Oulun ylioppilaslehti 2/2019. by Oulun ylioppilaslehti

2/2019 | 11.4.2019 | 59. vuosikerta

Ai valtaa? Ei kiitos

• SINUT ON NÄHTY!

s. 8

• JOS HÄPEÄT, ASIAT OVAT HYVIN . 21 • POLITICIANS ARE LIKE US s

Tarjolla tänään

“Toiminta voisi kiinnostaa, mutta ongelmana on aika. Näkisin, että jos ei olisi koko ajan painetta valmistua niin ehkä aikaa olisi enemmän.”

s.15

“Vinoumat, puolueellisuus ja ennakko-oletukset, jopa syrjintä siirtyvät oppimisaineistosta koneen toimintaan.”

s.8

”Lääketiede on laaja ala. Ei ole mahdollista tietää kaikkea kaikesta. ”

s. 6

Tässä lehdessä: 3 Päätoimittajalta

Pysy tarkkana: sinuun koitetaan vaikuttaa! (Myös tässä tekstissä.)

4 Kampuksilla tapahtuu

Oulun yliopiston yt-neuvotteluiden tulos julkistettiin 3. huhtikuuta. Koulutusleikkaukset leikkasivat nimensä mukaisesti yliopistoilta. Vielä ei ole myöhäistä hakea kesätöitä.

13 Vappumenoja, kootusti

Luetko tätä lehteä huhtikuussa? Listasimme sinulle mukavaa vapputekemistä. Kesälomalaisille luvassa festarimenoja!

21 Kolumnisti Sanna Häyrynen

miettii, mistä häpeässä oikein on kysymys.

21 Kulttuuria kampukselta

6 Päähenkilö

Vuoden Kandikollegaksi valittu Isabella Niemelä valmistuu lääkäriksi hieman haikein mielin.

 Koneella ei ole moraalia, vaan onko meillä?

Koneet katsovat ja analysoivat meitä kaikkialla. Pitääkö tästä nyt olla huolissaan? Ja kuka vastaa?

15 Avoinna: vaikuttajan paikka

Kiristyvät tutkintoajat eivät houkuttele opiskelijoita vallankahvaan. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Duo Peltokurki kertoo levyntekoprosessistaan.

22 In English –Do you speak English?

Anca M. Catana discusses the complex issue of multilingualism.

23 In English – Power to the people! Here’s five ways to get your voice heard.

26 Kuka maksaa tiedosta?

Tiedekustantajat tekevät tiedolla hyvää tiliä. Onko se oikein?

31 Valta ei ole itseisarvo

Alumnilta oppia -palstalla Helena Moring kertoo, ettei tiennyt opiskeluaikanaan mitä uralta odottaa.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 2 | 2019

Päätoimittajalta

/ .. . vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy vuonna 2019 painettuna neljä kertaa.

Arkisin valta on kaikista vaikutusvaltaisinta

Matka jatkuu verkossa osoitteessa

www.oulunylioppilaslehti.ﬁ Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta!

PÄÄTOIMITTAJA Anni Hyypiö paatoimittaja@oyy.fi 040 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Sanna Häyrynen, Mirko Siikaluoma, Maria Kurtti, Marcelo Goldmann, Iida Putkonen, Venla Tuohino, Heidi Niemi, Ville Paananen, Anca M. Catana, Suvi Vinblad KANNEN KUVA Ville Paananen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu  T-ovi,  krs.  Oulu

toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta MAINOSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Maija-Liisa Kokko 044 773 6616, ilmoitusmyynti@sm-mega.fi PAINO Kaleva 365, Oulu PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238

PÄÄTOIMITTAJA | Anni Hyypiö, anni.hyypio@oyy.ﬁ HYVÄ LUKIJA, NYT TARKKANA! Sinuun yritetään vaikuttaa. Sinua pommitetaan pienillä ja suurilla vaikuttamisyrityksillä jatkuvasti. Houkuttelevia viestejä kuuluu televisiosta (jos ﬂunssa ei tokene, juuri meidän tuotteemme taltuttaa sen tehokkaammin), radiosta (älä vaihda kanavaa, tällä kanavalla on luvassa sikahauskaa hupailukisaa ihan just kohta!), Instagram-feedistä (kai teit jo uunifetapastaa?), ja läheisten ja tuttavien puheista (vessapaperirullan ei kuulu olla noin päin telineessä). Kun puhumme vallasta, ymmärrämme sen usein negatiivisen, ehkäpä turhan suureellisen mielikuvan kautta. Kun ajattelen valtaa, ajattelen hirmuhallitsijoita, poliittista suhmurointia, House of Cardsin niljakasta Francis Underwoodia. Valta, vallankäyttö ja vaikuttaminen ovat kuitenkin arkisia ja pieniä asioita – ja paradoksaalisesti juuri arkisesta, piilevästä vallasta kannattaakin olla tietoinen.

VAIKUTTAMINEN JA VALTA NÄKYVÄT suorimmin toki vaalikeväänä. Vaalimainokset ja -tentit kutsuvat näkijäänsä käyttämään äänen juuri tämän ehdokkaan ja puolueen eteen. Vaalimainonta toivoo vaikuttavansa näkijäänsä houkuttelevalla lupauksella: juuri tänä keväänä kaikki toden totta muuttuu! Tämä vaalikevät on kuitenkin tuntunut harvinaisen raskaalta. Ylen kyselyssä (30.3.) eduskuntapuolueet kertovat ehdokkaisiin kohdistuvista uhkailuista, seksuaalisesta häirinnästä, vaalimainosten tuhoamisesta, huutelusta vaaliteltoilla. Jos jo pelkästään vaalihäiriköinnistä lukeminen tuntuu raskaalta, entä sitten sen kokeminen? Kiinnostuneena olen seurannut myös sitä, millaisia vaalimainoksia eteeni on tullut sosiaalisessa mediassa. Facebookissa on mahdollista klikata esille syy siihen, miksi tätä mainosta näytetään juuri minulle. Se paljastaa jotain myös omasta itsestäni. Vaikutusvaltaa olen miettinyt myös katsoessani Netﬂixistä dokumenttia spektaakkelimaisen pieleenmenneestä luksusfestivaalista Fyre Festivalista. Olen katsonut dokumentin jo ainakin viidesti, sillä en vain pysty käsittämään sitä, miten häikäilemätöntä sikailua maailmaamme mahtuukaan. Fyre Festival näytti ennakkoon otetuissa kuvissa ja somessa upealta, mutta todellisuus oli ruma. Huippu-

tason ravintolaruoan sijaan tarjolla oli kuivia juustoleipiä, luksusteltat osoittautuivat ankeiksi hätämajoitusteltoiksi. Koko festivaali oli vain kaunis haave, pelkkä kangastus. Fyre-fiaskossa kiinnostavaa oli sen markkinoinnissa ilmennyt vallankäyttö. Satojen tuhansien seuraajien somejulkkikset (tunnetaan myös someinfluenssereina) hengasivat jumalaisen kauniina tyylikkäillä mainosvideoilla. Inﬂuensserien läsnäolo videoilla vihjasi, että kohta sinäkin voit hengata supermallien kanssa ja hörpätä kookospähkinästä pina coladaa, kunhan nyt ensin maksat turhia kyselemättä tästä ilosta tuhansia dollareita. Supersujuvalla promovideolla ei kerrota, että biitsillä kirmaileville huippumalleille on maksettu hengailusta jahdilla. Tai sitä, että Kendall Jennerille maksettiin lehtitietojen mukaan jopa 250 000 dollaria yhdestä mainoksesta Instaan. Mutta vallankäyttöä on tämäkin, vaikkakin paljon epäsuorempaa kuin vaalimainoksissa. Tämä vallankäyttö on piiloutunut aitouden illuusioon. TÄSSÄ PRINTTILEHDESSÄ puhumme vallasta, vallankäytöstä ja vastuusta. Puhumme myös siitä, miksi vallankäytön mahdollisuutta ei haluta ottaa aina vastaan. Mietimme, miksi valta kyllä kelpaa toisille, mutta ei maistukaan yhtä lailla kaikille. Kirjoittaessani vallasta kirjoitan kuitenkin myös siitä, mitä itse teen työkseni. Vallankäyttäjiä olemme myös me journalistit. Journalistilla on valta määrittää sitä, mistä ja miten kansakunnassa puhutaan. Tätä kirjoittaessani tuore esimerkki: Helsingin Sanomien analyysissä (8.4.) linkitettiin yhteen seksuaalirikokset ja Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun laskeneet hakijamäärät yhteishaussa. Jutussa kerrottiin helsinkiläisnuoren miettivän “onko [Oulu] yhtä paha paikka kuin kirjoitetaan.” Sanoilla on valtaa. Pahaksi paikka muuttuu toiston kautta. Jos Oulusta puhutaan hyvin vaikutusvaltaisen median sivuilla toistuvasti negatiivisen kehyksen kautta, siksi se lopulta myös muuttuu. Ja muista: luonnollisesti vaikutusvalta piiloutuu myös tähän tekstiin. Toivon, että tämä teksti herättää lukijassaan reaktion, ajatuksen, ahaa-elämyksen. Että se vaikuttaa lukijaansa.•

NRO 2 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Ajankohtaista TEKSTI JA KUVA Anni Hyypiö

Oulun yliopiston yt-neuvotteluissa päätös: viisi irtisanotaan, tähtitieteen pääaine lakkautetaan Yt-neuvotteluiden alkamisesta päätettiin 8. helmikuuta, ja tuloksesta ilmoitettiin 3. huhtikuuta. Yt-neuvottelujen kohteena olleiden yksiköiden opiskelijat ja henkilökunta ovat tuloksesta tyrmistyneitä.

tutkimusyksikköä koskevien yt-neuvotteluiden tulokset julkistettiin keskiviikkona 3.4. rehtori Jouko Niinimäen tehtyä asiassa päätöksen. Opettajat, opettaminen ja kasvatusyhteisöt -tutkimusyksikön musiikkikasvatuksen, musiikin, laulun ja soiton opetusta antavasta henkilökunnasta irtisanotaan enintään viisi. Yksikkö kuuluu kasvatustieteiden tiedekuntaan. Luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluvasta tähtitieteen tutkimusyksiköstä ei irtisanota ketään, mutta tähtitieteen pääaine lakkautetaan. Yliopiston mukaan tähtitiedettä voi jatkossa opiskella Oulussa sivuaineena, ja yliopistojen yhteistyön kautta sivuainetta voi täydentää pääaineeksi. OULUN YLIOPISTON KAHTA

Musiikkikasvatukseen enemmän pari- ja ryhmäopetusta Musiikkikasvatusta koskevien muutosten syyksi on ilmoitettu koulutuksen kalleus sekä vähäinen tutkintojen valmistuminen. Mutta mitä tämä tarkoittaa opiskelijoille? Yliopiston tiedotteen mukaan musiikkikasvatuksen aineenopettajakoulutusta uudistetaan siten, että koulutuksessa korostuu aiempaa enemmän opettajan pedagoginen kehittyminen. Musiikin sivuaineopetuksessa kontaktituntimäärää kerrotaan linjattavan yhdenmukaiseksi tiedekunnan muun sivuaineopetuksen kanssa esimerkiksi opetusmenetelmiä kehittämällä ja vertaisoppimista hyödyntämällä.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Opetuksessa siirrytään yksilöopetuksesta yhä enemmän pari- ja ryhmäopetukseen. Musiikkikasvatuksen koulutuksesta vastaava Petteri Klintrup sanoi 4.4. lehdelle, että yt-neuvotteluiden tulos tulee tarkoittamaan sisällöllisesti valtavia muutoksia. ”Opetussuunnitelma tulee muuttumaan radikaalisti. Kun henkilöstö vähenee, varmaan myös opiskelijaa kohden kontaktiopetus tulee vähenemään reilusti, lähes katastrofaalisesti.” Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Mukava ry:n puheenjohtaja Loviisa Minkkinen kommentoi asiaa lehdelle sähköpostitse 4.4. Minkkisen mukaan tulosta on vaikea käsittää. ”Neljäntoista henkilön tiivistäminen yhdeksään ei voi luvata kuin suoraa leikkausta tulevien opettajien musiikin opintojen laadusta. Tuleva lukuvuosi 2019–2020 meidän tulisi sinnitellä vanhalla opetussuunnitelmalla ja uudella henkilökunnan kokoonpanolla. Jo nyt opettajamme ovat ylikuormittuneita: vapaasti erästä opettajaamme lainaten ’kolmensadan tunnin tuntimäärään mahdutetaan viidensadan tunnin työ.’ Jos tähän yhtälöön lisätään vielä henkilökunnan tutkimuksen tekeminen, kiinnostaisi kuulla päättäjien konkreettiset ideat siihen, miten opinnot meillä ensi lukuvuotena sitten toteutetaan järkevästi.” Mukava suhtautuu epäilevästi koulutuksen uudistamista koskeviin toimenpiteisiin. ”Opettajan pedagogisen kehityksen korostaminen kuulostaa pape-

NRO 2 | 2019

rilla hyvältä, mutta tarkoittaa kohdallamme sitä, että musiikillinen tietotaito jää paitsioon. Mitä taas tulee yksilöopetuksen muuttamiseen pari- ja ryhmätyöskentelyksi, ei se käytännön tasolla yksinkertaisesti toimi: klassisen laulun tai pianon opetus ryhmäopetuksena on täysin mahdotonta.”

Tähtitieteeltä maistereita

liian

vähän

Tähtitieteen pääaineohjelman lakkauttamisen syyksi on kerrottu valmistuvien opiskelijoiden vähäinen määrä. Pääainetta koskeva muutos tulee voimaan syksyllä 2020 opintonsa aloittaville opiskelijoille. Sitä ennen opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa opintonsa loppuun nykyisen tutkintorakenteen mukaisesti. Yliopiston mukaan tähtitieteen tutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan muuttamalla yksi tähtitieteen professuuri määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi taloudellista tukea suunnataan opetuspainotteisiin tehtäviin, jotka tukevat laajasti fysiikan koulutusta, tiedotteessa todetaan. Tavoitteena on turvata tähtitieteen tutkimus, vahvistaa fysiikan koulutusta ja tasapainottaa opetushenkilöstön työkuormaa. Tähtitieteen professori Heikki Salo sanoi 5.4. lehdelle, että hänelle perusteet yt-neuvotteluille eivät ole selvinnyt vieläkään. Hänelle on epäselvää myös se, mitä seuraavaksi tapahtuu: ”Esimerkiksi on tämmöinen kysymys: miten opetus järjestetään? Ensi syksynä otetaan vielä

uusia pääaineopiskelijoita, ja heillä on oikeus käydä opintonsa loppuun vuoteen 2024. Neljästä tähtitieteen opettajasta kahdella on määräaikainen työsuhde, ensimmäisellä työsuhde päättyy 2020, toisella vuonna 2023. Suunnitelmaa sille, miten opetus hoidetaan, ei ole. Yliopiston tiedotteessa mainittu sivuaineen täydentäminen yliopistojen välisen yhteistyön kautta ei ole ollut myöskään millään lailla esillä neuvotteluissa.” Tähtitieteen opiskelija, matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Sigma-killan tapahtumavastaava Paula Kvist sanoi keskiviikkona 3.4. lehdelle päätöksen olevan hirvittävä sääli ja iso pettymys. ”Taas meiltä lähtee yksi pääainevaihtoehto teoreettisen fysiikan, geofysiikan ja biofysiikan tavoin. Mitä aiemmasta kokemuksesta on nähty, pääaineen lakkautus on aina johtanut siihen, että opetus on käytännössä kuihtunut käsiin ja tutkimusryhmät ovat kuolleet. Tutkimusyksikössä on työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa kaksi henkilöä, jotka ovat antaneet merkittävän panostuksen opettamiseen. Tuntuu epätodennäköiseltä, että opetusta pystyttäisiin jatkamaan samalla laadulla ilman näiden kahden työntekijän voimavaroja.” Paula Kvist harmittelee myös pääaineen statuksen käsittelyä yt-neuvotteluiden yhteydessä. ”Pääainestatuksen käsitteleminen yt-neuvotteluissa on aktiivisesti poistanut meidän vaikutusmahdollisuutemme koko prosessiin.” LUE KOKO YT-NEUVOTTELUITA KOSKEVA JUTTU VERKKOSIVUILTAMME!

