0 1 Johdanto

2000-luvulla teknologian, digitalisaation, informaatioteknologian kehitys on ollut nopeatahtista. Ikääntyneiden palveluiden toteutusta ohjaavissa poliittisissa asiakirjoissa digitalisaation ja hyvinvointiteknologian mahdollisuudet nähdään keinona monipuolistaa ja kehittää kotona pärjäämistä tukevia palveluja ja terveyden edistämisen keinoja (STM 2020). Kotona asumisen ensisijaisuus korostuu niin suomalaisessa vanhuspolitiikassa kuin useiden paimiolaisten ikääntyneiden tulevaisuuden asumiseen liittyvissä toiveissa. Onnistuneena toteutuksena hyvinvointiteknologia ja digitalisaatio lisäävät keinovalikoimaa ja mahdollisuuksia vastata ikääntyneen väestön tarpeisiin kotona pärjäämiseen liittyen. Yhtenä haasteena on kuitenkin, miten teknologiset ratkaisut juurtuvat esimerkiksi yksinasuvan ikääntyneen arkeen, ja miten luodaan yksilöllisiä tarpeita vastaava ja toimintakykyä ylläpitävä teknologinen kokonaisuus, joka myös muuntuu muuttuvien tarpeiden mukaan

Tulevaisuudessa yhä useampi meistä asuu kodissa, joka oppii tunnistamaan ja ennakoimaan tarpeemme. Sisälämpötila on yksilöllinen, kodissa ovet avautuvat automatiikalla ja laitteita ohjataan ääniohjauksella. Käytössä on myös teknologiaa, joka havainnoi ja analysoi tietoa sekä reagoi tähän ohjaten, estäen tai kutsuen toimintaa asukkaalta, hänen läheiseltään tai kotihoidon työntekijältä.

Ikääntynyt, kuten moni muukin, on valmis ottamaan käyttöönsä kotiautomaatiota ja arkea sujuvoittavaa teknologiaa, jos hän kokee saavansa siitä helpotusta arjen toimintoihin (Piikkilä 2017, 83). Esimerkiksi korona-aikana, kasvokkaisten ryhmätapaamisten ollessa tauolla, usea paimiolainen seniori oli halukas kokeilemaan Paimion liikuntapalveluiden käynnistämiä etäryhmätoteutuksia Kokeilu osoittautui siinä määrin onnistuneeksi, että koronarajoitteiden jälkeen jotkin ryhmät ovat jatkaneet hybriditoteutuksena. Kokeilu osoitti, että teknologia voi tarjota osallistumisen mahdollisuuksia silloin, kun kasvokkainen kohtaaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollinen.

Paimion Ikäasumisen hankkeessa on havaittu, että osa senioriväestä kokee arjessaan eräänlaista teknologista osattomuutta: osa teknologioista tuntuu vierailta ja vaikeasti hahmotettavilta, ja joskus arkisten asioiden hoitaminen on hankaloitunut nimenomaan teknologian väliintulon johdosta. Osin tästä johtuen, arkiteknologia teemana ei vielä herätä laajamittaista innostusta ja kiinnostusta Yksilöillä, yhteisöillä, teknologisia ratkaisuja kehittelevillä ja kauppaavilla tahoilla ja ikääntyneiden palveluita toteuttavilla tahoilla onkin vielä paljon tehtävää siinä, että senioriväki voi kokea heidän vahvuuksiaan, kykyjään ja tarpeitaan huomioitavan paremmin arkiteknologian ratkaisuissa Tässä ensiaskeleena on, että ikääntyneiden pääsyä helppokäyttöisten ja toimintavarmojen laitteiden ja sovellusten pariin helpotettaisiin ja tuettaisiin. Kaiken kaikkiaan tarvitaan niin ikäihmisten, heidän läheisten ja ikääntyneiden asumisen arjessa vaikuttavien toimijoiden teknologisen lukutaidon (Tafdrup ym 2019) eli teknologiaan suuntautuvan positiivisen uteliaisuuden ja kokeilumielen vahvistamista.

Tämän teoksen ydinsanoma on, että teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen kotona pärjäämisen tukemisessa mahdollistuu kestävällä ja omatoimisuutta tukevalla tavalla, kun ymmärrämme teknologian vuorovaikutteisena systeeminä, jossa käyttäjien tarpeet määrittävät teknologisten ratkaisujen valintaa Kotona pärjäämistä tukeva teknologia siirtyy osaksi arkea kokeilu- ja tutkailumahdollisuuksien välityksellä Tärkeää on, että kokeilut lisäävät kotona pärjäämistä tukevien eri toimijoiden teknologista lukutaitoa, sillä ratkaisujen toimivuus, myös erilaisissa katkostilanteissa, edellyttää toimivaa tukirakennetta Ratkaisun lähtökohtana tulee olla ikääntyneen omatoimisuuden mahdollistaminen asumisen arjessa Siksi teknologioita ja kokeilumahdollisuuksia on hyvä tuoda yhä lähemmäs asumisen arkea. Paimioon suunnitteilla oleva, erilaisia asumisen muotoja ja palvelua yhdistävä, ikääntyneille suunnattu C-talo avaa mahdollisuuden tällaisen teknologisen kokeilualustan toteutukseen