__MAIN_TEXT__

Page 1

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 3 KESÄKUU 2017 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

VARAOSAT JA MONIMERKKIHUOLTO Valmet Fiatagri Case IH Ford New Holland MF Zetor Leyland Nuffield DB Same JD

NOUDETAAN ROMUAUTOT JA METALLIROMUT!

NOPEA NOUTO!

www.konekorjaamo.fi Puh. 08 430 311 verkkokauppa ja luettelot netissä

Olemme laajentaneet toimintaa salaojitukseen

OULUN ROMU puh. 044 783 1121 www.oulunromu.fi

Tyrnävä OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS Jari 0400381261 Jarmo 0400895173 jari@jturakointi.fi


2

NRO 3 KESÄKUU 2017

Erämessujen yleisötavoite täyttyi Pohjois-Suomen Erämessut järjestettiin 12. kerran Oulussa. Uutena messujärjestäjänä oli Lapin Messut Oy. Messuvieraita Helatorstaista sunnuntaihin kestäneessä tapahtumassa kävi yli 46 000, mikä ylitti järjestäjien asettaman 45 000 kävijän tavoitteen. Näytteilleasettajia oli noin 400. Messujen teemana olivat kalastus, metsästys, retkeily sekä tällä kertaa uutuutena luontokuvaus. Tuotteitaan esittelivät kalastus- ja metsästysvälineiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät. Retkeilyvarusteita esiteltiin Ouluhallin sisätiloissa sekä messukentällä, missä sunnuntain sateessa saattoi todeta niiden vedenpitävyyden ja muita ominaisuuksia. Sauna voi hankkia pyörillä tai ilman. Myös erilaiset veneet ja moottorit olivat näyttävästi esillä. Ohjelma-

tarjonta oli nelipäiväisillä messuilla myös monipuolista. Ulkotiloissa sai muun muassa kädestä pitäen oppia perhokalastuksessa. Suuressa akvaariossa muun muassa laitesukeltajat perehdyttivät lajin hienouksiin. Ohjelmalavalla järjestöt esittelivät toimintaansa, luontokuvaajat paljastivat kuinka saadaan onnistuneita otoksia ja tutuiksi tulivat suosituimpien metsästyskoirien ominaisuudet. Television luonto-ohjelmista tuttu Juha ”Peltsi” Peltonen kertoi omista kokemuksistaan ohjelmien teosta Lapissa ja Koillismaalla sekä siitä, mikä häntä itseään luonnossa kiehtoo.

Hossa esittäytyi Hossan kansallispuisto Suomussalmella avataan virallisesti lauantaina 17. kesäkuuta. Kyseessä on merkittävä tapahtuma Suomussalmen

Rokuan G näyttäv eoparkin pavil impiä. jonki oli messualu een

kunnan ja koko Kainuun maakunnan kannalta. Kansallispuistoja ei avata Suomessa joka vuosi ja Hossa saa kansallispuiston statuksen osana itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia. Suomussalmen kunnan osastolla Hossaa esiteltiin näyttävästi. Kansallispuiston kuvatuimpia nähtävyyksiä ovat Suomen suurin kanjonijärvi Julma-Ölkky sekä verellä ja punamullalla maalatut kuvat Somerjärvestä nousevassa pysytyssä kallioseinämässä. Niiden iäksi on arvioitu 3 500 – 4 000 vuotta. Niitä voi ihailla uusitulta katselulavalta. Projektipäällikkö Venla Karkola ja elinkeinoasiamies Hannu Leinonen esittelivät Hossa –hanketta ja kertoivat odottavansa avajaisiin 3 000 vierasta. –IH

Hossan kansallispuisto oli pääteemana Suomussalmen kunnan osastolla. Sitä esitteli elinkeinoasiamies Hannu Leinonen.

tuaaella vir it o j r a Kiipeilyseinä ol attoi h a. i nuorison suos ntaa sa l iossa. Ammu etsästyslaval m i t s e lis

Suomen kansalliskoira vei englantilaisen Angela Cavill’n sydämen

Elävä Maaseutu luettavissa verkossa ilman tunnuksia osoitteessa:

www.maaseutulehdet.fi

Elävä

Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessa JAKELU: Pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin TAITTO: Joutsen Media Oy / Reeta Parkkinen PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Satu Kantojärvi p. 045 127 7383 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Raimo Klasila

Satu Kantojärvi

eisia rhuaih a k ä ä j jaettiin sastolla o n a u Ran . nkkoja hillasa

Suomen Kennelliitto nostaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi esille viisi kotimaista koirarotua. Näistä suomenpystykorva tunnetaan myös Suomen kansalliskoirana. Se on lintua puuhun haukkuva alkuperäinen koirarotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta. Suomenpystykorvia on Suomessa noin 6 000. Englantilainen Angela Cavill on kirjoittanut nyt suomeksi julkaistun kirjan suomenpystykorvasta. Angela Cavill hankki ensimmäisen suomenpystykorvansa 1960-luvulla. Hän kertoo rakastuneensa koiraan välittömästi. – Sen ylväys, upea luonne, kaunis väri, itsenäisyys ja uskollisuus lumosivat minut täysin. Moni englantilainen haluaa pienen sylikoiran, mutta minä halusin koiran, joka osaa tarvittaessa olla myös itsepäinen. Sen jälkeen pystykorvia onkin ollut kotonamme koko ajan, välillä useitakin, kertoo Cavill. Angela rakastui samalla myös Suomeen, ja hän vierailee maassamme

