Päijänteen Lehden uusin numero

välineiden KOTIIN TAI MÖKILLE RUNKOSÄNGYT

PÄIJÄNTEEN

Näköislehti: www.paikallis.info

Sisäsivuilla mm:

Piispantarkastuksesta käräjille s. 4

UUTUUS UUTUUS

Kesäteatterikatselmus s. 17

Mallina olleita 150 €/kpl (239,-)

Eri värejä 150 €/kpl (239,-) 80x200 cm 375 € 120x200 cm 490 €

-20-50 % KAIKENLAISTA KÄYTETTYÄKIN TARJOLLA!

Kansallispuistolle lahjoitus s. 26

395 € (ovh. 495,-)

Vääksyssä lassenretket.fi Parhaat soutu-, POISTOHINNOIN VALAISIMIA -tuotteita Stone-jakkara Cindy-valaisin PALJON POISTOTUOTTEITA TODELLA EDULLISESTI

RETROHENKINEN NOJATUOLI kangas: okra tai pellava puuosat: lak. tai ruskea hintaan sis. jalat ja petari

PÄÄKIRJOITUS 14.6.2023

Matkailu on menestystekijä, jos niin halutaan

Matkailuelinkeino on Etelä-Päijänteen tai Järvi-Hämeen tai vaikkapa pohjoisen Päijät-Hämeen alueen, johon Asikkala, Hartola, Padasjoki ja Sysmä kuuluvat, elinkeinoelämän tärkeä tukijalka. Ei ainoa, mutta merkittävä.

Matkailua on joissakin kunnissa pidetty itsestäänselvyytenä ja matkailijoiden saapumista luonnollisena ja pysyvänä asiana, vuodenaikojen tapaan. On tuumittu kuin Sinuhe egyptiläinen: ”Niin on ollut ja niin on aina oleva”. Nuo sanat kirjoitti Mika Waltari Hartolassa matkailijan ominaisuudessa ollessaan.

Hartola ei laita liikaa painoa egyptiläiselle asiantuntijalle, vaan sillä on oikein matkailustrategia.

Siinä mainitaan tavoitteena saada kuningaskuntaan jopa kymmenentuhatta uutta matkailijaa vuoteen 2025 mennessä. Kiinnostus vaihtelee kunnissa. Asikkalalla ei ole matkailustrategiaa, mutta varsinaisessa strategiassa sana matkailu esiintyy sentään yhden kerran.

Kotimaanmatkailu korostui pandemian aikana, oltuaan aikaisemminkin taloudellisesti merkittävää. Ennen koronavuosia kotimainen matkailukysyntä kattoi noin 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä. Pandemian aikaan puhuttiin jo 70 prosentista. Hyvä tarjonta varmistaa, että kotimaan osuus pysyy korkeana.

Alueellamme matkailuolot ovat kokonaisuutena ottaen asialliset, sekin tuli testatuksi. Satamat ovat saaneet pääosin kiitosta.

Aina löytyy kehittämisen tarvetta, mutta pikku hiljaa mennään eteenpäin. Vuosien mittaan esimerkiksi leirintä- ja karavaanarialueet ovat kehittyneet Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Tänä kesänä Asikkalan kunta osoitti matkailuystävällisyyttä, kun se avasi Päijännetalon taakse kahdenkymmenen auton matkaparkin. * * *

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n puheenjohtaja Maisa Häkkinen toteaa, että kasvava ja kehittyvä kotimaanmatkailu mahdollistaa elinkeinolle myös paremmat resurssit tavoitella kansainvälisiä matkailijoita. Kasvu ja kehitys eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaativat panostuksia.

Ajat ovat muuttuneet, eikä aina ole oleva niin kuin ennen, todettakoon Sinuhe egyptiläinen muistaen. Alueemme asukkaat ovat joskus haikailleet tänne teollisuutta, mikä lienee toivelistalla edelleenkin. Sen sijaan esimerkiksi kaivoksia vastustetaan, eikä niiden tuomien työpaikkojen painoarvoa katsota suureksi, kun haitat otetaan huomioon. Entä matkailu, ovatko asukkaat ja sitä edustavat kuntapäättäjät myötämielisiä? Se testataan aika pian, kun kuntien ensi vuoden rahankäytöstä kertovat budjetit saadaan luettavaksi.

Ihmikiset eivät oikeastaan lue sanomalehtiä. He uppoutuvat niihin kuin joka aamu kuumaan kylpyyn. .Marshall McLuhan

Uutistoimittajalle ihminen on nahkaan kääritty uutisaihe.

Fred Allen

10 KYSYMYSTÄ

1. Mikä seuraavista Päijänteen saarista on suurin: Judinsalo, Kelvenne vai Salonsaari?

2. Missä kunnassa sijaitsee Etelä-Suomen korkein mäki Tiirismaa?

3. Mitä automerkkiä on mainostettu lauseilla ”Lujaa laatua” ja ”Luotettava kaikissa käänteissä”?

4. Mihin maakuntaan Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti kuuluvat?

5. Oxalis acetosella on hento ruoho, jota kansanomaisesti kutsutaan ketunleiväksi tai revonrieskaksi. Mikä on sen virallisempi

Maittava buffetlounas päivittäin 10:00–16:00 12,70,-

Lounaspassi: joka 11. lounas ilmainen

Pitopalvelua, ateriapalvelua, täytekakut, voileipäkakut • Tilauksesta myös thai-ruokaa

Golfravintola Hartola Kaikulantie 79 050 4316 503 Facebook/ Golfravintola Hartola info@pasijoronen.fi • www.pasijoronen.fi

Meiltä Lumoava-korut, Sysmä -viirit, Saara Saarisen muistelmat.

Omaa tuotantoa: Sysmä-korut, muinaiskorut ym.

Espanjasta muuttanut

Linda ei ole vielä rekisterissä

Suomessa tuli tämän vuoden alusta voimaan koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakko. Lain mukaan kaikki koirat on merkittävä mikrosirulla. Ruokaviraston ylläpitämän koirarekisterin ensimmäinen osuus avattiin koiran haltijoiden käytettäväksi toukokuussa. Kaikkien koirien tunnistusmerkintä- ja haltijatiedot ilmoitettava rekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.

Viranomaisrekisterin on tarkoitus ehkäistä pentutehtailua ja helpottaa löytökoirien tunnistamista. Rekisterin kautta pyritään myös ehkäisemään eläinsairauksia ja koirista ihmisiin tarttuvia tauteja.

Suomen Kennelliiton uusi koirakanta-arvio kertoo, että joka viidennessä taloudessa on koira. Suomessa on yli 800 000 koiraa, joista yli 580 000 on Suomen Kennelliiton rekisterissä, joka ei ole yhteydessä uuteen valtion rekisteriin. Ulkopuolelle jää siis joka neljäs suomalainen koira.

Yksi näistä on Hartolassa kesiään viettävä Linda, joka monirotuisena joutuisi raapimaan kennelliiton sisäänpääsyovea turhaan. Uuteen koirarekisteriin Lindan kuitenkin kuuluu liittyä muiden lajitovereidensa lailla. Lindan omistajat Päivi ja Juhani Ryyppö kertovat kymmenvuotiaan Lindan taustasta, joka ei ole kovin tavanomainen.

nimi?

6. Kuka esittää rikostutkija Kari Sorjosta televisiosarjassa Sorjonen?

7. Onko hämähäkillä 6, 8 vai 10 jalkaa?

8. Syntyikö runoilija Uuno Kailas Hartolassa, Heinolassa vai Sysmässä?

9. Onko Euroopan suurin järvi Laatokka, Peipsijärvi vai Vänern?

10. Minkä iskelmäduon lauluja on ”Mä joka päivä töitä teen”?

Vastaukset toisaalla tässä lehdessä.

Mahtoivatko toripäivät Espanjassa olla erilaisia kuin Hartolassa? Linda tietää, mutta kuka osaa tulkita hänen mielipiteensä?

– Se on rescuekoira, mutta ollut sitä ennen kotikoirana Espanjassa. Omistaja on vienyt sen kodittomien koirien tarhalle. Syytä ei tiedetä, Päivi Ryyppö kertoo.

Suomalainen Autetaan eläimiä ry tekee yhteistyötä tämän espanjalaisen tarhan kanssa. Näin Lindalle tarjoutui uusi koti Lahdesta reilu vuosi sitten.

Ovatko omistajat oppineet ulkomaalaistaustaisen uuden

perheenjäsenen tavoille?

– Ei ole paljon oppimista, se on niin kiltti ja rauhallinen, Juhani Ryyppö sanoo myhäillen.

– Ei hauku eikä hypi. Joskus kyllä pitää haukkua, sillä jos mamma silittää naapurin koiraa, niin mustasukkaisuus tulee esille.

Linda on vuoden aikana sopeutunut hyvin sekä kaupunkikotiin että kesämökkiin Hartolan Jääsjärven rannalla.

– Vuosi sitten Linda ei oikein halunnut tulla soutuveneeseen eikä mennyt lainkaan veteen, edes juomaan. Nyt hän kyllä tulee pelastusliivit päällä veneeseen, käy juomassa rannalla, mutta ei menee veteen edes vilvoittelemaan, Päivi Ryyppö kertoo.

– Matkat kaupungista mökille sujuvat hyvin. Linda matkustaa rauhallisesti turvavöissä, Juhani Ryyppö lisää. Ryyppöjen mielestä koirarekisteri on hyvä asia, mutta se arveluttaa kuka pystyy valvomaan, että kaikki koirat rekisteröidään.

Lindan kohdalla koirarekisteriin ilmoittautuminen on vielä tekemättä, mutta aikaahan on vuoden loppuun saakka. Lindalla asia saattaa olla monimutkaisempi kuin muilla koirilla, sillä sen sirussa on aikaisempia tietoja, eikä selkeää ohjeistusta ole vielä löytynyt miten menetellään.

Juhani Ryyppö arvelee, että koko rekisteröintiuudistuksen taustalla on se, että näin saadaan valmisteltua uusi koiravero.

– Jos se vero tulee, niin kyllä me sen olemme valmiit maksamaan.

Ennen mahdollista koiraveroa on maksettava rekisteröintimaksu. Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt hinnaksi 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoitukselle.

Sysmäntie 43, 19700 Sysmä ma, ti, to, pe 10–17, la 10–13 keskiviikkoisin suljettu puh. 03 717 2771

Ps. Meillä tehdään myös uniikkikorut, muutos-, korjaus- ja kaiverrustyöt

EERO MATTILA

Hehewuti lauloi kauniilla äänellään kesän avatuksi

Mukavanlainen myönteinen yhdessäolo ja kuhina vallitsi Hartolan torilla koleasta tuulesta huolimatta, kun kunta ja vapaa-ajan asukkaat järjestivät kesänavaustapahtuman.

Mikrofoni ja äänentoisto pelasivat moitteettomasti, saattoi yleisö todeta, kun kunnanjohtaja Jarkko Seppälä lausui väen tervetulleeksi, ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Raitala puhui samaan sävyyn. Heidän ääniensä jälkeen sai vuoron Henna Raita, tunnetusti hyvä äänenkäyttäjä ja esiintyjä jos kuka. Säestettynä kitaralla ja välillä ukulelella Hehewutina tunnetun muusikon omia biisejä kaikui torin avaraan ilmatilaan kaunisäänisenä tulkintana. Kahdessa setissä kuultiin tuttuja melodioita, mutta myös uudempia lauluja.

Hartolassa lähellä Joutsan rajaa, Rusin kylässä, yhdeksän vuotta asunut muusikko kertoi esiintymisensä jälkeen hiukan työstään.

– Musiikin tekemisessä minulla on kolme osiota. Aluksi kirjoittaminen. Tarkoittaa sitä, että olen jonkun instrumentin kanssa ja kirjoitan sitä laulun aihiota, mikä on minulle ehkä kaikkein tärkeintä. Seuraavaksi tuottamisvaihe, kun tekee noita julkaisuja ja rakentaa niitä valmiiksi kuunneltaviksi kokonaisuuksiksi. Se on yksi

Puttaus on ensimmäinen askel kohti golfin kiehtovaa maailmaa.

maailma ja lopulta tulee tämä esiintyminen.

– Eniten pidän itseäni laulunkirjoittajana. Esiintymisiä on jälleen, koronavuosien jälkeen.

– Silloin halusin rauhoittua ja passivoitua, tietoisesti. En halunnut järjestää esiintymisiä kovin paljon, varsinkaan muiden soittajien kanssa, koska se oli niin epävarmaa aikaa. Yksinään vedin ne keikat mitkä vedin. Hän sanoi nyt hahmottavansa, miten mennään eteenpäin ja millaisilla kokoonpanoilla.

Paitsi musiikista, Henna Raita tunnetaan myös huippu-urheilusta. Alppihiihtäjänä hän osallistui mm. kolmiin olympialaisiin. Urheilu ammattina tuli päätökseen vuonna 2006. Millaista luopuminen oli?

– Lopettaminen lähti omasta intuitiosta. Sellaisesta fiiliksestä, että nyt on muiden juttujen aika. En koe, että urheilijan identiteetistä luopuminen olisi ollut vaikeaa. Enemmänkin oli Liisa ihmemaassa -olo, että mitä kaikkea kivaa tämän jälkeen.

Puttausta ja silmukoita

Kesänavauspäivänä kunta, vapaa-ajan asukkaiden yhdistys sekä monet yrittäjät ja yhdistykset olivat osastoineen esillä.

Hartola Golfin puttausmatolla oli tarjolla pullakahvikuponki klubikahvilaan, kun sai kolme palloa koloon. Ja jos ei tällä kertaa kahvia saanut, sai kuitenkin tuntumaa golfmailaan.

– Puttaus on se ensimmäinen askel. Jos innostuu, niin voi tulla golfklubille ilmaiselle tutustumiskurssille, sanoi Lea Raitala, joka neuvoi tapahtumaväelle oikeanlaisia otteita.

Golfseuran naiskapteenin Anita Tuohinon mukaan kiinnostuneita riitti hyvin.

– Seuran omissa tapahtumissa on ollut puttikisoja, mutta torilla olemme ensimmäistä kertaa. Lapsille tämä on ollut mieluista.

