__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Suunnitteluopas OutdoorsFinland.fi

VisitFinland.com Euroopan maaseudun kehitt채misen maatalousrahasto. Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

1


Lukijalle

Pyörämatkailua edistävät tahot

Visit Finland, www.visitfinland.com Visit Finlandin päätehtävänä on Suomen matkailullisen imagon kehittäminen maailmalla. Markkinointitoimenpiteiden ja tuotekehityksen tueksi tuotetaan tietoa kohderyhmistä ja matkailun trendeistä. Tuotekehitystä toteutetaan teemakohtaisesti, kesäaktiviteettien kehittämisohjelma tunnetaan nimellä Outdoors Finland.

Tekijät ja rahoittajat Pyörämatkailun suunnitteluopas on laadittu Matkailun edistämiskeskuksen hallinnoiman Outdoors Finland II – aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2012–2014 toimeksiannosta ja se on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Oppaan on kirjoittanut Pirjo Räsänen, Ellare Oy.

Nimensä mukaisesti pyörämatkailun suunnitteluopas käsittelee pyöräilyä matkailun näkökulmasta. Reittiverkoston rinnalla on huomioitava reitin vetovoimaisuus ja saavutettavuus sekä matkailijoita kiinnostavien ja palvelevien yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää reittiä. Käyttäjän näkökulmasta reitin tulisi olla juuri hänelle optimaalinen vaihtoehto. Tällöin mahdollisuuksista on karsittava ja panostettava muutamaan kärkireittiin. Vielä on tuotettava reiteistä informaatiota moneen eri kanavaan, internetiin, mobiili- ja GPS-laitteisiin sekä painettuihin karttoihin ja oppaisiin. Suunnitteluopas on tarkoitettu pyörämatkailureittejä ja -kohteita suunnittelevien ja toteuttavien tahojen käytettäväksi sekä reittejä rahoittaville ja hyödyntäville, kuten matkailun alueorganisaatioille, ohjelmapalvelu- ja majoitusyrittäjille. Suunnitteluopas koskee vain maasto- ja retkipyöräilyä. Oppaassa ei käsitellä reittien teknistä suunnittelua, maanomistajien kanssa tehtäviä sopimuksia tai pyöräilyreittien rakentamista.

2

www.outdoorsfinland.fi

Pyöräilykuntien verkosto ry, www.poljin.fi Kuntien, valtionhallinnon, ELY-keskusten, yritysten, järjestöjen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Päämäärä on pyöräilyn ja kävelyn merkittävä lisääminen liikennemuotoina ja arkiliikuntana.

www.outdoorsfinland.fi Outdoors Finland -portaali, mobiiliopas, painetut ja tulostettavat kartat sekä älypuhelimeen että GPS -laitteeseen siirrettävät reittitiedot on rakennettu Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Outdoors Finland Etelä -hankkeessa. Tavoitteena on laajentaa tämä monikanavainen viestintäkokonaisuus valtakunnalliseksi vuodesta 2015.

3


Pyöräilevä matkailija

4

www.outdoorsfinland.fi

5


Pyöräilevä matkailija Matkan pituus

Tietoa

Retki- ja maastopyöräilijän loman pituus vaihtelee 2–4 päivästä 5–7 päivään ja yli viikon mittaisiin pyörämatkoihin. Näissä kolmessa ryhmässä on kussakin suurin piirtein yhtä paljon pyöräilijöitä.

Pyörämatkailumarkkinoista on varsin vähän tutkittua tietoa saatavilla. ADFC (Allgemeine Deutsche Fahrrad Club) seuraa pyörämatkailun kehitystä vuosittain.

4,9 MILJ.

70 €

ADFC:n mukaan vuonna 2009 noin 4,9 milj. saksalaista vietti vähintään yhden yöpymisen sisältävän pyöräilyloman ja käytti rahaa 70 €/ hlö/pv.

0,4 3,9 5,6 Pyörämatkailun arvioitiin tuottaneen vuonna 2010 Tanskassa 400 milj. euroa, Saksassa 3,9 mrd euroa ja Ranskassa 5,6 mrd euroa.

2,8

MRD

54 MRD €

EuroVelo –raportissa (2009) arvioitiin, että Euroopassa tehtiin vajaat 2,8 mrd pyörämatkaa vuosittain ja että niiden tuottama matkailutulo oli yhteensä noin 54 mrd. euroa. EuroVelotutkimuksessa (2012) yli 400 asiantuntijaa arvioi markkinoiden kasvavan.

6

Valtaosalla retkipyöräilijöistä päivämatkat ovat 30–45 km ja jopa lyhyempiä. Väliin mahtuu myös lepopäiviä. Jonakin päivänä matkan pituus voi olla pidempi, noin 60 km. Lasten kanssa liikuttaessa voi päivämatkan pituus olla lyhyempikin, alle 10 km.

www.outdoorsfinland.fi

Pyörämatkailu on kasvussa

Pyörämatkailun kasvua tukevat monet trendit. On ennustettu, että tulevaisuudessa matkustaminen on yhä tärkeämpi osa elämyksen rakentumisessa. Pyörämatkassa matkustaminen ja kohteessa liikkuminen ovat matkan tärkeimpiä elementtejä ja elämyksellinen osa matkaa. Matkalle lähteminen on vaivatonta. Usein matkanteko alkaa kotiovelta ja matkakohteena voi olla lähiympäristö ja lähimaakunnat. Matkustaminen on luonnostaan hidasta ja jättää aikaa kohteisiin tutustumiseen. Pyörämatkailijoiden aitouden ja autenttisuuden kokemukset voivat olla hyvin voimakkaita. Pyörämatkailija ei ainoastaan näe, vaan hän kokee joka solullaan ja kaikilla aisteillaan. Pyörämatkailun kasvua tukevia havaintoja ovat pyörämatkoja tarjoavien sekä kotimaisten että ulkomaisten matkanjärjestäjien määrän sekä niiden pyörämatkatarjonnan kasvu. Pyörämatkat ovat ilmestyneet Suomessa toimivien matkanjärjestäjien tuotantoon ja niitä tarjoavat esimerkiksi Kunnon Lomat, You Travel, Aurinkomatkat ja Teemamatkat. Ulkomaisten matkanjärjestäjien määrä on kasvanut ja mukaan on tullut selkeästi eri teemoihin ja lajeihin erikoistuneita matkanjärjestäjiä. Matkoja järjestetään aktiivisille harrastajille, eri lajien harrastajille sekä eritasoisille pyöräilijöille. Maastopyöräilyn harrastajien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana ja noin 330 000 suomalaista harrastaa maastopyöräilyä.

Suurimmat pyörämatkailijamarkkinat ovat Saksassa ja IsoBritanniassa, jotka ovat merkittävimmät lähtömaat. Tärkeimmät kohdemaat ovat Itävalta, Tanska, Sveitsi ja Ranska. Parhaat pyörämatkailureitit löytyvät Saksasta ja Sveitsistä, joissa molemmissa on pitkään kehitetty sekä pyörämatkailureittejä että pyörämatkailuinformaatioita.

Pyörämatkailijat ja -retkeilijät

Pyörämatkailijoista löytyy paljon tutkittua tietoa. Suurin segmentti on lomallaan eripituisia pyörä-, vaellus- tai melontaretkiä tekevät matkailijat. On myös pyörämatkailijoita, jotka lomailevat harrastaakseen pelkästään pyöräilyä. Pyörämatka voi olla joko valmiina ostettu pakettimatka tai kokonaan itse räätälöity matka. Lähialueen asukkaat ovat myös potentiaalisia pyörämatkailijoita. He tekevät päiväretkiä tai muutaman yön kestäviä retkiä virkistystarkoituksessa ja käyttävät mielellään palveluita. Esimerkiksi Tuusulanjärven pyöräilyreitti, 24 km, on paikkakuntalaisten suosiossa ja sen varrella olevat yritykset hyötyvät pyöräilijöiden jättämistä euroista. Pyörämatkailijat ovat hyvin koulutettuja keski-ikäisiä, jotka ansaitsevat hyvin ja pyöräilevät pariskunnittain ilman lapsia. Tässä oppaassa pyörämatkailijat jaetaan neljään kategoriaan demografisten tekijöiden, harrastaneisuuden, matkan pituuden, motivaation ja suosituimman reittityypin mukaan.