säännöllisesti. Hän on opetellut suomen kielen ja saanut laajan ystävien verkoston. – Nämä ystävyyssuhteet ovat johtaneet moniin upeisiin kokemuksiin suomapystykorvan kanssa maailman kauneimmassa luonnossa. Suomen kansalliskoira on sidoksissa Suomen ja sen kansalaisten historiaan ja kulttuuriin. Kirjani ei olisi ollut mahdollinen ilman näitä kokemuksia ja ystäviä, jotka kunnioittavat historiaa ja vanhoja suomalaisia tapoja, Cavill toteaa. Angela Cavill on kansainvälisesti tunnettu rodun kasvattaja ja ulkomuototuomari. Hän on myös linnunhaukkukokeiden palkintotuomari Suomessa. Hän on Suomen Kennelliiton ja Suomen Pystykorvajärjestön kunniajäsen. Hänelle on myönnetty Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ansioristi ansiokkaasta työstä rodun ja suomalaisuuden tunnetuksi tekemisestä maailmalla. – Angela Cavill on kaikkialla suomenpystykorvan erinomainen, luo-

tettava tuki ja turva. Hän omaa rotua kohtaan aitoa rakkautta ja todellista uskollista ystävyyttä. Me kaikki saamme nauttia hänen rakkaudestaan rotua kohtaan nyt myös tämän asiantuntemuksella laaditun kirjan muodossa, iloitsee Suomen Pystykorvajärjestön pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniajäsen Antti Aarnio. – Kansallisaarteemme suomenpystykorva on koko maailmaakin ajatellen harvinaisuus, ilman risteytyksiä suoraan luonnonkannasta polveutuvana, kaikkine hienoine vietteineen ja vaistoineen. Ihmisen ja tämän koiran yhteisellä elämänkaarella on muotoutunut erikoinen elämänmuoto, yhteinen kamppailu elämän ja elinolojen säilyttämiseksi. Tämä ihmisen ja koiran välisellä pitkässä, osin tuntemattomassa menneisyydessä muotoutuneessa yhteistyössä symbioosiksi kehittynyt elämänmuoto on ehdolla myös Unescon aineettomaan maailmanperintöluetteloon, kertoo Aarnio.


3

NRO 3 KESÄKUU 2017

Paltamossa päästiin norssin makuun Norssi-isännäksi Kiloniemen kalahalli Paltamon perinteiset Norssikarnevaali -tapahtuma veti tänä vuonna enemmän väkeä kuin viime vuotinen tapahtuma ja myös torialueella olleita myyntitelttoja ja -kojuja oli edellistä tapahtumaa enemmän, peräti 32. Ja vaikka norssi pysyi vielä Oulujärven selällä, sitä löytyi torilta noin 60 kiloa paikallisen Lions Clubin hiillostamana. Norssikarnevaalit avasi virallisesti Paltamon kunnanhallituksen puheenjohtaja Pasi Ahoniemi. Hän oli tyytyväinen siihen, että Eino Leino -puistosta on kehittynyt ja kehittyy arvoisensa toiminnan keskus uuden kehittämishankkeen

myötä. Kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa puistoon rakennetaan kiinteä esiintymislava, jossa huomioidaan esiintyjille tarkoitetut toiminnot ja tarpeet. Jokivarteen rakennetaan turvallinen kalastuslaituri ja koirapuisto. Pöytä- ja istuiryhmät luovat mukavan ympäristön levähtämiseen ja pysähtymiseen viihtyisässä rantamaisemassa. Lisäksi venetalaksen läheisyyteen rakennettava kota palvelee laajasti eri käyttäjäryhmiä. Myös Metelin uimarannan ja satama-alueen kehittämiseen on varattu määräraha, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Pasi Ahoniemi.

Tämän vuoden Norssi-isännäksi valittiin Manamansalossa toimiva Kiloniemen kalahalli. Haavin otti vastaan ammattikalastajaryhmään kuuluva Jari Jokelainen. Haavin luovuttivat Paltamo - Seuran sihteeri Kaisa Toivonen ja puheenjohtaja Terttu Väisänen. Haavin luovuttajina toimivat viime vuoden norssi-isännistä Paltamon Fishing Clubin edustajat Harri Kemppainen ja Pauli Väänänen.

Hän oli tyytyväinen myös siihen, että tuleva kesä tuo jälleen puistoon elämyksiä ja yllätyksiä mm. Eino Leino-puiston Rannalla Picnic -tapahtumien kera. Myös Suomen suurin kalastuskisa, Kuhakunkku rantautuu heinäkuun lopulla Paltamoon. Lisäksi monet kylät ja kyläydistykset järjestävät toimintaa, tapahtumia ja elämyksiä. Viihteellisestä puolesta eli musiikista vastasivat vuoden 2007 tangokuningatar Jenna Bågeberg, tenoriluutnantti Raimo Salo ja harmonikan Suomenmestari hanuristitaiteilija Sami Hopponen. Lisäksi Jenni Aho-

niemi liikutti yleisöä musikaalisen jumppatuokion merkeissä. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös 4H -yhdistyksen toimesta kolmisarjainen kepparikisa. 6-9 -vuotiaitten sarjan voitti Tanja Mykkänen Suomussalmi, 2. Netta Kemppainen Hyrynsalmi, 3. Silja Leinonen Paltamo. 10-12 vuotiaat 1. Nea Kemppainen Ristijärvi, 2. Varpu Salo Paltamo, 3. Sanna-Helena Mykkänen Suomussalmi. 13-29 -vuotiaat 1. Milla Tervonen Sotkamo, 2. Henna Kananen Kajaani, 3. Karita Immonen Kajaani. Myös Paltamon moottoripyöräkerho Tervanpolttajat esittelivät

Tapahtuman viihdyttäjinä toimivat vuoden 2007 tangokuningatar Jenna Bågeberg, tenoriluutnantti Raimo Salo ja harmonikkataiteilija Sami Hopponen.

