17 582hakijaa

Tänäkin keväänä yli 17 000 hakijaa kertoi olevansa valmiita valitsemaan asuinpaikakseen Oulun vähintään seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta

Oulu on hyvin vetovoimainen ja erityinen kaupunki, joka puhuttaa Suomen ulkopuolellakin.

Kaupunkien vetävyyteen vaikuttavat monet tekijät sen nähtävyyksistä koulutus- ja työmahdollisuuksiin sekä palveluiden saatavuuteen ja tarjontaan. Toisinaan näistä rakenteista käydään kiivasta keskustelua, miten tätä tarjontaa voidaan edistää ja miten kaupungista saadaan entistä vetävämpi. Kaupunkien viehättävyys usein vaatii tarkkaa julkisten keskusteluiden ja tilastojen tarkkailua, jotta tarjolla olevaa toimintaa voidaan muokata entistä laajemmin huomioivaksi.

T-Median toteuttamassa Suomen kymmenen suurimman kaupungin vertailuissa Oulu on perinteisesti sijoittunut puoliväliin vetovoimaisuutensa puolesta, mutta tänä vuonna Oulu nousi Kuopion kanssa jaetulle toiselle sijalle. Kaikkein vetovoimaisimpana kaupunkina on ollut pitkään Tampere, joka erottuu vertailussa erityisesti elinvoimaisuudellaan, palveluillaan ja päätöksenteon näkyvillä vaikutuksilla.

Mikä Oulussa tarkalleen viehättää?

Vetovoiman taustalla ei ole vain yksi erottuva tekijä, vaan useiden pitkäänkin olemassa olleiden ilmiöiden ja onnistuneen infrastruktuurin vaikutus.

Elinvoimainen, vetovoimainen ja pitovoimainen Oulu

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja. Noin 200 000 asukkaan Oulussa korostuu erityisesti sen pohjoinen sijainti ja tapahtumien erilaisuus verrattuna etelän kaupunkien järjestämään toimintaan.

Oulun kaupungin visio vuodelle 2026 pyrkii erityisesti korostamaan pohjoisen arvostusta ja asemaa valovoimaisena keskuksena, jossa huipputeknologia, yrittäjyys ja uutta luova kulttuuri yhdistyisivät lujasti keskenään.

“Avaintekijä on rohkeus katsoa tulevaisuuteen ja päästää irti menneisyyden menestystekijöistä. Pitää olla pitkäjänteisyyttä ja yhteinen visio, jonka eteen sitoudutaan tekemään töitä. Rohkeus antaa uusille avauksille tilaa ja päästää ne lentoon”, iLOQ:n operatiivinen johtaja Erja Sankari kuvaili Oulun Kauppakamarille vuonna 2022.

Oulun vetovoimaisuudessa korostuu sen pohjoinen sijainti siinä mie- lessä, että siellä ollaan etäämpänä etelän ruuhka-Suomen tiheistä asutuskeskittymistä ja kalliista asuinkustannuksista. Oulussa esimerkiksi opiskelija-asuntoja on usein noteerattu halvoiksi ja laadukkaiksi.

“Mitä kauemmaksi niin sanotusta ruuhka-Suomesta mennään, sen parempia arvioita nämä kolme tekijää [kustannusrakenteet, yhteisö ja ympäristö] saavat”, T-Median asiantuntija Kari Väisänen kertoo.

Pohjoista luonnetta edelleen kuvastaa muun muassa Polar Bear Pitching -startup-tapahtuma, joka on yhdistänyt Oulun korkeakouluja, kaupunkia ja yrittäjiä. Käytännössä startup-yrittäjät selostavat Itämeren avantovedestä käsin bisnesideoitaan hissipuhetyyppisesti tavoitteenaan saada sijoittajat kiinnostumaan ja täten rahoittamaan ideaan. Tapahtuma jäätyi koronan myötä etätasolle, mutta toimintaa pyritään elvyttämään uudelleen tulevina vuosina.

Vetovoimainen opiskelijakaupunki

Oulun asema opiskelijakaupunkina on vetänyt pitkään uutta muuttovirtaa puoleensa, ja yliopiston toiminnan laajuutta on pyritty edistämään eri hankkeilla. Muun muassa yliopiston sijainti Linnamaalla on puhuttanut jo kuopatun keskustakampushankkeen kautta, jolla yliopistoa saataisiin näkyvämmäksi osaksi Oulua sijoittamalla se keskustan läheisyyteen.