Kahvia oli tarjolla myös hartolalaisella neulonta- ja virkkausharrastajien yhdistyksellä Silmukka Koukussa ry:llä, joka muun esittelytoiminnan ohessa arvuutti lankakassin painoa. Puntari näytti lukemaa 3,010 kiloa. Voittaja osui lähelle: 3,100 kiloa ja sai lahjakortin. Kaksi kahvipakettia jaettiin arvonnan perusteella. EERO

MATTILA

AVOINNA: ma–pe 9–20 la 10–16 su 12–16

Henna Raidan taiteilijanimi Hehewuti tarkoittaa Hopi-intiaaniperinteessä soturiäidin henkeä.

Alttarilla vasemmalta Tainionvirran seurakunnan talouspäällikkö Tarja Uustalo, kappalainen Petri Virkkunen, lääninrovasti, Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen, piispa Seppo Häkkinen, kirkkoherra Jeremias Sankari ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Minna Veistilä. Kuva: Eero Mattila.

Pyhän Olavin kirkko taas käyttöön korjauksen jälkeen

Tainionvirran seurakunta otti Pyhän Olavin 500 vuotta vanhan kirkon korjauksen jälkeen käyttöön helluntaipyhänä. Samalla vietettiin seurakunnan piispantarkastuksen juhlamessu.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen vihki kirkon uudelleen käyttöön ja saarnasi messussa. Lisäksi hän puhui ruokailun yhteydessä Olavin toimintakeskuksessa.

Vihkimisessä avustivat lääninrovasti Heikki Pelkonen Lahdesta, Tainionvirran seurakunnan kirkkoherra Jeremias Sankari, kappalainen Petri Virkkunen, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja

Minna Veistilä sekä talouspäällikkö Tarja Uustalo Tekstejä lukivat kirkkovaltuuston puheenjohtaja Reijo Lång ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Veikko Kyllönen sekä isoset Sanna

Konnu ja Riina Salonen Urkuja ja kitaraa soitti kanttori Jaak Luts, kirkkokuoro ja rippikoululaisten lauluryhmä lauloi.

Kristinusko alueella jo satoja vuosia

– Vietämme tänään helluntaita, kristillisen kirkon syntymäpäivää. Nykyisen Tainionvirran seurakunnan alueella – niin Sysmässä

kuin Hartolassa – kristinusko on vaikuttanut satojen vuosien ajan, ainakin jo 1300-luvulta lähtien. Näkyvänä merkkinä kristinuskon läsnäolosta näillä seuduilla on Sysmän Pyhälle Olaville nimetty kivikirkko. Kirkko on 500 vuoden aikana kokenut monia muodonmuutoksia ja korjauksia, Seppo Häkkinen sanoi saarnassaan.

Hän kuvasi kirkon korjausta Tainionvirran seurakunnalle

suureksi voimanponnistukseksi ja myös taloudellisesti raskaaksi hankkeeksi.

– Sysmän seurakunnan historia kertoo, että samanlaista se on ollut myös aiempina vuosisatoina. Korjaukset ovat olleet kalliita, ne ovat venyneet milloin mistäkin syystä ja toisinaan asioita on jouduttu selvittelemään käräjilläkin. Nyt on ollut tämän ajan sukupolven vuoro kantaa vastuuta kirkon säilymi-

sestä kunnossa. Häkkinen kiitti kaikkia, jotka tekivät korjauksen mahdolliseksi, jokaista seurakuntalaista, luottamushenkilöä, työntekijää, rakentajia ja ennen kaikkea kirkon Herraa. – Muistakaa vanha viisaus: Kirkon paras kaunistus on sinne kokoontuva seurakunta. Käyttäkää ahkerasti kirkkoa ja tulkaa usein jumalanpalvelukseen.

Piispantarkastuksesta melkein suoraan käräjille

Seppo Häkkinen kertoi edesmenneen opettajansa professori Pentti Lempiäisen kirjasta Piispan- ja rovastintarkastukset Suomessa ennen isoavihaa puhuessaan piispantarkastuksen päättäjäisjuhlassa Olavin toimintakeskuksessa.

– Vanhana seurakuntana Sysmä luonnollisesti mainitaan piispantarkastusluetteloissa. Varhaisin maininta piispantarkastuksesta Sysmässä on kuningas Kristofferin kirjeessä 6.5.1442. Piispa Eerikki Sorolainen teki tarkastuksen Sysmässä 2.3.1615. Vuonna 1675 (28.2.) Viipurin hiippakunnan piispa Abraham Thauvonius toimitti Padasjoen seurakunnassa piispantarkastuksen. Asiasta kannattaa mainita Tainionvirran piispantarkastuksessa, sillä mukana oli myös Sysmän kirkkoherra.

Piispan käynnin jälkiseurauksia Häkkinen kuvasi melkoisiksi.

– Padasjoen pappilaan oli tarkastuksen päätteeksi kokoontunut arvovaltainen vierasjoukko. Mukana piispan ja hänen seurueensa lisäksi olivat muun muassa Kuh-

moisten ja Sysmän kirkkoherrat, nimismies ja ”muita kunniallisia miehiä”. Aluksi kaikki näyttää sujuneen kankeanlaisesti. Kun piispa seuralaisineen oli lähtenyt kohti seuraavaa pitäjää, tunnelma vapautui. Illan isäntä totesi alkajaiseksi: ”Olkaamme iloisia, tähän asti meillä ei ole ollut aikaa istua ja puhel-

la keskenämme. Jumalan kiitos, nyt on kaikki kunnialla kestetty.”

– Sitten alkoi juhliminen. Ikävä kyllä se johti käräjille. Eräiden vieraiden kesken jo aiemmin ilmennyt kinastelu kehittyi illan mittaan sanaharkaksi ja tappeluksi, jossa yksi kestitettävistä lyötiin verille. Tämä näin pilke sil-

mäkulmassa teille varoituksen sanana, kun tänään piispan auton perävalot häipyvät näkyvistä.

– Piispa David Lund on matkasuunnitelman mukaan vieraillut Sysmässä 22.–23.1.1708 ja paikalle oli kutsuttu myös Koskipään (Hartola) asukkaat. Vierailu lienee jäänyt hänen viimei-

seksi käynnikseen Sysmässä, sillä suomalaisilla oli edessään pelottavia uhkia. Käynnissä oli suuri Pohjan sota (1700–1721) ja edessä ns. isovihana tunnettu aika, jolloin venäläiset miehittivät koko Etelä-Suomen. Tuota aikaa on kutsuttu maamme historian pahimmaksi ja synkimmäksi ajanjaksoksi, suo-

ARTO KANTOLA

ranaiseksi kansanmurhaksi. Seurakunnassa vahvaa sitoutumista

Seppo Häkkinen kiitti Tainionvirran seurakuntalaisia vahvasta sitoutumisesta kotiseurakunnan ja kotiseudun hyväksi.

– Tällaista sitoutumista seurakuntaelämään tarvitaan myös tulevaisuudessa. Pyyntöni onkin, niin teille työntekijöille, luottamushenkilöille kuin seurakuntalaisille: rakastakaa seurakuntaanne, toimikaa sen parhaaksi. Se koituu koko tämän seurakunnan sekä täällä asuvien ihmisten hyväksi. Tähän teillä on Tainionvirran seurakunnassa hyvät edellytykset.

Juhlassa kirkkoherra Jeremias Sankari kertoi monivuotisen kirkonkorjauksen etenemisestä ja arkkitehti

Tuija Ilves sen tavoitteista. Hannes Hovio tulkitsi pianolla Oskar Merikannon Idyllin.

Lisäksi useille seurakunnan toiminnoissa kunnostautuneille annettiin kunniamerkit ja kukat. ARTO KANTOLA

Rippikoululaisten lauluryhmä laulamassa. Kuvassa vasemmalta Kiana Meckelberg, Ninni Rimpioja, Ronja Myllymäki, Susanna Uotila. Pianossa Elina Yli-Talonen, kitarassa Jaak Luts. Kuva: Eero Mattila.

Suomalaiset ovat kirppiskansaa

Paikkakunta ilman kirpputoria lienee harvinaisuus, samoin tapahtuma – varsinkin kesällä – mistä ei kirppisosastoa löydy. Suomalaiset ovat kirppiskansaa, tutkitustikin. Tilastokeskuksen jokunen vuosi sitten julkaisema selvitys toi julki, ei mitenkään yllätyksenä, että yli 70 prosenttia suomalaisista kotitalouksista oli viimeksi kuluneen vuoden aikana ostanut jotakin kirpputoreilta. Myyjän roolissa oli ollut hiukan yli puolet talouksista.

Taajamassa:

Raija ja Pentti Mikkola

Helsingistä harrastavat kirpputoreja. Hartolan kirppisrallissa toukokuun lopulla heidän myyntipöydällään oli maljakoita, astioita ja muuta kodintavaraa hyvässä järjestyksessä.

– Näitä on matkan varrella kertynyt, halutaan näitä vähemmäksi. Tässä eri puolilla käymme pitämässä kirpputoripöytää. Hartolassa, Sysmässä ja Joutsassa. Saisi tulla hiukan lämpimämpää, toivoi Pentti Mikkola tuulisena lauantaina, kun lämpötila oli

juuri ja juuri kymmenessä asteessa.

Mikkolat ovat olleet Hartolan kesäasukkaita vuodesta 1994. Sitä ennen heillä oli mökki Paasossa silloisessa Heinolan maalaiskunnassa, joka nykyisin kuuluu Heinolaan. He kertovat viihtyvänsä Jääsjärven rannalla.

– Vain silloin tällöin käymme Helsingissä. Jääsjärvestä saadaan kalaa hyvin, kertoi uistelusta pitävä Pentti Mikkola.

– Ja vaimolla on rannalla katiska, josta ollaan saatu

hauki ja pari ahventa tässä kahden viikon aikana.

Hänen mielestään Hartolan palvelut toimivat hyvin, vaikka kilpaileva kauppakin saisi olla.

– Välillä käydään Joutsassa tai Sysmässä.

Kunnan palvelujakin on jossakin määrin käytetty, esimerkiksi jätevesilakiin liittyvissä asioissa. Tästä on hyvää palautetta annettavana, samoin muutamista pienistä lääkärikäynneistä. EERO

Luontoreitit netissä

Lahden seudun kuntien luontomatkailureitit ja -palvelut löytyvät jatkossa maailman johtavalta luonto- ja aktiviteettimatkailualustalta.

Outdooractive -alustan reiteille pääsee näppärästi Visit Lahti -sivustolta, jolla on kuukausittain useita kymmeniä tuhansia kävijöitä.

– Outdooractivessa on jo

Jätehuoltoa Sysmän kunnassa

Energiajätteen keräys päättyy

Kompostointi-ilmoitukset

yli 100 Asikkalan, Hartolan, Iitin, Heinolan, Padasjoen, Sysmän, Hollolan ja Lahden vetovoimaisinta luontomatkailureittiä. Alusta on päivitetty Visit Lahden nettisivuille, josta sitä pääsee katsomaan ja suunnittelemaan reittejä, kertoo Lahti Regionin projektipäällikkö AnneMari Sipponen

Muutokset tyhjennysväleihin, astiakokoon, laskutustietoihin yms. tehdään suoraan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Kompostointi-ilmoitus tehdään Sysmän jätehuollon neuvontaan.

Haja-asutusalue:

Muutokset tyhjennysväleihin, astiakokoon ja laskutustietoihin sekä kompostointi-ilmoitukset tehdään Sysmän jätehuollon neuvontaan joko sähköpostitse tai puhelimitse. Haja-asutusalueen jätteenkuljetuksen hoitaa Lassila & Tikanoja.

Lajitteluasema & Romukioski

Lajitteluasemalla vastaanotetaan rikkinäiset, puhtaat tekstiilit maksutta. Likaiset kuuluvat sekajätteeseen. UFF-pisteille voi toimittaa edelleen puhtaat ja ehjät vaatteet.

Lajitteluasema palvelee osoitteessa Koskueentie 7.

Lajitteluasema on auki tiistaisin ja torstaisin klo 12–18. Huhtilokakuussa myös lauantaisin klo 10–14. puh 044 713 4799

Romukioski ostaa metallit, akut yms. Romukioski palvelee parittomien viikkojen tiistaina 12–18. Romukioski lomailee 22.6.–9.7.

Lue lisää ja katso hinnat www.romukioski.fi

Kompostointi-ilmoitukseen tarvittavat tiedot:

Rakennuksen ja kiinteistön tunnus, rakennuksen tyyppi, huoneistojen lukumäärä, kompostin valmistaja, malli sekä tilavuus, kompostorin käyttökuukaudet sekä tieto siitä onko kompostori lämpöeristetty, ilmastoitu, haittaeläinsuojattu ja onko siinä umpinaiset seinät, pohja ja kansi.

Kompostointi-ilmoituksen voit jättää jätehuollon neuvonnan sähköpostiin jatehuolto@sysma.fi tai kirjeitse kunnanvirastolle Valittulantie 5.

Sähköisen järjestelmän tulo

Sähköisen järjestelmän käyttöönotto on valitettavasti viivästynyt ja tiedotamme sekä ohjeistamme asiasta heti kun se on käyttövalmis.

Laskutus

Ensimmäiset laskut lähetetään kesän 2023 aikana ja ne koskevat lähinnä haja-asutusalueen noutoja, sekä aluekeräyspisteitä ja kaikkia perusmaksuja. Ensimmäinen lasku tulee olemaan koontilasku, jolle myönnetään pyynnöstä maksuaikaa.

Sysmän jätehuollon neuvonta

Jätehuollon neuvonta: sähköp.: jatehuolto@sysma.fi

Puh: 044 713 4553 ti–to 12.00–15.00

Raija ja Pentti Mikkola myyvät matkan varrella kotiin kertynyttä tavaraa kirpputoreilla.

Koivuklapia

Kirja ja elokuva kohtaavat kirjakyläpäivillä

Sysmän kirjakyläpäivät yhdistää tänä vuonna kaksi tarinankerronnan muotoa, kun ohjelmiston punaisena lankana kulkee Kirjasta elokuvaksi -ajatus.