tapahtuma-alueella pyöriään. Lisäksi Paltamo-Seura myönsi kotiseutustipendin Roope Kovalaiselle. Paltamo - Seura valitsi tämän vuoden Norssi-isännäksi Manamansalon Kilomiemessä toimivan Kiloniemen kalahallin, jonka puitteissa toimii kymmenkunta nuorta alle 30-vuotiasta ammattikalastajaa. Tittelin vastaanotti Jari Jokelainen, joka on kulkenut isänsä ammattikalastaja Taisto Jokelaisen jalanjäljillä pienestä pojasta lähtien. Jari kehuikin isänsä opetusta, todeten ettei hän kadu saamaansa oppia, vaan paremminkin on kiitollinen siitä, että

on löytänyt mieluisan ammatin. Itse hän sanoo pitävänsä eniten ahvenesta, jonka filettä hän sanoo tosi maukkaaksi, paljon makaammaksi kuin esim. ahvenen sukulaisen kuhan. Nytkin hän oli torilla myymässä äitinsä kanssa maukkaita ahvenburgereita. Sen sijaan norssista hän ei sano pitävänsä, ei edes sen tuoksusta, joten Jarille sitä on turha tarjoilla. Kuitenkin hän sanoo, että joskus sitä nousee muikkuapajiin ihan haitaksi asti.

-PM-media/Paltamo

Paltamon Norssikarnevaalit vetivät tänä vuonna viime vuotista enemmän väkeä. Myös myyntikojuja oli viimevuoden tapahtumaa enemmän.

MANAMA

NSALON

SA ARIKONSERT T I

22.7.2017

klo 11.00

–18.00

Saara Aalto Sami Heinonen & Cairo | Remu Aaltonen Dimitri Keiski | Mari Varjovirta Juontaja: Klaus Thomasson

LIPUT 30€ Eläkeläiset ja opiskelijat 20€ Alle 10 vuotiaat vapaa pääsy

SAARIKONSERTTI.FI

Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin.


4

NRO 3 KESĂ„KUU 2017

Mm. Oulujärvessä on hauen lisäksi mm. ahventa ja särkikalaa runsaasti. Mm. näiden kalojen jalostamisen mahdollisuuksia selvitellään ja etsitään keinoja jalostamisen kannattavuuden lisäämiseksi. Hankkeen vetäjän Simo Kemppaisen mukaan ahvenen lisäksi myÜs särki on hyvä kala, kunhan sen jalostustaminen saataisiin kannattavammaksi.

Järvikalaa Paltamosta -hankkeessa etsitään keinoja järvikalan jalostuksen lisäämiseen Paltamon kunnan kevättalvella käynnistämä Järvikalaa Paltamosta -hanke on edennyt suunnitelulla tavalla. Hankkeessa on mukana niin ammattikalastajia kuin muitakin kalastuksesta kiinnostuneita. Projekti kulminoituu syksyllä 2017 ammattilaisten kanssa tehtäviin laskelmiin ja selvityksiin, joilla pyritään varmistumaan siitä, olisiko Paltamossa sijaa ja mahdollisuuksia taloudellisesti kannattavalle kalatalotoiminnalle. - Hankkeen aikana järjestetään kolme opintomatkaa, joissa kaksi on jo tehty. Mm. Oulussa sijaitsevaan Hätälän kalanjalostuslaitokseen kävi tutustumassa parikymmentä henkilÜä. Tutustumiskäyntien tarkoitus on tutustua

mm. nykyaikaiseen konelliseen konekäsittelyyn ja kalatalotoiminnan pyÜrittämiseen, kertoo hankevetäjänä toimiva Simo Kemppainen. Hankkeessa järjestestetään kaksi erityistä teemailtaa, joissa ruoditaan mahdollista kalatalotoiminnan järjestämistä ja kalavarojen monipuolista hyÜdyntämistä Paltamossa ja sen lähialueella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 26.400 euroa ja siihen on saatu Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tukea 90 %. Hanketta hallinnoi Paltamon kunta. Kaupallinen kalastus kohtaa aika-ajoin kannattavuushaasteita kalakantojen vaihtelun myÜtä. Tuorein ongelman aiheuttaja on ollut kuhakannan taantuminen

Oulujärvessä. Kalastajat ovat nyt entistä kiinnostuneempia laajentamaan kalastusta muihinkin kalalajeihin. Markkinoilla olisi imua paikalliselle järvikalalle, mutta alkukäsittelyyn tulisi panostaa nykyistä enemmän ja yhteistyÜlle luoda enemmän tilaa sekä etsiä keinoja jalostuksen kanntavuudelle. Projektin hankevetäjänä toimiva Simo Kemppainen kertoo, että nyt kesän aikana tullaan tekemään taloudellisia tarkasteluja siitä mitä mahdollisuuksia on Paltamossa toteutaan järvikalojen alkukäsittelyä, eli lÜytyykÜ esim. mahdollisuuksia niin sanotun Kalatalon perustamiselle. -PM-media/Paltamo

Vuoden Puuteollisuusyritys palkitaan Lignum Fennicum -palkinnolla, jonka on suunnitellut Mia Waire ja toteuttanut Pertti Lehtinen. Kuvassa vasemmalta Puuteollisuusyritys ry:n hallituksen pj. Ilkka Turpiainen ja toiminnanjohtaja Janne Liias sekä Hatrick Oy:n toimitusjohtaja Sakari Niemelä.