Toistaiseksi jää nähtäväksi, milloin suurempia muutoksia alkaa näkymään yliopiston sijainnin tai toiminnan suhteen. Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 23.2.2023 käsiteltiin mahdollisia kehityskuvioita. Viime vuonna toimineen kampusvisiotyöryhmän tuottaman loppuraportin ja sen sisältäneiden skenaarioiden perusteella yliopiston hallitus on linjannut, että tavoitteena olisi yhden kampuksen skenaario 25 vuoden siirtymäajan sisällä. Samassa kokouksessa yliopiston hallitus valtuutti rehtori Jouko Niinimäen kartoittamaan mahdollisia sijaintivaihtoehtoja uudelle kampukselle.

Oulun yliopistoon hakeneiden opiskelijoiden määrä on viime vuosien tietojen mukaan vaihdellut, mutta suunta on ollut yleisesti positiivinen. Kevään yhteishaussa Oulun yliopistoon haki yhteensä 17 582 opiskelijaa, joista en- sisijaisia hakijoita oli 5 605. Opiskelupaikkoja itsessään on tarjolla 2383 kappaletta kandidaatti- ja maisterikoulutuksiin. Suosituimpia hakukohteita olivat lääketiede, psykologia ja kauppatieteet. Vuonna 2022 hakijoita yliopiston kandidaatin ja maisterin ohjelmiin oli 17 622 hakijaa, vuonna 2021 20 133, vuonna 2020 17 095 ja vuonna 2019 14 869.

Samoin myös OAMKiin hakeneiden trendi on ollut nouseva viime vuosina. Vuonna 2022 hakijoita oli noin 8,7 kutakin hakupaikkaa kohden kun taas tämän vuoden yhteishaussa luku oli 8,9 yhteensä 9078 hakijasta. Eniten hakijoita on ollut viime vuosina ensihoitajan, sosionomin ja tradenomin koulutuksiin, vähiten sen sijaan tanssinopettajan, musiikkipedagogin ja agrologin koulutusohjelmiin.

Myös se, miten opiskelutoiminnasta puhutaan, vaikuttaa Oulun vetovoimaisuuteen. Viime vuonna T-median tutkimuksesta kirjoitettiin Kalevassa seuraavasti: “Rumalta näyttänyt kiistely yliopiston keskustakampuksesta on näkynyt muillekin kuin Oulun kaupunkilaisille ja osaltaan nakertanut kaupungin vetovoimaa muiden silmissä. Vetovoiman väheneminen näkyi myös opiskelupaikkaa hakevien nuorten kiinnostuksen vähenemisenä Oulun yliopistoa kohtaan.”

Kansainvälisesti viehättävä

Suomen suurimpien kaupunkien vertailujen lisäksi Oulu on saanut näkyvyyttä myös kansainvälisesti. Kiinnostus on kasvanut vähitellen Oulun useiden rakenteellisten muutosten kautta.

Yksi olennaisimpia tekijöitä kansainvälisen näkyvyyden kannalta on Oulun maine teknologiakaupunkina, joka on saanut alkunsa vuonna 1984 Linnanmaan Teknologiakylästä. Yliopiston lähistöllä alue toimii innovatiivisena esimerkkinä Oulun kansainvälistäjänä ja teknologian ammattilaisten keskuksena. Inspiraationa tähän toimi vastaavanlainen alue Kalifornian Silicon Valleyssä, joka suomalaisittain tunnetaan myös Piilaakso-nimellä. Nykyään Oulussa toimii useita Technopolis-keskittymiä, jotka yhdistävät tekniikan alan ammattilaisia tehokkaaseen yhteistyöhön keskenään.

Avaintekij On Rohkeus Katsoa

Tulevaisuuteen Ja P St Irti

MENNEISYYDEN MENESTYSTEKIJÖISTÄ.

Kehitys teknisessä osaamisessa jatkuu edelleen tulevien rakenteellisten muutosten kautta. Oulun teknologista näkyvyyttä merkittävästi edistänyt Nokia on muuttamassa vuonna 2025 Ruskosta Linnanmaalle lähemmäksi yliopistoa ja Technopolis-keskuksia. Nokian työllistämästä 6 500 työntekijästä lähes puolet, 2 700, sijoittuu Ouluun. Tämän myötä Oulun vahva asema teknologiakaupunkina tehostuisi entisestään. Hanke on merkittävässä roolissa Oulun lisäksi myös Euroopan elektroniikkateollisuudelle.

Kansainvälisesti Oulun kaupungin yleisnäkymä viehättää erityisesti ulkomaalaisten näkökulmasta. Muun muassa lontoolainen freelance-journalisti Erika Benke on kirjoittanut BBC :lle Oulun kaupungin ominaisuuksista. Kaupungissa häntä viehätti Suomen avoimempi ja rauhallisempi ympäristö Lontoon tiheään, yhdeksän miljoonan asukkaan kaupunkiverkostoon verrattuna. Oulussa häntä nimenomaan kiinnosti Oulu2026-hankkeen suunnitelmat vuonna 2020, joka veti häntä tuottamaan tarinoita Oulun kulttuurista kansainvälisesti näkyväksi. Tämän toiminnan myötä talvikulttuuri on vahvemmin korostunut Benkelle Oulun erityispiirteenä.

“Lumen ja jään tullessa yhä harvinaisemmaksi muualla maailmaa tajusin, kuinka talvi on Oululle ainutlaatuinen – ja kaunis – visuaalinen valttikortti”, Benke kuvailee.

Lumeen on Oulussa varauduttu aktiivisen teiden talvikunnossapidon kautta, vaikkei esimerkiksi puistojen ulkokuntolaitteita pidetä yllä talviaikaan. Benkeä erityisesti viehättää Oulun luonnonläheisyys ja ympäristön monimuotoisuus luontomaisemasta kaupunkiin ja merimaisemaan. Kokemus on hänestä Lontoon suureen väestöntiheyteen verrattuna erityisen rentouttava.

“Oulussa kahden vuodenkin jälkeen tuntuu, että olisin yhtä rento kuin lomalla ollessani.”

Pyöräteiden edelläkävijä

Oulun maailmallakin puhuttanut maine yhtenä Suomen parhaimmista pyöräilykaupungeista juontaa juurensa laadukkaalle infrastruktuurille ja aktiiviselle kunnossapidolle. Yli 950 kilometriä pyöräbaanoja pidetään aktiivisesti kunnossa ympäri vuoden. Pyörätiet Oulussa erottuvat muuhun Eurooppaan erityisesti niiden kestävän suunnittelun kautta.

“... pyöräverkko rakennettiin aikoinaan avaraan maastoon, jonne leveät baanat ovat vuosikymmentenkin jälkeen mahtuneet. Oulun talvipyöräilymaine pohjaa siis 50 vuotta sitten tehtyihin päätöksiin, joita tehtäessä kaupunkia suunniteltiin nimenomaan tuleville sukupolville ja tulevaisuuden tarpeita varten”, Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala kommentoi Oulun pyörätalvi -podcastissa tänä vuonna.

Pyöräreitteihin investointia itse asiassa vastustettiin aluksi, sillä autojen yleistyminen koettiin kaiken kaikkiaan parhaimmaksi kulkukeinoksi. Vaikka kyseisiä hankkeita aluksi nähtiin “virhe-investointeina”, eläköitynyt kaupunki-insinööri Mauri Myllylä ajoi lujasti kiinni sen tärkeyttä kaupunkirakenteen merkityksen ohessa. Nykyinen näkymä edustaa vahvasti näiden suunnitelmien toteutumista, sillä parempien tieverkostojen, Tervaporvarin siltojen ja luonnonmaisemien kautta Oulu kuitenkin on kehittynyt maineikkaaksi pyöräilykaypungiksi.

Kehitettävää edelleen on pyöräilyn korostamisessa kaikilla alueilla.

Suunnittelu- ja kaavoitusarkkitehti Timo Hakala kertoi VeloFinland-seminaarissa vuonna 2022, että mahdollisena kehityskohteena olisi vielä keskusta, joka on pysynyt liikkumattomana viimeiset 50 vuotta.

Jatkuvasti kehittyvä

Oulun kaupunkia ei voi yksinkertaistaa vain monimuotoisena yhdistelmänä kaupunkirakennetta ja luontoa. Oulu korostaa toiminnassaan asemaansa pohjoisen Suomen yhteisöjen keskittymänä. Taustalla on tavoite yhdistää näitä tekijöitä syvemmän rakenteellisen kehityksen kautta, jotta kulkuyhteyksiä, palveluita, koulutusta ja kulttuuria pystytään kehittämään huipputasolle.

Erityisesti Oulun tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 motivoi kehittämään kaupungin vetovoimaisuutta edelleen. Toistaiseksi suunta on ollut positiivinen laajennettujen palveluiden, asuintilojen ja hankkeiden kautta. Kehityskohteita on edelleen käynnissä muun muassa vuoden 2025 Hartaanselän asuntomessujen kautta, jolla Oulu laajentaa asemaansa ja asukaslukuaan kulttuuripääkaupunkina.

Vaikka Oululla on vielä hyvin selkeitä kehityskohteita kaupunkirakenteen ja kulttuuritoimintansa suhteen, sillä on yhtä lailla näkyvät vahvuudet ainutlaatuisena, pohjoista asennetta osoittavana ja vetovoimaisena kaupunkina.

“Jokainen oululainen rakentaa kotikaupunkinsa vetovoimaa. Sillä, miten me omasta kotikaupungistamme muille puhumme, on väliä. Suuri merkitys on silläkin, miten Oulu ja oululaiset ottavat asukkaat ja yritykset vastaan”, kerrottiinn Kalevassa viime vuonna T-median kaupunkivertailusta. •