Lyhyesti tieteestä Tiedettä tarjolla Tubassa ja brunssilla TIEDONJANOISELLE KANSALLE

TEKSTI Iida Putkonen KUVA Pexel

SYL:n tilaama selvitys: koulutusleikkaukset veivät yliopistojen perusrahoituksesta 142 miljoonaa SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) teetti Opiskelun ja

koulutuksen tutkimussäätiö Otuksella selvityksen koulutusleikkauksien vaikutuksista kahden edellisen vaalikauden ajalta. Maaliskuun 28. päivänä julkaistusta selvityksestä käy ilmi yliopistojen rahoituksen sekä opintorahan leikkaukset vuosien 2011–2019 ajalta. Otuksen selvityksen mukaan yliopistojen perusrahoituksesta on leikattu Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella vuodesta 2015 vuoteen 2019 142 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia. Perusrahoituksen määrä on vähentynyt kaikilla yliopistoilla vuodesta 2015 eteenpäin, mutta suhteessa leikkaukset ovat kohdistu-

neet eri tavoin eri yliopistoihin. Suurin pudotus on ollut Helsingin yliopistossa, jossa perusrahoituksesta katosi 11,1 prosenttia. Kuinka pahasti leikkaukset sitten kurittivat Oulua? Selvityksen mukaan vuosina 2012– 2017 Oulun yliopiston rahoitusta leikattiin 10 miljoonalla eurolla. Leikkaukset ovat näkyneet yliopistoilla säästöinä tiloista ja henkilöstöstä. Opiskelijoiden elämään leikkaukset ovat vaikuttaneet lisäksi opintorahan ja -lainan muutoksina. Opintorahan kustannukset saajaa kohti ovat pienentyneet vuoden 2016 jälkeen, mikä käytännössä tarkoittaa pienentynyttä opintotukea. Muutos on yli 400 euron vähennys vuodessa opiskelijaa kohti.

Opintorahan leikkaus on näkynyt opintolainojen yleistymisenä. Opintolainojen valtiontakauksen kustannukset ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2016 jälkeen. Ennen opintorahan leikkaamista keskiverto-opiskelija nosti kuukaudessa lainaa noin 150 euroa, kun nykyään vastaava summa on yli 300 euroa. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminta yliopistoissa on leikkausten takia hidastunut. Kokonaisuudessaan yliopistoopiskelijoiden koulutusmenoista on leikattu lähes 170 miljoonaa viimeisen neljän vuoden aikana. Tässä summassa yhteenlaskettuna ovat yliopistojen perusrahoituksen leikkaukset, opintorahaleikkaukset ja opintolainojen menot budjettitasolla. •

on torstaina 2. toukokuuta tarjolla poikkitieteellistä seminaaria baariolosuhteissa. Science Open Mic -tapahtuman kuvataan olevan poikkitieteellinen seminaari, jossa tutkijat esittelevät lyhyesti tekemäänsä tutkimusta. Tuba-ravintolassa (Mannenkatu 2) järjestettävä tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille. Esityksiä pidetään suomeksi ja englanniksi. Telluksen järjestämä tapahtuma alkaa kello 18. Tapahtuma on osa Telluksen tutkimusaktiviteetteja eli R3-konseptia (Rapid Research Radicals), joka fasilitoi tieteen eri alojen välistä yhteistyötä. Keväällä on jäljellä myös kaksi viimeistä Tiedebrunssia. Tiedebrunsseilla Oulun yliopiston tutkijat esittelevät tutkimustaan Tietomaan kahvilassa. 14.4. professori Vesa-Pekka Herva kertoo Lapin kaivoskiistoista, ja 19.5. tutkijatohtori Anna Vatanen kertoo suomalaisten hiljaisuuden myytin murtumisesta.

Reklaami: Kuuntele

oululaisesta tutkimuksesta Oulun ylioppilaslehden podcasteista!

KIINNOSTAAKO OULUN YLIOPISTOSSA tehtävä tutkimus? Kuunte-

le Oulun ylioppilaslehden tiedepodcasteja! Löydät podcastimme Oulun ylioppilaslehti-hakusanalla Spotifystä, Soundcloudista ja podcast-sovelluksista. Podcastien aiheina ovat muun muassa kaupungistumisen vaikutus eläinten elinympäristöihin, ammattien jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin ja historianfilosofian tutkimus. •

TEKSTI Iida Putkonen

Hyvä kysymys: Onko nyt jo aivan liian myöhäistä saada kesätöitä?

“

Vieläkin ehtii hakea kesätöitä! Paikkoja on julkisessa haussa vielä paljon. Kannattaa tsekata esimerkiksi Duunitorin kesätyösivusto, Monster.fi-sivuston haku, kesaduuni.org-sivusto ja TE-palveluiden nettisivut. Myös esimerkiksi TE-palveluiden sivuilla Oulussa näyttää tällä hetkellä (8.4.) olevan auki 133 kesätyöksi laskettavaa paikkaa. Opiskelijalle kätevä väylä erilaisiin lyhyempiin tehtäviin on

työllistyminen henkilöstöpalvelualan yritysten kautta. Näitä ovat esimerkiksi Barona, Eilakaisla, Adecco, Manpower, Academic Work, Carrot ja Staffpoint. Muistettava on myös, että kaikki työtehtävät eivät tule julkiseen hakuun! Jos siis joku yritys kiinnostaa, niin kannattaa olla yhteydessä suoraan yritykseen ja kysyä, onko kaikki kesän tehtävät jo täytetty. Avoinna olevia paikkoja löytyy vielä.

Ja toki työnhakudokumentit kannattaa laittaa nyt minttiin! Apua saa esimerkiksi Telluksesta työelämäpalveluista. Ovi on auki aina torstai- ja perjantaiaamuna klo 9–11! Yhteyttä voi ottaa muutenkin ja vaikka sopia oman tapaamisajan, jos avoimet ajat eivät käy.” • Vastaajana toimi Tellukseen tammikuussa avatun työelämäpalvelujen asiantuntija Outi Tolonen. NRO 2 | 2019

Oikaisu:

Kampusgallupissa väärä kysymys VUODEN ENSIMMÄISESSÄ printtilehdessä (21.2.2019, s.16) julkaistussa vaaliaiheisessa Kampusgallupissa on virheellinen kysymys. Printtilehdessä julkaistu kysymyksen muotoilu ja gallupiin osallistuneille esitetty kysymys poikkeavat muotoilulta toisistaan. Alkuperäinen kysymys on ollut se, minkä teemojen vastaajat ajattelevat tai uskovat nousevan esiin vaaleissa, ei minkä teemojen he toivoisivat nousevan esille. Toimitus pahoittelee virhettä. •

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Päähenkilö | Palstalla yliopistolainen pääsee ääneen. TEKSTI Anni Hyypiö KUVA Suvi Vinblad

Onnea, kollega! Vuoden Kandikollega Isabella Niemelä tuntee olonsa haikeaksi valmistumisen kynnyksellä.

SIIVOTESSAAN OPISKELIJAJUHLIEN jälkiä kiltatalo Walhallasta aamu-

kuudelta ihminen ehtii miettimään kaikenlaista. Esimerkiksi sitä, oliko vuosikurssin emännäksi suostuminen sittenkin karkea virhe. Näin nauraa Isabella Niemelä, 26. Tuosta pohdinnasta on kulunut nyt kuutisen vuotta, ja haastatteluhetkellä maaliskuun viimeisellä viikolla hänellä on edessä vielä emännän viimeinen urakka: vuosikurssi Cursus Oksasen valmistujaisjuhlien järjestäminen. Suurin osa lääketieteen opiskelijoista aloittaa ja päättää opintonsa samaan aikaan muiden vuosikurssilaistensa kanssa. Alun ja lopun väliin mahtuu monta vuotta, ja myös monta vastuutehtävää, joista Oulussa vastaavat opintojen ensimmäisenä päivänä valitut kurssien vastuuhenkilöt. Sitoutuminen kuuden vuoden vastuupestiin heti opiskeluiden ensimmäisenä päivänä ei sovi kaikille. Vastuunotto ei kuitenkaan hirvittänyt Isabella Niemelää, joka pienen pohdinnan jälkeen asettui ehdolle ja tuli valituksi emännäksi. Niemelän työ kurssin eteen on palkittu: helmikuussa hän sai Oulun Duodecim-seuran jakaman Vuoden Kandikollega -huomionosoituksen. Palkinto on tarkoitettu lääketieteen kandidaatille, joka on eri tavoilla osoittanut kollegiaalisuutta ja hyvää toveruutta opintojensa aikana. Palkintoperusteissa Niemelää kiitellään siitä, että hän on hoitanut emännän tehtävää suurella pieteetillä, pitämättä itsestään turhaa meteliä. Niemelän kerrotaan tehneen lukuisia opiskelijayhteisöä hyödyttäviä tehtäviä nurkumatta, omistautuneesti ja vaivojaan säästämättä. Niemelän sydäntä tunnustus lämmittää. Haastatteluhetkellä hänellä oli käsissään vielä opintojen loppuhuipennuksen, kurssin valmistujaisviikon, valmistelu. Vilkkaan viikon huipensi hotelli Radisson Blussa järjestettävä iltajuhla, Proffikset, joissa valmistuvat nostavat maljan. Yksin hän ei sentään kaikkea järjestä, mutta yleinen koordinointi on hänen vastuullaan. Järjestelyihin kulunut työmäärä on ollut melkoinen, Niemelä

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

sanoo: ”Tuntuu vähän siltä kuin omia häitä olisi järjestänyt. Onneksi mukana on ollut paljon huipputyyppejä.” Myöhemmin syksyllä Niemelällä on edessä vielä lääkärinvalatilaisuus, jossa lääkärit vannovat vapaaehtoisen valan sitoutua noudattamaan lääkäreiden eettisiä ohjeita. Ja kunhan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira suinkin suo, Niemelä saa oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Mutta seis! Ei matkata niin kauas tulevaisuuteen. Palataan vielä takaisin Kontinkankaan cafe Galenoksen pöydän ääreen.

Lääkärin työ sisältää myös salapoliisiutta Isabella Niemelä kertoo tienneensä jo nuorena haluavansa lääkäriksi. Helsingissä kasvaneen Niemelän sukujuuret ovat pohjoisessa, joten Oulun lääkikseen suuntaaminen tuntui luontevalta. Lääkäriydessä häntä kiinnosti työskentely ihmisten parissa. Lisäksi hän kertoo olevansa salapoliisiluonne: on kiinnostavaa selvittää, millaisia vaivoja potilailla on. Hän haki lääkikseen kahdesti, ensimmäisen kerran heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Ovet Kontinkankaalle eivät avautuneet vielä ensimmäisellä haulla. Rannalle jääminen oli hänelle hirveä pettymys, mutta tarjosi mahdollisuuden miettiä, mitä hän oli aina halunnut tehdä. Siksi Niemelä päätti matkustaa Tansaniaan työskentelemään vapaaehtoistyöhön kolmeksi kuukaudeksi. Matka toi hyvää perspektiiviä, hän sanoo. ”Huomasin, ettei maailma lopu siihen, ettei pääse lääkikseen.” Lääketieteen pääsykokeet ovat Isabella Niemelän mukaan ennen kaikkea psyykkinen juttu. Vaikka laskut ja kysymykset voivat olla piinallisen vaikeita, pahin paine on lopulta oman pään sisällä. Myös toisen hakukerran jälkeen Niemelä oli varma, ettei pääsyt sisään. Toisen pääsykokeen jälkeen hän muistaa nähneensä haalarit päällä juhlivia lääkispiskelijoita ja ärsyyntyneensä – ääNRO 2 | 2019 NRO 2 | 2019

rimmäisen vaikea koe meni surkeasti, ja täällä vain bailataan! Palatessaan samana iltana junalla Helsinkiin Niemelä istui samassa vaunussa toisen kokeessa olleen kanssa. Matkaseura kävi ääneen läpi mennyttä tenttiä, laski laskuja ja pohti oikeita vastauksia. Niemelälle ei jälkipuinti maistunut: hän soitti äidilleen kertoen kokeen olleen hirveä ja kysyäkseen, vieläköhän Viron lääkishaku oli vielä auki. Yllätys olikin melkoinen, kun ollessaan työvuorossa Haartmanin sairaalassa laitoshuoltajana Niemelä sai kuulla päässeensä sisään. Hän muistaa kohdanneensa sairaalan kahvihuoneessa osaston lääkärin, joka oli kuullut pääsytuloksista – onnea, tuleva kollega, hän toivotti. Kuten aiempi kohtaaminen osoittaa, kollegiaalisuus, ammattikunnan jäsenten välinen toverillisuus, on mukana lääkärin ammatissa alusta asti. Mutta mitä kollegiaalisuus Vuoden Kandikollegalle tarkoittaa? Vastuun jakamista ja muiden auttamista, Isabella Niemelä sanoo. Sitä, että pystyy kysymään apua kollegalta, kun oma päätös mietityttää. ”Lääketiede on laaja ala, eikä yksin ole mahdollista tietää kaikkea kaikesta.” Kollegiaalisuuteen, keskinäiseen auttamiseen, kasvaminen alkaa jo opiskeluiden aikana. Niemelä kehuu Oulun lääketieteen opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja auttamisenhalua: ennen isoa tenttiä kaivetaan yhdessä esiin tenttitärppejä, kiinnostavista työpaikoista vinkataan toisille. Hänen kokemuksensa mukaan opiskelu Oulussa ei ole kilpailuhenkistä – päin vastoin. Lääkäriyyteen liittyy oleellisesti myös vastuu: vastuu potilaan hoidosta, joskus myös vastuu elämästä ja kuolemasta. Päätökset pitää pystyä perustelemaan. Silloin niiden takana voi seistä, Niemelä sanoo. ”Anestesiologit monesti sanovat, että huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan”, Niemelä luonnehtii. ”Varsinkin suurissa päätöksissä on onneksi harvoin yksin. Aina voi kysyä

myös toisen mielipidettä. Sekin antaa helpotusta, että on pystynyt kysymään neuvoa. Toki lopullisen vastuun ottaa aina itse.”

Aapistie jää taakse Vastuuta Isabella Niemelä on kantanut myös vuosikurssinsa emäntänä. Kyse ei ole ollut elämän ja kuoleman kysymyksistä, mutta vastuusta kuitenkin: emännät ja isännät järjestävät tapahtumia ja edustavat vuosikurssiaan monenlaisissa tapahtumissa. Lukiessasi tätä juttua Niemelä on Proffiksensa järjestänyt ja juhlansa juhlinut, ja hän on lukuhetkestä riippuen joko kaukomatkalla kurssilaisten kanssa tai jo palannut takaisin Suomeen. Myöhemmin keväällä hän muuttaa Vaasaan työskentelemään terveyskeskukseen. Hetkeä ennen valmistumista Niemelästä tuntuu haikealta. Opiskelu on ollut hyvin koulumaista: kurssit suoritetaan tietyssä rytmissä, tuttujen ihmisten kanssa. Nyt kurssilaiset hajaantuvat ympäri Suomen, kuka mihinkin kaupunkiin, kuntaan, terveyskeskukseen. ”Jää ikävä. Sosiaalinen puoli on kuitenkin täällä niin iso juttu. Toisaalta, onhan opiskelu on myös kuluttavaa”, hän pohtii. Näiden kuuden vuoden aikana aina on ollut käsillä jokin tentti, jota varten pitäisi lukea – mielellään juuri nyt. Vaikka erikoistuminenkin vaatii opiskelua, työelämässä tentit eivät kuumottele enää jokaisen nurkan takana. Siirtyminen uuteen vaiheeseen tuntuua siis myös hyvältä. Ensimmäisen kerran Niemelä puki päälleen lääkärintakin kliinisen vaiheen alkaessa kolmannen vuoden alussa. Mutta vielä viime kesänä, jo usean harjoittelun jälkeen, välillä mieleen nousee: esitänkö vain lääkäriä? Lääkäriyteen kasvetaan läpi uran, hän sanoo. Vaikka ensimmäisissä harjoitteluissa tuntuu vain esittävänsä lääkäriä, tunne hälvenee kokemuksen myötä. Kenties lääkäriyden tajuaa konkreettisesti vasta kesän jälkeen, kun tie ei vie enää Aapistielle, eikä ole enää yhtään tenttiä suoritettavana. •

ISABELLA NIEMELÄ, MITEN NEUVOISIT LÄÄKIKSEN KOKEISIIN LUKEVAA? ”Pääsykoe on lääkiksen vaikein tentti, sen jälkeen on varmasti helpompaa. Lääkiksestä selviää, kun pysyttelee mukana rytmissä. Sain itse opintojen alussa neuvon, että jos ottaa opintojen alussa narussa kiinni ja pysyttelee muiden mukana, opiskelut on helppoja, mutta jos päästää irti, on vaikeaa. Työtä pitää tehdä, mutta kurssien rytmi on selkeä. Voimia lukuihin! Minäkin pystyin siihen, joten sinäkin pystyt.”

ISABELLA NIEMELÄ » 26-vuotias. » Syntyisin Helsingistä, opiskeli Oulussa. » Lääketieteen kandidaatti, toukokuusta alkaen lääketieteen lisensiaatti. » Valittiin helmikuussa Vuoden Kandikollegaksi. Palkinnon jakoi Oulun Duodecimseura. » Harrastaa kuntosalilla käymistä ja lenkkeilyä. ”Tänä keväänä tosin vähemmän kuin aikaisemmin.” » Toivoo, että Proffikset menevät hyvin ja että kaikilla on hauskaa.

Vuoden Kandikollegaksi valittu Isabella Niemelä sanoo, että opiskelu Oulussa on ollut yhteisöllistä.

NRO 2 |NRO 2019 2 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

Kuka katsoo?

Konenäkö valvoo Tämän vuosisadan Isoveli ei ehkä löydykään Totuusministeriöstä, vaan omasta taskusta. Kenellä on vastuu uuden teknologian eettisestä käytöstä?

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 2 | 2019

TEKSTI Heidi Niemi KUVAT Ville Paananen

”

Te le

ruutu oli sekä vastaanotin että lähetin. Se kuuli jokaisen Winstonin hiirenhienoa hiiskausta kovemman äännähdyksen, ja niin kauan kuin hän pysyi metallilevyn näkökentässä, häntä ei vain kuunneltu, hänet myös nähtiin siinä. Hän ei tietenkään koskaan tiennyt, millä hetkellä häntä tarkkailtiin. Saattoi vain arvata, kuinka usein tai minkä menetelmän avulla ajatuspoliisi kytkeytyi yksityisen ihmisen verkkoon. Oli jopa mahdollista että kaikkea valvottiin koko ajan. (George Orwell: Vuonna 1984)

GEORGE ORWELLIN KLASSIKKOTEOS Vuonna 1984 (1949) sijoittuu kuvitteelliseen Oseaniaan (entiseen Britanniaan), jonka hierarkian huipulla nököttää Isoveli. Asukkaita valvotaan herkeämättä, ja Totuusministeriön silmät näkevät melkein kaiken. Melkein. Oseaniassa vääränlainen ajattelu on ajatusrikos. Rikoksen voi kuitenkin salata ainakin tilapäisesti, jos sen pitää visusti oman mielensä sopukoissa ja ilmeensä kurissa. Isoveljen raju rakkaus ei yllä aivan joka soppeen ja onkaloon. Voisiko Isoveljeä ja Totuusministeriötä huijata vuonna 2019? Tunnistaisiko konenäkö ajatusrikoksen Winston Smithin kasvoilta, vaikka tämä ei puhua pukahtaisi sanaakaan? Konenäön avulla voi havaita joitain tunteita ihmiskasvoilta, mutta kasvotiedon lisäksi tarvitaan tietoa kehon liikkeistä sekä eleistä. Professori Matti Pietikäinen Oulun yliopiston Konenäön ja signaalianalyysin tutkimuskeskuksesta (CMVS) muistuttaa, että teknologia ei vielä ole tarpeeksi pitkällä paljastaakseen tunteita kenen tahansa kasvoilta. Professori Guoying Zhao ryhmineen tutkii CMVS:ssä tunteiden tunnistamista konenäön avulla. Kone osaa lukea ihmisen kasvoilta ilmeitä ja mikroilmeitä. Mikroilmeet ovat lyhytkestoisia ja tahdosta riippumattomia ilmeitä, jotka kertovat ihmisen tunteesta ja mielentilasta – tarkemmin todellisesta tunteesta ja mielentilasta. Ihmissilmä ei välttämättä erota nopeita mikroilmeitä, ja aikuiset ihmiset osaavat teeskennellä tavallisia, tiedostettuja ilmeitä. Mikroilme syntyy ristiriidasta: siitä, kun ihminen

tukahduttaa sisäisen tunteensa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kaupan myyjän iloinen hymy voi hämätä asiakasta, mutta tietokone ehtii havaita sitä edeltäneen häivähdyksen: mikroilmeet paljastavat onko kassan takana rauhallinen vai kiihtynyt tai neutraali, iloinen, surullinen, vihainen tai jopa pelokas asiakaspalvelija. Lentokentän turvatarkastuksessa mikroilmeitä lukeva konenäkö voisi tunnistaa kiihtyneitä ja hermostuneita matkustajia, ja seuloa heidät matkustajavirrasta.

Piiloleikkiä Isoveljen kanssa Tekoälyä käyttävä teknologia on kehittynyt vauhdilla viime vuosien aikana, ja uusia käyttökohteita putkahtelee kuin voikukkia kesänurmelle. Konenäön käyttäminen kasvojentunnistukseen on lyönyt läpi syväoppimisen myötä, ja yleistynyt nopeasti. Kiinassa uusi teknologia on otettu laajamittaisesti käyttöön: paikallinen poliisi partioi kasvojentunnistusaurinkolasit päässään, punaisia päin kävelleen postiluukusta voi kolahtaa sakko, ja etsintäkuulutettu henkilö osataan tunnistaa 50 000 ihmisen väkijoukosta. Maa kehittää valvontajärjestelmää, joka koostuu valtavasta valvontakameraverkostosta, kattavasta kansalaistietokannasta sekä kasvojentunnistusteknologiasta. Eihän meillä tällaista sentään. Aamulehti vitsaili 1.4.2019, että poliisi aloittaa jalankulkijoiden automaattivalvonnan kasvojentunnistuksen avulla Tampereella, ja myöhemmin koko maassa. 170 euron sakko seuraa, mikäli tien ylittää väärästä kohdasta tai punaisella valolla. Valvontaa motivoivat kuvitteellisen komisario Pannis Destersteinin mukaan sakkotulot, ketutus sekä “mukava totalitaarinen fiilinki”. Rahoitus hoituu veronkorotuksilla, ja kansa nielee uudistuksen, kunhan se perustellaan turvallisuudella. “Vetoamme geneerisiin ja vanhentuneisiin tutkimustuloksiin, ja hyvin menee läpi. Kehä ykkösen kameravalvonnassa esimerkiksi väitämme, että tutkimuksen mukaan kuolonkolarit vähenevät kameroiden ansioista. Tosin sillä tiellä ei kukaan ole ennenkään kuollut, joten tutkimus on täyttä roskaa, mutta Suomessa kansa uskoo mitä tahansa, kun poliisi sanoo”, siteeraa Aamulehti Destersteinia. Aprillia! Kuravettä päälle. Ylen MOT:n artikkelin mukaan (30.4.2018) Suomen Keskusrikospoliisin kasvojentunnistuksen pilottiohjelma tunnetaan lempinimellä Nassu. Järjestelmä voi seuloa valvontakamerakuvia ja tunnistaa niistä poliisin rekistereistä löytyviä henkilöitä (MTV 24.10.2018). Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen haikaili MTV:n haastattelussa 16.6.2018 mahdollisuutta ulottaa kasvojentunnistus valvontakamerajärjestelmään. Kalevan mukaan (27.9.2018) Oulun kaupungin kameravalvontajärjestelmä eli esimerkiksi oululaiskoulujen kamerat ovat yhdistettävissä poliisin johtokeskusjärjestelmään, ja reaaliaikainen valvonta kytketään päälle tarvittaessa. Samaan järjestelmään voidaan yhdistää yhteensä yli tuhat kameraa, jotka on sijoitettu kaupungin kiinteistöihin, keskeisille risteysalueille sekä yleisille alueille kuten puistoihin. Ylikomisario Arto Autio Oulun poliisista totesi Kalevalle, että koulujen sisätiloja seurataan esimerkiksi vakavan vaaran uhatessa tai merkittävien operatiivisten tapahtumien aikana. Esimerkkinä oli valtiovierailu. NRO 2 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Sanasto Algoritmi: yksiselitteinen joukko ohjeita, jonka tietokone suorittaa. Biometrinen tunniste: henkilötieto, josta ihmisen voi tunnistaa fysiologisesti yksilöiden. Esimerkiksi DNA, sormenjäljet ja kuvat. Kasvojentunnistus: kone voi tunnistaa kuvasta tai videolta kasvot, kuten kameran tarkennustoiminto tekee, tai etsiä tietokannasta vastaavuuksia kasvoille. Konenäkö: tietokone etsii ja pyrkii tunnistamaan kuvista ja videoista haluttua informaatiota. Neuroverkko: Ihmisaivoja jäljittelevä verkko, joka koostuu keinotekoisista neuroneista, joiden välisten yhteyksien painoarvoa säädellään. Neu-

roverkko oppii aineiston perusteella. Sitä käytetään esimerkiksi tunnistamiseen ja lajittelemiseen. Syväoppiminen: Monikerroksisia neuroverkkoja hyödyntävä tekoälyn oppimisjärjestelmä. Käytetään esimerkiksi puheen, kuvien ja tekstin käsittelyyn ja tunnistamiseen. Tekoäly: Tekoäly pyrkii käyttäytymään älykkäästi ympäristössään. Tekoälyn ominaisuuksia ovat tyypillisesti autonomisuus, eli kyky suorittaa tehtäviä monimutkaisessa ympäristössä ilman jatkuvaa ohjausta sekä adaptiivisuus eli suorituskyvyn parantaminen oppimalla. Katso myös Helsingin yliopiston ja Reaktorin maksuton tekoälykurssi The Elements of AI. Lähteet: Elements of AI -verkkokurssi, Helsingin yliopisto ja Wikipedia

”

“Tekoäly voi auttaa meitä niin monissa eri asioissa. Miten pärjäisimme ilman sitä?” Guoying Zhao professori

Henkilön tunnistaminen missä ja milloin vain on helppoa, kun valitsee oikeat työkalut. Datan yhdisteleminen eri lähteistä mahdollistaa pääsyn aivan uudenlaiseen informaatioon. Esimerkiksi Suomen passitietokannassa on tällä hetkellä biometrinen tunniste kaikista passinhaltijoista. Sosiaalisen median palvelut tietävät meistä enemmän kuin haluamme tietää niiden tietävän. Kasvojentunnistus ja konenäkö mahdollistavat paljon, mutta niiden herättämät eettiset kysymykset eivät ole helppoja vastattavaksi. Kenellä on oikeus kerätä, käyttää ja yhdistellä tietoa, jota algoritmit käyttävät? Ihmisten yksityisyydensuojasta ja varsinkin sen vähittäisestä murentumisesta on keskustelu julkisuudessa paljon. Missä tilanteissa yksityisyydensuojaa voi rikkoa, eli milloin jokin muu periaate on yksityisyyttä ja tietosuojaa tärkeämpi? Kuka päättää säännöt konenäön sekä kasvojentunnistuksen käyttämiselle?

Tutkijan vastuun rajat Lääketieteellisen tutkimuksen eettisyys on lain nojalla arvioitava ennen tutkimuksen alkua. Pohjois-Pohjanmaan alueella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta antaa lausunnon tutkimuslain piiriin kuuluvista lääke- ja terveystieteellisistä tutki10

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 2 | 2019

muksista. Kaiken lain alaisen tutkimuksen on kunnioitettava ihmisarvon loukkaamattomuuden periaatetta. Muita tutkimusaloja, eli vaikka teknologian kehittämisen eettisyyttä ei säädellä laeilla, vaan tiedeyhteisöllä on oma etiikkansa sekä moraalinsa, jota ohjataan suosituksilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin Tutkimuseettinen neuvottelukunta eli TENK on julkaissut suosituksen ihmistieteellisen tutkimuksen eettiseen ennakkoarviointiin. Alan eettisiin periaatteisiin kuuluu tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vahingoittamisen välttäminen sekä yksityisyys ja tietosuoja. Muut tieteenalat nojaavat TENK:n hyvän tieteellisen käytännön (HTK) malliin, sekä muihin ammattieettisiin ohjeistuksiin. Konenäkötutkimukseen ei siis ole yksilöityä eettistä ohjetta. HTK ohjeistaa tutkijoita eettisesti kestävään tiedonhankintaan, tutkimukseen ja arviointiin, sekä avoimuuteen ja vastuulliseen tiedeviestintään. Lääke- ja ihmistieteen aloilla vaadittavan eettisen ennakkoarvioinnin tekemisestä muistutetaan. Tutkimusorganisaatiossa on huomioitava tietosuojakysymykset. HTK vastuuttaa ensisijaisesti jokaisen tutkijan ja tutkimusryhmän jäsenen noudattamaan ohjeistuksia henkilökohtaisesti. Vastuu kuuluu TENK:n mukaan myös koko tiedeyhteisölle, ja yliopistojen on huolehdittava työntekijöidensä ja opiskelijoidensa perehdytyksestä hyvään tieteelliseen käytäntöön. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseksi luetaan

Kasvojentunnistuksella, konenäöllä ja tekoälyllä on vahvat juuret Oulun yliopistossa Oulun yliopiston melkein 40 vuotta jatkuneen konenäkötutkimuksen tunnetuimpia saavutuksia on Local Binary Pattern -menetelmä ja siihen perustuva kasvojentunnistus.

Mikroilmeiden lisäksi konenäkö voi mitata hengityksen ja sydämen sykkeen puhelimen kameralla kuvatusta videosta. Ihmisen kasvojen väri vaihtelee sykkeen tahdissa. Menetelmä voisi olla lääkärin diagnoosin tukena etävastaanotolla.

vilppi tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuus hyvistä tieteellisistä käytännöistä, eli esimerkiksi havaintojen vääristely tai sepittäminen ja laiminlyönnit sekä holtittomuus tutkimustyön eri vaiheissa. Tutkijan vastuu rajautuu TENK:n hyvän tieteellisen käytännön rajoissa tämän omaan toimintaan: tutkimuksen tekemiseen ja julkaisemiseen sekä julkiseen esiintymiseen. Tulosten käyttöön – eli esimerkiksi siihen, miten konenäköä voi hyödyntää eettisesti – HTK ei ota kantaa. Tieteen sosiaalisen vastuun käsite vastaa tutkimustiedon käyttämisen ulottuvuuteen. Veikko Launiksen pääkirjoitus Tieteessä tapahtuu -lehdessä (4/2015) pohtii tutkijan sosiaalisen vastuun rajoja. Onko tutkija velvollinen estämään tulosten kaksoiskäyttöä, eli tiedon hyödyntämistä jollain tavalla haitallisiin tai moraalisesti paheksuttaviin tarkoituksiin? Miten tulee toimia, jos uusi tieto on potentiaalisesti vahingollista? Entä jos tieto on vahingollista, mutta sitä ei käytetä eettisesti arveluttavasti? Onko eettinen toiminta tutkijan vai tiedeyhteisön valvonnassa? HTK ulottuu yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen sekä tiedeyhteisössä että sen ulkopuolella, eikä tutkija saa harhauttaa yleisöä tutkimuksensa merkityksestä tai sen sovellettavuudesta. Vaan tuleeko tutkijan osaltaan vaikuttaa siihen, miten ja mihin tutkimustuloksia käytetään? Launis ehdottaa ratkaisuksi sääntöjen sijaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista sekä tutkijoiden henkilökohtaista pohdiskelua työnsä mahdollisista eettisistä ongelmakohdista. TENK:n pääsihteeri Sanna Kaisa Spoofin mukaan Tutkimuseettisellä neuvottelukunnalla ei ole kantaa tutkijan vastuusta tulosten jatkokäyttöön vaikuttamisessa. “Suomen lain mukaan tutkija on velvollinen ilmoittamaan viranomaisille, jos hän saa tietoonsa asian, joka voi vahingoittaa kansalaisten terveyttä tms.”, hän kertoo sähköpostitse.

AISpotter-urheiluvalmennussovellus hakee konenäön avulla halutut pelitilanteet videolta valmentajan tueksi. Lääketieteen kuvantamiseen kehitetään uusia tekoälypohjaisia menetelmiä. Ensimmäisenä listalla ovat mammografia- ja alaselän magneettikuvantaminen.

Valossa Labs on yliopistosta ponnistanut spin-out. Yrityksen konenäkö tunnistaa videolta ja kuvista puhetta, henkilöitä, paikkoja ja tilanteita, kuten esimerkiksi alastomuutta ja kirosanoja.

tään epäiltynä vakavasta rikoksesta siksi, että kasvojentunnistusjärjestelmä on erehtynyt? Syväoppimiseen ja kaikkeen koneoppimiseen tarvitaan oppimisdataa, eli esimerkkejä. Vinoumat, puolueellisuus ja ennakko-oletukset, jopa syrjintä siirtyvät oppimisaineistosta koneen toimintaan. Algoritmit ja laskentamallit ovat ihmisten tekeleitä, ja ihmisen käytös sekä valinnat voivat olla vinoutuneita, professori Zhao muistuttaa. Syrjintä voidaan siis kalastaa neuroverkkoihin jo aineistonsyöttämisvaiheessa. Tekoäly, konenäkö ja kasvojentunnistus ovat kuitenkin vain työkaluja, joita ihminen käyttää, Zhao painottaa. Kysymys kuuluukin, että kuka suunnittelee nämä työkalut? Kuka tekee päätökset?

Pärjäisimmekö ilman tekoälyä?

Teknologian kehittämisen eettiset kysymykset eivät ole mitään uutta kevätauringon alla, vaan uhkadiskurssi kasvattaa uusia päitä sitä mukaa kun uusia laitteita, ohjelmia ja ominaisuuksia syntyy. Uusi pelottaa. Terve skeptisyys on usein paikallaan, sillä yhdellä uudella teknologialla ei ratkaista kaikkia maailman ongelmia. Zhao tiedostaa eettiset riskit, mutta korostaa kuitenkin teknologian kehittymisen hyviä puolia. Tekoäly on osoittautunut ihmistä tehokkaammaksi, tarkemmaksi ja taloudellisemmaksi tietyissä tehtävissä, kuten esimerkiksi puheen tunnistamisessa. Tekoälyn kapasiteetti datan käsittelyyn ja analysointiin päihittää ihmisaivot. Professori Zhaon mukaan tekoäly on joissain tehtävissä paljon ihmistä etevämpi. Maanjäristyksen uhrien etsiminen ja syvänmeren pohjan tutkiminen on ihmiselle vaarallista. Sen sijaan pinnan alle tai järistysalueen raunioihin voi lähettää tekoälyä hyödyntävän robotin, Zhao kertoo. Tekoälyyn perustuvat koneet hoitavat useita vaikeissa tai ihmiselle mahdottomissa olosuhteissa tehtäviä töitä. Tekoälyn hyödyt ulottuvat myös esimerkiksi terveydenhoitoon, koulutukseen ja sähköiseen asiointiin. Puhelimessa ja tietokoneessa toimivat puheentunnistustoiminto sekä sanelu puheesta tekstiksi helpottavat kuulo- ja näkövammaisten arkea. “Tekoäly voi auttaa meitä niin monissa eri asioissa. Miten pärjäisimme ilman sitä?” Tekoälyyn perustuu yhtä lailla monelle suoratoistopalveluista tuttu musiikkia tai elokuvia suositteleva ominaisuus, Zhao kertoo. Tekoäly etsii artisteja, kappaleita ja elokuvia, joista käyttäjä saattaisi pitää aiemman kuuntelu- ja katseluhistoriansa perusteella.

Algoritmit ja laskentamallit ovat ihmisten tekeleitä, ja ihmisen käytös sekä valinnat voivat olla vinoutuneita, professori Zhao muistuttaa.

Kone ei ole erehtymätön – ihmisestä puhumattakaan Kasvojentunnistuksen käyttäminen ei ole riskitöntä: ihmisistä kerättyä tietoa voidaan väärinkäyttää tai hyödyntää rikollisiin tarkoituksiin. Konenäkö on päässyt kasvojentunnistuksessa parhaimmillaan hämmästyttävään tarkkuuteen, mutta virheiden mahdollisuus on silti olemassa. Autoritääriset yhteiskunnat voivat valvoa kansalaisiaan kasvojentunnistuksen avulla. Entä jos kone erehtyy, ja lentokentällä pysäytetään väärä henkilö, tai ylinopeussakko lätkähtää väärän asunnon eteisen matolle? Tai syytön henkilö pidäte-

NRO 2 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Etiikasta Seurausetiikan periaatteiden mukaisesti teon eettisyyden ratkaisevat sen seuraukset. Velvollisuusetiikka perää teon motiiveja: hyvä tarkoitus voi oikeuttaa teot ja pyhittää keinot.

Hyve-etiikan pohjana voivat olla vaikka Platonin totuus, hyvyys ja kauneus tai antiikin oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, rohkeus ja käytännöllinen viisaus. Tieteen etiikkaa ohjaavat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvät tieteelliset käytännöt. TENK:n tarkoitus on edistää hy-

vää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäistä tutkimusvilppiä ja edistää tutkimusetiikasta käytävää keskustelua. Lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta säädellään lailla. Katso myös: vastuullinentiede.fi

Tietämättömyys ei ole voimaa Zhao ja hänen tutkimusryhmänsä varmistavat, että tutkimukseen osallistuneet hyväksyvät tietojensa käytön, ja tietävät mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Henkilöt voivat vetäytyä tutkimuksesta ja kieltää tietojensa käytön milloin vain. Zhao korostaa, että heidän tutkimusdatansa on aina suostumuksellisesti hankittua. “Kerromme selkeästi miksi ja mihin tarkoituksiin keräämme tietoa. Teknologian kehittäjillä ja datan käsittelijöillä on oltava tutkimukseen osallistuvien henkilön suostumus, että he voivat kerätä, käsitellä, analysoida ja käyttää ihmisten tietoja.” Ilman dataa tutkimus ja teknologian kehitys olisi liki mahdotonta, tai ainakin hyvin vaikeaa. Tekoälyja konenäkötutkimuksessa täytyy huomioida sekä yksityisyydensuoja että tutkimukseen tarvittavan datan kerääminen. Tutkijoiden on saatava sellaista tietoa, mitä voidaan käyttää ja mikä auttaa tutkimuksessa, Zhao kertoo. “Lääkärikin tarvitsee riittävästi tietoa, että voi tehdä oikean diagnoosin.” Zhaon mielestä on tärkeää, että ihmiset tietävät, mihin heidän tietojaan käytetään, ja että valta Matti Pietikäinen tiedon käyttämisestä on ihmisellä itsellään. Tieto vähentää huoprofessori lia ja pelkoja. “Ihmisillä on oltava oikeus kieltäytyä tietojensa käytöstä.”

”

Tekoäly voi myös suojella yksityisyyttä, Zhao kertoo. Tekoälypohjaisella järjestelmällä voidaan mallintaa ihmisten, kuten myymälän asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymistä. Oikeiden ihmisten kasvoja ja tietoja ei tarvita, jos käytetään virtuaalista avatar-hahmoa. Moni älypuhelin avautuu sormenjäljellä, ja jotkut mallit tunnistavat omistajansa kasvot. Älypuhelinten kasvojentunnistuksella toimivaa lukitusta on yritetty huijata vaihtelevalla menestyksellä. Naamio, 3D-malli kasvoista ja omistajan kaksoissisarus saattavat avata lukituksen puhelinmallista ja käyttöjärjestelmästä riippuen. Konenäkö voi seuloa laajoja aineistoja paljon ihmistä tehokkaammin. Yhdistämällä dataa eri lähteistä voidaan nykyteknologiaa hyödyntää tehokkaasti. Zhao painottaa, että ihmisten yksityisyyttä on aina suojattava sekä kunnioitettava. Joskus kuitenkin yksityisyydensuoja on ristiriidassa teknologian mahdollistamien etujen kanssa. Kasvojentunnistuksen avulla voidaan vaikkapa löytää kadonnut lapsi, hän kertoo. Professori Guoying Zhaon mielestä tehtävämme ihmisinä ja yhteiskuntana on päättää tärkeysjärjestyksestä eri tilanteissa. Milloin yhteiskunnan tai yksilön hyvä menee yksityisyydensuojan edelle? Yksilön yksityisyyden ja teknologian tuoman hyödyn välillä tasapainotteleminen on eettinen valinta. “Teemme perustutkimusta, ja kaikki julkaistut tuloksemme ovat avoimesti saatavilla tieteen käytäntöjen sekä rahoittajien, kuten Suomen Akatemian ja EU:n vaatimusten mukaisesti”, professori Matti Pietikäinen kertoo. “Lähes kaikkea teknologiaa voidaan käyttää sekä väärin että oikein. Autoilla voidaan ajaa ihmisten päälle, jos niin halutaan. Entäpä millaisia vaaroja sosiaalisen median käytössä on?” Pietikäinen kysyy. Zhaon mielestä konenäön ja tekoälyn sovellutusten etiikan pohtiminen on meidän jokaisen: maailman, yhteiskunnan ja yksilöiden tehtävä. Sinun ja minun. Teknologian kehittämistä ja käyttämistä säätelevien lakien ja moraalisten valintojen tulisi olla yhdessä päätettyjä. Ihminen määrittää tärkeysjärjestyksen. Ihminen tekee valinnat. Näennäisesti tekoälyn tekemien päätösten taustalla on kuitenkin aina laskentamallin sekä päätöksentekostrategian määrittänyt ihminen, Zhao painottaa. Tekoälyllä ei ole omaa etiikkaa tai moraalintajua. Tietokone tekee sen, mihin se on ohjelmoitu. “Me olemme ne ihmiset. Me käytämme teknologiaa ja teemme valinnat.”•

“Lähes kaikkea teknologiaa voidaan käyttää sekä väärin että oikein. Autoilla voidaan ajaa ihmisten päälle, jos niin halutaan. Entäpä millaisia vaaroja sosiaalisen median käytössä on?”

Yksityisyys vai yhteiskunnan etu? Eurooppalaisten tietoja ja yksityisyyttä suojaa Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus, eli GDPR. Se ulottaa henkilötiedon määritelmän kuviin, eli jos henkilö on tunnistettavissa kuvasta, kyseessä on henkilötieto. Asetuksen ytimessä on ihmisten oikeus tietää, mitä tietoa heistä rekisteröidään, mihin tarkoitukseen sitä käytetään, ja pyytää tietojansa poistettavaksi. GDPR:ää täydentää Suomessa vuoden alussa voimaan astunut tietosuojalaki. GDPR pisti EU:n alueella toimivat yritykset ja yhdistykset tietosuojaremonttiin. Asetuksen laiminlyömisestä sopivaksi sanktioksi on katsottu ankarimmillaan tuntuva sakotus. Euroissa mitattava rangaistus kannustaa varsinkin yrityksiä pitämään huolta henkilötiedoistaan, mutta onko yksityishenkilön antama suostumus tietojensa käyttöön ja käsittelyyn aidosti myönnetty? Suuryritysten tietosuojakohuista kertovat otsikot ovat arkipäivää. Isoveli kulkee mukana taskussa yliopistolla, ruokakaupassa ja kotona. 12

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 2 | 2019

Juttua varten on haettu inspiraatiota mm. seuraavista teoksista: Tutkimusetiikan ABC (Tammi, 2006), Tutkijan arkipäivän etiikka (Vastapaino, 2007), Etiikkaa ihmistieteille (SKS, 2006).

  LEIKKAA TALTEEN!   TOIM. HUOM: OULUN YLIOPPILASLEHTI EI VASTAA SÄÄN/FORCE MAJEUREN/MUIDEN SYIDEN AIHEUTTAMISTA MAHDOLLISISTA MUUTOKSISTA OHJELMAAN!

OULULAISTEN OPISKELIJOIDEN OULULAISTEN OULULAISTEN OMISTAMA UNIRESTA OPISKELIJOIDEN OPISKELIJOIDEN OMISTAMA UNIRESTA OMISTAMA UNIRESTA Älä voivahda kesken tiukan opiskelupäivän, vaan popsi ja hörpi itsesi pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan: opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia Älä voivahda tiukan opiskelupäivän, popsi ja hörpi itsesi välipaloja. Kahvia,kesken teetä, virvokkeita ja herkkuja vaan vaikka kuinka monta sorttia. pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät ja aamusta iltaan: Älä voivahda kesken tiukan opiskelupäivän, vaan popsi hörpi itsesi opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, iltaruokaa ja monenlaisia pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat halpaa hyvät eväät aamusta iltaan: välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita ja herkkujahalpaa vaikkailtaruokaa kuinka monta sorttia. opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruokaja monenlaisia KASTARI välipaloja. Kahvia,kampus teetä, virvokkeita herkkuja vaikka kuinka monta sorttia. • Raikasjasalaattipöytä Linnanmaan • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen Raikas salaattipöytä • Virkistäviä juomia joka lähtöön Linnanmaan kampus • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka KASTARI • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita • Raikas salaattipöytä Linnanmaan kampus • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita • Edullinen ja iltaruoka Virkistäviäopiskelijalounas juomia joka lähtöön MEDISIINA • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen • Raikas salaattibaari Kontinkankaan kampus • Virkistäviä juomia joka lähtöön • Pizzaa, kebab-aterioita ja muita erikoisannoksia Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen MEDISIINA • Raikas salaattibaari Virkistäviä juomia joka lähtöön Kontinkankaan kampus • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka MEDISIINA Pizzaa, kebab-aterioita ja muita erikoisannoksia • Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. • Raikas salaattibaari Kontinkankaan kampus • Tarjolla Kahvia jakahvia, herkkuja siihen kylkeen virvokkeita, salaatteja ja muuta • Pizzaa, kebab-aterioita ja muita erikoisannoksia • pientä Virkistäviä juomia joka lähtöön syötävää. • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen • Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. • Virkistäviä juomia joka lähtöön Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta • Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka VANILLA pientä syötävää. Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta • Raikas salaattibaari Oulun keskusta syötävää.ja muut erikoisherkkupäivät • pientä Pizzaperjantait Edullinen opiskelijalounas • Kahvia ja herkkuja kylkeenja iltaruoka VANILLA Raikas salaattibaari • Avoinna myös lauantaisin Oulun keskusta • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka VANILLA • Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät • Raikas salaattibaari Oulun keskusta • Kahvia ja herkkuja kylkeen • Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA , • Avoinna myös lauantaisin • Kahvia ja herkkuja kylkeen Oulun musiikkikeskuksesta • Avoinna myös lauantaisin

KASTARI

PSST

! PSST ! PSST

* Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA, Oulun musiikkikeskuksesta * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA, Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut Oulun musiikkikeskuksesta sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin. Kysy tarjous! catering@uniresta.fi Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin. Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut Kysy tarjous! catering@uniresta.fi sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin. Kysy tarjous! catering@uniresta.fi

TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi

LOUNASTA, VÄLIPALAA, KAHVILATUOTTEITA JA HERKKUJA

Health to Organic Campuksen löydät PSOAS Loungesta Linnanmaan kampukselta, TERVETULOA!