Valtaosa pyörämatkailijoista käyttää lyhyitä ja keskipitkiä reittejä, joiden varrella on paljon palveluita. Vaativat reitit, pitkät päivämatkat ja harvassa olevat majoitusmahdollisuudet rajaavat aina reittien käyttäjien määrää. Kaikenpituisille reiteille löytyy siis käyttäjiä. Matkakohteesta riippuu millaisiin kohderyhmiin se profiloituu ja asiakasprofiili puolestaan määrittelee sen, millaisia reittejä kannattaa rakentaa. Hyvä reitti voi olla pituudeltaan 8 km tai 100 km. Matkailullisen reitistä tekevät sen ympärillä olevat palvelut, niiden määrä ja laatu. Pyörämatkakohteita: Skotlanti, maastopyöräilyä www.7stanesmountainbiking.com Saksa, maastopyöräilyä www.tourismus.saarland.de/de/

7


Satunnaiset pyöräilijät

Lyhyen päivämatkan pyöräilijät

Sosiodemografisia tekijöitä: perhematkailijoita, nuoria aikuisia ja senioreita. Matkalla ystävien ja perheen kanssa Harrastaneisuus: pyöräilevät joskus Matkan pituus: koko matkaan käytetään korkeintaan pari tuntia Nopeus: pyöräilevät hitaasti, alle 10 km/h ja pysähtyvät usein Motivaatio: sosiaalinen aktiviteetti, yhdessä oleminen ja tekeminen, luonnosta ja ulkoilusta nauttiminen Suosituin reitti: hyväkuntoiset, helpot polut, puistot, pyörätiet ja maisematiet. Pyöräilevät lomakohteessa, kesämökillä ja kotipaikkakunnallaan

Milla, 35 v, naimissa, lapset 6 ja 8 v. Matkustaa perheen kanssa. vuokraan meille pyörät pariksi päiväksi. Pyöräilemme ” Lomalla lyhyitä retkiä, turvallisilla reiteillä kun lapsetkin ovat vielä niin

pieniä. Pääasia, että lomakohteessa on tekemistä, vaellusreittejä ja laavu- ja nuotiopaikkoja, koska eväiden syöminen ulkona on kivaa. Haluan, että lapseni liikkuvat ja oppivat olemaan luonnossa. Meille on tärkeää, että voimme viettää helppoa lomaa. Illalla teemme jotain kivaa yhdessä ja tietysti syömme hyvin.”

www.butjadingen.de

8

www.outdoorsfinland.fi

www.skedaddle.co.uk

Sosiodemografisia tekijöitä: Varhaisessa keski-iässä ja sitä vanhempia, matkalla yksin, ystävien tai perheen kanssa. Lapset jo koulussa. Harrastaneisuus: pyöräilevät usein Matkan pituus: päivämatkat 30–40 km Nopeus: pyöräilevät reippaasti, 12–18 km/h ja pysähtyvät usein Motivaatio: sosiaalinen aktiviteetti, liikunnasta ja ulkoilusta nauttiminen Suosituin reitti: hyväkuntoiset polut ja reitit, pyöräilyreitit. Osallistuvat yhteisiin pyöräilymatkoihin. Pyöräilevät lomakohteissa, vapaa-ajan asunnolla ja kotonaan sekä asiointi- että vapaa-ajan matkoja.

Ville 59 v, avoliitossa. Matkustaa avopuoliso Maijan kanssa. Lapset jo aikuisia. Unelmakohteita ja unelmamatkoja: Ruka, Budjadingen (Saksa), Azorit, Ranska

www.inntravel.co.uk

yhtä hyvin lähteä vaelluslomalle tai vaikka yhdistää ne samalla ” Voin lomalla. Minulla on ihan hyvä kunto, harrastamme paritansseja. Sopiva lomamatka on vaikkapa 20-40 km pyöräilyä neljänä päivänä viikon aikana. 60 km tuntuu aika paljolta mutta menee yhtenä päivänä. Haluan pysähtyä matkan varrella, käydä vierailukohteissa ja on mukava pitää lepopäiväkin. Hauskinta on tutustua pieniin paikkoihin ja ihmisiin ja pyöräillä. Hyvässä seurassa matka taittuu helposti. Illalla herkuttelemme porukalla ja juomme pari lasia viiniä. Mäkiseen maastoon haluaisin sähköavusteisen pyörän. Vuokraan pyörän mielelläni ja samalla otan koko paketin, matkalaukkukuljetuksenkin. Yhtä hyvin voisin olla yhdessä kohteessa tai kiertää paikasta toiseen. ”

www.inntravel.co.uk

www.saaristo.org

Unelmakohteita ja unelmamatkoja: Ranska, Provence, Ranska, Turun saaristo

flexitreks.com

9


Pitkän matkan pyöräilijät

Aktiivipyöräilijät Demografiset tekijät: aikuisia, nuorista senioreihin. Harrastaneisuus: pyöräilevät säännöllisesti treenatakseen tai ylläpitääkseen kuntoaan. Matkan pituus: päivämatkat ovat pitkiä, retkipyöräilijät pyöräilevät pitkiä päivämatkoja, jopa yli 200 km tai ylikin. Maastopyöräilijöillä päivämatka voi olla lyhyempi reitin haasteellisuudesta riippuen. Nopeus: Ajavat kovaa vauhtia, jopa yli 30 km/h. Motivaatio: Kunnon yläpito, elämysten jano, kilpailuhenkisyys, haasteiden hakeminen Suosituin reitti: retkipyöräilijä suosii pinnoitettuja reittejä, joilla vähän liikennettä ja joissa riittää pituutta vaikkapa kahden viikon matkalle. Kukkulat ja mäet, haasteelliset, pitkätkin nousut ja laskut riemastuttavat. Maastopyöräilijät hakevat haasteellisia reittejä, muuttuvia pintoja, jopa vaarallisia osuuksia, joilla mitataan osaamista.

Sosiodemografisia tekijöitä: keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, matkalla yksin, ystävien tai perheen kanssa. Lapset ovat jo aikuisia. Harrastaneisuus: pyöräilevät säännöllisesti. Matkan pituus: päivämatkat keskimäärin 40 km, harvoin yli 60 km. Nopeus: pyöräilevät reippaasti, 14–20 km/h ja pysähtyvät noin 1,5 tunnin välein. Motivaatio: sosiaalinen aktiviteetti, liikunnasta ja ulkoilusta nauttiminen. Nauttivat maaston muotojen muuttumisesta, ylä- ja alamäistä. Nauttivat ajamisesta. Suosituin reitti: hyväkuntoiset polut ja reitit, pyöräilyreitit.

Liisa 45 v, naimisissa. Lapset 17 v, 19 v ja 20 v.

Karoliina 29 v, matkustaa yhdessä avopuoliso Mikon kanssa. Ei lapsia.

aktiivinen liikkuja ja pyöräilijä ja ollut sekä pyörä- että ” Olen vaelluslomalla. Seuraavalla matkalla pyöräilemme pidemmän

matkan. Parina päivänä matkat ovat yli 60 km mutta keskimäärin noin 45 km. Matkustan usein tutussa naisporukassa tai yhdessä mieheni kanssa tai opastetulla matkalla. Kaikki sopii minulle kunhan liikuntaa ja ulkoilua on. Sinänsä ei ole tärkeää pyöräilenkö maasto- vai retkipyörällä, sehän riippuu kohteesta. Olen ollut Alpeilla maastopyöräilemässä, Saksassa Tonavalla retkipyöräilemässä ja Saariston rengastiekin on tuttu. Seuramatkalla nautin myös hyvästä ruuasta, illalla käyn mielelläni tutustumassa paikkoihin ja kiertelen kohteissa. Matkan päätteeksi shoppailen usein, varsinkin naisten kanssa.”

www.alpit.fi

10

www.outdoorsfinland.fi

www.donauradweg.at

www.mosel-radweg.de

Unelmakohteita ja unelmamatkoja: Via Claudia (alpit), Donau (Itävalta), Mosel (Saksa) ja Kuninkaantie (Suomi)

www.outdoorsfinland.fi

suosikkimatkani voisi kuvata näin: Aamiaisen jälkeen ” Minun retkitarvikkeet kasaan, pyörän selkään ja matkalle. Tänne tultiin

harrastamaan, reittejä on paljon ja päiviä liian vähän! Ajan omalla pyörällä, säädöt ovat kohdillaan ja tuntuma hyvä. Minulla on hyvä pyörä ja kunnolliset varusteet. Haen haasteellisia reittejä, joilla tarvitaan taitoakin ja sykkeen saa nousemaan. Kauniit maisemat palkitsevat! Juomatauolla minulla on eväitä, energiapatukoita ja urheilujuomaa. Lounastauolta jatkan vielä pari tuntia ja takaisin kämpillä olen neljän aikaan. Sitten pyöränhuolto, suihkuun ja kävelemään, jottei paikat jäykisty. Illalla syön hyvin ja tankkaan lisää energiaa seuraavaa päivää varten.”

www.pedalo.com

Unelmakohteita ja unelmamatkoja: Mallorca, Garda, Val Gardena, Alpit yleensä, Skotlanti,Tahko, Vuokatti

www.alpit.fi

11


Pyöräilymatkailureitit

12

www.outdoorsfinland.fi

13


Pyörämatkailureitit

Hyvä reitti on johdonmukainen

Reittityypit

Pyörämatkailureitin tai -reitistön tärkein tekijä on johdonmukaisuus. Pyörämatkailija voi keskittyä olennaiseen, matkasta nauttimiseen. Hän on valinnut reitin oman taitotasonsa, kuntonsa ja vetovoimatekijöiden perusteella. Matkan päällä matkanteko sujuu ja reitti tarjoaa luvatut elämykset. Hän voi olla päiväretkellä tai pyörämatkalla, joka kestää useamman päivän.