Sysmän Hyvien ihmisten torilla vietetään 36. kerran kirjakyläpäivät pe 7.7.–la 8.7. Oikeastaan tapahtuma alkaa jo torstai-iltana 6.7., heti kun myyntipaikat on saatu talkoovoimin pystytetyksi. Tuolloin torilla esitetään ilmainen ulkoilmaelokuva klo 20.00.

– Elokuvat innostavat meitä, koska monella elokuvaalan ammattilaisella on yhteys Sysmään, ja heistä pari on mukana kirjakyläpäivien myöhemmin julkaistavassa ohjelmassa. Lisäksi Sysmän kirjakyläyhdistys liittyi mukaan Sysmän Kinon vapaaehtoisjoukkoihin tänä keväänä ja näin edesauttaa elokuvatoiminnan jatkumista Sysmässä, kerrotaan kirjakyläyhdistyksen puheenjohtaja Riikka Junttila

Raija Pelli avaa kirjatapahtuman

Syämisel piänet taurit kuitataan. Somero

Kova yskä, löyhä maha ja liukkaat kengät, nim muuta ei tarvihek, Kontiolahti

SMILE 4 -YHDISTELMÄVAUNUT Green Sense värit 849,-. Turvaistuimen kanssa rakennamme teille mieleisen vauvan starttipaketin.

Kirjakyläpäivät avaa tänä vuonna toimittaja Raija Pelli, jonka elämäkerta Kikka ilmestyi pari vuotta sitten. Anna Paavilaisen ohjaama Kikka-elokuva pyöri viime talvena elokuvateattereissa ja kosketti nostalgiallaan hyvän draaman ystäviä.

Pelli tunsi Kikan vuosi-

RETKISÄNGYT

Vielä jäljellä joitakin Smile 3 -yhdistelmävaunuja hintaan 699,Hyttysverkko retkisänkyyn 15,90

Retkipatja 57,00

Välipohja 24,00

164,95

(229,95)

Päijänteen aallot kutsuvat Sysmän Suvisoutuun heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Perinteinen Suvisoutu

Sysmän Suopellossa

Sysmän Suopellon Nuorisoseura täytti 100 vuotta vuonna 2014. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin pitkin vuotta erilaisia tapahtumia ja yksi niistä oli Sysmän Suvisoutu. Kahden koronavuoden jälkeen viime kesänä päästiin uudelleen vauhtiin ja nyt on tulossa entistä parempi Suvisoutu 1.7.2023.

Kilpailupaikkana ovat Päijänteen aallot ja soutajia on jo nyt ilmoittautunut ihan mukavasti mukaan. Soutu-

tapahtuman alkuperäinen ajatus oli järjestää soutuihmisille Mökkisoutu, joka ei olisi niin kilpailuhenkinen.

Jo ensimmäisestä Suvisoudusta lähtien järjestäjätaho totesi, että suomalaiset eivät osaa kilpailla leikkimielisesti numerolappu rinnassa.

Kilpailua johtaa edelleen sysmäläinen soutuaktiivi Jussi Hildén, joka on muun muassa Sulkavan Soudun soutuneuvos.

– Meillä ei ole tarkoitus

en ajan ja näki artistin uran hyvät ja huonot hetket. Elämäkertateoksellaan (Kikka, 2020, Docendo) Pelli lunastaa ystävälleen antamansa lupauksen siitä, että lopulta totuus tulee kerrottua sellaisena kuin se oli.

Näyttelijä, valokuvaaja ja kirjailija Laura Malmivaara saapuu haastateltavaksi lauantaina 8.7. Malmivaaran esikoisteos Vaiti (2021, Otava) käsittelee perhesuhteiden lisäksi kohua, jonka keskipisteeseen päähenkilön ex-puoliso ja elokuvaohjaaja joutuu.

Ohjelmistomme on vielä muokkaustilassa, mutta lupaamme tässä vaiheessa jo runsaslukuisesti kirjailijahaastatteluja, kirjaesittelyjä ja musiikkia, Riikka Junttila kertoo.

Voice of Finland -semifinalisti Aku Keinonen saapuu kitaran ja huikaisevan äänensä kanssa esiintymään. Lapsia viihdyttää kirjailija Elina Pulli, joka loruttaa ja sanakylvettää lapset loruteltassaan.

Tänäkin vuonna jaetaan Kirjakyläpalkinto, jonka saaja pidetään salassa julkistamiseen saakka. Kirjakyläpäivien jatkoksi lauantaina elokuun 5. päivänä viihdytään upeiden kirjailijavieraiden parissa, sillä toimittaja-kirjailija J. P. Pulkkisen haastateltaviksi Teatteritalolle saapuvat kirjailijat Anna Kortelainen ja Aki Ollikainen

tehdä mitään massiivista urheilujuhlaa, mutta haluamme järjestää alan harrastajille mieleisen tapahtuman. Kirkkoveneitä on tiettävästi tulossa ainakin viisi ja toki lisää sopii, puitteet meillä riittävät vaikka mihin.

Perinteisille mökkisoutajille on oma ja tärkeä paikkansa, mutta vuosien varrella on muun muassa kajakeille ollut oma sarjansa. Samoin kilpaveneet yksiköistä lähtien ovat tervetulleita Suo-

peltoon. Oheisohjelmassa on ollut peräkonttikirppis ja puffetti, jossa suosikkina on ollut käsittelemättömään lehmän maitoon tehty taikina. Taikinaa on ollut kymmeniä litroja ja viimeistä tippaa myöten kaikki on mennyt. – Näytöslajina on jälleen hirrensyöksy, joka on tekniikkalaji. Näyttää vaan sekin aina kiinnostavan ja hyvä niin, Hildén sanoo.

Raija Pelli kertoo kirjakyläpäivillä ystävästään Kikasta kirjoittamastaan elämäkerrasta. Kuva: Hannes Victorzon.

Suomen suurin vene- ja konekaupan

palvelukeskittymä Vääksyyn

Suomen suurimpiin veneja konekauppoihin kuuluva Vääksyn Konepiste laajentaa toimintaansa ja siirtyy vuoden loppupuolella uusiin tiloihin. Käyttöön tulee kaikkiaan lähes 5 000 neliötä hallitilaa uusille ja käytetyille veneille, mönkijöille ja moottorikelkoille.

– Remontoimme varsin huonokuntoisesta, mutta pohjaratkaisultaan vene- ja konemyymäläksi hyvin sopivasta hallista modernin myymälän. Uusi toimipaikka si-

jaitsee erinomaisella paikalla Vääksystä hieman Lahden suuntaan, aivan lähellä omia huolto- ja talvisäilytyshallejamme, Vääksyn Konepisteen toimitusjohtaja Janne Korhonen kertoo. Nykyisissä, hotelli Tallukan vieressä sijaitsevissa tiloissa Vääksyn Konepiste on toiminut vuodesta 1996 lähtien.

– Liiketoiminta on ajanut ohi vanhoista tiloista, sillä asiakkaat haluavat nähdä veneet, kelkat ja mönkijät va-

loisissa ja lämpimissä sisätilossa, Korhonen sanoo. Muutto helpottaa merkittävästi myös käytännön työtä, sillä uudesta myymälästä on alle kilometrin matka omiin huolto- ja talvisäilytystiloihin. Myymälä- ja esittelytilojen lisäksi Vääksyn Konepisteellä on läheisellä Loukkuharjun alueella kaikkiaan 5 000 neliötä kylmää ja lämmintä hallitilaa.

– Vaivattomasti samalta tiskiltä hoidettavat säilytys, huolto ja rahoitus ovat ny-

kypäivänä olennainen osa vene- ja konekaupan palvelua, Korhonen sanoo.

Päijänteen ja Lahden Vesijärven välisellä kannaksella sijaitsevan myymälän lisäksi yrityksellä on huolto- ja talvisäilytystilat Vääksyssä sekä tytäryhtiö Lahden Konepisteen huoltopiste ja myymälä Niemen satamassa Lahdessa.

Vääksyn Konepiste työllistää yrittäjät mukaan lukien kaikkiaan 18 henkeä.

Ne jotka tulevat vähällä toimeen, eivät koskaan ole paljoa vailla. Plutarkhos Puusepät taivuttavat puuta, nuolentekijät nuolia; viisaat muotoilevat itseään. Buddha

Ihminen matkustaa maailman ympäri etsien tahtomaansa – palaa kotiin ja löytää sen. George Moore

Toisen sukupolven yrittäjien Jouni (vas.), Petteri ja Janne Korhosen lisäksi Vääksyn Konepisteen omistajiin kuuluu Valtteri Bottas. Kuva: Virpi Miettinen.

Tapsan Hoito

Hyvää oloa enemmän

Tarjoan stressin poistoa

BodyMind Energy Balancing Method -menetelmällä.

Hoito tehdään osin seisaaltaan ja hoitopöydällä vaatteet päällä.

Hoidon vaiheet: Energeettinen jäsenkorjaus, Energiakehon hoito

Tarvittaessa: Kivun hoito ja Tunnekehon hoito

Tarjoan stressin poistoa Access Bars®️ -hoidolla

Access Bars®️ -hoito on erittäin rentouttava, stressiä poistava ja tietoisuustaitoja parantava hoitomuoto parantaen elämän laatua.

Hoidon kesto noin 1 tunti 15 min. Hinta 90 € / 70 € tutustumistarjous Ajanvaraus/lisätietoa: https://meridiaani.net/team/tapio-olsonen/ Tekstiviestillä, WhatsApp, Telegram

Tapio Olsonen 0400 448 148 Rapalantie 961, 19700 Sysmä

Hyvinvointi & Terveys

Kuinka voi olla totta, että kaikki mistä pidän aiheuttaa hiirille syöpää?.

Majolin Pierre

Vaikka maailmassa on miljoonia löäkäreitä, on vain yksi parantaja – luonto.

H. de Vere Stackpoole

Sairahia on, mut rumhit on lujas.

Alahärmä

Keskustie 52, 19600 Hartola p. 03-7161205 www.hartolanapteekki.fi

Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista

Palvelemme juhannuksena:

ma-to 19 6 -22 6 klo 8 30-17 00

pe 23.6. klo 8.30-14.00

la 24 6 suljettu

su 25.6. klo 12.00-14.00

Meiltä tuotteet kesän juhliin ja aurinkoon sekä täydennykset ensiapulaukkuun ja lääkekaappiin!

Hyvääkesää!

Ota tuoksuille herkistyneet huomioon kesän juhlissa

Monella on kokemusta siitä, miten joutuu poistumaan julkisilta paikoilta tai liikennevälineistä kanssaihmisten käyttämien voimakkaiden ja suuren tuoksukuorman aiheuttaman oireilun takia.

Kesän juhlia vietetään samaan aikaan, kun luonto on vihreimmillään. Ilman täyttää useana päivänä toinen toistaan huumaavampi luonnontuoksu, syreenit, tuomet, kielot ja lukuisat muut kasvit kukkivat.

Hengitysliitto ja Allergia-, iho- ja astmaliitto muistuttavat yhdessä, että tuoksuille herkistyneitä on Suomessa noin puoli miljoonaa. Aikuisväestöstä noin 10–40 % herkistyy tuoksuille. Tänä päivänä osaamme yhteiskunnassa kunnioittaa ja ottaa huomioon ihmisten erilaisuutta yhä paremmin.

Konkreettisia toiset huomioon ottavia tekoja ovat esimerkiksi:

– Pyydä tilaisuuteen, tapahtumaan tai juhliin tulevat ihmiset tulemaan tuoksuttomina. Hajuvedet ja partavedet voi jättää kokonaan pois. Monet muut kemikaalit, kuten meikit, shampoot ja pyykinpesuaineet, voi korvata hajusteettomilla vaihtoehdoilla.

– Varmista, että juhlatilassa on toimiva ilmanvaihto, joka riittää kutsutulle vierasjoukolle.

– Jätä tuoksuvat luonnonkukat luontoon ja vältä hajustettuja pesu- ja siivousaineita juhlatiloissa.

– Osallistujat voivat miettiä omaa tuoksukuormaansa ja vähentää sitä aktiivisesti oma-aloitteisestikin.

– Valitse lahjoiksi ja tuliaiskukiksi tuoksuttomia vaihtoehtoja.

Ota toiset huomioon myös järjestäessäsi kokoontumisia ulkotiloissa. Joustavuutta ja kohtuullisuuden arviointia tarvitaan kaikilta osapuolilta.

Norm. 10,93 (54,65/kg)

Hyvinvointi & Terveys

Palvelemme kesäaikaan ti–pe klo 10–17. Lomailen to 22.6.–ma 3.7.

Kauppakatu 15, 18100 Heinola, p. 040 220 3550

KESÄALE!

KAHDET SILMÄLASIT YKSIEN HINNALLA TAI

Ostaessasi normaalihintaiset silmälasit, saat toiset samanhintaiset tai edullisemmat kehykset ja linssit veloituksetta.

11

Tilavahti valvoo!

Kaivinkone- ja traktorityöt

Ojitukset, metsän uudistus, energiapuun korjuu, lanaukset, lumenauraukset, pientareiden niitot ja raivaukset, polttopuiden pilkonta ym.

KONEURAKOINTI

PUUKAUPPAA JA METSÄNHOITOA KOTIMAISTA METSÄENERGIAA METSÄOMAISUUDEN HOITOA

KAITRA OY

www kaitra fi

Markku puh 0400 611 786, Ismo puh 0400 902 978

PIHA JA PUUTARHA

Avoimet puutarhat on kerran kesässä järjestettävä yhteinen puutarhavierailupäivä. Tänä kesänä teemapäivä on sunnuntaina 9.7. klo 12–17. Avoimet Puutarhat -tapahtuman teemana tänä vuonna on Puutarhan sävelet. Puutarhan säveliä voivat olla luonnon äänet lintujen laulusta sirkkojen siritykseen.

Tähän tapahtumaan osallistuvat puutarhat ovat myös esillä www.avoimetpuutarhat.fi -sivustolla. Teemapäivään osallistuvat puutarhat luovat sivustolle omat profiliit, joissa he kuvailevat puutarhaansa sekä kertovat mahdollisista tarjoamistaan palveluista ja ohjelmasta teemapäivän aikana. Teemapäivänä kaikki siihen osallistuvat puutarhat ovat avoinna vierailijolle kello 12–17.