Hatrick Oy on Vuoden Puuteollisuusyritys 2017 Nivalassa toimiva, johdon ja avainhenkilÜiden omistama Hatrick Oy on valittu Vuoden Puuteollisuusyritykseksi. Vuoden Puuteollisuusyritys -palkinnon myÜntää Puuteollisuusyrittäjät ry, joka on huonekalu-, rakennuspuusepän- ja puusepänteollisuuden johtava edunvalvoja. Yhdistyksellä on jäseniä noin 450 ja jäsenien yhteinen liikevaihto on noin 1 mrd. euroa. Vuoden Puuteollisuusyritys valittiin nyt 19. kerran. Hatrick Oy valmistaa palo-, rÜntgen- ja äänene-

ristysikkunoita. Hatrick on perustettu vuonna 1985. TyÜntekijÜitä on kaikkiaan 12 alan ammattilaista. Hatrick Oy:n asiakaskunta koostuu rakennusliikkeistä ja ikkunatehtaista. Yrityksen liikevaihdosta n. 90% kertyy kotimaasta. Hatrickin liikevaihto on noin 2,9 milj. euroa ja liikevoittomarginaali n. 16%. Vuoden Puuteollisuusyritykseksi valittavat yritykset ovat alan johtavia toimijoita, edelläkävijÜitä ja osaltaan myÜs suunnannäyttäjiä. Hatrickin valintaperusteena

ovat olleet hyvä tuloksen tekokyky, tuotannon jatkuva parantaminen ja erikoistuminen haasteellisiin marginaalituotteisiin. –Tämä on hieno tunnustus Hatrickille ja osoitus onnistumisesta alallamme. Haluankin kiittää avainhenkilÜtiimiämme, tyÜntekijÜitämme ja PTY:n valintaraatia tästä huomionosoituksesta�, toteaa toimitusjohtaja Sakari Niemelä.

HUOLLAMME KAIKENLAISET HYDRAULISYLINTERIT

 Ć­8ƿƎ$  ĆŁ$ Ć­ĆŁ Ç&#x;ÇœĆ° Ç?ƹƾ$  $ Ćź,ƿǖƹƎ Ç?Ćą2Ćż,7

Sylinteriputket, männänvarret, tiivisteet ym. Hydraulisylinterien valmistus mittojen mukaan.

ESITTELYSSÄ: - moniÜljylämmitin - kiinteän polttoaineen lämmitin

KANSALLINEN TIVOLIPĂ„IVĂ„ 15.6. KATSO LISĂ„Ă„ WWW.SUOMENTIVOLI.FI

OULU 25.5.-19.6. HIETASAARI Ark. 15-21 la, su 11-21

PP-TRAKTORI OY Hakatie 3, Kempele P. 044 261 4602, 045 121 4843 pp-traktori@dnainternet.net


5

NRO 3 KESĂ„KUU 2017

Maatalousmaan tuottokykyä ja ympäristÜnsuojelua kehitettävä yhtäaikaisesti EU:n uutta maatalouspolitiikkaa uudistetaan parhaillaan. Uudistuksen pyÜrässä pitää lÜytää tehokkaita tyÜkaluja, jotka eivät uuvuta viljelijää byrokratialla ja luo esteitä tuottavalle maataloudelle. On etsittävä kannustavia ratkaisuja tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Esimerkiksi viherryttämisen sijaan on kehitettävä maatalousmaan tuottokykyä ja ympäristÜnsuojelua yhtäaikaisesti. Eurooppa on mukana kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila SMA Mineral Oy:n Kalkkimaan tehtaan 100-vuotisjuhlassa 19.5.2017 Torniossa. Maatalous elää haasteellisia aikoja ja kannattavuus on huono. Marttilan mukaan itsenäisessä, satavuotiaassa Suomessa viljelijät eivät voi kuitenkaan antaa periksi. Suomen maatalous uskoo tulevaisuuteen ja sen mahdollisuuksiin. Marttila nimeää tulevaisuuden kannalta kaksi ensisijaisen tärkeää asiaa. – Meillä pitää olla toimivat ruokamarkkinat, ja

maatalouden kilpailukykyä täytyy parantaa. Suomessa pitää panostaa ennen kaikkea laatuun ja sen tuomaan lisäarvoon. Maantieteelle emme voi mitään, joten jatkossakin kasvukautemme on lyhyempi kuin etelässä. – Kaikki lähtee pellosta. Sekä eläinten rehu että

ihmisten ruoka kasvavat maasta. Siksi maaperän pitää olla kunnossa eikä sen kunnostukselta voi sulkea silmiään. Hyvät viljelytavat ovat kaiken perusta ja ne vaativat paljon tekemistä, muistuttaa Marttila. Tulevaisuuden älykäs maatalous koostuu hyvistä

viljelykäytännÜistä ja uuden teknologian hyÜdyntämistä. Suomalaiset viljelijät hallitsevat hyvät käytännÜt, kuten viljelyn suunnittelun, viljelykierron ja ravinteiden käytÜn optimoinnin sekä kunnollisen ojituksen. – Viljavuusanalyysin tekeminen on kalkituksen ja

lannoituksen a ja o, josta ei tule tinkiä. Pitää tietää, mitä pelto tarvitsee, toteaa Marttila. Suomen maaperä on luontaisesti hapan. Siinä eivät peltokasvit viihdy eivätkä ravinteet pysy. Kalkitus lisää fosforin käyttÜkelpoisuutta, ja kasvit pystyvät

käyttämään fosforin tehokkaammin eikä sitä valu vesistÜÜn. – Suomen pelloilta halutaan satoa, ei laskea ravinteita vesistÜÜn. – Maanparannuskalkitusta tarvitsevat kaikki Suomen pellot. Se on resurssitehokkuuden avaintekijä, tähdentää Marttila. Suomen peltoja tarvitaan tehokkaaseen ruuantuotantoon, sillä jo vuosisadan puolivälissä pitää pystyä ruokkimaan lähes kymmenen miljardia ihmistä maapallollamme. Tuotantokyvyn pitää olla paras mahdollinen, ja viljelyn pitää olla kannattavaa. Ilmastonmuutoksesta huolimatta ennustetaan, että Suomessa sademäärät pysyvät korkeina, joten viljelyyn tarvittavaa vettä Suomessa riittää. – Viljelyolosuhteemme voivat jatkossa jopa parantua, mutta kestävästä viljelystä emme voi tinkiä. Omavaraisuus on tärkeää ja siitä tulee pitää kiinni. Tulevaisuudessa emme tule saamaan maailmalta puhdasta ja halpaa ruokaa, korostaa Marttila.

