Parhaita paloja Outokairasta - killathaan kunnola ko aihetta on! by Outokaira

Parhaita paloja Outokairasta – killathaan kunnola ko aihetta on!

Jarhoinen Naamijoki Orajärvi

SISÄLLYS

Lempeä Maupertuisin muistomerkki

Pello

Jaipaljukan kiviröykkiöt Eeron patsas

Lampsjärvi

Eeron polku

Sirkkakoski Svanstein

Turtola

Yrittäjien tukena alkutaipaleella ja ruohonjuuritasolla

Kylät ja kulttuuri Outokairan toiminnan sydämessä

Kansainvälistä toimintaakin oli 54

Pieskänjupukka

Kivipirtin luola

Kattilakoski

Niemivaara

Pessalompolo

Everstin piilo luola

Lohijärvi

Kuivakangas

Lukujen taikaa! 64

Mellaskoski

Törmäsjärvi

Etelä-Portimojärvi

Ylitornio Luppio

Tulevaisuus häikäisee 65

Armassaari Kainuunkylä

Osallistu Outokairan toimintaan! 68

Pekanpää Vitsaniemi

Lähteet 74

Kantomaanpää

Aavasaksa

Nuorten Outokaira 60

Meltosjärvi

YLITORNIO

Kauliranta

Matarenki

Matkakoski

Korpikylä

TORNIO Palovaara

Aapajärvi Virkkumaa

Sattajärvi

Karunki

Kansi ja taitto: Mainostoimisto Seven-1, Heidi Poikonen

Aapajoki Kukkola

Kukkolankoski

Kustantaja:

Outokaira tuottamhan ry, Pello 2023

ISBN-tunnus:

978-952-94-8567-3

Kuvat:

Iina Askonen ellei toisin mainita

Kirjapaino:

KTMP Group Oy, Singsby, 2023

Raanujärvi

Sirkkakosken masuuni

Napapiiri

Juoksenki

Kaiken takana on hallitus 32

Tekijä: Outokaira tuottamhan ry, Johanna Asiala

Korpilompolo

PELLO

Lankojärvi

Outokairan Leader-taival 10 Samassa veneessä, yhteisillä ulapoilla

Rattosjärvi

Saukkoriipi Konttaköngäs

Pello

Mitä on Leader-toiminta ja mikä on Outokaira?

Ruuhijärvi

Konttajärvi

Arpela Kantojärvi

Kourilehto

Lautamaa

Yli-Liakka Vojakkala Liakka

Haaparanta

Raumo Laivajärvi

Tornio Laivaniemi

Ruottala

Kaakamo

Esipuhe Leader vai liiteri – sama se, ko hommat kulkee!

Kortti: Marja Vierimaa

EUn meile tuoma Leader ja sen myötä aivan uu- min laajentuen niin, että nyt me olemme olleet denlainen puhheenparsi tuli tänne Väylänvart- jo kolmatta vuosikymmentä kimpassa Tornio, heenki 1996. Miehän tietenki olin itteeni tyyty- Ylitornio ja Pello.   väinen, kun osasin niin hyvin selittää kansankielellä meän ihmisille, että mitä se EU on meidän Paljon hyvää on tapahtunut, joskin näin muistemaaseudun ihmisten hyväksi tänne tuonu. No luiden mukana mieleen on tullut kaikkea haus– muutama vuosi myöhemmin nämä ruusunpu- kaakin, joka ei silloin tuntunut yhtään hauskalnaiset, sydämenmuotoiset Leader-silmälasit ti- ta! Olimme joskus kyläläisten kertoman mupahtivat päästä... Yks paikallinen maakuntaleh- kaan kuulemma poliisitutkinnassakin – kas kun den toimittaja minulta tiedusteli: ”Anne, kuinka meillä kävi normaali EU-tarkastus paikan päällä.   kauan sinä oletkaan näitä hommia tehnyt?”. Minä iloisena ja ylpeänä kerroin jonkin vuosimää- Ehkä noita hauskoja tarinoita ja sattumuksia on rän - mitä se nyt silloin olikaan. “Joo - huomaa niin paljon, ettei niitä kaikkia tähän Parhaita pakyllä. Sinä puhut semmoista kieltä, että ei siitä loja Outokairasta -julkaisuun saisi edes mahtukukaan mitään ymmärrä”. maan. Ennen vanhaan Leaderin tekemisistä saattoi lukea lehdistä kuin päiväkirjasta, nykyään Tuostahan on kulunut jo aika kauan – vuosikym- suurin osa tarinoista löytyy tuolta kaiken maamenet ja vuosisatakin on ehtinyt vaihtua. Mutta ilman Instoista ja Faceista. Mutta säästetään niiniin vain Leader-toiminta tuli tänne Väylänvar- tä tarinoita ja sattumuksia myös myöhempään teen, ensin Pelloon ja Ylitorniolle ja myöhem- käyttöön – julkaisuihin ja somealustoille.

Tässä Parhaita paloja Outokairasta -julkaisussa me killaamme eli kehumme kaikkia meidän alueen ihmisiä. Olemme aina tienneet, kuinka ahkeraa väkeä täällä on, mutta tämä tieto vain entisestään kirkastui julkaisua tehdessä. Kuinka paljon meidän alueen ihmiset ovatkaan tehneet itsensä, kylänsä ja koko alueen eteen Outokairan tuella! Siitä heille suuri kiitos. Mielellämme killaamme tämmöstä porukkaa tornionlaaksolaisella puhheenparrella, joka on minullekin muodostunut tärkeäksi – vaikka minähän saan puhua sekasin mitä haluan, kun en ole tästä kairasta alkujaan lähtösin! Kiitos kaikille tämän julkaisun työstöön tavalla tai toisella osallistuneille tahoille. Ilman teitä ei olisi tätä julkaisua. Kaikille lukijoille haluamme toivottaa oikein hauskoja lukuhetkiä!

Anne Anttila OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY:N TOIMINNANJOHTAJA

Kuva: Heidi Hannula

Mitä on Leader-toiminta ja mikä on Outokaira?

uomesta, Ruotsista ja Itävallasta tuli virallisesti Euroopan Unionin eli EU:n jäseniä 1.1.1995. Suomen eduskunta oli hyväksynyt Suomen liittymisen 18.11.1994 äänin 152 puolesta, 45 vastaan, 1 tyhjä, 1 poissa. EU:hun liittymisen myötä Suomessa aloitettiin muiden muassa Leader-toiminta vuonna 1996. Leader kuulostaa sanana suomalaiseen suuhun varsin kansainväliseltä ja mahdollisimman kaukaiselta härmäläisestä peltomaisemasta. Leader tuleekin ranskan kielen sanoista “Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale”, joka suomentuu ”yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä”. Mutta mitä tämä kirjainyhdistelmä Suomessa oikeasti merkitsee? Se merkitsee paitsi toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta maaseudun hyväksi, myös paikallisten ihmisten osallistamista päätöksentekoon. Leader-ryhmä ei ole viranomainen, mutta sillä on viranomaistehtäviä. Suomessa Leader-ryhmät, kaikki nykyiset 53 kappaletta, ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joiden toimintaa ohjaa kolmikantainen, paikallisista ihmisistä koostuva hallitus. Hallituksessa vaikuttavat niin julkishallinnon edustus, yhdistysedustus kuin alueen asukkaatkin. Alueen asukkaat ovat henkilöitä, joilla ei ole merkittäviä julkisia luot-

tamustehtäviä, eivätkä he ole järjestöjen hallituksissa tai niiden työntekijöinä. Nämä ihmiset yhdessä päättävät, millaisille hankkeille ryhmä myöntää rahoitusta. Leader-rahoitusta voivat hakea niin yleishyödylliset toimijat, kuten järjestöt ja oppilaitokset, julkisoikeudelliset tahot kuten kunnat sekä pienet yritykset. Leader-tukeen oikeutettujen toimien kriteerit ovat vaihdelleet ohjelmakausittain, mutta rahoitusperiaate on säilynyt samana: tukea myönnetään vain sellaisille toimille, jotka toteuttavat paikallisten ihmisten kanssa laadittua alueen omaa strategiaa. Strategian painopisteet eivät ole tuulesta temmattuja, vaan ne vastaavat alueen aitoihin tarpeisiin. Leader-tukea voi saada niin kehittämistoimiin kuin konkreettisiin investointeihinkin. Leaderin tuella on noussut kivijalasta yritysten uusia toimitiloja sekä remontoitu vanhoja kylätaloja uuteen uskoon. Harva hoksaakaan, kuinka moneen paikkaan Leader-ryhmät ovat kätensä avuksi ulottaneet – esimerkiksi kotipaikkasi läheinen uusi jääkiekkokaukalo, hiihtoreitistö, frisbeegolfrata, kuntoportaat, koirahalli tai nuorten skeittiparkki saattavat olla Leader-rahoitteisia, ja hyvin todennäköisesti ovatkin.

Leaderin merkitys suomalaiselle maaseudulle -koulutusta, edistetty alueen kulttuuria, kylätoion valtava. Leader on alueen kehittäjän kump- mintaa ja matkailua sekä aktivoitu alueen naipani ruohonjuuritasolla. Leader-ryhmät paitsi sia yhteistoimintaan ja yrittäjyyteen. myöntävät rahaa erilaisille toimille myös neuvovat ja innostavat toimintaan. Neuvonta on aina maksutonta. Rahoituksen hakijan ei tarvitse osata hankebyrokratian koukeroita tai hallita sähköisten hakuvälineiden kommervenkkeja itsekseen – ryhmistä löytyy asiantuntemusta näiHarva hoksaakaan, kuinka moneen paikkaan Leader-ryhmät ovat kätensä hin. Tuki on usein vain yhden sähköpostiviestin, avuksi ulottaneet. puhelun tai kahvittelun päässä. Tärkeä periaate Leader-toiminnassa Outokairan alueella on se, että hakijat opetetaan omatoimisiksi hankehaussa. Hakijalle ei anneta suoraan kalaa, vaan hänet opetetaan itse kalastamaan. Näin alueelle saadaan jatkossa osaavia hanketoimijoita, jotka uskaltavat hakea hankkeita useamman kerran. Kaiken tämän lisäksi ei tule unohtaa Leader-ryhmien roolia aktiivisina rahoitusten hyödyntäjinä. Sen lisäksi, että Leaderilta voi hakea rahoitusta, voivat ryhmät myös itse toteuttaa oman strategiansa mukaisia hankkeita, ja tällä tavalla on vuosien saatossa toimittukin ympäri Suomen. Näin toimien ryhmät saavat toteutettua strategioitaan ”sisältä päin” ja kehitettyä alueen toimintaa toivottuun suuntaan. Esimerkiksi Outokairan alueella on omilla Leader-hankkeilla vuosien saatossa tarjottu yritysneuvontaa ja

YLEISHYÖDYLLISYYS ohjelmakausi MAKSUHAKEMUS SUOMI.FI RUOKAVIRASTO Leader-strategia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ LEADER/LEADER-RYHMÄ vastikkeeton työ

YKSITYINEN RAHOITUS

Kuntarahoitus

ELY-KESKUS

Hyrrä

HANKE

Leader-suomi-leader-sanaselitys ELY-KESKUS on viranomaistaho, joka tekee juridiset rahoituspäätökset Leader-hankkeisiin. ELY-keskus käsittelee hankehakemukset sekä maksuhakemukset. HANKE eli projekti tarkoittaa tässä julkaisussa tietyn ajanjakson kestävää Leaderilta tai ELY-keskukselta rahoitusta saavaa kehittämis- tai investointihanketta. Hanke toteuttaa aina hakuvaiheessa laadittua hankesuunnitelmaa. Hanketta voi hakea ja toteuttaa joko julkisoikeudellinen taho (kunta), yleishyödyllinen taho (järjestö, yhteisö) tai yritys. HYRRÄ on sähköinen asiointipalvelu, jonka kautta jätetään hankehakemuksia, saadaan tukipäätökset ja haetaan saatu tuki maksuun. KUNTARAHOITUS tarkoittaa sitä, että Leader-ryhmän alueen kunnat sitoutuvat rahoittamaan ryhmän toimintaa 20 % osuudella julkisesta rahoituksesta. Kunnat myöntävät oman kuntarahoitusosuutensa Leader-ryhmälle, josta se jakautuu hankkeiden muodossa takaisin alueelle.

LEADER/LEADER-RYHMÄ on yleisesti käytössä oleva nimitys maaseudun kehittämisyhdistykselle, joka rahoittaa maaseudun kehittämistä. Suomessa on EU-rahoituskaudella 2023–2027 yhteensä 53 Leader-ryhmää. Koko Suomi on katettu Leader-toiminnalla. Toisinaan Leader-ryhmistä käytetään myös nimitystä toimintaryhmä. LEADER-STRATEGIA on Leader-ryhmän jokaiselle ohjelmakaudelle laatima asiakirja, jossa avataan ryhmän kehittämisen painopisteet kaudelle. Strategiassa esitellään myös ryhmän toiminta-alue ja tärkeimmät sidosryhmät. Strategian työstämiseen osallistetaan laajasti alueen ihmisiä sekä Leader-hallitusjäseniä. Kaikki Suomen Leader-strategiat pisteytetään, ja ryhmät saavat rahoituksen strategiansa toteuttamiseen sen perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Leader-ryhmät tulevalle ohjelmakaudelle.

ta, sen toimien suunnittelusta, lainsäädännöstä, rahoituksesta sekä rahoituksen jaosta alueiden käyttöön.

velu hyödyntää Suomi.fi-valtuuksia. Valtuus on käytännössä sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin.

MAKSUHAKEMUS on hankehakijan tapa saada tuki omalle tilillensä. Maksuhakemukseen tulee hanketyypin mukaan liittää mukaan erilaisia asiakirjoja.

VASTIKKEETON TYÖ eli kansankielisesti talkootyö on ilmaista työtä, jota tehdään hankkeen hyväksi. Talkootyötä hyväksytään yksityisenä rahoituksena yleishyödyllisissä investoinneissa ja kehittämishankkeissa. Talkootöitä tehdään erityisesti yhdistysten ja järjestöjen toteuttamissa investointihankkeissa.

OHJELMAKAUSI eli rahoituskausi viittaa EU:n yleensä 7 vuoden jaksoihin, jolloin voimassa ovat kaikille jäsenmaille samat säännöt rahoituksen suhteen. YKSITYINEN RAHOITUS voi olla rahaa tai talkootyötä. Raha voi olla esimerkiksi yhdistykRUOKAVIRASTO on maaseuturahoitusta sen tai muun yksityisen hakijatahon omaa ratoimeenpaneva viranomainen. Ruokavirasto haa, sponsorirahaa tai yhteistyökumppaneilta vastaa EU:n maatalouspolitiikan suunnitelman tulevaa rahaa. rahoituksen ohjeistamisesta, tukien maksamisesta lukuun ottamatta kuntarahoitusosuutta sekä YLEISHYÖDYLLISYYS tarkoittaa sitä, että tietojärjestelmistä ja sähköisestä asioinnista, ku- hankkeen toiminnasta ja/tai tuloksista hyötyy suuri joukko ihmisiä. Esimerkiksi kylien toteutten Hyrrä-palvelusta. tamat investointihankkeet kuten kylätalojen reMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ (MMM) on maaseuturahoituk- SUOMI.FI mahdollistaa toisen henkilön tai or- montoinnit ovat yleishyödyllisiä hankkeita, sasen toimintaa ohjaava ministeriö Suomes- ganisaation, kuten yhdistyksen, puolesta asioin- moin oppilaitosten, kuntien ja muiden organisa. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa EU:n nin palveluissa, jotka hyödyntävät Suomi.fi-val- saatioiden toteuttamat kehittämishankkeet. maatalouspolitiikan suunnitelman laadinnas- tuuksia. Ruokaviraston hallinnoima Hyrrä-pal-

Kuva: Salla Saarela

Kuva: Johanna Aisala

LEADER-PERIAATTEET Monialaisuus Paikallinen kumppanuus

Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö

Aluelähtöisyys

Verkostoituminen

Innovatiivisuus Alhaalta ylös

Outokairan synty

iin – Leaderista on siis moneksi. Tornionjokilaakson ensimmäisenä Leader-ryhmänä toimi Meän taijot tuottamhaan ry Pellon ja Ylitornion alueella. Kun Leader-toiminta oli koko Suomessa todettu tuloksekkaaksi, sitä haluttiin levittää koko maahan. 2000-luvun alussa Pellon ja Ylitornion kelkkaan hyppäsivät innokkaina ja asukkaiden omasta halustaan mukaan Tornion maaseutualueet sekä Rovaniemen maalaiskunnan Ounasjokivarsi, josta jäi myös muisto Outokairan nimeen. Ounasjokivarsi jäi pois Outokairan toiminta-alueelta vuonna 2007, mistä lähtien Pello, Ylitornio ja Tornio ovat muodostaneet Leader-ryhmä Outokaira tuottamhan ry:n toiminta-alueen. Outokaira aloitti toimintansa jo vuonna 1996, ensimmäisenä suomalaisten Leader-ryhmien joukossa. Vielä 1990-luvulla Leader-toiminta oli Suomessa uusi asia, eikä vakiintuneita ja hyväksi havaittuja toimintamalleja ollut. Kaikki piti luoda tyhjästä, yhdessä oppien ja toisia auttaen. Myös Outokairan tuli vakiinnuttaa jalansijansa alueella aluksi ihan jalkapatikalla – eli olemalla fyysisesti läsnä alueella, tapaamalla ihmisiä ja kertomalla kerta toisensa jälkeen, mistä on kyse ja miksi näitä EU-rahoja kannattaa käyttää ja hankkeita hakea.

Outokaira on kuitenkin onnistunut asemansa vakiinnuttamisessa hyvin, ainakin kaikkien tähän julkaisuun haastateltujen aikalaisten ja kehittymistä sivusta sekä läheltä seuranneiden mukaan. Outokaira tunnetaan nimenä todella hyvin alueella – kuuleepa joskus sitäkin, ettei met olla mithään Leader-rahaa saatu, kun Outokaira sen myönsi! Outokaira on myöntänyt Leader-rahoitusta Tornion, Ylitornion ja Pellon alueella pian jo 28 vuotta. Ohjelmakausia on tullut ja mennyt, eikä kaikilta kommelluksilta ole vältytty. Joihinkin sudenkuoppiinkin on matkan varrella tumpsahdettu, välillä on rämmitty syvällä suossa ja seinä on tullut toiminnassa vastaan, mutta aina on ollut malttia istahtaa alas ja miettiä, miten jatkossa kiertää sudenkuopat, päästä ylös upottavasta suosta tai kiertää eteen tullut seinä. Outokairassa ei hevillä periksi anneta, vaan töitä tehdään hartiavoimin sen eteen, että Outokairan alueella asuvilla ihmisillä on mukavaa elää kotiseudullaan ja mahdollisuuksia jatkossakin hyödyntää paikallisten yrittäjien tarjoamia laadukkaita palveluita.

Näin kirjoitettiin Leader-hankkeesta mm. Torniolaakso-lehdessä 30.10.1996

Outokaira aloitti toimintansa jo vuonna 1996, ensimmäisenä suomalaisten Leader-ryhmien joukossa.

Kuva: Outokairan arkisto

Outokairan Leader-taival – SKEPTISYYTTÄ JA LOTTOVOITTOJA MATKAN VARRELLA

Miten kaikki sai alkunsa?

utokaira näki päivänvalonsa vuonna 1996 nimellä ”Meän taijot tuottamhaan ry”. Samana vuonna starttasivat myös muut Suomen ensimmäiset Leader-ryhmät. Maaseutualueita oli toki kehitetty jo ennen Suomen liittymistä EU:hun ja Leader-ryhmien perustamista, mutta ei samalla tavalla alhaalta ylöspäin otteella, muistelee Outokaira tuottamhan ry:n ensimmäinen sekä nykyinen toiminnanjohtaja, Leader-dinosaurukseksikin toisinaan tituleerattu Anne Anttila. - Ennen mietittiin ylhäältä, että mitä kentällä tarvitaan. Ei ollut paljon alueen asukkaisiin kohdistuvia toimia, enemmän keskityttiin yritysten tukemiseen. Pidettiin silloinkin kylätoimintapäiviä ja oli kylätoiminnan kehittämistä, mutta ei samassa mittakaavassa, muistelee Anttila.

Ensimmäisen kerran Anttila muistelee kuulleensa Leaderista 1990-luvun alussa Levillä maaja metsätalousministeriön (MMM) pitämässä tilaisuudessa, jossa kerrottiin, että tulossa on toiminta, jossa ihmiset pääsevät päättämään, mitä tehdään ja rahoitetaan. Leaderista ei nimenä tuolloin vielä puhuttu. - Ja minä läksytin, että ei ikinä sellainen onnistu sääntö-Suomessa! Anttila nauraa muistikuvalle. Suomen liityttyä EU:hun paikallinen kehittämistoiminta tuli kuitenkin Leaderin muodossa hiljalleen vakiintuneeksi osaksi alueiden kehittämispalettia. Aluksi Anttila mietti, että tässäpä kerrankin on sellainen maaseutuun liittyvä asia, johon minun ei tarvitse puuttua – vaan kuinka kävikään! Kyläaktiivi Risto Kuusijärvi tuli kuitenkin kertomaan tarkemmin Leader-toiminnan periaatteista ja mahdollisuuksista. Hän ky-

seli, että alettaisiinko mekin tähän hommaan, muistelee Anttila. - Alkuun, eli ehkä päivän verran, Leader ei kiinnostanut minua ollenkaan. Sitten huomasin, että tämähän voisi olla keino naistoimijuuden ja osuuskuntatoiminnan kehittämiseen, jota silloisessa työssäni edistin. Pellon ja Ylitornion tuolloiset kunnanjohtajat olivat myötämielisiä Leader-asialle, mikä myös vauhditti Leader-toiminnan rantautumista Länsikairaan. Yhteistä strategiaa uudelle toiminnalle alettiin sorvata keväällä 1995. - Ei enää haettukaan rahoitusta yksittäiseen projektiin, vaan tehtiin isompaa suunnitelmaa. Työtä täytyi tehdä tiiviiseen tahtiin, sillä saman vuoden joulukuussa piti strategioiden olla jo valmiina!

