IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLISEN TEKNOLOGIAN

Ikä- ja muistisystävällisillä teknologisilla ratkaisuilla ei voida korvata inhimillisen kohtaamisen merkitystä, mutta ne voivat tukea kotona pärjäämistä.

Paimiolaisista 65-vuotta täyttäneistä noin 48 henkilöä saa muistisairausdiagnoosin vuosittain (Viramo & Sulkava 2015, 40; Tilastokeskus 2021) Ikääntyneen väestönosan määrän kasvun myötä muistisairautta sairastavien henkilöiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan, sillä ikä on muistisairauksien merkittävin riskitekijä (Duodecim 2021; Viramo & Sulkava 2015, 35).

Muistisairauden vaikutus arjen sujumiseen ja toimintakykyyn on yksilöllistä sekä kytköksissä diagnoosityyppiin. Asuinympäristön tulkinta ja hallinta haasteellistuvat kuitenkin jo muistisairauden varhaisessa vaiheessa (Eloniemi-Sulkava 2007, 9). Muistisairauden myötä riippuvaisuus asumisen ympäristötekijöistä, kuten esteettömistä ja asumisen turvallisuutta lisäävistä ratkaisuista sekä riittävästä tuesta kasvaa. Arjen aktiivisuuden esteitä madaltaville ratkaisuille on tarvetta, jotta arki tukee toimintakykyä. Muistisairauden edetessä arjen sujuminen mahdollistuu usein läheisten ja palveluiden tuella. Muistisairaudesta puhutaankin koko perheen sairautena (kts esim Varsinais-Suomen muistiyhdistys ry 2019) Tutkimuksissa on todettu, että muistisairaat henkilöt ja heidän läheisensä toivovat arjen sujumiseen apua myös teknologiasta (Riikonen & Paavilainen 2018)

Asumisen ja teknologian ikä- ja muistiystävällisyyden kehittämisellä ja huomioimisella voidaan tukea aktiivisen ja mielekkään arjen elämistä myös silloin, kun turvallinen liikkuminen tai ympäristön hahmottaminen haasteellistuvat Usein muistisairas henkilö hyötyy toimintakykyä ja turvallisuutta parantavista teknisistä laitteista (Eloniemi-Sulkava & Juva & Mäkelä 2015, 506)

Muistisairaudet ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä (Martikainen & Viramo 2015, 44) Ikä- ja muistiystävällisten asumisratkaisujen kehittäminen sekä teknologian hyödyntäminen muistisairaan henkilön tarpeita vastaavalla tavalla ovatkin myös keinoja luoda tasapainoa kasvavien palvelutarpeiden ja tukiresurssien välillä Tekninen laite tai esteetön asunto eivät kuitenkaan korvaa inhimillistä kontaktia itsenäisen asumisen tukena.