällöin ne eivät kuormita liikaa tai lamaannuta arkea Tällainen yhteisöllinen kyvykkyys muotoutuu kuitenkin hiljalleen rakenteiden tukemana.

rpeemme saattavat myös muuttua, jolloin nykyinen tekninen laite ei arjoakaan optimaalisinta ratkaisua kotona pärjäämisen ja arjen uden näkökulmasta. Tällöin ollaan olennaisten kysymysten äärellä: eknologia voisi parantaa elämänlaatua nykyisessä tilanteessa?; Mihin n teknologiaa arjessani tällä hetkellä? (Leikas 2014, 103-107)

Muistisairaus on etenevä sairaus, joka heikentää kognitiivisia toimintoja eli muistin- ja tiedonkäsittelyä, hahmottamista, omatoimisuutta, kielellisiä toimintoja, tarkkaavaisuutta sekä toiminnan suunnitelmallisuutta Muistisairauksiin liittyy myös motorisia haasteita sekä muutoksia sosiaalisissa taidoissa ja persoonallisuudessa. (Soininen & Hänninen 2015, 84-89.) Ymmärrettävää on myös, että muistisairauteen liittyvät kognitiiviset muutokset saattavat aiheuttaa ahdistusta.

Muistisairaan henkilön asumisen arjen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa asuinympäristöä muokkaamalla. Asunnon esteettömyys, turvallisuutta lisäävät teknologiset ratkaisut sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ovat tekijöitä, joita vahvistamalla voidaan tukea muistisairaan henkilön kykyjen ja ympäristön vaatimusten välistä tasapainoa. (kts. esim. Numminen ym. 2011; Springate ym 2014 )

Lähtökohtana on, että tunnistetaan muistisairas henkilö toimijana omassa arjessaan Myös muistisairaan henkilön arkista toimintaa ja valintoja värittää eletty elämä, nykyhetken tarpeet, mahdollisuudet ja rajoitteet sekä tulevaisuuteen liittyvät vaihtoehdot.