Ja minä läksytin, että ei ikinä sellainen onnistu sääntö-Suomessa! - Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

Kun strategiat oli saatu maaliin, oli ministeriön aika valita ensimmäiset Leader-ryhmät. Syksyllä 1996 koko Suomeen syntyi 22 uutta ryhmää, joista kaksi Lappiin: Pelloon ja Ylitorniolle Meän taijot tuottamhaan ry ja Pohjoisimman Lapin Leader ry Sodankylään, Inariin ja Utsjoelle. - Kaikki oli uutta koko Suomessa, piti aloittaa organisoitumisesta. Suurin osa ryhmistä alkoi yhdistyksiksi, niin mekin. Säännöt luotiin tyhjästä, samoin kaikki toimintamallit. Uutta kaikki oli myös Leader-toimintaa ohjaavassa ministeriössä. Leader-toiminnassa maaja metsätalousministeriössä toimi aluksi Sanna Sihvola, jonka ensimmäisiin työtehtäviin kuului määritellä uuden Leader II -ohjelman tavoitteita valtakunnallisesti.

keiden vetäjäksi. Ajankohta uuden toimintamallin syntymiselle oli siis otollinen. Sihvola muistaa hyvin myös Anne Anttilan noilta ajoilta 90-luvun puolivälistä. - Olimme syksyllä 1996 kiertueella Lapissa, ja kaikkia hieman jännitti, kun oli uusi systeemi kyseessä. Muistan, että olimme esittelemässä kalvoja hanketoiminnan perusteista ja Leader-toiminnasta Inarin Riutulassa. Ihmiset ottivat esittelymme hyvin vastaan, mikä oli tietysti hienoa, muistelee Sihvola ja kertoo tavanneensa tällöin Anttilan ensimmäistä kertaa. Anttila muistelee, että sai Pellon ja Ylitornion kunnanjohtajilta luvan järjestää autollisen osallistujia Riutulan tilaisuuteen.

- Noilta ajoilta mieleeni on jäänyt ilman muuta ihmisten innostus. Olihan siinä paljon selvittämistä, mistä tässä kaikessa on kyse, ja ohjelmallista kehittämistä, mutta Suomen vahvuus on mielestäni pitkä perinne kylätoiminnassa ja kansallisen maaseutupolitiikan rakentamisessa. Maaperä Leader-toiminnalle oli hyvä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin, toteaa Sihvola.

- Auton koosta ei ollut puhetta, joten meiltä lähti linja-autollinen väkeä! Osallistujia oli niin kunnista, työvoimahallinnosta, järjestöistä kuin aktiivisia maaseudun asukkaitakin, Anttila kertoo.

Myös taustalla vaikuttanut 1990-luvun alun talouslama ja siitä seurannut korkea työttömyys vaikuttivat siihen, että osaavaa työvoimaa oli tarjolla Leader-ryhmien henkilöstöön ja hank-

- Anne on mielestäni aina ollut ponteva ja peräänantamaton toiminnanjohtaja, joka on jaksanut hoitaa myös yhteisiä asioita toisten puolesta. Se jos mikä on arvokasta!

Sihvola pitää merkittävänä Outokairan pitkää historiaa ja kiittelee toiminnanjohtajaa aktiivisuudesta.

Maa- ja metsätalousministeriön porukkaa. Kuvassa vasemmalta oikealla Sanna Sihvola, Tuula Manelius ja Leena Anttila. Kuva: Outokairan arkisto.

1996–1999, Leader II 16

Leader II -aika – keskiössä naiset ja osuuskunnat Toisin kuin nykyään, oli Leader toimintansa alkuaikoina monirahastoista. Käytettävissä Leader II -aikana eli vuosina 1996–1999 oli maaseuturahaston lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Budjetti Outokairassa oli noin 9 miljoonaa mummonmarkkaa sisältäen yksityisen rahoituksen. Suuruusluokassa on siis menty hurjasti eteenpäin, pohtii Anttila. - Strategian mukaisia projekteja piti hakea korvamerkityistä rahoista. Hakijana olivat alueen asukkaat eli järjestöt, yhdistykset ja yritykset. Leader II -kaudella Outokairan strategian punaisena lankana oli naisyrittäjyyden ja -toimijuuden kehittäminen, teemoina maaseutumatkailu, käsityöt, luonnontuotteet ja elintarvikkeet. Tavoitteena oli muun muassa hyödyntää paikallisten naisten käsityötaitoja maaseutumat-

kailun edistämisessä sekä kehittää pieniä yrityksiä omaleimaisiksi, asiakaslähtöisiksi ja paikallisia raaka-aineita suosiviksi. Aktivointityön tuloksena oli tarkoitus syntyä alueelle markkinointirenkaita tai -osuuskuntia. Määrällisiksi tavoitteiksi mainittiin, että taitojen kehittämisen myötä yrittäminen antaa toimeentulon 25–30 hengelle osa- tai kokoaikaisesti ja että yritystoiminta kehittyy 15 yrityksessä. Nämä tavoitteet saavutettiinkin komeasti vuosituhannen lopussa: indikaattoritietojen mukaan pelkästään osa-aikaisen toimeentulon sai yli 50 taitojaan kehittänyttä henkeä ja yritystoiminta kehittyi peräti 65 alueen yrityksessä – ei hassumpi suoritus ensimmäisenä Leader-toimintakautena! Outokairan hallituksessa toiminnan alkutaipaleella vaikuttanut Inga-Liisa Rundgren muistelee ensimmäisen strategian laadintaa:

”Leader II -kaudella Outokairan strategian punaisena lankana oli naisyrittäjyyden ja -toimijuuden kehittäminen.”

- Minulla oli fiilis, että naiset olivat aidosti näkyvässä roolissa Outokairassa. Naiset ehkä alkuun uskoivat tähän Leader-toimintaan enemmän, ja se kantoi hedelmää. Rundgren vaikuttaa nykyisin Pellon alueella yrittäjänä, mutta hänen taustansa on vahvasti hanketoiminnassa. Hän oli mukana luomassa Pellon maaseutunäyttelyn konseptia. - Saimme maaseutunäyttelyn järjestämiseen Pellossa Leader-rahoitusta kaksi kertaa. Hankkeista oli jo tuolloin valtavasti konkreettista hyötyä! Näyttelyssähän pyöri tuolloin noin 10 000 kävijää, se oli iso tapahtuma pienelle paikkakunnalle, muistelee Rundgren.

Vasen alakuva: Outokairassa tehtiin filmejä jo ennen kuin se oli trendikästä! Keskimmäinen alakuva: Inga-Liisa Rundgren. Oikea alakuva: Blue Ice Art -muotinäytös jääveistosten joukossa, esittelyssä kuuluisat poronnahkabikinit. Yläkuva: Blue Ice Art -tuotekilpailun voittaneesta piposta. Kuvat: Outokairan arkisto.

Pohjolan Sanomat 16.8.1997

Outokaira tai tuolloin Meän taijot tuottamhaan ry oli ensimmäinen ryhmä Suomessa, joka alkoi rohkeasti toteuttaa myös omia hankkeita. Ensimmäisen hankkeen teema tuki strategiaa, sillä hankkeessa kerättiin ja kuvattiin koristemaalausperinnettä kirjaa varten. Hankkeella oli mieleenpainuva nimikin – ”Meän ruusu ja mustikkakruunu”.

notusti kuivin jaloin, vaikka kaikki olikin alkuun uutta ja hämmentävää. - Muistan, että ensimmäinen kausi oli valtakunnallisestikin vaikea. Välillä piti melkein olla ministerille asti soittamassa, kun työttömät eivät olisi saaneet osallistua päiväsaikaan edes mihinkään aktivointitilaisuuksiin, Anttila muistelee Leader-taipaleen alkua.

Leader II -ohjelma oli lopulta ajallisesti melko lyhyt, sillä kausi päättyi jo vuoteen 1999. Osa hankkeista tosin kesti hieman pidempään. Ensimmäisestä kaudesta kuitenkin selvittiin niin sa-

Leader II -kaudella -kaudella oli paljon kylien kehittämistä ja naisten aktiivisuus jatkoi kasvuaan. Aukeaman kuvat: Outokairan arkisto.

”Minulla oli fiilis, että naiset olivat aidosti näkyvässä roolissa Outokairassa. Naiset ehkä alkuun uskoivat tähän Leadertoimintaan enemmän, ja se kantoi hedelmää.” Inga-Liisa Rundgren

2000–2006, Tavoite 1 20

Periksi ei annettu – kuinka Outokairasta tuli Outokaira - Tavoite 1 Leader II -ohjelman päätyttyä 1999 alkoi Lea- masta ulos jääneet ryhmät voisivat tehdä hei- tuuria tuntureitten maassa ry (KKTM, nyk. Leader+:n aikakausi vuonna 2000. Tähän kelkkaan dän kanssaan ohjelmasopimuksen Tavoite 1 -oh- der Tunturi-Lappi ry). Toiveena näet oli, että Lamyös Länsikairassa pyrittiin hieman erilaisella jelmasta. pin ryhmien tuli edetä samassa tahdissa, jotta kokoonpanolla, sillä Outokairan porukkaan tusopimukset ohjelmasta tehtäisiin. li mukaan myös Rovaniemen maalaiskunnasta - Hyryn Maiju esitti, että tehdään ohjelmasopiOunasjokivarsi sekä Tornion kaupungin maa- mus. Minä sanoin, että joo hyvä, tehhään vaan - Lapin liitto ja maaseuturahaston EMOTR-O-raseutualueet. Molemmat alueet halusivat mu- – mutta mikä on ohjelmasopimus? hoitus olivat aktiivisia osapuolia meidän suunkaan omasta tahdostaan ja olivat aktiivisesti taamme. Muiden rahoittajien kanssa jouduimyhteydessä Outokairaan päin. Sopimuksessa toimijaosapuolena oli Outokaira me neuvottelemaan, jotta saimme heidänkin tuottamhan ry ja rahoittajaosapuolina Lapin liit- rahoitukset käyttöömme, kertaa Anttila Tavoi- Teimme hakemuksen, joka ei mennytkään lä- to, Lapin TE-keskuksen maaseutu- ja työvoi- te 1 -ohjelman alkuvaiheita. pi eli meistä ei tullutkaan Leader+-ryhmää. La- maosastot, Lapin lääninhallituksen sivistysosasmaannusta kesti kohdallani päivän, muistelee to sekä alueen kunnat Pello, Ylitornio, Tornio Kun ideaa Tavoite 1 -ohjelmasopimuksesta ja Anttila vuosisadan vaihdetta. sekä Rovaniemen maalaiskunta. Tässä vaihees- rahoituksesta lähdettiin esittelemään Lääninsa nimi muutettiin Outokairan osalta nykyi- hallituksen sivistysosaston johtajalle, tämä sai ahaa-elämyksen. Lapissa ei kuitenkaan ole tapana jäädä tuleen senkaltaiseksi. makaamaan, vaan yhteistyöllä asiaa lähdettiin edistämään. Anttila muistelee, että Lapin liitosta Tavoite 1 -ohjemaan tulivat Lapista mukaan Ou- - Hän huomasi, että meillä olikin jo kyliin ja järMaiju Hyry sekä TE-keskuksesta (nyk. ELY-kes- tokairan lisäksi Pohjoisimman Lapin Leader ry jestöihin kaikki kontaktit valmiina. Juuri näitä kus) Kari Skyttä esittivät, että Leader+-ohjel- (nyk. Leader Pohjoisin Lappi ry) sekä Kyläkult- toimijoita he pyrkivät omalla rahoituksellaan tavoittelemaan.

”Aina löytyi lokero hankeidealle!” Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

Ensimmäinen Tavoite 1 -ohjelman sopimuskausi oli käynnissä 2.10.2001–1.10.2004. Tällöin yritysrahoituksia rahoitettiin EMOTR-O rahastosta. Toiselle sopimuskaudella 10/2004–2006 mukaan yrityksiä rahoittamaan saatiin lisäksi Lapin TE-keskuksen yritysosasto.

tysosasto lähti mukaan tässä vaiheessa, muistelee Anttila. Anttila muistelee tuota aikaa eräänlaisena junailun ja palapelin rakentamisen aikana.

- Lopulta Tavoite 1:n ohjelmasopimus oli taval- Alkuun olin skeptinen, kun Tunturi-Lapin Mark- laan lottovoitto, sillä saimme sitä kautta paljon ku Aro sanoi, että eikö pitäisi neuvotella yri- rahaa alueen kehittämiseen, vaikka yritysrahoitysrahoituksesta TE-keskuksen kanssa. Ajatte- tukset jäivätkin aluksi pienemmiksi. lin, että emme me kuitenkaan saa sitä! Onneksi kuitenkin lähdimme asiasta neuvottelemaan. Tilanne oli siinäkin mielessä hyvä, että asiakkailta tulleita hankeideoita pystyttiin rahoittamaan Neuvotteluissa virkamiehen ensimmäinen reak- eri rahastoista. Lappi toimikin Tavoite 1:n aikaan tio oli Anttilan mukaan nimittäin ”herranjestas, vuosina 2001–2006 esimerkkinä muille monimiksi me emme ole tässä jo mukana!”. rahastoisuudesta.

Vasemmalla ja oikealla kuvissa kyläpäivät Lohijärvellä, mukana Leader-vieraita Suomenlahden eteläpuolelta Virosta. Keskimmäisen kuvan ELLI-hankkeesta lisää seuraavalla aukeamalla. Kuvat: Outokairan arkisto.

- Totesin, että kyllä me teitäkin pyydettiin, mut- Strategisina kehittämisen painopisteinä Tavoite 1 ta te ette lähteneet. Toisaalta nyt me osaamme -kaudella olivat muun muassa matkailu oheistoihommat jo paremmin, joten oli hyvä, että yri- mintoineen, kylätoiminnan ja maaseudun pal-

velujen kehittäminen, kädentaitojen elinkeinol- - ELLI-hanke oli siihen osallistuneiden ihmisten listaminen ja luonnontuotteet. Myös Leader II mielestä ihan huikea! -kaudella painopisteenä ollut naistoimijuuden Satua ja saippuaa -hankkeen alkaessa alueen kehittäminen jatkui tiiviisti Tavoite 1 -kaudella. naisilla oli jo kova halu päästä yrittäjyydessään - Leader II:n jälkeen meille syntyi ajatus naisten eteenpäin, joten hankkeeseen täytyi jo suunniomista hankkeista. Aloimme suunnitella yhdes- teltua varhaisemmassa vaiheessa aloittaa yrittäsä Marika Saranteen kanssa naisprojektia, jon- jyyskoulutukset. Tuohon aikaan yrittäjyyskouluka tarkoitus oli kattaa kaikki kolme Lapin Tavoi- tuksia ei alueella ollut tarjolla nykyisen tapaan, joten koulutukset olivat kysyttyjä. te 1 -ryhmää, muistelee Anttila. Naisten omia projekteja tuli Outokairan hallin- - Satua ja saippuaa -hanke tsemppasi eteenpäin noitavaksi Tavoite 1 -kaudella lopulta kaksi: EL- monta naisyrittäjää, kehaisee Anttila. LI-hanke eli Elinvoimaa ja luovuutta liikkeelle sekä Satua ja saippuaa -hanke. ELLI-hankkeessa tehtiin yhdessä aktiivisten naisten kanssa monenlaisia asioita, kuten kehitettiin jaksamisen työkaluja ja itsetuntemusta, mikä puolestaan edesauttoi naisia kohti uusia mahdollisuuksia työelämässä sekä muutenkin elämässä.

”Satua ja saippuaa -hanke tsemppasi eteenpäin monta naisyrittäjää”, Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

Paperivalon yrittäjä Sirpa Kivilompolo. Kuva: Outokairan arkisto.

2007-2013

Leader-toimintamalli lunastaa paikkansa – kehitys kohti nykyaikaa Kun siirryttiin EU-ohjelmakaudelle 2007–2013, oli Leader-toimintamalli eli paikallinen kehittäminen ruohonjuuritasolla jo lunastanut paikkansa Suomen kartalla. Nyt rahoituksesta haluttiin kaikille samanlainen. Samaan aikaan lisääntyi myös byrokratia Leader-toimistoissa. - Byrokratian määrä tuntui ensi alkuun aivan hullulta, että eihän tässä ehdi muuta kuin itseään johtaa! Tee matkalasku, täsmäytä se työkavereiden kanssa minuutilleen, toimita tarkka tuntikirjanpito ja vaikka mitä.... Anttila muistaa kuitenkin palanneensa puhinoidensa kanssa maan pinnalle kuullessaan byrokratiasta valittaessaan eräältä hallituslaiselta viisaat sanat: ”Siitähän teille palkka maksetaan”.

muistona yhteisestä kuuden vuoden taipaleesta. Outokairassa vuodet 2007–2013 olivat kylien kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen aikaa Outokairassa vuodet 2007–2013 olivat kylien kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen aikaa. Outokairan strategiset painopisteet noudattelivat hyvin pitkälti edellisten kausien painopisteitä. Edelleen yrittäjyyttä haluttiin edistää esimerkiksi koulutushankkeiden avulla, samoin haluttiin kehittää kyliä ja niissä tarjottavia palveluita, tällä kertaa erityisesti hyvinvoinnin näkökulmasta. Uutuutena strategiseksi painopisteeksi nousi nuoret ja tasa-arvo..

Ohjelmakaudella 2007–2013 Outokairan strategiset painopisteet noudattelivat hyvin pitkälti edellisten kausien painopisteitä. Edelleen yritOhjelmakaudella 2007–2013 Leader-ryhmien täjyyttä haluttiin edistää esimerkiksi koulutustyö siirrettiin maaseutuohjelman sisään. 2007– hankkeiden avulla, samoin haluttiin kehittää 2013 oli myös ensimmäinen kausi, jolloin Ou- kyliä ja niissä tarjottavia palveluita, tällä kertokairan toiminta oli maantieteellisesti samalla taa erityisesti hyvinvoinnin näkökulmasta. Uualueella kuin nykyäänkin: Pello, Ylitornio ja Tor- tuutena strategiseksi painopisteeksi nousi nuonio. Rovaniemen maalaiskunnan Ounasjokivarsi ret ja tasa-arvo. jäi pois, mutta jätti jälkensä Outokairan nimeen

Outokairassa vuodet 2007–2013 olivat kylien kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen aikaa.

2014-2022

Pitkä ja monivaiheinen kausi – hommat meni sähköisiksi!

Viimeisin kokonainen ohjelmakausi 2014–2020 oli pitkä ja monivaihteinen. Kautta värittivät myös suuret muutokset globaalilla tasolla, kun koronapandemia sotki ohjelmakauden lopun. Keväällä 2020 kaikki toiminnot siirrettiin hetkessä etänä hoidettavaksi, joten kylätoimijoita myöten kaikki joutuivat opettelemaan Teamsin ihmeellisen maailman. - Kaikki joutuivat opettelemaan etävälineiden käyttöä, joten jotain hyvää koronakin toi tullessaan, huomauttaa Anttila. Sähköinen tämä pitkä kausi oli muutenkin: - Sähköinen hankehaku tuli tällä kaudella. Hyrrän käytössä oli oma opettelunsa, mutta siitäkin selvittiin. Meille ei tullut yhtään paperihakemusta eli meidän hakijamme oppivat nopeasti sähköisten järjestelmien käyttöön. Koronapandemian sotkiessa kuvioita ei varsinaisen ohjelmakauden päätyttyä päästykään siirtymään suoraan uuteen kauteen, vaan siirtymäkauteen. Siirtymäkausi kattoi vuodet 2021–2022. Siirtymäkaudella ryhmät saivat lisärahoituskehykset, joten hanketoiminta pystyi jatkumaan entisellään – tai niin entisellään kuin

se globaalin pandemian jäljitä voi jatkua. Myös helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikutti joidenkin ryhmien kansainväliseen toimintaan siirtymäkauden loppuvaiheilla. Kenties sodan suurin vaikutus suomalaisen maaseudun kehittämisessä näkyi energian hinnassa, sillä esimerkiksi sähkön hinta lähti rajuun nousuun kevät-talvella 2022. Tämä vaikutti luonnollisesti kylien kykyyn ylläpitää omia yhteisiä kokoontumistiloja, jotka usein ovat sähkölämmitteisiä. Kylätalojen energiaremontit tulivat entistä ajankohtaisemmiksi. Monet kylät olivat tyytyväisiä siitä, että olivat ehtineet tehdä Leaderin tuella kylätalolleen lämpöremontin jo aiemmin. Ohjelmakaudella 2014–2020 sekä siirtymäkauden 2021–2022 aikana syntyi Outokairalle tärkeä Original Lapland -toimintamalli. Tornionlaakson matkailutoimijoita aktivoitiin rajat ylittävään yhteistyöhön muun muassa Väylänvartta tunturiin ja takaisin – Alkuperäinen Lappi -hankkeella, joka oli kolmen Leader-ryhmän yhteinen kansainvälinen hanke (Outokaira, Leader Tunturi-Lappi ry ja Leader Tornedalen 2020). Hankkeen loppupuolella paikalliset matkailu- ja käsityöyritykset perustivat asioita edistämään

Original Lapland ry:n, ja Outokaira haki seuraavaksi omaa EAKR-rahoitteista Original Lapland -hanketta. Syntyi positiivinen lumipalloefekti. Nykyään Original Lapland ry:ssä on mukana noin 40 pientä yrittäjää Tornion-Muonionjokilaaksosta molemmin puolin rajaa. Lisää Original Laplandista voit lukea tämän julkaisun luvusta 6.

Monet kylät olivat tyytyväisiä siitä, että olivat ehtineet tehdä Leaderin tuella kylätalolleen lämpöremontin jo aiemmin.

- Lappi on muutakin kuin joulupukkia ja tuntureita. Näin visioimme vuosikymmen sitten Jerisjärven työpajoissa. Näen Original Laplandin kehittymisen pitkänä kaarena, joka on nyt saavuttanut yhden pisteen, mutta ilman hanketyötä sitä ei olisi saavutettu. Väylällä on merkittävä asema suomalaisen matkailun kartalla! sanoo Anttila. Myös Leader Lappi -yhteistyömalli laajeni ja vakiintui ohjelmakaudella 2014–2020. Leader Lappi -brändin alla on vuosien saatossa tehty monenlaista yhteistyötä yhteisten tapahtumien järjestämisestä yhteisiin hankkeisiin. Lisää Leader Lappi -toiminnasta voit lukea tämän julkaisun luvusta 4. Kun Anttila muistelee viimeisintä kokonaista ohjelmakautta, hän nostaa esille kulttuuriin panostamisen.

- Meillä oli tuolla kaudella monta hanketta, jossa panostettiin paikalliseen kulttuuriin. Esimerkiksi Kukkolankoskella siirrettiin lippousperinnettä kädestä pitäen sukupolvelta seuraavalle ja Trokareita ja kylttyyriä -hankkeessa annettiin paikallisille kulttuuritoimijoille konkreettista apua vaikkapa näytelmäkäsikirjoitusten tekoon tai musiikin äänittämiseen, kertoo Anttila. Hän mainitsee myös teemahankkeet asiakkaiden suosimana tukimuotona: - Meidän alueellamme tehtiin useita pieniä teemahankkeita. Teemahankkeessa hankkeen taloudellisen hallinnoinnin hoiti Leader-ryhmä, mutta hanketta toteuttivat ruohonjuuritason yhdistykset. Teemahanke nähtiin ikään kuin pehmeänä laskeutumisena hankemaailmaan pienille toimijoille.