• Retkipyöräilyreitit / EuroVelo • Pyörämatkailureitit; valtakunnalliset ja alueelliset reitit

Pyörämatkailureitit voidaan jakaa jana- ja ympyräreitteihin. Janareitti kulkee kahden kohteen välillä. Ympyräreittiin alkaa ja päättyy samaan kohteeseen. Noin puolet pyörämatkailijoista pyöräilee kohteesta toiseen ja puolet pysyy yhdessä kohteessa tehden päiväretkiä. Pyörämatkailualueella on usein ympyräreittejä tai janareittejä, joihin on liitetty julkisen liikenteen palveluita. Jos reitti on jana, on hyvin tärkeää suunnitella reitin saavutettavuus. Lähtöpiste Reitti 8

Reitti 1

Reitti 2

Reitti 7

Välietappi 1

Välietappi 2

Matkakohde Reitti 3

Reitti 6

Reitti 5

Ympyräreitti

14

www.outdoorsfinland.fi

Reitti 4

Välietappi 3

Loppupiste

Kuva 1. Pyörämatkaon malliltaan joko tähdenmuotoinen tai kohteesta toiseen etenevä jana riippumatta siitä, kuinka pitkä matka on kysymyksessä.

Janareitti

15


Hyvä reitin pituus vaihtelee reitin tarkoituksen mukaan. Useamman päivän mittaiseen pyörämatkaan tarkoitetun reitin riittävä pituus on vähintään noin 100 km, mikä on esimerkiksi Saksassa ns. tähtireitin kriteerinä. Keskivertopyörämatkailija ajaa päivässä noin 15–35 km mittaisia matkoja. Viikon kestävälle matkalle riittäisi silloin jo 100 km reitti tai reitistö.

Retkipyöräilyreitit Suomessa Suomea halkoo kolme EuroVelo-reittiä: EuroVelo 10 kulkee Vaalimaalta historiallista Kuninkaantietä seuraten Helsingin kautta Turkuun. Turusta EuroVelo 10 jatkuu länsirannikkoa pitkin Tornioon saakka. EuroVelo 11 kulkee Helsingistä Jyväskylään ja sieltä Kuopion kautta Kajaaniin, Ouluun ja edelleen Rovaniemelle, Ivaloon ja Karigasniemelle. EuroVelo 13, Rautaesirippu-reitti (Iron Curtain Trail) kulkee Vaalimaalta itärajaa myötäillen Jäämerelle.

Verkostoon kuuluu 14 koko Euroopan halkovaa reittiä. Euroopan pyöräilijöiden liitto (European Cyclists´ Federation, ECF) koordinoi reittiverkoston kehittämistä ja ylläpitää www.EuroVelo.com –internetsivuja. Suomesta yhteistyökumppanina on Pyöräilykuntien verkosto.

Valtakunnallisten reittien linjauksia tarkennetaan tulevina vuosina ja reitit pyritään viitoittamaan valtakunnallisesti yhtenäisesti. Aiemmin on ollut käytössä numeroitu ruskea pieni viitta tai tarra. Tavoitteena on korvata valtakunnallisesti yhtenäisillä opasteilla ja viitoilla. Uutta viitoitusmallia suunnittelevat liikenneministeriö, liikennevirasto, Pyöräilykuntien verkosto, Visit Finland sekä valtakunnalliset pyörämatkailun kehittämishankkeet.

Alueelliset pyörämatkailureitit Alueelliset reitit ja reittiverkostot rikastuttavat ja täydentävät pyörämatkailutarjontaa ja olisi suotavaa, että niitä syntyisi lisää. Esimerkiksi Skotlannissa on paljon maastopyöräilykeskuksia. EuroVelo 10

www.outdoorsfinland.fi

• Kuninkaantie Turusta Helsingin kautta Lappeenrantaan (EuroVelo 10) • Helsinki–Tampere (sama kuin EuroVelo 11 alkuosiltaan) • Helsinki–Jyväskylä • Helsinki–Mikkeli • Saariston rengastie • Saimaan ympäri -kierros • Turku–Oulu (EuroVelo10) • Turku–Hämeenlinna (Hämeen härkätie) • Turku–Tampere

Valtakunnallisen pyörämatkailureitin opaste, jotka pyritään korvaamaan uusilla viitoilla seuraavina vuosina. Huom! jokainen kunta ja tiepiiri vastaa itse opasteiden ylläpidosta ja ylläpidon aktiivisuudessa voi olla vaihtelua. Pieni, sininen tarra viittaa Pyöräillen Suomessa -hankkeeseen, joka viitoitti vuosina 2002–2006 pyörämatkailureitistöjä.

EuroVelo-pyöräilyreittiverkosto

16

Valtakunnalliset pyörämatkailureitit

EuroVelo 11

Valtakunnallisen reitistön valinta- kriteerit

• reittien varrella on riittävästi palveluita, erityisesti majoituspalveluita. • majoitusta noin 30 km välein • kaupallisia taukopaikkoja (kahvilat, ravintolat, kioskit, huoltoasemat) noin 30 km välein • lisäksi muita taukopaikkoja • kulkevat kauneimpien maisemien läpi, ei yksittäisten kohteiden kautta. • kulkevat sujuvasti valittua reittiä pitkin suurimpien kaupunkien keskustaan. • kulkevat suurimpien kaupunkien välillä maakunnasta toiseen tai merkittävien vesistöalueiden ympäri. • matka alkaa ja päättyy valtakunnallisesti merkittävään kaupunkiin, jossa on palvelurautatieasema ja lentokenttä.

Maastopyöräilyä matkailukeskuksessa bike.nevisrange.co.uk/ Helppoa maastopyöräilyä koko perheelle www.callendarestate.co.uk/thingsto-do-in-falkirk/cycling-routes

EuroVelo 13

17


Reitin suunnittelu Yövytä lakanoiden välissä Majoituskohteiden määrä reitin varrella määrittelee pitkälti sen, miten suosittu reitistä voi tulla. Pyöräilymatka lähimpänä toisistaan sijaitsevien majoituspaikkojen välillä on yhtä kuin matka, joka on vähintään ajettava yhdessä päivässä. Reitti, jonka varrella on tiuhaan majoituskohteita ja taukopaikkoja, tarjoaa käyttäjälle eniten mahdollisuuksia valita juuri omiin tarpeisiin sopiva päivämatkan pituus. Aloitteleva tai vähemmän kilometrejä ahmiva pyörämatkailija voi valita minimipäivämatkan kun taas urheilullinen, vahvempi pyöräilijä voi pyöräillä oman jaksamisensa rajoilla. Tällä tavoin reitin markkinapotentiaali kasvaa merkittävästi. Useilla pyörämatkailureiteillä eri maissa on suosituksena majoituskohde 30 km välein.