Ahvensalmen A hvensalmen k kenttä, enttä, K KEMIJÄRVI EMIJÄRVI 7 7.-8. .-8. h heinäkuuta e i n ä ku u t a

Perjantai, 7.7.

Portit auki klo 16.00

LaUantai 8.7.

Portit auki klo 15.00

Ruotsalaiset ysäritähdet Nostalgia-rockin jenkkilegenda

DR. ALBAN / REDNEX SUZI QUATRO

TUURE KILPELĂ„INEN JA KAIHON KARAVAANI JORMA KĂ„Ă„RIĂ„INEN / AKI LOUHELA BAND AGENTS & VESA HAAJA / ARTTU WISKARI MUSKA / LASSE HOIKKA & SOUVARIT VESTERINEN YHTYEINEEN

Tapahtuman juontaa tuttuun tapaan

Liput kuluineen alk. 44,50 â‚Ź.

KARI VĂ„Ă„NĂ„NEN LINJA-AUTOKULJETUKSET

Rovaniemi-Kemijärvi-Rovaniemi. Aikataulut, hinnasto ja lisätiedot: www.kutilan.ďŹ , www.menolippu.ďŹ Tiedustelut puhelimitse 016-364300 Kuljetuksista vastaa Kutilan Liikenne Oy.

MAJOITUSPAKETIT

Liput kuluineen alk. 44,50 â‚Ź.

VIP-paketit kuluineen alk. 80 ₏ + Alv24% (99,20₏) / hlÜ / pvä

Sunnuntaina 9.7. 9 7 klo 15.00 15 00

KIRKKOKONSERTTI, Kemijärven kirkko

VIP -myynti ja tiedustelut: YLS#PHQROLSSXĂ€3XK

ARTISTI VAHVISTETAAN MYĂ–HEMMIN KEVĂ„Ă„LLĂ„

Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +17,05 snt / min. Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +5,95 snt/min.

Monipuolista ilmaisohjelmaa Pe - la Taivaan Taivaa Tulet –aukio

KEMIJÄRVI .HPLMlUYHQ0DWNDLOXLQIRLQIRYLVLW#NHPLMDUYLÀSXK Kemijärven majoitusvaihtoehdoista lisäinfoa osoitteessa ZZZYLVLWNHPLMDUYLÀ

PYHÄTUNTURI +RWHOOL3\KlWXQWXULP\\QWL#S\KDÀMDSXK Sis. lipun, majoituksen ja kuljetukset hotellilta Ahvensalmen kentälle ja takaisin.

7XWXVWXPDMRLWXVSDNHWWHLKLQZZZPHQROLSSXĂ€

#0HQROLSSX2\ #0HQROLSSX2\#IDFHERRNFRPPHQROLSSXĂ€

S-etuhinta alk. 39,50 ₏. 2pv liput S-etuhinta 64,50 ₏. Rovaniemen, Kemin ,Tornion ja Oulun Prismojen ja Oulun Sokoksen Herkun Ticketmasterin myyntipisteistä sekä Kemijärven ja Sallan S-marketeista.

www.menolippu.fi/kemijarvenyot2017

L I P U N M Y Y N T I : w w w. menolippu.fi, www.ticketmaster.fi ja R-Kioskit


6

NRO 3 KESÄKUU 2017

Löytyykö pihaltasi sisukkaita suomalaisia humalia?

Biotalousyritysten T&K rahoitus turvattava

Luonnonvarakeskus (Luke) etsii Suomessa pitkään viljeltyjä ja ilmastoomme parhaiten sopeutuneita humalakantoja. Niiden joukosta pyritään löytämään oluen tekoon sopivat aromirikkaimmat humalat. Suomalaisia kannustetaan ilmiantamaan tuntemansa vanha humala osoitteessa www.luke.fi/ilmoitakasvi 31.7.2017mennessä.

Aromia olueen – Suomalaista humalaa voidaan käyttää erityisesti oluen maustamiseen eli aromihumalointiin, kertoo erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen Lukesta. Humalaa löytyy eri puolilta Suomea ja sitä kasvaa jopa napapiirin pohjoispuolella. Useimmat puutarhojen humalat ovat peräisin aiemmilta humalaviljelyksiltä. Moni viljelijä toivoisi suomalaista humalaa viljelyksilleen. Uusia, paikallisia käsityöläisoluita halutaan markkinoille kiivaasti ja tämä tarve vain kasvaa. Suomalaisen humalan erikoispiirteet – pitkät päivät ja yöttömät yöt sekä pohjoisuus ja puhtaus – lisäävät sen kysyntää. Suomalaiset humalat ovat lisäksi sopeutuneet pohjoisten leveysasteiden valo-olosuhteisiin. Ne ennättävät siksi kukkia ja tuottaa satoa samaan aikaan kuin keskieurooppalaiset lajitoverinsa.

Tuhat suomalaista humalaa tutkitaan – Etsimme vanhoja, terveitä, satoa tuottavia ja mahdollisesti oluentuotannossa käytettyjä humalakantoja. Valitsemme niistä tutkimustemme perusteella kymmenen parasta humalakantaa. Humalista tehdään geneettisiä, kemiallisia ja aistinvaraisia tutkimuksia yhdessä panimoiden kanssa, Tenhola-Roininen jatkaa. – Tiedämme jo entuudestaan, että suomalaiset humalat ovat ainutlaatuisia ja poikkeavat eurooppalaisista jalostetuista lajikkeista sekä perimältään että kemialliselta koostumukseltaan, sanovat tutkijat Lidija Bitz ja Juha-Matti Pihlava.

METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki!

alalle tusta metsä Aikuiskoulu nön ammattilaiselle! Hyvä työpaikka käytän Metsäkoneenkuljettaja Metsäalan perustutkinto

y 5.9.2017–30.11.2018, lisätietoja: Ossi Heikkinen, p. 050 374 8424

Metsäkoneasentaja

Metsäalan perustutkinto y 5.9.2017–29.5.2019, monimuoto-opiskelu, lisätietoja: Ossi Reis, p. 050 364 1116

Puutavaran autokuljetus Metsäalan perustutkinto

y 1.8.2017–6.4.2018, lisätietoja: Tapio Ruutinen, p. 050 383 8962 y Osatutkintona, sis. tutkinnon osat puutavaran n autokuljetus ja kuljetusalan perustason ammattipätevyys

Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto

y 1.8.2017–6.4.2018, monimuoto-opiskelu, lisätietoja: Ville Ovaskainen, p. 050 365 7141

Ajokoneenkuljettaja! Haluatko harvesterin puikkoihin?

y Opiskele harvesterinkuljettajaksi 16.8.2017–20.4.2018. Eduksi on, jos toimit koneenkuljettajana. y Kysy lisää: Tomi Toivanen, p. 050 310 1829

Lisätietoja ja haku koulutukseen:

www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri

Puupohjaisessa biotaloudessa on Suomen tärkein tulevaisuuden potentiaali. Tähänastisella tutkimus-ja kehitystyöllä on saatu aikaan useita puupohjaisia uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita ja ratkaisuja, joilla voidaan korvata öljypohjaisia tuotteita. Kansanedustaja Antti Rantakangas haluaa turvata

puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitysrahoituksen.Kansanedustaja Antti Rantakangas haluaa turvata puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitysrahoituksen. Kansanedustaja Rantakangas (kesk) painottaa puupohjaisten tuotteiden tutkimus- kehitystoiminnan turvaamista. Paljon vesivaroja ja maatalousmaata tuhlaavaa puuvillatuotantoa voidaan korvata tulevaisuudessa puupohjaisella uusiutuvalla tekstiilikuidulla, jolla on globaalit kymmenien miljardien markkinat. Samanlaiset markkinat odottavat täysin kierrätettävää, uusiutuvaan selluraaka-aineeseen perustuvaa kartonkia, josta voidaan tuottaa kertakäyttökuppeja ja -astioita korvaamaan nykyisin käytössä olevia muovisia ja kierrätykseen kelpaamattomia

materiaaleja. Maailman meriä uhkaavan muovin ja muovikassien korvaaminen uusiutuvalla, hajoavalla puubiopohjaisella materiaalilla on vain ajan kysymys. Tärkeintä on, että turvaamme näiden korkean jalostusasteen tuotteiden tutkimus- kehitystoiminnan edellytykset. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä yliopistojen ja yritysten kesken, jotta saamme tutkimustiedon tuotekehityksen käyttöön. Niinpä T&K rahoituksen turvaaminen uusien ratkaisujen ja innovaatioiden luomiseksi on välttämätöntä. Kun uusilla tuotteilla tavoitellaan globaalia markkinaa, on myös alan yritysten markkinointiin ja vientiin tarvittava apu turvattava. Suomalaisella puunjalostuksella on pitkä historia. Alussa meillä oli työ- ja koskivoimaa sekä metsien raaka-ainetta. 1800-luvun

puolivälin jälkeen alkanut metsäteollisuuden rakentamiseen tarvittiin koneet, pääoma ja osaaminen ulkomailta. Nyt meillä on kaikki nämä palikat raaka-aineesta osaamiseen ja teknologiaan omissa käsissämme. Tätä mahdollisuutta ei tule hukata, vaan Suomi voi tehdä metsäpohjaisesta biotaloudesta ison tarinan. Kun Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, meillä on erinomainen mahdollisuus toteuttaa metsäpohjaista biotaloutta huolehtimalla yhtä aikaa metsien kestävyydestä ja tuottaa uusiutuvia tuotteita öljypohjaisten tuotteiden sijaan. Metsäpohjainen biotalous on parasta ilmastopolitiikkaa, avaa suomalaiselle metsäteollisuudelle merkittäviä vienti- ja kasvunäkymiä sekä vahvistaa koko metsäsektorin työllisyyttä ja kansantaloutta.

Kirja-arvostelu

Jörn Donner voimissaan Jörn Donner julkaisi 80-vuotiaana Mammutin. Kirjassa on 1083 sivua. Uusin teos ”Jörn SuomiFinland” mahtuu 111 sivuun. Ehkä moni ajatteli, että Mammutti on Donnerin viimeinen teos. Ei puhettakaan, mies on jatkanut täysipäiväistä työskentelyä. Mitä nyt monet syöpähoidot ovat hieman vauhtia hillinneet. Jörnissä Donner ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin. Hänen mielestään hävitystä sodasta ei kannattaisi tehdä kolmatta versiota Tuntemattomasta sotilaasta. Maahanmuutosta Donner näkee olevan aina hyötyä vastaanottavalle maalle. Suomelle sopivaksi maahanmuuttajien vuosittaiseksi määräksi hän näkee 40 000 ihmistä. Suomeen tuli vuonna 2015 32500 turvapaikanhakijaa. Suomi meni paniikkiin. Presidentti puhui YK:n yleiskokouksessa. Hän tuomitsi rasismin ja nationalismin. Samanaikaisesti maan hallitus antoi maahanmuuttoviraston tehtäväksi potkia pikaisesti ulos mahdollisimman paljon pakolaisia. Donneria ”kuvottaa ajatellakin Soinia ja sitä yhteiskuntaa, jonka