2023-2027

Ylpeästi etheenpäin! - EU-rahoituskausi 2023–2027

EU-rahoituskausi 2023 starttasi virallisesti maaliskuussa 2023, ja ensimmäiset rahoitushaut yrityksille ja yhteisöille aukesivat kesäkuussa 2023. Suomessa vaikuttaa kaudella kaikkiaan 53 Leader-ryhmää, jotka toteuttavat omalta osaltaan Suomen CAP-suunnitelmaa (Common Agricultural Policy) ruohonjuuritasolla. Uuden kauden valtakunnallisia CAP-suunnitelman tavoitteita ovat aktiivinen ruuantuotanto, ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous sekä uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Kaikkien Leader-strategioiden ja -hankkeiden pitää toteuttaa näitä kattotavoitteita. Outokairan oma strategia kantaa puolestaan nimeä Ylpeästi etheenpäin!, mikä kuvastaa outokairalaisten ylpeyttä omasta alueestaan ja osaamisesta, mitä heillä on. Strategian painopisteinä ovat:

yrittäjyys ja elinvoima, veto- ja pitovoima, lähiluonto, ympäristö- ja ilmastotoimet, matkailu, raja ja kansainvälinen yhteistyö sekä älykkäät kylät.

Ylpeästi etheenpäin! -strategiassa on kaksi poikkileikkaavaa teemaa, jotka liittyvät kaikkiin kauden strategisiin painopisteisiin: kylien kehittäminen ja digitalisaatio. - Kylien kehittäminen liittyy jokaiseen valittuun painopisteeseemme. Sen rooli poikkileikkaavana teemana on, että jokaista meiltä rahoitusta hakevaa hanketta tarkastellaan aina kylien kehittämisen näkökulmasta, korostaa Anttila. Myös Outokairan hallituksen linjaamissa hankkeiden valintakriteereissä on tällä kaudella painotettu hankkeiden taloudellisia, sosiokulttuurisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia kyliin ja kyläyhteisöihin. - Kylät ja niiden kehittäminen ovat vuosina 2023–2027 strategiamme todellisessa polttopisteessä! Rahoituskaudella 2023–2027 kehittämisen työkalut ovat suhteellisen samat kuin edeltäneellä kaudella, joten tiedossa on varmasti paljon niin perinteisiä kylien kokoontumispaikkojen kunnostamisia kuin yritysten investointejakin ja kehittämistä. Kaudella myös korostetaan kylien älykkyyttä, joten Outokairankin alueelle syntynee Älykkäät kylät -strategioita ja -hankkeita.

”Jokaista meiltä rahoitusta hakevaa hanketta tarkastellaan aina kylien kehittämisen näkökulmasta.” – Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

NAISYRITTÄJYYS

Strategian painopisteet 1996-1999

2000-2006

2007-2013

2014-2022

2023-2027

Matkailun kehittäminen

Matkailu oheistoimintoineen

Yrittäjyys

Paikallinen kulttuuri ja elinkeinot

Yrittäjyys ja elinvoima

Käsitöiden kehittäminen

Kylätoiminta ja palvelut

Hyvinvointipalvelut

Kädentaito ja taide

Veto- ja pitovoima

Luonnontuotteiden kehittäminen

Käden taitojen elinkeinollistaminen

Kylien kehittäminen

Ruoka

Matkailu

Elintarvikkeiden kehittäminen

Informaatioteknologian hyödyntäminen

Osaaminen

Uusiutuva energia

Raja ja kansainvälinen yhteistyö

Luonnontuotteet

Nuoret ja tasa-arvo

Lähiluonto ympäristö- ja ilmastotoimet

Älykkäät kylät

Taulukossa kiinteä nuoli kuvaa sitä, että teema jatkuu sellaisenaan seuraavalla kaudella. Katkoviiva puolestaan kuvaa, että teema jatkuu hieman muokattuna seuraavalla kaudella.

Samassa veneessä, yhteisillä ulapoilla Leader-ryhmällä on aina monta yhteistyökumppania. Tässä luvussa esittelemme tarkemmin Lapin ELY-keskuksen, muiden Leader-ryhmien sekä kuntapuolen kanssa tehtävää yhteistyötä.

apissa on totuttu kehittämään yhdessä. Samassa veneessä maaseuturahoituksen ristiaallokkoa eri vuosikaudet ovat seilanneet Lapin Leader-ryhmät sekä ELY-keskus, joka tosin on ehtinyt vaihtaa nimeään vuosien saatossa useampaan kertaan. Erityisesti Outokairan toisella toimintakaudella, Tavoite 1 -ohjelman aikana vuosina 2001–2006 ELY-keskuksen, tai silloisen TE-keskuksen, rooli oli merkittävä Leader-toiminnan jatkumisessa Tornionlaaksossa.

sien varrella ELY-keskuksen asiantuntijoille on kehittynyt positiivinen mielikuva Outokairasta alueensa aktiivisena ja strategisena kehittäjänä.

- Ilman ELY-keskuksen ja Lapin liiton kanssa tehtyä ohjelmasopimusta olisi Leader-toiminta Outokairassa ja melkein koko Lapissa tyssännyt heti alkutekijöihinsä ensimmäisen toimintakauden jälkeen, sanoo Outokairan toiminnanjohtaja Anne Anttila. Hän muistaa myös Lapin liiton Maiju Hyryn kanssa käymänsä keskustelun vuosituhannen vaihteesta:

Strategioita pidetään usein kuivina asiakirjoina, jotka jätetään kirjanhyllyn nurkkaan pölyttymään laatimista seuraaviksi vuosiksi. Usein ne nähdään myös pilvilinnojen maalailuina, jotka ovat kaukana ruohonjuuritason reaalimaailmasta. Näin ei asia kuitenkaan Outokairan kohdalla ole.

- Muistan, kun kysyin Maijulta, että miltä hänestä näyttää meidän kehittämistoimintamme. Maiju sanoi, että tehän teette kaiken kehittämisen tällä alueella. Lapin ELY-keskuksessa Outokairan kehittymistä on seurattu tarkalla silmällä alusta alkaen. Vuo-

- Hyvä Leader-strategia lähtee siitä, että itse strategiaprosessin laatiminen alueella on onnistunut. Mielestäni tässä on Outokairassa onnistuttu hyvin ensi kausista lähtien – ja ajan mittaan prosessi on tullut entistä paremmaksi! kehuu Lapin ELY-keskuksen yritysasiantuntija Heikki Moilanen.

- Realistinen strategia antaa suuremmat mahdollisuudet onnistua sen toteuttamisessa, huomauttaa rahoitusasiantuntija ja Lapin ELY-keskuksen Leader-yhteyshenkilö Anna-Kaisa Teurajärvi. - Näen, että Outokairan vahvuutena on ollut alueen asukkaiden aito osallistaminen. Ei ole tehty vain pöytälaatikkotyötä, vaan kuultu alueen

”Outokairan vahvuutena on ollut alueen asukkaiden aito osallistaminen. Ei ole tehty vain pöytälaatikkotyötä, vaan kuultu alueen ihmisiä. Näin strategiaakin on helpompi toteuttaa.” Anna-Kaisa Teurajärvi, rahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus

ihmisiä. Näin strategiaakin on helpompi toteuttaa, hän jatkaa. - Esimerkiksi nyt rahoituskaudelle 2023–2027 tultaessa Outokairassa käännettiin kivet ja kannot ja nähtiin vaivaa uuden strategian laatimisessa, sillä ryhmässä ymmärretään strategian tärkeys. Oli mahtavaa katsoa sivusta sitä ihmisten mukaan innostamista! - Niin, ja ehkä innostumisen taustalla on tiettyä Länsirajan porinakulttuuria, yhdessä tekemisen kulttuuria, pohtii Moilanen. Porinakulttuuri näyttäytyy vahvana myös Outokairan hallitustoiminnassa. Lapin ELY-keskuksen Leader-yhteyshenkilönä Anna-Kaisa Teurajärvi on ollut usein kutsuttuna mukana hallituksen kokouksiin. Hallitustyöskentely vaikuttaa ulospäin rakentavalta, mutta joskus jopa liiankin yksimieliseltä. - On hyvä, että puhalletaan yhteen hiileen, mutta syntyykö tuolloin lainkaan kipakoita keskusteluja? Yleensä juuri kipakat keskustelut synnyttävät jotain uutta – ei siis saisi olla liian samaa mieltä aina, huomauttaa Teurajärvi. Outokairan hallitustyöskentelystä hänelle on painunut mieleen erityisesti eräs syyskuinen kokous Puotikarin satamassa, jonka jälkeen käytiin seilaamassa Perämerellä Lady Carin -laivalla. Lady Carin -laiva on saanut Leader-rahoitusta Outokairalta. - Oli niin hauskaa! Se jäi mieleeni positiivisena kokemuksena sekä esimerkkinä siitä, että ei kaiken aina tarvitse olla niin vakavaa, vaan asioita voi tehdä myös hauskalla tavalla, vaikka tärkeistä asioista päätetäänkin. Kaikilla oli mukavaa, mutta hommat saatiin silti hoidettua.

Anttila muistelee, että ennen Puotikarin satamassa pidettyä kokousta hän oli vannottanut hallituksen jäseniä ”olemaan asiallisesti”, kun rahoittajan edustaja tulee paikalle. - Mutta eiväthän ne toiminnanjohtajaa totelleet, vaan heittivät juttujaan aivan kuten ennenkin. Mutta hauskaa oli ja päätöksiä syntyi! Teurajärvi lisää, että Outokairassa osataan usein ajatella boksin ulkopuolelta. - Kun Outokaira juhli 25-vuotista taivaltaan loppuvuonna 2021, hommattiin juhlatilaisuuksiin esiintymään The Meänland. Sekin oli mukavaa!

Myös uudistuminen on tärkeää Outokairan ydintiimi on pysynyt melko samana viimeiset reilu 20 vuotta, mutta Teurajärvi ja Moilanen antavat tunnustusta myös Outokairan onnistuneille rekrytoinneille. - Anne on osannut löytää työtehtäviin ihmisiä, jotka toimivat hyvin yhteen. Aina ei tarvitse itse osata kaikkea, mutta kun saa ympärilleen osaavia ihmisiä, voidaan kehittää yhdessä asioita! Toisaalta Teurajärvi korostaa myös uudistumisen tärkeyttä. Sitä tarvitaan paitsi itse Leader-ryhmässä myös sen toteuttamissa hankkeissa. Tästä hän pitää hyvänä esimerkkinä Outokairan Original Lapland -hankeperheen hankkeita, joissa on kehitetty alueen matkailua molemmin puolin rajaa yhdessä pienten matkailualan yritysten kanssa. Ensimmäisessä kolmen Leader-ryhmän hankkeessa ”Väylänvartta tunturiin ja takaisin – Alkuperäinen Lappi” luotiin Original Lapland -niminen yhdistys, joka on jatkanut elämäänsä ja kasvuaan Leader-hankkeen

jälkeen. Yhdistykseen kuuluu nyt noin 40 yritystä ja yhdistystä Väylänvarresta. - Original Laplandissa on löydetty uusia näkökulmia kehittämiseen, mikä on ollut tärkeä lisä kokonaisuuden kannalta. Myös yritysasiantuntija Heikki Moilanen on luottavainen sen suhteen, että Original Laplandissa syntynyt ajatus yhteisestä matkailun kehittämisestä perinteisen turistialueen ulkopuolella tulee kantamaan hedelmää. - Aikaväliä en osaa arvioida, mutta uskon, että Original Laplandin taustalla oleva iso ajatus tulee toteutumaan. Molemmat korostavat, että on tärkeää löytää kehittämisessä oma juttu. Outokairan kohdalla näin on tapahtunutkin. - Outokaira on harvoja ryhmiä, joista tulee säännöllisesti hakuun kulttuuriin liittyviä hankkeita. Kulttuuri on ollut keskiössä kehittämisessä, mikä on arvokasta. Mieleeni tulee esimerkiksi Kukkolankosken lippouskulttuuri ja Mustaparran tarinallistaminen, mainitsee Teurajärvi. Yritysten kehittämisen näkökulmasta Moilanen nostaa esille matkailun lisäksi yritysten tuotannolliset hankkeet, joita Outokairan alueella on ollut jonkin verran. - Uskon, että myös luonnontuoteala tulee alueella kasvamaan.

”Outokaira on harvoja ryhmiä, joista tulee säännöllisesti hakuun kulttuuriin liittyviä hankkeita. Kulttuuri on ollut keskiössä kehittämisessä, mikä on arvokasta.” Anna-Kaisa Teurajärvi, rahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus

Isoja muutoksia horisontissa Moilanen ja Teurajärvi toteavat, että Outokaira on kehittyvä alue, jolla on omat, varsin yleiset haasteensa tulevaisuuden suhteen. - Ikärakenne haastaa, väki vanhenee. Outokaira on olemassa sitä varten, että se luo alueen ihmisille mahdollisuuksia saada rahoitusta kehittämisideoillensa, sanoo Teurajärvi. - Alueella on kuitenkin hyvin vetovoimatekijöitä, muistuttaa Moilanen. Lähitulevaisuudessa Outokairan toimintaan on tiedossa isoja muutoksia jo pelkästään henkilöstönvaihdosten takia. Tällöin hallituksen kannattaa olla hereillä ja aktiivisena, jotta murroksen yli päästään luovimaan ilman suurempia karikoille ajoja, korostavat Moilanen ja Teurajärvi. Juhlatunnelmaa Outokairan 25-vuotisjuhlista Pellosta marraskuussa 2021! Yllä esiintymässä The Meänland -trio, alakuvassa vasemmalta oikealle Anna-Kaisa Teurajärvi (Lapin ELY-keskus), Anne Anttila sekä Anne Ristioja (Lapin ELY-keskus). Yläkuva: Iina Askonen Alakuva: Johanna Asiala

Leader-yhteistyö on peruskauraa Lapissa Outokairan yhteistyö on sujunut hyvin paitsi Lapin ELY-keskuksen myös muiden Lapissa vaikuttavien Leader-ryhmien kanssa. Tällä hetkellä Lapissa toimii viisi Leader-ryhmää, jotka vaihtavat säännöllisesti tietoa keskenään, sparraavat toinen toisiaan yhteisten haasteiden äärellä sekä toteuttavat yhteisiä hankkeita eri teemoissa. Miten tähän on tultu? - Olemme Lapin Leadereiden kesken tehneet yhteistyötä jo ensimmäiseltä Leader-kaudelta lähtien eli vuodesta 1996. Tuolloin Lapissa toimi meidän lisäksemme vain Pohjoisimman Lapin Leader (nyk. Leader Pohjoisin Lappi ry). Meillä oli yhteisiä tapaamisia, messuja ja tapahtumia sekä tietysti yhteisiä hankkeita, muistelee Anttila Leader-ryhmien välisen yhteistyön syntymistä.

Toisella toimintakaudella eli Tavoite 1 -aikana yhteistyötä alettiin Lapissa hankkeistaa toden teolla: - Meillä oli sellainen yhteinen hanke kuin ”Jytyä kehittämiseen” eli JYKE, jonka jujuna oli oppia tekemään paremmin strategista kehittämistä. Jokaisella ryhmällä oli hankkeessa omat vastuunsa, kun järjestimme esimerkiksi koulutuksia aiheesta. Hanke loi meidän välillemme aitoa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nykyinen toimintamalli, jossa yksi ryhmä hakee hankkeen tiettyyn teemaan ja hallinnoi sitä, mutta hanke toimii koko Lapin alueella, alkoi kaudella 2007–2013. Toimintamallista tuli systemaattinen ja pysyvä kaudella 2014–2020. - ELY-keskus selvästi luotti siihen, että Lapin Leader-ryhmien välinen yhteistyö toimii, toteaa Anttila. Hän mainitsee yhteistyön alkutaipaleen onnistumisina muun muassa ”Paikallisen kehittämisen vahvistaminen” -hankkeen eli PKV-hankkeen (2012–2014), jonka hallinnoija Outokaira toimi, sekä yhteiset kyläverkkojen aktivointihankkeet. - Lisäksi korostaisin myöhemmin toteutettujen yhteisten viestintähankkeiden (Lapin keino 2015–2019, Lapin keinoja 2018–2021, Lapin keinot 2021–2023) ja rakentamishankkeille apua tarjoavan Vasara ja nauloja -hankkeen (2023– 2024) merkitystä koko Lapille. Olemme hallinnoineet näitä hankkeita, mutta ne ovat auttaneet konkreettisesti lappilaisia hanketoimijoita Simosta Utsjoelle saakka niin viestinnässä kuin investointihankkeiden toteuttamisessa. Lapissa on yhteisillä hankkeilla edistetty myös ympäristönhoitoon ja perinnemaisemiin sekä ikäihmisten perhehoitoon liittyviä kokonaisuuksia. Yhteisten hankkeiden lisäksi Anttila koros-

taa yhdessä ideoinnin ja haasteiden ratkomisen tärkeyttä. - Muilta saa vertaistukea ja -ideoita. Saamme virtaa toinen toisiltamme! Tuntuu, että tämä Leader-ryhmien välinen yhteistyö on Lapissa peruskauraa – ainahan me olemme tehneet asioita yhdessä!

Kunnat tärkeinä kumppaneina Yksi osa Leader-ryhmän rahoituskehyksestä tulee alueen kunnilta. EU-rahoituskaudella 2023– 2027 Outokairan rahoituksesta 20 % tulee alueen kunnilta eli Torniosta, Ylitorniolta ja Pellosta. Rahoituksen lisäksi kunnat ovat elintärkeä kumppani Leaderille muutenkin: kunnat toimivat paitsi hankkeiden hakijoina myös Leader-sanoman eteenpäin viejinä alueen yhteisöille ja yrityksille. Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo on ollut tiiviisti tekemisissä työnsä kautta Outokairan kanssa vuodesta 2008 lähtien. Vaikka Tornio on kaupunki, hän korostaa alueen maaseutumaisuutta. - Tornio on varsin maaseutumainen kaupunki: meillä on paljon eläviä ja palkittuja kyliä täällä. Kantojärvi (2011) ja Kaakamo (2016) on palkittu vuoden lappilaisina kylinä ja Vojakkala vuoden nuorisoseurana (2011) koko Suomessa. Meillä on siis hyvin aktiivista toimintaa maaseutualueillamme, kehaisee Kangastalo.

Tornion maaseutumaisuuden vuoksi paikallinen Leader-ryhmä eli Outokaira on ollut aina hyvin ajankohtainen ja tärkeä kumppani kylien ja yritystoiminnan kehittämisessä.

- Kylätaloihin liittyvät investointihankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä kylille, mutta kyllä sisältöäkin seinien sisäpuolelle tarvitaan, toteaa Kangastalo.

- Outokaira on koettu meillä hyväksi kumppaniksi, meillä on mutkattomat välit heihin, sanoo Kangastalo. Hän uskoo, että yksi syy toimivan kumppanuuden muodostumiselle on ollut pysyvyys, sillä Outokairassa on aina ollut töissä tutut ja asiantuntevat henkilöt.

Isoin viesti, jonka Kangastalo haluaa kaupungin puolesta Leader-toiminnasta välittää, on se, että hommat toimivat hyvin ja asiat edistyvät:

Kangastalo vastaa kaupungilla muun muassa yhdistysten tilapäislainojen valmistelusta. Kaupunki myöntää lainaa esimerkiksi Leader-rahoitusta hakeville yhdistyksille. Malli on ollut toimiva ja madaltanut pienten yhdistysten kynnystä ryhtyä hanketoteuttajiksi. Myös Outokairassa on pidetty tästä toimintamallista. - Toimintamalli on käytössä myös Ylitorniolla ja Pellossa, ja toivomme tietysti, että tällainen toiminta jatkuu. Tilaispäislainat mahdollistavat sen, että pienet toimijat voivat saada alkupääoman hankkeille ja ylipäänsä toteuttaa hankkeita. Ettei ensimmäisenä tarvitse lähteä pankinjohtajan puheille, sanoo Anttila. Outokaira on rahoittanut Tornion alueelle ison liudan hankkeita, eikä kaikkia voi ilman valmista hankelistausta muistaa, naurahtaa Kangastalo. Lyhyen pohdinnan jälkeen mieleen nousevat erilaiset kulttuurihankkeet kuten Mustaparta-hanke ja Kukkolankosken kalastuskulttuuriin liittyvät hankkeet, Victoriantorin kehittämishanke sekä Tornion kaupungin hallinnoimat ja kylien toteuttamat reittihankkeet.

- Jatketaan hyvää yhteistyötä ja molemminpuolista aktiivisuutta tästäkin eteenpäin!

Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo. Kuva: Sampo Kangastalo.

Outokairan Lapin keinot -hanke järjesti marraskuussa 2022 koko Lapin laajuiset Kehittäjien Kekrit Rovaniemellä. Ohjelmakauden päättävän juhlan teema oli varsin karmiva! Kuvassa vasemmalta oikealle Kaisa Enbuska (hallituksen silloinen jäsen), toiminnanjohtaja Anne Anttila sekä Lapin keinon viestintäkoordinaattori Johanna Asiala.

”Tuntuu, että tämä Leaderryhmien välinen yhteistyö on Lapissa peruskauraa – ainahan me olemme tehneet asioita yhdessä!” Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

Kaiken takana on hallitus Ensimmäisen ja viimeisimmän vuoropuhelu Risto Kuusijärvi (pj. 1996–1998) ja Marianne Junes-Leinonen (pj. 2022–)

utokairan, tai tuolloin vielä Meän taijot tuottamhaan ry:n, perustamiskokous järjestettiin 6. marraskuuta vuonna 1996. Kokouksessa yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Risto Kuusijärvi Pellon Lankojärveltä. Tätä julkaisua tehdessä Outokaira tuottamhan ry:n hallituksen puheenjohtaja toimii puolestaan torniolainen Marianne Junes-Leinonen, joka edustaa hallituksessa maaseudun asukkaita. Risto Kuusijärvi on jälleen tauon jälkeen mukana hallituksessa, nykyään järjestöjen edustajana (Lankojärvi-Matinlompolon kyläyhdistys ry). Risto Kuusijärvi on siis seurannut tiiviisti Outokairaa ja ollut myötävaikuttamassa toimintaan yhdistyksen perustamisesta saakka. Hän kokee, että Leader-toiminnan uskottavuudessa on alueella tapahtunut raju muutos.

Tuntuu, että 90-luvun lopulla meidät koettiin muiden rahoittajien suunnalla jopa kilpailijana. Nykyään Outokaira ja Leader ylipäänsä nähdään positiivisena asiana, eikä tarvitse enää perustella olemassaoloaan.

Kuusijärven mielestä Leaderin alhaalta ylöspäin -toimintaperiaate sekä hallituksen tärkeä rooli rahoituksen päättämisessä on ollut hyvä asia. Myös Marianne Junes-Leinonen kehuu kolmikantajärjestelmää.

Kolmikantaisuus tuo hallitustyöskentelyyn eri näkökulmia – yhdellä tai kahdellakaan näkökulmalla ei olisi edistytty näin paljon. Ja kun kerran pääsee sisälle hallitustyöskentelyyn, huomaa myös Leader-toiminnan merkityksen isommassa mittakaavassa. Leader on varteenotettava rahoittaja monille tahoille, pohtii Junes-Leinonen.

Sisään Leader-hallitukseen pääsee hyvällä perehdytyksellä sekä osallistumalla aktiivises-

ti Outokairan kokouksiin ja tapahtumiin. Junes-Leinonen kertoo olleensa usein mukana, kun uusimpia hallituksen jäseniä on perehdytetty toimintaan, jotta on saanut itsekin hyvää kertausta. Perehdytyksen määrä on viime vuosina kasvanut, ja hyvä niin. Järjestelmät ovat monille uusia ja vaikkapa Hyrrään kirjautumisessa saattaa olla ongelmia. Ei nämä asiat ajatta ja itsestään tule! toteaa Junes-Leinonen.

Hän korostaa, että jokainen uusi hallitusjäsen on yksi suu enemmän puhumassa eteenpäin

Leader-asiaa. Tämän vuoksi onkin hienoa, että Outokairan hallitukseen on viime aikoina saatu nuoria ihmisiä mukaan. Mutta hyvä on myös se, ettei hallitusväki vaihdu aina kokonaan, kokemustakin täytyy olla mukana, lisää Kuusijärvi

Outokaran ensivuosilta Kuusijärvi puolestaan muistaa sen, että kaikki oli uutta – aivan kaikille. Toimintamallit piti luoda alusta alkaen. Oli isoja valtakunnallisia seminaareja, joissa piti olla läsnä, kun teamseja ja zoomeja ei vielä ollut. Piti kyllä reissata paljon! Onneksi yhteistyötä tehtiin myös lappilaisten ryhmien välillä, soiteltiin usein esimerkiksi Sodankylään ja kyseltiin neuvoja puolin ja toisin.

Kuusijärvi muistaa, että ihmisiä oli toiminnassa mukana alkuvuosista lähtien paljon, ja hallitustoiminta oli aina keskustelevaa. Välillä on jouduttu tekemään vaikeitakin ratkaisuja, sillä hankehakijoita ei ole aina ollut helppo saada ymmärtämään hankemaailman sääntöjä.

Nykyään on saatavilla tietoa hanketoiminnasta ihan eri tavalla kuin ennen, sillä tiedonsiirron välineet ovat kehittyneet. Anne Anttila ja Hilkka Konttaniemi ovat myös olleet isossa roolissa auttaessaan hankehakijoita. He tekevät paljon taustatyötä, joka ei välttämättä näyttäydy hallitukselle.

Niin, ohjaaminen, neuvonta ja ideointi on tärkeää ja sitä juuri Anne sekä Hilu tekevät, lisää Junes-Leinonen.

Muistoja matkan varrelta Millaisia on sitten kaksikon mieleenpainuvimmat hetket ja parhaat opit Outokairan hallitusvuosilta?

Mielestäni on hienoa, että Outokairan avulla on löydetty merkittäviä työllistymismahdollisuuksia ja perustettu uusia yrityksiä. Toki niitä saisi olla aina enemmänkin, sanoo Kuusijärvi.

Minulla nousee mieleen rahoittamamme kylähankkeet ja tietysti myös yrityshankkeet, jotka ovat olleet onnistuneita. Tykkäsin tosi paljon myös viimeisimmän Ylpeästi etheenpäin! -strategian laadinnasta. Oli paljon tapaamisia, joissa tulevaisuusajattelua luotsasi asiantuntevasti tulevaisuustutkija Hanna Lakkala. Tornion tilaisuudessakin oli tosi paljon porukkaa! muistelee Junes-Leinonen.

Molemmat nostavat esiin onnistumisena elinkeinoelämän kehittymisen. Kertoisitteko vielä jonkin mieleen nousevan esimerkin tästä?

On ollut huikeaa nähdä alueemme matkailuyrityksissä, kuten Ritavalkeassa ja Aavasaksalla, mitä rahoituksella on saatu aikaan, mainitsee Junes-Leinonen ja jatkaa: Tietysti myös Pekanpää tulee mieleen. Siellä on vaalittu paikallista kulttuurihistoriaa ja perinteitä jo vuosikymmenten ajan paikallisen Maa- ja kotitalousseuran voimin ja osattu hyödyntää Leader-tukea moneen.

Pekanpään hanketoiminnasta voit lukea lisää tämän julkaisun luvusta 7.

Entäpä ne tärkeimmät opit? Junes-Leinonen mainitsee tärkeäksi opiksi toisilta Leader-ryhmiltä oppimisen:

Muistan Leader-allekirjoituksen jälkeisenä päivänä helmikuussa 2023 pidetyn Leader-puheenjohtajien tapaamisen, se oli yksi parhaista kokemuksista Leader-urallani toistaiseksi! Siellä jaettiin tietoa, puheenjohtajan rooli selkeytyi itsellenikin ja sai kuvan, mitä muualla Suomessa tapahtuu.

Myös ensimmäisellä Leader-kaudella oli puheenjohtajien tapaamisia, vaikka mukana oli vain 22 ryhmää ja kaikki yhtä hukassa! naurahtaa Kuusijärvi.

Entäpä Outokairan tulevaisuus? Vaikka nyt onkin muisteltu enimmäkseen menneitä ja juteltu parhaista jo takana olevista kokemuksista, on syytä miettiä myös Outokairan tulevaisuutta. Miten hallituskonkarit suhtautu-

vat Leader-ryhmä Outokaira tuottamhan ry:n tulevaisuuteen? Missä on petrattavaa tulevaisuutta silmällä pitäen, mitä pitäisi vielä pyrkiä kehittämään? Olen miettinyt, että näkyykö Leader kuntien strategioissa ja budjeteissa. Siinä olisi mielestäni kehittämistä! Ei ole hyvä olla vain yksi rivi kunnan budjetissa kuntarahaosuutena. Outokaira on kuitenkin tärkeä kumppani alueen kunnillekin, Kuusijärvi huomauttaa.

Junes-Leinonenkin korostaa Leader-viestinnän tärkeyttä.

Tiedottaminen on aina tärkeää. Nykyään on monta kanavaa, jossa pitäisi olla näkyvillä, kun ennen riitti paikallislehti. Olisi hyvä jalkautua kuntaan ja kyliin, pohtii Junes-Leinonen.

Molemmat suhtautuvat luottavasti Outokairan tulevaisuuteen ja jakavat kiitosta Outokairan työntekijöille. Kuusijärvi kantaa huolta siitä, että Outokairaa voidaan kunnissa pitää jopa itsestään selvyytenä. Päättäjät vaihtuvat, eivät kaikki ole aina perillä siitä, mitä Leader-toiminta on.

Kunnissa olisi tärkeä näkyä usein, siis muulloinkin kuin kuntarahoitusta haettaessa.

Meillä on täällä Tornionlaaksossa ainutlaatuinen ympäristö ja raja vahvuutena, vaikkemme sitä aina huomaakaan. Ruotsi on käden ulottuvilla, ja tätä yhteistyötä pitäisi virittää tulevaisuudessa enemmän. Meillä on samat vahvuudet ja heikkoudet, Junes-Leinonen huomauttaa ja jatkaa:

Haluan antaa kiitokseni Outokairan toiminnan peruspilareille eli Annelle ja Hilkalle. On helppoa toimia puheenjohtajana, kun on näin osaava henkilökunta! Muussa tapauksessa en ottaisi pestiä edes vastaan.

Niin, tulee tietynlainen kriisin paikka, kun molemmat lähtevät Outokairasta lähivuosina. Pehmeään laskuun henkilöstönvaihdoksissa on hyvä valmistautua, lisää Kuusijärvi.

Loppuun Junes-Leinonen haluaa vielä muistuttaa kaikkia hallitusvaikuttamisesta kiinnostuneita, että hommaan ei kannata ryhtyä pelkästä velvollisuudentunnosta, vaan Leader-kehittämisen paikallisella ruohonjuuritasolla täytyy aidosti kiinnostaa. Minulle tämä ei ole pelkkä luottamustoimi, vaan koen, että asiaa kohtaan täytyy tuntea intohimoa – rakkaudesta Outokairaan! Leader-kehittäminen tulee ikään kuin omaksi lapseksi, eikä hallituspaikasta haluaisi sitten hevillä luopua.

Leader II -ohjelman sopimus allekirjoitettiin ministeri Kalevi Hemilän kanssa vappuaattona 1997. Allekirjoittajina Anne Anttila ja hallituksen puheenjohtaja Risto Kuusijärvi. Kuva: Outokairan arkisto.

Torniolainen Marianne Junes-Leinonen toimii julkaisun painoon mennessä Outokaira tuottamhan ry:n puheenjohtajana.

Leader-toiminnan periaate on alhaalta ylöspäin. Siksi rahoitettavista Leader-hankkeista päättää paikallisista ihmisistä koostuva kolmikantainen hallitus itse laatimiensa valintakriteerien pohjalta. Hallituksessa edustettuna ovat niin julkishallinto, yhdistykset kuin alueen asukkaatkin. Toimiva hallitus on Leader-toiminnan onnistumisen kannalta tärkeää.

utokairan hallitustoiminta on ensi vuosista lähtien ollut aktiivista ja visionääristä. Hallituksen kulloisetkin jäsenet ovat osallistuneet strategiatyöskentelyyn ja Outokairan järjestämiin tapahtumiin sekä vieneet omissa verkostoissaan eteenpäin tietoa siitä, mitä Leader-toiminta on ja mitä se alueella mahdollistaa. Hallituksen jäsenet voidaankin nähdä tärkeinä osina palapelissä, jossa Leader-toiminnan tunnettuutta lisätään maaseudun asukkaiden ja yrittäjien keskuudessa. - Hallituslaisille tapahtuu aina jossain vaiheessa ahaa-elämys, ja he huomaavat olevansa Leader-toiminnan sanansaattajia. Näin Leader-tietämys alueella leviää amebaverkoston tavoin, Outokairan toiminnanjohtaja Anne Anttila sanoo.

ja turvalliseen. Kolmikanta ja erovuoroisuudet omalta osaltaan takaavat sen, että vaihtuvuutta hallituksissa on. - Minun aikanani Outokairan hallituksessa oli aina aloittelijoitakin mukana, kiitos kolmikannan, mikä on mielestäni Leader-toiminnassa tärkein juttu, sanoo Leinonen. Välillä hallitukseen on vaikea löytää uusia ihmisiä, minkä Leinonen hyvin ymmärtää. - Villi, vapaa ja fiksu alueen asukas, joka ei ole missään yhdistystoiminnassa mukana – voi olla muuten hankala löytää! Leinonen korostaa, ettei hallitustyöskentely saa lipua pelkäksi ryhmän edunvalvonnaksi, vaan maaseudun asukkaat tulee aina pitää hallituksen päätösten keskiössä. Toiminta ei hänen mukaansa saisi myöskään liiaksi henkilöityä tai rutinoitua samoihin uomiin.

Petri Leinonen, hallituksen puheenjohtaja 2011–2013 – - Jos Leader-toiminta menee liian ammattimaiseksi, niin hallitus on sama lopettaa ja siirtää riskinhakuinen visionääri päätöksenteko suoraan ELY-keskukseen! nauOutokairan hallituksen puheenjohtajana vuosi- rahtaa Leinonen. na 2011–2013 toiminut torniolainen Petri Leinonen toteaa olevan tärkeää, ettei Leader-ryhmän Uhkan hän näkee mahdollisuutena kehittyä. hallitustoiminnassa jämähdetä liiaksi tuttuun Hän kuvaileekin filosofiaansa riskinhakuiseksi.

- Ainakin minä kaipaan tietynlaista vaaran fiilistä Leader-toimintaan lisää. Rohkeasti välillä lopetettaisiin hyväksi havaittuja käytäntöjä ja korvattaisiin ne uusilla – näin saadaan mahdollisuus muutokseen!

Rajupususta Outokairaan Pitkän linjan kehittäjä ja luomualan yrittäjä Leinonen päätyi Outokairan toimintaan mukaan muutettuaan perheineen Etelä-Savosta Tornioon. Etelä-Savossa hän ehti vaikuttaa silloisen Rajupusu-Leaderin hallituksessa, joten Leader-periaatteet ja hallitustyöskentely olivat jo tuttuja. - Ehdittiin asua Torniossa vuosi-kaksi, kun luin lehdestä Outokairasta. Lähdin mielenkiinnolla kuuntelemaan, että mitenkä täällä Leader-hommaa tehdään, muistelee Leinonen. Toiminnanjohtaja Anne Anttilan hän oli ehtinyt tavata jo kansallisissa Leader-tapahtumassa, joten Anttila tunnisti hänet Outokairan tilaisuudesta. - Ei siitä mennyt kuin ehkä vuosi eteenpäin, kun tuli soitto, että lähdenkö mukaan Outokairan hallitukseen ja minähän lähdin! Hallitusaikoinaan Leinonen pääsi mukaan Outokairan kansainväliseen toimintaan.

- Tornionlaaksossa on molemmin puolin rajaa yhteiset intressit kehittämiseen ja ihmiset tunsivat toisensa jo ennen hankkeita. Näinpä yhteisistä kv-hankkeista tuli tehokkaita ja tuloksellisia. Kansainvälisyys hanketoiminnassa sisältää usein riskejä, mutta niitä kannattaisi Leinosen mukaan rohkeasti ottaa, vaikka ”80 % menee harakoille ja 20 % tehoaa”. Riskit tulee hyväksyä kansainvälisessä toiminnassa. - Muistan sellaisenkin hankkeen kuin ”Muuttolintu”, jota tehtiin unkarilaisten kanssa. He olivat vetovastuussa hankkeessa, jonka tarkoitus oli edistää alueidemme matkailua. Hankeidea oli hyvä, mutta unkarilaiset eivät osanneet hanketta hallinnoida ja siksi se lopulta jäi piippuun, Leinonen harmittelee. Onnistumisiakin kv-toiminnassa on jäänyt mieleen. - Ehkä mieleenpainuvin hallitusmuisto oli reissu Luxemburgiin ja Ranskaan, lähes koko hallitus oli mukana, ohjelma oli hyvä ja opettavainen. Lämmöllä muistelen myös Levin kansainvälistä Leader-tapaamista, jossa saattoi porista eri maiden maaseudun kehityskysymyksistä. Lisää Outokairan kansainvälisestä toiminnasta voit lukea tämän julkaisun luvusta 8.

Kukkolalainen Petri Leinonen on toiminut hallitustehtävissä kahdessa eri Leader-ryhmässä.

”Ainakin minä kaipaan tietynlaista vaaran fiilistä Leader-toimintaan lisää. Rohkeasti välillä lopetettaisiin hyväksi havaittuja käytäntöjä ja korvattaisiin ne uusilla – näin saadaan mahdollisuus muutokseen!” Petri Leinonen

Leader-ryhmän puheenjohtajana joutuu moneen rooliin! Vasemmalla uuden kyläesitteen kommentointia, oikealla Viron Martoille varrassiian esittelyä. Molemmissa kuvissa Petri Leinonen. Kuvat: Outokairan arkisto

Leinonen on hallituksessa vaikuttamisen lisäksi toiminut kyläkehittäjänä omalla kotikylällään Tornion Kukkolassa.

- Olemme kunnostaneet Leader-tuella kylätaloa pariin otteeseen. Olimme ensimmäisten koekaniinien joukossa Hyrrän käytössä, eikä Hyrrä tuolloin toiminut kuin kone, kuten nykyään… Kylätalon kunnostuksen lisäksi Leinonen on seurannut tiiviisti Kukkolankosken lippouskulttuurin kehittämistä ja siirtämistä sukupolvelta toiselle Leader-tuella. Kukkolan kylän näkökulmasta Leader-hankkeilla on todella ollut vaikutuksia kylän tulevaisuuteen ja elinvoimaisuuteen. - Ilman Leader-tukea kylätaloa ei enää olisi ja kylältä puuttuisi ehdoitta kaikille avoin kokoontumispaikka. Mitä tulee Kukkolankosken kulttuurihankkeisiin, niin en kyllä keksi, keneltä muulta kuin Outokairalta rahoituksen niille olisi saa-

nut. Leader on ollut välttämätön apu meille, kertoo Leinonen.

Risuja ja ruusuja tarpeen tullen Ruusujen lisäksi Leinonen ei epäröi jakaa risuja, kun näkee sille aihetta. Hänen mukaansa hanketoimintaan liittyvä säännöstö tekee hankeaikaisista innovaatioista lähes mahdottomia. - Hankkeiden muutosprosessi on tehty sellaiseksi ruohonjuuritason toimijan kannalta, että ”älkää helvetissä tehkö hankkeeseen muutoksia”. Vika ei ole Leader-ryhmässä, vaan korkeammalla tasolla, toteaa Leinonen. Koronavuodet pakottivat Leader-ryhmätkin etäkulttuuriin. Leinosen mielestä yhteisen pöydän ääressä istumisen tärkeyttä ei kuitenkaan kannattaisi aliarvioida Leader-hallitustyöskentelyssä.

OUTOKAIRAN OHJELMAKAUDET, TOIMINTA-ALUEET JA PUHEENJOHTAJAT



Risto Kuusijärvi PELLO

Minna Siilasvuo Kyllikki Harila YLITORNIO YLITORNIO

1996

1998

1997

 1999

Leader II 1996-1999 Meän taijot tuottamhan ry Pello ja Ylitornio

2000



Heikki Kummu TORNIO

2001

2002

Matti Lankila TORNIO

2003

2024

2005

Tavoite 1 -ohjelma 2000-2006 Outokairan ohjelmasopimuksen alku syksyllä 2001 Outokaira tuottamhan ry (uusi nimi alk. 24.4.2001) Pello, Ylitornio, Tornion maaseutu, Ounasjokivarsi Rovaniemen maalaiskunnasta (2001-2006)

2006

2007

2008

2009

Ohjelmakausi 2007-2013 Outokaira tuottamhan ry Pello, Ylitornio, Tornio

Leinonen nostaa käytännön esimerkiksi Rajupusu-ryhmän hallitustyöskentelyn, jossa hän oli puheenjohtajana kääntämässä esityslistaa toisinpäin: innovoinneista kohti rutiineja. - Usein aloitetaan rutiineista, kuten hankepäätöksistä ja maksuhakemuksista, ja käsitellään niitä pitkä tovi. Sen jälkeen pitäisi vielä innovoida tulevaa, mutta kuka jaksaa? Kun esityslistan kääntää toisinpäin ja ensin käsittelee tulevaisuuden suunnitelmat, riittää energiaa paremmin vaikeisiin keskusteluasioihin, ja lopussa voidaan paukuttaa nuijaa vauhdikkaasti.

Sanaton viestintä ja ”paskan jauhanta” ovat tärkeitä, sillä hallitustyöskentely ei saisi olla pelkkää hallinnointia. Läsnäolokokouksiin pitäisi panostaa! - Petri Leinonen

Outokairan hallitusvuosilta Leinosen mieleen ovat erityisesti painuneet aktiiviset ihmiset ja heidän toimijuutensa. - Sosiaaliset innovaatiota ovat tärkeitä, ja Outokairan Leader-rahoitus on mahdollistanut niitä. Ihmiset nämä hommat aina tekevät!

2010



Petri Leinonen TORNIO

Jouni Ollikkala YLITORNIO

Risto Kuusijärvi PELLO

Markku Toratti TORNIO

Jouni Ollikkala YLITORNIO

Marianne Junes-Leinonen TORNIO

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Ohjelmakausi 2014-2020 Siirtymäkausi 2020-2022 Outokaira tuottamhan ry Pello, Ylitornio, Tornio

2020

2021

2022

Rahoituskausi 2023-2027 Outokaira tuottamhan ry Pello, Ylitornio, Tornio

Yrittäjien tukena alkutaipaleella ja ruohonjuuritasolla Outokaira on ensi vuosistaan lähtien ollut vahvasti mukana paikallisen ruohonjuuritason yrittäjyyden kehittämisessä. Yritystukea on haluttu kohdistaa etenkin toimintansa alkutaipaleella oleville yrittäjille ja useille eri toimialoille.

utokairassa on aina ymmärretty alkuvaiheen yrittäjyyden tukemisen arvo.

kanssa sekä omasta kehyksestään maaseuturahastosta ”Outokairan Otollinen koulutushanke” eli tuttavallisemmin Ottokoulutus.

Myös Puolukkamaan Pirttien yrittäjä Anne-Mari Kovalainen toteaa, että Leader on ehdottoman tärkeä tukija pienelle yrittäjälle. Hän on saanut tukea yrityksellensä muun muassa majoitustilojen rakentamiseen ja sisustamiseen, kokoustilojen tekemiseen sekä poronlihaleikkaamon investointeihin.

- Meillä on ollut etenkin alkuvai- - Hankkeen kouluttaja Juhani Tapio toimi yritheessa toimintaamme yrittäjyy- täjän rinnalla kulkijana vielä yrityksen perustaden kehittämishankkeita ja omia yritysneuvojia, misen jälkeenkin. Hankkeiden aikana syntyi Oukertoo toiminnanjohtaja Anne Anttila. tokairan alueelle kymmenittäin uusia yrityksiä, jotka yhä edelleen näkyvät alueellamme! iloit- - 35 % tuki investoinnin hinnasta on iso asia yritOutokairassa laitettiin merkille, että monesti see Anttila ja lähettää terveisiä hankkeessa ”otto- täjälle. Muutakin tukea on Outokairasta saatu yrittäjälle on tukea siinä vaiheessa, kun hän on poikana” toimineelle kemijärveläiselle Juhanille. kuin rahallista: palautetta, ideoita ja tukea hakevakaasti päättänyt alkaa yrittäjäksi. muksen tekoon, kiittelee Kovalainen. Myös useat yrittäjät allekirjoittavat Outokairan - Mutta mistä apua siihen alkuvaiheeseen, jon- tuen tärkeyden yrityksen alkuvaiheen kasvulle. Kovalainen on myös edustanut Pellon kuntaa Outokairan hallituksessa ja osallistunut uusimka aikana vielä kehrätään ideaa? Erityisesti naiAlussa Outokaira oli isossa roolissa yritykselset jäivät usein yksin pohtimaan, olisiko heistä man Ylpeästi etheenpäin! -strategian työstöön, yrittäjiksi, eivätkä uskaltaneet lähteä yritysneu- lemme, jotta saatiin niin sanotusti muskeleita josta hänellä on mukavia muistoja: päästä rakentamaan ja laajentamaan toiminvojien puheille. taan, sanoo Pellon Ritavalkeassa matkailuyri- - Olen mielelläni mukana kaikessa kehittämisesOutokaira toteutti vuosien 2000–2013 välillä tys Valkea Lapland Oy:ta pyörittävä Antti-Pek- sä heittelemässä kriittisiä ja lennokkaitakin ideoikolme niin kutsutta OTTO-hanketta, joissa pa- ka Palokangas. ta, jotta saataisiin aikaan keskustelua. Koen, että syntynyt strategia palvelee meidän aluettamme nostettiin yrittäjänalkujen koulutukseen ja ohjaukseen: ESR-rahoitteiset ”Osaajia Outokairaan - Mielestäni on hyvä olla pienille yrittäjille sel- ja yritystoimintaa yleensäkin, sillä se sisältää motyöllisyyttä tekijöille, yrittäjyyden koulutushan- lainen maanläheinen toimija tukena, kuten Lea- nenlaisia mahdollisuuksia monissa eri teemoissa. ke OTTO” ja ”Yrittäjyyden palveluverkostohan- der on! ke Otto” yhdessä Työhallinnon (nyk. TE-keskus)

Outokairalta saatu yritystuki on siivittänyt yrityksiä kasvuun numeroidenkin valossa. Noin kahdella kolmasosalla Outokairan tukemista yrityksistä viimeisin tilinpäätös oli positiivinen. Indikaattoritietojen mukaan tukea saaneiden yritysten liikevaihto kasvoi 89 % ja elinkeinotoiminnan tulos kasvoi 32 %. Myös Outokairan arviointia varten teetetyt tuensaajakysely ja haastattelut vahvistavat käsitystä siitä, että yritysten toiminta ei olisi kehittynyt samanlaisena ilman Leader-rahoitusta. Outokairan rooli yritysten tukijana on kasvanut entisestään kahden viimeisen ohjelmakauden aikana. Vuosina 2014–2022 Outokairan tuki 60 yrityshanketta 1,8 miljoonalla eurolla (julkinen rahoitus). Tukea saivat matkailuyritysten lisäksi teollisuus-, metalli-, rakennus- ja palveluyritykset. Outokairan yritysrahoituksen ansiosta alueelle syntyi uusia tai parantuneita palveluita (mm. eläinlääkäri, kuntosali, autokorjaamo, ravintola), jotka hyödyttävät niin alueen asukkaita kuin matkailijoita.

Original Laplandin synty

utokairassa kuntien ja elinkei- Kaikki alkoi Väylänvartta tunturiin ja takaisin – noyhtiöiden tarjoama yritys- Alkuperäinen Lappi -hankkeessa, jossa aktivoinneuvonta on aina ollut hy- tiin alueen matkailutoimijoita, kyliä ja yhteisöjä vällä tasolla, kiittelee Anttila. rajat ylittävään yhteistyöhön ja verkostoitumiNäin Outokaira pystyi teke- seen. Hankkeessa mukana Outokairan lisäkmään päätöksen keskittyä yritysten toiminnan si olivat Leader Tunturi-Lappi ry sekä Leader ja ylipäänsä yrittäjyyden kehittämisen sijaan yri- Tornedalen 2020. tysten investointeihin ja verkostoitumisen edistämiseen. Verkostoitumista yrittäjien kesken on - Emme olleet aiemmin tottuneet ajattelemaan edistetty erityisesti matkailutoimialalla, jossa on Outokairaa minään matkailualueena – eihän eittämättä ollut Outokairan yritystukien paino- meillä ollut Yllästä, Leviä tai mitään sen tyylispiste. Myös hankeraportit kertovat samaa: Outo- tä turistivetonaulaa, sanoo Anne Anttila. kairan Leader-tuen myötä alueen matkailutuotteet ja -palvelut ovat yli tuplaantuneet. Lisäksi Ensimmäisen Original Lapland -hankeperheen tukea saaneiden yritysten ympärivuotisten vuo- hankkeen aikana ajatus Väylänvarren ainutlaadepaikkojen määrä on kasvanut 24 prosentilla tuisuudesta matkailun näkökulmasta alkoi kuija kausikäytössä olevien vuodepaikkojen mää- tenkin kyteä. rä 38 prosentilla. Vaikka Outokairaa ei moni perinteisenä matkailualueena pidäkään, on matkai- - Meillä oli siinä niin loistavasti yhteen pelittäluala todistetusti nostanut viime vuosina pää- vä porukka: Outokairalla Iina Askonen, Tuntään Outokairassakin. turi-Lapissa Laura Hokajärvi ja Tornedalenissa Jessica Wennberg. He saivat pieniä yrittäjiä Yksi suuri menestystarina Outokairan alueen ja yhteisöjä innostettua mukaan, oli tutustumismatkailutoimijoiden verkostoitumisessa ja mat- matkoja, kylävideoita, kylämatkailutuoteideoikailualan edistämisessä on kansainvälisestä Lea- ta ja vaikka mitä. Ja samalla syntyi Väylänvarder-hankkeesta alkunsa saanut Original Lapland. ren tarina!

Hankkeen loppupuolella paikalliset matkailu- ja Alueen matkailun kehittäminen jatkui Väylänkäsityöyritykset perustivat asioita edistämään vartta tunturiin ja takaisin – Alkuperäinen LapOriginal Lapland ry:n. Yksi yhdistystä perusta- pi -hankkeen ja yhdistyksen perustamisen jälmassa olleista yrittäjistä oli Valkea Lapland Oy:n keen Outokairan hakemalla EAKR-rahoitteiselAntti-Pekka Palokangas. la Original Lapland -hankkeella. - Olin jo ensimmäisessä Alkuperäinen Lappi - Siinä hankkeessa edistettiin asioita isolla kädel-hankkeessa ohjausryhmän jäsenenä matkassa, lä: tehtiin valmiiksi visuaalista ilmettä, erilaisia ja näin, että matkailutoimijoiden verkostoitumi- painomateriaaleja roll upeista karttoihin, nettisesta on hyötyä. Meillä on ollut alusta alkaen sivut…, luettelee Anttila. Original Laplandissa hyvä porukka ja hauskaa yhdessä, sellaista sosiaalista toimintaa, pohtii Pa- Alueen pienet matkailutoimijat ovat kokeneet lokangas ja lisää, että yhdessä on päästy myös hyödylliseksi liittyä mukaan alati kasvavaan Orikehittämään konkreettisesti tarjolla olevia mat- ginal Lapland -verkostoon. Tänä päivänä lopkailutuotteita. puvuodesta 2023 mukana on noin 40 pientä toimijaa Väylänvarresta molemmin puolin raHän näkee Original Lapland -toiminnan suurim- jaa. Myöhemmin yhdistys on itse toteuttanut pana etuna alueen tunnettavuuden lisäämisen. hanketoimintaa Lapin ELY-keskuksen HAMA-raHänenkin majoituspalveluunsa on tullut yhtey- hoituksella (harvaan asuttujen alueiden matkaidenottoja pieniltä ryhmiltä oletettavasti Origi- luhankerahoitus), jolloin puolestaan työstettiin muun muassa upea Porokämpältä pitopöytään nal Laplandin markkinoinnin kautta. – makumatkalla Väylänvarressa -opas. - Minusta alueen tunnettavuuden lisäämisessä on jo nyt onnistuttu hyvin, mutta edessä on Anttila näkee Original Laplandin kehittymisen vielä pitkä tie. Pikku hiljaa meillä yhdistykses- pitkänä kaarena, joka on nyt saavuttanut yhsä porukka kasvaa! den pisteen, mutta ilman hanketyötä sitä ei olisi saavutettu.

Vasemmalla ylhäällä Antti-Pekka Palokangas melomassa Ritavalkealla. Kuva: Iina Askonen Oikealla Anne-Mari Kovalainen ruokkimassa poroja Puolukkamaassa. Kuva: Noora-Maria Talka

Emme olleet aiemmin tottuneet ajattelemaan Outokairaa minään matkailualueena – eihän meillä ollut Yllästä, Leviä tai mitään sen tyylistä turistivetonaulaa. - Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

Tältä näyttää Original Lapland ry:n HAMA-hankkeessa syntynyt Porokämpältä pitopöytään -kirja! Pellon Konttajärvellä asustava Iina Askonen on vetänyt ansiokkaasti Outokairan hallinnoimia ”Original Lapland” -hankeita ja on julkaisun painoon mennessä töissä Original Lapland ry:ssä. Kuva: Iina Askonen.

Kylät ja kulttuuri Outokairan toiminnan sydämessä Outokaira elää kauniista ja elinvoimaisista kylistään sekä ainutlaatuisesta Väylänvarren kulttuurista. Outokaira pystyy tukemaan kylien kehittämistä ja paikallisen kulttuurin vaalimista monin tavoin. Tekemisen meininkiä nuorten voimalla – Turtola, Pello

utokairan kylät ovat oppineet ahkeriksi Leader-tukien hyödyntäjiksi. Usein onkin niin, että ilman paikallista Leader-ryhmää jäisivät useat asiat kylillä tekemättä, sillä vaihtoehtoista rahoittajaa pienten investointien tai kehittämistoimien tekemiseen ei löydy. Kylissä asuu voittopuoleisesti vanhempaa väkeä. Nuoret lähtevät usein opiskelemaan tai työelämään kylän ulkopuolelle, eikä kaikilla ole mahdollisuutta palata takaisin kotiseudulleen ainakaan kovin nopeasti. Kylien ikääntyvä väestö haastaa kehittämistä monin tavoin, sillä talkoolaisia on usein vain rajallinen määrä. - Toisaalta kylien vireät eläkeläisethän ovat usein parasta talkooporukkaa – jos vain muilta kiireiltään ehtivät. Mutta kyllähän toiminnan jatku-

vuuden kannalta tulee saada nuorta porukkaa mukaan. Uusia tulijoita ei kannata heti nakittaa hallituspaikoille, sillä useinhan juuri hallitukseen joutumisen pelko estää tulemasta toimintaan mukaan, sanoo toiminnanjohtaja Anne Anttila. Hänen mukaansa useissa kylissä on etukäteen sovittu, ettei esimerkiksi puheenjohtajuus ole ”elinkautinen tuomio”, vaan vaihtuvuutta järjestetään muutaman vuoden välein. Tämä madaltaa uusien ihmisten kynnystä tulla mukaan kylän yhdistystoimintaan.

Halusin omille lapsilleni samanlaisen kasvuympäristön, emmekä siksi halunneet asettua kuntakeskukseen, vaan mieluummin Turtolaan, kertoo Post.

Poikkeuksiakin ikääntyvien kylien keskellä on. Esimerkiksi Pellon Turtolan kylässä on viime vuosina nähty pieni nuorten vallankumous, kun kyläyhdistyksen toimintaan on noussut uusia kasvoja ja kylälle muuttanut lapsiperheitä, kertoo Turtolan Kyläyhdistys ry:n sihteeri Laura Post. Hän muutti perheineen Turtolaan etsittyään lapsilleen yhteisöllistä kasvupaikkaa.

- Turtolassa näkyy, että on paljon niitä, jotka ovat tulleet kylään sen ulkopuolella. Tämä on mielestäni Turtolan ominaispiirre ja yhdistystoiminnassa vahvuus, sanoo Post.

- Olen itse kasvanut Kolarin Vaattojärvellä ja saanut sieltä aktiivisen kylätoiminnan mallin.

Turtolan sijainti 15 kilometrin päässä Pellon kuntakeskuksesta sekä sopivan matkan päässä Ylitorniolta on Postin mukaan kulkemisen kannalta ihanteellinen. Virkeän kylän hallituksessa on 7 jäsentä, joista neljä on alle 40-vuotiaita, joten hallitusta voisi tituleerata nuoreksi.

Nuorempaa väkeä on saatu mukaan muuttovoittoisen kylän hallitukseen aktiivisen yhteydenpidon seurauksena, harva kun omasta aloitteestaan lähtee hallitustoimintaan mukaan.

- Se tietysti helpottaa, kun kylällä on muutenkin aktiivista toimintaa. Siinä pääsee ikään kuin vahingossa mukaan yhdistykseenkin, kertoo Post. Talkoiden makkaranpaistosta ei ole siis kovin pitkä matka yhdistyksen hallitusjäseneksi ainakaan Turtolassa. Turtolan kyläyhdistys on ostanut Pellon kunnalta vanhan koulun yhteiseksi kokoontumispaikakseen. Oston jälkeen yhdistystoiminta aktivoitui Postin mukaan huomattavasti. Elinehto kylätoiminnalle oli päästä eroon talon öljylämmityksestä, joten Outokairan tuella yhdistys investoi kestävään maalämpöön. - Vaikka sähkön hinta on viime vuosina ollut ajoittain kova, on investointi silti ehtinyt maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa. Emme halunneet, että talon lämmitys kuormittaa liikaa kylän ihmisiä, joten maalämpö on aika huoleton ratkaisu siinäkin mielessä, kertoo Post ja mainitsee, että koko kylätalon ostaminen kunnalta olisi jäänyt haaveeksi ilman Outokairan Leader-tukea:

- Ei olisi saatu niin isoa lainaa pankista, eikä olisi voitu investoida lämmitysjärjestelmän muutoksiin tai myöhemmin keittiöremontteihin ja muihin investointeihin. Nyt kylällä tähdätään kylätalon käyttöasteen parantamiseen. Pelkkiä seiniä ei ole voitu vuokrata, mutta nyt Turtolassa on tarjottavaa vuokralle, kiitos Outokairan: hienot juhlatilat, uudistettu keittiö sekä uudet kalusteet. Talon halutaan jatkossa palvelevan vuokraajien lisäksi entistä paremmin kyläläisiä. - Torstaisin pyörii kyläkahvit ja kaikkea on kokeiltu kevätriehoista konsertteihin ja teattereihin, luettelee Post. - Haluamme mahdollisimman monelle täällä Turtolassa tunteen, että talo on heidän omansa ja he saavat sitä hyödyntää!

Teemahankkeilla kokoaan suurempi vaikutus – Juoksenki, Pello Outokairan hallituksessakin vaikuttanut tornionlaaksolainen innovaattori Anne Syväniemi-Kuitunen asustaa nykyään Pellon Juoksengissa, väylänvartisessa kylässä. Syväniemi-Kuituselle tornionlaaksolaisuus on vahvempi identiteetti kuin sitoutuminen johonkin kuntaan tai kylään, ja siksi hän on halunnut olla tiiviisti mukana kehittämässä hänelle rakasta kotiseutua. Nykyään hän vaikuttaa Napapiirin kyläyhdistys ry:n hallituksen jäsenenä ja ylläpitää yhdistyksen Facebook-sivuja. - Meillä on kyläyhdistyksessä tosi kiva yhteishenki! Keskiviikkokahveilla käy noin 20–30 henkeä, ja siellä saadaan aina jakaa infoa kylän ta-

pahtumista, mutta myös kuulla kyläläisten toiveista, kertoo Syväniemi-Kuitunen. Juoksengissa vaikuttava Napapiirin kyläyhdistys ei ole vielä toistaiseksi hakenut Outokairalta suoraan Leader-rahoitusta, mutta on ollut silti mukana useissa Leader-hankkeissa. Miten tämä on mahdollista? - Olemme olleet mukana useissa teemahankkeissa ja Trokareita ja kylttyyriä -hankkeessa. Pellon kunta on puolestaan hallinnoinut Juoksengin nuorisotalon remonttihanketta, sillä kunta omistaa talon. Hankkeessa suunnittelu sekä työ toteutettiin kokonaan talkoilemalla, taustoittaa Syväniemi-Kuitunen. - Lisäksi olemme kunnostautuneet Nuoriso Leader -rahoituksen saralla. Yhdistys on hakenut Nuoriso Leader -tukea SUP-lautojen hankintaan, ja ne ovatkin olleet kovassa käytössä nuorilla sekä apuvälineinä Swim the Arctic Circle -avovesiuintitapahtuman valvonnassa.

Tunnelmia Meltosjärven savottapihalta markkinoilta.

Syväniemi-Kuitunen näkee teemahankkeet hyvänä välineenä kehittää kyliä matalalla kynnyksellä. Teemahankkeissa hankkeen hallinnoinnista vastaa hakijataho eli tässä tapauksessa Outokaira tuottamhan ry. Teemahankkeiden tuloksena on parhaimmillaan syntynyt uusia ideoita ja uudenlaisia toimintatapoja kyliin. Teemahankkeet ovat myös lisänneet yhteistyötä organisaatioiden välillä sekä tukeneet organisaatioiden käytännön toimintaa – yhdistyksiin on saatu esimerkiksi uusia jäseniä teemahankkeiden toteuttamisen myötä. - Asiakkaat tykkäsivät teemahankkeista, mutta rahoituskaudella 2023–2027 niitä ei ole enää käytössä. Toisaalta kun yhdistys tai järjestö hakee omaa hanketta, ei tarvitse sopeutua muiden tahtiin, vaan maksuja ja muutoksia voi teh-

Anne Syväniemi-Kuitunen Väylänvarren maisemissa. Kuva: Anne Syväniemi-Kuitunen

Arpelan perinnepäivät vuonna 2013. Kuva: Sari Pohjanen

dä silloin, kun itselle tulee siihen tarve, huomauttaa Anttila. Anne Syväniemi-Kuitunen on laittanut merkille, että Outokaira näkyy ja kuuluu hyvin Pellossa kylien keskuudessa: - Pellon kyläneuvoston kyliä kiertäessä olen kuullut, kun kylät ovat esitelleet omia toimintojaan. Siinä on tullut huomattua, kuinka valtava määrä kyliä on saanut tukea Outokairalta! Kylätoiminnan haasteena hän näkee uusien ihmisen mukaan aktivoimisen – nuoria ihmisiä pitäisi saada aktivoitua kylätoiminnan pariin. - Outokairan pitäisi saada entistä enemmän innostettua mukaan uusia ihmisiä ja yhdistyksiä, että rahhaa on, hakekaa pois! naurahtaa Syväniemi-Kuitunen ja toteaa, että Juoksengissa on meneillään pieni lepokausi hankkeiden suhteen: - Mutta luettuani Outokairan uuden Ylpeästi etheenpäin! -strategian vallan innostuin. Aina syksyn tullessa kylätoiminta lähtee paremmin käyntiin ja tulee lisää ideoita, niin nytkin. Tällä hetkellä Juoksengissa kiinnostavat yhteistyö naapureiden eli ruotsalaisten kanssa sekä ympäristöasiat erityisesti Tornionjoen näkökulmasta.

Kulttuurista ja historiasta ammentava kylä – Arpela, Tornio Tornion Arpela on oikea kulttuurikylä, jonka kehittämiseen on onnistuneesti yhdistetty kylän historia ja perinteet. Toki perinteisiä investointihankkeitakin on toteutettu, mutta mukaan vuosien varrelle on mahtunut myös monta kehittämishanketta, kertoo Arpelan kesäteatterin

ohjaaja ja Arpelan Nuorisoseura ry:n sihteeri Sari Pohjanen. Pohjanen on työskennellyt myös Outokairan Arpelan Nuorisoseuralle rahoittamassa Kylä muistaa -hankkeessa hanketyöntekijänä. - Meillä on ollut Leader-hankkeella järjestettyä kerhotoimintaa kaikenikäisille kyläläisille vauvoista senioreihin vuosina 2013–2014. Silloin oli alle kouluikäisten taidepajoja, perinnetapahtumia Arpelan myllyllä ja sahalla sekä kyläläisten toiveesta lähtenyt aikuisten maalaustaiteen työpaja, luettelee Pohjanen. Vuonna 2009 kylään muuttanut Pohjanen kertoo aloittaneensa Arpelassa jumppakerhon vetäjänä, mutta saaneensa pikku hiljaa vastuuta kylätoiminnassa. Teatterikerhoa hän alkoi vetää kylällä vuonna 2011. - Teatteritoiminta on meillä kaiken aikaa kasvanut, ja on nyt jo isoin toiminto ja suurin tulonlähde kylälle, kertoo Pohjanen. Näytöksiä Arpelassa on kesäisin kesäteatterin toimesta sekä joskus jouluisin. Lipputulojakin on kertynyt kivasti, mikä on hyvä, sillä nuorisoseurantalon ylläpitokustannukset ovat isot. Pohjanen on vastannut itse monien näytelmien käsikirjoittamisesta. - Teatteritoiminnan avulla olemme saaneet nuorisoseuran talouden kuntoon. Meillä on ihan loppuunmyytyjäkin näytöksiä! Arpelan nuorisoseura on osallistunut Outokairan Meän kimpsut ja kampsut -teemahankkeeseen, jossa nuorisoseurantalolle saatiin ilmalämpöpumppuja. - Nyt talo pysyy talvella lämpimänä pienemmillä kustannuksilla, minkä ansiosta talolla on

Yläkuvassa Kylä muistaa -hankkeen Tarinateatteripaja Nuorisoseuran talolla. Kuva: Sari Pohjanen Alakuvassa hankkeen vetäjä Sari Pohjanen.

voitu harjoitella ympärivuotisesti teatterijuttuja ja pitää kerhoja. Lämmitys ei onnistuisi pelkällä sähköllä eli teemahanke mahdollisti meille toiminnan jatkumisen. Outokairan Trokareita ja kylttyyriä -hankkeessa puolestaan tehtiin Kirkasta elämää -näytelmä ja myöhemmin tammikuussa 2021 ‑koronarajoitusten vuoksi lyhytelokuva, jonka käsikirjoituksesta Pohjanen vastasi. Näytelmän toteutti Arpelan oma Teatteriryhmä Niin Sanotut, jossa on noin kymmenen vakituista teatteriharrastajaa. Arpelan Nuorisoseuran Kylä muistaa -hankkeessa on kahden vuoden aikana tehty muun muassa pienoisnäytelmiä, sävelletty, sanoitettu ja sovitettu 11 laulua joulunäytelmiin, pidetty tarinakahvilaa sekä kerätty vanhoja tarinoita ja muisteluita kylän elämästä eri-ikäisiltä asukkailta. Tarinoista julkaistaan loppuvuodesta 2023 Kylä muistaa -nimeä kantava kirja. - Kyseessä ei ole mikään historiateos, vaan kerromme kyläläisten tarinoita minä-kertojan näkökulmasta. Ihmisten haastatteleminen ja tarinoiden saattaminen kirjalliseen muotoon on ollut antoisaa! iloitsee Pohjanen. Hän korostaa myös Leader-hankkeiden sosiaalisia vaikutuksia: - Hankkeiden myötä kyläläiset ovat saaneet runsaasti kulttuurielämyksiä ja tavanneet uusia ihmisiä omalta kylältään. Ilman Leader-hankkeita meillä olisi ollut paljon vähemmän toimintaa ja kohtaamisia. Mielestäni ikäihmisten yksinäisyys on hankkeiden ansiosta vähentynyt täällä Arpelassa. Heillä aivan silmät loistavat innosta, kun he tulevat yhteiseen kahvitteluhetkeen! Myös Anne Anttila iloitsee arpelalaisten aktiivisuudesta hankkeiden ja perinteen saralla: - Arpelalaiset ovat kyllä tarttuneet ihanasti näihin kehittämistoimiin ja vieläpä kulttuurin sa-

ralla. Ja aivan huippua oli se Kirkasta elämää -elokuvan synty – sehän oli ensin näytelmäkäsikirjoitus, joka Sari Pohjasen käsissä kääntyi elokuvaksi käden käänteessä. Kun koronan keskellä keksittiin idea elokuvasta, oli käsikirjoitus valmiina saman tien.