Suunnittele näin: 1. Rakenna reitti elämysten varaan 2. Liitä matkailureitille palveluita 3. Ylläpidä ja huolla 4. Tee reitistä saavutettava 5. Luokittele 6. Nimeä reitti 7. Huomioi turvallisuus 8. Viitoita ja opasta

1 Kaunis maisema pysäyttää pyöräilijän kuin pyöräilijän Elämyksiä muistellaan jälkikäteen. Hienot kulttuuri- ja kansallismaisemat, kultaisena lainehtiva syksyinen viljapelto, keltaisena kukkiva rypsi, sinisenä kimmeltävät vesistöt miellyttävät silmää ja ovat pyörämatkan parasta antia. Pyörämatkailija ei ainoastaan näe maisemaa, hän myös aistii sen, maut, tuoksut ja äänet. Ihmisen silmää miellyttävät vihreän eri sävyt, viljelty ja asuttu maaseutumaisema sekä kumpuilevat muodot. Maastopyöräilyreiteillä voi olla haasteellisia ja jopa maisemallisesti rumia osuuksia. Haasteeseen keskittyvän pyöräilijän mielessä maisema voi olla toisarvoinen. Hyvä reitti mutkittelee. Mutkainen reitti näyttää kartalla paremmalta ja sitä jaksaa polkea paremmin. Kohtuus kuitenkin kaikessa. Yksittäisten kohteiden kautta kiertävästä reitistä tulee liian mutkainen ja ydinreitin pituus kasvaa liikaa. Potentiaalisten pyöräilijöiden määrä vähenee ja pyöräilijät hakevat oikoteitä.

Puistonpenkki ja juomatauon aika!

Pyörämatkailijalle käyvät kaikki majoituskohteet. Oleellista on, että majoitus on helppo löytää ja varata ja se sijaitsee lähellä reittiä. Myös aktiivipyöräilijät ovat alkaneet suosia maksullista majoitusta teltan sijasta. On tauon paikka! Taukopaikkoja tulee olla tiuhaan, helpoilla reiteillä 7,5–10 km välein ja vaativilla 15–20 km välein sekä maastopyöräily- että retkipyöräilyreiteillä. Saksalainen ADFC suosittaa, että retkipyöräilyreiteillä taukopaikkoja olisi noin 10 km välein. Mitä vähemmän taukopaikkoja, sitä vähemmän matkailijoita ja sitä todennäköisemmin käyttäjät ovat pelkästään hyväkuntoisia, aktiivisia harrastajia. Maitolaituri on hyvin suomalainen pysähdyspaikka.

2 Tee reitistä matkailutuote – liitä reittiin riittävästi palveluita Ensisijaisesti reitin tulee kulkea kauniiden maisemien ja matkailukohteiden muodostamien ryppäiden läpi. Reittiä suunniteltaessa kartalle pitää sijoittaa kaikki kohteet, elämyskohteet kuten maisemalliset kauniit kohteet ja varsinaisen matkailukohteet kuten majoitus-, nähtävyys- ja käyntikohteet. Näistä pitää valita avainkohteet, joiden kautta lopullinen reitti kulkee Informaatiomateriaalissa kuitenkin kerrotaan kaikista kohteista. Pyöräilijä päättää itse poikkeaako hän niihin. Elämyskohteet on aina paikannettava myös karttoihin.

18

www.outdoorsfinland.fi

19


Suunnittele näin: 1. Rakenna reitti elämysten varaan 2. Liitä matkailureitille palveluita 3. Ylläpidä ja huolla 4. Tee reitistä saavutettava 5. Luokittele 6. Nimeä reitti 7. Huomioi turvallisuus 8. Viitoita ja opasta

Retkipyöräilyreiteillä taukopaikat perustuvat pääosin kaupallisiin palveluihin. Taukopaikka voi olla kahvila, ravintola, huoltamo tai taajama, jossa on palveluita tai paikka, jossa voi istua alas ja ihailla maisemia. Pyöräilijällä pitää olla 20–30 km välein mahdollisuus ostaa ruokaa ja juomia, syödä ja käydä WC:ssä. Keski-Euroopassa liikutaan paljon sähköpyörillä ja pyörämatkailijoita palveleviin taukopaikkoihin on alkanut syntyä latauspisteitä. Sähköpyörät tulevat ennen pitkää myös Suomen markkinoille. Taukopaikat sijoitetaan reitin varrelle maisemallisesti kauniisiin paikkoihin ja siten, että ohiajavat voivat polkea ohi vaivatta. Pidemmällä reitillä on hyvä olla taukopaikkoja, joissa voi levähtää hetken ja juoda, sekä lisäksi katettuja taukopaikkoja, joissa on penkit, pöytä, käymälä ja pyöräkatos. Kattavimmat taukopaikat ja palvelut kannattaa sijoittaa reittien ja reittiverkostojen solmupisteisiin. Esimerkiksi melonta-, maastopyöräily-, retkipyöräily- ja vaellusreitit voi mahdollisuuksien mukaan ohjata samoille taukopaikoille. Tällaisiin reitistöjen solmupisteisiin syntyy liiketoimintamahdollisuuksia. Solmupisteisiin voi suunnitella kattavamman roska- ja jätehuollon ja pyöränhuoltopisteet sekä varmistaa veden ja sähkön saannin. Huomioi pyörävuokraamot ja –huoltamot Palveluihin kuuluvat myös pyörävuokraus ja –huolto. Reittiä ei kierrätetä niiden kautta mutta karttamateriaalissa pitää olla tiedot pyörähuolto- ja vuokrauspisteistä ja sähköavusteisten pyörien latauspisteistä. Janareiteille harvemmin vuokrataan pyörää. Sen sijaan alueellisilla reiteillä, pyöräreittien solmupisteessä ja maastopyöräkohteissa on jo edellytyksiä menestyvälle pyörävuokraustoiminnalle.

Reitti pitäisi kuitenkin polkea läpi kerran vuodessa. Ylläpitoa ja huoltoa varten on tehtävä suunnitelma ja laskettava sekä henkilöettä talousresurssien tarve.

Luokittelusta

Pohjois-Karjalassa on tehty Reiteistä Traileiksi –hankkeessa uraauurtavaa työtä reitistöjen ylläpidon ja huollon osalta. Hanke on tuottanut useita julkaisuja, joissa käsitellään mm. sopimusmalleja ja rahoitusta. Julkaisut ovat saatavissa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivuilta (http://pohjois-karjala.fi/).

4 Reitin saavutettavuus Reitin helppo saavutettavuus lisää reitin käyttöarvoa. Reitin alku- ja loppupisteiden pitää aina olla sellaisessa paikassa, johon on helppo päästä joko pyörällä, omalla autolla tai julkisella liikenteellä. Jos reitti alkaa ja päättyy eri pisteisiin ja alku- ja loppupisteeseen ei pääse järkevällä julkisella liikenneyhteydellä, vähenee reitin potentiaalisten käyttäjien määrä.

www.adfc-tourenportal.de

Nimeämisestä

Karttamateriaalissa pitää kertoa miten reitille pääsee. Julkisen liikenteen yhteydet, parkkipaikat ja reitin lähtöpisteiden osoitetiedot ja GPS–koordinaatit ovat tärkeimmät tiedot.

5 Luokittele

Fitness Tour, Saarland Mountain biking

Retkipyöräilyreiteillä ei varsinaisesti tehdä luokitusta.Pyörämatkailijan pitää vaivatta löytää tiedot reitin pituudesta (km), nousujen ja laskujen määrästä (m), majoituskohteiden määrästä, vaarallisista ja vaikeista etapeista ja kohteista sekä liikenteen määrästä. Pisin majoituspaikkojen välinen välimatka tulee myös kertoa. Pyörämatkailija tarvitsee nämä tiedot valitessaan itselleen sopivaa reittiä. Maastopyöräreittien luokittelussa otetaan huomioon reitin pinnoite, sivuttaiskaltevuus, korkeuserot sekä vaadittava taitotaso. Lisäksi maastopyöräilijän tulee saada tietää samat asiat kuin retkipyöräilijän. Valtakunnallista luokittelua ei ole olemassa kuten esimerkiksi vaellusreiteillä on. Vaellusreittien luokittelumallia voi kuitenkin käyttää pohjana ((Suomen Latu, vaellusreittien luokittelu, Outdoorsfinland.fi, luokittelumallit).

Iron Curtain Trail

6 Nimeä reitti

Pyöränhuoltopiste Italiassa Dolomiiteillä. Kuva Päivi Tommola. Maastopyöräilyreiteillä pitäisi olla myös pesupisteet pyörille.

3 Ylläpidä ja huolla Hyvin suunniteltua ja toteutettua reittiä on helpompi ylläpitää. Järkevintä on keskittää investoinnit niille reiteille, joiden ylläpito ja huolto pystytään varmistamaan. Maastopyöräilyreitit pitäisi polkea läpi vähintään kerran kuukaudessa ja tarkistaa reitin pinnoitteen sekä viittojen ja merkintöjen kunto. Retkipyöräilyreitit kulkevat useimmiten maanteillä, jolloin niitä ei tarvitse käydä läpi yhtä tiuhaan.