Muista myös Health to Organic CafeHealth & Delit! Muista myös to Muista myös Health to • Ca Terveellistä tuoretta hyvää. Itse tehtyä, mpuksella ja Cafe O Organic & Delit! H2 k or rw te Af Hox! lähellä tuotettua ja runsaasti luomua. ppaa ja herkkuja!Cafe & Delit! Organic • Lounas, kahvila, salaattitori, brunssi, 12.4. ja 26.4. – skum anic.fi Terveellistä ja tuoretta hyvää. Itse tehtyä, health2• org Lue lisää: www.

aamupala, välipalat ja take away lähellä tuotettua ja runsaasti Terveellistä ja tuoretta hyvää.luomua. Itse tehtyä, Lounas, kahvila, salaattitori, lähellä tuotettua ja runsaastibrunssi, luomua. H2O KESKUSTA H2O IDEAPARK H2O KALEVA välipalat ja take away • aamupala, Lounas, salaattitori, Uusikatu 26 kahvila, Ritaharjuntie 49 brunssi, Solistinkatu 4 aamupala, välipalat ja take away • •

H2O KESKUSTA

H2O IDEAPARK

H2O KALEVA

Uusikatu 26

Ritaharjuntie 49

Solistinkatu 4

Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu H2O KESKUSTA H2O IDEAPARK H2O KALEVA4 MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! • -10 % ruokatuotteista (aamupala, lounas, brunssi ja kahvilatuotteet) Tiedekirjasto Pegasuksen Esim. MYÖS H2O opiskeluun Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! naapurista tarvikkeet • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan ja työhön sekäEsim. erilaisia välipaloja, H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: • -10 % ruokatuotteista (aamupala, lounas, brunssi ja kahvilatuotteet) Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan kahveja ja herkkuja•mukaan! Lue lisää: • -10 % ruokatuotteista (aamupala, lounas, brunssi ja kahvilatuotteet)

www.health2organic.fi

Hae meiltä keskiviikkoisin Tomo Sushi Barin sushiboksi!

Lue lisää: www.health2organic.fi Lue lisää: www.uniresta.fi/campusshop www.health2organic.fi

WAPPUMENOJA

KESÄMENOJA

Mitä? Wapun avajaiset Missä? Nallikarin Edenissä, jatkot Viihdemaailma Ilonassa Milloin? 17.4. Eden 18-22, Ilona 21-04 Miksi? Wappu tulee! Poikkitieteellisissä avajaisissa pääset juhlimaan kanssaopiskelijoiden kanssa

Mitä? Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali Missä? Oulun teatteri Milloin? 2.5.–5.5. Miksi? Suomen vanhin festivaali nuorille sisältää näytöksiä sirkuksesta tanssiin ja teatteriin

Mitä? Makia-Appro Missä? Keskustan kahviloissa Milloin? 18.4. klo 11-19 Miksi? Makeanhimo täytyy sammuttaa, eikä Munkkimaisterin tai Karkkikandin tutkintokaan haittaa

Mitä? Rock in the City -festarit Missä? Kuusisaari Milloin? 28.–29.6. Miksi? Festivaalimarkkinoita piristää uusi tulija, joka tuo aikuisyleisölle suunnattua rokkia Ouluun

Mitä? Ööpisgaala eli teekkareiden Wappulehden julkaisu Missä? Teekkaritalolla Milloin? 22.4. Miksi? Pääset nappaamaan itsellesi perinteikästä vappulukemista

Mitä? Suomipop-festarit Missä? Kuusisaaressa Milloin? 11.–13.7. Miksi? Jos kaipaat nostalgiaa (Bomfunk MC’s!) ja suomalaisia hittiartisteja, tämä festari on tehty sinulle

Mitä? Beer pong Missä? Teekkaritalo Milloin? 23.4. Miksi? Kevyempi laji toimii lämmittelynä vapun kisailuihin, ja saat kilpailla kavereidesi kanssa joukkueena

Mitä? Bättre Folk Missä? Hailuoto Milloin? 12.–13.7. Miksi? Paikallista kulttuuria pienpanimoista kirjailijoihin kauniissa merimaisemissa

Mitä? Bbq-bileet Missä? Linnanmaan humanistipäädyn parkkipaikka Milloin? 24.4. Miksi? Ei juhlaa ilman grillausta!

Mitä? Qstock Missä? Kuusisaari Milloin? 26.–27.7. Miksi? Oulun festarikesän suurin ja tunnetuin tapahtuma

Mitä? Kirkkovenesoudut Missä? Tuiran uimaranta Milloin? 26.4. Miksi? Vapun tavaramerkkitapahtumassa veneet täyttyvät kilpailuhengestä ja urheilumielestä

Mitä? Elojazz-festarit Missä? Rauhalassa ja puistoissa ja ravintoloissa Oulussa Milloin? 1.–5.8. Miksi? Jazz-musiikkia ja matalan kynnyksen tapahtumia tunnelmalli-

Mitä? Franzénin lakitus, wappukulkue ja teekkariuitot Missä? Franzénin puisto, josta siirtyminen Åströminpuistoon Milloin? 30.4. klo 11.45 alkaen Miksi? Tilaisuus ulkoiluttaa opiskelijalakkia ja seurata uusien teekkareiden syntymistä

JUVENES

Mitä? Teekkaritorvien Wappu Missä? Rotuaarilla Milloin? 1.5. klo 14 Miksi? Jos juhlinnan jälkeen väsyttää, musiikki virkistää

Mitä? Ilmakitaransoiton MM-kisat Missä? Rotuaarilla Milloin? 21.–23.8. Miksi? Tätäpä ei muualta juuri saa, nimittäin show’n, jossa vain mielikuvitus (ja ehkä notkeus) on rajana

Mitä? Oulun musiikkivideofestivaalit Missä? Valve ja 45 Special Milloin? 22.–25.8. Miksi? Perinteikkäillä festareilla juhlistetaan musavideokulttuurin hienoutta

TARKEMMAT TAPAHTUMA-AJAT JA KUVAUKSET LÖYDÄT ESIMERKIKSI FACEBOOKIN TAPAHTUMISTA!

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 2 | 2019

TEKSTI Iida Putkonen KUVITUKSET Ville Paananen VALOKUVAT Anni Hyypiö

Mistä opiskelijavaikuttajia? Hakukuulutukset kaikuvat pitkin yliopiston käytäviä ja sähköposti täyttyy pidennetyistä hakuajoista. Miksi aktiivisesti vaikuttavat opiskelijat tuntuvat olevan kiven alla?

uoden alussa julkaistussa Nuorisobarometrissä 2018 todettiin, että nuoret ovat yhä kiinnostuneempia politiikasta. Kuitenkin samasta raportista selviää myös, että alle puolet nuorista on pyrkinyt vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin. Tämä näkyy myös yliopistomaailmassa, kun opiskelijavaikuttamisen pesteihin tuntuu olevan yhä vaikeampaa löytää halukkaita. Mikä selittää vallan välttelyn, jos ei sitten kiinnostuksen puute? Miksi pestejä vältellään?

Putkitutkinnon paineet Ensimmäinen opiskelijaedustajien harvenemista selittävä tekijä on ilmeinen: aika – tai tarkemmin se, ettei sitä ole. Opiskelijavaikuttaminen vie aikaa, mutta opiskelijan elämän tahti kiristyy jatkuvasti. Nykyaikana yliopisto-opiskelu on tarkkaan mitoitettu suoritus. Kelan tädit ja yliopisto haluavat opiskelijan valmistuvan viidessä

vuodessa, ja opiskelijan odotetaan keskittyvän viisi vuotta opiskeluun. Jos näin ei ole ja noppia ei saa tarpeeksi, lähtevät etuudet ja postilaatikkoon tulee opintotuen takaisinperintäkirjeitä. Putkitutkintojen aikana opiskelijalta odotetaan 60 opintopistettä vuodessa, jotta hän valmistuisi tavoiteajassa. Työtunteina määrä vastaa 1600 tuntia vuodessa, mikä muutaman jakolaskun jälkeen tarkoittaa 9 tuntia töitä joka arkipäivä opiskelukuukausina. Tämän päälle pitäisi vielä ehtiä järjestöjen hallituksiin ja hoitaa muukin elämä aina pyykkäämisestä yöuniin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen opiskelijabarometrin mukaan suurin syy järjestötoiminnasta pois jättäytymiselle oli vuonna 2014 ajan puute. Lähes puolet ensimmäisen vuoden opiskelijoista ei osallistunut järjestötoimintaan, koska heillä ei ollut sille aikaa. Käytännön kokemusta ajan puutteesta on Saku Ruoholalla, viidennen vuoden tietojenkäsittelytieteiden opiskelijalla Oulun yliopistossa. Opiskelun ohella Ruohola työskentelee 30 tuntia viikossa, eikä ole löytänyt aikaa hallitustoiminnalle. Työtunnit yhdistettynä suo-

siteltuun valmistumisaikatauluun tarkottaisi 15 tuntia töitä arkipäivisin. Ajan kannalta ongelmallista Ruoholalle on myös se, että järjestötoiminta ja hallituksen tapaamiset ovat usein päiväsaikaan – silloin kun hän on töissä. Myös tutkintovaatimukset ja valmistumispaineet ovat vaikuttaneet Ruoholan päätökseen olla lähtemättä järjestöjen hallituksiin. “Toiminta voisi kiinnostaa, mutta ongelmana on aika. Näkisin, että jos ei olisi koko ajan painetta valmistua niin ehkä aikaa olisi enemmän. Toki se paine on tavallaan oman pään sisällä, varsinkin kun tekee töitä eikä tukia ole tullut pitkään aikaan”, Ruohola sanoo. Myös Aleksi Nikula, kirjallisuuden maisteriksi valmistunut järjestöaktiivi, näkee tutkintovaatimusten vaikuttavan hallitusintoon. Vuonna 2010 opintonsa aloittanut Nikula on ollut mukana niin ainejärjestössään Kultussa, Humanistisessa killassa kuin monessa harrastejärjestössä yhteensä yli 8 vuotta. Tänä aikana Nikula on ehtinyt nähdä aktiivisuuden nousun ja laskun. Hän kertoo innokkuuden tason vaihtelevan aalloissa. Aloittaessaan järjestöuransa Nikula koki, että hänen mukanaan toimintaan lähti paljon

NRO 2 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Mari Vauhkonen ja Aleksi Nikula toimivat molemmat roolipelikerho Cryon hallituksessa, eikä kumpikaan usko järjestöuransa olevan vielä ohi.

uusia opiskelijoita. Muutaman vuoden kuluessa aktiivisuus kuitenkin laski, ja esimerkiksi hänen ainejärjestössään Kultussa huolestuttiin siitä, ettei ketään enää innostanut hallitustoiminta. Ensimmäisten opintotukileikkausten jälkeen aktiivisuus kuitenkin jälleen nousi - yllätyksenä Nikulalle. “Oma teoriani on, että opiskelijat etsivät yhteisöstä turvaa, kun heillä on vaikeampaa.” Nikulan kokemuksen mukaan aktiivisuus laski jälleen muutama vuosi sitten, kun tutkintovaatimukset tiukentuivat. Aiemman yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden nousun sijaan opiskeluelämän vaikeutumisella oli tällä kertaa päinvastainen vaikutus. Nikula kertoo, että uusia toimijoita kyllä tulee, mutta he eivät jää toimintaan. “Minulla oli helppoa. Kun aloitin, oli tietty määrä kuukausia jolloin piti vain suorittaa joitain opintoja niin sai tuen tilille. Nykyisin aloittavilla on paljon vaikeampaa tehdä muuta kuin itse opiskelua”, hän sanoo.

Pettävät rakenteet ja pelottava vastuu Ajan lisäksi vallan välttelyyn vaikuttavat rakenteet. Kuinka helppoa on vaikuttaa itselle sopivilla keinoilla? Onko vaikuttaminen alun alkaenkaan kannattavaa? Erityisesti yliopisto-opiskelijaa koskevia rakenteita ovat paitsi tutkintojen rajattu aika, mutta myös niiden sisäiset opintopis16

OULUN YLIOPPILASLEHTI

teet ja kurssien painotukset. Nykyisissä tutkinto-ohjelmissa kurssit on standardisoitu 5 opintopisteeseen. Tämä

”

“Mitä muuta elämä lopulta on, kuin vastuun ottamista?” Aleksi Niskavaara

tarkoittaa opiskelija-aktiivisuuden kannalta sitä, ettei vaikuttamisesta saatavia opintopisteitä aina tarvita tutkinnon täydentämiseen. Näin tutkintorakenne ei kannusta opiskelijaa lähtemään mukaan järjestötoimintaan. Samalla työllä opiskelija voi suorittaa 5 opintopisteen kurssin ja valmistua nopeammin. Toinen tutkintorakenteen ongelmakohta on kurssien painotuksessa. Ensimmäisinä opiskeluvuosina pakollisia kursseja ja läsnäoloja on huomattavasti myöhempiä opiskeluvuosia enemmän. Tämä ei jätä aikaa opintojen ulkopuoliselle toiminnalle, eikä siis tue järjestötoimintaan lähtemistä opiskelujen alussa. Toki hommiin voi lähteä myös myöhemmin, mutta kiinnostuksen taso ei vuosien mittaan säily samana. Otuksen

NRO 2 | 2019

vuonna 2014 julkaisemassa Opiskelijajärjestötoiminnan ulkopuolelle jättäytymisen syitä -työpaperissa opiskelijoiden vastauksista selviää, että kiinnostus osallistua opiskelijavaikuttamiseen on opintojen keski- ja alkuvaiheilla suurempi kuin myöhäisemmässä vaiheessa. Ristiriita ja ongelma vaikuttamiseen lähtemisen kannalta syntyykin, kun tutkintorakenne ei tue vaikuttamista heti opintojen alusta lähtien. Sen sijaan kiinnostus vaikuttamiseen hiipuu opintojen loppua kohti, vaikka loppupuolella aikaa löytyisikin. Myös Ruohola kokee, että osittainen syy siihen, ettei hän lähtenyt hallitustoimintaan on opiskelun rakenteissa. “On periaatteessa liian myöhäistä enää lähteä mukaan vaikka aikaa olisikin, koska valmistun ensi vuonna.” Kenties rakenteiden muutoksessa on kyse myös suuremmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Nuorisobarometrin mukaan vaikuttaminen kiinnostaa nuoria yhä, mutta painopiste on siirtynyt pois järjestötoiminnalta. Nuorisobarometrissä nuorista 38 prosenttia oli vaikuttanut juttelemalla sosiaalisessa mediassa, kun taas järjestöissä oli toiminut vain joka neljäs. Myös järjestöaktiiveilla on omat käsityksensä siitä, miksi hallituksiin on vaikea löytää opiskelijoita. Aktiivisesti järjestötoiminnassa mukana oleva kulttuuriantropologian opiskelija Mari Vauhkonen on Oulun yliopiston roolipelikerho CRYO ry:n hallituksessa viidettä vuotta ja on toiminut myös Rattoradion hallituksessa.

Tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva Saku Ruohola valitsi järjestöjen sijaan työn, mutta toivoo vielä löytävänsä aikaa opiskelijajärjestöille.

Hän näkee syyn hallitushommien välttelyyn olevan vastuu ja velvollisuus osallistua kaikkeen tarjottuun toimintaan. “Jäsenenä käyt niin monessa tapahtumassa kuin huvittaa. Hallituksessa taas pitää olla sitoutunut ja huolehtia asioista”, Vauhkonen sanoo. Myös ympäristötekniikkaa opiskeleva Aleksi Niskavaara yhtyy Vauhkosen näkemykseen. “Ihmiset pelkäävät vastuuta. Minusta se on sinänsä epäterve lähtökohta: on hyvin epätodennäköistä että valmistuttuasi et koskaan joudu ottamaan mistään vastuuta”, hän sanoo. Itse esimerkiksi edustajiston jäsenenä, Rattoradion hallituksessa sekä Pahki Speksin hallituksessa toiminut Niskavaara toivoisi opiskelijoiden näkevän järjestötoiminnan mahdollisuudet. Vastuun pelkäämisen sijaan hallituksissa voi hänen mielestään opetella elämässä tarvittavia taitoja turvallisessa ympäristössä. “Mitä muuta elämä lopulta on kuin vastuun ottamista?”

Puuttuva yhteisöllisyys Valta ja sen käyttämistä vaikeuttavat tekijät vaikuttavat yliopistolla yksittäisen opiskelijan aikataulujen lisäksi myös yhteisöön. Jos opiskelijan elämä keskittyy valmistumiseen, yliopistosta tulee väliaikainen askel ennen työelämää. Opiskelija ei pääse osaksi yliopistoyhteisöä, vaan on opiskeluaikansa tunnelissa, joka suuntaa yksioikoisesti kohti

valmistumista. Kärkevästi voisi todeta, että nykyään yliopistoon ei tulla niinkään ystävystymään vaan suoriutumaan siitä mahdollisimman nopeasti. Tätä viestii ainakin yliopiston tutkinnoista

”

“Oma teoriani on, että opiskelijat etsivät yhteisöstä turvaa, kun heillä on vaikeampaa.” Aleksi Nikula

riippuvainen rahoitusmalli, jossa yliopistot saavat rahoitusta suoritettujen tutkintojen määrän mukaan. Tuskin opetus- ja kulttuuriministeriö tutkii rahoitusmalleja suunnitellessaan järjestettyjen tapahtumien määrää yliopistoissa: bilelippujen määrä tai pienryhmänohjaus painavat vaakakupissa huomattavasti vähemmän kuin opintopisteet. Opintotukikin määräytyy suoritettujen opintojen perusteella, eikä toimeentulon riskeeraaminen sosiaalisen elämän takia ole monelle opiskelijalle vaihtoehto. Otuksen opiskelijabarometristä vuodelta

2014 selviää, että 35 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ei ole mukana järjestötoiminnassa koskaan ja 27 prosenttia opiskelijoista on mukana toiminnassa vain harvoin. Löytyykö vallan välttelyn syy siitä, ettei opiskelija sitoudu järjestöihin tai yliopistoyhteisöön, kun yhteisön sijaan painotus on valmistumisella? Näin asian kokee ainakin Ruohola, joka ei koe kuuluvansa yliopistoyhteisöön ainakaan oman ainejärjestönsä kautta. “En näe itseäni blankolaisena. En ole käynyt kiltiksellä pitkään aikaan – en ole edes varma onko se samassa paikassa”, Ruohola sanoo. Hän kertoo, ettei ole kokenut kuuluvansa omaan ainejärjestöönsä fuksivuotensa jälkeen. Pienryhmä, jonka kanssa hän aloitti opiskelunsa, hajosi ensimmäisen vuoden aikana. Näin yhteisöön sitoutuminen jäi. Ruoholalla oli yliopistoon tullessa myös muita pääaineita opiskelevia ystäviä valmiina, joten tarve sitoutua yhteisöön oli pienempi.

Mistä luovut ja mitä saat? Mitä hallitushommista lopulta seuraa? Niskavaara kertoo, että opintojen hidastuminen järjestöhommien seurauksena ei ole haitannut häntä – päin vastoin. “Järjestötoiminnassa mukana oleminen on erinomainen tapa oppia sellaisia asioita, mitä on mahdoton oppia kurssin penkillä istuen.” Myös Nikula kertoo, että on kokenut järjestötoiminnan aivan yhtä tärkeäksi kuin itse teoriaopinnot. Aloittaessaan opintonsa hän

NRO 2 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

40 vuotta sitten Oulun ylioppilaslehdessä ohjeistettiin näin 2.2.1979 s. 11 Oulun ylioppilaslehti -- --

”70-luvun opiskelija on omassa suurenmoisuudessaan luonut uuden filosofisen ajatusmallin: se on nerokas yhdistelmä idän ja lännen viisauksia. Tätä yhdistelmää voidaan kutsua passiivisen aktiivisuuden filosofiaksi. Passiivisuus periytyy shanghailaisista oopiunmluolista [sic]: koska on vaikea tietää, mikä on oikein, on vii-

oli kuullut tutuiltaan, että yliopistomaailmassa verkostoituminen on lähes yhtä tärkeää kuin opiskelu. Vuosia myöhemmin järjestöaktiivina toimineena hän kokeekin oppineensa myös työelämän kannalta tärkeitä taitoja – ja löysi myös tulevan väitöskirjansa aiheen harrastejärjestönsä kautta. Aktiivisuuteen liittyy kuitenkin myös negatiivisia puolia, ja jostakin on luovuttava. Mari Vauhkonen tuo esiin, että olisi kiinnostunut lähtemään useampaan järjestöön, mutta sitoutuminen hallitustoimintaan

OULUN YLIOPPILASLEHTI

sainta olla tekemättä mitään – silloin ei ainakaan tee virhettä. Vallankumoukselliseksi tämän passivisen akiivisuuden ﬁlosoﬁan tekee tapa, jolla länsimainen aktiivisuus sovitetaan itämaiseen passiivisuuteen: koska tietyt virheet kuitenkin täytyy tehdä, valitaan demokraattisilla vaaleilla ne henkilöt, jotka tekevät nämä vihreet. [sic] Hallitus on syntynyt! Välttääkseen hallitukseen joutumis-

rajoittaa mahdollisuuksia kokeilla muita järjestöjä. Myös Aleksi Nikula sanoo joutuneensa päättämään siitä, minkä järjestön toimintaan voi panostaa. Hän näkee kuitenkin, että kun jokin asia on itselle tärkeä, sen edestä tekee mielellään pieniä uhrauksia. Nikulan ajatus luopumisesta on yllättävä. “Olen joutunut luopumaan yksinäisyydestä”, hän nauraa. Toisaalta luopumista on myös lähtemättömyys. Ruohola on päättänyt keskittyä opiskelijavaikuttamisen sijaan töihin. Hän

NRO 2 | 2019

ta opiskelijan on pyrittävä olemaan mahdollisimman huomaamaton. Useimmat opiskelijat ovatkin luonnonvalintaa noudattaen sopeutuneet tilanteeseen tavalla, jota itse Darwinkin olisi ihaillut. He liikkuvat yliopiston käytävillä tehokkain ja määrätietoisin askelin uusissa lenkkitossuissaan kantaen vasemmassa kädessään kiiltävää kahvaa, johon on kiinnitetty mustalasikuitulaatikko. He ovat kansan älykkäintä ja sopeutuvaisinta ainesta. Heidän hartioil-

kertoo, että jostain on pakko joustaa, kun kaikelle ei löydy aikaa. Kaiken tämän jälkeen, kannattaako mukaan lähteminen? Aktiivit sanovat kyllä. Haastatelluista kukaan ei kadu hallituspestejään – sen sijaan he tuntevat ihmisiä, jotka harmittelevat etteivät lähteneet mukaan aiemmin. Myös Ruohola, joka on tähän asti välttänyt hallitushommia, on löytänyt yliopistolta paikkansa Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiirista ja miettii, lähtisikö ensi vuonna vielä hallitushommiin. Kenties hallitustoiminta ei olekaan opintojen vastakohta, vaan

leen lepää Suomen tulevaisuus. Jos opiskelija kaikesta huolimatta epäonnistuu yrityksessään ja joutuu valituksi hallitukseen, hänen täytyy yrittää olla mahdollisimman keskinkertainen välttääkseen epäluuloja ja päästäkseen vähällä: jos olet tyhmä, joudut tekemään kaiken jos ole [sic] älykäs, olet keskinkertainen.” -- -V. Kantola Puh.joht. Konekilta

osa kokonaisvaltaista opiskelua. Uskaltamalla käyttää valtaa yliopistolla, voi oppia taitoja, joita pelkkä kurssien tenttiminen ei opeta. “Sen sijaan, että miettisi mitä hallitustoiminta vie sinulta, olisi tärkeämpää puhua siitä, mitä se antaa”, Nikula sanoo. Ehkäpä opiskelu ja opiskelijavaikuttaminen eivät painakaan vaakakupissa toisiaan enemmän, vaan tasapainon saavuttamiseksi tulee löytää aikaa molemmille. •

Tunnetko avoimen yliopiston? Avoimessa yliopistossa voit opiskella Oulun yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Ennakkotiedot kesän 2019 sekä lukuvuoden 2019–2020 opetustarjonnasta julkaistaan maaliskuussa.

www.oulu.fi/avoinyliopisto

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Nettisivuillamme kerromme, että

TELLUS, ASPIRE-HUONE (yliopiston Linnanmaan kampus, keskusaula) Interfaith Dialogue Group -uskontodialogi to 28.3. klo 16.15 PYHÄN LUUKKAAN KAPPELI (Yliopistokatu 7) Messu joka su klo 10, pyhäkoulu saarnan aikana, kirkkokahvit English Service every Sun at 4pm., Sunday school, Coffee etc. KappeLive la 3.3. klo 19, rockmetallia, Oula Siipola, vapaa pääsy Yliopistoväen ekumeeninen pääsiäishartaus ke 17.4. klo 15, piispa Jukka Keskitalo ja metropoliitta Elia, pääsiäisen musiikkia, kahvitus LÄMSÄNJÄRVEN KAUPUNKILEIRIKESKUS (Hiihtomajantie 2) Perheellisten opiskelijoiden ilta ke 3.4. klo 16–19, ohjelmaa lapsille KASTELLIN KIRKKO (Töllintie 38) Tuomasmessu la 16.3. klo 18

OYY:N KOULUTUSPOLIITTISTA ASIANTUNTIJAA VALTTERI TÖRMÄSTÄ MOTIVOI OIKEUDENMUKAISUUDEN TAJU

PYHÄN ANDREAAN KIRKKO (Sulkakuja 8) Varikkomessu su 17.3. klo 12 SINUA VARTEN Yliopistopastori Ari Savuoja, p. 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi, Linnanmaalla huone TF101 Palveleva puhelin: klo 18–01 (pe ja la –03 saakka), p. 0400 22 11 80 Parisuhdeneuvonta: ajanvaraus ma–pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. 08 561 8700, 044 316 1557 Facebook.fi/kirkkosuomessa | www.oulunseurakunnat.fi MATKAILUMAANTIETEEN VÄITÖSKIRJATUTKIJA OUTI KULUSJÄRVI KERTOO, ONKO AIDOSTI KESTÄVÄ MATKAILU MAHDOLLISTA

LAURA TAURIAINEN HALUSI OLLA SOMETÄHTI JA SAADA TUHANSIA SEURAAJIA. KOLUMNISSAAN HÄN KERTOO, KUINKA HÄN KUITENKIN EPÄONNISTUI

JOTTA TIEDÄT ENEMMÄN.

Ahdistaako tilapula? Edullinen ja joustava vuokraus Lämpimät, kuivat ja valvotut tilat Varastokoot 1,5–20 m2 Autolla suoraan sisätiloihin

Liikut helposti kulkukortilla klo 6–23 Toimisto avoinna ma–pe pe klo 10–15 10 Yrityksille logistiikkapalvelu

lijoi e k s i t op

l le

% 0

-5

Puhelinpalvelu 08 5209 700 ma-pe 9-16 | Toimisto avoinna ma-pe 10-15 | Kaarnatie 10 (Alppila) | info@oulunomavarasto.fi | www.oulunomavarasto.fi

20 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 2 | 2019

Kulttuuria kampukselta PELTOKURKI Musiikkikasvatuksen opintojen kautta tutustuneiden Anna Peltomaan ja Emma Kurkisen Peltokurki-yhtye sai alkunsa kaksikon ollessa kesätöissä Posiolla metsänistutuksessa. Debyyttilevyään valmisteleva duo kertoo, että jokaisella Peltokurjen keikalla itkee vähintään yksi ihminen.

Jos häpeät, asiasi ovat hyvin

”

KOLUMNI | Miksi pienestä mokailusta aiheutuvaa nolostumista on niin vaikea sietää? kysyy Sanna Häyrynen.

”

Tekijänä lähtee aina häpeästä. Yrittää epätoivoisesti päästä johonkin tilaan, ettei tarvitsisi hirveästi hävetä sitä elokuvaa.” Näin sanoo elokuvaohjaaja Dome Karukoski Helsingin Sanomien haastattelussa. En väitä, että olisin Karukosken kaltainen taiteilija, mutta tunnistan ajatuksen. Vaikka olen vuosia kirjoittanut työkseni, uskon, että jokainen tekemäni teksti voi johtaa kamalaan epäonnistumiseen ja häpeään. Tästä kolumnistakin saattaa seurata julkinen nöyryytys. Pelkään pieniäkin virheitä. En haluaisi hyväksyä sitä, että kaikenlainen töppäily on väistämätön osa elämää. Mokaaminen on sietämätöntä – tai oikeastaan ajatus epäonnistumisesta.

maisuus on epäuskottavaa ja tylsää. VUOSIEN VARRELLA OLEN ONNEKSI hieman oppinut nauramaan itselleni. Kompastelu tai muu pieni kohellus vain keventää tunnelmaa ja antaa rentouttavat naurut. Kämmäily ei ole pelkästään piristävää vaan myös opettavaista. Moka on lahja, kuten kliseisesti sanotaan. Ainakin työelämässä pikku mokat opettavat joka päivä jotain uutta. Kaltaisilleni virheiden kammoksujille ne ovat erityisen opettavaisia. Kun virheet hävettävät, samaa ei halua toistaa. Kolmas mokailun hyvä puoli on, että virheistä – niistä hävettävimmistäkin – yleensä selviää ja häpeä laimenee ajan kanssa.

”

Tästä kolumnistakin saattaa seurata julkinen nöyryytys.

EN NIMITTÄIN OSAA NIMETÄ mitään kovin

hirvittävää munauskokemusta, joka kalvaisi sieluani vielä vuosien jälkeen. Ala-asteella häpesin, jos en osannut luokan kuullen lukea ääneen ilman takeltua. Seiskaluokkalaisena häpesin monta päivää sitä, että olin kaatunut koulun portaissa. Vuosikausia olen hävennyt ylioppilastutkintoni alhaisinta arvosanaa. Kun nyt ajattelen näitä ”kammottavia virheitä”, nehän kuulostavat aivan tavallisilta, arkisilta kömmähdyksiltä. Vaikka häpeää vältelläkseni yritän tavoitella täydellisiä suorituksia, olen sitä mieltä, että rosot tekevät ihmisistä kiinnostavia. Kiiltokuva-

JA OIKEASTAAN HÄPEÄ on merkki siitä, että asiat ovat aika hyvin. Kirurgin tai lentäjän tunnerepertuaarista kaivetaan virheen jälkeen aivan toisenlaisia tunteita kuin häpeää. Kun liikutaan esimerkiksi elokuvien, kolumnien tai opiskelusuoritusten kaltaisten hengentuotteiden piirissä, mitään hirveän pahaa ei voi edes sattua. Häpeä taitaa olla vain ylikorostuneen itsekriittisyyden ääni. Siksi minä ja muut virheiden kammoksujat voisimme käyttää energiamme muihin asioihin kuin emämunauksiin varautumiseen.

Sanna Häyrynen on tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu.

Nostalgiaa valkokankaalla | Ensi-illoissa tarjolla Tolkienia ja toistoa menneestä. Tolkien Ensi-ilta 3. toukokuuta J.R.R. Tolkien pääsee itse tarinan päähenkilöksi uudessa elämänkertaelokuvassa. Dome Karukosken ensimmäinen Hollywood-tuotanto kuvaa Tolkienin nuoruusvuosia, joiden kerrotaan inspiroineen miehen suuria tarinoita.

Emma Kurkinen: “Meillä on todella symbioottinen ystävyys ja ollaan paljon yhdessä päivittäin. Me keskustellaan paljon ja monet biiseistä syntyvät meidän keskustelujen pohjalta. Biisimme syntyvät omasta tai läheisten ihmisten elämästä ja tunteista.” Anna Peltomaa: “Tykkäämme kumpikin kuunnella paljon äänikirjoja ja pohtia niitä. Niistä saattaa virittyä jotain pohdintoja. Meillä molemmilla on syntynyt runonpätkiä ja muuta läpi elämän.” Emma: “Itselläni on sellainen tapa tehdä päiväkirjaa runojen muotoon. Joskus jos on jokin tunnetila päällä ja menee pianon äärelle, se tunne löytää laulun muodon.” Anna: “Ne ideat syntyvät monesti niin nopeasti, että niitä ei muistaisi ilman teknologian apua.” Anna: “Olimme vasta perjantaista sunnuntaihin studiossa, mutta henkisesti ollaan varmaan vieläkin. Kun aloimme tekemään albumia alkuvuodesta, lähdimme siihen aika tabula rasana. Mukaan on tulossa erilaista mausteita, kuten säkkipilliä ja trumpettia.” Emma: “Tällä levyllä ollaan haettu paljon Coldplaytä. Voimaannuttavaa, sinfonista, isoa.” Anna: “Sitä me halutaan olla: Suomen Coldplay.” Emma: “Ite olen ollut viehättynyt singersongwriter-musiikista ja äänellisestikin ihanteinani on ollut Tori Amos ja Sara Bareilles. Meitä innoittaneina runoilijoina voisi nimetä Tommy Tabermannin, Eeva Kilven, Saima Harmajan ja Eino Leinon.” Anna: “Itselleni musiikillisia innoittajia löytyy lapsuudesta lähtien Sibeliuksesta Michael Jacksoniin. Myöhemmin tutuksi ovat tulleet Beatlesin tuotanto, Queen, progevaihe kuin pelimusiikkikin. Kate Bush on ollut meille yhteisesti tärkeä.” Emma: “Tuntuu, että meidän kappaleet puhuttelee monen ikäisiä ihmisiä. Olimme viime syksynä esiintymässä Kittilässä – mistä olen kotoisin – ja esiinnyimme taiteiden yön kaltaisena iltana hautaustoimistossa, joka täyttyi ihmisistä. Siellä me esiinnyttiin ilman PA:ta, mikkejä ja pelkän pianon säestyksellä. Meidän keikoilla tuntuu aina joku itkevän.” Anna: “Ainakin yksi ihminen.”

Pokémon Detective Pikachu

Ensi-ilta 10. toukokuuta Lapsuuden piirroshahmot nähdään ensimmäistä kertaa live-action-versiona uudessa Pokémon-elokuvassa. Pikachun roolissa toimii Deadpoolinakin tunnettu Ryan Reynolds, joka ryhtyy selvittämään mysteeristä katoamista yhdessä päähenkilö Timin kanssa.

Mirko Siikaluoma

Spider-Man: Far from home

Aladdin

Ensi-ilta 24. toukokuuta Disney jatkaa lapsuuden klassikoiden uudelleenﬁlmatisoinnin tiellä, ja nyt vuorossa on Aladdin. Piirroselokuvan uudessa ﬁlmatisoinnissa lampun henkenä nähdään Will Smith. Nähtäväksi jää, pystyykö hän edeltäjänsä Robin Williamsin saappaat. NRO 2 | 2019 NRO 2 | 2019

Ensi-ilta 5. heinäkuuta Tuttuna supersankarina uusimmassa Spider-Man-elokuvassa seikkailee jälleen Tom Holland, jonka tähdittämä Spider-Man: Homecoming oli valtava menestys ilmestyessään vuonna 2017. Jatko-osassa lapsuuden sankari suuntaa lomalle Eurooppaan.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

In English TEXT Anca M. Catana PIC Unsplash.com

The beauty and pain of multilingualism at the University of Oulu University of Oulu has about 1,900 students every year who use English as their primary studying language. This includes exchange students, international degree students and postgraduate students. But how well does the University meet the needs of its English speaking students? Anca M. Catana discusses the issue. ‘COULD YOUR CLASSMATES TRANSLATE THIS FOR YOU?’

I don’t know how often you heard this statement from lecturers during your studies at the University of Oulu, but during my 3 years of studying the Intercultural Teacher Education (ITE) programme I heard it, a lot! Short answer: no, they can’t. And that is not because they don’t possess the skills. Most of them do. But is it really their job to do that? Are they rewarded for it somehow? Or are they eventually losing more than gaining by doing this? Let’s start with the first question: Is it really my classmates’ job to translate the lesson content or the instructions of the assignments to us? If we think about professional interpreters, they usually have studies in the field and their earning starts from 40 euros per hour. Do my classmates have the same level of education? Not really. Are they receiving any financial reward near that? Nope. 22 OULUN YLIOPPILASLEHTI

Actually, the amount of information that reaches everyone in this manner is problematic. The ‘helpful classmate’ will probably lose a good share of the lecture. And the part that is finally reaching us is probably less than half. The result is a lose-lose situation for everybody: our classmates, us and the teachers who don’t get to do their job as well as they would like to.

How much is the teachers’ responsibility? I occasionally hear fellow international students complain about teachers and teaching. Of course it is tempting to blame those whose job is to make sure that their classes are accessible and inclusive. On the other hand, based on my experience, teachers often blame the limited number of contact lessons, the cutting of the funds or the general decisions made at a higher level for the difficulties encountered by the foreign students. NRO 2 | 2019

From my perspective, in the Faculty of Education at least, teachers face different challenges. Based on those, they could be divided into three categories: the ones teaching exclusively in Finnish, the ones teaching exclusively in English and the ones teaching both in Finnish and English. The first two categories are probably doing fine most of the time. Teachers prepare the content of the lesson in one language and deliver it as many times as necessary. What occasionally happens is that the non-Finnish speaking students have to take part in the Finnish-taught classes or the other way around. The most common reason is that they missed the lesson conducted in English/ Finnish and now they have to make up for it. Both Finnish-speaking and English-speaking students seem to suffer in this situation and extra support is offered only sometimes. The third category of teachers is probably more challenged due to the fact that besides preparing the material in one language, the teacher has to prepare it once more in a second

language. Is that the same amount of work as for teachers in categories one and two? Nope, I’d say it’s at least double the work. Are teachers rewarded enough for all the extra effort? Probably not, considering their commitment shown during the lessons. In the Faculty of Education alone, there are some 45 international students admitted annually to the Masters and ITE programmes and the number is doubled by the number of exchange students. The situation affects the international students in different ways. For example, I’ve noticed that some of the teachers who conduct their lessons both in English and Finnish seem to be less motivated or less resourceful when teaching the English version. Moreover summer courses are scarce (only two of them are held in English), optional courses are rarely offered in English, and for the ITE students it’s a challenge to find a Minor Subject. Under these circumstances, the option of joining a class taught in Finnish comes at

TEXT Marcelo Goldmann

As individuals, we may feel like our voice is a single grain of sand on a vast beach. However, we must not forget that politics is just people, and we could have the power to affect decision-making. One of your main tools for using your power is voting in elections. Here are 5 more ways in which you can empower yourself and influence political change.

”

If we’re really aiming for an international university, these positive expressions should be acted upon, not just left to decorate university’s website and posters.

hand. The teachers will most likely welcome you. But even if they are well intended, they frequently lack the instruments needed to save you from drowning.

Are there any solutions? One easy way to solve the language problem would include not having any international students without Finnish skills, at all. However, we’re still aiming for an international, multilingual, multicultural, inclusive university, right? Not to forget the tuition fees that range from 10,000 to 13,000 euros. If we’re really aiming for an international university, these positive expressions should be acted upon, not just left to decorate university’s web site and posters. Going back to ‘Can your classmates translate this for you?’, even though the way it happens today doesn’t really work, the basic idea could still be used in another form. What about inviting students from the English philology programme, or any other students who feel up to the task, to act as semi-professional interpreters, but in a more organised and rewarding way? It would be essential that the students in question are not registered to that respective course, so they don’t have to learn the content they need to translate. They should also be rewarded somehow, either

by credits or by payment. Teachers could help by handing out a summary of the lesson to the interpreter before the actual lesson, or they could simply speak at a slower pace. Here’s couple of other ways in which the teachers can help their non-Finnish speaking students catch up with what is happening. They can write clearly and explicitly in English what the assignments to that course are and how it is assessed, because in the end that is what hurts us the most. Even making a list with key-terms in English and Finnish might be a useful tool for teachers, Finnish and non-Finnish students alike. Regarding the teachers, I’d say one of the major things is that they need more support in delivering their lessons to their non-Finnish speaking students. It’s not only my personal opinion, but what other fellow non-Finnish students I encountered suggest. Supporting the development of staff ’s English skills is a long-term investment from which everyone will benefit. Secondly, there should be reward for those lecturers who do extra work when having Englishspeaking students in the Finnish-taught classes, or who teach in two or more languages, even if the lesson content is the same.

Hi, 5

ways to get your voice heard Write opinion pieces An opinion piece is a small essay in which you present an informed opinion and use your knowledge and credible sources to defend your stance. You can write a blog and share it with your peers through social media. Presenting your opinion succinctly and defending your position with knowledge on the subject will also help you feel empowered.

Contact a member of the parliament Finland has a parliamentary system, thus the power to make and execute laws is centered at the parliament. You could get your voice heard by for example contacting the Chairperson of the Environment Committee and asking about the actions the Committee is taking toward decreasing greenhouse gases in Finland. You can find contact information of the MPs at eduskunta.fi. Make sure to do your homework beforehand to make an informed, polite, and concise question.

Join a student organization If you have no experience in politics and want to gain some experience, you can start in your school. By joining a student political organization like keskustanuoret and vihreät nuoret, you can get the small-scale experience of being the change you want to see. You could join the Student Representative Council and have an impact on student matters. The Student Council elections edarivaalit are coming up this autumn.

Join a political party Now that you have gained some political experience, you can join a party which aligns with your convictions. Whether it’s the green party, the left, or right party, you will find a political party in which you can gain more experience and understand how politics work in Finland. If your ideas are too groundbreaking for existing parties, you can form your own. You will need to register your party and present the appropriate documentation, including 5000 signatures from supporters who are eligible to vote.

Run for office If you’re highly politically motivated and want to make a change from the inside, what better way than getting into Finnish politics. A political career is challenging, but through hard work, motivation, and a bit of fortune, you can join the City Council, the Parliament, become Prime Minister, or President.

PS. It may seem like an impossible task to get into politics. However, decision-makers are just people like you and I. You could be one of them.

I still remember the situation I witnessed during my very first weeks of studies at this University. An exchange student ran out of the class crying, because the class was taught completely in Finnish. She was supposed to take it as part of her study agreement, and the class was supposed to be designed for international students. NRO 2 | 2019

What I truly believe is that with the right effort, time and financial investment and a bit of courage and interest situations like that could be avoided in the future. Then the University of Oulu could indeed become ‘a model of multiculturalism’ as the Rector Jouko Niinimäki wrote on his blog on March 1st 2019. OULUN YLIOPPILASLEHTI

KANSANEDUSTAJAEHDOKAS

Juha Vuorio Diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu.

SUOMALAISTEN HYVÄKSI

73 •

• •

suomenkielinen koulutus turvattava nuorillemme pien- ja yksinyrittäjien asema paremmaksi taloudelliset resurssimme suomalaisten hyväksi

vuorio.net

näytä luontosi ja äänestä vihreää 22 Esa Aalto Oulu FT, biologi

29 Silja Keränen Kajaani diplomi-insinööri kaupunginvaltuutettu

23 Timo Ahvenainen Ylivieska FM, historian ja yhteiskuntaopin opettaja

30 Hanne Kokko Nivala koulunkäynninohjaaja JHL:n luottamusmies

24 Mika Flöjt Kuusamo varakansanedustaja maakuntahallituksen vpj.

31 Latékoé Lawson Hellu Oulu tietoliikenneinsinööri kaupunginvaltuutettu

25 Satu Haapanen Oulu KM, luokanopettaja

32 Jenni Pitko Oulu arkkitehti kaupunginhallituksen vpj.

26 Toni Holappa (sit.) Oulu opiskelija

33 Paula Pohjanrinne Kempele FM, käännöspalveluyrittäjä

27 Jaana Isohätälä Oulu oppimisen tutkija kaupunginvaltuutettu

28 Monika Kangas-Siira Liminka FM, kemian ja matematiikan opettaja

34 Anne Sormunen Sievi KTM, kansainvälisten asioiden päällikkö

Seppo Sorvari Raahe toimistosihteeri Hinku-yhteyshenkilö

näytä luontosi ja äänestä 36

Marjo Tapaninen Sofia Tervakangas Oulu Oulu 24 OULUN YLIOPPILASLEHTI YTK, projektikoordinaattori lukio-opiskelija

38 Susa Vikeväkorva Oulu NRO 2 | 2019 varhaiskasvatuksen opettaja kaupunginvaltuutettu

39 Antti Yrjölä Oulu insinööri

Tutustu Oulun vaalipiirin Vihreiden ehdokkaisiin ja vaaliohjelmaan: www.oulunvaalipiirinvihreat.fi/eduskuntavaalit-2019/ Mainostaja: Oulun vaalipiirin Vihreät ry

Diplomi-insinööri Oulun yliopistosta, Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, metsänomistaja, äiti, feministi, maailmanparantaja Olen kajaanilainen, joka on asunut Oulussa, Kuopiossa, Helsingissä ja Singaporessa. Partiolainen, joka on tehnyt töitä sekä pienyrityksessä että EU-virkamiehenä. Kuntavaalien ääniharava, jolla oli vetovastuu paljon kiitosta saaneesta vihreiden maatalouspoliittisesta ohjelmasta. Kahden lapsen äiti, jolle koulutus, osaaminen, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja eriarvoistumisen ehkäisy ovat sydämen asioita. Vihreä poliitikko, jonka mielestä ilmastonmuutos on hillittävä, jotta jätämme elinkelpoisen maapallon tuleville sukupolville.

Uusittu Foodoo on nyt avoinna. Tervetuloa! vanha!!!!!!!

www.juvenes.fi/foodoo NRO 2 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

TEKSTI Anni Hyypiö

Kirja-arvio:

Valta vaihtui, mutta loppuiko sorto? Naomi Alderman: Voima (Gummerus 2019)

Brittiläisen Naomi Aldermanin (s.1974) feministinen dystopiatrilleri Voima ilmestyi alkukielellään 2016 ja nousi nopeasti menestykseksi. Teoksen hehkuttajiin kuuluvat kirjailija Margaret Atwood ja Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama. Teoksessa tytöt huomaavat saaneensa käsiinsä uuden, tappavan sähköisen voiman. Voiman ansiosta valta siirtyy miehiltä naisille: miehistä tuleekin niitä, jotka joutuvat pelkäämään – yksin ulkona, kotona, kaikkialla. Valta sokaisee nekin, joilla alun perin oli hyvät aikeet, ja kamppailu vallasta synnyttää levottomuuksia ympäri maailmaa. Naisten valtio Bessapara alkaa ensimmäisenä rajoittamaan miesten oikeuksia lain avulla: miehillä on oltava passiin merkitty, naispuolinen huoltaja. Myös miesten työssäkäynti ja keskenään kokoontuminen kielletään. Poikalasten sukuelinten silpomisesta tulee tapa, tosin iso osa heistä surmataan heti syntymän jälkeen. Naisten voiman avulla tekemät raa’at raiskaukset invalidisoivat ja tappavat miehiä. Henkilöiden mukaan nimetyt luvut jäsentävät trillerimäisen ytimekästä kerrontaa. Mukana on hyvinkin autenttisilta tuntuvia otteita netin keskustelupalstoilta sekä kuvia arkeologisista löydöistä “mullistuskauden” alkuajoilta. Teoksen kuvaaminen feministiseksi voi herättää ristiriitaisia tunteita: feminismin vastustajien pahin pelkohan on, etteivät feministit suinkaan pyri tasaarvoon, kuten väittävät, vaan naisten hirmuvaltaan ja miesten alistamiseen, juuri kuten romaanissa käy. Kyseessä on kuitenkin nimenomaan dystopia, josta tekee feministisen se, kuinka se tarkastelee vallan ongelmaa ja sukupuolta sosiaalisena konstruktiona. Teoksen nykyhetkessä, jolloin mullistuksesta on kulunut kauan aikaa, perustellaan miehen kodin piiriin rajattua asemaa miehen luonnollisilla taipumuksilla, kuten perhekeskeisyydellä. Naomi-niminen kirjailija neuvoo mieskollegaansa Neiliä, joka koettaa kirjoittaa vakavasti otettavaa historiateosta: ”Olet kertonut minulle, miten sukupuolesi määrittää kaikkea mitä teet, ja että tällainen määrittely on sekä väistämätöntä että järjetöntä. Jokaista kirjoittamaasi kirjaa arvioidaan osana ’miesten kirjallisuutta’. --- oletko koskaan harkinnut julkaisevasi kirjasi naisen nimellä?” Pohjimmiltaan Voima saa kysymään, onko todellinen tasaarvo mahdollinen maailmassamme, jossa suurin voima on ahneus: kaiken ohittava rahanja vallanhimo. Jos jollakulla on enemmän valtaa kuin toisella, eikö jälkimmäisestä tule väistämättä sorrettu?

Rahat tänne! Tiedettä tehdään yleensä julkisilla varoilla yhteisen hyvän edistämiseksi. Tiedekustantajille kyseessä taas on tuottoisa bisnes.

HÄVISIKÖ HELMIKUUSSA käsistäsi gradulähde? Silloin arjessasi konkretisoitui suuri keskustelunaihe: kansainvälisten tiedekustantajien valta. 1.2. alkaen ei opiskelijoiden ja tutkijoiden pääsy kaikkiin tiedekustantamo Taylor & Francisin sähköisiin lehtiin ole enää onnistunut. Syynä on se, että kustantamo ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen e-aineistojen saatavuutta edistävä FinELib-kirjastokonsortio eivät alkuvuonna päässeet sopuun uudesta sopimuksesta. Vanha sopimus umpeutui jo 31.12., mutta pääsyä aineistoon jatkettiin tammikuun loppuun asti. Umpikujaan päättyneissä neuvotteluissa FinELibin tavoitteena oli saada tutkijoille oikeus lukea kustantajan julkaisemia lehtiä ja mahdollisuus julkaista artikkelinsa kaikille avoimena. Kustantajan ja konsortion käsitykset kohtuullisista kustannuksista poikkeavat kuitenkin toisistaan jyrkästi, FinELibin tiedotteessa muotoiltiin. Tiedejulkaisut tulevat siis kalliiksi – paradoksaalista kyllä, vieläpä tieteentekijöille itselleen.

Mikä tieteessä maksaa? Jatkuvasti kasvavat kustannukset ovat herättäneet protestointia tiedeyhteisössä. FinELibin mukaan vuonna 2017 suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset maksoivat pelkästään Taylor & Francisin kokotekstiaineistoista noin 1,5 miljoonaa euroa. Hintojen nousun koetaan olevan ristiriidassa tieteen avoimuuden ihanteen kanssa. Tutkijat tuottavat yleensä julkisella rahalla uutta tietoa tähän maailmaan, mutta tiedon ää-

relle pääsy on maksumuurin takana. Onko se oikein? Suomalaiset tutkijat julkaisivat marraskuussa 2016 Tiedon hinta -kannanoton. Vetoomuksen allekirjoitti yli 2800 tutkijaa. Allekirjoittaneet tutkijat vaativat kustantajia asettumaan tiedeyhteisön rinnalle edistämään tieteen avoimuutta. Yksi allekirjoittajista, Heidi Laine, totesi Imagen haastattelussa (29.5.17) että kustantajia ei edes enää tarvittaisi mihinkään: “Kustantajan tuottama lisäarvo on kyseenalainen. Ainoa argumentti, jolla nykyjärjestelmää voi perustella on, että se on jo olemassa.” Tiedon hinta -kannanoton taustalla olivat neuvottelut jättikustantaja Elsevierin kanssa. Sopu Elsevierin aineistojen käytöstä syntyi lopulta tammikuussa 2018. Kolmivuotinen sopimus sisälsi pääsyn noin 1850 tieteelliseen lehteen, ja uutena mahdollisuutena sopimus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden julkaista artikkelinsa avoimena 50 prosentin alennuksella.

Tulevaisuus avoinna? Elsevierin sopimuksessa suhtautuminen open access -julkaisuun oli jo askel avoimempaan suuntaan. Silti avoin julkaisu yleistyy hitaasti. Tutkijalla on avoimeen julkaisemiseen eri keinoja. Vihreä tie tarkoittaa, että artikkeli julkaistaan tilausmaksullisessa lehdessä, mutta siitä julkaistaan myös avoin versio rinnakkaistallentamalla. Kultainen tie tarkoittaa julkaisua täysin avoimessa OA-lehdessä. Kolmas reitti on hybridijulkaisu, jolloin tutkija voi ostaa tilausmaksullisesta lehdestä yksittäisen artikkelin avoimeksi. Tälläkin hetkellä FinELib neu-

vottelee toisen suuren tiedekustantamon Wileyn kanssa. FinELib on ilmoittanut tavoitteekseen tarjota tutkijoille ja opiskelijoille mahdollisuuden julkaista artikkelit avoimena Wileyn lehdissä ilman erillistä maksua sekä taata lukuoikeus Wileyn julkaisemiin lehtiin. FinELib on kertonut tavoitteekseen siirtyä perinteisestä vain lukuoikeuden sisältävästä mallista avoimeen julkaisemiseen nopeasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Mikä nyt eteen? Palataanpa alkuun. Mitä jos törmäät tiedonetsinnässä yllättävään maksumuuriin? Apua kannattaa kysyä yliopiston kirjastolta ja tietopalveluilta, jotka auttavat löytämään vaihtoehtoisia väyliä artikkeleihin. Myös FinELibin verkkosivuilla neuvotaan erilaisia tapoja löytää artikkeleita. Artikkelia voi etsiä avoimen julkaisun palveluista erilaisilla open access -hakukoneilla (esimerkiksi Google Scholar tai BASE) tai selaimeen asennettavilla lisäosilla (esimerkiksi Lazy Scholar tai Unpaywall). Mikäli artikkeli löytyy jostain toisesta kirjastosta, sitä voi pyytää lähetettäväksi kaukopalvelun kautta. Monien lehtien artikkeleita voi ostaa myös lehtien omien verkkopalveluiden kautta. Apua voi pyytää myös tutkijakollegalta: FinELibin mukaan toinen tutkija voi luovuttaa artikkelin, jos tämän organisaation lisenssisopimus sen sallii. Yksittäisiä artikkeleita jaetaan tieteentekijöiden kesken myös tutkijoiden yhteisöpalvelu ResearchGatessa tai Academia.edu –palvelussa. •

Tähän aikaan 50 vuotta sitten | Mitä opiskelijoille kuului keväällä 1969? Avaruusmatkoja ja runoja

Vapun aikataulut

Palkintoja kaikille

Vuoden neljännessätoista numerossa oululaisille opiskelijoille luvattiin vapunaattona siltatanssien lisäksi juhlia, joissa oli musiikkia ja “tietokoneella ohjelmoitua shokeeraavaa koristelua”. Lisäksi juhlia seurasi Rauhalassa pidetty krapulaklinikka kello 8 alkaen.

Maria Kurtti

Samaisena vuonna, kun ihminen laskeutui Kuuhun, nähtiin ihmiskunnan uusi aluevaltaus merkittävänä taiteelle – nimittäin runoudelle. Vuoden 12. numerossa (12.4.69) kerrottiin avaruusmatkailun “vapauttavan ajatuksen toisaalta pelkän fantasian, toisaalta maallisten realiteettien kahleista.”

Vuoden 15. numerossa (10.5.69) kerrottiin, että OYY:n laulu- ja speksikilpailussa voittivat Sähköinsinöörikilta ja Rakennusinsinöörit. Laulussa hopeaa sai Humanistinen Kilta, kun kisassa ei ollut muita osallistujia. Speksikisassa toiseksi tuli Tiima, muut eivät olleet “palkintojen arvoisia”.

26 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 2 | 2019

Alumnilta oppia| Palstalla Oulun yliopiston alumnit kertovat työelämästä.

HELENA MORING » Valmistunut Oulun yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 1982. Työskentelee Hartelan » projektipäällikkönä Karjasillan verstas -aluerakentamisprojektissa. Työskennellyt aiemmin Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan laitoksella ja Nokialla. Lisensoitu patenttiasiamies ja toimittanut myös Nokian patenttihakemuksia. Parasta opiskelussa olivat » teekkarivaput ja excursio Amerikkaan. Helena Moring muistelee lämpimästi teekkarivappuja, joihin jo hänen aikanaan kului “viikko jos toinenkin”.

Haastavinta opinnoissa oli » tarve sisäistää kaikki aiempi tieto, jotta pärjäsi uusilla kursseilla Toimi opiskeluaikanaan » yliopiston valokuvauskerhossa (nyk. yo-kamerat) ja Sähköinsinöörikillassa. Unelmoi golfin pelaamisesta » tulevana kesänä. Harrastaa vapaa-ajallaan » joogaa ja pilatesta.

Ennen valtaa tulee vastuu

Nokialla yli kolme vuosikymmentä työskennellyt Helena Moring ei kuvitellut itseään johtotehtäviin, tai tiennyt mitä uraltaan odottaa.

TEKSTI Iida Putkonen KUVA Anni Hyypiö

1970-LUVULLA SÄHKÖTEKNIIKAN

ala oli keskellä muutosta. Teknologian nopea kehitys muutti alan koulutusta ja arkea merkittävästi, kun esimerkiksi mikroprosessorit ja taskulaskimet keksittiin. Sähkötekniikan kehitys näkyi myös Oulussa. Oulun yliopiston Sähköinsinöörikilta oli perustettu vuonna 1965 ja Nokia perusti radiopuhelintehtaan Ouluun vuonna 1973. Myös Helena Moring aloitti sähkötekniikan opinnot Oulussa vuonna 1976. Hän kertoo, ettei suinkaan aina tiennyt päätyvänsä teekkariksi, vaikka olikin aina pitänyt matemaattisista aineista. Moringilla oli alaa valitessaan monia kiinnostuksen kohteita, sähkötekniikkaan hän päätyi lopulta osittain sattuman vuoksi. Vuosikymmeniä myöhemmin Moring on edelleen tekemisissä sähkötekniikan oppien kanssa, tähän haastatteluunkin hän saapuu 5G-testiverkkoprojektin tapaamisesta. Hartelan projektipäällikkönä Oulussa työskentelevä Moring kehittää tällä hetkellä älykorttelia Karjasillan Verstas -projektissa. Hän näkee tulevaisuuden tietoliikenneverkkojen olevan yksi projektin isoista teemoista, ja nykyisen ymmärryksensä tietoliikennetekniikasta perustuvan jo 1970-luvulla opiskelemiinsa asioihin. “Perusteoria ei ole hukkaan heitettyä. Ei kannata lukea vain sen verran

että pääsee tentistä läpi vaan yrittää aidosti ymmärtää”, Moring neuvoo nykyopiskelijoita. Uusien käytäntöjen kehittäminen ja normien kyseenalaistaminen ovat teemoja, jotka määrittelevät Moringin uraa aina opiskeluajoista asti. Hän oli yksi vuosikurssinsa kolmesta naisesta, kun aloittavia opiskelijoita oli noin 70. Opiskeluvuosinaan hän oli muun muassa mukana kehittämässä Sähköinsinöörikillan toimintaa. Se, onko ura vastannut opiskeluaikaisia odotuksia, on Moringista vaikea sanoa. “Opiskeluaikoina kellään ei ollut odotuksia. Tämä ala on muuttunut valtavasti.” Hän kertoo alan vaatineen omien rajojen eteenpäin työntämistä ja mukavuusalueelta poistumista, mikä on osaltaan täyttänyt hänen odotuksensa monin verroin.

Microsoftia ja MikroMikkoja Helena Moringin ura yliopiston ulkopuolella alkoi, kun Nokia Data perusti ensimmäisen tuotekehitysyksikkönsä Ouluun vuonna 1984. Moring työskenteli Nokia Data -nimellä tunnetussa kehitysyksikössä ensin Pitäjämäellä, sitten Oulussa. Hän oli yksikön ensimmäisen kahdeksan henkilön joukossa, ja jatkoi uraansa yrityksen mukana vaihtelevissa tehtävissä yli 30 vuotta.

Nokia Data tunnetaan muun muassa MikroMikko-pöytätietokonetuotteista, joita Moring oli mukana kehittämässä. Vaikka MikroMikko on jäänyt jo historiaan, moni käyttää kehitystiimin tuotteita yhä tänä päivänä. Tiimi esimerkiksi teki yhteistyötä Bill Gatesin kanssa. Microsoftin johtaja kävi Pitäjänmäellä ja Nokia Data kehitti 1980-luvulla Microsoftin käyttöjärjestelmäohjelmia, Moring kertoo. Nokia Datan ja Moringin kädenjälki näkyy tänä päivänä myös suomalaisessa katukuvassa – nimittäin Suomen ensimmäisissä pankkiautomaateissa.

Polku hyvään johtamiseen Jo Nokian aikaisella urallaan Helena Moring eteni kehitystehtävistä johtotehtäviin ja vastasi projekteista ja alaisista. Moring ei nykyisestä johtoasemastaan huolimatta koe hakeneensa valtaa. “En ole koskaan ajatellut valtaa sinänsä, enemmänkin olen nähnyt asioita, jotka voisi tehdä vähän paremmin tai toisella tavalla. Sitä kautta olen päätynyt vetämään tiimejä, joissa sitä on voinut toteuttaa”, Moring kertoo. Vaikka Moring onkin Nokian vuosinaan parhaimmillaan johtanut yli 200 alaista, hän ei näe itseään vallankäyttäjänä – hän jopa vierastaa ajatusta. “Ainahan valtaa on, kun on alaisia, NRO 2 | 2019

mutta ajattelen valtaa ennemmin vastuuna ja keskityn siihen, mitä tiimeillä on mahdollista saada aikaan.” Hän uskoo, että hänen laillaan kuka tahansa voi oppia johtajaksi, eikä ole vain yhtä ihmistyyppiä, jolle johtaminen sopii. “Hyvässä johtamisessa tärkeintä on omana itsenä oleminen. On hyvä, että on erilaisia perusluonteita johtajina.” Millainen sitten on hyvä johtaja? “Arvomaailmojen samansuuntaisuus itsellä ja yrityksellä, sieltä lähtee hyvä johtaminen.” Tärkeimpänä johtamista määrittävänä tekijänä Moring näkee eron englanninkielisten johtamistermien leadershipin ja managementin välillä. Management on Moringille päivittäistä käytännön asioiden hoitamista ja leadership taas ihmisten johtamista. Moringin mukaan molempia tarvitaan, mutta johtamisuran alussa yleinen virhe on keskittyä liikaa managementtiin. Silloin johtaa enemmän asioita kuin ihmisiä, hän sanoo. Moringin oma johtamisfilosofia on, että ihmisiä johdetaan edestäpäin suuntaa näyttäen, mutta myös vapauksia antaen. Lopulta hyvän johtajan tekee hänen mielestään kuunteleminen ja nöyryys. “Hyvä johtaja kuuntelee enemmän kuin puhuu.”• OULUN YLIOPPILASLEHTI

NÄHDÄÄN PIAN!