hänen ja hänen liittolaistensa voisi kuvitella luovan.” Donner kannattaa hyvinvointivaltiota ja antaa suuren arvon sen turvaverkoille. Vapaamatkustajat eivät saa kunniaa. Verokeitaisiin pakenevat formulakuskit ja Portugalin verovapauteen piiloutuvat vuorineuvokset eivät kiitosta ansaitse. Vanhuus askarruttaa kirjailijaa. Hän on havainnut, että poliittinen eläkeikä on 55 vuotta ellei ole puoluejohtaja. Ajattelukyky voi olla parhaimmillaan, mutta valtioneuvoston jäseneksi ei ole asiaa. Donnerin mielestä ”korkea älyllinen taso ja poliittinen valta ovat harvinainen yhdistelmä.” Donner pohtii vanhusten hoitoa, sen saatavuutta kaikille ja kaikkialla maassa. Hänen mielestään tasavertaisen hoidon tarjoaminen ikääntyville ihmisille on pelkkä myytti. Donner katsoo, että ”kaikkein eniten tätä maata on muuttanut muutamien miljoonien ihmisten työ.” Suurmiehistä Donner toteaa Brechtin sanoin, ”että yhteiskunta ilman suurmiehiä on onnekas.” Tärkeimpiä henkilöitä Suomelle ovat Donnerin mukaan olleet Lenin,

Stalin, Hitler, Kohl, Churchill ja Roosevelt. ”Heidän päätöksensä ja tekonsa, asettamatta niitä mihinkään keskinäiseen järjestykseen, ovat ratkaisevasti vaikuttaneet siihen mitä Suomi nykyään on.” Sanoo hän sanansa Suomen preidenteistäkin. Kaikki eivät uskaltaneet tarttua Mammuttiin. Niidenkin, jotka eivät paljon kirjoja lue, kannatta lukea pieni ja tiivis Jörn. Toivo J. Kanninen

Kalat.fi on kalastajan näyteikkuna Osoitteessa Kalat.fi aukesi 24.5. uusi sivusto, joka tarjoaa tietoa erityisesti vapaa-ajankalastajille. Sivustolta selviää esimerkiksi millaisia kalastuslupia tarvitaan ja miten kalakannoista huolehditaan. Osoitteesta löytyy myös kalastukseen liittyvät sähköiset palvelut ja ajankohtaiset kalastusrajoitukset. Kalastusasioita hoitaa Suomessa monta eri tahoa. Tieto on tähän asti ollut hajallaan eri sivustoilla. Nyt halutaan tarjota kaikki olennainen samasta lähteestä. Kalat.fi on eräänlainen kala-asioiden näyteikkuna, joka kertoo tärkeimmät asiat tiiviisti ja ohjaa tarkempaa tietoa etsivän eteenpäin. Sivustolta pääsee kätevästi myös kalastajien verkkopalveluihin. Toinen niistä on Kalastusrajoitus.fi, jossa kerrotaan missä vesistöissä kalastusta on rajoitettu. Toisessa voi puolestaan ilmoittaa sähköisesti kalanistutustiedoista, jotka on tähän asti ilmoitettu paperilomakkeella ELY-keskukselle. Sivuston sisällöstä vastaa monta eri tahoa. Mukana on maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Ely-keskukset ja Luonnonvarakeskus. Myös Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ovat osallistuneet sivuston suunnitteluun ja ovat mukana sen jatkokehittämisessä.


7

NRO 3 KESÄKUU 2017

Juuan ja Paltamon dolomiittikalkki sisältää myös magnesiumia

Maanparannuskalkin kysyntä lisääntyy keväällä Maan kalkitus on hyvin tärkeää varsinkin Suomessa jossa peltojen happamuus on suuri. Pohjois-Karjalan Juuassa ja Paltamossa toimiva Juuan Dolomiittikalkki Oy on louhinut maanparannuskalkkia liki 40 vuotta. Juuassa yritys aloitti vuonna 1978 ja Paltamon Reetinniemessä vuonna 1983. Yrityksen osakas Jukka Repo kertoo, että kalkkia menee vuosittain noin 1000 rekka-autollista,

ja määrä on pysynyt vuosittain vakaana. Ehkä pientä laskua kuitenkin on havaittavissa, mutta ei niin, että se vaikuttaisi kannattavuuteen, täsmentää yrittäjistä myynnistä vastaava Jukka Repo. Jukka arvoi, että raakaaine ei tule loppumaan ainakaan tämä sukupolven aikana, mutta totta kai se joskus loppuu, ainakin niiltä alueilta mitkä nyt ovat valta-

Juuassa ja Paltamossa toimiva Juuan Dolomiittikalkki Oy on louhinut kalkkia Juuassa vuodesta 1978 ja Paltamon Reetinniemessä 1983 lukien. Pelloille sitä levitetään noin 1000 rekka-autollista vuodessa. Sitä voi levittää myös käsipelillä esim. puutarhoille ja piha-alueille, jos maa on liian hapanta.

uksessa. Esim. Paltamossa on louhittu koko ajan Reetinnimessä, josta raaka-ainettaa louhitaan osittain jo järven pohjasta. Toinen vuonna 2014 myönnetty valtaus on Kivesvaaran lähellä Leppikankaalla, josta on tarkoitus louhia vuodessa 50.000 tonnia. On arvioitu, että raakaainetta Leppikankaalla riittää ainakin 100 vuodeksi. Yhtiöllä on avolouhoksia Paltamon lisäksi Juukassa. Dolomiittikalkki Oy:n tuotteita käytetään pääasiassa maataloudessa ja kaivosteollisuudessa säätämään maan, veden ja erilaisten päästöjen pH-arvoja tasapainottamiseen. Uutena markkina-alueena kalkkituotteille on tullut voimakkaasti kasvava kaivosteollisuus, jossa kalkkia käytetään erilaisten prosessien yhteydessä. Yhä lisääntynyt tietoisuus ympäristön hyvinvoinnista on lisännyt kalkkituotteiden kysyntää. Jukka kiittelee paltamolaisia maatalousyrittäjiä siitä, että he ovat ymmärtäneet viljelysmaiden kasvun

parantamistarpeen ja käyttävät Reetinniemen kalkkia peltojen happamuuden taspainottamiseen. Tosin Reetiniemestä kalkkia ajetaan runsaasti myös Pohjois-Pohjamaalle, kun taas Juukasta etelämmäksi mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueille. Yritys myös pussittaa ja jalostaa kalkkia puutarho-

jen käyttöön. Se jauhetaan tavanomaista hienommaksi, ja myydään puutarha- ja maatalouskauppojen välitettäväksi. Yleensä kalkitus tehdään 3-4 viikkoa ennen lannoitusta, niin että kalkki ehtii imeytyä eikä näin tulisi ongelmia esim. lannotteiden kuten typen kanssa. Kal-

kitus voidaan periaatteessa tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa, kuitenkin kevät tai syksy ovat parasta aikaa. Yleensä maataloudessa peltojen kalkitus tehdään viiden vuoden välein. -PM-media/Paltamo

Juuan ja Paltamon kalkki on dolomiittikalkkia, joka jauhetaan jauhomaiseksi tai raemaiseksi. Sitä myös pussitetaan puutarhojen ja pihojen kalkitsemista varten.

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito • Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

Paikalliset pojat!

Korvasienien parhaita kasvualueita ovat 2-3 vuotta vanhat, hiekkakankaiset mäntyvoittoiset hakkuualueet, joista maapinta on rikottu.

Myöhäinen kevät hidasti korvasienten tuloa Ränni Kevät tuli tänä vuonna tavanomaista myöhemmin ja hidasti koravasienten ilmestymistä. Nyt niitä alkaa kuitenkin löytymään, varsinkin alueilta joista lumi on sulanut aiemmin. Korvasienihän on sieni joka ilmestyy heti maahan lumien sulettua ja on oikein käsiteltynä maukas ruokasieni. Tosin se on myrkyllinen, mutta sen myrkyllisyys häviää pari-kolme kertaa ryöppäämällä. Sen myrkky on Gyromitriinia ja hajoaa elimistössä muodostaen metyylihydratsiinia, joka on varsinainen myrkytyksen aiheuttaja. Parhaiten sieniä löytää 2-3 vuotta vanhoilta hiekkaisilta hakkuualueilta ja varsinkin mäntyvoittoisilta mailta, joista maapinta on rikoutunut. Korvasienen poiminta–aika kestää noin puolitoista kuukautta eli toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin, joten nyt kiireesti metsään. Korvasientä kasvaa koko maassa. Sen lakki on punertava, suklaan värinen tai mustaruskea, ontto epäsäännöllisen muotoinen ja poimuttunut aivojen tai tippaleivän tavoin. Sen koko vaihtelee muutamasta sentistä aina 15 senttiin asti. Korvasieni aloittaa tavallaan uuden sienestyskauden, koska se on ensimmäinen kesän kynnyksellä ilmestyvä sienilaji. Toinen on huhtasieni, jonka kasvuaika on myös touko-kesäkuu. -PM-media/Kainuu

mätä,

no hätä! Pyydä tarjous Vesivekin kestävistä ränneistä!

• Ainoa kouru, joka pysyy puhtaana valumajäljistä muotonsa ansiosta • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ei välikäsiä • Omat, sertifioidut asentajat, ainoana Suomessa

Soita heti

08 2377 9501

tai pyydä tarjous: vesivek.fi Korvasienet ovat punertavia, suklaanruskeita tai mustanruskeita, aivojen tai tippaleipien muotoisia. Ne on muistettava ryöpätä eli kiehautettava kaksi-kolme kertaa ennen käyttöä.

PUHKIRUOSTUMATTOMUUS-

TAKUU

sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla


8

NRO 3 KESÄKUU 2017

KUN HALUAT MUUTTAA MAISEMAA! Metsäkoneurakointi Perttunen Oy

PALVELEMME: - Lisää voimaa vähemmän polttoainetta - Autosähkötyöt - Hiukkassuodatin (dpf) ja pakokaasun- Vikakoodienluku ja kierrätys (egr) ongelmien korjaukset vikadiagnostiikka

Puh. 040 567 7589

Harri Keränen puh. 044 720 2180 Honkalantie 182, Muhos. Soita ja varaa aika!

Pikkaralantie 54, 90310 OULU

7

TERVETULOA! Huollon yhteydessä (Sis. kylmäaineen r134a, kompressoriöljyn ja uv-väriaineen)

www.farmari.net

aito ja oikea maatalousnäyttely koneita, eläimiä, palveluja ammattilaisten kohtaamispaikka paljon uutuuksia kaikilla osastoilla laajalla konekentällä paljon maatalousteknologiaa: koneita sekä maatalouteen että maanrakennukseen.

Etelä-Pohjanmaa

Varaudu helteisiin ja huollata autosi ilmastointi ajoissa! Touko-kesäkuun ko-kesäkuun k o-kes keesä sä äkuu ajan aja aj ja

    

00

Dieselajoneuvojen huollot ja korjaukset + varaosat

00

• Perinteiset suuttimet • Pumppusuuttimet • Commonrailsuuttimet • Piezosuuttimet • Rivipumput • Jakajapumput • Commonrailpumput • Hehkutusjärjestelmät • Perushuollot • Katsastustyöt

49 39

Kaupan päälle 3L lasinpesunestettä!

Palveleva autohuoltosi ja rengasliikkeesi Muhoksella Muhoksen Autohuolto Sepäntie 3, 91500 Muhos Puh. 040-533 8967 muhos@autofit.fi

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17

huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Profile for Kustannus Oy Maaseutulehdet

Elävä Maaseutu 3-2017  

Elävä Maaseutu 3-2017  

Profile for oysvesa
Advertisement