20

www.outdoorsfinland.fi

Nimi kertoo reitin teemasta, joka perustuu esimerkiksi reitin haasteellisuuteen, reitin varren kohteisiin tai vaikkapa maisemiin. Entistä itärajaa myötäilevä, halki Euroopan kulkeva reitti on nimetty Rautaesirippu –reitiksi (Iron Curtain Trail), Turun saariston rengasreitti on nimeltään Saariston rengasreitti ja Tuusulanjärveä kiertävä reitti on nimeltään Tuusulanjärven reitti. Reitin nimeä pitää käyttää samassa kirjoitusasussa kaikessa reittimateriaalissa: viitoissa, opastauluissa, markkinointimateriaalissa ja kartoissa.

www.saaristonrengasreitti.fi

Nimen voi avata tekstin lisäksi, kuvin ja videoin. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

21


7 Huolehdi turvallisuudesta

8 Viitoita ja opasta

Viitoituksesta http://julkaisut.metsa.fi/assets/ pdf/lp/Muut/viitoitusopas.pdf

Suunnittele näin: 1. Rakenna reitti elämysten varaan 2. Liitä matkailureitille palveluita 3. Ylläpidä ja huolla 4. Tee reitistä saavutettava 5. Luokittele 6. Nimeä reitti 7. Huomioi turvallisuus 8. Viitoita ja opasta

Reitin turvallisuuteen ja käyttäjän kokemukseen turvallisuudesta vaikuttaa eniten tien liikenne ja erityisesti raskaan liikenteen määrä. Leveälläkin pientareella raskas liikenne aiheuttaa ilmavirtoja, jotka heilauttavat tavaroilla lastattua pyörää epämiellyttävästi. Liikenteen määrä vaikuttaa myös matkanteon miellyttävyyteen. Vilkas liikenne aiheuttaa melua myös viereiselle kevyen liikenteen väylälle, mikä lisää matkanteon epämiellyttävyyttä. Pientareen leveys vaikuttaa turvallisuuteen vähän liikennöidyllä tielläkin. Usein asfaltilta on muutaman sentin pudotus soraiselle pientareelle ja pudotus kaataa pyörän helposti. Jos kapea tie on mutkainen ja kallistelee, piennar kapea ja jyrkkä, siirtyy pyöräilijä luonnollisesti keskemmälle ajoväylää. Seurauksena voi olla vaaratilanne. Sorapäällysteinen maantie ei ole paras mahdollinen pyörämatkailutie. Pyörämatkailijalla on usein matkatavarat mukanaan ja allaan kapeilla, kovilla renkailla kulkeva hybridipyörä. Tällaisella pyörällä soratie on epämiellyttävä ja osin vaarallinenkin ajettava. Ohiajavien autojen renkaista saattaa lähteä kiviä ja hiekkapölyä muodostuu helposti. Sateen jäljiltä tiessä voi olla syviäkin kuoppia ja railoja. Alamäessä sora voi lähteä luistamaan pyörän renkaiden alla. Jos pyörämatkailijalla on lukkopolkimet ja niitä ei saa pikaisesti irti, voi pyöräilijä kaatua. Maastopyöräilyreiteillä risteävät pyöräilyreitit aiheuttavat vaaratilanteita erityisesti jos vauhti on kova ja näkyvyys risteysalueella huono. Juurakot ja oksat voivat myös olla vaarallisia. Reitin päälle kurottuvat oksat pitää karsia, varsinkin jos ne ovat heti tiukan mutkan jälkeen ajoradan sisäpuolella. Maastopyöräily on dynaamista, pyörä liikkuu horisontaalisesti ja vertikaalisesti, se hyppii ja keikkuu. Siksi tilaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maastopyöräilijän ohjaustanko vaatii enemmän tilaa kuin polkimet. Kun pyörä on suorassa, on polkimien vaatima tila 0,7 m ja ohjaustangon 1 m. Riittävä korkeus on 2,4 m. Maastopyöräilyreitillä on hyvä olla puomi tai muu este tulo- ja poistumispisteissä, jotta polkua ei pääse rikkomaan mönkijällä ja moottoripyörällä. Maastopyöräilijät ja retkeilijät eivät viihdy samoilla poluilla ja jos ei ole pakko, niin polun ei pidä olla yhteinen molemmille lajeille.

22

www.outdoorsfinland.fi

Viitoittamiseen kohdistuu enemmän paineita kuin aiemmin. Urbanisoituneelle sukupolvelle luontokokemus voi olla pelottava ja olo voi olla turvaton. Käyttäjät hakevat yhä enemmän valmiiksi suunniteltuja rengasreittejä, jotka on luokiteltu ja joiden varrella on kiinnostavaa nähtävää. Käyttäjiä on myös yhä enemmän ja luonto kuluu pyörän renkaiden alla. Rakenteita tulee myös ylläpitää ja huoltaa. Viitoittamalla ja opastamalla voidaan vaikuttaa kaikkiin näihin asioihin. Hyvin toteutettu viitoitus ja opastus parantaa käyttäjäkokemusta, navigoi polkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja kertoo koko alueesta ja reittiverkostosta. Viitoittaminen helpottaa reittien ja reitistöjen muokkaamista kysyntää vastaavaksi, ja reittejä voidaan hyödyntää matkailualueen profiloinnissa. Metsähallitus on julkaissut erinomaisen oppaan reittien viitoittamisesta (Hyvän viitoittamisen perusteet, Metsähallitus, Rami Tuominiemi, 2004). Se käsittelee enimmäkseen vaellusreittien viitoittamista, mutta sen neuvot pätevät pyöräilyreittien viitoittamiseen. Suunnittele kokonaisuus Reittien ja reitistöjen viitat, opasteet ja merkinnät muodostavat opastekokonaisuuden, joka on hyvän suunnittelun lähtökohta. Viitoittamalla laajasta mahdollisuuksien massasta saadaan halutulle kohderyhmälle suunnatut optimireittivaihtoehdot. Näin reitti tuotteistetaan ja hiotaan helposti toteutettavaksi. Selkeät tuotteet on helppo siirtää markkinointi- ja informaatiomateriaaliin halutulle kohderyhmälle.

Tanskan pyörämatkailuteiden opasteita: ylimpänä Tanskaa halkovan Marguerite-reitin päivänkakkaraopaste. www.visitdenmark.com/denmark/ attractions/marguerite-route. Sen alla valtakunnallisten muiden reittien punaisia numero-opasteita ja alimpana alueellisten reittien opasteita.

Opastaulu, josta hahmottuu yhdellä silmäyksellä koko reitti ja reittiverkosto, auttaa polkijaa reittien ja oman viikko-ohjelman suunnittelussa. Oleellisia tietoja ovat reitin pituus, suositeltava kiertosuunta, luokittelu, liittymät alueen muihin reitteihin tai reitistöihin, reitin varrella olevat kohteet ja reitin alku-, loppu- ja poistumispisteet. Nämä tiedot voidaan julkaista myös painetussa ja sähköisessä karttamateriaalissa. Viitoita riittävästi Viitoituksen periaatteena on, että pyöräilijän ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä vaan reitin voi polkea pysähtymättä läpi. Viitoituksen tulee olla selkeä ja looginen, ja viittoja tai merkintöjä on oltava riittävästi. Maastossa pitää nähdä merkinnältä toiselle. Risteykset pitää pystyä ohittamaan pysähtymättä ja heti risteyksen jälkeen on hyvä olla varmistusmerkintä, joka kertoo, että polkija on valinnut oikean reitin.

Saksan pyöräilyreitit on hyvin viitoitettu. Pyöräilyreittien varrella on viittoja lähimpiin kohteisiin sekä kunkin reitin opasteviittoja (kuvassa alimpana olevat tunnukset).