Trokarit auttoi pieniä kulttuuritoimijoita Outokairassa on aina oltu ylpeitä omaleimaisesta väylänvartisesta kulttuurista, jota on haluttu vaalia. Outokaira on Leader-tukien avulla osallistunut paikalliskulttuurin tukemiseen monin tavoin sekä toteuttamalla itse kulttuurihankkeita että mielellään rahoittamalla niitä. Kulttuuri on ollut aina näkyvässä roolissa myös Outokairan strategiassa, ja muutkin strategiset toimialat, kuten matkailu, ovat Outokairan toiminnassa usein linkittyneet paikalliskulttuuriin. - Olemme olleet siinä mielessä onnekkaita, että meille on aina tullut kentältä ihania ideoita kulttuuriin liittyen. Niitä me sitten olemme kehränneet hankemaailmaan sopiviksi palasiksi. Oli kyse sitten koristemaalauksesta, perinnekäsitöistä, risuaidoista, tutkimusmatkailijoista, lippoamisesta tai Mustaparrasta. Niin, onhan meillä ollut joskus meän kielen kurssikin, muistelee Anne Anttila. Outokairan alue on täynnä pieniä kulttuuritoimijoita, jotka tarvitsevat usein spesifiä apua omiin kulttuuriprojekteihinsa. Avustaminen suoralla Leader-tuella ei ole aina mahdollista, mutta Outokairassa on haluttu kuitenkin olla tukemassa paikallisten kulttuuritoimijoiden edellytyksiä tuottaa kulttuurielämyksiä alueelle jatkossakin. Tästä tarpeesta syntyi paljon kiitoksia kerännyt Trokareita ja kylttyyriä -hanke. Vasemmalla alhaalla tunnelmia Pekanpään Tyynelän puodista. Kuva: Outokairan arkisto Oikealla ylhäällä Kirkasta elämää -lyhytelokuvan kuvaukset. Kuva: Outokairan arkisto Oikealla alhaalla lapset heiluttavat Kukkolankosken siialle hyvästit: hello siika! Kuva: Salla Saarela

- Aluksi suunnittelimme muutaman muun Leader-ryhmän kanssa kulttuuriin liittyvää Interreg-hanketta. Silloin toteutettiin pienimuotoinen kysely kulttuuritoimijoille, että millaista tukea he tarvitsisivat. Kun Interreg-hanke jäi lopulta toteutumatta, keksimme kuitenkin hakea omaa hanketta, kun takataskussa olivat kulttuuritoimijoiden tarpeet sekä trokaukseen liittyvä idea. Niinpä tehtiin tällainen uudenlainen malli kaikkia kulttuuritoimijoita palvelevasta hankkeesta. Se sai rahoituksen ja toimi vielä käytännössäkin, Anttila iloitsee. Outokairan omassa Trokareita ja kylttyyriä -hankkeessa paikalliskulttuuri ja sen tuottajat nostettiin ansaitsemalleen estradille. Hankkeessa ojennettiin pienille kulttuuritoimijoille harrastelijateattereista lasten balettiryhmiin ja kyläyhdistyksiin auttava käsi niin sanotun tarjotinmallin muodossa. Tarjotinmallilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että kulttuuritoimijat pystyivät valitsemaan omaan tarpeeseensa apua esimerkiksi näytelmien käsikirjoitukseen, kulissien rakentamiseen, äänentoistoon liittyvään laitteistoon, puvustukseen, koreografiaan ja musiikkiin liittyen pientä omarahoitusosuutta vastaan. Lisäksi hankkeessa työskennelleet Elina Söderström ja Esa Rautiainen tarjosivat omalla työpanoksellaan apua kulttuuritoimijoille. Esimerkiksi musiikkia pystyttiin tekemään suoraan tarpeen mukaan, sillä Rautiaisen osaaminen on musiikin säveltämisessä, sanoittamisessa, soittamisessa sekä laulamisessa. Taustalla vaikuttivat loistavat muusikot sekä Söderströmin kaunisääninen taitava laulu. - Ja tämän kaiken eli koko hankkeen tarjoaman avun sai pelkällä 100 euron omavastuuosuudella! Anttila on ylpeä Kurikan valtakunnallisessa Maaseutugaalassa vuonna 2022 hankekilpailussa edustaneesta kulttuurihankkeesta:

- Hankkeessa paitsi kartutettiin alueen kulttuurituotantoa myös yhdistettiin meän kulttuuria entistä enemmän osaksi kylämatkailua. Hankkeen myötä kyliin tuli vilinää ja vilskettä, kun siellä esitettiin teatterinäytöksiä ja musiikkia, jota hankkeessa oli tehty. Anttila huomauttaa, että hankkeen toteutus tuki myös muiden hankkeiden toteuttamista, sillä Outokairan tuella uudistettuja kylätaloja käytettiin esimerkiksi näytelmien esityspaikkoina. Useimmat hankkeessa tehdyt esitykset on tavalla tai toisella taltioitu myöhemmin ihailtaviksi. Yksi kruununjalokivistä on Outokairan YouTube-kanavaltakin löytyvät Kirkasta elämää -lyhytelokuva, jossa oli mukana joukko Arpelan teatteri-ihmisiä. - Koronapandemia sotki aika lailla hankkeemme suunnitelmia, mutta niin sitä vaan keksittiin ratkaisut kaikkiin ongelmiin. Oli kyllä huikeaa katsella sitä intoa ja ennen kaikkea tasoa esityksissä, joita pitkin Outokairan kyliä esitettiin! iloitsee Anttila.

Hello siika! Tornionlaaksossa kuohuva Kukkolankoski on tunnettu koskikalastuskulttuuristaan. Erityisen tunnettu se on siian lippouksesta. Koskikalastuskulttuurin siirtäminen vanhoilta sukupolvilta uusille on koettu tärkeäksi, jotta kulttuuri ei hiivu pois, vaan jatkaa elämäänsä elinvoimaisena eteenpäin. Outokaira on tukenut paikallista ProSiika ry:tä elävän kulttuuriperinnön dokumentoinnissa ja siirtämisessä tuleville polville useiden kehittämishankkeiden avulla: Kuas sitten jos emmä met itte (2019–2021), Merta näkyviin – talvikauden

kalastusperinne talteen (2020–2021) ja Kulttuuriperintö tutuksi kläpille (2021–2023). Kulttuuriperinteen siirtämistä jatketaan omalla riskillä aloitetulla Kläpit lipolle -hankkeella. Hankkeen toiminnassa ovat mukana Tornion lisäksi myös Ylitornion ja Pellon koululaiset. Hanketta vetää Tornionlaakson museo ja hallinnoi Tornion kaupunki. Kehittämishankkeiden ketju on siis vaikuttava, toteaa Outokairan toiminnanjohtaja Anne Anttila. - Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun kukkolalaiset totesivat, että kuas sitten jos emmä met itte. He ryhtyivät kertomaan omasta perinteestään ja sen tärkeydestä sekä tuleville perinteen ylläpitäjille että laajemmalle kohderyhmälle. Hankkeessa muun muassa luotiin Kukkolankoskelle modernit viestintäkanavat, joita yhä aktiivisesti ylläpidetään, kertoo Anttila. Tuohon aikaan kirkastui myös jo aiemmin syntynyt ajatus siitä, että lippouskalastusperinne täytyisi saada Unescon Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ruotsin puolella rajaa tehtiin kesällä 2023 päätös asettaa koskikalastusperinne heidän ehdokkaakseen. Suomen puolella vastaavaa päätöstä vielä odotetaan. Kukkolankoskella on Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsemiseksi tehty hartiavoimin töitä vuosikausien ajan dokumentoimalla koskikalastuskulttuuria ja siirtämällä sitä innostavalla tavalla tuleville sukupolville. ProSiika ry:n viimeisimmässä Kulttuuriperintö tutuksi kläpille -hankkeessa kaikkien Tornion koulujen viidesluokkalaiset pääsivät vierailemaan Tornionlaakson museossa, Alatornion kirkon Struven ketjun mittauspisteellä sekä kädestä pitäen tutustumaan siian matkaan koskesta ruokapöytään Kukkolankoskella. Vierailun aikana nuoret pääsivät konkreettisesti tutustumaan omaan kulttuuriperintöönsä, kun he sai-

vat osallistua perinteiseen siianjakoon sekä opetella perkauksen saloja ja paistaa siikaa paistokodassa. Jokainen sai myös vuorollaan kokeilla lippousta, tietysti lapsille suunnitellulla haavilla. Lippouksen päätteeksi siika hyvästeltiin krenkun, eli pitkän lippousta varten rakennetun laiturin, päästä asiaan kuuluvalla tavalla: ”Hello siika!”. - Oli ilo seurata ja kuulla lasten suusta juttuja näistä kulttuurikohteista. Heillä aivan silmät loistivat, kun he kertoivat kokemuksiaan, sanoo Anttila. Anttila näkee aitoa vaikuttavuutta Kukkolankosken hankekokonaisuudella: - Jos Outokaira ei olisi ollut näitä toimia rahoittamassa, olisiko ollut toista tahoa edistämässä kulttuurin siirtymistä? Sitä sopii pohtia. Nyt nämä hankkeet ovat niin toimijoiden itsensä näköisiä, kun ne ovat heidän ruohonjuuritasolla ideoimiaan ja toteuttamiaan – meidän tuellamme.

Pekanpäässä historia näkyy ja kuuluu Ylitornion Pekanpäässä naiset ovat ottaneet ohjakset käsiinsä kylän historian vaalimisessa. Naisvoittoinen Pekanpään Maa- ja kotitalousseura jatkaa jo vuonna 1906 perustetun Maamiesseuran perintöä noin 70 jäsenen voimin. - Leader-toiminnan tultua meidän perukoillemme aloimme siihen heti mukaan. Perinteen tallentaminen on meidän juttu! kehaisee Pekanpään puuhanainen, koko Väylänvarren tuntema Anni Korpi Pekanpäässä pidetyssä Leader-illassa syyskuussa 2023. Nykyään yhdistyksen puheenjohtajana toimii hänen miniänsä Merja Korpi.

Lapset tutustumassa siian matkaan koskesta ruokapöytään Kukkolankoskella. Kuva: Salla Saarela

Vanhaa perinnettä on tallennettu Pekanpäässä Maa- ja kotitalousseuran voimin useilla eri hankkeilla, jotka Outokaira on seuralle rahoittanut. Jo vuonna 1999 rahoitusta saatiin vieläkin toiminnassa olevien ohjelmapalvelujen tuotteistamiseen. Vuonna 2004 puolestaan seura sai rahaa perinteen tallentamiseen sekä Pekanpään vanhan ja arvokkaan koulurakennuksen kunnostamiseen kylän yhteiseen käyttöön. Vuonna 2006 hankittiin laitteistot perinnefilmien näyttämiseen sekä samalla tehtiin itse filmit, jotka pyörivät vielä tänäkin päivänä perinnenäytöksissä. Filmeillä esitellään erilaisia vanhanajan työvaiheita jälkipolville. Vuonna 2011 ”Perinteet talteen ja toimimaan” -hankkeessa työstettiin perinnekirjanen sekä tallennettiin vanhoja valokuvia ja tehtiin niistä valokuvanäyttely.

Oikealla ylhäällä Anni Korpi Pekanpään perinnenäytöksessä. Kuva: Outokairan arkisto Alhaalla vasemalla Turtolan kevätriehaa, oranssissa takissa Laura Post. Kuva: Laura Kunttu

Paikalliset asukkaat opettavat Unelmia ja uskallusta -hankkeen porukalle perinteisten nauhojen solmimista Virossa Kihnun saarella. Hameiden kankaat kertovat paljon kantajastaan ja ovat aina itse tehtyjä. Kuva: Outokairan arkisto

- Pekanpäässä saa nähdä sitä ennen vanhaista tavallista elämää, jota Väylänvarren tiloilla elettiin. Työmenetelmiäkin on tallennettu tulevia sukupolvia varten. Tässä on sitä elettyä elämää ja aitoutta mukana, sanoo Anne Anttila. Liki 90-vuotias Anni Korpi on ollut mukana Pekanpään Leader-hankkeissa alusta alkaen kehittämässä toimintaa ja ideoimassa uutta. Nyt soihtu on kuitenkin siirtymässä nuoremmille polville, mutta Pekanpään komean kylätalon tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Peruskorjauslista on päässyt venähtämään jo melko pitkäksi. Maa- ja kotitalousseura on rakennuksessa vuokralla, sillä rakennuksen omistaa Ylitornion kunta. Vuokrasopimus päättyy vuonna 2025. - Nyt pitääkin pohtia eri tahojen kanssa, miten toiminta saadaan järkevästi jatkumaan. Eihän joka paikassa tämmöisiä helmiä ole olemassa, Anttila korostaa. - Porukka vanhenee, eikä nuoria ole aina helppo saada kylän toimintaan ja perinteiden vaalimi-

seen mukaan. Tulevaisuus on siis iso kysymysmerkki, ainakin niin kauan, kun kylätalon vuokrasopimus on katkolla, toteavat kyläläisetkin. 2000-luvun alussa alkaneet ohjelmapalvelut ovat keränneet kävijöitä vuosikymmenten varrella kivasti. Pekanpääläiset kertovat, että vierailijat ovat heidän perinnenäytöksensä nähtyään aina kovasti otettuja, sillä tekemisen aitous välittyy katsojille. Näytöksissä esimerkiksi kirnutaan voita perinteiseen tapaan, kerrotaan Pekanpään historiasta leveällä meänkielellä, komennetaan piikatyttöjä töihin ja tarjoillaan vieraille aitoa perinneruokaa. Ohjelmapalveluita kylässä yhä ylläpidetään, sillä niistä saadaan seuralle tuloja, joilla kattaa juoksevia kuluja. Kylällä järjestetään perinteisesti myös pääsiäishiihdot, Poikkilahti-hölkkä toukokuun lopussa sekä Kekri-juhla loppuvuodesta. Yli 40 vuoden ajan järjestetystä Lauttahaminan kesätapahtumasta jouduttiin kuitenkin luopumaan voimavarojen tullessa vastaan. - Näen tämän Pekanpään perinteiden vaalimisen erittäin arvokkaana asiana, vaikka remontit täälläkin on edessä, sanoo Anttila. - Mutta ilman korjauksia arvokas talo ei tule kestämään. Tässä pitäisikin nyt lyödä viisaat päät yhteen kunnan kanssa ja miettiä, miten edetään. Ei tällaista työtä saa heittää menemään se on selvä.

Kansainvälistä toimintaakin oli Outokaira on luonnostaan kansainvälinen alue. Vieressä virtaa villi ja vapaa Väylä, jonka toisella puolella, aivan kivenheiton päässä ovat ruotsalaiset. Yhteyksiä on myös muualle Eurooppaan.

apissa kansainväliseen hanketoimintaan alettiin toden teolla herätä kaudella 2007–2013, muistelee Anne Anttila.

- Kansainvälinen toiminta oli alkuun täysin uutta Leaderissa. Meillä Lapissa kv-hankemaailmaan opasti Peräpohjolan Leaderin hakema koko Lapin laajuinen LapNet-hanke, kertoo Anttila. Lapissa kv-piireihin syventyminen ei jäänyt vain pienen piirin jutuksi, vaan yhdessä haluttiin järjestää jotakin suurta. Niinpä järjestettiin Leville syksyllä 2009 suuri kansainvälinen seminaari, kun silloisen Maaseutuviraston (Mavi) verkostoyksikön Juha-Matti Markkola saatiin ensin innostumaan asiasta. - Leville kutsuttiin laajasti kaikkien EU-maiden Leader-edustajia ja yllättäen he tulivat! Se oli

pojat iso tapahtuma ja siellä oikeasti verkostoiduttiin, Anttila hehkuttaa. - Meillä oli Levillä teemana naistoimijuus, ja siihen löysimmekin kaksi kumppaniryhmää. Lisäksi silloinen hallituksemme puheenjohtaja Petri Leinonen löysi unkarilaisia kontakteja matkailuteemaan liittyen (lue lisää Muuttolintu-hankkeesta tämän julkaisun luvusta 5). Välillä Anttilasta itsestään tuntui, että hän ehti ainoastaan toimia taksikuskina europarlamentaarikoille ja tilaisuuden järjestäjille. - Sadattelin, että eihän tässä ehdi kontakteja syntymään, kun pitää kuskina vain toimia! Mutta sitten viimeisenä päivänä auditorion isossa vessassa eräät naiset alkoivat jutella minulle. He sattuivat olemaan naistoimijuudesta kiinnostuneita virolaisia ja yllättäen entuudestaan tuttu norjalainen. Sieltä Leviltä lähti tiivis yhteistyömme

Viron pärnulaisen Leader-ryhmän ”Pärnu Lahe Partnerluskogu” kanssa. Vaihdoimme yhteystietoja ja jossain vaiheessa sieltä otettiin yhteyttä. Sitten alettiin tehdä visiittejä puolin ja toisin. Outokairan, pärnulaisten ja Leader Tornedalenin välille syntyi yhteinen Unelmia ja uskallusta -hanke, eli kontaktit kantoivat konkreettista hedelmää. Outokaira pääsi siis sukeltamaan hyvin sisään kansainväliseen Leader-toimintaan sen alusta alkaen. Outokairan vahvuus kansainvälisyydessä on pistetty merkille myös Lapin ELY-keskuksessa: - Outokairassa osataan kannustaa hanketoimijoita ja alueen ihmisiä kansainväliseen toimintaan. Toki Länsiraja on luonnostaankin monikulttuurista aluetta, jossa on totuttu hoitamaan Väylän yli asioita. Mutta hienoa on se, että Ou-

tokaira tekee esimerkiksi hallituksen kanssa ruohonjuuritasolla kv-työtä, kun se vierailee Ruotsin puolella ja muuallakin Euroopassa tutustumassa paikalliseen kehittämiseen, sanoo Lapin ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Anna-Kaisa Teurajärvi.

Ruottalaisia hääty oottaa Väylän toisella puolella Ruotsissa Leader-toiminta alkoi Outokairaa myöhemmin. Anne Anttila muistelee ruotsalaisten Leader-alkutaivalta: - Leinosen Petri luki joskus 2000-luvun ensi vuosikymmenellä Haparandabladetista, että Ruotsissa aiotaan perustaa oma Leader-ryhmä. Petri soitti sinne ja kysyi, että saammeko me tulla mukaan infotilaisuuteen. Saimme lu-

van, joten sovimme Petrin kanssa menosta ja että Petri puhuu, kerta Ruotsissa ollaan.

”Outokairassa osataan kannustaa hanketoimijoita ja alueen ihmisiä kansainväliseen toimintaan. Toki Länsiraja on luonnostaankin monikulttuurista aluetta, jossa on totuttu hoitamaan Väylän yli asioita.” Anna-Kaisa Teurajärvi, rahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus

Kävi kuitenkin niin, että Petri Leinonen myöhästyi, joten Anne Anttila joutui menemään paikan päälle yksin. - Tupa oli täynnä ihmisiä, eturivi oli niin hienon näköisenä. Jännitti niin helekatisti, kun istuin pikkuisena suomalaisena ruottalaisten keskelle. Mutta sitten takaa vasemmalta kuului ”Hei Anne!”, ja samanlaisia huudahduksia alkoi kuulua ympäri salia. Silloin tajusin, että nämähän ovat tuttuja ihmisiä kaikki! Myöhemmin ajatus kielimuurista rapisi pois, sillä yleisöstä yli puolet tajusi Anttilan suomenkielisestä selostuksesta, mistä oli kyse. Niinpä Anttila ja Leinonen kertoivat, mitä kaikkea tuohon mennessä oli Outokairassa puuhailtu ja innostivat ruotsalaisia mukaan Leader-toimintaan. - Eli olemme omalla tavallamme olleet mukana Leader Tornedalenin syntytarinassa, ja hy-

vä niin! Nyt olemme tilanteessa, jossa suunnitellaan taas yhteistä hanketta, tällä kertaa nuoriin liittyvää. Eli yhteistyö jatkuu, vaikka alkuun häätykin ruottalaisia odottaa mukaan! Yksi esimerkki alkupuolen yhteisistä kv-hankkeista on ”Unelmia ja uskallusta” -hanke, jossa mukana oli Outokaira Suomesta, Leader Tornedalen Ruotsista ja Pärnu Lahe Partnerluskogu Virosta. Teemana ensimmäisessä yhteisessä kv-hankkeessa olivat käsityöt, luonnontuotteet ja matkailu. Jokaisen maan alueella järjestettiin yksi yhteinen työpaja. Outokairalla teemana oli käsityöyrittäjyys, ruotsalaisilla markkinointi ja virolaisilla yhteistyö. Osallistujia työpajoissa oli noin 30 jokaisesta maasta eli kiinnostusta riitti! - Meillä oli tuohon aikaan monta juttua pärnulaisten kanssa. Meidän kylähankkeemme kävi siellä visiitillä ja viimeisessä Otto-yrittäjyyskoulutushankkeessa tehtiin myös reissu Viroon. Kaikissa reissussa oli eri näkökulma, mutta sama kumppanuus, sanoo Anttila.

Reissattukin on Outokairan henkilöstö ja hallitus ovat vuosien saatossa tehneet pari mieleen painunutta opintomatkaa EU-maihin tutustumaan paikalliseen Leader-toimintaan. Outokairasta on vierailtu samalla reissulla Luxemburgissa ja Ranskassa, lisäksi on tehty matkat Portugaliin sekä tietysti Ruotsiin, jonne on helppo hurauttaa pikkubussillakin. - Ehkä mieleenpainuvin hallitusmuisto oli reissu Luxemburgiin ja Ranskaan. Lähes koko hallitus oli mukana, ohjelma oli hyvä ja opettavainen, muistelee hallituksen entinen puheenjohtaja Petri Leinonen.

”Kyllä meillä on molemmin puolin Väylää niin paljon nähtävää ja koettavaa!” Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

Myös Anttila muistaa vuoden 2012 Luxembourgin matkan hyvin: - Luxemburgissa pyörähdimme Hilkan kanssa eksyksiin oikein kunnolla! Olin polleana oppaana, sillä olinhan ollut ruokailemassa tietyllä torilla jo edellisenä iltana. Niinpä sitten tulimme torille ja suuntasimme siitä hotellille, mutta sitä ei löytynytkään mistään. Onneksi oli avain mukana, jotta tiesimme hotellin nimen. Aikamme etsittyämme oli pakko ottaa taksi. Kuljettaja oli kuitenkin kovin epäileväinen, eikä oikein meinannut meitä ottaa kyytiin. Lopulta hän uskoi asiaamme, pyöräytti taksinsa pari-kolmesataa metriä yhden kulman ympäri ja avot - siinä se hotelli olikin. Pitkän pohdinnan jälkeen ymmärsin, että tulinkin torille eri kulmalta. Kyl-

lä kaupungit on vaikeita kulkea - mettässä ei kyllä eksymään pääse! muistelee Anttila hymy huulillaan. Portugalin Sintrassa käytiin keväällä 2022 koronapandemian hillittyä sen verran, että ulkomaille uskalsi lähteä. Reissun teemana oli ruokamatkailu, johon saatiinkin hyviä vinkkejä paikallisilta yrittäjiltä erityisesti Lissabonin ruokamaistelukierroksella. Mukana matkalla olivat myös Original Lapland ry:ssä nykyään vaikuttavat Iina Askonen ja Salla Saarela, joten reissusta saatiin varmasti hyviä eväitä paikallisen matkailuyhdistyksen ja sen jäsenten toimintaan. Viimeisin hallituksen kv-matka Ruotsiin tehtiin joulun alla 2022, jolloin tutustuttiin pieniin matkailukohteisiin muun muassa Kangosessa, Luppiossa ja Kukkolaforsenilla. Reissulla myös viriteltiin yhteistyötä Leader Tornedalen 2030:n kanssa tulevia yhteisiä hankehakuja silmällä pitäen. - Esimerkiksi Lapland Guesthouse Kangosessa oli ihan huikea paikka! Pellosta vain reilu 120 kilometriä, emmekä me tienneet siitä mitään, ennen kuin Original Laplandin porukat vieraili siellä aiemmin syksyllä 2022, hehkuttaa Anttila. - Kyllä meillä on molemmin puolin Väylää niin paljon nähtävää ja koettavaa!

Vasemmalla ensin kuva Outokairan kevään 2022 Portugalin matkan Lissabonin ruokamaistelusta. Seuraavassa kuvassa virolaisryhmä leipomassa rieskaa Loma-Vietosella. Oikealla Mustaparta-kv-hankkeen talvitapahtumassa esittelyssä hankkeessa luotu vaatemallisto. Aukeaman kuvat: Outokairan arkisto

Kansainvälisyys on auttanu alueen toimijoita Kansainväliset yhteydet ovat aikojen saatossa palvelleet Outokairan alueen elinkeinoelämää: - 2010-luvun alussa rahoitimme Lapin yliopiston Mustaparran tarinaan liittyvän kv-hankkeen. Mukana hankkeessa oli myös Leader Tornedalen. Hankkeessa Mustaparran tarinaan tehtiin 7-osainen näytelmien ketju, ja näytelmiä esitettiin Suomen ja Ruotsin puolella. Hanke kytkeytyi vahvasti elinkeinoelämään, sillä siinä haluttiin saada Mustaparta-teemaisia tuotteita leivästä tervaan. Hankkeen aikana alettiin myös haaveilla Mustaparta-ravintolasta. Myöhemmin Mustaparta-ravintola toden totta tulikin, ja sen jälkeen samaa nimeä kantava hotelli.

- Ja mitä tuloksia he saivat varsin pienellä rahalla, alle 50 000 eurolla, aikaan! Nuoret pääsivät reissuihin ja yrittäjyyskoulutuksiin. Hankkeen aikana syntyi 20 uutta nuorten 4H-yritystä Outokairan alueelle. Anttila korostaa, että rakkaat naapurit eli ruotsalaiset ovat kaikissa Outokairan toimissa tärkeitä. Yksi viimeisimmistä yhteisistä ponnisteluista ja onnistumistarinoista on ollut Suomen ja Ruotsin yhteinen Väylänvartta tunturiin ja takaisin – Alkuperäinen Lappi -hanke, jonka seurauksena myöhemmin syntyi Original Lapland ry. Syntytarinasta voit lukea lisää tämän julkaisun luvusta 6. - Emmehän me tee mitään kansainvälistä toimintaa ilman meän naapureita! Rakkaat ystävät Väylän toiselta puolelta ovat aina matkassa.

- Eli pienestä rahoittamastamme hankkeesta asia lähti leviämään juuri siten kuin olimme ajatelleet! Nyt Mustaparta on jo oma konseptinsa Torniossa, iloitsee Anttila. Aktiivisena kv-hanketoimijana Anttila mainitsee Tornion 4H-yhdistyksen, joka on tehnyt Outokairan alueella nuorten yrittäjyyteen liittyvää kv-hanketta yhdessä unkarilaisten ja puolalaisten kanssa.

Outokairan henkilöstöä ja hallitusta Ruotsin matkalla joulukuussa 2022. Tässä poseerataan vanhassa HM Hermansons -putiikissa Haaparannalla. Kuva: Outokairan arkisto

”Emmehän me tee mitään kansainvälistä toimintaa ilman meän naapureita! Rakkaat ystävät Väylän toiselta puolelta ovat aina matkassa.” Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

Nuorten Outokaira Mitä muut edellä, sitä toiset perässä. Näin alkoi myös Nuoriso Leader -toiminta Outokairassa. Kun muualla Suomessa tuettiin nuorten hankintoja ja kehittämistoimintaa, niin miksei meilläkin?!

un nuorille suunnattuja investointi- ja kehittämishankkeita rahoittava Nuoriso Leader -toiminta alkoi muualla Suomessa toden teolla yleistymään, haluttiin Outokairassakin alkaa tarjota matalan kynnyksen tukea nuorille: meillekin pitää saada tuollainen rahoitus! - Meillä on ollut Outokairan alkuvuosilta alkaen nuorille suunnattua hanketoimintaa esimerkiksi 4H:n hakemien hankkeiden kautta. Olemme aina rahoittaneet niitä ilomielin, mutta halusimme käyttöömme myös oman nuorille suunnatun rahoituksen, kertoo Anne Anttila. Eipä muuta kuin tuumasta toimeen, todettiin Outokairassa, ja käynnistettiin oma Nuoriso Leader -toiminta vuonna 2017. Nuoriso Leader -toimintaa on Outokairassa rahoitettu säästyneillä kuntarahoilla, ei siis EU-rahoilla.

- Tämä on jonkin verran helpottanut nuorten hankkeiden hankebyrokratiaa, mutta tavallisten Leader-hankkeiden tapaan myös Nuoriso Leader -hankkeen käyvät läpi Outokairan hallituskäsittelyn. Toistaiseksi ei ole tainnut tulla yhtään kielteistä päätöstä nuorten hankkeille! Anttila kertoo, että tähän mennessä suurin osa Outokairan Nuoriso Leader -hankkeista on paikallisten järjestöjen toteuttamia. Erityisesti kyläyhdistykset ja urheiluseurat ovat aktivoituneet hakemaan rahoitusta nuorten harrastusvälineisiin ja viihtyvyyttä lisääviin hankintoihin. Nuoriso Leader -tuella on ostettu esimerkiksi kylälle hevosharrastajien käyttöön estetarvikepaketti, SUP-lautoja, käsipainoja ja frisbeegolfkoreja, kun taas urheiluseurat ovat hankkineet nuorille muun muassa jääkiekkovarusteita ja vaeltamisvälineitä sekä kunnostaneet jollia purjehduskäyttöön. Nuoriso Leader -tuki voi kohdistua investointien lisäksi myös kehittämiseen.

Mellakairan kyläyhdistys Ylitornion Mellajärvellä hankki Nuoriso Leader -tuella kylän nuorille hevosharrastajille helppokäyttöisen estepaketin. Kuva: Outokairan arkisto.

- Vaatisi paljon aktivointia, jotta yksittäiset nuorisoryhmät hakisivat Nuoriso Leader -rahoitusta. Kouluilla ja nuorisotiloissa pitäisi käydä säännöllisesti kertomassa rahoituksestamme. Se vaatisi lisäresursseja meille, pohtii Anttila. Nuoriso Leader -rahoitusta hakeneet järjestöt tuntevat hankemaailman entuudestaan, joten Anttila arvelee pienemmän byrokratian hankkeen, kuten Nuoriso Leader -hankkeen, hakemisen ja toteuttamisen onnistuvan heiltä helposti. - Mutta ilman muuta haluamme antaa jotain konkreettista hyvää nuorille! Meidän kylämme vanhenevat, joten on tärkeää saada nuoret kiinnittymään niihin sekä ruohonjuuritason kehittämistoimintaan pienillä porkkanoilla, kuten tämän Nuoriso Leaderin avulla. Nuoriso Leader -rahoitukseen on Outokairassa käytettävissä loppuvuodesta 2023 vielä vajaa

19 000 euroa. Uutta rahoituskiintiötä Nuoriso Leader -hankkeille ei vielä ole tiedossa, mutta Outokairassa jatkettaneen toimintamallilla, jossa Nuoriso Leader -hankkeet rahoitetaan säästyneillä kuntarahoilla. Nuoriso Leader -hankkeiden rahoituspohja vaihtelee eri puolilla Suomea, samoin rahoitusehdot.

Jatkuva ja helppo haku yhdellä lomakkeella Siinä missä muita Leader-hankkeita käsitellään rahoituskaudella 2023–2027 hakujaksoittain, on Nuoriso Leader -hankkeilla jatkuva haku. Hakuprosessi on myös monin tavoin kevyempi kuin varsinaisten Leader-hankkeiden, kertoo Outokairan viestinnän asiantuntija Johanna Asiala.

- Tuen hakemiseksi tulee täyttää vain yk si lomake – ei siis tarvitse lähetellä liitteitä yhdistyksen säännöistä, selvitystä taloudellisesta tilanteesta tai pöytäkirjanotteita hallituksen kokouksista, eikä kirjautua Hyrrä-järjestelmään, huomauttaa Asiala. Tukea voivat hakea niin nuorten kanssa toimivat yhteisöt kuten urheiluseurat, kyläyhdistykset, järjestöt ja nuorisovaltuustot kuin nuorista koostuvat ryhmät. Nuorten ryhmään tulee kuulua vähintään kolme iältään 13–29-vuotiasta nuorta. Mikäli kaikki tukea hakevat nuoret ovat alaikäisiä, tulee ryhmällä olla nimetty täysi-ikäinen henkilö, joka täyttää hakulomakkeen sekä vastaa hankkeen raportoinnista ja rahan-

käytöstä yhdessä nuorten kanssa. - Jos tukea päättyy hakemaan jokin alueen järjestö, niin tuen kohteen täytyy selkeästi kohdistua nuoriin. Eli tuen hyötyjinä tulee olla nuoret, korostaa Asiala. Nuoriso Leader -tukea voi myös ketjuttaa, ja usein näin onkin tarpeen tehdä, sillä hankkeiden rahallisen tuen suuruus on enimmillään 1000 euroa per hanke. - Yksi nuorisoryhmä voi hakea tukea esimerkiksi yhteisen harrastustilan kunnostamiseen, toinen harrastusvälineiden hankkimiseenja kolmas vaikkapa harrastustilan yhteisen avajaistapahtuman järjestämiseen. Eräs porkkana nuorten aktivoimiseksi ruohonjuuritason kehittämistoimintaan on myös leivottu Nuoriso Leader -rahoituksen sisään – nimittäin mahdollisuus kattaa 20 % omavastuusta talkootöillä. - Nuoret voivat kattaa hankkeen omarahoitusta talkoilemalla esimerkiksi kylätalolla tai maisemanhoidossa – mitä nyt sattuukin olemaan tarjolla. Näin nuoret pääsevät paremmin mukaan paikallisen kyläyhteisön toimintaan ja talkookulttuuriin, ja yhteisöllisyyden tunne kasvaa. Outokaira on valmis tarvittaessa avustamaan nuoria löytämään heille sopivia talkoopaikkoja. Talkoita voi tehdä myös oman kyläyhteisön ulkopuolella.

Outokairan alueen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret viihtyvät kotiseudullaan. Nuoriso Leader -rahoitus on yksi keino panostaa siihen, että nuoria kuullaan ja heidän toiveitansa pystytään toteuttamaan.

Pellossa nuorisoryhmä rakensi Nuoriso Leader -tuella Problem Room -pakopelihuoneen keilahallin yläkertaan Kuva: Outokairan arkisto.

Nuoriso Leader -rahoitus Outokairassa*



Rahoitusta voivat hakea paikalliset yhteisöt (yhdistykset, seurat, järjestöt, kunnat, nuorisovaltuustot) ja nuorisoryhmät. Nuorisoryhmään tulee kuulua vähintään kolme iältään 13–29-vuotiasta nuorta. Ryhmällä tulee olla nimetty täysi-ikäinen henkilö.



Outokairan rahoittamia Nuoriso Leader -hankkeita Nuorten työpaja hankki Pelloon kopterikameran videokuvausta varten, tuki 1 000 euroa.

Rahoitusta voi saada sekä investointeihin että kehittämiseen. Investointeja ovat esim. erilaiset hankinnat, kunnostaminen ja rakentaminen, kehittämistä puolestaan aineeton toiminta kuten tapahtumien järjestäminen.

Pellossa nuoret rakensivat pakopelihuone keilahallin yläkertaan, tuki 1 000 euroa.

Nuoriso Leader -tuen suuruus on 100–1000 euroa per hanke. Tukiprosentti on enintään 80 %, loput rahoituksesta (20 %) katetaan omavastuulla. Omavastuun voi kattaa rahalla, talkootöillä (arvo 15 euroa/tunti) tai näiden yhdistelmällä.

Pellon Ponsi ry rakensi Ritavalkealle nuorten käyttöön rantalentopallokentän, tuki 1 000 euroa.

Hankkeen kustannusarvio on vähintään 125 euroa ja enintään 1250 euroa.

Tornion veneseura ry kunnosti kuusi optimistijollaa ja kaksi rantakärryä nuorille, tuki 1 000 euroa.

  

Hankkeissa on jatkuva haku. Rahoitettavat hankkeet päättää Outokairan hallitus.



Lisätietoa Outokairan Nuoriso Leader -rahoituksesta www.outokaira.fi/nuorisoleader

Länsi-Lapin Hevosystävät ry hankki Tornion ravinuorille kahdenistuttavat koppakärryt, tuki 472 euroa.

Napapiirin kyläyhdistys ry hankki nuorille SUP-laudat kesäviihdykkeeksi, tuki 1 000 euroa.

Mellakairan kyläyhdistys ry hankki nuorten hevosharrastajien käyttöön estetarvikepaketin, tuki 1 000 euroa. Ylitornion nuorisovaltuusto rakensi Nuorkan pihalle skeittiparkin, joka koostuu kolmesta puisesta rampista ja yhdestä puisesta boksista, tuki 1 000 euroa.

*Tarkistathan ajantasaiset Nuoriso Leader -rahoituksen säännöt aina Outokairan sivuilta! Pidätämme oikeuden sääntöjen muuttamiseen.

Ohjelmakausi

Toiminta-alue

Toiminta-alue Julkinen, €

Yksityinen, €

Yhteensä, €

Leader II (1996–1999)

Pello-Ylitornio

1 200 000

300 000

1 500 000

Tavoite 1 (2000–2006)

Pello-Ylitornio-TornioOunasjokivarsi (Rovaniemi)

3 800 000

1 300 000

5 100 000

Leader (2007–2013)

Pello-Ylitornio-Tornio

3 500 000

2 000 000

5 500 000

Leader (2014–2020)

Pello-Ylitornio-Tornio

4 500 000

2 400 000

6 900 000

Leader (2021–2022)

Pello-Ylitornio-Tornio

1 238 000

667 000

1 905 000

Leader (2023–2027)

Pello-Ylitornio-Tornio

3 333 000

tavoite: 1 795 000

5 128 000

17 571 000

8 462 000

26 033 000

Yhteensä

Lukujen taikaa! Outokairan toimintaa lukujen valossa vuosina 1996–2022. Jokaisen luvun alle on lyhyesti kerrottu, mihin luku liittyy.

112

101

14,2 milj. €

3,3

Yleishyödylliset kehittämishankkeet. Yleishyödylliset kehittämishankkeisiin on laskettu kaikki kehittämishankkeet, joita Outokaira on ollut rahoittamassa. Kehittämishankkeet pitävät sisällään tavalliset järjestöjen, kuntien ja oppilaitosten toteuttamat kehittämishankkeet (66 kpl), Outokairan omat kehittämishankkeet (22 kpl), alueiden väliset hankkeet (12 kpl, joista yksi on Outokairan toteuttama), kansainväliset hankkeet (6 kpl, joista 3 kpl Outokairan toteuttamaa), yritysryhmähankkeet (2 kpl) ja teemahankkeet (4 kpl). Teemahankkeet ovat sisältäneet yhteensä 40 alahanketta, mikä tarkoittaa sitä, että teemahankkeisiin on osallistunut yhteensä 40 yhteisöä omine kehittämis- tai investointitoimenpiteineen.

Yleishyödylliset investoinnit pitävät sisällään muun muassa kaikki Outokairalta rahoitusta saaneet kylätalojen remontit, liikunta- ja ulkoilupaikkojen rakentamiset ja yhteiseen käyttöön tulevien laitteiden hankinnat.

Outokairan kautta alueelle vuosina 1996–2022 on ohjautunut noin 14,2 miljoonaa euroa julkista rahoitusta Leader-hankkeiden muodossa.

Rahoituskaudella 2023–2027 alueen Leader-strategian toteutukseen on varattu yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.

kpl

111 kpl

Yritysten investointihankkeet. Yritysten investoinnit pitävät sisällään kaikki Outokairan tuella tehdyt yritysten investoinnit kuten rakentamiset, kunnostukset, laite- ja ohjelmistohankinnat ja toimitilojen laajennukset.

1,2 5 milj. €

hanketta

Outokaira on toteuttanut viisi merkittävää koko Lapin laajuista hanketta. Rahoitus hankkeisiin on tullut suoraan Lapin ELY-keskukselta tai Lapin liitolta. Hankkeisiin on saatu rahoitusta yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

milj. €

26 milj. €

Vuosina 1996–2027 Outokaira on tuonut alueelle yhteensä noin 26 miljoonaa euroa hankerahoitusta sisältäen julkisen ja yksityisen rahoitusosuuden. Yksityistä rahoitusta ja talkootöitä on näiden vuosien aikana hankkeissa kertynyt noin 9 miljoonaa euroa.

Tulevaisuus häikäisee

Aurinkolasit laatikosta esiin, sillä meillä tulevaisuus häikäisee! Varjojakin horisontissa on, mutta Outokairassa ja valtakunnallisella tasolla tehdään yhteistyötä varjojen valaisemiseksi. Mitä kaikkea tulevaisuus tuokaan tullessaan?

aikka Parhaita paloja Outokairasta -julkaisun painoon mennessä marraskuussa 2023 eletään vielä EU-rahoituskauden 2023–2027 kuherruskautta, on seuraavan rahoituskauden valmistelu jo aivan nurkan takana, vaikkei sitä vielä uskoisi. EU:n kaltaisessa isossa koneistossa tulee isojen toimien valmisteleminen aloittaa hyvissä ajoin, rahoituskausi kun on lähtökohtaisesti 7 vuotta pitkä ja ohjaa EU:n kautta tulevaa rahoitusta kaikissa jäsenmaissa. - Uuden kauden valmistelun alkaessa Suomessa ja täällä Lapissakin pitää olla valmiina, jotta vältetään pahimmat mokat ja opitaan aiemmista virheistä, toteaa myös Outokairan toiminnanjohtaja Anne Anttila. Anttila nostaa yhdeksi tulevaisuudessa pohdittavaksi isoksi teemaksi Leader-toiminnan monirahastoisuuden mahdollisuuden Suomessa. Monirahastoisuudesta onkin Suomessa kokemusta jo ensimmäiseltä toimintakaudelta 1996–1999 eli Leader II -ajalta sekä 2000-luvun alkupuolelta, jolloin toimittiin eri rahoittajien kanssa tehdyn ohjelmasopimuksen turvin.

- Palattaisiin ikään kuin vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin Leaderin kautta sai haettua monenlaista rahaa, ei pelkästään maaseuturahoitusta. Kun Leader-toiminta oli monirahastoista, löytyi kaikille hanke ideoille aina sopiva lokero. Paluu juurille ei olisi mielestäni pahitteeksi! Varjoja uuden kauden pohtimiseen tuovat kuitenkin Suomen vuonna 2023 valitun hallituksen aikeet leikata Suomen maaseuturahoituksen kansallista osuutta. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa esitetään leikkauksia alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen vuosina 2025–2027 yhteensä 137,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista. Kaikkiaan leikkaukset olisivat yhteensä yli 240 miljoonaa euroa EU-rahoitus mukaan lukien eli lähes puolet maaseudun kehittämiseen varatuista varoista. Kansallista rahoitusosuutta leikattaessa jää EU:n vastinrahaa saamatta yli 100 miljoonaa euroa. Maaseudulla toimivista yrityksistä lähes 95 prosenttia on mikroyrityksiä, ja niiden pääasiallinen kehittämistukirahoitus tulee Leader-ryhmiltä. Leikkaukset vaikuttaisivat oleellisesti myös ELY-keskusten myöntämiin suurempiin maaseudun kehittämis-, investointi- ja yritystukiin.

”Outokaira tuottamhan ry tarjoaa lähitulevaisuudessa paljon näköalapaikkoja uusille tekijöille aluekehittämiseen!” Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Outokaira tuottamhan ry

- Hölmöläisten hommaa – jatketaan liian lyhyt- puhaltavat erityisesti henkilöstön saralla. Lu- telmia on takataskussa – osaa on jo kirjoitettu tä peittoa leikkaamalla sen toisesta päästä sui- vassa on nimittäin isoja henkilöstövaihdoksia eteenpäin, osa on vielä pöytälaatikossa, vihjaikale jalkopäähän. Näin olen kuullut jonkun fik- eläköitymisen takia. see Anttila. Kiinnostuksen kohteina Outokairassun ihmiset tokaisevan, kommentoi Anttila halsa ovat ainakin älykkäiden kylien aktivointiin, - Outokaira tuottamhan ry tarjoaa lähitulevai- yhdistystoimijoiden osaamiseen sekä nuoriin lituksen leikkaussuunnitelmia. suudessa paljon näköalapaikkoja uusille teki- ja kansainvälisyyteen liittyvät teemat. Kansallisella tasolla tehdään kovasti töitä sen jöille aluekehittämiseen! Vaihtuvuutta tulee oleeteen, jotta hallitus päätyisi perumaan tai edes maan niin henkilöstössä kuin hallituksessakin, - Innolla odotamme itsekin, millaista hedelmää pienentämään suunniteltuja maaseudun kehit- jonne otamme aina mielellämme uusia nuoria työmme kantaa niin omien kuin asiakkaille ratämiseen kohdistuvia leikkauksia. Mahdollinen ihmisiä mukaan, sanoo Anttila. hoitettujen hankkeiden muodossa! rahoituksen leikkaaminen ei onneksi ehtisi koko rahoituskautta 2023–2027 vesittää, mutta se Myös yhdistyksen toteuttamat omat hankkeet Leader-toimintaan Anttila ei ole ehtinyt kuvaikuttaisi kauden loppupäästä Leader-ryhmien pyörivät tuttuun tapaan, ja niihinkin rekrytoi- luneen 27 vuoden aikana kyllästyä, lähinnä ja ELY-keskusten mahdollisuuksiin tukea paikal- daan uusia tekijöitä. Anttila kannustaa kaikkia päinvastoin: lisia toimijoita heidän kehittämisideoidensa to- seuraamaan Outokairan viestintää, jotta uudet teutuksessa. Ja miten uskottavaa onkaan Suo- työpaikat, hankkeet, teemalliset haut ja tapah- - Tämä on siitä ihanaa, että tässä on aina noumen pyytäessä uusia maaseudun kehittämisra- tumat eivät mene ohitse. suja ja laskuja, ei koskaan tasaista. Eli aina on joku tulipalo sammutettavana, ja se on oikeashoja vuonna 2028 alkavalle kaudelle, kun juuri on palautettu 100 miljoonaa euroa takaisin? Kansainvälistä yhteistyötä tullaan Outokairas- taan tämän työn suola: ei ole eikä tule kahta sa jatkamaan erityisesti naapurissa vaikuttavan samanlaista päivää! Leader Tornedalen 2030 -ryhmän kanssa. Heidän Matarengissa sijaitsevan Leader-toimiston kanssa on outokairalaisilla hyvät ja välittömät Outokairassa muutoksen tuulia keskusteluyhteydet. Kuten julkaisun aiemmissa luvuissa on tullut esiin, on Outokairan omassa lähitulevaisuuden - Yksi hankeaihio nuoriin liittyen on jo olemashorisontissa tiedossa muutoksen tuulia, jotka sa ruotsalaisten kanssa. Muitakin hankesuunni-

Osallistu Outokairan toimintaan! Tiesitkö, että kuka tahansa voi olla tukemassa Leader-ryhmän toimintaan ryhmän jäsenenä? Hankepäätöksiin voi puolestaan vaikuttaa konkreettisesti pyrkimällä mukaan yhdistyksen hallitukseen. Tule sinäkin osaksi Outokairan toimintaa tai hae rahoitusta ideasi toteuttamiseen Outokairalta!

uka tahansa alueen kehittämisestä kiinnostunut voi halutessaan liittyä Outokairan jäseneksi. Jäsenmäärän kehittymistä seurataan niin sanotusti pääkallopaikoilla eli maaja metsätalousministeriössä sekä Ruokavirastossa. Jäsenmäärää käytetään yhtenä indikaattorina Leader-ryhmän toiminnan kattavuudesta ja houkuttelevuudesta. Tule siis pienellä panostuksella mukaan osoittamaan, että Outokairan toiminnalla on merkitystä ja että toiminnan tulee jatkua yhtä vaikuttavana tulevaisuudessakin!

Outokairan henkilöstö vuonna 2023, vasemmalta oikealle: toimistosihteeri Hilkka Konttaniemi, Vasara ja nauloja -hankkeen rakentamisen asiantuntija Hannu Rinne, toiminnanjohtaja Anne Anttila ja viestinnän asiantuntija Johanna Asiala. Kuva: Heidi Hannula.

Outokairan jäseniksi voivat liittyä niin yksityishenkilöt, yritykset kuin yhteisötkin kuten yhdistykset, säätiöt, kunnat, oppilaitokset. Kaikki alueen kunnat eli Tornio, Ylitornio ja Pello ovat jo Outokairan jäseniä. Outokairan hallitus hyväksyy uudet jäsenet kokouksessaan. Vuoden 2023 loppupuolella Outokaira tuottamhan ry:ssä on noin 200 jäsentä. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa, yhteisöjäsenen 20 euroa vuodessa.* Jäsenmaksua vastaan jäsenet saavat vuosittain tie-

toa Outokairan toiminnasta jäsenkirjeen kautta. Lisäksi jäsenmaksunsa ajallaan maksaneet jäsenet osallistuvat vuosittain yllätyspalkinnon arvontaan. Jäsenyydessä tärkeintä on kuitenkin sen taustalla oleva ajatus: liittymällä jäseneksi osoitat tukesi ruohonjuuritason yhteisöjen ja yritysten kehittämistoimille!

Lue lisää: www.outokaira.fi/liity-jaseneksi

*vuonna 2023. Ajantasaisen jäsenmaksutiedon löydät aina Outokairan sivuilta tai voit tarkistaa sen ottamalla yhteyttä henkilöstöön.

Vaikuta Leader-ryhmäsi hallituksessa

Outokairan rahoittamista hankkeista päättää aina paikallisista ihmisistä koostuva hallitus, jonka kokoonpano täydentyy vuosittain erovuoroisuuksien mukaan. Kerran vuodessa kokoontuva vuosikokous valitsee uudet hallitusjäsenet. Hallitus muodostetaan Leader-sääntöjen mukaisesti kolmikantaperiaatteella. Kolmikanta tarkoittaa sitä, että hallituksessa ovat edustettuina niin alueen julkishallinnon edustajat, yhteisöjen ja yhdistysten edustajat sekä vapaat alueen kansalaiset. Outokairan sääntöjen mukaan alueen julkishallinnon edustajat ovat alueen kuntien luottamus- tai virkahenkilöitä. Outokairan hallituksessa on 9 varsinaista jäsentä ja 9 varajäsentä. Kustakin kunnasta on sekä varsinainen että varajäsen kussakin kolmikannan edustuksessa (kunnat, järjestöt ja maaseudun asukkaat) eli yhteensä 6 jäsentä per kunta. Kaikki Outokairan 18 hallituksen jäsentä ovat alueensa EU-päättäjiä. Outokairan hallitus kokoontuu noin 7–9 kertaa vuodessa. Kokouspaikka vaihtelee Outokairan alueella, ja toisinaan kokouksia pidetään myös etänä. Etäkokoukset ovat Outokairassakin yleistyneet koronapandemian jälkeen. Outokairan vuosikokous on avoin kaikille kiinnostuneille Outokaira tuottamhan ry:n jäsenille, hallituksen kokouksiin ovat puolestaan tervetulleita hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet.

Outokairassa hallituksen vaihtuvuuden takaamiseksi on määritelty kuuden vuoden enimmäiskausi, jonka yksi ihminen voi yhtäjaksoisesti hallituksessa vaikuttaa. Henkilön kolmikannan edustus hallituksessa voi kuuden vuoden aikana kuitenkin vaihtua. Viimeistään kuuden vuoden tultua täyteen tulee henkilön luopua hallituspaikasta. Mikään ei kuitenkaan estä henkilöä hakeutumasta hallitukseen lyhyen poissaolon jälkeen. Outokairan hallituksessa on mukana aina niin kokenutta väkeä kuin uusia tulokkaitakin. Uudet hallitusjäsenet perehdytetään aina hallitustyöskentelyn ja Leader-toiminnan periaatteisiin huolellisesti. Hallitusjäsenten tukena ovat toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri, joilta tarvittaessa saa lisäperehdytystä toimintaan. Hallituksen puheenjohtaja pääsee usein edustamaan Outokaira tuottamhan ry:tä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa erilaisissa virallisissa yhteyksissä. Yksi juhlallisimmista tapahtumista on aina rahoituskauden alkuun sijoittuva Leader-sopimusten allekirjoitus yhdessä maaja metsätalousministerin kanssa Helsingissä. Voit lukea Outokairan hallituksen puheenjohtajien mietteitä tämän julkaisun luvusta 5. Outokaira on muutamia kertoja järjestänyt hallituksen jäsenille ja henkilöstölle yhteisiä opintomatkoja eri puolille Suomea tai Eurooppaan. Lisää opintomatkoista voit lukea muun muassa

tämän julkaisun luvuista 5 ja 8. Hallitustoiminta on Outokairassa monipuolista, eikä pelkkää nuijan kopauttamista pöytään päätösten merkiksi. Hallituspaikka on erinomainen näköalapaikka oman kotiseudun ruohonjuuritason kehittämiseen niin yhteisöjen kuin yritystenkin osalta. Tervetuloa matalalla kynnyksellä mukaan hallitustoimintaan päättämään tärkeistä asioista! Lue lisää ja tutustu hallituksen päivittyvään kokoonpanoon: www.outokaira.fi/yhdistys

Hae rahoitusta hankeideallesi

Kenties kaikkien yleisin tapa osallistua Outokairan toimintaan on tulla Outokairan asiakkaaksi hakemalla rahoitusta hankeidealleen. Outokaira rahoittaa Pellon, Ylitornion ja Tornion maaseutualueiden yhteisöjen ja yritysten kehittämistä sekä investointeja. Outokairan myöntämä Leader-rahoitus koostuu kolmesta osasta: 43 % EU-rahoitusta, 37 % valtion rahoitusta ja 20 % kuntarahoitusta. Outokairassa kuntarahoitus koostuu Pellon, Ylitornion ja Tornion Outokairalle osoittamasta kuntarahasta, joka jakautuu takaisin toiminta-alueelle hankkeiden muodossa. Rahoituksen EU- ja valtionosuus tulee hanketoteuttajalle maksuhakemuksen mukaisesti alueen ELY-keskukselta, kun taas kuntarahan maksaa hanketoteuttajalle suoraan hanketta rahoittava Leader-ryhmä. Vaikka hanketoteuttaja saattaa virallisesta rahoituspäätöksestä tulkitakin, että hankkeen rahoitus tulee ELY-keskukselta, näin ei asian laita ole. Jos tukea on haettu Leader-ryhmältä, rahoitus tulee silloin Leader-ryhmältä. Leader-ryhmä ei kuitenkaan tee hankkeisiin viranomaispäätöstä, vaan hallitus joko puoltaa tai ei puolla saapuneita hankehakemuksia. Viranomaispäätöksen rahoituksesta tekee ELY-keskus, jolta myös hankepäätös tulee, mikä on omiaan aiheuttamaan hämmennystä hanketoteuttajissa.

Tuettavien hankkeiden tulee aina toteuttaa Outokairan strategiaa. Vuosina 2023–2027 toteutetaan Ylpeästi etheenpäin! -strategiaa, jonka teemoina ovat:

YRITTÄJYYS JA ELINVOIMA

VETO- JA PITOVOIMA

MATKAILU

RAJA JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

LÄHILUONTO, YMPÄRISTÖ- JA

ILMASTOTOIMET

ÄLYKKÄÄT KYLÄT -STRATEGIA

Lisäksi strategiaa läpileikkaavat kylien kehittäminen ja digitalisaatio. Kaikkia Outokairan rahoittamia hankkeita tarkastellaan pisteytyksessä kylien kehittämisen näkökulmasta. Mutta millaisia toimia Outokaira sitten rahoittaa? EU-rahoituskaudella 2023–2027 rahoitettavien toimien paletti on laaja. Yleishyödyllisissä hankkeissa eli hankkeissa, joissa hyöty kohdistuu laajasti alueen asukkaille, muutoksia edellisiin kausiin ei ole merkittävästi. Yleishyödylliset hankkeet jakautuvat kehittämis- ja investointihankkeisiin. Yleishyödyllisissä hankkeissa yksityistä rahoitusta voi kattaa vastikkeettomalla työllä eli kansankielisesti talkootyöllä. Talkootyön arvo on 20 €/h/henkilö ja konetyötä tehdessä 40 €/h/konetyö + 20 €/h/henkilö eli yhteensä 60 €/h. Kehittämishankkeita ovat yhteistyöhankkeet, yritysryhmähankkeet, viljelijäryhmähankkeet, Älykkäät kylät -hankkeet ja -strategiat, koulutushankkeet, tiedonvälityshankkeet sekä valmisteluraha EIP-hankkeisiin ja Älykkäät kylät -hankkeiden valmisteluun. Yhteistyöhankkeet-termin alle tulevat niin sanotut perinteiset kehittämishankkeet, joita tässäkin julkaisussa on esitelty. Yhteistyöhankkeissa voidaan kehittää vaikkapa alueen matkailua, paikalliskulttuuria, nuorten viihtymistä tai yritysten yhteistä tuoteperhettä. Yhteistyöhankkeissa hankehakijan kumppanina

toimii hanketta rahoittava Leader-ryhmä, mutta mukana voi olla myös muita kumppaneita. Hanketta voi siis toteuttaa yksittäinen toimija, kuten ennenkin. Yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa tukiprosentti on 90 % yleishyödyllisille toimijoille ja 80 % muille toimijoille kuten kunnille. Valmisteluraha on suuruudeltaan 5 000 euron kiinteä kertakorvaus. Investointihankkeita ovat puolestaan perinteiset yhteisten kokoontumis- ja harrastetilojen remontit ja rakentamiset, ulkoilureitistöjen kunnostaminen sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyvät investoinnit kuten maisemanhoidon investoinnit ja yhteiseen käyttöön hankitut luonnonvarojen kestävän hoidon laitteet. Yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita voivat hakea Outokairalta yksityisoikeudelliset yhteisöt (yhdistykset ja kehittämispalveluita tarjoavat, voittoa tavoittelemattomat yritysmuotoiset yhteisöt), osuuskunnat, säätiöt ja julkisoikeudelliset yhteisöt kuten kunnat ja kuntayhtymät. Yleishyödyllisten investointihankkeiden tukiprosentti on 65 %. Julkisoikeudellisten yhteisöjen kuten kuntien hankkeissa tulee olla mukana myös muuta kuin julkista rahoitusta: Leader-rahoitus 65 % + kunnan rahoitus 10 % + yksityinen rahoitusosuus 25 % (raha ja/tai vastikkeeton työ). Yksi yleisimmistä yleishyödyllisten investointihankkeiden muodoista ovat niin sanotut kylätalohankkeet, joissa kylätaloja remontoidaan

tai niihin hankitaan uutta kalustoa tarjoiluastiastoista kokoustarvikkeisiin ja harrastusvälineisiin. Outokairan hallitus on linjannut, että rahoituskaudella 2023–2027 kylätalohankkeita rahoitetaan enintään 48 750 euron julkisella tuella per hanke tukiprosentin ollessa 65 %. Näin ollen kustannusarvio kylätalohankkeissa voi olla enintään 75 000 €.

Lue lisää yleishyödyllisistä hanketuista: www.outokaira.fi/hanketuet

Yrityshankkeissa muutoksia edeltävään ohjelmakauteen on jonkin verran. Outokairan myöntämät yritystuet jakautuvat tällä kaudella kolmeen osaan: käynnistystukeen, kehittämistukeen ja investointitukeen. Tarjolla on tukea niin asiantuntijapalveluiden hankkimiseen, toteutettavuusselvityksiin kuin perinteisiin investointeihin rakentamisesta koneisiin, laitteisiin, ohjelmistoihin ja patentteihin. Investointitukea voidaan myöntää sellaiseen yrityksen investointiin, jolla on olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle. Investoinnin tukiprosentti on maksimissaan 40 %. Tukiprosenttiin vaikuttaa yrityksen sijainti alueella sekä toimiala. Rajauksiin sekä yritystuen tarkempiin ehtoihin voi aina tutustua Outokairan sivuilla tai kysyä niistä henkilöstöltä.

seen. Energiatuessa ei edellytetä muiden investointitukien tavoin yritystoiminnan kasvua. Tuki on saatavilla vain päätoimiseen yritystoimintaan ja tuki kohdistuu vain ydinmaaseudulle sekä harvaan asutulle maaseudulle.

Rahoituskaudella 2023–2027 Outokaira tukee myös maatalouden kokeiluja, omistajanvaihdoksia ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla sekä osa-aikayrittäjyyttä. Sivutoimista yrittäjyyttä, jossa yrittäjä käy myös palkkatyössä kokoaikaisesti, ei tueta. Tukea voi saada myös yrityksen energiainvestointeihin kuten energiamuodon vaihtamiseen uusiutuvaan energiaan sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantami-

www.outokaira.fi/yritystuet

Outokairan yritystuissa on jonkin verran aluerajauksia Tornion kaupunkialueen suhteen. Jotkin kaupungin alueet on rajattu kokonaan yritystukien ulkopuolelle, joillakin taas on pienempi tukiprosentti. Rajauksiin sekä yritystuen tarkempiin ehtoihin voi aina tutustua Outokairan sivuilla tai kysyä henkilöstöltä.

Lue lisää yritystuista:

Hyvän hankkeen eväät

Hyvä hanke ei synny kiireellä ja hötkyillen, vaan hankkeen sisältöjen suunnitteluun on hyvä ottaa aikaa, oli kyse sitten yleishyödyllisestä hankkeesta tai yrityshankkeesta. Erilaisten lupien saamisessa ja lopullisessa rahoituspäätöksessä voi vierähtää aikaa, joten jos mielit laajentaa yrityksesi toimitiloja tai tehdä niistä modernimmat tai haluaisit aloittaa kesällä kylätalon kattoremontin, ole ajoissa liikenteessä. Ota tästä haltuun hyvän hankkeen eväät tulevaa varten! Aivan ensiksi Leader-tuesta kiinnostuneen tulee tutustua oman alueensa Leader-ryhmän voimassa olevaan strategiaan . Eli jos asut tai pyörität liiketoimintaasi T ornion, Ylitornion tai Pellon alueella, lue Outokairan Ylpeästi etheenpäin -strategia tai tutustu ainakin sen painopisteisiin. Löytyisikö strategiasta teemoja, joihin hankeideasi istuisi? Strategiaan tutustumisen jälkeen kannattaa olla yhteydessä Outokairan henkilöstöön, sillä usein hankeidean työstäminen vaatii hankemaailman ammattilaisen näkemystä ja ohjausta. Ota siis matalalla kynnyksellä yhteyttä joko puhelimitse, sähköpostitse tai poikkea käymään Outokairan toimistolla Pellossa osoitteessa Kauppatie 36.

Tutustu Outokairan strategiaan: www.outokaira.fi/outokairan-strategia

Hankesuunnitelmaa kirjoittaessa kannattaa miettiä jo valmiiksi tulevaa: miten hankkeen tulokset jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeen? Voisivatko hankkeen opit hyödyntää myöhemmin muitakin toimijoita tai hankehakijoita? Miten tietoa hankkeesta ja sen tuloksista saisi levitettyä? Millaisia vaikutuksia toivot hankkeella olevan vaikkapa työllisyyteen, hyvinvointiin, harrastusmahdollisuuksiin, yhteisöllisyyteen tai turvallisuuteen liittyen? Maaseuturahoituksella halutaan rahoittaa vaikuttavia hankkeita, joten oman hankkeen vaikuttavuuden pohtiminen ja sen sanoittaminen on tärkeää hakemisvaiheessa sekä myöhemmin hanketta toteuttaessa. Apua vaikuttavuuden pohtimiseen saat Outokairan väeltä. Kun hankeideaa on tovi yhdessä kypsytelty, voit tutustua sähköiseen Hyrrä-palveluun. Hyrrään kirjautuaksesi tarvitset suomi.fi-valtuudet, joiden hankkimiseen löytyy hyvät ohjeet suomi. fi-sivuilta. Tarvittaessa apunasi valtuuksien hankkimisessa on myös Outokairan toimistosihteeri Hilkka Konttaniemi. Rahoituskaudella 2023– 2027 kaikki hankkeet haetaan sähköisesti Hyrrässä. Opastamme Hyrrän käytössä. Hyrrässä sinun tulee liittää hakemukselle erilaisia liitteitä hanketyypin mukaan. Hankkeen toteutusta ei

Ota yhteyttä Outokairaan: www.outokaira.fi/yhteystiedot

”Hyvä hanke ei synny kiireellä ja hötkyillen, vaan hankkeen sisältöjen suunnitteluun on hyvä ottaa aikaa.”

saa aloittaa ennen hankehakemuksen vireilletuloa. Hanke tulee vireille, kun se lähetetään eteenpäin Hyrrä-järjestelmässä allekirjoituksella. Tämän jälkeen hankkeen voi aloittaa omalla riskillä. Omalla riskillä hankkeen aloittamista kannattaa aina harkita tarkoin. Hankkeen vireilletulo ei ole virallinen lupaus rahoituksesta, vaan rahoituspäätös tulee rahoituksesta vastaavalta viranomaiselta eli Lapin ELY-keskukselta. Päätöksen saapumisessa voi mennä kuukausia. Hakemuksen lähettämisen jälkeen voit saada myös täydennyspyynnön, johon tulee vastata ilmoitetussa ajassa.

kertakorvaushanke. Outokairan toimistosihteeri Hilkka Konttaniemi auttaa maksuhakemuksiin liittyvissä asioissa. Maksuhakemukset jätetään hankehakemuksen tavoin Hyrrään. Maksua voi hakea useammassa erässä hanketyypin mukaisesti. Maksuhakemukset käsitellään Lapin ELY-keskuksessa. Myös maksuhakemukseen voi tulla täydennyspyyntöjä, joihin tulee vastata määräaikaan mennessä. Tuen kuntarahaosuus maksetaan Outokairasta ennen kuin ELY-keskus tekee hankkeeseen maksupäätöksen. Tuen loppuosa maksetaan Ruokavirastosta sen jälkeen, kun päätös maksuhakemukseen on tehty.

Hyrrään jätetty hakemus tarkistetaan ensin Ou- - Suosittelemme hakijoita olemaan yhteydessä tokairan toimistolla, ja siihen pyydetään tar- toimistoomme siinä vaiheessa, kun maksuhakevittaessa täydennyksiä. Kun hakemukseen on musta aletaan tehdä, jotta homma lähtee heti saatu kaikki pyydetyt täydennykset, menee se oikeille raiteille. Ennen maksuhakemuksen alleOutokairan hallituksen käsittelyyn. Hallitus tar- kirjoittamista voimme käydä maksuhakemuksen kastelee hankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja läpi ja tällöin hakemukseen voi tarvittaessa tehpisteyttää hankkeen valintakriteerien perusteel- dä vielä muutoksia. Maksuhakemuksen käsittely la. Hallitus antaa lausunnon eli Leader-ryhmän nopeutuu ja hakija selviää vähemmillä lisäselvipäätöksen hankkeesta Lapin ELY-keskukselle. tyspyynnöillä, kun maksuhakemus on ELY-kesLapin ELY-keskus tekee hankkeesta laillisuustar- kukseen jätettäessä mahdollisimman täydellinen. kastelun ja antaa lopulta virallisen rahoitus- Kannattaa ottaa yhteyttä aina kun on jotakin päätöksen, joka on joko myönteinen tai kieltei- kysyttävää, sillä sitä varten me olemme täällä nen. Velvollisuutesi hankehakijana on tutustua toimistolla, kannustaa Outokairan toimistosihhuolellisesti rahoituspäätökseen ja siinä mainit- teeri Hilkka Konttaniemi. tuihin ehtoihin. Tutustu hankkeen hakemisen vaiheisiin: Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hanketta voi viimeistään alkaa toteuttaa! Hanketta tu- www.outokaira.fi/miten-ideasta-hankkeeksi lee toteuttaa aina hankesuunnitelman mukaisesti. Mikäli eteen tulee tilanne, jossa hankesuunnitelman sisältöjä on syytä muuttaa, tulee muutokset tehdä aina virallista reittiä. Muutostarpeiden syntyessä ota yhteyttä Outokairaan, niin katsotaan yhdessä, millaisia toimenpiteitä hankesuunnitelman muutos edellyttää. Outokaira suosittelee hakemaan hankkeelle maksuja säännöllisesti, mikäli kyseessä ei ole

LÄHTEET Toimintaa ja tuloksia maaseudun paikallisyhteisöissä. Paikalliset toimintaryhmät Suomessa 1996–2012. Sanna Sihvola (toim.). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja, 1/2013. Leader-ryhmä Outokaira tuottamhan ry:n analyysi ohjelmakaudesta 2007–2013 Meän Outokaira. Paikallisen kehittämisen strategia 2014–2020. Meän taijot tuottamhaan, Tornionlaakson Leader II-ohjelma, tarkennettu kehittämissuunnitelma 20.3.1997. Meän taijot tuottamhaan, Tornionlaakson Leader II-ohjelma, loppuraportti, 9/96–12/01. Selvitys Outokaira tuottamhan ry:n toimien vaikuttavuudesta 2014– 2022. Sari Rannanpää, NordEval Oy. 2023. Ylpeästi etheenpäin! Outokaira tuottamhan ry:n strategia 2023–2027. Lisäksi lähteinä on hyödynnetty Outokairan raportteja, kiintiöseurantoja, arviointeja ja hallituksen pöytäkirjoja, joita on saatu käyttöön Outokaira tuottamhan ry:n arkistoista. Myös julkaisua varten tehdyt lukuisat haastattelut ovat toimineet lähdemateriaalina soveltuvin osin.

Kiitos kaikille Parhaita paloja Outokairasta -julkaisun työstöön osallistuneille sekä haastattelun antaneille henkilöille!