Puutarhassa vierailusta ei saa periä pääsymaksua teemapäivän aikana.

Kalliorinne Asikkalasta

Asikkalasta on mukana Kalliorinne.

Se on kerroksellinen iso puutarha, jossa paljon hieman harvinaisempia puita, pensaita ja perennoja. 5000 neliömetrin tontti, josta monimuotoiseksi puutarhaksi on muokattu noin 3000 neliötä. Puutarhaa on rakennettu noin 20 vuotta yhden ihmisen voimin. Ison kallion juurelle on muodostettu metsäpuutarhaa, alempiin osiin istutettu puita, pensaita perennapenkkejä ja järjestetty oleskelutilaa. Paljon on valmista, mutta paljon vielä tekemätöntä ja uudistusta vailla olevia osioita.

Koskipää Hartolasta

Hartolassa on teemapäivänä pääsy tutustumaan Koskipään kartanon pihapiirin puistoalueeseen.

Koskipään kartanon puistoalue on perustettu 1880-luvulla englantilaista puutarhaa mukaillen, joka on vuosikymmenten saatossa muuntunut puistomaiseksi. Puisto rajoittuu Tainionvirtaan ja ohikulkevaan kylätiehen.

Padasjoelta ja Sysmästä ei kesäkuun alkuun mennessä ollut yksikään puutarha ilmoittautunut teemapäivään.

Päijät-Hämeen maakunnan alueelta mukana oli alun toistakymmentä puutarhaa.

Kohteiden osoitteet ja lisätietoa: www.avoimetpuutarhat.fi.

Metsänomistajat PÄIJÄT-HÄME

www.mhy.fi/paijat-hame

Värikäs ja maukas porkkana on erinomainen juures

Vuoden vihannes on tänä vuonna porkkana. Valinnan teki Kotimaiset kasvikset ry. Värikkäät porkkanat ovat suomalaisten kestosuosikkeja: monipuolisia ruuanlaitossa, edullisia, maukkaita ja terveellisiä. Ne sopivat erilaisiin ruokiin sekä raakoina että kypsennettyinä.

Porkkana (Daucus carota) on sarjakukkaisiin kuuluva kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa juuren, joka on kasvitieteellisesti mukula. Tämä maanalainen osa kerää vararavintoa, jonka turvin kasvi

Pensasmustikkaa itse poimien

Salaksniemen Marjatila

P. 0400 201 151

Tikkalantie 28, 19700 Sysmä

MANSIKKAA

satokaudella itse poimien tai valmiksi poimittuna

PELTOMAAN MANSIKAT 044 296 7374

Myllykseläntie 105, Iso-Äiniö

talvehtii ja kukkii seuraavana vuonna tuottaen siemeniä.

Porkkanaa kasvaa villinä etelämpänä Euroopassa, mutta Suomen talvi on liian ankara talvehtimiselle.

PADASJOKI ARRAKOSKI 6,04 ha metsää ja hirsimökki

Vähä-Ahvenaisen rannalla, puusto 887 m3. Tupa, s, pkh ja parvi, n. 33 m2. Ei sähköä eikä kaivoa, vuolukivitakka. Tie perille.

Metsätilat, mökit ja maatilat myy ja ostaa metsätilat.fi

84 000 €/tarjous

Kokemusta ja asiantuntemusta:

Timo Hannonen MTI, LKV 040 740 3442

Uusimmat kohteet suoraan sähköpostiisi

Jyrki Mäkiranta MTI, LKV, kaupanvahvistaja 050 307 6801

Piia Perälä MTI, LKV, kaupanvahvistaja 0440 337 529

Leena Tetri LKV 040 771 9923 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

SYSMÄ LIIKOLA n. 4,6 ha rantapalsta, lomarakennuspaikka, rak. oik. max 250 k-m2, 50 000 €/tarjous Piia Perälä, 0440 337 529 Kaikki kohteet: www.metsatilat.fi etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

Etelä-Suomen metsätilat LKV

Kansankatu 8, 15870 Hollola | etela-suomi@metsatilat.fi

Suomessa jo 1600-luvulla

Porkkanan juuret juontavat Keski-Aasiaan, missä villiporkkanoista valikoitui viljelykelpoisia, vahvajuurisia yksilöitä. Suomessa porkkanaa on viljely 1600-luvulta lähtien.

Alun perin porkkanat olivat pääosin purppuranvärisiä, punaisia tai valkoisia. Hollantilaiset onnistuivat jalostamaan näistä vaihtoehdoista meillä suosituimman oranssin porkkanan, jonka väri kuvastaa samalla Alankomaiden kuningashuoneen Orania-Nassaun kuningassuvun tunnusväriä.

Porkkanan lähisukulaisia ovat muun muassa kumina, koiranputki ja palsternakka.

Hyvää ravintoa

Ravintoarvoiltaan ja terveysvaikutuksiltaan porkkana on loistava. Se sisältää runsaasti A-vitamiinin esiasteena toimivaa beetakaroteenia, jota saa sopivan päiväannoksen keskikokoisesta porkkanasta. Elimistössä beetakaroteeni muuttuu rasvaliukoiseksi Avitamiiniksi, joka on tärkeä muun muassa silmien ja ihon terveydelle sekä hermoston toiminnassa,

Yksi Suomen suurimmista puutarhaverkkokaupoista

Uudistunut kauppavaltava valikoima!

Kammintie 6, Jyväskylä viherlandia.fi viherkauppa.fi

Kauneushoitola Terttu

löytyy osoitteesta Siltakatu 1 Heinolan keskustasta. Kauneushoitolasta löydät kattavan valikoiman erilaisia kauneushoitoja sekä jalka-, käsi- että lympha-hoitoa ym.

Tervetuloa!

(Kauneushuone Annetten tiloissa)

Puh. 09 622 1646

www.kauneushoitolaterttu.fi

- juhlaan - arkeen - vapaa-aikaan

ASUISSA

monipuoliset valikoimat

– suurin osa vielä ALE

LIIVEISSÄ myös

• olkaimettomat • urheilu-, • imetys- ja proteesimallit – muotoilevat ym. alusasut

UIMA-ASUISSA (36–54)

myös liivikoolla

YÖ- ja OLOASUT KYLPY- ja AAMUTAKIT

Onko nurmikkosi todella suuri tai pienen pieni? Tasainen tai mäkinen?

Tule liikkeeseemme tutustumaan erilaisiin robottiruohonleikkurimalleihin ja löytämään sopiva malli juuri sinun nurmikollesi.

Taidesalonki Talvion 40-vuotisjuhlanäyttely Hartolassa

10.6.–20.8.2023 juhlitaan

Vanha-Koskipään kartanossa Taidesalonki Talviolla 40-vuotista kuvataiteen kesänäyttelyä.

Kesän näyttelyn taiteilijat ovat Kuutti Lavonen, Marjatta Hanhijoki, Tiina Kivinen, Jaana Paulus, Samuli Heimonen, Tuuli

Meriläinen, Joakim Sederholm, Kari Södö, Elina Ruohonen, Jenni Vakkilainen, Ulla Pohjola, Tuomas Korkalo ja Johanna Rotko

Näyttelyn kokonaisuus muodostuu maalauksista,

grafiikasta, mediataiteesta, veistoksista ja installaatioista. Näyttelyn järjestäjänä Hartolan kunta. Näyttelyn kuraattorina toimii Hartolan kunnan vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurinen

Vanha-Koskipään kartanon entinen päärakennus on toiminut Maila Talvio -salonki -taidenäyttelyn näyttämönä vuodesta 1983. 1980-luvun alussa salongilla haluttiin tarjota kuvataiteen esittämispaikka erityisesti naistaitelijoille, niinpä ensimmäinen Hartolan kulttuurilautakun-

nan järjestämä näyttely olikin nimeltään Naistaiteilijoita Hartolan Koskipäässä. Nykyisin näyttelyyn voivat tulla kutsutuiksi kuvataiteen ammattilaiset ja konkareiden lisäksi Taidesalonki Talviolla halutaan tukea myös nuoria, uransa alkuvaiheessa olevia taitelijoita, tulevia mestareita. 40-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään useita Koskipään kartanolla vuosien varrella esittäytyneiden taitelijoiden teoksia ja perinteitä kunnioittaen taiteilijajoukkoon mahtuu myös uusia tuttavuuksia.

Sysmässä käy sahti – ja kamera

Sysmäläissyntyisen Teemu Nikin uutta elokuvaa kuvataan Sysmän Lahdenpohjan ja Nuoramoisten alueilla 12.6.–14.7.2023. Sysmä on keskeinen kuvauspaikka, mutta näkymiä tallentuu jossakin määrin muualtakin. 100 litraa sahtia -elokuvan tuotantoyhtiö pyysi keväällä Sysmän kunnalta tukea elokuvaprojektin tukemiseen. Kunnanhallitus päätti varata tukemiseen 20 000 euroa, joka käytetään majoituksen, kaluston säilytykseen, maskeeraus- sekä puvustustilojen järjestämiseen sekä muuhun tukeen. Suoraa raha-avustusta ei päätetty

myöntää. Perusteluissa todetaan, että Sysmän kunta saa elokuvasta runsaasti näkyvyyttä ja Sysmä-aiheisen elokuvan tukeminen on elinvoimatyötä parhaimmillaan. Noin 90 minuutin pituisen näytelmäelokuvan tuottaa Jani Pösö ja kuvaaja on Jarmo Kiuru, Sysmässä syntynyt hänkin. Pienten kuntien Nelinvoimaa-hanke julkaisi internetsivuillaan Teemu Nikin terveisiä: – Sysmäläisenä kerron olevani Sysmästä aina, kun mahdollista. Sysmäläisyys on tärkeä osa identiteettiäni

Kulttuuria Urajärven kartanomiljöössä

tai ainakin haluan muiden tietävän siitä. On helppoa olla ylpeä sysmäläisyydestä.

– Elokuvassani todella suurta sivuroolia näyttelee Sahti. Suvussani on aina tehty sahtia ja se on kuulunut kaikkiin mahdollisiin juhlatilaisuuksiin. Sahtia juodaan juhannuksena, jouluna, häissä, valmistujaisissa, hautajaisissa tai ihan muuten vaan. Elokuva ei anna romanttista kuvaa kesäisestä idyllistä vaan elokuva on enemmänkin elämänmakuinen tarina kaikkine ihmisen rosoineen.

Urajärven kartanon ystävät ry pitää yllä yhtä Suomen vanhinta kartanomuseota.

Urajärven kartano avattiin yleisölle museona 1928 kartanon viimeisten yksityisten omistajien, aatelisten sisarusten Hugo ja Lilly von Heidemanin toiveen mukaisesti.

Ajatus kartanomuseosta oli ilmeisesti ollut naimattomien ja lapsettomien sisarusten mielessä jo joitakin vuosia ennen heidän kuolemaansa ja Hugon kuoltua 1915 Lilly lahjoittikin Suomen muinaismuistoyhdistykselle varat kartanon lunastamiseen ja museon perustamiseen. Pian

Tiekirkkoja yli 260 kesän ajan auki

Suomessa on tänä kesänä avoinna yli 260 Tiekirkkoa.

Tiekirkot ovat kirkkoja, jotka ovat kesäisin auki matkailijoita varten.

Ne tarjoavat tilaisuuden nähdä upeaa arkkitehtuuria, kuulla tarinoita paikallisesta historiasta tai hiljentyä hetkeksi omien ajatustensa äärellä.

Etukäteen ajoreittinsä tiekirkot voi tarkistaa tiekirkot. fi-sivuston luettelkosta tai karttahausta.

Tiekirkoista löytyy tietoa myös Facebookista ja Instagramista tililtä @tiekirkot. Ihmisten kirkkobongausta voi seurata tunnisteella #tiekirkko.

Aukiolo vaihtelee

Kirkkojen aukioloajat vaihtelevat. Yleisimmin ovet ovat auki päivittäin elokuun 20. päivään saakka. Osa Tiekirkoista on avoinna ympäri vuoden. Kirkoissa järjestetään jumalanpalveluksia ja muutakin ohjelmaa konserteista meditaatiohetkiin.

Suomen ensimmäiset Tiekirkot avautuivat 1990-luvun alussa, jolloin avoinna oli muutama kirkko PohjoisSuomessa. Saksasta lähtenyt idea avointen ovien kirkoista on vuosien mittaan saanut siivet. Mukana on sekä evankelisluterilaisia että ortodoksisia kirkkoja. Uusia kirkkoja tulee mukaan joka vuosi.

Päijänteen alueen tiekirkot

Päijänteen kierroksen tie-

kirkkoja ovat tänä kesänä Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Joutsan kirkot, Jyväskylässä Taulumäen kirkko, kaupunginkirkko, Kristuk-

sen ylösnousemuksen ja Kuokkalan kirkot, Jämsän ja Korpilahden kirkot, Päijälän rukoushuone sekä Sysmän Pyhän Olavin kirkko.

sen jälkeen, syyskuun lopussa 1917, Lilly itse kuoli. Museon avaaminen viivästyi maailmansotaa seuranneen suuren inflaation takia. Avautuessaan Urajärven kartano oli Suomen ensimmäinen kartanomuseo.

Kesäteatteria kartanolla

Asikkalan Urajärven Kartanoteatterin tarina saa jatkoa, kun esitykset tekevät paluun kartanon kesään.

Kartanon kesäyön unelma johdattaa katsojat jälleen von Heidemanien maailmaan.

Tällä erää tutun tarinan uu-

tena sovituksena. William Shakespearen klassikon Kesäyön unelma on vapaasti urajärveläistänyt Timo Taulo. Esityksen ohjauksesta vastaa Juha Suihko. Tämä on Suihkon debyyttiohjaus Kartanoteatterissa. – Kolme kesää jäi välistä pandemian ja erilaisten mutkikkaiden rajoitusten takia. Ihmiset ovat kaivanneet Kartanoteatteria ja kyselyitä on tullut valtavasti. Nyt on riemu päästä jälleen tekemään kartanovieraiden kesästä ikimuistoinen, kertoo teatterin tuottaja Merja Markkanen

Päheet museot -viikko

Päijät-Hämeessä

Taidepajoja, livemusiikkia, osallistava performanssi, avoimia ovia, opastuksia, puutarhakierroksia ja paljon muuta on luvassa, kun Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä levittäytyy ympäri maakuntaa heinäkuun alussa 1.–9.7.2023.

Päheet museot -museoviikossa on mukana 27 museokohdetta Päijät-Hämeen alueelta – suuri osa alueen museoista. Tapahtumia ja tekemistä riittää viikon jokaiselle päivälle. Nyt on hyvä mahdollisuus tutustua lähiseudun tai mökkipaikkakunnan museoihin tai kiertää vaikka kaikki: useaan kohteeseen pääsee viikon aikana tutustumaan ilmaiseksi tai pääsylipun hintaan sisältyy mielenkiintoista ohjelmaa.

Tämän vuoden teema arvokas arki näkyy monissa tapahtumissa, kuten Daniel-

son-Kalmarin huvilan ja Vääksyn vesimyllymuseon opastuksissa, Asikkalan kotiseutumuseon perinnepäivässä ja Padasjoen makasiinimuseon käsityöpajoissa. Sahtimestaruuskilpailut pitävät yllä arvokasta päijäthämäläistä arkiperinnettä, sahdinvalmistusta. Arjen maisemia ja hetkiä on ikuistettu valokuviin, joita on esillä Padasjoen kotiseututalolla ja Sysmän kotiseutumuseolla. Ajantasaiset ohjelmatiedot päivittyvät Päheet museot -museoviikon verkkosivulle. Tietoa Päheet museot -viikon tapahtumista saa lisäksi seuraamalla Lahden museoiden sosiaalisen median kanavia ja Näyttelyitä ja museoita Päijät-Hämeessä -Facebookryhmää sekä viikkoon osallistuvien museoiden sosiaalisen median kanavia.

Hartolan kirkko on yksi kesän auki olevista tiekirkoista. Kuva: Finnan journalistinen arkisto, 1963.

Viime kesänä Suomen tiekirkoissa piipahti yli 150 000 matkailijaa.

Vääksyn vesimyllymuseo. Piirros Johan Hietala.

Urajärven kartano. Kuvaaja: Signe Brander, 1913. Museoviraston Historian kuvakokoelma.

Ei pidä hävetä tunnustaa olevansa väärässä; toisinkin sen voi sanoa: olen tänään viisaampi kuin eilen. Alexander Pope

Tuhannen kirjan lukeminen ei ole sen arvokkaampaa kuin tuhannen pellon kyntäminen.

W. Somerset Maugham

Useimmilla ihmisillä on melkein rajaton kyky pitää asioita itsestään selvinä.

Aldous Huxley

Köyhältä puuttuu paljon, ahneelta kaikki. Publilius Syrus

AINA TAPAHTUU

Kirppis muutti Sysmässä

varressa. On vaatteita ja jalkineita, astioita ja käyttötavaraa, urheilu- ja harrastusvälineitä ja niin edelleen. Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry kuuluu valtakunnalliseen Tukiliittoon, joka on kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä oma järjestö. Vertaistuki ja vaikuttaminen ovat toiminnan ydin.

KESÄGALLUPPI

Kesältä odotetaan taas kaikenlaista

•

040 161 4800

petteri@moniapusalonen.fi

Matias, lomalla Sysmässä

Odotan kesältä hyviä säitä. Olen vähän aikaa mökillä. Sysmä on rauhallinen paikka kesän viettoon. Aika vähän liikennettä ja poliiseja. On mukava ajella. Hienoa seutua.

Aki Haapsaari Imatralta

Vietän aika paljon aikaa Sysmässä, kun isä asuu täällä. Sysmä on sinänsä ihan miellyttävä moneen isompaan –esimerkiksi Imatraan, josta tulen, paikkaan verrattuna. On toki kalapaikkoja täälläkin. Kalastusta harrastan – saan kuhaa ja haukea, ahveniakin.

Olen nyt ollut melkein enemmän täällä kuin Imatralla.

Hele, melko tuore sysmäläinen

Odotan töitä, paljon töitä ja menestystä opiskeluissa. Teen kotihoidossa keikkaa ja opiskelen sairaanhoitajaksi. Ei ole raskasta, vaan tosi kivaa ja vaihtelevaa.

Kesä menee Sysmässä. Olen pääkaupunkiseudulta ja olen ollut nyt vuoden verran Sysmässä. Tänne sai tulemaan sysmäläinen mies.

Sysmä on tosi ihana, rauhallinen paikka, sellainen, jossa mieli rentoutuu.

Lea Eskola Sysmästä

Sysmässä menee kesä, missä muuallakaan, olenhan sysmäläinen. Kesä menee täällä ihan hyvin – olen eläkkeellä. Osallistun joskus kesätapahtumiin. Uotinpäiviin tietysti ja Kirjakyläpäiviin myös ja markkinahulinoihin.

Mitäkö odotan kesältä? No mitä kesältä nyt odotetaan? Mukavaa leppoisaa kesää ja… kukapa ei hyviä ilmoja odottaisi! Iloa ja valoa!

Kyllä minä liikun kesällä, kun lastenlapset ovat Tampereella ja Espoossa. En ole ihan höperöitynyt tänne.

Markku Halio Sysmästä

Koko kesä menee Sysmässä. Rivitalossa asustelen, eikä ole mökkiä. Osallistun jonkin verran kesätapahtumiin. Hulluin lauantai, Kirjakyläpäivät… Olen paljasjalkainen sysmäläinen, työelämäni tein Lahdessa. Lahteen verrattuna tämä on rauhallinen – ja erityisesti kesällä tämä on hieno paikka. Vettä ympärillä joka puolella ja kaikkea mahdollista.

Tämä kylä ei eläisi ilman kesäasukkaita. heidän ansiosta asukasmäärä on varmaan kolminkertainen. Hartola ei ole ihan samalla tavalla mökkipitäjä.

Olavi Nykopp Sysmästä

Hyvin tämä kesä on mennyt tähän asti. Töitä – siis kotitöitä – on riittänyt: on tehty puita, siivottu ja minä olen ajanut trimmerillä.

On aika JEES asua maalla. Kissa saa olla vapaasti. Yksi supikoira on sieltä ammuttu, joten ei niitä ole enempää. Olen suunnitellut, että jos vaimo kerkiää, käydään jossain kesätapahtumissa. Hän ajaa taksia, niin eihän hän kerkiä. Ennen Sysmään asuin Joutsassa, sitten Hartolassa.

Heinä-elokuussa lauantaisin suljettu

Päijänteen merkitys yllätti

Uusi kirja esittelee

Suomen tärkeimmän järven

Tiesin ryhtyväni mittavaan hankkeeseen, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta koota kirja Suomen toiseksi suurimmasta, mutta ehdottomasti tärkeimmästä järvestä

kolmisen vuotta sitten. Päijänne – koko tarina -teoksen kustansi Readme.fi-kustantamo ja se ilmestyi juuri kesän kynnyksellä.

Päijänteen merkitys yllätti. Jo pelkkä tilastojen tutkiminen: pituutta lähes 120 ja rantaviivaa lähes 2800 kilometriä, pinta-alaa yli 1000 neliökilometriä, tilavuutta yli 15 kuutiokilometriä, keskisyvyys 16,2 metriä, keskivirtaama 240 kuutiometriä sekunnissa ja veden viipymä 2,7 vuotta, lähes 2700 saarta.

Päijänne – koko tarina -kirja tuo esiin Päijät-Hämeen maakuntajärven tarinan monin tavoin. Päijänne on suomalainen suurjärvi ja merkittävä osa Järvi-Suomea.

Syvyydessä Päijänne on koko maan ykkönen ja kenenkään kiistämättä tärkein. Päijänteen vettä viedään Päijännetunnelia pitkin miljoonan ihmisen käyttöön pääkaupunkiseudulle, ja lisäksi sitä käyttävät monet Kymenvirran tehtaat ja voimalaitokset.

Tutustuin Päijänteeseen uusin silmin ja monin eri tavoin. Liikuin soutamalla, hiihtämällä, veneellä, laival-

la, autolla liikkuen… Piipahdin monilla maisemapaikoilla, katselin Päijänteen jylhiä

rantoja, joille Keski-Suomen maakuntalaulun sanoittaja Martti Korpilahti antoi ru-

nomuodon. Etsin runoja ja lauluja; Päijänne on esillä myös säveltäjä Urho Hilkun Autere Päijänteellä -teoksessa.

Pulkkilanharjulla on hieno tarina: se oli 100 vuotta sitten paljaaksi hakattu, arvoton harju keskellä Päijännettä. Sen yli oli työläs kulkea, eikä se ollut ilmaista, kun soutajalle ja hevosen uittajalle piti maksaa avusta.

Kerron kirjassa, miten Heikki Ritavuori löysi Pulkkilanharjun, ihastui siihen ikihyviksi ja rakensi sinne mökin 1910-luvun alussa. Hän myös alkoi vimmatusti ostaa maita harjulta.

Monen kymmenen vuoden jälkeen arvottomasta hakatusta maasta tuli kansallismaisema ja merkittävä osa Päijänteen kansallispuistoa.

Paljastanpa vielä yhden hauskan jutun: Suomessa on ison ja tunnetun Päijänteen lisäksi viitisenkymmentä Päijänne-nimistä paikkaa, joista suurin osa on syrjäisiä lampia. Suomen merkittävät järvet esittelevä Järviwiki-sivusto luettelee niistä yhdeksän, mutta pinta-alaa lukuun ottamatta niistä ei ole juuri tietoja.

Kunhan kesä kunnolla pääsee vauhtiin, esittelen Päijänne – koko tarina -teosta useissa kirjastoissa.

ARTO KANTOLA

Kesäteatterit kutsuvat katsomoon

Suomen kesään kuuluu paljon asioita, jotka eivät vuosien vieriessä paljon muutu. Kärpäset, loputon saunominen ja uiminen, grillaaminen, lavatanssit, monenlainen juhliminen ja niin edelleen. Yksi vielä. Kesäteatterit. Ilman tätä kesäperinnettä Suomen suvi olisi karu ja iloton. Ulkoilmaesitykset ovat teatterin alkuperäinen muoto, joka lienee kehittynyt leirinuotioiden ympärillä kerrotuista tarinoista. Suomeen kesäteatteri tuli 1910-luvun alussa Ruotsista, saksalaisen ulkoilmateatteriliikkeen alkuun sysäämänä. Tiettävästi Suomen ensimmäiset kesä-

teatteriesitykset toteutti Suomen Kansallisteatterin näyttelijäkunnan edustajat Hämeenlinnassa kesällä 1911 Teatterin tiedotuskeskus Tinfo on koostanut kesäteatterien ensi-iltatietokantaa vuodesta 2011, huippuvuosia ensi-iltojen määrissä elettiin 2015 ja 2016, jolloin uutta nähtävää oli kesänäyttämöillä yli 400 tuotannon verran. Ennen pandemiaakin 2019 päästiin lukemaan 363.

Viime vuonna pandemia oli jo ohi ja tämä vuosi on paluuta ”vanhaan hyvään aikaan”.

Sysmäläinen Kuurina Teatteri on harrastajateatteri, mutta ei varsinainen ke-

PALVELEMME:

säteatteri. Jukka Alangon ohjaama, Sisko Istanmäen kirjaan pohjautuva ”Liian paksu perhoseksi” on humoristinen, surumielinen ja haikea rakkaustarina parista, joka hapuillen yrittää löytää yhteisen onnen.

Padasjoella on tarjolla hullun hauskaa ja harmitonta kesäkomiikka Riitta Keinänen-Korpelan ohjaustyössä ”Kuka korjaa kesämökin”.

Järjestäjät lupaavat katsojille ”naurujoogaa”.

Pesäkallion kesäteatterissa Lahdessa soivat tänä kesänä Repe Helismaan rakastetuimmat laulut. Esitys kurkistaa myös seurantalojen

PALVELEMME:

esirippujen taakse ja SuomiFilmin elokuvastudioille ja kysyy, miten Helismaan, Esa Pakarisen, Tapio Rautavaaran ja Masa Niemen rillumareiroolit vaikuttivat heidän elämäänsä ”siviilissä”? Oliko kaikki sittenkään silkkaa hauskanpitoa ja iloista reissumiehen elämää? Mäntyharjun kesäteatterin kesän 2023 näytelmä, Eero ja Ulla Schroderuksen ”Rikas, rakas, köyhä, varas” käsittelee komedian keinoin ahneutta ja rikastumisen houkutusta. Ahneuden lisäksi teemoihin mahtuvat meidän kaikkien perisynnit, kuten kateus, ylpeys ja himo.

Boutique Cisarin KESÄKAUPPA

Sysmän vanhassa Meijerissä avautuu to 22.6.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan naisten asuste- ja vaateihanuuksiin!

Kesäshopissa myös Sasu´s Playhousen huonekaluja sisustusherkut

Löydät putiikkimme myös Vanhasta Porvoosta. Aukiolo- ym. tiedot www.cisar.fi ja www.sasusplayhouse.net

MEILTÄ LÖYDÄT KESÄN KAUNEIMMAT SISUSTUSTUOTTEET, VAATTEET SEKÄ KORUT! TUTUSTU KESÄN UPEISIIN UUTUUKSIIN MYÖS VERKKOKAUPASSAMME!

MYYMÄLÄSSÄ UPEITA OUTLETLÖYTÖJÄ JOPA -50% LEXINGTON, BALMUIR, DAY ET, EDBLAD, BUKELA, MOS MOSH, SUMMUM WOMAN, PREPAIR, BLUE SPORTSWEAR, EICHHOLTZ, GAUHAR…

Asikkalantie 2, Vääksy 03 767 4276 www.zoomdesign.fi

PALVELEMME: MA-PE KLO 7-22

LA KLO 8-22

SU KLO 9-22

Päijänne ei ole helppo pujehtijalle, sillä se on sokkeloinen. Arto Oinonen valmistautumassa lähtöön. Kirjan kuvitusta, kuva kirjoittajan.

Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. Nurmes

Sysmän Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksen

KIRPPUTORI

avattu uusiin tiloihin

Leppäkorventie 1, Sysmä

Tervetuloa läheltä ja kaukaa.

Avoinna ke 11–17, to–pe 10–17, la 10–14.

P. 040 320 6348

Kenk ä-M ark k ala & Lemmik k i-M ark k ala

Tervetuloa Markkalan taloon! Meiltä löytyy kenkiä kaikenlaisille jaloille ja kaikkea kivaa lemmikeille (hevosia unohtamatta).

Kyläläiset juhlivat tapahtumaa

Pro Patria -muistomerkki sai vihdoin suoja-aidan ympärilleen

Myymälässä aina myös tarjouksia!

Onni. Mikä se on? Virvatuli elon suolla, houkutellen meitä petolliseen pyyntiin. Tuonne tänne sinkoilee se, tuonne tänne sitä vainoten me turhaan ajelemme, kunnes hetteen musta loka meidät nielee.

Aleksis Kivi

Hyviä ystäviä, hyviä kirjoja ja utelias omatunto, se on ihanteellista elämää se.

MAATILAPÄIVÄ SYSMÄN HANKKIJALLA

keskiviikkona 21.6. klo 9–15

Paikalla Yaran ja DeLavalin edustajat, konemyyjä ja asiantuntijamyyjä

Tule keskustelemaan ajankohtaisista lannoiteasioista.

Normaalihintaiset DeLavalin karja- ja aitaustarvikkeet

Tarjoilua. TERVETULOA!

–15 %

Karsillantien varteen IsoÄiniölle Asikkalaan rakennettu Pro Patria -muistomerkki on saanut näyttävän suoja-aidan ympärilleen. Viitisenkymmentä kyläläistä kokoontui Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä juhlistamaan pitkäaikaisen hankkeen toteutumista. Pro Patria -muistomerkki ja sen suoja-aita ovat Pirjo ja Risto Nurmisen sekä muiden kyläaktiivien voimainponnistuksen tulos. Muistomerkki on toteutettu muistuttamaan jatkosodassa kaatuneista kyläläisistä nuorista miehistä.

– Tässä tilaisuudessa meillä on mahdollisuus lähettää kiittävät ja siunaavat ajatukset niille tämän kylän nuorille, jotka vastaanottivat kutsun lähteä asein puolustamaan kotiaan ja koko isänmaatam-

me maahamme hyökännyttä vainolaista vastaan. Ennen lähtöään täältä kotikylästä he kokoontuivat ensin tällä paikalla, tilaisuuden juontanut Mikko Kyöstilä sanoi.

Risto Nurminen kertoi koko muistomerkkihankkeen lähteneen käyntiin ÄinääVähimaan koulun lakkauttamisesta.

– Kun vuonna 2009 lopetettiin Äinää-Vähimaan koulu, sen seinällä oli tämä kaatuneitten muistotaulu. heräsi ajatus, että jos koulu laitetaan myyntiin, taulu menee kunnan varastoon, eikä kukaan sitä sieltä löydä. Riukan Markku kävi pelastamassa taulun. Sitten ruvettiin miettimään, mihin taulu voitaisiin sijoittaa, jotta se olisi kaikkien nähtävissä.

Nurmisen mukaan ensin mietittiin, löytyisikö kyläl-

Kommodori Markus Aarnio: Suomea kannattaa puolustaa

Pro Patria -muistomerkillä puhunut kommodori evp. Markus Aarnio muistutti juhlayleisölle jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin sanomasta, josta tämä tuli maankuuluksi: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”

– Näissä sanoissa korostuu kiihkoton, mutta järkähtämätön kansallistunne. Sen viesti on ajaton: Olemme kaikissa olosuhteissa vastuussa oman maamme puolustamisesta. Näin on myös jatkossa, vaikka puolustusliiton jäsenenä saamme tukea liittolaisilta.

Aarnio sanoi, että Suomen puolustuksen tärkeä perusta on kansalaisten korkea maanpuolustustahto.

– Se on nyt entistäkin korkeammalla tasolla. Kiinnostus kertausharjoituksia ja vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan on valtavassa kasvussa. Tätä tahtoa ja sii-

hen perustuvaa valmiutta ja kykyä tulee vaalia vastedeskin. Tässä työssä puolustusvoimilla ja vapaaehtoisella maanpuolustuksella ja sen valmiutta tukevalla kansalaistoiminnalla on tärkeä rooli.

Osa valmiutta on pyrkimys oman turvallisuuden maksimointiin. Se ei ole keneltäkään pois. Näin Suomi on toiminut tänä keväänä saatuaan Naton jäsenyyden. Kuluneen kevään aikana noussut kansan tahto ja käyty keskustelu turvallisuusratkaisustamme on osoittanut suomalaisen demokratian voiman. Tämä luo vahvan pohjan suunnata kohti tulevaa tässä epävarmassa maailmanajassa.

Kansalaisten tuki Nato-jäsenyydelle on hänen mielestään eräs vertailukelpoinen ja objektiivisesti mitattava tekijä.

– Kuluneen vuoden aikana jäsenyyden kannatus nousi meillä ennennäkemättömällä tavalla. Jäsenyys Natossa on

tä sopiva kivi, johon taulu voitaisiin pultata. Sellaista ei löytynyt.

– Anttilan Juha ideoi, voitaisiinko Salpalinjalta saada panssariestekiviä. Siinä oli muitakin ratkaistavia tekijöitä: kivet eivät ole ilmaisia, eivätkä ne kulkeudu tänne ilmaiseksi, miten se pystytään rahoittamaan. Minulla oli vuonna 2010 tulossa 60-vuotispäivä, ja oivalsin, että helpotan kutsuvieraita niin, ettei tarvitse miettiä, mitä lahjaksi.

Nurminen ohjasi lahjarahat muistomerkkihankkeen rahoittamiseen. Sitten piti ratkaista, mihin kivet sijoitetaan, jos sellaiset yleensä saadaan. Saatiin lupa Senaattikiinteistöltä, joka kivet omistaa, samoin maanomistajalta.

Kuljetuskin järjestyi, kun

hollolalaisella kuljetusyrityksellä oli asiaa Kotkan satamaan. Yritys haki Miehikkälästä kivet Iso-Äiniölle. – Sitten päätettiin, että muistomerkki paljastetaan kaatuneitten muistopäivänä 15.5.2011. Rahaa oli vielä sen verran, että saatiin tuo Vapauden risti ja kyltti tien varteen.

Nurminen kertoi tuolloin tervetuliaispuheessaan luvanneensa, että muistomerkin alue aidataan ”ensi kesänä”. Hanke kuitenkin siirtyi ja siirtyi. – Toivottavasti tämä muistomerkki muistuttaa tulevia sukupolvia siitä, minkä uhrin nämä nuoret miehet joutuivat meidän puolestamme antamaan.

ARTO KANTOLA

suurin muutos Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikassa sitten vuonna 1995 toteutuneen EU-jäsenyyden. Samalla se on historiallinen käännekohta Suomen puolustuspolitiikassa.

Suomen Nato-hakemuksen taustalla oli Aarnion mukaan pohjimmiltaan kaksi tekijää.

– Ensinnäkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen

aiheuttama shokki keikauttivat Nato- jäsenyyttä vuosikymmeniä vastustaneen kansalaismielipiteen päälaelleen. Toiseksi suomalaiset päättäjät olivat yhtä mieltä Suomen vallitsevien turvallisuusratkaisujen riittämättömyydestä suhteessa Venäjän kasvaneeseen uhkapotentiaaliin.

ARTO KANTOLA

Markus Aarnio muistutti, että olemme kaikissa olosuhteissa vastuussa oman maamme puolustamisesta.

Risto Nurminen ja Markku Riukka laskivat seppeleen Pro Patria -muistomerkille. Muistotaulussa on 17 jatkosodassa kaatuneen kyläläisen nuoren miehen nimet.

Mark Twain

VANHOJA UUTUUKSIA

Tuusulan Automuseo on nyt nimeltään Raimon ja Kirstin Automuseo

Tervetuloa

Huoltotie 1 ovi 3, 04300 Tuusula

Avoinna sop. mukaan Soita jos olet tulossa numeroon 040 045 0585 Museossa myös kuorma-autoja!

Sysmän VIII Suvisoutu Suopellossa

lauantaina 1.7.2023 klo 10–15

Uudessa satamassa Suopellontie 590:ssä kilpailukeskus, peräkonttikirppis ja puffetti. Kirppiksen paikkamaksu 5 €, ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon

Mökki- ja kilpasoutu klo 12.00, 15 €/pienvene (sis. sauna ja keitto)

Kirkkovenesoutu klo 13.00, 150 €/kirkkovene (sis. sauna ja keitto)

Ilmoittautuminen 15.6. mennessä (paivi.virolainen@icloud.com)

Lisätiedot: Jussi Hildén p. 0500 468 790, bensakauppias@outlook.com

Tule mukaan soutamaan tai kannustamaan!

Suopellon Nuorisoseura Kulo ry

Tupalan talomuseo

Avoinna kesällä sopimuksen mukaan. Hemmo Honkala

P. 040 501 1610

Torstaina 31.8.2023 Tupalan Aarniometsän poluilla klo 17–18.30 esittelijä Hemmo Honkala ja Asikkala-oppaat. Tervetuloa!

Hinta aik. 10 €, alle 12-v. maksutta. Asikkala, Iso-Äiniö, Myllykseläntie 224

Rauhallinen luonnonläheinen alue

Odottaminen on surullista. Surullisempaa on, jos ei odota ketään.

Eeva-Liisa Manner

Siitä pitäen kun rakasta sinua et muistuta ketään. Pablo Neruda

GASTHAUS-HOTELLI viihtyisät huoneet Tainionvirran rannalla ravintola (A), ryhmille tilausruokapalvelut

• hyvät tilat juhlille ja kokouksille

• rantasauna ja takkahuone

LOMAMÖKKEJÄ

• kaikissa mm. oma sauna

LEIRINTÄALUE

• hyvä ja tasainen nurmikenttä matkailuvaunuille ja teltoille hyvät huoltotilat • leirintämajoja

MONIPUOLISET HARRASTUSMAHDOLLISUUDET

• lähella mm. Hartola golf, Krouvin lava, Purnuvuori ja liikuntareitit urheilukalastuslupien myynti Tainionvirralle

11.8. klo 9–19 ja 12.8. klo 9–17 www.lc-asikkala.fi

GASTHAUS-CAMPING KOSKENNIEMI

Koskenniementie 66 19600 HARTOLA Puh. (03) 716 1135 email@koskenniemi.com

Upean Tainionvirran rannalla!

VANHOJEN JA UUSIEN KIRJOJEN MYYNTIPÄIVÄT Ohjelmassa

S y s m ä n T e a t t e r i t a l o l l a

Vanha hyväkuntoinen kasipätkä eli Fiat 850.

Mobilisti-ilta kokoaa

taas klassikkoautot näytille kanavalle

Mobilisti-tapahtuma järjestetään heinäkuun neljäntenä päivänä Vääksyn kanavalla nyt jo 20. kerran kello 14–19. Se on yksi suurimmista

museoautojen kavalkadeista Suomessa. Tapahtuma alkaa klo 16 ja päättyy klo 20–21 paikkeilla kun viimeiset ajoneuvot pois-

Risteilyjä ja elämyksiä

Reittiristeilyjä:

Padasjoki <--> Kelvenne <--> Karisalmi Erakonsaari

tuvat tapahtuma-alueelta. Kanavapuistoon odotetaan taas jopa 600 yli 30-vuotiasta autoa ja lisäksi moottoripyöriä, traktoreita, paloautoja ja muita moottorikoneita. Yleisöä saapuu tuhatmäärin

ihmettelemään ja ihailemaan menneiden vuosikymmenten nostalgisia ajoneuvoja.

Tilaisuus on maksuton, mutta halukkaat voivat lahjoittaa vapaaehtoisen pääsymaksun kävijöitä viihdyt-

tävän posetiivarin Markku Savijärven lippaaseen. Tuotto lahjoitetaan kokonaan Lions Club Asikkala/Päijänteen hyväntekeväisyyskohteeseen.

Mobilisti-tapahtuman aloit-

tivat parikymmentä vuotta sitten Lea Lahti ja Antti Vähälä. Sittemmin vetovastuu siirtyi LC Asikkala/Päijänteelle.

Avajaiset la 17.6. klo 10–15

pukuja!

Uudet aukioloajat!

Avajaistarjouksia ja kahvitarjoilu!

Tervetuloa Lahteen Hämeenkatu 10, sisäpihalle!

Tilausristeilyt: erilaiset juhlat ja teemaristeilyt ruokatarjoiluilla

www.eramaankutsu.fi

www.facebook.com/KulkeeVettenHalki

Jorma Sainio 040 50 555 60

www.erakauppa.fi

Markku Lepistö 050 5220 370

tankkaus Tervetuloa!

17.6. Raappana 24.6. Juhannuksen ulkotapahtuma (ulkoilmakonsertti): Japo & Jammarit, Mäkki, Rokkikone

Tauski 7.7. Marion Rung

Jukka Poika

Terassin avajaisbileet: Veksi Väisänen

Höyrylaivaregatta, ulkotapahtuma. Illalla

Meiju Suvas

Venetsialaiset:

Pekka Tiilikainen & Beatmakers, The Vincents feat. Kristian Meurman, Groovy Pearls. Illalla

Aron

Aleksis Kivi Anianpellon markkinoilla – jälleen

Tulevan elokuun Markkinapäivät 10.–11.8. rakentuvat jälleen kaupankäynnin, ohjelman, historian ja kulttuurin ympärille. Onhan markkinoilla pitkä perinne jo vuodesta 1728 eli jo lähes 300 vuoden ajalta on liimaantunut muistoja ja tapahtumia.

Kansalliskirjailijamme

Aleksis Kivi on osaltaan ollut merkittävässä asemassa kirjallisen tuotantonsa kautta näitä muistoja tuottamassa.

”Anjanpelto on yksi niistä paikannimistä, jotka Kivi on kirjoittanut suomalaisten mentaaliseen maailmaan ja kulttuurihistoriaan – runon maantieteeseen. Paikan mentaalistumiseen viittaa jo J.

V. Lehtonen (1933: 69) todetessaan, että ”ilman Aleksis Kiven runoa 1930-luvun lukija ei olisi edes tiennyt

Anjanpeltoa, vaikka se aikaisemmin oli kuuluisa markkinoistaan ja vieläpä Kustaa

III:n vierailusta. ” (Lähde: Satu Grünthal).

Seitsemän veljestä -teoksessaan veljeksistä Eero laulaa ensimmäisenä jouluna

Impivaaran saunassa: ”Anianpellon markkinoilla Oltta, viinaa juotiin. Mustan härän hinnalla, Nuo kihlakalut tuotiin; Tuotiin, tuotiin; Mustan härän hinnalla Nuo kihlakalut

tuotiin.” Nummisuutareissa

Anjanpelto tulee esiin, kun Esko sättii Jaakkoa: Esko: ”Sonnivaska, sonnivaska, iso-sonni, sarveton nuijapää Laukki, valmis marssimaan Anianpellon markkinoille.”

Aleksis Kiven Seura mukana teemassa

Lions club Asikkalalla on näin perusteet nostaa kirjailija Aleksis Kivi nyt markkinoiden teemaksi. Aleksis Kiven seurasta professori Pekka Laaksonen on luvannut, että tämä kansalliskirjailijamme perinteitä vaaliva seura tulee markkinoille kertomaan Kiven elämäntyöstä ja kirjallisesta tuotannosta. Laaksonen kertoi kovasti arvostavansa klubin tämänvuotista teemaa.

Myös Asikkalan kunnan kulttuuritoimi on vahvasti mukana Kivi-viikon toteutuksessa. Lausuja Sisko Ojanperä ja kulttuuri- ja kirjastojohtaja Tanja Kairimo kertovat Aleksis Kivestä Asikkalan kirjastossa 3.8.klo 18.00.

Markkinaviikon aikana on Kalmarinrannassa runopolku, jossa Danielson-Kalmarin Runo- ja Rap -työpajojen

vetäjät asettavat runoja koko kansan luettavaksi kulttuuri-

UOTINPÄIVÄBILEET KEIMO

The Mad´s bluesband & Markku Kustaa SYSMÄN

VPK:N

LAVALLA

LAUANTAINA

KLO 20.00 ALKAEN

Liput 15 € käteinen/kortti

podcastina Sisko Ojanperän lukemana Aleksis Kiven tekstejä, joissa Asikkala on jollakin tavalla mukana.

tuottaja Solja Järvenpään johdolla. Lions club Asikkalan kotisivuilla https:// www.lc-asikkala.fi/ voidaan markkinaviikolla kuunnella

Ihanasti korvissani aina nimi Anjanpelto soi; sydämmeni riutumaan sä saatat, Anjanpelto kaukana; siellä näin mä taivaan kauniin immen, mutta katosi hän ainiaaks.

JUHANNUSTANSSIT

KOKKO

Pepe�NiilahtiTrio

Pepe Niilahti Trio

SYTYTETÄÄN KLO 22.00 (Säävaraus).

SYTYTETÄÄN KLO 22 (säävaraus)

OLUTMYYNTI

PALVELEE KOKO ILLAN

PALVELEE KOKO ILLAN

AINUTLAATUINEN

LAVAYMPÄRISTÖ

AIKUISTEN TANSSIMUSIIKKIA

J

Ilmainen kuljetus Leirintäalueelta klo 20.00. Liput�15�,�lapset�alle�12v�vanhempien�seurassa�ilmaiseksi.

Ilmainen kuljetus leirintäalueelta klo 20.00 Liput 15 €, lapset alle 12 v vanhempien seurassa ilmaiseksi

AATTONA 23.6. KLO 20.00

AATTONA 24.6. KLO 20.00

Maksu�käteisellä�tai�kortilla.

Maksu käteisellä tai kortilla

Albert Edelfeltin piirtämä kuva Aleksis Kivestä, julkaistu Suomen Kuvalehdessä 15.5.1873.

716 2452 ja 044 589 7477 Keskustie 7, 19600 Hartola. Avoinna ma–pe 9–16

Loma-asuntokauppa voimistuu kesän alettua

–Loma-asuntokauppa tyypillisesti käynnistyy reippaammin, kun lumet sulavat, valoisat illat ja kuvaukselliset auringonlaskut saapuvat. Tänä vuonna yleinen kustannusten ja korkojen nousu on näkynyt myös mökkikaupassa aiempia vuosia vaimeampana kaupankäyntinä, sanoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja

Sähkötyötä ammattitaidolla ja ajallaan

Tuomas Viljamaa

Etelä-Savossa ja Lapissa on alkuvuoden aikana oltu lähellä samaa tasoa kuin viime vuonna. Luonto ja Järvi-Suomi ovat loma-asuntokaupan kestosuosikkeja, ja niitä ostajat hakevat tälläkin hetkellä. – Loma-asuntojen keskihinta nousi Kiinteistönvälitysalan keskusliiton hintaseurantapalvelun datan

perusteella koronan jälkeen vuoden 2019 noin 110 000 eurosta noin 129 000 euroon. Hintataso loma-asuntokaupassa on ainakin toistaiseksi pysynyt samalla tasolla, mutta myös kauppamäärät ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä, Viljamaa toteaa. Loma-asuntojen keskimää-

räiset hinnat ovat nousseet pandemian jälkeen, ja viime vuonna keskihinta oli 126 000 euroa. Vertailtaessa pitkällä aikavälillä 2012–2023 mökkien keskihinta on pysynyt varsin vakaana, vaihdellen 106 000–129 000 euron välillä.

• lämpimiä, uretaanieristettyjä

• 3- ja 4-seinäisiä, yhdistettävissä

• 9 m x 3 m

• hinta alkaen 3800 € + alv.

• myös pukukopillisia ja ilmanvaihdollisia malleja

• osassa wc ja suihku

Jos saat lapsia, et koskaan saa mitään muuta. Kathleen

Kasvatus on väärennettyjen helmien heittämistä aitojen sikojen eteen. Irwin

Olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. Winston

Norris

Edman

Churchill

Kahvila-ravintola MODETTI

Keskustie 14, puh. 03 536 2045

KARAOKEA, vaikka joka ilta A-oikeudet

Herkullinen NOUTOPÖYTÄ arkisin klo 10.30-14

Myös KOKOUKSET ja YKSITYISTILAISUUDET

PITOPALVELUA sekä

Sirkka-Liisa Lintunen (kolmas vasemmalta) Asikkalan Tallukkajalkojen viimeiseksi jääneellä ruskaretkellä Vuokatinvaaran huipulla viime syksynä. Kuvassa myös (vasemmalta) Tepa Kandélin, Saara Riihilahti, Pirkko Rautavuo, Eira Toikkanen, Saini Ahonen ja Heljä Salminen. Kuva: Arto Kantola.

Ikiliikkuja

Sirkka-Liisa Lintunen kunnon kuntalainen

Asikkalan Hyvinvointilautakunta on valinnut SirkkaLiisa Lintusen, 80, Kunnon kuntalaiseksi.

Sirkka-Liisa Lintunen on lautakunnalle kerrottujen perusteiden mukaan käyttänyt erittäin aktiivisesti ja monipuolisesti kunnan tarjoamia liikuntapalveluja vuosikymmenien ajan.

Hän pitää omasta hyvinvoinnista huolta muun muassa hiihtämällä, pyöräilemällä, uimalla, ulkokuntosaliharjoituksilla ja kävelemällä joka päivä, satoi tai paistoi. Vääksyn kanavan Parkrunjuoksuun hän on osallistunut yli 100 kertaa. Vuoden 2022 aikana liikuntakorttisuorituksia hänelle tuli yhteensä 337 päivänä.

Sirkka-Liisa toimii myös aktiivisesti lastenlasten treenikuljettajana ja tsempparina. Työuransa Sirkka-Liisa Lintunen teki yläkoulun ja lukion liikunnanopettajana.

Hyvinvointilautakunta palkitsee vuosittain paikallista liikuntatoimintaa tai hyvinvointitoimintaa vahvasti tukeneita henkilöitä tai yhteisöjä nimittämällä heidät

Rannalla

Asikkalan Kunnon Kuntalaisiksi.

Kunnon kuntalainen voi olla myös aktiivinen ja esimerkillinen kuntoliikkuja.

Kunnon kuntalaisen tunnukseen sisältyy tunnusmitali ja kunniakirja.

Marko Kantele on Vuoden urheilija

Hyvinvointilautakunta valitsi tikkaurheilija Marko Kanteleen, 54, Vuoden urheilijaksi.

Marko Kantele edustaa lahtelaista Samuli Blues -darts-

Ihanat vaaleat pilvet

liukuvat taivaalla.

Hiljaa ja lumoavasti

laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä

hiekka on väsynyt.

Tulisit aivan hiljaa, tulisit juuri nyt –

Saima Harmaja

kerhoa. Hän on tehnyt mittavan uran dartsurheilijana ja on lajissaan Suomen ykkösheittäjä.

Kantele debytoi kansainvälisen dartsliiton (PDC) MM-kisoissa kautta aikain ensimmäisenä suomalaisena vuonna 2009. MM-kisoissa Kantele on tämän jälkeen kilpaillut neljästi.

Kansainvälinen kilpailumenestys on oikeuttanut myös PDC-liiton ammattilaiskiertueille osallistumiseen.

Urheilutoimittajainliitto valitsi Kanteleen vuonna 2022 lajinsa parhaaksi urheilijaksi.

VANHUSTEN RUOKAPALVELU P. 040 557 0632

Kahvila-Ravintola

Kelossi Kelossi

SAHTIMARKKINAVIIKONLOPPUNA

PE 30.6. LA 1.7. päivällä

Päijänteen rannalla

Poikkea maitse tai vesitse! Myös take away -annnokset: pizzat, pihvit, hampurilaiset, kanavartaat ym. kahvi, jäätelö, virvokkeet

Kellosalmentie 1040, Padasjoki, p. 040 779 6372

Juopunut nainen on avoin ovi. Saksalainen sanalasku

Nainen ja kalenteri ovat hyvä vuodeksi kerrallaan Ranskalainen sananlasku

Vaikka naiset olisivat lasia, ei heidän lävitseen näkisi.

Venäläinen sananlasku

Miehet hallitsevat maailmaa, naiset miehiä.

Espanjalainen sananlasku

illalla DJ MAX

Juhla- ja kokouskeidas

varaa Pitokärki juhliisi: häät, synttärit ym. • A-oikeudet

GRILLIPUFFA ti 18.7. ja 25.7. alk. klo 18, ruokailu klo 19 alk.

P. 040 557 0632, 050 572 5854

Majantie 50, Padasjoki

Koira on viisaampi kuin nainen. Se ei hauku isäntäänsä.

Venäläinen sananlasku

Kaunis nainen on nopeasti puettu. Englantilainen sananlasku Nainen asettaa rahattoman miehen miehettömän rahan edelle. Kreikkalainen sananlasku

Onnelliset ihmiseteivät laske kiitäviä sekunteja.

Kiinalainen sananlasku

Sysmän myymälän yhteyteen on avattu pienkonehuolto. Töiden vastaanotto myymälän aukioloaikojen mukaisesti.

Marko Kantele. Kuva: Dartsliitto.

Siellä missä sinäkin

Op Järvi-Hämeellä jälleen vahva vuosi

Järvi-Hämeen Osuuspankin viime vuosi sujui vaikeassa taloustilanteessa hyvin ja sen asiakasmäärä kasvoi edelleen. Pankki sai viime vuonna lähes 800 uutta asiakasta ja yli 400 uutta omistajaasiakasta.

Pankin liikevoitto kasvoi merkittävästi: liikevoitto oli 4,952 miljoonaa euroa. Omistaja-asiakkaille pankki maksoi bonuksia hieman yli miljoona euroa, lisäksi tuotto-osuuksille maksetaan 4,45 % tuotto, eli yhteensä 974000 euroa.

– Viime vuosi oli erinomainen kannattavuuden näkökulmasta. Yleinen korkotason nousu näkyi pankin korkokatteessa, joka kasvoi 25 % edellisvuodesta. Toisaalta korkotason nousu ja mm. inflaatio näkyivät rahoituksen kasvussa ja luottokysyntä hiljeni merkittävästi loppuvuoden aikana. Uusia luottoja myönnettiin viime

vuonna 58 miljoonaa euroa, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Asiakasvarat kasvoivat 2,42 %, toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa kertoo.

Järvi-Hämeen Osuuspankin vakavaraisuus on 43,06 % eli erinomainen. Vakavaraisuus laski edellisvuodesta laskentatavan muutoksesta johtuen. Pankin riskitilanne ja luottosalkun laatu on pysynyt edelleen hyvänä.

Kotipaikka Asikkalaan

Järvi-Hämeen Osuuspankin edustajisto on päättänyt, että pankin kotipaikka on jatkossa Asikkala. – Kotipaikka oli aikaisemmin Hartola. Kotipaikka on luontevaa vaihtaa Asikkalaan, koska meillä ei ole enää konttoria Hartolassa, Sarhemaa kertoo. Edustajisto valitsi pankin hallintoneuvostoon uusiksi

jäseniksi Kati Kämpjärven Asikkalasta, Sanni Tuomivirran Hartolasta, Sanna Luukkasen Kuhmoisista ja Jussi Salosen Padasjoelta. Jatkokaudelle valittiin Lilli Rantahakala Sysmästä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Petri Haapanen Asikkalasta.

OP Kodilla hyvä vuosi

OP Koti Järvi-Hämeen viime vuosi oli kiireinen ja kauppa kävi hyvin. Varsinkin vakituisille asunnoille oli kysyntää. – Korona-aikana mökkikauppa kävi hyvin ja myimme varastot tyhjiksi, joten viime vuonna olisi mennyt enemmänkin mökkejä kaupaksi. Varsinkin hyvin varustelluille mökeille riittää kysyntää, kiinteistönvälittäjä Vesa Teräväinen kertoo.

Liittymän hinta sisältäen

Järvi-Suomen Valokuitu on käynnistänyt valokuituliittymien rakentamisen ja myymisen Hartolan

Vehkalahti – Sauvuori alueella.

Liittymien toimitus aloitetaan kesän 2023 aikana. Internetpalveluiden nopeudet ovat toiminnan käynnistyessä 200 Mb/s, 500 Mb/s ja 1 000 Mb/s. Internetin yhteydessä palveluun kuuluu kaapelitelevisiopalvelu.

www.jsvoy.fi

sekä puhelin 010 2104 000. Asiakaspalvelumme palvelee arkisin klo 09 – 17.

Kelventeen saari Päijänteen kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus/Sari Airas.

Päijänteen kansallispuistolle

30 000 euron lahjoitus

Järvi-Hämeen Osuuspankki muistaa 30 vuotta täyttävää Päijänteen kansallispuistoa merkittävällä lahjoituksella, joka on osoitettu kansallispuiston maastopalvelujen kehittämiseen. Lahjoituksen avulla rakennetaan suojaa tarjoavat taukokatokset Kelventeen harjusaaren Karhunkämmenen sekä Lietsaaren retkisatamiin.

Asikkalan, Hartolan, Kuhmoisten, Padasjoen ja Sysmän alueella toimiva Järvi-Hämeen Osuuspankki on vahvasti mukana toimialueensa kehittämisessä ja elinvoiman vahvistamisessa, kerrotaan tiedotteessa.

– Pankin perustehtävänä on luoda kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistaja-asiakkaillemme ja toimintaympäristöllemme, kertoo toimitus-

johtaja Teemu Sarhemaa

– Päijänteen johtavana pankkina haluamme olla mukana parantamassa Päijänteen kansallispuiston palveluita ja viihtyvyyttä entisestään, jatkaa Sarhemaa.

Metsähallituksen Luontopalvelut kiittää Päijänteen kansallispuiston saamasta huomionosoituksesta. Lahjoitus tulee ilahduttamaan ja hyödyttämään laajasti kansallispuiston kävijöitä.

– Lahjoituksen avulla tehtävät toimenpiteet on suunniteltu yhdessä alueen kuntien kanssa. Katokset pyritään rakentamaan vuoden 2024 aikana, kertoo virkistyskäyttöpäällikkö Tuula Peltonen Metsähallituksesta.

Päijänteen kansallispuisto on upea suomalaisen suurjärven kallio- ja harjusaarista muodostuva retkeily- ja mat-

kailukohde, jonka geologia-, luonto- ja maisema-arvot ovat merkittäviä. Kansallispuisto on Unescon Global Geopark-verkostoon kuuluvan Salpausselkä Geoparkin tunnetuimpia kohteita. Puiston sydän on Suomen suurimpiin ja komeimpiin harjusaariin lukeutuva Kelvenne, jossa retkeilijä kohtaa pitkiä hiekkarantoja, reheviä harjulehtoja ja laguunimaisen kauniita suppalahtia. Kelventeen lähellä sijaitsevan Lietsaaren itäosan hiekkaniemi on suosittu rantautumispaikka. Vierailemisen arvoisia ovat myös mannerrannalla sijaitseva maisemallisesti merkittävä Pulkkilanharju sekä Päijätsalo, jonka kauniilta vanhalta näkötornilta avautuu näköala Päijänteen selkävesille.

1. Judinsalo. 2. Hollolassa. 3. Ladaa. 4. Kymenlaaksoon.

5. Käenkaali. 6. Ville Virtanen. 7. 8. 8. Heinolassa.

9. Laatokka. 10. Matin ja Tepon.

JärviSuomen Valokuitu

Kirjoista elokuvia, elokuvista kirjoja

Sysmän kirjakyläpäivillä oli eräällä myyntipöydällä dekkareiden ja elämäkertojen joukossa kirja Kalevala ja opas sen lukemiseen. Vastaavanlaisia on muitakin ja runsaasti, siis kirjan avulla opetetaan lukemaan kirjaa. Ehkä sellainenkin kirja löytyy, jossa kirjaa lukemaan opettavaa kirjaa opetetaan lukemaan.

Eivät käyttöohjeet pahaksi ole, ne ovat välttämättömiä ja määräyksetkin edellyttävät

ohjekirjan

toimittamista laitteen mukana. Onko esimerkiksi moottorisahan käyttöohjekirja tai työsuojeluopas Kalevalan lailla kirjallisuutta. Turha miettiä tällaista, kumpainenkin antaa oppia käytännön elämiseen, joskin eri tavoin.

Pelkkä lukeminen on tietysti leppoisaa ajankulua, mutta paljon hyötyä siitä ei ole. Niin kuin ei lukemattomuudestakaan. Lukekaa ajatuksella, kuuluu suositus. Suomen Väri- ja vernissatehtaan maalipurkeissa oli ohje otsikolla: ”Lukekaa tämä ennen kuin alatte maalata”. Lukeminen harrastuksena on yksi vaarattomimmista harrastuksista. Tässä ei puututa siihen, ottaako joku oppia rikosromaanien maailmasta käytännön elämäänsä. Eräs väitöstutkimus listasi Suomen vaarallisimpia harrastuksia. Sen mukaan polkupyöräily, ratsastus ja joukkuepelit aiheuttavat eniten harrastusperäisiä vakavia

vammoja. Harrastustapaturmien tavallisimpia seurauksia tutkimuksen mukaan ovat kasvojen murtumat, selkärangan vammat sekä pään sisäiset vammat. Näitä lukeminen ei aiheuta, ainakaan suoranaisesti. Harrastuksien yhdistely kyllä voi olla vaarallista: ei pidä lukea pyöräillessä tai ratsastaessa, sen enempää kirjaa kuin kännykän näyttöä.

* * *

Kirjasta elokuvaksi, näin teemoitellaan tämänvuotisilla kirjakyläpäivillä. Tapahtuman uudistumisesta viestii,

• Nyt tarjoushintaan veneitä ja kanootteja (erä).

Soutuvene tarjous, erä alk. 1180,-

• Erämallin 500 soutuvene, turvallinen ja hyväsoutuinen

tarjous 1990,-, sis. vene, airot, mela

• Kanootti 5 m + melat tarj. 1340,-

• Venetarvikkeet, sähköperämottorit, airot, melat, hankaimet, tulpat ym.

• Laituritarvikkeet, tikkaat, ponttoonit, nivelosat ym.

• Edulliset kalaverkot, liinat, sumput, katiskat ym.

että Hyvien ihmisten torilla näytetään ulkoilmaelokuva. Mahtaako se olla Valentin Vaalan ohjaama Sysmäläinen vuodelta 1938 vai joku uudempi. Rauhallinen harrastus elokuvien katseleminenkin on, lukemisen tapaan. Kirjakyläpäivien teema on mainio. Kirjoista on tehty elokuvia, elokuvista on tehty kirjoja. Varmaankin myyntipöydiltä löytyy mielenkiintoista. Ehkä opas elokuvien oikeaoppiseen katselemiseen, tai ainakin Asko Alasen, Peter von Baghin ja Kari Uusitalon kirjoja. EERO MATTILA

• Husqvarna- ja Stihl-moottorisahat, -raivurit, tarvikkeet, klapikoneet, hydraulihalkojat

• Öljyt, lämmitys- ja moottoripolttoaineet

• Nestekaasut, turpeet ym.

• Käytettyjä avo- ja soutuveneitä, kanootteja, perämoottoreita ym.

Vuokrataan peräkärryä

LAISER

Sysmä

0400-716304

Korkojen nosto kurittaa ihmisiä ja yrityksiä. Sen tarkoitus on keskuspankkien mukaan hillitä inflaatiota, mutta vaikutus voi olla jopa vahingollisempi kuin hintojen nousun.

Korkeiden korkojen haittavaikutusluettelo on pitkä: asuntokauppa hyytyi ja asuntojen hinnat laskevat, rakentaminen hiipuu, ruuan hinta on noussut, sähkön ja bensiinin hinta on edelleen hyvin korkea.

Moni yritys on tuskallisessa tilanteessa, kun raakaaineiden, energian ja työn kustannukset nousevat, eikä kasvaneita kuluja aina voi ujuttaa tai leipoa sisään myyntihintoihin. Monen alan kauppa hiljenee, jopa loppuu kokonaan.

PÄIJÄNTEEN LEHTI

Puolueeton, riippumaton aluelehti. Perustettu 1987 nimellä

Asikkalan Lehti. ISBN 1799-7844.

Julkaisija: Tmi Laiser (yhteistyössä: Suomen Mediavoima Oy).

Vastaava toimittaja: Eero Mattila p. 0400 765 234 mattilaneero@gmail.com

Jakelu: Posti Oy:ltä tilattu kotitalous- ja yritysjakelu Asikkalaan, Hartolaan, Padasjoelle ja Sysmään.

MUISTIINMERKITYT

Pari sanaa köyhyydestä

On vaikea päätellä, mikä osuus on inflaation, mikä taas korkeiden korkojen vaikutusta.

Lopputulos on kuitenkin päivänselvä: monen ihmisen maksukyky on koko ajan koetuksella. Vaikeudet eivät koske vain köyhintä kansanosaa, vaan myös enemmän tienaavia.

* * *

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman raportin mukaan Suomen väestöstä runsaat seitsemän prosenttia sai toimeentulotukea viime vuonna 2022.

Alaikäisistä yli yhdeksän prosenttia asui toimeentulotukea saaneessa kotitaloudessa.

Lehti tavoittaa kaikki kodit neljän kunnan alueella lukuun ottamatta mainoskieltoluukkuja.

Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula

Ilmoitusmyynti: Harri Kuusela, Laiser p. 0400 716 304 harri.paijanteen.lehti@gmail.com

Liisa Saari-Kuusela, Laiser p. 040 845 1257 harri.paijanteen.lehti@gmail.com

Nousua saattaa selittää THL:n asiantuntijan mukaan elinkustannusten ja erityisesti energiakustannusten nopea kasvu.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni viime vuonna viidellä prosentilla edellisvuodesta, mutta tuen saajia on edelleen paljon. Tukea sai noin 274 000 kotitaloutta ja noin 400 000 ihmistä.

Noin kolme neljännestä toimeentulotuen saajista oli yksin asuvia – ja erityisesti tilastossa korostuvat yksin asuvat miehet.

* * *

Yhä kasvava joukko suomalaisia ei tule toimeen tuloillaan. Suomessa on 60 000

Eero Mattila p. 0400 765 234 paijanteen.lehti@gmail.com

Sivunvalmistus, ilmoitusvalmistus: Arto Kantola p. 050 541 1924 ilmoitukset.paijanteen.lehti@gmail. com

työssäkäyvää köyhää. Tutkijoiden mukaan Suomessa on vähintään 200 000 työntekijää ja yrittäjää, jotka eivät ainakaan ajoittain tule palkallaan toimeen.

Osa tutkijoista arvioi, että todellinen luku on tuntuvasti suurempi, jopa 400 000, koska jos palkan päälle on saanut sosiaaliturvaa, se yleensä nostaa ihmisen köyhyysrajan yläpuolelle eikä tätä sitten näykään köyhyystilastossa.

Yleisimmin palkkatyököyhyys koskettaa naisenemmistöisillä palvelualoilla työskenteleviä osa-aikatyöntekijöitä. Köyhyyteen ajavat myös nollatuntisopimukset ja vuokratyö. Niukan toimeentulon kanssa kamppailevat monet myyjät, ravintolatyöntekijät,

paijanteen.lehti@gmail.com

siivoojat ja hoitoalan työntekijät. Köyhyyttä lisää varsinkin se, ettei tarjolla ole kokoaikaista työtä.

* * *

Lähi-Tapiolan teettämästä

Arjen katsaus -kysely paljastaa, että valtaosa keskituloisista ei enää selviäisi tuhannen euron yllätyslaskusta. Syynä pidetään sitä, että palkat eivät ole nousseet samaa tahtia kuin elämisen hinta.

Kyselyssä 35 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevista 75 prosenttia sanoi, ettei selviäisi tuhannen euron lisälaskusta. Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä tätä mieltä oli 55 prosenttia.

Eiköhän todellinen syy ole

Jakelualueen ulkopuoliset

noutotelineet:

poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse jätettyihin ilmoituksiin tulleista virheistä. Lähettäjä on vastuussa ilmoitusaineiston julkaisuoikeuksista.

yli varojen eläminen: asutaan liian kalliisti, asuntoynnä muiden lainojen korot pomppasivat, ruuan hinta on noussut, energian hinta on tapissa, ja ne kaikki syövät yhä enemmän tuloista.

Eikä tietenkään ole minkäänlaista puskuria, ei edes tuhannen euron vararahastoa pahan päivän varalle.

Herää kysymys: miten voivat pärjätä ne, joilla ei koko elämänsä aikana ole edes keskituloisen verran tuloja?

Köyhyydessä on herra Petteri Orpon tulevalla hallituksella ratkomista, samoin valtion velassa, sote-ongelmissa, lääkäri- ja hoitavavajeessa, maanteiden heikkenevässä kunnossa vain muutaman mainitakseni.

Heinola: Heila Lähiruokatori, K-Market Heinolantori, S-Market Heinola

Vuolenkosken kyläkauppa

Kuhmoinen: Neste Kuhmoinen

ja Matkahuolto

Joutsa: Teboil Huttula

Lahti: Neste Oil Karisto

Luhanka: M-Market

Leivonmäen M-Market

Neste Taukotuuli Lahti

Lehti julkaistaan force majeure -varauksin. Lehden kustantaja ei suorita hyvitystä lakon tai julkaisijalle ylivoimaisen esteen takia julkaisematta jääneistä ilmoituksista. Lehden vastuu ilmoituksen Katso ilmoitushinnasto ym. lisätiedot: www.paikallis.info

www.facebook.com/ paijanteenlehti Paljon kuvia ja kommentteja. Käy peukuttamassa!

ARTO KANTOLA

Harrastuksista parhaat. Lukeminen ja maalaaminen.