23


Suunnittele näin: 1. Rakenna reitti elämysten varaan 2. Liitä matkailureitille palveluita 3. Ylläpidä ja huolla 4. Tee reitistä saavutettava 5. Luokittele 6. Nimeä reitti 7. Huomioi turvallisuus 8. Viitoita ja opasta

Teemoita Informaatio-opasteet teemoittavat reittiä. Ne kertovat maisemasta ja kohteista, alueen eläimistä, kasvistosta tai vaikkapa kohteen historiasta. Ne pitäisi sijoittaa kohteisiin, joissa on aidosti näkemistä ja joissa on mahdollisuus pysähtyä häiritsemättä muita reitin käyttäjiä. Varoita vaarasta Erityisesti maastopyöräilyreitillä pitää kertoa tulevasta vaarallisesta paikasta (sokea piste, risteys, jyrkkä alamäki, liukas pinta, irtokiviä). Jos näkyväisyys reitillä on huono, pitää vaaranpaikkaopasteen olla vähintään 15 m ennen kyseistä paikkaa. Tämä on ns. pysähtymisetäisyys. Yleisimmät varoitusmerkit ovat jyrkät nousut ja laskut, ongelmat reitin pinnoitteessa, risteykset, ns. pimeät kohdat ja liikenne. Varoitusmerkkeihin kuuluu myös käyttäytymistä ohjaavat merkit kuten ”pysy vasemmalla” tai ”hiljennä vauhtia”. Kaksisuuntaisella reitillä pitää sopivin välimatkoin muistuttaa, millä puolella väylää tulee pysyä. Tee pyörämatkasta sujuva Looginen viitoitus tekee matkanteosta sujuvaa. Ensin pitää valita ns. runkoväylät (pääurat) ja viitoittaa ne läpi koko reitin kohti loppupistettä. Reitin varrella olevat tärkeimmät kohteet, kiintopisteet, pitää myös viitoittaa reitiltä. Viitoituksen ja reittimerkintöjen on oltava yhtäpitäviä kaiken karttamateriaalin kanssa huolimatta siitä onko kartta GPS-laitteessa, älypuhelimessa tai painetussa kartassa.

24

www.outdoorsfinland.fi

25


Pyörämatkailijan palvelut

26

www.outdoorsfinland.fi

27


Palvele pyörämatkailijaa Suunnittele näin: 1. Rakenna reitti elämysten varaan 2. Liitä matkailureitille palveluita 3. Ylläpidä ja huolla 4. Tee reitistä saavutettava 5. Luokittele 6. Nimeä reitti 7. Huomioi turvallisuus 8. Viitoita ja opasta

Pyöräilijän majoitus Useissa Euroopan maissa on laatuohjelma pyöräily-ystävälliselle majoitukselle. Tunnetuimmat ovat saksalaisen pyöräilyorganisaation Bett und Bike (peti ja pyörä) ja Iso-Britannian Cyclist Welcome. Muita tunnettuja ovat Sveitsin Veloland ja Itävallan Radfreundliche Betriebe. Pyöräily-ystävällisten majoituskohteiden laatukriteerit kattavat maasta riippumatta vähintään seuraavat asiat: • mahdollisuus majoittua vain yhdeksi yöksi • pyörälle löytyy lukittava ja katettu pyöräsuoja • mahdollisuus pestä ja kuivata vaatteet • kohteessa on peruspyöränhuoltotarvikkeet (pumppu, avainsarja) • kohteessa tiedetään lähialueen pyörähuoltamot • tarjolla matkailuinformaation, säätietojen ja pyöräilykarttojen lisäksi tietoa lähialueen pyöräilyreiteistä • kattava aamiainen ja ruokailumahdollisuus vähintään lähistöllä • eväitä ja juomia myytävänä Useissa laatuohjelmissa on yksityiskohtaisempia ja tarkempia kriteerejä. Maastopyöräilykohteilta vaaditaan lisäksi pyöränpesumahdollisuutta ja tarkkoja maastopyöräilykarttoja mittakaavassa 1:25.000–50.000. Osallistumalla laatuohjelmaan yritys pääsee mukaan yhteismarkkinointiin, esitteisiin ja tietokantoihin. Yritys voi käyttää markkinoinnissaan laatuohjelman logoa ja sen ovenpieltä koristaa laatuohjelman kyltti. Esimerkiksi Saksassa ADFC julkaisee vuosittain ADFC Bett und Bike –majoitusluettelon ja mobiilioppaan, jossa jokaisen reitin varrelta näkyvät laatuohjelmassa mukana olevat majoittajat. Yritykset maksavat laatuohjelmaan osallistumisesta vuosimaksun, jonka suuruus vaihtelee 20–40 euron välillä vuosittain.

Rugenin saarella PohjoisSaksassa pyöräily on erittäin suosittua. Saarella on kymmeniä pyörävuokraamoja ja paikallisliikenteen bussien perässä on pyöränkuljetuskärry liittymäkuljetuksia varten.

28

www.outdoorsfinland.fi

Vuokrapyörä vai oma pyörä Pyörävuokrauksen suosio on kasvanut ja samalla tarjolla olevien pyörien taso on noussut. Retkipyörämatkoilla pyörä on yleensä hybridi ja vaihteiden määrä vaihtelee 7–21 välillä. Kaupungeissa pyöräretki- ja -vuokrausyritykset käyttävät usein tanakkaa peruspyörää, jonka vaihteiden määrä on 3–7 vaihdetta. Sähköavusteisten pyörien määrä on kasvanut Keski-Euroopassa huimaa vauhtia ja melkein minkä tahansa pyörämatka- ja pyöränvuokrausyrityksen sivuilla tarjotaan E-Bikeä vuokralle. Latauspisteidenkin määrä on lisääntynyt ja esimerkiksi saksalaisen ADFC:n pyöräilyreitti-infoissa kolme tärkeintä asiaa ovat pyöräilyystävällinen majoitus, pyörähuolto ja sähköavusteisten pyörien latauspisteet. Pyörän taso riippuu matkailijan harrastuneisuudesta. Mitä enemmän harrastaa, sen vaativampi on pyörän suhteen. Mitä harrastaneempi, sen varmemmin oma pyörä kulkee mukana.

Hyvässä pyörämatkailukohteessa tulee olla eritasoisia ja -kokoisia pyöriä vuokrattavana. Jos kohteessa on paljon päiväretkireittejä, voi esimerkiksi majoituskohteella olla pyöriä asiakkaiden käyttöön. Jos reittejä on riittävästi ja ne ovat riittävän haasteellisia, syntyy kysyntää myös aktiiviharrastajille tarkoitetulle pyöränvuokraukselle. Jos reitit ovat helppoja koko perheelle ja pienille lapsille tarkoitettuja, on kysyntää myös lastenpyörille, turvaistuimille ja mahdollisesti myös peräkärryille. Pyörien kysyntään vaikuttaa reittien määrä ja laatu, kohderyhmä, matkailualueen yhteinen strategia sekä karttaja opaskirjojen laatu ja määrä. Menestys ei siis välttämättä ole yrittäjästä itsestään kiinni. Kehittyneissä pyörämatkailukohteissa ja -reittien ympäristössä on runsaasti huoltopisteitä joko omatoimiseen huoltoon tai ostopalveluun. Maastopyöräilykohteessa pitää olla myös pyörien pesupisteitä. Matkalaukkukuljetus Matkalaukkukuljetus on suosituimmilla pyöräily- ja vaellusalueilla sekä -matkoilla lähes itsestään selvyys. Useissa maissa (esim. Sveitsi, Iso-Britannia, Saksa) toimii joko alueen, suosituimmat reitit tai koko maan kattava matkatavaran kuljetusjärjestelmä. Laukun voi jättää aamulla hotellin vastaanottoon, josta se noudetaan ja kuljetetaan seuraavaan majoituskohteeseen.

Jos matkanjärjestäjä organisoi pyörämatkan, hän liittää usein siihen huoltokuljetuksen. Huoltoauto seuraa ryhmää, kuljettaa matkalaukut, tarvittaessa huoltaa pyöriä ja joskus kuljettaa myös uupuneen pyöräilijän. Suomessakin on järjestetty huoltoautoja pyörämatkojen yhteyteen. Yksittäisille matkailijoille palvelua ei ole vielä tarjottu.

Matkalaukkukuljetus Esimerkiksi Sveitsissä hinta on per kuljetusväli 25 CHF ja Iso-Britanniassa £25. Sveitsissä kuljetusjärjestelmään kuuluu useita kymmeniä hotelleja, posti ja rautatieyhtiö sekä paikallisia kuljetusyrittäjiä, joiden yhteistoimintana systeemiä pyöritetään. Itävallassa on samantyyppinen järjestelmä. Saksassa suosituimpiin reitteihin (esim. Donauradweg) on kytketty matkatavarakuljetus. Iso-Britanniassa palvelua tarjotaan yksityisten yritysten toimesta. Järjestelmään kuuluvat majoituskohteet kuuluvat pyöräily- ja vaellusystävällisten majoituskohteiden verkostossa.

29


Tuotteistaminen ja markkinointi

30

www.outdoorsfinland.fi

31


Haluan lisää pyörämatkailijoita! Informoi riittävästi Reittitiedot tulisi olla helposti saatavissa kustakin reitistä. Pelkkä tieto, että kohteessa voi pyöräillä ei riitä! Reittitiedot kattavat reittikuvauksen lisäksi vähintään:

Suunnittele näin: • Tunnista kohderyhmäsi • Informoi riittävästi • Panosta monikanavaisuuteen • Viesti SoMessa • Tee yhteistyötä • Paketoi

Tunnista kohderyhmäsi

Parhaan asiakaskokemuksen voi tarjota vain jos tuntee asiakkaansa. Kun tuntee asiakkaansa, tietää myös mitä he haluavat. Satunnaisten pyöräilijöiden markkinat ovat suurimmat joskin aktiivipyöräilijöidenkin markkinat kasvavat. Aktiivipyöräilijät • Tulevat pyöräilemään • Etsivät hyviä pyöräilymahdollisuuksia, vaihtelevia ja haastavia reittejä • Haluavat kehittää ja parantaa taitojaan • Suunnittelevat etukäteen ja tarvitsevat paljon yksityiskohtaista ennakkotietoa • Tuovat omat pyörät mukanaan • Tarvitsevat tietoa tekemisestä pyöräilyn ohella Satunnaiset pyöräilijät • Tulevat matkakohteeseen • Pyöräily on osa lomakokemusta • Harrastavat muitakin aktiviteetteja lomansa aikana • Ovat joustavampia päiväohjelmansa ja suunnitelmiensa suhteen • Käyttävät vuokravälineitä ja ohjelmapalveluita kohteessa • Tarvitsevat enemmän suostuttelevaa markkinointia ja informaatioita kohteesta Aktiivipyöräilijät yleensä tuntevat kohteet tai niiden maineen hyvänä kohteena. Sana leviää harrastajien piirissä. Yleisimmät ongelmat aktiiviharrastajien keskuudessa ovat epäselvät reittien lähtöpisteet, puutteelliset reittimerkinnät ja reittien suunnittelemattomuus. Satunnaisten pyöräilijöiden keskuudessa taas kohteiden maine on liian haasteellinen ja reiteistä ei saa etukäteen tietoa. Molemmat ryhmät siis kaipaavat etukäteen tietoa reiteistä ja niiden haasteellisuudesta! Aktiivipyöräilijä kaipaa myös enemmän tietoa pyöränhuolto- ja pesupisteistä ja satunnainen pyöräilijä pyörävuokrauksesta. Satunnaiselle pyöräilijälle pyöräily on yksi aktiviteetti muiden joukossa ja tapa viettää hauskaa aikaa yhdessä ulkoillen. Satunnaiselle pyöräilijälle on kerrottava helpoista reiteistä visuaalisesti, ei välttämättä tarkalla kartalla. Aktiivipyöräilijälle reittitiedon tulee olla siirrettävissä esim. GPS–laitteeseen. 32

www.outdoorsfinland.fi

• reittiprofiili • pituus • nousut ja laskut (m) • maisemakohteet ja nähtävyydet • saavutettavuus – miten reitille pääsee Panosta monikanavaisuuteen Tietoa etsitään ja käytetään matkanteon kaikissa vaiheissa eri tavoilla ja eri välineillä. Tiedon tulee löytyä internetistä, mobiilista, tulostettavista ja painetuista kartoista ja oppaista. Reittitiedot pitää voida siirtää sekä GPS–laitteeseen että älypuhelimeen. Lisäksi reittiä tulisi olla mahdollista tarkastella erilaisilla karttapohjilla (Google Earth). Reittitietoja löytyy valtakunnallisesti www.outdoorsfinland.fi – portaalista ja mobiiliapplikaatiosta. Portaali kattaa tällä hetkellä vain Etelä-Suomen mutta sen on tarkoitus laajentua koko Suomen kattavaksi vuodesta 2015. Reittitietojen tulisi löytyä lajeittain maastopyöräilyistä ja retkipyöräilystä erikseen. Reiteistä tulisi olla videoita ja blogeja ja käyttäjien pitäisi päästä jakamaan kokemuksia. Käytä siis sosiaalisen median kanavia. Mitä majoituskohde voi tehdä Pyöräily-ystävällisen majoituspaikan vaatimukset täyttävä majoitus on aina kiinnostavampi. Tärkein on urheiluvaatteiden pesumahdollisuus, maastopyöräilijälle pyörän ja varusteiden pesumahdollisuus sekä lukittu tila, jossa pyörää ja varusteita voi säilyttää. Lisäksi voi tarjota pyörähuolto- ja korjaustarvikkeita. Langaton internet-yhteys tarvitaan säätietojen tarkistusta ja kokemusten jakamista varten. Toimii myös markkinointikeinona. Kaiken tasoiset pyöräilijät jakavat lomakokemuksiaan koko matkan ajan. Majoittajan pitää tuntea lähialueen reitit ja pitää karttoja ja oppaita saatavilla. Näkyvälle paikalle voi ripustaa koko alueen reittikartan, siitä on helppo hahmottaa koko alueen reitit ja suunnitella päiväretket. Retkipyöräilyreiteillä olisi hyvä tuntea seuraavat mahdolliset majoituskohteet ja osata opastaa matkailija niihin. Joskus voi olla myös hyvä tehdä varaus polkijan puolesta. Pyörämatkailijat saattavat saapua myöhään ja nälkäisenä. Päivän aikana sade ja tuuli voivat säädellä pyörämatkailijan aikatauluja. Varsinkin ulkomaiselle pyöräilijälle iltasauna on eksoottinen kokemus, joka käy myös palauttelusta. 33


Esimerkki monikanavaisuudesta

Suunnittele näin: • Tunnista kohderyhmäsi • Informoi riittävästi • Panosta monikanavaisuuteen • Viesti SoMessa • Tee yhteistyötä • Paketoi

Pyöräilijä syö ja juo Olisi hyvä pystyä tarjoamaan ruokaa myös yksittäiselle matkailijalle iltamyöhään tai aamulla varhain. Helposti valmistuvat pastaruuat, tukevat eväät ja täytetyt juomapullot viimeistelevät kokemuksen. Evääksi voi voileipien lisäksi myös tarjota banaaneja, omenoita, erilaisia patukoita ja juomia. Pyörämatkailija maksaa niistä mielellään pientä ekstraa. Ulkoilma tekee nälkäiseksi ja pyöräily kuluttaa energiaa. Niinpä ruokaa kuluu! Isot annokset ja paljon hiilihydraatteja auttaa paikkaamaan loppuun kulutettuja energiavarastoja. Pyörämatkailuun kuuluu autenttisuuden ja paikallisuuden kokemusten hakeminen. Suomalaista, mutkatonta ruokaa ja siihen kuuluvia tarinoita arvostetaan. Panosta siis siihen! Tee yhteistyötä Markkinoille on helpompi mennä, jos koko matkailukohde panostaa siihen yhteisesti. Pyörämatkailun kehittäminen alueellisesti tulee rinnastaa golfkenttien ja laskettelukohteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Perusedellytys menestyvälle pyörämatkakohteelle on toimivat ja laadukkaat reitit. Esimerkiksi Skotlannissa yhteistyöhön panostetaan ja varsinkin maastopyöräilykohteet tekevät yhteistyötä tapahtumajärjestäjien, koulujen, liikennöitsijöiden, matkanjärjestäjien, pyörävuokraamojen ja –myymälöiden ja lukuisien muiden tahojen kanssa. Tapahtumia suunnitellaan useille eri kohderyhmille pidemmälle ajanjaksoille ja erilaisilla teemoilla. Esimerkiksi naisille ja nuorille on pyritty erikseen järjestämään helppoja ja innovatiivisia tapahtumia ja eritasoisia taitokursseja. Tätä kautta pyritään vaikuttamaan perheen lomavalintoihin. Paketoi Tuotteista ja paketoi sekä kotimaan että kansainvälisille markkinoille. Asiakkaan pitää ensi silmäyksellä ymmärtää mitä kohde tai yritys tarjoaa. Pakettiohjelman voi laatia omatoimiseksi, jolloin myös hintaa saadaan alaspäin. Loppuasiakas ostaa usein ensin peruspaketin, joka sisältää majoituksen ja kuljetukset kohteeseen. Muut palvelut varataan usein erikseen joko lähtömaassa tai kohteessa ja asiakas usein ostaa niitä. Paketoimalla lisäpalvelut erikseen, saadaan kohteesta edullisempi hintamielikuva.

34

www.outdoorsfinland.fi

www.outdooractive.de/mountainbike Jakobswegin maastopyöräilyreitistä on internetissä olevan reittikuvauksen lisäksi saatavilla reittitiedot usealla eri tavalla: tulostettuina, KML- ja GPXtietoina sekä QR-koodina.

Esimerkki kohderymistä www.glentressforest.com Glentress Forest, Skotlanti, on esimerkki maastopyöräilykeskuksesta, joka on kehittänyt maastopyöräilymatkailua usealle eri kohderyhmälle. Kohteessa on hyvin viitoitetut ja opastetut reitit sekä kattava palvelutarjonta pyöräilijälle.

Esimerkki paketoinnista www.lifehotel.at Itävaltalainen Life-hotelli Serfauksessa on paketoinut maastopyöräilyn opastetuiksi paketeiksi. Paketteja on usealle eri kohderyhmälle.

35


Esimerkki yksinkertaisesta, tulostettavasta reittikartasta MTB 4 Profo-Tour

36

www.outdoorsfinland.fi

Esimerkki yksinkertaisesta, tulostettavasta reittikartasta MTB 4 Profo-Tour

37


Lisää tietoa Matkailun edistämiskeskus (www.mek.fi) on julkaissut pyörämatkailua sivuavia tutkimuksia.

Jakelukanavakartoitukset Kartoitukset on toteutettu viidellä markkina-alueella: Saksa, Ranska, Hollanti, Iso-Britannia ja Venäjä. Jokaisesta maasta kartoitettiin potentiaaliset sähköiset jakelu- ja markkinointikanavat, jotka on jaoteltu sosiaalisen mediaan, blogeihin, kaupallisiin sivustoihin ja matkanjärjestäjien omiin kanaviin.

Vaellus- ja melontareittien suunnitteluoppaat sekä melonnan tuotteistamisliite Vastaavat sisällöltään pyörämatkailureittien suunnitteluopasta.

Miten ansaita aktiviteeteilla? – ansaintalogiikkaopas Oppaan ja analyysityökalujen avulla ohjelmapalveluyritys tai muu organisaatio voi arvioida mitä keinoja voi käyttää aktiviteettipalvelujen kannattavaan tuottamisen ja hinnoitteluun. Kesäaktiviteettitarjonnan matkanjärjestäjätutkimus 2010 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen aktiviteettitarjonnan mahdollisuuksia viidessä maassa (Saksa, Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia ja Venäjä). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat matkanjärjestäjät, jotka tarjosivat aktiviteettilomia Suomeen.

Kansainvälinen luontomatkailututkimus 2010 ja osaraportit Kohderyhmänä olivat Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä asuvat henkilöt, jotka harrastivat pyöräilyä, kalastusta, melontaa, vaellusta ja / tai lintujen ja eläinten tarkkailua luonnossa. Kokonaisraportin lisäksi

38

www.outdoorsfinland.fi

tutkimuksesta on tehty osaraportteja vaelluksesta, pyöräilystä ja kalastuksesta Venäjän markkinoilla. Melonta-, pyöräily- ja vaellustarjontamme ja sen kysyntä ulkomailla, MEK A:134. 2004. Vertailututkimus kotimaan tarjonnasta ja ulkomaisen kysynnästä on edelleen ajankohtainen.

Reittien kehittämiseen ja tuotteistamiseen liittyviä raportteja ja selvityksiä: Pyörä- ja vaellusmatkailun tuotteistaminen, neuvoja ja vinkkejä paketin tekijälle, 2005. Pirjo Räsänen, (Ellare oy), Heli Saari, (Ellare oy). Hyvän viitoittamisen perusteet, Tuominiemi Rami, Metsähallitus, Vantaa, 2013. Erinomainen tiivistelmä sisältää selkeät ja kattavat ohjeet viitoittamisesta. Pohjois-Karjalan liitto on julkaissut sarjan raportteja, jotka käsittelevät ylläpitoa ja huoltoa, sen rahoitusta sekä toiminta- ja sopimusmalleja. Raportit löytyvät PohjoisKarjalan liiton sivuilta. 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito, Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito, Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito, Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit

Internetistä löytyy seuraavat kansainväliset tutkimukset ja suunnitteluoppaat: • EuroVelo-reittien suunnitteluopas, EuroVelo – Guidance on the route development process. Tiivistetty esitys koko Eurooppaa halkovien reittien suunnitteluperiaatteista. • Cykelturistleder. Vad krävs mer än asfalt? Kringinfrastruktur, service och marknadsföring av framgångsrika turistiska cykelleder. Föreningen bilfria leder. 2010. Ruotsalaisten retkipyöräilyreittien suunnittelun periaatteet. • The European cycle route network EuroVelo. Euroopan parlamentin julkaisema kestävän matkailun raportti pyörämatkailun näkökulmasta. Sisältää paljon tietoa pyörämatkailusta yleensä. • ADFC (Allgemeine Deutsche Fahrrad Club): Radreiseanalyse 2014. Raportti saksalaisista pyörämatkailijoista. Julkaistaan vuosittain Berliinin kansainvälisten ITB –matkailumessujen yhteydessä maaliskuussa..

Ulkomaisia organisaatioita ja hyviä tietolähteitä ovat: • Sustrans, www.sustrans.org.uk. IsoBritanniassa toimiva yhdistys, jonka missiona on edistää pyöräillen, kävellen ja julkisilla liikenteellä tapahtuvaa liikkumista. • ADFC, Allgemaine Deutche Fahrrad Club. www.adfc.de. Saksalainen pyöräilyä edistävä organisaatio. • International Mountain Biking Association: www.imba.com/. Kansainvälinen maastopyöräilyjärjestö. • Developing Mountain Biking in Scotland: www.dmbins.com/. Skotlannissa toimiva järjestö, joka välittää tietoa maastopyöräilijöille ja maastopyöräilyä kehittäville.

Eurooppalaisia pyörämatkailuportaaleja ovat: • www.veloland.ch. Sveitsiläinen portaali, jonka taustalla on yhdistys, johon

kuuluu lukuisia kansallisia partnereita. Portaali kattaa kansalliset, alueelliset ja paikalliset reitit ja useita eri aktiviteetteja. Osa palveluista on maksullisia, esim.

erilaisia ulkoilureittejä. Reitti-informaatio on saatavissa erilaisina tiedostoina (pdf, kml, gpx). Taustalla oleva yritys on myynyt teknologiaa useille

mobiiliapplikaation Premium-versio.

matkailualueille.

• www.alpintouren.com. Kattaa käyttäjien lataamia retkeily- ja ulkoilureittejä ympäri maailmaa. Reiteillä on laatuluokitus, jossa on erilaisia portaita. Reitit voivat olla käyttäjien subjektiivisiin näkemyksiin perustuvia reittejä tai sekä AT-toimituksen ja matkailutoimiston tarkastamia reittejä, joista on tarjolla korkealaatuinen informaatiomateriaali.

• www.outdoorkompass.de. Saksalainen ulkoiluportaali, joka kattaa useita aktiviteetteja ja jolla on useita alaportaaleja (esim. kanukompass.de, radkompass.de ja wanderkompass. de). Kaupallinen toimija, joka saa tulonsa partnerisopimuksista ja mainosmyynnistä.

• www.bikemap.net on pyöräilyreittien jakopalvelu, jossa on saatavilla noin miljoona pyöräilyreittiä ympäri maailman. Harrastajien perustama, joka on sittemmin laajentunut muihin aktiviteetteihin. • www.outdooractive.com. Saksankieliseen Eurooppaan keskittynyt kaupallinen portaali, jossa on runsaasti

• The Value of Cycle Tourism, Transform Scotland, 2013. Raportti pyörämatkailusta Skotlannissa. • Trendscope. (2010). Radreisen der Deutschen 2010. Cologne, Germany: Trendscope GbR. Raportti pyörämatkailusta Saksassa.

39


VisitFinland.com

40

Euroopan maaseudun kehitt채misen maatalousrahasto. Eurooppa investoi maaseutualueisiin. www.outdoorsfinland.fi

Profile for Outdoors Finland Etelä

Maastopyörä - ja retkipyöräreittien suunnitteluopas - luontomatkailun näkökulma  

Maastopyöräily kiinnostaa myös luontomatkailijaa ja monelle matkailijalle se kiinnostavin tapa liikkua luonnossa. Retkipyöräily puolestaan o...

Maastopyörä - ja retkipyöräreittien suunnitteluopas - luontomatkailun näkökulma  

Maastopyöräily kiinnostaa myös luontomatkailijaa ja monelle matkailijalle se kiinnostavin tapa liikkua luonnossa. Retkipyöräily puolestaan o...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded