Page 1

3/2019 | 29.8.2019 | 59. vuosikerta

Elämme sekavia aikoja

• ÄLÄ SANO MINUA SANKARIKSI,

s. 6

• MITÄ VIELÄ TARVITAAN? . 15 s

• YOU WILL SURVIVE,

s.

28


Sisältö

”Olen tajunnut että tässä maailmassa on jääkiekkoa tärkeämpiä asioita.”

s. 31

“Suurimman osan ajasta olen juoksemassa päin seinää ja turhautumassa”

s. 6

Ehkä mitä lähtisi hakemaan musavideon kohdalla, olisi se ettei se näyttäisi aivan pöljältä. Ja koettaisi välttää räppivideon kliseitä, että heilutaan siinä kameran edessä ja räpätään. Mutta toisaalta nekin ovat parhaimmillaan viihdyttäviä. s. 27

NOTE: READ THIS INTERVIEW IN ENGLISH AT OUR WEBSITE! OULUNYLIOPPILASLEHTI.FI

Tässä lehdessä 3 Päätoimittajalta

Omien virheiden myöntäminen vapauttaa. Sinä olet vain ihminen, muistatko.

4 Kampuksilla tapahtuu

Oululainen opiskelija voi valita nyt kolmen eri sähköisen opiskelijakortin väliltä. Kontinkangas saa tänä syksynä oman Telluksensa.

6 Kannatti taistella

Kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa opiskelevalla Bruno Gioia Sandlerilla on päässään utooppinen maailma, jonka eteen hän tekee töitä.

8 Yli-ihminen kyllä jaksaa, kunnes ei jaksakaan

Iida Putkonen suoritti fuksivuonna 115 opintopistettä. Nyt hän tietää, ettei arjen ole tarkoitus olla sinnittelyä päivästä toiseen.

15 Nyt saa toivoa!

Oulussa on jo niin paljon meneillään, mutta jotain täältä (kai) puuttuukin – mutta mitä? Kysyimme!

2

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019

18 Joku vei keskittymiskykyni, mutta kuka?

Notifikaatiot vilisevät silmissä, mieli hyppelee sinne ja tänne, kirjastosta lainattu ja kolmesti uusittu lainakirja on edelleen lukematta. Pitääkö nyt olla huolissaan?

25 Kolumnisti Essi Erkkilä

luotti mututuntumaan, ja suosittelee sitä myös Sinulle.

27 Kolumnisti Sanna Häyrynen

ei keuli kylillä maisteriudellaan. Mutta miksi?

28 In English – Surviving the freshman year

In her piece, Anca M. Catana reminisces her first year in Oulu.

29 In English – How to find your group

New academic year, new people. But how to find your group? We have five tips.

31 Sijaisuudet opettivat: ei opettajaksi

Saija Tarkki ei ole koskaan ollut sananmukaisesti oman alan töissä. Mutta hän on voittanut olympiapronssia ja kolme SM-kultaa Kärppien kanssa.


Päätoimittajalta

3/2019 29.8.2019 59. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2019 neljä kertaa.

Olin väärässä, tiedän sen

Matka jatkuu verkossa osoitteessa

www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta!

PÄÄTOIMITTAJA Anni Hyypiö paatoimittaja@oyy.fi 040 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Iida Putkonen, Elina Korpi, Helmi Juntunen, Marcelo Goldmann, Anca M. Catana, Sanna Häyrynen, Essi Erkkilä KANNEN KUVA Anni Hyypiö TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2T-ovi, 1 krs. 90570 Oulu

toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO Kaleva 365, Oulu MAINOSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Maija-Liisa Kokko 044 7373 6616 ilmoitusmyynti@sm-mega.fi PAINOS 4000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238

PÄÄTOIMITTAJA | Anni Hyypiö, anni.hyypio@oyy.fi TÄNÄ KEVÄÄNÄ NÄIN jotain niin upeaa ja niin hirveää, että se jäi kummittelemaan mieleeni pitkäksi aikaa. Netflixiin huhtikuussa saapunut kuusiosainen sketsisarja I think you should leave with Tim Robinson näyttää, mitä seuraa, jos joku kerta kaikkiaan kieltäytyy menettämästä kasvojaan. Ensimmäisessä näkemässäni sketsissä työhaastattelussa ollut hahmo (Tim Robinson) lähtee ravintolasta ja työntää ovea väärään suuntaan. Kauhistuttava hymy kasvoillaan Robinson pinnistelee ja survoo ovea väärään suuntaan niin kauan, että se nousee saranoiltaan – ja kas, näin sen voi työntää auki. Näin hahmo kyllä säästyy nolon asian myöntämiseltä (hän mokasi työntämällä ovea väärään suuntaan), mutta korjaa sen niin, että siitä tulee alkuperäistä tekoa tuhat kertaa kamalampi. Tämä on sketseistä miedompia. Kiusallisuusprosentti nousee toisissa sketseissä niin korkeksi, että heikkohermoinen joutuu vääntämään äänenvoimakkuuden pois päältä. Vaikka Tim Robinsonin kauheat tilanteet ovat liioiteltuja, niiden takana piilee ikiaikainen viisaus: kasvojen menettäminen on ihmiselämän viheliäisimpiä tunteita, ja siksi sitä välttää viimeiseen asti.

VIRHEIDEN MYÖNTÄMISELLÄ on myös yhteiskunnallinen aspekti. Kasvojen menettämisestä kieltäytymisestä saa paljon hupaisia sketsejä, mutta kyseessä on oikea ongelma. Kieltäytyminen omien virheiden tunnustamisesta vie mahdollisuuden ja halun muutokseen. Ken ei havaitse itsessään vikaa eikä kuuntele kritiikkiä, hän ei koskaan myöskään kasva ihmisenä. Erityisesti ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa olen kasvavalla kauhulla seurannut sitä häikäisevän itsevarmaa tapaa, jolla osa keskustelijoista sivuuttaa tieteellisen tutkimuksen tulokset. Tätä perustellaan sillä, että arvostetuissa julkaisusarjoissa julkaistu tutkittu tieto on poliittisesti värittynyttä tai peräti valheellista, kun taas itse hankittu tieto on oikeaa ja aitoa. On ollut häikäisevää huomata, kuinka osa ihmisistä kokee oman päättelynsä olevan aivan ylivertaista tiedeyhteisön tuottamaan tietoon nähden. Ylivertaisuusvinouma, joka tunnetaan myös nimellä Dunning-Kruger-vaikutus, todella on keskuudessamme – mitä vähemmän tiedät ja osaat, sitä enemmän haluat keulia taidollasi ja tietämykselläsi.

OMAN VIRHEEN MYÖNTÄMINEN on kieltämättä aivan hirveää. Olen itse aina kammonnut hammaslääkärillä käyntiä. En siksi, että pelkäisin toimenpiteitä, vaan siksi, että lääkärin ilmoitukset taas uusista rei’istä ovat merkki epäonnistumisesta hammaslangan käyttämisessä. Tunnen syyllisyyttä siitä, että oma virheeni tulee ammattilaisen toimesta nähdyksi. Toinen mieltäni kaivertava karmeus ovat oikaisut. Ne ovat hyvin tarpeellisia osoituksia siitä, että media ottaa vastuun mokistaan ja korjaa virheensä. Mutta voi hyvät hyssykät, miten sydämestä kouraisee oikaisuja kirjoittaessa. Tänä vuonna olen kenties sekoillut ja mokaillut niin paljon, ettei virheiden myöntäminen tunnu yhtä pahalta. Itse asiassa se tuntuu jopa aika vapauttavalta. Sen ajan, jonka aiemmin käytti murehtimiseen siitä, huomasiko joku mokani, voi käyttää ihan johonkin muuhun – vaikka kiusallisten sketsien katsomiseen. Your fear of looking stupid is holding you back, luin kerran seinään spreijatusta graffitista, ja minusta se on aivan totta.

MUTTA MUISTATKO, SINÄ OLET IHMINEN. Erehtyväinen, puutteellinen, mokaileva, monesti oikeassa, usein väärässä – siis inhimillinen. Virheet tuntuvat hirveiltä, mutta niiden olemassaolon myöntäminen vapauttaa. Kasvojen menettämisestä tulee kerta kerralta helpompaa. Suosittelen sitä siksi lämpimästi aivan kaikille. Aloita vaikka jo tänään. Tämän numeron teemana on hyvinvointi, jaksaminen ja mielenterveys. Iida Putkonen kirjoittaa esseessään (s.8) siitä, mitä yli-ihminen voi kokea fuksivuonna. Ilmiöjutussamme (s. 18) taas pohdimme sitä, miksi keskittyminen vain yhteen asiaan tuntuu niin tolkuttoman vaikealta. Tämä lehti on tehty erityisesti sinulle, hyvä fuksi. Lehden kansien välistä löydät muun muassa hieman erilaisen uratarinan (s. 31) sekä kertomuksen kansainvälisen opiskelijan fuksivuodesta (s. 28). Toivottavasti nautit tästä lehdestä ja koko vuodesta. •

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

3


Ajankohtaista TEKSTIT Anni Hyypiö KUVAT Arkisto, Pixabay

Lyhyesti Yliopiston lukuvuosi avataan 2.9. OULUN YLIOPISTON lukuvuosi 2019–2020 avataan syyskuun alussa. Uudet opiskelijat osallistuvat syyskuun ensimmäisellä viikolla orientaatioviikkoon. Viikko päättyy perjantaina 6.9. Self-Hackiin, jossa fuksit pääsevät suunnittelemaan opintoja ja elämäänsä. Yliopiston virallisia avajaisia vietetään maanantaina 2.9. kello 15–17 Linnanmaan kampuksella ravintola Napassa. Pääjuhlaa edeltää ekumeeninen jumalanpalvelus Pyhän Luukkaan kappelissa (Yliopistokatu 7) kello 13.30. Lukuvuoden avaamista juhlitaan myös 11.9. Vulcanalian merkeissä. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään Vulcanalia-päivään kuuluvat järjestömessut Linnanmaalla (kello 10–14) ja iltajuhla Club Teatrialla. Iltajuhlassa esiintyvät Pyhimys, Teekkaritorvet ja Cassiopeia. Oulun yliopisto viettää tänä vuonna juhlavuottaan. Yliopisto vietti ensimmäisiä avajaisia 60 vuotta sitten 3.10.1959. •

Ylioppilaskunnalla uusia työntekijöitä OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunnassa on tehty uusia rekrytointeja. Kesäkuun alussa OYY:n sosiaalipoliittisena asiantuntijana aloitti Sanna Kangasniemi. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKOn hallituksen sosiaalipolitiikasta vastaavana jäsenenä. Hän viimeistelee sosionomin opintojaan Oulun ammattikorkeakoulussa. Elokuussa ylioppilaskunnan uutena tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijana aloitti Katariina Sarja. Sarja siirtyy työhön projektityöntekijän tehtävästä. OYY:n uudeksi projektityöntekijäksi valittiin Tatu Palo. Sarjan edeltäjä, tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa jatkaa tehtävässään syyskuun puoliväliin saakka ennen siirtymistä uuden työnantajan palkkalistoille. •

4

Oululaisille lisää vaihtoehtoja sähköiselle opiskelijakortille Opiskelijakorttimarkkinoilla tapahtuu taas myllerryksiä. Tänä syksynä Oulun yliopiston opiskelijalla voi olla joko Pivon, Tuudon tai Frankin opiskelijakortti puhelimessaan. OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunta (OYY) on tehnyt uuden sopimuksen sähköisen opiskelijakortin toimittajasta. OYY on loppukesällä päättänyt yhteistyönsä Frank Studentsin kanssa ja tehnyt sopimuksen OP Ryhmän Pivon kanssa. Tammikuussa Oulun yliopiston opiskelijoille tuli käyttöön myös Tuudo-sovelluksessa oleva opiskelijatunniste. Opiskelija voi siis tästä syksystä alkaen käyttää joko Tuudosta löytyvää sähköistä opiskelijakorttia tai Pivon korttia. Myös valtakunnallista Frankia voi vielä käyttää, vaikka OYY onkin irtisanonut sopimuksensa. ”Opiskelijat voivat käyttää korttia vanhan JOLLA-koontirekisteriyhteyden varjolla siihen asti, että meillä on uusi rekisteröitymisputki auki, jonka jälkeen varmennamme esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoiden opiskelijastatuksen sitä kautta”, sanoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula perustelee Pivo-yhteistyötä sillä, että Pivo ja Tuudo ovat palveluntarjoajana erilaisia. ”Tuudo tarjoaa alustan erilaisille palveluille, joita opiskelija tarvitsee. Pivo tarjoaa kortin lisäksi Slicen neuvottelemia opiskelijaetuuksia. Palvelukonsepti on erilaisempi, hyvin Frankin tyyppinen.” OYY:n hallitus päätti elokuussa, ettei se tee uutta sopimusta Frankin kanssa opiskelijakortin toimittamisesta. Putula ei kommentoi Frankin sopimuksen sisältöä, mutta sanoo sen sisältäneen kohtia, jotka ovat ylioppilaskunnalle epäedullisia. ”Haluamme tarjota opiskelijoille

OULUN YLIOPPILASLEHTI

mahdollisimman laajasti palveluita, se oli esteellinen siihen suuntaan.” Frankin sopimuksen päättymisen jälkeen OYY tilaa uudet muoviset opiskelijakortit Antennasta. Jo tilattua ja käytössä olevaa Frankin muovisen opiskelijakortin käyttöä voi jatkaa normaalisti.

Mitä kuuluu, Frank? Kolme vuotta sitten lanseeratulla Frank Appilla Frank Students Ab oli Suomessa digitaalisten opiskelijakorttien pioneeri. Vaikka ideaa digikortista pidettiinkin edistyksellisenä ja hyvänä, Frank sai kritiikkiä sovelluksessa olevista mainoksista ja erilaisista ongelmista sen käytössä. Myös digikortin muuttuminen maksulliseksi elokuussa 2018 herätti kritiikkiä. Frank Appin digitaalisen opiskelijakortin on saanut jälleen ilmaiseksi 25.6. alkaen. Nyt Frankin digikortti on ilmainen niin Danske Bankin maksuominaisuuden sisältävän muovikortin kanssa kuin ilmankin. Frankin omistajia ovat matkatoimisto KILROY ja valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen lukiolaisten liitto (SLL), Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI). Frank tekee tällä hetkellä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista enää Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Muut opiskelijakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa. ”Toki meitä harmittaa, että opiske-

lijajärjestöt ei ole nähnyt sitä lisäarvoa palvelussamme, mitä me pystymme heille tarjoamaan. Me koetaan todella tärkeänä opiskelijajärjestöjen yhteistyö, ja siksi kehitämme uusia palveluita myös heille – yksittäisten opiskelijoiden lisäksi”, Tiia Lehtola sanoo. OYY:kin on Suomen ylioppilaskuntien liiton kautta myös yksi Frankin omistajista. Miltä tilanne näyttää SYL:n kannalta, jos ylioppilaskunnatkin päättävät luopua Frankista? Liiton pääsihteerin Eero Mannisen mukaan SYL:ssa ei ole käyty keskustelua omistajuudesta. Myyntiaikeita ei siis ole tiedossa. Vaikka ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK on ollut myymässä omistustaan, Mannisen mukaan muut omistajajärjestöistä ovat sitoutuneet omistukseen.

Uusi reitti korttiin Tällä hetkellä opiskelijan pitää kuulua Frankin kanssa yhteistyötä tekevään opiskelijajärjestöön saadakseen Frankin opiskelijakortin. Tämä on muuttumassa, mahdollisesti vielä tämän syksyn aikana, Tiia Lehtola sanoo. Frank valmistelee paraikaa toista polkua, jota kautta opiskelija voisi hankkia Frankin kortin, riippumatta siitä, onko hän opiskelijajärjestön jäsen, tai tekeekö hänen järjestönsä yhteistyötä Frankin kanssa vai ei. Lanseeraushetkeä Tiia Lehtola ei vielä kerro. ”Viestimme, kun asia tulee ajankohtaiseksi.”• LUE KOKO JUTTU VERKKOSIVUILTAMME: OULUNYLIOPPILASLEHTI.FI


Kontinkankaan Tellus valmistuu pian, avajaisia vietetään 17.9. Viime lokakuussa käynnistyneiden muutostöiden seurauksena kampuksella on uusi kahvila, esiintymisiin sopiva lavatila ja lisää ryhmätyötiloja. OULUN YLIOPISTON Kontinkankaan kampus saa tänä syksynä lisää tilaa ryhmätöihin ja rentoutumiseen, kun kampuksen Tellus valmistuu. Aapistie 7A:ssa olevan Telluksen avajaisia vietetään tiistaina 17. syyskuuta. Kontinkangas saa oman Telluksensa kolme vuotta Linnanmaan jälkeen. Alueen remontti käynnistyi lokakuussa 2018, ja muutostöiden aikana Aapistie 7A:han on remontoitu esimerkiksi runsaasti uutta työskentelytilaa. Nyt opiskelijat ja henkilökunta voivat varata ja käyttää monia erilaisia ryhmätyö- ja palaverihuoneita. Uusien tilojen nimeämiseksi järjestettiin nimikilpailu, jonka perusteella huoneet saivat nimeksi Cranium, Carpi, Orbita, Radius, Femur, Tibia, Fibula, Sinistra, Dextra, Stage ja Nest. Uudet tilat sijoittuvat kolmeen kerrokseen. Katutasoon Aapistie 7A:n aulaan avattiin jo kevällä uusi Unirestan kahvila cafe Galenos. Lisäksi aulaan kahvilaa vastapäätä on rakennettu lavatila Stage, jossa voi järjestää esi-

merkiksi esityksiä, seminaareja, keskustelutilaisuuksia tai keikkoja. Kun Stagella ei ole tapahtumia, se on vapaasti käytettävissä opiskelu- ja ajanviettotilana. Lavalla on äänentoisto, videotykki ja muu tarpeellinen esiintymistekniikka. Samassa kerroksessa on myös Telluksen palvelupiste. Toisen kerroksen parvelle on rakennettu työskentelypöytiä, joista voi seurata sitä, mitä aulassa tapahtuu. Samasta kerroksesta löytyy rauhallinen tila, Nest, joka on suunnattu oleskeluun, lukemiseen ja rentoutumiseen. Toiseen kerrokseen on muuttanut myös yliopiston koulutuspalveluiden palvelupiste. Kontinkankaan kirjastoon on remontin myötä avattu aulaan uusi sisäänkäynti, sen ensimmäiseen kerrokseen on työpajoihin ja kokoontumisiin sopiva Brainstorming-tila ja lisää ryhmätyöpisteitä. Pohjakerroksessa muutoksia on remontin aikana tapahtunut muun muassa CityLabin ja Oulun Lääketie-

teellisen Killan kiltahuoneen sijainnissa. CityLab muutti alkuvuonna entiseen kiltatilaan, ja kiltatila taas CityLabin entiseen sijaintiin, henkilöstön taukotilan viereen.

Avajaisissa järjestömessut ja juhlapuheita Telluksen avajaisjuhlallisuudet ovat kaksiosaiset. Avajaispäivänä kello 10– 14 tiloissa järjestetään opiskelijoille suunnatut järjestömessut, jossa voi tutustua Oulun alueen eri toimijoihin sekä yliopistoyhteisöstä että sen ulkopuolelta. Juhlinta jatkuu kello 16–18 järjestettävässä avajaistilaisuudessa, jonka ohjelmassa on juhlapuheiden lisäksi muun muassa näyte koreografi-tanssitaiteilija Hanna Brotheruksen Tytär-tanssiteatteriteoksesta. Iltaosuuteen on ennakkoilmoittautuminen yliopiston sivuilta tai intranetistä Notiosta löytyvästä linkistä. Paikkoja iltaosuuteen on rajoitetusti. •

Tiesitkö tätä: Kampuksilta löytyy valloitettavaa Haluatko vallata opintojesi aluksi kaupungin, tai ainakin osan siitä – vaikkapa yliopistokampuksen? Se onnistuu, jos sinulta löytyy älypuhelin ja netti. Ingress on sijaintipohjainen lisätyn todellisuuden mobiilipeli, jonka kehittäjä on Pokémon Gosta ja Harry Potter – Wizards Unite –pelistä tunnettu pelitalo Niantic. Pelin ideana on, että esimerkiksi taideteosten ja muiden merkittävien paikkojen yhteydessä olevista portaaleista virtaa tähän maailmaan “exotic matteria”, ainetta, jolla vaikuttaisi olevan erityisiä ominaisuuksia. Portaaleiden hallinnasta taistelee kaksi joukkuetta. Sekä portaalit siniseksi muuttava Resistance (vastarinta) että vihreiksi muuttava Enlightened (valaistuneet) yrittävät pitää portaaleja hallussaan.

Peli perustuu sijaintiin, joten pelaajan on mentävä paikan päälle valloittamaan ja vahvistamaan portaaleja. Jos siis haluaa vallata portaalin vaikka Siikajoella, on mentävä Siikajoelle. Maailma näyttää Ingressin läpi kovin erilaiselta. Puhelimen ruudulla Linnanmaan kampuksen karttaa halkovat siniset ja vihreät pisteet sekä niitä yhdistävät viivat. Sinisten joukkueessa pelaava matematiikan opiskelija Juho Nuosmaa kertoo, että Linnanmaan kampuksella on useita portaaleja, esimerkiksi Tellus, E-ovi, shakkilauta ja Yhtyvät säteet – teos (eli kotoisammin humanistipallo). Myös Kontinkankaan alueelta löytyy portaaleja, vaikka Niantic onkin rajoittanut portaaleja sairaaloiden alueella, jotta niillä pelaaminen ei haittaisi

pelastustehtäviä. Kampukselta löytyy portaaleja esimerkiksi kirjastolta, Dentopoliksesta ja kampuksen päärakennuksesta. Vaikka pelaajat ovat anonyymejä, Nuosmaa arvelee yliopistolla olevan useita pelaajia, niin nopeasti Linnanmaan portaalit saavat osakseen vihreän joukkueen puolustusta. Lauantaina 7.9. Oulussa järjestetään ensimmäistä kertaa Ingress-tapahtuma, jonka ajatuksena on koota niin kokeneempia kuin pelin vasta aloittavia helppoon kisaan, jotta voi opettaa pelin taitoja ja jakaa kokemuksia. Tapahtuman järjestäjä Juho Nuosmaa arvioi samankaltaisen Seinäjoella järjestetyn päivän perusteella, että Oulun peliin osallistunee yli 70, mutta alle 100 pelaajaa. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan 6.9. asti. •

NRO 3 | 2019

Lyhyesti tieteestä Tutkijoiden yössä esillä eläinmuseon VR-versio TUTKIJOIDEN YÖ järjestetään Oulussa taas 27. syyskuuta. Tapahtumailtana Linnanmaan kampuksella järjestetään erilaisia tiedeaiheisia työpajoja, näytöksiä, esityksiä ja luentoja. Illan aikana voi esimerkiksi tutustua I4Future-tutkijakoulun tutkimusyksiköihin, vierailla Oulun yliopiston eläinmuseon virtuaalitodellisuusversiossa ja perehtyä virtuaaliohjelman avulla Keminmaassa 1600-luvulla eläneen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen muumiosta tehtyyn tutkimukseen. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikenikäisille. Ohjelmaa järjestetään kello 17–21. •

Lokakuussa keskitytään kestävään kehitykseen LOKAKUUN TOISELLA viikolla (7.10.–11.10.) Oulun yliopistolla keskustellaan tulevaisuudesta, tutkimuksesta, elintavoista sekä siitä, miten yksilöiden lisäksi myös organisaatiot ja isommat toimijat voivat kantaa vastuunsa elinkelpoisen maapallon turvaamiseksi. Kestävän kehityksen viikon ohjelmaan kuuluu esimerkiksi OYY:n järjestökoulutus kestävämpään järjestötoimintaan, kestävän kehityksen tutkimustori, Science Open Mic Tubassa ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salosen yleisöluento aiheesta “Kohti upeuksia: Kuinka tulevaisuus voisi hymyillä sinulle, minulle ja meille?” Koko ohjelma aikatauluineen löytyy osoitteesta oulu.fi/tellusarena-fi/ node/62950. Viikko sekä sen ohjelma on avointa koko yliopistoyhteisölle. Viikon järjestävät yhteistyössä OYY ja Oulun yliopisto.•

OULUN YLIOPPILASLEHTI

5


Päähenkilö | Palstalla yliopistolainen pääsee ääneen. TEKSTI Iida Putkonen KUVA Elina Korpi

Bruno Gioia Sandler oppii vaikeuksista eikä väsy ylittämään esteitä Kasvatustieteiden kattokillan puheenjohtaja Bruno Gioia Sandler kasvoi ulkopuolisesta ydinhenkilöksi. Hänelle esteiden ylittäminen on niin itsestään selvää, että kysyttäessä miksi hän taistelee, vastaus on yksinkertainen: Koska pystyn.

BRUNO GIOIA SANDLERIN ei ollut määrä päätyä Ouluun, saati sitten jäädä. Aiemmin markkinointia ja liiketaloutta opiskellessaan Gioia Sandler tapasi kuitenkin vaihdossa suomalaisen Jennin. ”Voi sanoa, että tulin tänne rakkauden perässä.” Nyt Suomeen saapumisesta on yli viisi vuotta ja Gioia Sandler on yhä Oulussa. Syy jäämiseen oli ala, joka alkuvaikeuksien jälkeen tuntui omalta. Gioia Sandler koki ulkopuolisuutta jo pääsykoepäivänä. ”Näin vain nuoria suomalaisia yliviivaustussien ja mindmappien kanssa. Minä ilmestyin paikalle vanhempana kahden lyijykynän kanssa.” Tunne vieraudesta ei päättynyt, vaikka tieto opiskelupaikasta saapui. Gioia Sandler oli Oulun luokanopettajaopiskelijoiden OLO ry:n ainoa kansainvälinen fuksi, eikä fuksioppaassa ollut sanaakaan englantia. Vaikeudet eivät lannistaneet Gioia Sandleria, vaan ruokkivat halua vaikuttaa.

Omista ongelmista yhteiseen taisteluun “Minulla on päässäni utooppinen maailma, jonka saavuttamiseksi teen töitä”, Gioia Sandler kertoo. Utopiassa ihmiset työskentelevät yhteistä hyvää kohti, ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Jokainen on arvokas, eivät vain he, joille on jaettu oikeat kortit. Gioia Sandler kokee, että vaikuttaminen on hänen velvollisuutensa, koska hän on itse saanut hyvän käden. Kohdattuaan epätasa-arvoa kansainvälisenä opiskelijana, Gioia Sandler halusi parantaa samassa tilanteessa olevien opiskelijoiden asemaa yliopistossa. Toisena opiskeluvuotenaan hän lähti mukaan OLOn hallitukseen ja pureutui tutuksi tulleeseen ongelmaan, kieleen. ”Jos porukassa ei ole ainoatakaan ei-suomenkielistä, ei välttämättä huo-

6

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

BRUNO GIOIA SANDLER » 31-vuotias. » 5. vuoden kansainvälinen luokanopettajaopiskelija. Asuu Oulussa yhdessä » tyttöystävänsä kanssa. Syntynyt Argentiinassa, » kasvoi Espanjassa ja on asunut ympäri maailmaa. Kaski ry:n puheenjohtaja » ja OYY:n edustajiston jäsen. Puhuu sujuvasti espanjaa » ja englantia sekä jonkin verran suomea ja ranskaa. Sai Oulun yliopiston ta» sa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon vuonna 2018. Harrastaa pyöräpooloa ja » pyöräilyä, lukemista ja talvisin hiihtoa. Paras suomalainen sana » on pistorasia. Jos voisi matkustaa ajas» sa, lähtisi mukaan opiskelijajärjestöihin jo ensimmäisenä opintovuotenaan.

maa, ettei jotain löydy englanniksi”, Gioia Sandler sanoo. Pian halu vaikuttaa laajeni ja Gioia Sandler asettui ehdolle ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa. Yllätyksekseen hänet valittiin mukaan heti. Edustajistossa Gioia Sandler halusi saada kansainvälisten opiskelijoiden kokemukset kuuluviin. Hän oli kuitenkin se, joka sai nähdä asioita, joille oli ollut sokea. ”Aiemmin en tuntenut opiskelijoita muista tiedekunnista tai tutkinto-ohjelmista. Edarissa näin, että kaikki opiskelijat kärsivät samoista asioista”, hän kertoo. Nykyään Gioia Sandler vaikuttaa myös kasvatustieteiden tiedekunnan uuden kattokillan Kaski ry:n perustajajäsenenä ja puheenjohtajana. Hän kertoo opiskelutovereiden lähestyvän häntä pulmiensa kera. Se ei suinkaan kiireistä huolimatta haittaa, vaan tekee puheenjohtajan iloiseksi.

NRO 33 | 2019 | 2019 NRO

”Fuksina tuntui, etten tiennyt mitään ja oli vain ongelma toisensa jälkeen. Minulla ei ollut ketään, kenelle puhua tai keneltä pyytää apua. Siksi olen otettu siitä, että minulle puhutaan.” Gioia Sandler haluaa kuitenkin korostaa, ettei ole näkyvästä roolistaan huolimatta taistellut yksin, vaan mukana on ollut monta tukijaa ja taistelijaa. ”Vihaan kuvaa sankarista. Jotkut ovat kysyneet, miten teen kaiken. En tee tätä yksin, vaan mukana on iso joukko ihmisiä”, hän toteaa. Vaikkei hän suostukaan sankariksi, puheenjohtaja on iloinen saadessaan auttaa. ”En osaa ratkaista melkein mitään, mutta ainakin voin osoittaa sen henkilön suuntaan, jota kannattaa mennä häiritsemään.”

Opettajana voi vaikuttaa ruohonjuuritasolla Ennen kansainvälistä luokanopettajalinjaa Gioia Sandler opiskeli Espanjassa konetekniikkaa, automekaniikkaa sekä markkinointia ja liiketaloutta. Useista aloista huolimatta omaa juttua ei löytynyt. Opettaminen ei ollut Gioia Sandlerin ensimmäinen vaihtoehto tai lapsuuden haaveammatti – päinvastoin. Siinä, missä hänen opiskelukaverinsa kertovat silmät loistaen halunneensa opettajiksi lapsesta asti, heräsi Gioia Sandler ajatukseen vasta myöhemmin. ”Minulle opettajat olivat enemmänkin vihollisia. Olen ollut vaikeuksissa opettajien kanssa koko elämäni”, hän kertoo. Ikävät kokemukset opettajista saivat kuitenkin Gioia Sandlerin ajattelemaan opettajan vastuuta, niin kielteistä kuin myönteistä. ”Ymmärsin, että opettajat vaikuttavat siihen, millainen maailmasta tulee. Silloin jokin päässäni naksahti ja sanoi ’tämä voisi olla minun juttuni.¨” Utopistisesta idealismistaan huoli-

matta Gioia Sandler pyrkii löytämään konkreettisia keinoja vaikuttaa. Opettajuus on hänelle yksi näistä keinoista: tapa vaikuttaa lähiympäristöön. ”Uutisissa näkee kamaluuksia ja tuntuu, että maailma murenee ja asiat ovat poissa omista käsistä. Ehkä juuri siksi jatkan sen parissa, mihin voin vaikuttaa. Yritän tuoda taistelun sille kentälle, joka minulla on”, hän selittää.

Tärkeintä on osata epäonnistua Tie ei ole ollut mutkaton tai aina palkitseva, mutta Gioia Sandlerin silmissä tärkein oppi löytyy vaikeuksista. ”Se saattaa olla perseestä ja tulee olemaan kivuliasta, mutta siitä voi oppia.” Gioia Sandlerille yliopiston tärkein anti on ollut vaikeuksien käsitteleminen ja niistä ylitse pääseminen. “Suurimman osan ajasta olen juoksemassa päin seinää ja turhautumassa”, hän kertoo. Entä jos edessä oleva seinä ei anna periksi? No, sitten peruutetaan ja juostaan uudestaan vähän lujempaa. Kokeilla voi kaverin kanssa tai eri tulokulmasta. Ja jos kaikki muu pettää, otetaan mukaan iso vasara, Gioia Sandler sanoo. Palkitseviakin hetkiä löytyy. Parasta Gioia Sandlerin mielestä on huomata, että omat taistelut ovat helpottaneet toisten tietä. Hänestä kansainvälisten opiskelijoiden huomioimisessa on tehty suuria parannuksia. ”Minulle nousi melkein kyyneleet silmiin, kun luin OLOn fuksiopasta ja kaikki oli kaksikielistä”, hän kertoo. Vain viisi vuotta sitten samassa tilanteessa Gioia Sandler oli yksin, ilman tarvittavia tietoja tai yhteyksiä. Nyt hänen ansiostaan uusilla opiskelijoilla on hieman helpompaa. Ja vaikkei muutos näy suurimmalle osalle opiskelijoista, se ei Gioia Sandleria haittaa. ”Ehkä on vain yksi opiskelija, jolle asia on tärkeä. Ajatus siitä, että teemme jotain vähemmistöä varten, antaa toivoa.”•

NOTE: READ THIS INTERVIEW IN ENGLISH AT OUR WEBSITE! OULUNYLIOPPILASLEHTI.FI


Yritän tuoda taistelun sille kentälle, joka minulla on. Bruno Gioia Sandler, miten neuvoisit opintojaan aloittavaa? 1. Ole aktiivinen. Yliopisto on turvallinen harjoittelupaikka. Jos et voi osallistua, tue ainakin heitä, jotka osallistuvat. Rakenna enemmän kuin tuhoat. 2. Tutustu itseesi lähtemällä mukavuusalueeltasi. Tuntemalla itsesi osaat löysätä, kun sitä tarvitaan, etkä pala loppuun. 3. Jos et tiedä – kysy. Kokeneemmat auttavat mielellään. Yritä nojata toisiin, kun sitä tarvitset. 4. Älä välitä pätkääkään Jodelista.

Bruno Gioia Sandler vaikuttaa myös kasvatustieteiden tiedekunnan uuden kattokillan Kaski ry:n perustajajäsenenä ja puheenjohtajana. Hän ilahtuu, kun opiskelijat pyytävät häneltä apua.

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

7


Nuorena sitä jaksaa, kunnes ei jaksakaan

TEKSTI Iida Putkonen KUVAT Unsplash.com

Essee: Yli-ihmisyys on mahdollista, mutta vain hetken Iida Putkonen ei koskaan suunnitellut palavansa loppuun. Tottunut suoriutuja kohtasi kuitenkin jaksamisensa rajan, ja joutui vuosien suorittamisputken jälkeen pysähtymään.

8

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO NRO3 3| 2019 | 2019


En usko, että kukaan uupunut suunnittelee palavansa loppuun. Tilastot kertovat, ettei kyseessä ole mikään marginaalinen ilmiö. Vuonna 2016 toteutetusta YTHS:n terveystutkimuksesta selvisi, että lähes joka viides korkeakouluopiskelija koki hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään ja yli joka kymmenes koki uupumusta. Minäkään en suunnitellut uupuvani. Opiskellessani unelma-alaani ja kaiken ollessa uutta, menetin itseni oravanpyörään. Kaikista omaopettajan ennakkova-

roituksista ja orientaatioviikon palopuheista huolimatta minä uuvuin. Kuten minunkin kohdallani, on tilastojen takana tuhansittain yksittäisiä ihmisiä, jotka hekin lähtivät opintoihin innoissaan, mutta syystä tai toisesta kaatuivat paineiden alla. Haalareiden lahje jäi jumiin korkeakouluopintojen liukuportaisiin, jossa nousun tahdin määritteli joku muu. Alkoi taistelu aikaa vastaan, oman hyvinvoinnin kustannuksella.

Menestys onnen mittana Ajattelin aina, että se, mikä teki minusta erikoisen oli kykyni suoriutua tehtävästä kuin tehtävästä. Lapsesta asti olin ylittänyt itseni kerta toisensa jälkeen. Pakotin itseni pelätyille luistelutunneille ja ylioppilaskirjoituksiin, vaikka edellisenä iltana maailma tuntui kaatuvan. Opin jättämään tunteeni sivuun, ja suoriutumaan kaikesta huolimatta. Kun luulin olevani loppu, nousin kuilun reunalta yhä uudelleen, ja jatkoin. Palkitsin itseni vasta, kun olin kaikista vaikeuksista huolimatta tehnyt taas yhden vastenmielisen asian. Olin itseeni tyytyväinen, kun sain pakotettua itsestäni irti enemmän kuin piti olla mahdollista. Olin yli-ihminen. NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

9 9


Suoritin fuksivuotenani 115 opintopistettä. En suinkaan suunnitellut kurssien määrää alusta alkaen niin suureksi, vaan luulin tekeväni opintoja jaksamiseni mukaan. Vietin lomani kirjoittaen esseitä, kesän raahasin lomareissuille tenttikirjoja ja asetin itselleni tavoitteita. 40 sivua päivässä, vain neljäkymmentä sivua, jotta saan elää. Lunastin vapaa-aikani päivästä toiseen tekemällä välttämätöntä pahaa. Väänsin unelma-alani numeroiksi, jaoin päiväni työtunneiksi, piirsin elämälleni ahtaat raamit, joiden sisässä pysyessäni olisin onnellinen. Pidin saavuttamisen tunteesta. Kun sain tehtävän loppuun, pystyin kertomaan itselleni ja muillekin: Hei! Tein sen! Enkö olekin hyvä. Silloin olin ansainnut jotain, olin saanut konkreettisen merkin siitä, että tein hyvää työtä. En tiennyt mikä minulle oli merkityksellistä tai palkitsevaa. Sen sijaan halusin helpon vastauksen: objektiivisen mittarin sille, milloin minun tulisi olla itseeni tyytyväinen. Ajan kuluessa opin sitomaan ihmisarvoni tähän ominaisuuteen. Olin hyvä, kun pärjäsin hyvin. Hyvä, kun menestystäni pystyi mittaamaan numeroin. Aloin järkeillä kaiken työn määrästä terveyteen. Pian tunteeni ja tarpeeni olivat täysin sivussa, pelkkä oire heikkoudesta, joka vei kauemmaksi tavoitteistani. Aloin asettaa itselleni mittareita ruokaostosten kanssa: jos saan viikon ruoat alle tietyn rahamäärän, olen onnistunut. Tahdoin elää tehokkaasti, harhautumatta polulta. En antanut itselleni lupaa ylimääräisiin menoihin, en käynyt bileissä tai elokuvissa, koska en voinut oikeuttaa lipun hintaa. Samalla rahalla voin ostaa viisi pussia makaronia, miksi ihmeessä käyttäisin rahan yhteen iltaan? Elämyksien sijaan päädyin tavoittelemaan 10 10OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019

Pidin saavuttamisen tunteesta. Kun sain tehtävän loppuun, pystyin kertomaan itselleni ja muillekin: Hei! Tein sen! Enkö olekin hyvä. onnea oravanpyörässä, jossa itseni ylittämisen rima nousi jatkuvasti korkeammalle. Kaiken mitä tein, tuli palvella tarkoitusta ja johtaa eteenpäin, säästää rahaa, edistää opintoja, parantaa terveyttä. Kaikki mikä oli hyvää, oli mitattavissa. Opiskelijoiden hyvinvointia edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen näkee, että jatkuva paine ylittää itsensä leimaa nyky-yhteiskuntaa ja vaikuttaa osaltaan myös opiskelijoiden kokemiin paineisiin. “Meidän aikaamme leimaa tietynlainen tehokkuuden eetos ja kilpailu ja puheessakin viljellään huippu-alkuisia asioita. Huippu-oppilas, huippu-opiskelija, huippu-lukio, huippu-tutkimusyksikkö, huippu-yliopisto, huippu-suoritus. Ikään kuin koko ajan pitäisi ylittää paras mahdollinen taso ja omat kykynsä.” Savolaisen mielestä jatkuva kilpailu ei ole kestävä malli, vaan johtaa lopulta ylisuorittamiseen ja itsensä arvottamiseen suoritusten kautta. Tämä taas vaikuttaa jaksamiseen ja itsetuntoon, sillä kilpailussa paremmuudesta epäonnistumisia on vaikea hyväksyä.


Huippusuoritusten tavoitteleminen ei kuiko tulisi luonnostaan ennemmin tai myöhemtenkaan ole ainoa opiskelijan uupumuksen min. Vielä yksi essee, yksi deadline. Enää tämä syy, Savolainen sanoo. Hän näkee myös opinviikko, enää kaksi tenttiä, sitten saan levätä. toihin liittyvien vaatimusten, työmäärän ja taTauko tulisi pian, se oli aina vain kulman tavoiteaikataulun kuormittavan opiskelijoita. kana. “Opiskelu on vaativaa kokopäivätyötä, ja Joululoma oli odotettu lepohetki. Pidin usein vielä enemmänkin. Tähän yhdistettynä taukoa opinnoistani ensimmäistä kertaa, silansiotyössä käyminen opintojen rahoittamilä minulla oli tuloja opintotuen ohella. Puin seksi voi pidemmän päälle käydä liian kuortöihin punaiset korvakorut ja kuuntelin joumittavaksi”, hän sanoo. lulauluja kauppakeskuksen kaiuttiUsein opiskelujen ohella työsmista päivästä toiseen, mutta ainakenteleminen johtuu rahallisesta kaan minun ei tarvinnut opiskella. ahdingosta, joka on myös tekijä Vasta tauon ollessa ohi huomasin, uupumuksessa. ettei stressini ollut taianomaisesti Savolainen selittää tiukan toiUskottelin itselleni, että kadonnut. Aloin vihdoin ymmärtää, meentulon vaikuttavan myös epäkun ammentaa samasta kaivostauko tulisi luonnostaan että suorasti: mahdollisuudet harrasta taukoamatta, pohja tulee vastaan taa, liikkua ja olla sosiaalinen väheennemmin tai myöhem- väkisin. nevät kapealla budjetilla. Toisen opiskeluvuoteni tammimin. Vielä yksi essee, yksi kuussa hain vihdoin apua. En tiendeadline. Enää tämä viikko, nyt silloin miksi, olin vain liian väsyKuka olen, ellen suoriutuja? suoriutumaan enää. Ajatus töienää kaksi tenttiä, sitten nyt hin lähtemisestä oli vastenmielinen, Muistan toisesta opiskeluvuodeseivätkä entiset kannustimet enää saan levätä. tani vain yksittäisiä hetkiä. Olin motivoineet. Loppiaisen lisäpalkka päättänyt löysätä opiskelutahtia ja ei vienyt enää väsymystä pois, eikä täyttää päiväni sen sijaan osa-aiajatus lähestyvästä kandiseminaariskatyöllä. Päivinä, joina en ollut ylita tuntunutkaan saavutukselta. opistolla, heräsin aamuisin ennen kuutta ehSain sairaslomaa ja yllätyksekseni lähettiäkseni töihin toiselle paikkakunnalle. teen sairaalaan. Minut ohjattiin testeihin, ja Muistan tulleeni kotiin ja menneeni suoraan selvisi, että sydämeni ei jaksanut pumpata suihkun kautta nukkumaan, oli kello kolme normaalia tahtia, se löi enää kolmisenkymiltapäivällä tai vaille kymmenen yöllä. mentä kertaa minuutissa. Tuloksia kertoesMuistan, kuinka kurssilla pidetyn esitelmän saan lääkäri kysyi, jaksanko kävellä itse osasaikana silmissäni sumeni ja istuin lattialle, ettolle, vai tarvitsenko pyörätuolin. ten menettäisi tajuani. Muistan, että jatkoin Häpesin epäonnistumistani niin paljon, etesitelmän loppuun lattialta, ja esitin kaiken ten uskaltanut aluksi kertoa kenellekään. Läolevan hyvin. hetin pomolleni välttelevän tekstiviestin ja En osannut enää löysätä tahtia. Pelkäsin, vietin päiväni odotushuoneissa yrittäen ymettä jos pysähtyisin edes hetkeksi, jäisin roikmärtää, miten olin päätynyt tähän pisteeseen. kumaan tilastojen väärälle puolelle n. vuoMinähän olin yli-ihminen, olin pärjännyt täden opiskelijana. Halusin olla menestystarihänkin asti. na, neljässä vuodessa maisteriksi valmistunut Miten minusta yhtäkkiä tuli epäonnistuja, ihanneihminen. Uskottelin itselleni, että taujoka ei jaksanut enää?

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

1111


Kävin läpi valtavaa luopumisen tuskaa, kun en pystynytkään elämään suunnittelemaani tahtia. En valmistunut kandiksi kahdessa vuodessa, ja tuntui, että kaikki opintojen eteen tekemäni työ oli ollut turhaa, kun nyt tuhlasin kirimäni kuukaudet pysähtymällä. Takaisin lähtöpisteeseen Hyvinvointikouluttaja Sanna Wikström kirjoittaa Hidasta elämää -sivustollaan, ettei onnellista yli-ihmistä olekaan. ”On ihmisiä, jotka saavuttavat illuusion reunan, he pääsevät lähelle suoritteiden maksimointia. Reunalla odottaa kuitenkin yllätys: sieltä löytyy kyltti ’Onnellisuus ei löydy täältä’.” Minäkin saavutin tavoitteeni, mutten koskaan onnea. Tiedän, että vaikeuksista huolimatta on mahdollista repiä itsestään kaikki irti ja päästä maksimisuoritukseen. Tiedän myös, että siihen pisteeseen päästyään huomaakin, ettei ole matkalla viisastunut. Etappi, jossa onnen piti odottaa, siirtyy jokaisen saavutuksen myötä kauemmaksi ja lopulta ylisuorittaminen on vain loputonta juoksemista. Se on pakenemista todellisuudelta, yritys löytää nopeampi polku onneen, sen sijaan että miettisi mitä oikeasti elämältä haluaa. Kun aloin stressini takia pelätä, ettei kirjallisuus ollutkaan unelma-alani, hidastamisen sijaan nopeutin tahtia. Karsin elämästäni kaiken, mikä ei vienyt kohti tutkintoa. En yrittänyt löytää opinnoistani kadonnutta nautintoa, vaan väritin jäljellä olevat kurssit välittömäksi pahaksi, ennen tunnelin loppua. Suoritin, jotta tunsin lankojen olevan yhä omissa käsissäni. Suoritin, etten olisi ehtinyt huomata etten ollut onnellinen. Sairaslomani kesti vuoden. Aluksi ajatus 12 OULUN 12 OULUN YLIOPPILASLEHTI YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019

edes siitä, että jättäisin elämän kesken edes pariksi kuukaudeksi, oli kauhistuttava. Silti oli pakko painaa pause-nappia ja palata etenemiseen vasta myöhemmin. Kävin läpi valtavaa luopumisen tuskaa, kun en pystynytkään elämään suunnittelemaani tahtia. En valmistunut kandiksi kahdessa vuodessa, ja tuntui, että kaikki opintojen eteen tekemäni työ oli ollut turhaa, kun nyt tuhlasin kirimäni kuukaudet pysähtymällä. Nyt tiedän, että minun oli pakko pysähtyä, jotta kykenin kohtaamaan asioita, joita olin kiireen avulla vältellyt. Jouduin opettelemaan alusta yksinkertaisia asioita, joita olin unohtanut. Miltä minusta tuntuu tänään? Mitä haluaisin päivälläni tehdä? Opettelin syömään ja ulkoilemaan suorittamatta, tekemään asioita sitä tahtia, mikä tuntui hyvältä. Opettelin uudelleen, kuka olin ja kuka halusin olla. Oli sanoinkuvaamattoman vaikeaa irrottaa ulkoisista mitoista, joilla olin määritellyt arvoni. Onko tämä hyvä päivä, kun en pakottanut itseäni mihinkään? Eikö päivä ole tuhlattu, kun en opiskellut hetkeäkään? Koin syyllisyyttä pahasta olostani ja kesti kauan, kunnes aloin toipua. ”Illuusion reunalta on vain yksi suunta takaisin. Se kulkee itsen äärelle. Tuo matka ei ole pitkä mutta hyvin erilainen kuin aiempi matka. Siinä ei pyritä, tavoitella tai suoriteta”, Wikström jatkaa. Minun piti opetella, että parhaansa tekemi-


Opiskelu-uupumus ei ikinä ole pelkästään opiskelijan vika tai ongelma. Huomio tulee kiinnittää myös rakenteisiin ja yhteisön ilmapiiriin, asenteisiin ja siihen, onko ohjausta ja tukea saatavilla ajoissa. Minna Savolainen

nen ei tarkoita yli-inhimillisyyttä, paranemisessakaan. Oikotie onneen ei toimi toiseenkaan suuntaan. Joka päivä ei jaksa taistella, ja niinä päivinä on ansainnut pysyä paikoillaan. Se, ettei liiku eteenpäin, ei tarkoita takapakkia. Se, että lepää ei vie pois edistykseltä, vaan valmistaa seuraavaan koitokseen. Minna Savolainen sanoo, että opiskelijoiden uupumista ei voi ehkäistä pelkällä tiedottamisella ja voimavarojen lisäämisellä, vaan yksilön sijasta tulisi keskittyä yhteiskuntaan ja uupumusta edistäviin rakenteisiin. “Opiskelu-uupumus ei ikinä ole pelkästään opiskelijan vika tai ongelma. Huomio tulee kiinnittää myös rakenteisiin ja yhteisön ilmapiiriin, asenteisiin ja siihen, onko ohjausta ja tukea saatavilla ajoissa.” Uupumus ei synny tyhjiössä, vaan sen huomaa ennen pohjalle iskeytymistä. Se, pystyykö asialle tekemään mitään, riippuu saatavilla olevasta tuesta ja uskalluksesta sanoa: olen uupunut. Minä en uskaltanut puhua ajoissa. En uskaltanut näyttää heikkoutta keskellä ihmismerta, jossa kaikki muut jatkoivat matkaa väsymättä. En uskaltanut ottaa taukoa ympäristössä, jossa lomaa on enemmän kuin koskaan työelämässä, jossa etuoikeutettu opiskelija nauttii halvasta terveydenhuollosta ja opiskelijaruokailusta. En uskaltanut olla tyytymätön, sillä pelkäsin tulevani leimatuksi kiittämättömäksi.

Enemmän kuin suoritusteni summa Tänä syksynä aloitan opintoni uudelleen. Uskallettuani ottaa tauon, vaihdan alaa ja olen uudelleen innoissani opiskelusta suorittamatta. Olen tasan Kelan aikataulussa,

neljännen vuoden maisteriopiskelija, vaikka ehdin välillä juosta kovempaa ja myös pysähtyä. On yhä päiviä, jolloin poltan itseni loppuun. Ajoittain on vaikeaa vain olla tai tietää mitä haluan. Kertaan itselleni pitkän päivän jälkeen, että on ok maata sohvalla, jos ei muuta jaksa. Ei ole aina pakko imuroida keskiviikkoisin tai sanoa kaikkeen kyllä. Opettelen yhä kuuntelemaan omia tarpeitani, mutta nykyään saan tyydytystä siitä, kun teen sen, mikä on hyvinvointini kannalta oikein. Vaikka nykyäänkin on vaikeaa, osaan myöntää sen. Olen oppinut kohtaamaan ja sanoittamaan vaikeuteni. Olen huomannut, että kun tuntee omat rajansa ja pitää niistä kiinni, eivät muutkaan odota yli-inhimillisiä suorituksia. Olen itsestäni ylpeä, kun osaan pyytää lisäaikaa tai perua suunnitelmia. Olen itsestäni ylpeä, kun en pakota itseäni suoriutumaan. Arjen ei ole tarkoitus olla sinnittelyä päivästä toiseen. Eikä pysähtyminen tai hidastaminen tarkoita, että olisi yhtään huonompi ihminen tai pettäisi ketään. Sanoisin että se, että pysähtyy arvioimaan matkaansa päättömän juoksemisen sijaan, on vaihtoehdoista parempi. Aiemmin pelkäsin, että jos hidastan, jään jälkeen ja menetän sen, mikä tekee minusta hyvän. Nyt tiedän, etten ole pelkästään suoritusteni summa. En muista järjettömästä oravanpyörästä paljoa, en muista lukemiani kirjoja tai kirjoittamiani esseitä. Sen sijaan muistan sairaalajaksoni jälkeisen vapun ja hiekan haalareiden käänteissä ja kipeäksi nauretut posket. Eikä kertaakaan toipumiseni aikana minulta ole kysytty, miksi pysähdyin. Minulta kysytään, miksi en sanonut mitään. • NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

13


28.11. muuttovalmiita upeita vuokrakoteja!

Uusia vuokra-asuntoja Ritaharjuun!

1h+rp/l.parv 2h+l.parv 3h+l.parv

425-495 €/kk 535-635 €/kk 800-845 €/kk

(21-26,5 m²) (33-39 m²) (60 m²)

Autopaikkoja vuokrattavana 20€/kk Vakuus 1 kk:n vuokra. Energialuokka B2018.

Soita 040 152 9999 10 min 4 min

Yliopisto Ideapark

16 min

vuokra.oulu@kiinteistotahkola.fi

kiinteistotahkola.fi

JÄLKKÄRI-ISTUNTO!

U T E A J I L E K OPIS * 0%

-1

14

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019

a Voimassa oleva a opiskelijakortti näyttämällä.

31.5.2020 saakka Oulun Coffee Housesta. Alennus normaalihintaisista tuotteista, ei koske alkoholituotteita. Ei yhdistettävissä muihin Osuuskauppa Arinan tarjoamiin etuihin.


TEKSTI Anni Hyypiö KUVA Pixabay

Mitä Oulu vielä kaipaa? Oulu muuttuu nyt nopeasti. Paljon uutta on joko jo kaupunkiin saatu, tai ainakin ne ovat kovalla vauhdilla tulossa. On kulttuuripääkaupunkihanketta, uusia festareita ja kulttuuritapahtumia, merikylpylää Kiikeliin, etelän kaupungit valloittanut kahvilaketju Espresso Housekin etsii keskustasta tiloja. Kuuluisat kaupunkipyörätkin saapuivat lopulta telineisiin. Mutta mitä vielä tarvitaan? Kysyimme asiaa joukolta oululaisia vaikuttajia, ja näin meille vastattiin.

”Ylioppilastalo.” MIRIAM PUTULA, OYY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

”Ouluun tarvittaisiin tiloja, joissa voisi järjestää aamuun asti kestäviä teknobileitä.”

”Kysyn toisin päin: mitä Oulussa ei pitäisi olla? Koen, että Oulun pitäisi päästä irti oululaisuudessa yllättävän syvällä olevasta tietynlaisesta negatiivisuudesta, joka vähättelee ja ampuu alas kaikkea mikä liikkuu, velloo epäluuloissaan eikä esitä rakentavia KYÖSTI KARVONEN KALEVAN PÄÄTOIMITTAJA

JUHANI OIVO, DJ, OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIEN VASTAAVA TUOTTAJA

Odotellaan, odotellaan Nämä projektit eivät valmistuneet aiempien opiskelijasukupolvien aikana. Kenties jo sinun kohdallasi on toisin, hyvä fuksi. LINNANMAAN UIMAHALLI Kauan odotettu, kauan kaivattu, lähes myyttiset mitat saanut vuosikymmeniä kestänyt projekti. Hallin tarve on kovaksi todettu ja selvityksiä ja suunnitelmia on tehty, mutta silti uimarit ovat vuodesta toiseen suunnanneet Raatiin tai Raksilaan. Jo vuonna 2012 sanomalehti Kalevan otsikossa ilakoitiin: Linnanmaalle viimein uimahalli! Vaan eipä Linnanmaalla polskutella vieläkään. Toim. huom: tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja halli on lähellä toteutua. Oulun kaupunginhallitus 12.8. nimittäin päätti hyväksyä hankeselvitysryhmän esityksen uimahallin toteuttamisesta ja esittää hankkeen rahoittamista ensi vuoden budjetista.

TORIHOTELLI

”Oulussa tarvitaan enemmän epäkaupallisia, viihtyisiä (sisä-)tiloja, missä kaikenlaiset ihmiset voivat yhdessä ilman kulutuspakkoa tuntea itsensä tasavertaisiksi kuntalaisiksi sekä kehittää ideoitaan ja erilaisia juttuja, joita toteuttamalla kaupungista tehdään yhä miellyttävämpi asuin- ja työskentely-ympäristö kaikille.”

”Olisi hyvä, jos luontoon liittyvää hinnaltaan edullista palvelutarjontaa olisi nykyistä enemmän ja kootusti tarjolla (kuten Hailuoto, Koitelinkosket, Pilpasuo, Liminganlahti, Rokua, Turkansaari, Hietasaari – myös joki ja meri voisivat olla nykyistä paremmin hyödynnettyjä). Kansainväliset lentoyhteydet parantaisivat saavutettavuutta.” JOUKO NIINIMÄKI OULUN YLIOPISTON REHTORI

PAAVO J. HEINONEN, KULTTUURILEHTI KALTION PÄÄTOIMITTAJA, OULUN TAITEIDEN YÖN TAITEELLINEN JOHTAJA, KAUPUNGINVALTUUTETTU (VAS.)

Tähän aikaan 50 vuotta sitten Opintolaina kannattaa?

Liikkumaan pääsee kyllä

Taide on tarpeen

Syksyllä 1969 lehden sivuilla kannustettiin hakemaan opintolainaa. Tämä johtui siitä, että valtio alkoi samana vuonna myöntää opintolainoille valtiontakauksia. Lehden numerossa 17 nähtiinkin Oulun Säästöpankin mainos, jossa esiteltiin tiettävästi ensimmäinen valtion takaaman opintolainan saanut oululaisopiskelija.

Mikäli urheilu suinkin maistui, opiskelijalle oli vuonna 1969 tarjolla monipuolista liikuntaa. OYY:n silloinen liikuntaja urheiluohjaaja Yrjö Ervasti kirjoitti vuoden 19:nnessä numerossa ylioppilaskunnan ja kiltojen yhdessä järjestämistä liikuntavuoroista, joiden lajeina olivat muun muassa lentopallo ja uinti. .

Oulun taidemuseo ja taiteen asema Oulussa herättivät tunteita numerossa 20. Taidemuseon näyttelyistä ja OYY:n kulttuurivaliokunnan tavoiteohjelmasta kertovasta jutussa otettiin kantaa taidemuseon rahoituksen puolesta ja verrattiin Oulun tilannetta paremmin asiat järjestäneeseen Ruotsiin. . NRO NRO3 3| 2019 | 2019

Hotelli Oulun kauppahallin viereen on ollut vireillä ”vain” kymmenisen vuotta, mutta käänteitä on silti riittänyt. Hotellin rakennustöiden alkamista on odoteltu vuosien aikana suurella mielenkiinnolla. Kalevan otsikot parin vuoden ajalta aiheesta kuvaavat varsin hyvin etenemistahtia: Torinrantaan rakennettavan hotellin tilanne yhä epäselvä, rakennuttaja ei ole ollut yh­ teydessä kaupunkiin (3.9.18), Torihotellia ei näy eikä kuulu – Oulun kaupunki aikoo arvi­ oida tilannetta toukokuussa, jos tontilla ei siihen mennessä tapahdu mitään (19.3.19), Tori­ hotellin työt ehkä alkuun tou­ kokuussa –  matkassa on kui­ tenkin pari muttaa (19.4.19), Vuosikausia vireillä olleen torihotellin maan­vuok­ra­so­pi­ mus voidaan purkaa – Oulun yh­dys­kun­ta­lau­ta­kun­ta pui hankkeen kohtaloa tiistaina (10.6.19). Kesäkuussa Oulun kaupunginhallitus myönsi hotellin rakentamisvelvoiteaikaan lisäaikaa ensi vuoden loppuun saakka, tosin tiukoilla ehdoilla. Jähtäväksi jää, mitkä ovat projektin seuraavat käänteet.

OULUN OULUNYLIOPPILASLEHTI YLIOPPILASLEHTI 15 15


OULULAISTEN OPISKELIJOIDEN OULULAISTEN OULULAISTEN OULULAISTEN OMISTAMA UNIRESTA OPISKELIJOIDEN OPISKELIJOIDEN OPISKELIJOIDEN OULULAISTEN OMISTAMA UNIRESTA OMISTAMA UNIRESTA OMISTAMA UNIRESTA OPISKELIJOIDEN Älä voivahda kesken tiukan opiskelupäivän, vaan popsi ja hörpi itsesi OMISTAMA UNIRESTA pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan:

opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia välipaloja. Kahvia,kesken teetä, virvokkeita ja herkkujavaan vaikka kuinka monta sorttia. Älä voivahda tiukan opiskelupäivän, popsi ja hörpi itsesi Älä Älävoivahda voivahdakesken keskentiukan tiukanopiskelupäivän, opiskelupäivän,vaan vaanpopsi popsijajahörpi hörpiitsesi itsesi pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan: pirteäksi pirteäksiUnirestan Unirestanravintoloissa! ravintoloissa!Meiltä Meiltäsaat saathyvät hyväteväät eväätaamusta aamustailtaan: iltaan: opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, iltaruokaa jajaitsesi monenlaisia opiskelijahintaista lounasta, raikasopiskelupäivän, salaattipöytä,halpaa halpaa iltaruokaa monenlaisia Älä voivahda kesken tiukan vaan popsi ja hörpi välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita ja herkkuja vaikka kuinka monta sorttia. • Edullinen opiskelijalounas jakuinka iltaruoka KASTARI välipaloja. teetä, virvokkeita jajaherkkuja vaikka kuinka monta sorttia. pirteäksiKahvia, Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan: välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita herkkuja vaikka monta sorttia. • Raikas salaattipöytä Linnanmaan kampus opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita ja herkkuja vaikka kuinka monta sorttia. Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen •• Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka KASTARI •• • Edullinen opiskelijalounas jajailtaruoka KASTARI Edullinen opiskelijalounas iltaruoka Virkistäviä juomia joka lähtöön KASTARI • Raikas salaattipöytä Linnanmaan kampus Linnanmaan Linnanmaankampus kampus

• • Raikas Raikassalaattipöytä salaattipöytä • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita •• • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita Kimmon legendaarisia Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka • Kahvia ja herkkuja siihenhampurilaisaterioita kylkeen • Kahvia ja siihen kylkeen Kahviasalaattipöytä jaherkkuja herkkuja siihen kylkeen Raikas Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Linnanmaan kampus MEDISIINA ••• • Virkistäviä juomia joka lähtöön ••• • Virkistäviä juomia lähtöön Virkistäviä juomiajoka joka lähtöön Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita Raikas salaattibaari Kontinkankaan kampus Kahvia ja herkkuja siihenjakylkeen •• Pizzaa, kebab-aterioita muita erikoisannoksia Virkistäviä juomia joka lähtöön Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen ••• Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka MEDISIINA •• • Edullinen opiskelijalounas jajailtaruoka Edullinen opiskelijalounas iltaruoka MEDISIINA Virkistäviä juomia joka lähtöön MEDISIINA • Raikas salaattibaari Kontinkankaan kampus • Raikas salaattibaari Kontinkankaan Raikaskebab-aterioita salaattibaari Kontinkankaankampus kampus Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. •• • Pizzaa, ja muita erikoisannoksia •• • Pizzaa, kebab-aterioita jajamuita erikoisannoksia Edullinen opiskelijalounas jamuita iltaruoka Pizzaa,ja kebab-aterioita erikoisannoksia MEDISIINA Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta • Kahvia herkkuja siihen kylkeen s eno Raikas •• • Kahvia jajaherkkuja siihen kylkeen ös Cafe Gal kampus Kahviasalaattibaari herkkuja siihen kylkeen Tsekkaa myKontinkankaan pientä syötävää. • Virkistäviä juomia joka lähtöön 7! e isti Pizzaa, kebab-aterioita muita erikoisannoksia •• • Virkistäviä juomia lähtöön osoitteessa Aap Virkistäviä juomiajoka jokaja lähtöön •• Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen • • Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta • Virkistäviä juomia joka lähtöön kahvia, virvokkeita, • Tarjolla Edullinen opiskelijalounas jasalaatteja iltaruokajajamuuta Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja muuta VANILLA pientä syötävää. • Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. • pientä Raikas salaattibaari pientäsyötävää. syötävää. Oulun keskusta Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta • Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät pientä syötävää. Kahvia ja herkkuja kylkeenja iltaruoka • Edullinen opiskelijalounas VANILLA • • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Edullinen opiskelijalounas VANILLA Avoinna myös lauantaisin ja iltaruoka • Raikas salaattibaari OulunVANILLA keskusta • • Raikas Oulun Raikassalaattibaari salaattibaari Oulunkeskusta keskusta • Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka VANILLA • • Pizzaperjantait jajamuut Pizzaperjantait muuterikoisherkkupäivät erikoisherkkupäivät •• Kahvia ja herkkuja kylkeen Raikas salaattibaari Oulun keskusta • • Kahvia ja herkkuja kylkeen Kahvia ja herkkuja kylkeen * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA , •• Avoinna myös lauantaisin Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät • • Avoinna Avoinnamyös myöslauantaisin lauantaisin Oulun musiikkikeskuksesta • Kahvia ja herkkuja kylkeen • Avoinna myös lauantaisin * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA, * *Opiskelijahintaista lounasta ,, Opiskelijahintaista lounastamyös myösPRELUDISTA PRELUDISTA Oulun musiikkikeskuksesta Oulun musiikkikeskuksesta Oulun musiikkikeskuksesta ! T * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA , PSS Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut Oulun musiikkikeskuksesta sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin. Kysy tarjous! catering@uniresta.fi SST!! P Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut PPSSSSTT! Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut ! sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin. sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin jajamuihin PSST sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin muihintilaisuuksiin. tilaisuuksiin. Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut Kysy tarjous! catering@uniresta.fi Kysy catering@uniresta.fi Kysytarjous! tarjous! catering@uniresta.fi sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin. Kysy tarjous! catering@uniresta.fi

KASTARI

TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA www.uniresta.fi TSEKKAAAUKIOLOAJAT AUKIOLOAJATJA JALISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi

LOUNASTA, VÄLIPALAA, KAHVILATUOTTEITA JA HERKKUJA

Health to Organic Campuksen löydät PSOAS Loungesta Linnanmaan kampukselta, TERVETULOA!

Muista myös Health to Muista Health to Organic CafeHealth & Delit! Muista myös Health to Muistamyös myös Health to Muista myös to lla se uk mp Ca O H2 k or Organic & Delit! Hox! Afterw • Terveellistä ja Cafe tuoretta hyvää. Itse tehtyä, Organic &&luomua. Delit! Organic Cafe Delit! ppaa ja herkkuja!Cafe Organic Cafe & Delit! 20.9. ja 11.10. – skum lähellä tuotettua ja runsaasti .fi nic rga 2o lth w.hea Lue lisää: ww

• Lounas, kahvila, salaattitori, Terveellistä ja tuoretta hyvää.brunssi, Itse tehtyä, • • Terveellistä tuoretta hyvää. Itse tehtyä, Terveellistäja tuorettahyvää. hyvää.Itse Itsetehtyä, tehtyä, • aamupala, Terveellistä jajatuoretta välipalat ja take away lähellä tuotettua ja runsaasti luomua. lähellä tuotettua ja runsaasti luomua. lähellätuotettua tuotettuajajarunsaasti runsaastiluomua. luomua. lähellä • Lounas, kahvila, salaattitori, brunssi, ••• Lounas, brunssi, Lounas,kahvila, kahvila,salaattitori, salaattitori,brunssi, brunssi, Lounas, kahvila, aamupala, välipalat ja take away H2O KALEVA H2O KESKUSTA H2O salaattitori, IDEAPARK aamupala, jajatake take away aamupala,välipalat välipalat takeaway away aamupala, välipalat ja Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu 4 H2O KESKUSTA H2O H2OKESKUSTA KESKUSTA H2O KESKUSTA

Uusikatu 26 Uusikatu Uusikatu26 26 Uusikatu 26

H2O IDEAPARK H2O H2OIDEAPARK IDEAPARK

H2O KALEVA H2O H2OKALEVA KALEVA

H2O IDEAPARK H2O KALEVA 4 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu Ritaharjuntie 49 Solistinkatu Ritaharjuntie49 49 Solistinkatu Solistinkatu Ritaharjuntie 444

MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA!

Meiltä tiedekirjasto Pegasuksen Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: naapurista tarvikkeet opiskeluun MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan MYÖS MEILTÄ SAAT MYÖS MEILTÄ SAATOPISKELIJA-ALENNUKSIA! OPISKELIJA-ALENNUKSIA! MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! ja työhön,• lahjatavaroita, yliopiston -10 % ruokatuotteista (aamupala, lounas, brunssi kahvilatuotteet) Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuodenjaloppuun asti: Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: merkkituotteita sekä erilaisia • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan ••• Kaikki erikoiskahvit ja puoleen hintaan Kaikki erikoiskahvit teet puoleen hintaan Kaikki erikoiskahvit teet puoleen hintaan välipaloja,• kahveja, virvokkeita -10 % ruokatuotteista (aamupala, ja lounas, brunssi ja kahvilatuotteet) • •• -10 lounas, brunssi kahvilatuotteet) -10 ruokatuotteista (aamupala, jajaja kahvilatuotteet) -10%%%ruokatuotteista ruokatuotteista(aamupala, (aamupala,lounas, lounas,brunssi brunssi kahvilatuotteet) ja herkkuja mukaan. Lue lisää: Tervetuloa! www.health2organic.fi Lue lisää: Lue Luelisää: lisää: www.uniresta.fi/campusshop www.health2organic.fi www.health2organic.fi www.health2organic.fi www.health2organic.fi

16

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019

-15%

Alennus opiskelijakortilla samana päivänä varatuista parturi- ja kampaamopalveluista. VARAA AIKA p. 08 8150 123 tai WWW.SALONVIRHO.COM Tarjous voimassa 31.5.2020 asti.

HALLITUSKATU 11 A 1, OULU - HIUSMUOTIA VUODESTA 1942.


Opintotarjonnassa uusina aloina muun muassa arkkitehtuuri ja lääketieteet.

Ilmoittaudu avoimen yliopiston opintoihin Avoimessa yliopistossa voit opiskella Oulun yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Lukuvuoden 2019–2020 ilmoittautuminen on alkanut 14.8. Tarkista opintotarjonta

www.oulu.fi/avoinyliopisto

w

TERVETULOA

opiskelemaan Oulun yliopistoon ja lukuvuoden avajaisten ekumeeniseen jumalanpalvelukseen ma 2.9. klo 13.30 Pyhän Luukkaan kappeliin

Treenaa huippusalilla lähellä sinua. Opiskelijakortilla -50% alennus aloitusmaksusta ja ilmainen InBody-mittaus! (Edun arvo 29,85€) ALOITA NYT: WWW.SPORTELLO.FI

(joka on ihan yliopiston vieressä Linnanmaalla)

Olen yliopistopastori Ari Savuoja. Tuen omalta osaltani aivan kaikkia opiskelijoita opinnoissa ja elämässä eteenpäin! Haluan auttaa sinua elämän perustan ja suunnan löytymisessä!

Tule juttelemaan! Minun erityisalaani ovat maailmankatsomukset ja uskonnot. Löydät minut Linnanmalta työhuoneestani TF101 (lähellä luentosali L3:a) aina kun ovi on auki. Jos ovi on kiinni, ota yhteyttä: p. 040 524 5919 yliopistopastori@oulu.fi

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

17


Kuka vei keskittymiskykyni? TEKSTI Anni Hyypiö KUVA Arkisto

Keskittymiskykymme katosi, ainakin hetkeksi Somen, älylaitteiden ja silputun työelämän on sanottu tekevän meistä tyhmiä ja työkyvyttömiä. Oppiiko kukaan tässä sekavassa maailmassa enää mitään uutta?

MIKÄLI USKOMME LEHTIEN otsikoita, keskittymiskyvyn puute on yksi aikamme suurimpia vitsauksia. Aivotutkijoiden suorasanaiset varoitukset lehtien otsikoissa ovat olleet huolestuttavia: “Keskeytysten kulttuuri tekee meistä tyhmiä” (HS 6.12.17), “Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen” (HS 24.9.18), “Aikuisten aivot eivät enää toimi normaalisti – oireina on muistin pätkiminen ja keskittymiskyvyn katoaminen, ja se huolettaa aivotutkijoita” (Aamulehti 8.20.18). Pahinta tässä on se, että olemme ilmeisesti tehneet tämän itse itsellemme. Jaksatko sinäkään lukea tätä juttua loppuun? Keskittyminen eli tarkkaavuuden säätely tarkoittaa kykyä kiinnittää huomio toiminnan kannalta olennaiseen. Tarkkaavuus voi kohdentua joko automaattisesti tai tietoisesti. Tarkkaavuutta tarvitaan, jotta ihminen voi säädellä sitä, mitä tietoa ympäristön ärsyketulvasta, oman kehon tuntemuksista ja mielenliikkeistä ottaa tietoiseen käsittelyyn. Jos tarkkaavuuden säätely epäonnistuu, todellisuudessa tärkeät asiat voivat jäädä huomiotta, kun huomio kiinnittyy jatkuvasti epäolennaisuuksiin.

18

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Aivotutkijat ovat varoitelleet erityisesti ADT:stä, attention deficit traitista, jatkuvista keskeytyksistä syntyvästä keskittymishäiriöstä. ADT:n vaikutukset siitä kärsivällä muistuttavat kehityksellisiä tarkkaavaisuushäiriöitä (kuten ADHD ja ADD), mutta ADT eroaa niistä siinä, että se on syntynyt ihmisen oman toiminnan seurauksena. Yhdysvaltalainen psykiatri Edward M. Hallowell kuvaili ADT:n oireita jo 1990-luvulla. Hänen mukaansa ADT on seurausta jatkuvasti kasvaneista vaatimuksista aikaa ja huomiota kohtaan. Hallowellin vastaanotolle tulleet henkilöt olivat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää. He olivat tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, laiminlyöneet tauot, nukkuneet huonosti ja hyppineet yhdestä tehtävästä toiseen. Tämän seurauksena keskittymiskyky oli olematon, ja yhtä asiaa tehdessä potilaan mieleen nousi jatkuvasti useita pienempiä asioita, joita hän alkoi suorittaa. Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala kirjoittavat vuonna 2018 julkaistussa Keskittymiskyvyn elvytysoppaassa, ettei ADT:n syntymekanismin hermostollista perustaa tunneta. Se kuitenkin tiedetään, etteivät sen oireet ilmene hetkessä.

NRO 3 | 2019

Myös Halloway on todennut, että ADT:n oireet ilmenevät vähitellen. Vuonna 2005 Halloway kirjoitti johtamisen alan aikakausilehdessä Harward Business Review’ssä julkaistussa artikkelissa, että tilasta kärsivä ei koe vain yhtä suurta kriisiä, vaan useita pieniä hätätilanteita. Syntyy jatkuvasti kasvava lumipallo: koska ADT:stä kärsivä kokee, että työmäärän kasvaessa hänen kuuluu kantaa vastuuta eikä valittaa, hän tekee kaikkensa yrittääkseen hallita työmäärää, jota hän ei kuitenkaan voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisi. ADT:stä kärsivä kokee koko ajan lievää paniikkia ja syyllisyyttä. Kun työtehtävät kasaantuvat, työntekijästä tulee yhä hätäisempi ja yhä vähemmän keskittyvä, silti teeskennellen yhä, että kaikki on kunnossa. Ilmiö kuulostanee tutulta kaikille päälle vyöryvien palautuspäivämäärien kanssa taistelleille. ADT:lle ominaista on itsensä keskeyttäminen. Vaikka siitä kärsivä saisikin siunatun rauhallisen tilan ilman häiriötekijöitä, hän keskeyttää itse itseään. Eli kun aivot tottuvat toistojen seurauksena jatkuvaan hyppelyyn ja keskittymisen karkailuun, ne tekevät sitä itsestäänkin, pyytämättä ja kyselemättä.


Osaammeko enää oppia? Jos ADT on turmellut työikäisten keskittymisen, miten keskittymisen tulevaisuus näkyy nuorisossa, tulevaisuudessamme? Jos uskomme taas lehtien otsikoita, ei hyvältä näytä. Tammikuussa julkaistuun Ylen kyselyyn (7.1.2019) vastanneista opettajista kahdeksan kymmenestä uskoo oppilaiden keskittymiskyvyn heikentyneen selvästi viiden viime vuoden aikana. Monen kyselyyn vastanneen opettajan mielestä keskittymiskykyä ovat nakertaneet älylaitteiden runsas käyttö ja jatkuva virikkeiden tulva. Opettajat kertoivat, että oppilaat tulevat kouluun valvomisen vuoksi silmät ristissä ja levottomina. Oppilaat ovat myös ylivireitä ja he kestävät huonosti tylsyyttä. Luokkahuoneiden hälykään ei ole hyväksi, kertoo aivotutkimus. Aalto-yliopisto tiedotti helmikuussa tuoreen aivotutkimuksen tuloksista. Yliopiston ja belgialaisen Erasme-sairaalan neurotieteilijät tutkivat aikuisilla ja lapsilla niin sanottua cocktailkutsuilmiötä, eli kykyä keskittyä yhteen puhujaan taustahälyssä. Journal of Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin aikuisia ja 6–9-vuotiaita lapsia. Tutkimuksen aikana osallistujien aivotoimintaa seurattiin magnetoenkefalografialla (MEG) samalla, kun tutkittavat seurasivat yhtä puhujaa taustahälyn keskeltä. Tutkimuksen mukaan lapsilla aivotoiminta seurasi puhujan ääntä huonommin kuin aikuisilla. Tämä korostui taustahälyn voimakkuuden kasvaessa. Tutkimuksessa huomattiin, että jos ympäristössä ei ole hälyä, keskittymiskyky säilyy sekä aikuisilla että lapsilla. Jos taustahälyä taas lisätään, aikuinen pystyy edelleen seuraamaan puhetta, mutta lapsella tarkkaavaisuus heikkenee melko nopeasti. Tulokset tukevat jo aiemmin tehtyä havaintoa siitä, että lasten on vaikea ymmärtää puhetta meluisissa ympäristöissä. Aivotutkimuksen viesti on ollut varoittava, pessimistinenkin. Onko kaikki nyt peruuttamattomasti pilalla, ja aivan omaa syytämme? Osaammeko oppia enää mitään?

Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Sanna Järvelän viesti on kuitenkin lohdullisempi. Järvelä johtaa kasvatustieteiden tiedekunnassa oppimisen ja koulutusteknologian yksikköä, jonka erityisinä tutkimuskohteina ovat oppimisen perusmekanismit: itsesäätely, motivaatio, oppimisen strategiat ja sosiaalinen vuorovaikutus. Oppimistutkimusta yli kahdenkymmenen vuoden ajan tehneen Järvelän mukaan ihminen ei ole aivojensa armoilla, ja oppija voi itse vaikuttaa omaan oppimiseensa.

Osaammeko oppia enää mitään? “Aivotutkimus tuntee aivojen toiminnan. Sen rinnalla pitäisi keskustella myös siitä, millaisia me olemme oppijoina ja millaisia oppimisympäristöjä voidaan luoda.” Sanna Järvelän mukaan puhuessamme digitalisaation vaikutuksesta oppimiseen puhumme ilmiöstä, joista ei ole vielä tarkkaa näyttöä: ei ole pitkäaikaista seurantaa tai vertailukohtaa, vaan tieto on vasta kehittymässä. Esimerkiksi työskentelytilojen vaikutusta oppimiseen koskeva tutkimus on vielä keskeneräistä, Järvelä sanoo. Nykyisen tutkimuksen perusteella avoimilla työtiloilla on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Jos ärsykkeitä on kerta kaikkiaan liikaa, tulee kognitiivista kuormitusta, eikä ihmisen mieli pysty keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Siis: kuulosuojaimet korville liiallista hälyä poistamaan ja työhön. Toisaalta tutkimukset osoittavat myös sen, että sosiaalinen vuorovaikutus, tilanteisiin tarttuminen, stimulaatiot rikastavat työtä ja edistävät uusien ideoiden syntymistä. Kumpi ompi siis lopulta parempi, linnoittautuminen suljetun oven taakse siunattuun rauhaan vai kommunikointi ja vuorovaikutus muiden kanssa?

“On kaksi maailmaa, molempia tarvitaan”, Järvelä toteaa.

Entäs sitten opiskelu? Jatkuvaa keskeyttelyä on pidetty erityisesti työelämän syntinä. Tietotyöläisen työpäivää katkovat loputtomana virtana singahtelevat sähköpostit, Slack-viestit, kännykkänotifikaatiot, työkaverin hyväntahtoiset “hei mulla olis tässä nopeesti yksi juttu” -kysymykset. Jokaisella keskeytyskerralla keskittyminen katkeaa, ja oma katse on taas pakotettava paperiin tai näyttöruutuun. Myös opiskelijan arjessa on monta otollista tilannetta keskittymisen katkeamiselle. Isot massaluennot ovat omiaan ajatuksen harhailuun ja puhelimen näpräämiseen. Monilla on luennoilla mukana läppäri, lähes kaikilla älypuhelin. Luentomuistiinpanojen kirjoittamisen ohella on helppoa kurkata Instagram, Snapchat, Whatsapp, iltapäivälehtien uutisotsikot, oliko Instassa sittenkin jotain uutta, entäs vauva.fi? Huonoja uutisia multitaskaajille, eli montaa asiaa yhtä aikaa tekeville: tutkimus näyttäisi osoittavan heidän keskittymiskykynsä olevan muita heikompi. Aivot eivät voi tehdä tietoisesti monta asiaa yhtä aikaa, vaan tarkkaavaisuus säntäilee asiasta toiseen. Mona Moisala ja Minna Huotilainen puhuvat kirjassaan tehtävänvaihtokustannuksesta: tehtävästä toiseen hyppimisestä joutuu maksamaan hinnan, jonka aivot maksavat tehtävien tekemisen hidastumisena, virheiden määrän kasvuna ja kuormittumisena. Siksi tehtävästä toiseen hyppiminen on sekä tehotonta että kuormittavaa.

Välillä somea, välillä koppia Etenkin fuksille tilanne voi oppimisen kannalta olla haastava, Sanna Järvelä sanoo. Uuden aloittaminen koettelee oppimisen strategisia keinoja. Siksi tarvitaan tavoitteiden asettamista ja suunnittelua – asioiden “ottamista haltuun” “Kun on tottunut tietyllä lailla jäsennettyyn ja tiettyä logiikkaa seuraavaan

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

19


Jos älylaite estää keskittymisesi, kokeile näitä konsteja 1. Mieti, mitkä häly- 2. Karsi älylaittees- 3. tykset ovat sellaisia, että niistä on oikeasti hyötyä. Voitko ehkä hiljentää joitain ilmoituksia tai keskusteluita, joko rajatuksi ajaksi tai kokonaan?

tasi kaikki turha: merkkiäänet, ponnahdusikkunat, turhat sovellukset. Jätä jäljelle vain ne, joita oikeasti tarvitset.

Älylaitteen houkuttelevuutta lisää niiden värikäs näyttö. Muuttamalla näytön mustavalkoiseksi vähennät houkutusta klikata puhelimen ikoneja.

4.

Jos sinun pitää keskittyä mutta älylaite houkuttelee, laita se piiloon: reppuun, takintaskuun, laatikkoon. Voit myös kokeilla käyttöä rajoittavaa sovellusta.

Lähde: Minna Huotilainen & Mona Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas (2018)

toimintaan, tullaankin yhtäkkiä maailmaan, jossa on haastavia, tieteenalaan liittyviä laajoja kokonaisuuksia. Tutkimus osoittaa, että opiskelijat, joilla on hyvät oppimisen taidot, pystyvät mukautumaan helpommin uudenlaisiin tilanteisiin. Jos näin ei ole, asiaa pitää erityisesti treenata.” Fuksi, nyt tarkkana: Sanna Järvelä puhuu työskentelyn rytmittämisen tärkeydestä. Vahva strateginen oppija osaa rytmittää omaa työskentelyään, mahduttaa viikkoonsa sekä hiljaista työskentelyä kirjastossa että sosiaalista työtä ryhmätyötiloissa. “Puhutaan orkesteroinnista tai skriptaamisesta. Vahva, päämäärätietoinen strateginen oppija oivaltaa, milloin on järkevää somettaa ja milloin pitää valita kirjaan keskittyminen kopissa.” Järvelän puheessa toistuu strateginen oppiminen. Strateginen oppija osaa säädellä omaa oppimisprosessiaan: tietoon, taitoon, motivaatioon ja tunteisiin liittyviä asioita. Mutta entä jos on oppinut epästrategiseksi oppijaksi: ei tunnista vahvuuksiaan, ei osaa suunnitella työskentelyään, valvoo yöt ja nukkuu päivät, haahuilee sinne tänne ja pakottaa viime hetkellä paniikissa lukemaan edes pari vaivaista sivua? Sanna Järvelällä on hyviä uutisia: oppimisen keinoja voi harjoitella ja kehittää jatkuvasti monella tavalla. “Vahva oppija opettelee asettamaan itselleen tavoitteita ja etsii keinoja hyödyntää erilaisia taktiikoita kognitiivisen toiminnan tukena. Vahva oppija on tietoinen myös siitä, miksi en ymmärrä ja miksi meillä on ryhmässä konfliktia.”

Somen voima ja lasten aivot Yhtenä merkittävänä syynä keskittymiskyvyn rapautumiselle on pidetty teknologiaa, joka on mukana kaikkialla ja joka paikassa. Älypuhelin seuraa mukana kaikkialle, vessaan ja saunaankin. 20 OULUN YLIOPPILASLEHTI

Katsetta ei tarvitse kääntää edes puhelimeen, sillä notifikaatiot saa kätevästi ranteeseensa älykelloon – ja kas, näin kätevästi ranne tärisee uuden sähköpostin tai Whatsapp-viestin merkiksi. Älypuhelimeen liittyvä toinen keskityskyvyn tuhoaja on sosiaalinen media, ikuisine notifikaatioineen ja loputtomana uutisvirtana. Aina jollakin on asiaa sinulle, juuri tässä hetkessä. Sosiaalinen media ei nappaa huomiota sattumalta. Se on rakennettu riippuvuutta lisääväksi. Ei ole sattumaa, että katse harhailee kesken tylsän palaverin puhelimen ruudulle: somesovellukset on tekemällä tehty mahdollisimman koukuttavaksi.

Luoja tietää, mitä se tekee lasten aivoille. Sean Parker Moni Facebookin kehittäjistä on nyt avautunut julkisuudessa siitä, kuinka palvelu on rakennettu addiktiota aiheuttavaksi. Sean Parker, Facebookin ensimmäinen johtaja, kertoi syksyllä 2017 puhuessaan Axios-median keskustelutapahtumassa, kuinka hän yhdessä Mark Zuckerbergin kanssa täysin tietoisesti käytti hyväkseen ihmisen psykologista heikkoutta, jotta Facebookista tulisi mahdollisimman addiktoiva. Parkerin mukaan Facebookin luojien tavoitteena oli selvittää vastaus kysymykseen: “Kuinka voimme käyttää mahdollisimman paljon aikaasi ja huomiotasi?” “Luoja tietää, mitä se tekee lasten aivoille”, hän totesi. Samaten Facebookin tykkäys-napin kehitellyt Justin Rosenstein on tehnyt

NRO 3 | 2019

5.

Jos haluat pitää laitteesta täyttä lakkoa, ajoita se lomalle, reissuun tai viikonloppuun. Tarvitset tilalle jotain järjellistä tekemistä, muuten lakko tuntuu vain kieltäytymiseltä ja korostaa entisestään toivetta päättää lakko.

u-käännöksen, ja kehittää nyt itse keskittymistä edistävää Asana-sovellusta. Vergen haastattelussa maaliskuussa 2018 hän totesi: “Nämä ovat meidän elämiämme. Meidän arvokkaita, rajattuja, kuolevaisia pieniä elämiämme. Ajatus siitä, että vietämme ne keskittymättä, saavuttamatta asiaa jota teemme, on tuskaisaa. Se on hullua.” Ylen Taloustutkimukselta tilaaman kyselytutkimuksen (2.4.2018) mukaan suomalaisten somen käytössä näkyi pientä laskua: runsas viidesosa kyselyn vastaajista arvioi vähentäneensä sosiaalisen median käyttöä viimeisimmän vuoden aikana. Tutkimukseen haastateltiin runsasta tuhatta suomalaista. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa Facebookin, Instagramin, Snapchatin, Twitterin ja WhatsAppin käyttöä. Mutta helppoa somen vähentäminen ei vastaajille ollut: kyselyyn vastanneista nuorista joka seitsemäs oli yrittänyt vähentää sosiaalisen median käyttöä, mutta ei ollut onnistunut siinä. Erityisen painokkaasti somen vaarasta viime aikoina on puhunut tietokirjailija, internet-teoreetikko, muusikko ja kuvataiteilija Jaron Lanier. Ytimekkäästi nimetyssä kirjassaan Kymmenen syytä tuhota kaikki sometilit nyt (2018) Lanier kertoo, ettei hänellä ole yhtään sometiliä ja kertoo, miksi meidän tulisi seurata hänen neuvoaan. Yksi Lanierin argumenteista on erityisen synkkä: hän väittää, että sosiaalinen media varastaa meiltä vapaan tahtomme. Toimittaja Jussi Alroth kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomissa (15.10.2018). Alrothin mukaan syy somen houkuttelevuudelle on hyvin toimiva algoritmi. Algoritmit seuraavat klikkauksiamme ja käyttäytymistämme netissä, ja tarjoavat meille mieluisaksi arvelemaansa sisältöä. Jokainen klikkaus kertoo koneelle, mitä ha-


Ei voida ajatella, että yhteiskunta ja digitalisaatio vain poistetaan koulusta. ARKISTO/INKERI JÄNTTI

Sanna Järvelä

Professori Sanna Järvelä.

luamme lisää. Noidankehä on valmis. Myös aivotutkijat Mona Moisala ja Minna Huotilainen näkevät, että somen koukuttavuus tekee hallaa aivoille, tuottamalla häiriön aivojen palkkiojärjestelmän toiminnassa. Järjestelmän päätehtävänä on välittää hyvänolontuntemuksia eloonjäämisen kannalta tärkeiden aktiviteettien suorittamisesta. Se määrittää ihmisen toiminnan suuria linjoja – sitä, mitä ihminen motivoituu tekemään ja mitä välttämään. Palkkiojärjestelmän voi saada myös epäkuntoon niin, että mikä tahansa dopamiinihyökyjä tuova toiminta voi tuntua palkitsevalta. Silloin palkkiojärjestelmä suosii tätä toimintaa. Huolella ja taidolla rakennettu some totisesti tarjoaa meille pieniä, toistuvia palkkioita toinen toisensa jälkeen: hauska kuva, mukava postaus, söpö video. Jokainen näistä pitää meidät kiinni uutisvirrassa vielä hetken, toisen ja kolmannenkin.

Piuhat poikki, ongelma ratkaistu? Miten sitten saamme aivomme oikealle tolalle? Vaikka lehtiotsikot ovatkin tyyliltään raflaavia, tarjoaa myös aivotutkimus keskittymisen treenaamiseksi monia konsteja. Kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas Minna Huotilainen ja Mona Moisala toteavat, että vaikka meitä ympäröivä maailma houkuttelee meitä kohti ADT:tä, säheltämistä, kuormitusta ja lyhytjänteisyyttä, keskittymiskyky ei ole annettu ominaisuus, jota toisilla olisi ja toisilla ei. Keskittymiskyky on kiinni siitä, miten elämme ja käyttäydymme. Siksi sitä voi omaa käyttäytymistä muuttamalla kohentaa. Kiireisen arjenkin keskellä on mahdollisuus treenata keskittymiskykyä, Huotilainen ja Moisala toteavat. He kannustavat ottamaan päivässä lyhyitä aikalisiä, hetkiä, joiden aikana keskitytään kiinnittämään huomio omaan

kehoon muutaman hengityksen ajaksi. Pitkäjänteisempää keskittymiskykyä voi treenata uppoutumalla kirjan, podcastin, käsitöiden, opiskelun tai muun mielekkään puuhan pariin. Mikäli tilanne vaatii vaativaa ajatustyötä, huomiota houkuttelevat kännykkä ja nettiselain pitäisi sulkea. Lasten keskittymiskyvyn palauttamiseksi on tarjottu hyvin kouriintuntuvia ratkaisuja. Tammikuussa 2017 tutkija Samuel Abrams vieraili Suomessa. Columbian yliopiston koulutuksen ulkoistamista tutkivaa kansallista keskusta johtava tutkija kehui Helsingin Sanomille (13.1.2017), että Suomessa on

Nyt on pakko keskittyä Mikäli et selviä opiskelupäivästä ilman notifikaatioiden tuijottelua, avun voi tuoda puhelimen käyttöä rajoittava sovellus.

FLIPD IOS/Android Ilmainen sovellus. Estää muiden, määriteltyjen appien käytön, tarjoaa mahdollisuuden kuunnella motivoivaa musiikkia ja ajastaa muistutuksia.

OFFTIME IOS/Android Androidille ilmainen täysi versio, IOS-versio maksaa hiukan. Estää häiritseviä tekstiviestejä, puheluita tai appien ilmoituksia. Käyttäjä voi määritellä tärkeät asiat, jotka pitää päästää läpi.

AppBlock Android Ilmainen sovellus, estää väliaikaisesti häiritseviä sovelluksia, myös aikarajoituksien asettamiknen tiettyjen sovellusten käyttöön onnistuu. Ääriasetukset estävät esimerkiksi asetusten muuttamisen kesken niiden toiminnan ja appin poistamisen.

maailman paras koulujärjestelmä. Selitykseksi Suomen laskeneelle menestykselle Pisa-kokeissa hän arveli, että älypuhelinten yleistyminen on voinut vaikuttaa asiaan. ”Ei voi tulla hyväksi lukemisessa tai matematiikassa, jos puhelimen piippaus keskeyttää jatkuvasti”, hän totesi HS:lle. Hänen keinonsa asian kohentamiseksi oli tämä: opettajien olisi syytä pohtia, voisiko nettiyhteyden kokonaan katkaista oppitunneilla. Näin oli Abramsin mukaan tehty esimerkiksi Yalen yliopiston luennoilla. Professori Sanna Järvelän mukaan puhelinten sulkeminen tai nettipiuhan katkaisu ei ratkaise asiaa. ”Ei tämä ole tätä maailmaa. Meidän lapset elävät digitalisoituvassa maailmassa. Ei voida ajatella, että yhteiskunta ja digitalisaatio vain poistetaan koulusta”, hän toteaa. Järvelän mukaan kouluja koskeva keskustelu ylipäänsä uhkaa usein karata laukalle. Esimerkiksi hän nostaa elokuun alussa syttyneen kiihkeän keskustelun itseohjautuvuudesta. Sytykkeenä oli Ylen artikkeli, joka kertoi perheistä, jotka olivat pettyneet nykyaikaiseen kouluun. Hän harmittelee sitä, että mediassa nostetaan esille yleensä radikaalimmat keinot ja ideat oppimisen parantamiseksi. Ongelma on se, että tutkimus aiheesta seuraa vasta perässä. “Keinot eivät ole huomenna valmiita, edistys on hidasta – mutta kun ei malteta odottaa tiedon saamista.” Työelämän sirpaloitumisen on arveltu olevan yhteydessä avokonttoreiden yleistymiseen. Oma työhuone on harvojen luksusta, sillä tila jaetaan usein yhden, kahden tai kahdenkymmenen työkaverin kanssa. Ratkaisuksi hälyn välttämiseen tarjotaan kuulosuojaimia, erillisiä puhelinkoppeja ja eristettyjä vetäytymistiloja. Edward Hallowell totesi jo vuonna 2005, että tärkein keino ADT:n nujertamiseksi on luoda ympäristö, jossa aivot voivat toimia parhaiten: ympäNRO 3

OULUN YLIOPPILASLEHTI

21


Näin ajatus karkaa ristö, jonka yleistunnelma on positiivinen ja vailla pelkoa. Vetäytyminen omaan rauhaan muiden keskeytysyritysten tavoittamattomiin voi siis kuulostaa helpolta ratkaisulta lisätä keskittymistä. Hallowellin mukaan työskentely eristetyssä ympäristössä vailla sosiaalisia kontakteja lisää ADT:n kokemista: mitä eristetympiä olemme, sitä stressaantuneempia olemme. Muut Hallowellin tarjoamat konstit ovat vielä yksinkertaisempia: nuku ja liiku tarpeeksi ja syö hyvin.

malttia. Teknologian ja somen syyttäminen kaikesta muistuttaa aiempien vuosien varoituksia siitä, kuinka televisio tai pop-musiikki on ollut pahaksi ihmisen mielelle ja hyvinvoinnille. Mutta digitaalisaation leviäminen on tässä ajassa järjettömän kiihkeää, Järvelä sanoo. Se, miten käsittämätön vauhti ja intensiteetti muutoksessa on, huolestuttaa häntäkin. “Ilmiöt, sekä hyvät että huonot uudet asiat leviävät niin nopeasti, että vastuu niiden oikeellisuuden ja tarpeellisuuden arvioinUhreja dataismin alttanista jää yksilölle. IhmiIlmiöt, sekä hyvät että rilla sen omia vahvuuksia tarhuonot uudet asiat leviävät vitaan säätelemään digiYksi ratkaisu ärsykkeiden maailmaa.” niin nopeasti, että vastuu Varmaa on, että teknovähentämiseksi on hyvin yksinkertainen, mutta salogia muuttaa meitä, on niiden oikeellisuuden ja malla radikaali: hylkää jo muuttanutkin. Mutta some kokonaan. Jos ei ole tarpeellisuuden arvioinnista millä tavalla? Ja mitä on yhden yhtä sometiliä, ei siluvassa? jää yksilölle. nulle tule notifikaatioitaSiitä Järvelä on mukana kaan. ottamassa selvää. Lähde: Keskittymiskyvyn elvytysopas (2018), Hän on Ongelma hoidettu! mukana Oulun yliopisSanna Järvelä Brittiläinen terveysjärtossa toteutettavassa laajestö Royal Society for Public toistaiseksi ainoa tapa kehit- jassa GenZ-profilointihankHealth haastaa kaikki pitä- tää vaihtoehtoja valtavaksi keessa, joka tutkii ihmisen ja mään somettoman syyskuun. virheeksi osoittautuneelle teknologian suhdetta. Viime syksynä ensimmäistä rakennelmalle”, hän sanoo. Suomen Akatemian rahoitkertaa järjestetyn kampanjan Somesta luopuminen rat- tamassa hankkeessa selvitemukaan someton kuukau- kaisee kenties yhden ongel- tään, miten ihmisten toiminsi tarjoaa hyvän mahdolli- man, mutta tuo lisää: entä taa ja kyvykkyyttä voidaan suuden tarkastella omaa so- sen hyvät puolet? vahvistaa nopeasti muuttumenkäyttöä – mitä siitä jäi Notifikaatiot vievät huo- vassa maailmassa. Monitiekaipaamaan, mitä ei. Tauko miomme ja katkovat keskit- teinen hanke keskittyy erivoi tehdä hyvää: kampanja tymistämme, mutta some tyisesti löytämään keinoja muistuttaa, kuinka kasvava tarjoaa myös ihmiskontekte- ihmisen osaamisen, yhteissomen käyttö on tutkimus- ja ja vähentää yksinäisyyttä. toiminnan, oppimisen ja eetten mukaan lisännyt nuorten Osa tarvitsee sosiaalista me- tisen toiminnan vahvistamiahdistuneisuutta, esimerkik- diaa tiedonhankintaan, tie- seen nopeasti digitaalistusi masennusta, negatiivisia donjakamiseen, työhön. Il- vassa ja teknologisoituvassa käsityksiä omasta kehosta, man someakin voi elää, mut- maailmassa. nettikiusaamista ja union- ta monen asian hoitaminen Vaikka kohteena on teknogelmia. Järjestö kertoo verk- olisi hankalampaa ja hitaam- logian tutkiminen ja ymmärkosivuillaan lanseeraavansa paa. täminen, aihetta lähestytään lokakuussa ilmaisen verkOpiskelijana somesta voi ihmistieteellisestä näkökulko-ohjelman, jolla somen voi olla hankala luopua koko- masta. Tutkimuksen keskellä “toivottaa takaisin elämään naan siksi, että tapahtumista, on ihminen. positiivisella ja merkityksel- menoista tai vaikka luokkatiTutkimushankkeen nimi lisellä tavalla”. lojen muutoksesta saatetaan viittaa vuosituhannen vaihSomettomuutta ehdottaa tiedottaa vain Whatsapp- tai teessa syntyneeseen z-sukuJaron Lanierkin, tosin paljon Facebook-ryhmässä. Mikä polveen.. jyrkemmällä äänensävyllä. siis tilalle? Samoin kokonaan Juuri he ovat kasvaneet diKirjassaan hän latoo kymme- someton voi kokea jäävänsä gin keskellä. Mutta mitä se nen syytä somettomuudelle: ulkopuolelle ryhmän keske- heille teki? Ja mitä se meille sen lisäksi että some vie hä- näisestä viestittelystä. kaikille tekee? nen sanojensa mukaan ”vaSanna Järvelä toivoisi yli“Asiaan pitää pureutua paan tahdon”, some ”tekee päänsä keskusteluun lisää huolella”, Järvelä toteaa. • 22 OULUN YLIOPPILASLEHTI

sinusta kusipään”, ”turmelee totuuden”, ”vie sanoiltasi merkityksen”, tappaa empatiakykysi”, ”tekee sinusta onnettoman”, ”yrittää viedä taloudellisen itsekunnioituksesi”, ”tekee politiikasta mahdotonta” ja ”vihaa sieluasi”. Siksi sen hylkääminen on paras tapa vastustaa “nykyajan järjettömyyttä”. Totisesti: Lanierin mukaan some haluaa “tappaa sielumme”, ja meidät “uhrataan dataismin alttarille”. ”Sometilien sulkeminen on

NRO 3 | 2019

Pieni otos tämän jutun kirjoittamisen aikana koetuista ja työn keskeyttäneistä asioista » Messenger-viesti: Onko meillä noodeleita? (12.8.,) » Soitto: onko meillä misotahnaa? (12.8.) » Sähköposti: hallituksen kokous (12.8. ) » Vierailu työhuoneessa: työkaveri tuijottaa selän takana lasioven läpi, tulee sitten kysymään apua valokuvaajan etsintään (12.8.) » Nettijutun klikkaus: Ka­ leva.fi, Kerro meille, miten Oulun liikenneverkkoa pitäisi kehittää (13.8.) » Nettijutun klikkaus: Nyt. fi, Flow’ssa tuntui leijuvan poikkeuksellisen voimakas pilven haju – kysyimme poliisilta, jonka mukaan käryjä tuli niin paljon kuin pystytään valvomaan (13.8.) » Sähköposti: Correct perspective with Light­ room (13.8.) » Vierailu työhuoneessa: työkaveri tulee hehkutta­ maan työhuoneen ovelle tapahtuman lipunmyyntiä (19.8.) » Facebookiin eksymi­ nen kesken taustatietojen etsintää, teen saman asian uudestaan ja vielä kolman­ nenkin kerran. Joka kerral­ la näen saman postauksen ja tajuan toistavani itseäni (20.8.). » Vierailu työhuoneessa: avaimensa unohtanut työ­ kaveri pyytää avaamaan oven (20.8.) » Slackissa välkkyy viesti, klikkaan sen auki (20.8.) » 20.8. lakkaan hetkeksi laskemasta, sillä keskey­ tyksiä sataa koko ajan » Vierailu työhuoneessa: työkaveri pyytää etsimään vanhoja Oulun ylioppilas­ lehtiä (22.8.) » Muistan nähneeni mainoksen uudesta ravintolasta Välivainiolla, googlaan “välivainio ra­ vintola”, en löydä tuloksia, epäilen, oliko ravintola avattu edes Välivainiolla vai jossain muualla (23.8.) » Sähköposti: Luonnosta vangittujen afrikannorsu­ jen kauppa ja hyötykäyttö on lopetettava (23.8.)


Opiskelijakortti ja kaverimaksut nyt samassa apissa. Lataa puhelimeesi Pivo ja ota käyttöön digitaalinen opiskelijakortti, jolla saat kaikki paikalliset ja valtakunnalliset opiskelijaedut.

Virallinen opiskelijakortti aina mukanasi.

Omanlainen maksusovellus Palvelun tarjoaa Pivo Wallet Oy

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

23


! a t s a n n u k i i l ystä

Pirist

TERVETULOA LUUPPIIN OPISKELIJAT!

Netissä luvassa ainakin tätä:

OULUN TAIDEMUSEO TIEDEKESKUS TIETOMAA

Mistä FOMOssa on kysymys?

POHJOISPOHJANMAAN MUSEO

Sporttipassi ja ululiikunnan ko . ea rk ko i es taamme, mm Nappaa itsell liikuntatarjon en se li uo ! ip le il on le sa nm oille ja kunto pääset mukaa e, palloiluvuor ll ei n n tu ja ta n ta ryhmäliiku ullisille liikun ovet myös ed aa av si as aneidemme ip tt Spor teistyökumpp yh kä se le il rsse hyvinvointiku . tarjontaan et hankintaohje Sporttipassin ja e m m ta on tarj Tsekkaa laaja mukaan! me. Tervetuloa m nettisivuilta

Kanslisti Riitta Kaleva ulkoiluttaa eläkkeellä reppua

Opiskelijakortilla 2 yhden hinnalla syyskuun ajan!

Jonotamme tunteja elokuvafestareilla – mutta miksi?

hteä

Aina kannattaa lä

liikkumaan!

Tove Janssonia tutkitaan myös Oulussa

Linnanmaa elää ja kasvaa – katso retrokuvat!

Meiltä uusi

KOTI

Fuksien Future Factory meni, Self Hack tulee

5 reasons why birthrate in Finland is declining

Luotettava ja vaivaton vuokrakoti Oulusta!

Feeling like an impostor? You’re not the only one

Mielipaletti

! tuloa Terve

Mielen hyvinvointia Sinulle 18-35-vuotias

PALVELEMME MA–PE: klo 8–12 ja 14–15.45

Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A 1, 90220 OULU • puh. 040 645 8808 • www.medikiinteistot.fi 24 info@medikiinteistot.fi OULUN YLIOPPILASLEHTI NRO 3 | 2019

Tilaa N.Y.T -Mielipaletin ajankohtainen ohjelma sähköpostiisi tai puhelimeesi

!

Mielen hyvinvointia vahvistavat kurssit, retket, leirit Hyvinvointia taiteesta ja luonnosta Keskusteluapua Tukea niille joiden läheinen oireilee Vapaaehtoistoimintaa Ilmoittaudu mukaan Tule tutustumaan Varaa keskusteluaika

Tyydy vähempään, kehottaa Iikka Kivi

Sanna Häyrynen ei halua olla autoilija

p.044 334 6141 tai ella.sohlo@ hyvanmielentalo.fi Mielipaletti

www.hyvanmielentalo.fi

Laura Tauriainen haluaisi nähdä somessa muutakin kuin riemua


Mene, näe, koe

Yliopistoelämässä akateeminen analyyttisyys kohtaa mututuntuman

IKÄVÄN MUSIIKIN ILTA Tukikohta 7.9. Välivainion Tukikohdalla kuullaan sludgea sekä-- muuta hidasta ja raskasta musiikkia Oulusta ja Etelä-Suo-

AINO VENNA -SOOLO Voimala 1889 12.9.

KOLUMNI | Yliopistossa opetellaan kriittinen ajattelutapa. Mutta kumpaa tulisi opiskelijaelämässä painottaa, analysointia vai mututuntumaa, kysyy Essi Erkkilä.

Y

liopisto-opintojen aikana yksi tärkeimmistä oppimistavoitteista alasta riippumatta on kriittinen ja looginen ajattelutapa. Aloittaessani biokemian opinnot luonnontieteellisessä tiedekunnassa, nyt jo n. vuotta sitten, mututuntuma eli “musta tuntuu” -tyyppinen arvailu oli kirosana. Luonnontieteissä kaiken perusta on vahva loogisuus, syyt ja seuraukset. Ilmiöt ja asioiden tapahtumakulut pyritään järkeistämään ja miettimään niille loogisia, tieteeseen perustuvia selityksiä. Valistunut arvailu ja fiilistely voivat olla mukavia hupsutuksia tenttipapereita tarkistavalle professorille, mutta akateemiseen ajatteluun ne eivät kuulu, eikä niistä myöskään herunut pisteitä tentissä. Loogisuus ja kriittinen ajattelutapa ovat kaikille opittavissa olevia asioita. Näihin myös yliopisto-opinnot suorittajaansa valmistavat, sillä tieteessä kriittisyys, faktat ja tutkittu tieto ovat kaiken perusta. Tämä tieteen pyhä kolminaisuus on erityisen tärkeää, kun elämme aikaa, jolloin huuhaa ja valheellisille oletuksille perustuvat väitteet vavisuttavat tutkitun tiedon asemaa. Analyyttisuuden merkitystä osana ajattelua ei tulisi siis yhtään aliarvioida.

millekään. Aina jokin ulkoinen tekijä, olosuhteet tai ajoitus voisi olla hitusen verran parempi. Kuten uuden parisuhteen aloittaminen kaupungissa, josta olet muuttamassa kesän jälkeen satojen kilometrien päähän opiskelemaan unelma-alaasi. Tässä yhtälössä akateeminen puoleni havainnoi paljon asioita, jotka eivät varsinaisesti puoltaneet suhteen kannalta positiivista ratkaisua. Onneksi joskus jopa luonnontieteilijä uskaltaa heittää analyyttisyyden roskiin, tai ainakin antaa tilaa myös mututuntumalle. Olosuhteet ja ajoitus eivät aina ole täydelliset, mutta joskus riittää, kun ne tuntuvat hyviltä ja saavat sinut hymyilemään. Uuden lukuvuoden kynnyksellä haluaisin lempeästi muistuttaa kaikkia opintojen pariin palaavia tai niitä aloittavia luottamaan analyyttisyyden lisäksi myös mutuiluun. Yliopistosta saa tiedot ja taidot analyyttiseen ajatteluun, sen aikana tapahtuvasta elämästä taas eväät hyvään mutuiluun. Analyyttisyys ja mututuntuma on toki tärkeää osata myös erottaa toisistaan. Esimerkiksi tenttivastauksissa ja terveysasioissa kannattaa aina luottaa analyyttisyyteen ja tutkittuun faktaan. Joissakin muissa elämänvalinnoissa kannattaa uskaltaa luottaa siihen intuitioon. Se saattaa tuoda mukanaan paljon hyviä ja arvokkaita asioita, kuten VR:n sarjalipun matkoille toiseen kaupunkiin.

Illan pimeinä tunteina tulee pohdittua sekä omia että maailman murheita.

JOSKUS AKATEEMIKKOKIN voi kompastua omaan loogisuuteensa. Illan pimeinä tunteina tulee pohdittua sekä omia että maailman murheita. Omaa elämäänsä analysoi täikamman tiheästi, jokainen valinta kyseenalaistetaan ja puretaan atomeiksi, ja prosessin sivutuotteena syntyy stressiä ja unettomana ruttuun pyörittyjä lakanoita. Olenko oikealla alalla, mitä haluan elämältä, menenkö varmasti oikeaan suuntaan? Useammat lakanat yöllä ruttuun murehtineena uskallan väittää, ettei elämässä koskaan ole oikea aika

KUTEN ERÄS luonnontieteilijäkollegani kerran etevästi asian tiivisti: opintoihin on syytä suhtautua niiden vaatimalla vakavuudella, muttei tosissaan. Tenttikirjoja kannattaa siis ahkerasti avata, mutta joskus myös sulkea, jos mutusi niin kertoo. • Essi Erkkilä on vastikään Oulusta Vaasaan muuttanut opiskelija, joka pohtii opintoja ja elämää niiden ympärillä.

Kolme albumia julkaissut ja Kansallisteatterin näyttämölläkin Tainaronissa nähtävä monitahoinen Aino Venna esiintyy Voimala 1889:n lavalla.

MULKEROIDEN ILTA Oulun kaupunginkirjasto 13.9. Omassa maassaan sankari voi hyvin olla vieraalla maalla roisto. Tietokirjailija Ari Turunen kertoo Uuteen kirjallisuusfestivaaliin kuuluvassa tapahtumassa kirjastaan Mulkerot, joka esittelee samanaikaisesti sekä huonoja ihmisiä että juhlittuja suuruuksia.

SARA WACKLININ OULU PALAA Oulun kaupunginteatteri Ensi-ilta 14.9. Oulun kaupunginteatterin näytelmä kertoo 200 vuoden takaisesta yhteiskunnasta, sen epäkohdista ja eriarvoisuudesta. Hanna Ojalan ohjaama näytelmä saa ensi-iltansa 14.9., näytännöt jatkuvat joulukuulle saakka.

WE CAN BE HEROES Madetojan sali 6.11. ja 7.11. Aiemmin Oulussa nähtyjen peli- ja fantasiamusiikkiin pohjautuvien konserttien jalanjäljissä kulkeva We Can Be Heroes sisältää musiikkia sankarielokuvista, kuten Tähtien sodasta ja Taru sormusten herrasta -elokuvasarjasta.

Kuuntele, hän huijaa | Mikäli huijarit, valehtelijat ja hirviöt kiinnostavat, nämä podcastit ovat Sinun makuusi. Swindled

Dropout

Gateway

Dirty John

Anonyymin ”Huolestuneen kansalaisen” miellyttävä ääni kertoo uusista ja vanhoista kusetuksista. Hurjimpia tarinoita kuunnellessa verenkeitin on vaarassa kiehua. Kuuntele esimerkiksi seurapiirihuijaaja Anna Delveyn tarina.

Hyvin kiehtova podcast-sarja toimimattoman keksintönsä vuoksi ongelmiin joutuneesta Theranos-firman yrittäjästä Elizabeth Holmesista. Vaikka olisit jo nähnyt HBO:n dokumentin The In­ ventor, tutkiva podcast pitää lujasti otteessaan.

Onko Teal Swann vaarallinen kulttijohtaja vai someajan ”aito” hyvinvointiguru? Vaikka asiallisesti tehty podcast jokseenkin raivostuttavasta kohteesta viittaa vahvasti toiseen tulkintaan, kuuntele, niin tiedät.

Hyvin suosittu true crime -podcast niljakkaasta sarjahyväksikäyttäjä John Meehanista. Kohteeseen voi tutustua myös Netflixin samannimisessä tv-sarjassa ja dokumentissa Dirty John, The Dirty Truth.

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

25


HELP@OYY.FI Tarvitsetko apua tai neuvontaa opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvissä haasteissa?

Pyydä apua ylioppilaskunnan asiantuntijoilta! Tavoitat heidät osoitteella help@oyy.fi.

TERVETULOA juhlistamaan yhdessä 60-vuotiasta yliopistoa Juhlagaalaan 8.11.2019 klo 18 alkaen Illalliskortit: 95 € / 75 € (opiskelijat) /hlö Illalliskortit, 8 hengen pöytä: 700 € / 550 € (opiskelijat) / ryhmä oulu.fi/yliopisto/juhlagaala Lisätietoja ja 8 hengen pöytävaraukset: gaala@oulu.fi

26 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019


Kulttuuria kampukselta

Maisteriudesta on kadonnut hohto – ja se on oikeastaan hyvä asia

SAVIO MY MASTER / LIKANE LEPPÄNE

Likane Leppäne on keravalais-oululainen räppäri, joka julkaisi kesällä musiikkivideon Keravan kaupunginosaan viittaavaan kappaleeseensa Savio My Master. Räppäämisen ohella hän opiskelee historiaa Oulun yliopistossa.

KOLUMNI | Maisteriudesta on tullut arkipäivää, toteaa Sanna Häyrynen.

O

sallistuin vähän aikaa sitten kahvipöytäkeskusteluun kahden opiskelijan ja kolmen valmistuneen maisterin kanssa. Me maisterit innostuimme antamaan sillä kuuluisalla rintaäänellä ryyditettyjä ohjeita gradun tekemiseen. ”Ei kannata yrittää tieteellistä läpimurtoa.” ”Älä kuvittele voivasi vastata kovin moneen kysymykseen.” ”Ei tarvitse tavoitella hyvää arvosanaa, koska ei sitä kukaan kysy koskaan.” Jäimme pohtimaan, miksi gradusta ja kursseista tavoitellaan viitosia, kun niitä ei valmistumisenjälkeisessä elämässä pääse oikein missään esittelemään. Joskus työnhaun epätoivoissa olen itsekin kyseenalaistanut, mitä merkitystä koko tutkinnolla on, kun se ei tehnytkään minusta työnhakumarkkinoiden kuumaa valuuttaa, vaan yhden yleismaisterin tuhansien joukossa. Olen kuitenkin varma, että jos minulla ei olisi tutkintoa, sen perään kyseltäisiin. Tuskin olisin nykyisessä työssänikään ilman maisterinpapereita.

kalasti käsiteltävää, että räjähdysmäisestä maisteripopulaation kasvusta johtuen suuri osa maistereista on ensimmäisen tai toisen polven maistereita. Minäkään en ole tekemisilläni kulkenut pitkin suvun perinteiden polkua. Ennemminkin olen astunut vieraalle maaperälle, jolla tallustellessani en tiedä, miten pitäisi olla. Onko tutkinto merkityksetön pikku juttu vai yksi elämäni suurimmista saavutuksista?

MAISTERIUS EI MÄÄRITÄ identiteettiäni enkä aktiivisesti miellä kuuluvani joukkoon nimeltä maisterit. Joskus havahdun siihen, että totta tosiaan, olen maisteri, kuinka mahtavaa! Maisteriudella mässäily tuntuu silti turhalta alleviivaukselta. Vielä ysärillä oli hauskaa, kun Alivaltiosihteerin humoristit näsäviisastelivat tituleeraten itseään maistereiksi. Nyt sellainen tuoksahtaisi tunkkaiselta jopa sketsiviihteessä. Etuliitteitä tai identiteettejä tärkeämpää maisteriudessa on se, että tutkinnon suorittaja mitä todennäköisimmin on opintojen aikana harjaantunut hahmottamaan kokonaisuuksia ja jaksaa istua pakertamassa. Arjen maisterius on nimittäin sitä, ettei pelkää työvuoria, vaan tietää selviävänsä melkein mistä tahansa. Samalla voi olla iloinen siitä, että on monien muiden tavoin etuoikeutettuna hyvinvointivaltion ihmisenä saanut hankkia ylemmän korkeakoulututkinnon ja ainakin jonkin verran käsitystä maailmanmenosta. •

Onko tutkinto merkityksetön pikku juttu vai yksi elämäni suurimmista saavutuksista?

KUN OPISKELUAIKANA MUODOSTUNUT tuttavapiiri pullistelee maistereita tai sellaisiksi päätyviä, suoritettu tutkinto ei ole millään tavalla erityinen juttu. Maistereitahan nyt on joka nurkalla! Maisteriudella on vaikea ylpeillä, sillä maisterius on kärsinyt inflaation. Joitakin kymmeniä vuosia sitten saatettiin ihastella, kun maisteri saapui isolta kirkolta maalle ylioppilaslakki päässään – jos mustavalkoisia Suomi-filmejä on uskominen. Ehkä maisterius on siksikin kantajalleen han-

Sanna Häyrynen on tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu.

Teini-ikäisenä kuuntelin heviä ja hardcore punkia ja 18-vuotiaana innostuin Eevil Stööstä. Pian sen jälkeen ruvettiin kavereiden kanssa tekemään itse räppiä. Siitä se lähti. Mä väsäilin sen videon niin, että olin muistaakseni kuumeessa ja waretin Sony Vegas Pro:n ja katsoin, että olisi livemateraalia parilta keikalta. Nopean Youtube-tsekkailun perusteella katsoin että löytyisi hauskoja, aika omituisia mykkäfilmejä 1900-luvun alkupuolelta, pistän näitä sekaisin. Ehkä mitä lähtisi hakemaan musavideon kohdalla, olisi se ettei se näyttäisi aivan pöljältä. Ja koettaisi välttää räppivideon kliseitä, että heilutaan siinä kameran edessä ja räpätään. Mutta toisaalta nekin ovat parhaimmillaan viihdyttäviä. Jotkut videot ovat oikeasti hyviä, hienoja. Mutta jossain määrin näen ne vain promootion välineinä, että eivät ne ole tärkeämpiä kuin itse musiikki. Varsinkin räppitouhuissa videot ovat isossa asemassa, niitä voi nykyään tehdä helposti ja ladata Youtubeen ilman mitään MTV:tä jolle videot pitäisi saada. Eikä tarvitse olla levy-yhtiötä joka kustantaisi videon, vaan niitä voi tehdä Do it yourself -mentaliteetilla. Jos videon on tehnyt itse, niin siinä näkyy periaatteessa pelkästään oma kädenjälki. Jos on työryhmä mukana niin toisten käsitykset ja näkemykset pääsevät siihen myös, vaikka olisikin itse päättämässä. Voi tehdä niinkin. Jos tekisin sellaista videota, jossa itse heilun, niin mieluummin tekisin sen niin, että olisi joku toinen joka ohjaa, koska en tiedä ohjaushommista kovin paljoa. Huutoräpissä voi sanoa hyvin erilaisia asioita kuin kantribiisissä. Se toimii vähän eri tavalla. On tietyssä roolissa, vaikka on siinä paljon omaa. Pystyy sanomaan ja tekemään asioita joita normaalisti ei pysty. Kun tätä videota tein, niin oli idea, ettei siihen mitään vaaleanpunaisia pilvenhattaroita tule. Tai muumeja, vaikka muumit onkin tosi jees muuten. Oli selkeää, että kyseessä oli sen verran äkäinen biisi, että piti saada jotain synkempää videollekin, mikä ei ollut vaikeaa toteuttaa. Ne livepätkät mun keikoilta eivät ole mitään hilpeää touhua. Periaatteessa olisi toinenkin video valmiina, en ole vain jaksanut pistää sitä Youtubeen. Uusi video on samoilla linjoilla, mutta tällä kertaa on kuvamateriaalia videopeleistä, sen verran voin sanoa. Kolmas soolokasetti pitäisi myös tehdä loppuun, muutama biisi puuttuu. Kuun lopussa on myös keikka Helsingissä. Kesän keikkojen suhteen on ollut vähän yskimistä, mutta sitten pääsee sparkkaamaan kesän 2019 31. päivä elokuuta.

Viihdettä verorahoillasi | Vinkkaamme sinulle kolme kiinnostavaa teosta Yle Areenasta. M/S Romantic

Kylppärikaverit

Prisma: Planeetat

Mikäli et kavahda myötähäpeää, ruotsinlaivoja ja itsensä tunnistamista fiktiivisistä hahmoista, tämä puhuttelee. Mieleen jäi etenkin Hannu-Pekka Björkmanin vimmainen suoritus luhistuvana ristelyisäntänä huutamassa kaapinoville.

21-vuotiaat bestikset Hilda ja Lo hengaavat kylppärissä, koska naapuribaarin wifi ulottuu sinne, ja koska miksipäs ei. Kokonaan kylpyhuoneessa kuvattu 18-osainen Kylppäri­ kaverit on sarja ystävyydestä ja feminismistä.

Nyt puhutaan planeetoista! Peräti viiden perusteellisen ja visuaalisesti näyttävän jakson verran. Tartu tilaisuuteen nopeasti, sillä ensimmäinen osa (Kiviplaneetat) poistuu Areenasta jo alle kuukauden päästä tämän lehden julkaisusta.

Dumbo

Ensi-illassa 29. maaliskuuta Uudelleenfilmatisointi on riskialtista touhua, mutta se ei ole estänyt Disneytä koskemasta lapsuutesi klassikoihin. Dumbon kohdalla odotuksia nostaa ohjaaja Tim Burton.

Helmi Juntunen

NRO 3 | 2019

OULUN YLIOPPILASLEHTI

27


In English TEXT Anca M. Catana ILLUSTRATION Anni Hyypiö

How I survived my freshman year: an international student’s perspective Hello there, my international freshman friend, and welcome to the University of Oulu! If you feel a bit lost or overwhelmed at the moment, then this reading is meant for you. I am going to reveal my experience as a freshman at the University of Oulu, both the positive aspects as well as the negative ones. Of course, you are going to have your personal and unique experience which will differ from mine, but I hope that you will still find at least some interesting bits.

Apartment hunt It is July 2016 and I have just received my acceptance letter. Of course, I am over the moon! Right away I have to face challenge number one: finding a place to stay in Oulu. Naturally, as any other student, I applied for a student apartment. What I did not know was that by the time I made my application, most of the students who had been accepted or were studying already in Oulu had made their applications before me and therefore were in front of me in the queue. Moreover, I made the mistake of asking for a studio, which is the most demanded type of apartment, and also the least available. It came as no surprise that a few days before the beginning of the semester, I was still ‘homeless’. Luckily, there is a plan B: search for a private apartment. I found my freshman apartment in the Toppila area. Toppila seemed at first like a great location, just 3.5 kilometres from the University. The new apartment itself was really cool: there was a sauna and a swimming pool in the basement. However, there also was a view of the chimneys from the nearby power plant, and the rent was almost twice as much as the one of a student apartment. Moreover, to get to the campus area, I had to switch buses, and they usually overflowed with people. The trip took 40 minutes, if lucky. So, nope, living in Toppila and taking the bus to school has not been 28 OULUN YLIOPPILASLEHTI

the best experience.

Where is the list? The end of August finally came and after my 40-minute bus ride to the University, I arrived at the orientation days, eager to meet my new classmates. The way I was used to before moving to Finland, was that as soon as the entrance results are announced, you get public lists with the names of the accepted and rejected students, and a detailed account of their entrance scores. I desperately looked for that list before the beginning of the school year, but it was nowhere to be found. I wanted to know how well (or bad) I stood compared to my classmates. Instead, we were simply announced that we must follow our ‘tutor’, who could be seen holding a board with the name of our studying program. During the following months I came to understand the advantage of not being aware of those entrance score hierarchies: it did not influence the group dynamic. From the very start, there was no ‘best in class’ nor the ‘weakest one’. Moreover, since all the scores on the papers and exams were confidential, this hierarchy never even came to exist. And that is, as I later understood, one of the main principles of the Finnish education system. I felt relieved that I did not have to bear NRO 3 | 2019

the pressure of getting the maximum scores anymore, because it did not matter anyway. You still need good scores if you plan to take a PhD someday, though. The downside to keeping the entrance score results hidden is a lack of transparency and being prone to mistakes that might pass unnoticed. On the second day of orientation, being finally with my classmates and our tutors, who turned out to be second year students from the same program, everyone was smiling and full of enthusiasm as we were playing games – and then it hit me: a huge wave of information about everything hit me! During the following days of orientation, we were fed with tons of information, most of which took weeks if not months to process. I assume that is the case with everybody, but it felt more complicated for an international student who had no idea what was supposed to be going on. I heard something about ‘guilds’, about how it is crucial to have your overalls, and spend

tens of hours sewing patches on them, and so much more.

Communities are there for you First, I learned about the many student hobby clubs, or guilds. There was a guild for everything: from scouts and hunters to choir and metalheads. Besides these clubs, there were other committees and commissions and organisations, dozens of them. Remember the essential overalls? I found out that they actually represent the many different student societies, that is why they come in so many different colours. The student societies are different from the hobby clubs, because they are composed of students studying the same program and are creating a bridge between them and their faculty. I might say that now, starting my fourth year, I finally have an idea which one is doing what. But wait! There is more. Besides all the guilds, there are some tens of other groups and clubs and activities; some for the


TEXT Marcelo Goldmann

Hi, 5

Welcome to the best years of your life! You will make new connections, and attend many events. But not everyone is a social butterfly, so hopefully these next points will help you feel less lonely.

ways to combat freshman year loneliness Student guilds Finnish university life is all about the guilds (killat, sing. kilta). During your freshman year, you will likely meet the board (hallitus) of your guild. They will be hosting events during the year, some specifically for freshmen. In these events you will meet people from your study program and also from others. If you want to get more involved, you could apply for a position on the board of your guild.

Interest societies If you want to meet people with similar interests, you can try clubs that gather these people together, called interest societies. There are dozens of interest societies in Oulu University: societies for games, sports, hobbies, and politics, among others. You can find an extensive list at the OYY webpage under Student Societies. And if there’s not a society that caters to your interests, you can start your own!

Classmates You might have gotten used to seeing the same people in your classes during high school. In University, you can have several lectures with completely different classmates. There are people from the same program in different courses, people from different programs in the same courses, and even random students you hadn’t seen before and you’ll never see again after the course is over. During groupworks and group studies you’ll forge new relationships and maybe even friendships.

Social media University of Oulu students, some for all students in the region, some for everyone. Bottom line, it is impossible not to find a group that has the same interests as you, the only trick is finding a common language.

Technology is your ally The second chunk of information that I had to quickly digest during my orientation was the one regarding the actual studying process. It is better to get familiar with all the apps, websites, cards, stickers, and gadgets that are available around the University as fast as possible, because they do make a huge impact on saving time and improving productivity. My favourites are the laptop vendors and the Tuudo app. Sidenote: Unfortunately, you cannot borrow a laptop using Tuudo, you need our student card for that. Vice versa, the student card will not work for getting lunch from the new self-service checkout, you need your Tuudo QR code for that. And the 24/7 access card to the University premises is a totally different card. So yes, it does get a bit confusing at times.

Guard yourself with coffee After the orientation period, the actual lectures started, and little by little I began to get a grip on what was going on. On one hand, it took me some time to get used to having my lunch at 11:45 instead of afternoon, or writing informal emails to our teachers and other staff members, but on the other hand, calling teachers by their first names made my life much easier since I am terrible with names anyway, and serving coffee ten times a day was a delight for a coffee lover like me.

The night is dark and home is behind Another important thing that I learned is that students’ well-being is important in Finland. Stress is probably part of any student’s life and being an international student does not make it any easier.Homesickness, dark long nights, freezing temperatures, cultural shocks, language barriers, unexpected financial or health issues, and many other factors can take a toll on your studies. However, you are encouraged to seek help.

Social media is useful for so much more than posting pictures of your breakfast and getting likes from complete strangers. The true power of social media lies in connecting and organizing. Through social media you’ll be able to easily find what events are coming up and who is going. And if it feels hard to meet interesting people in your current city, you can find connections elsewhere.

Erasmus Student Network If internationality is more your thing, you can join Erasmus Student Network Oulu (ESN Oulu) and its events, which are sure to be full of international students. ESN Oulu is a student organization which hosts events directed to international students and internationally minded Finns. Once again, if you feel like being proactive, you can apply to be on their board.

For example, you can get general and mental helpfrom the students’ clinic which is located right next to the University, you can get an emergency loan from the Student Union (OYY), you can make friends among other international students who might face the same challenges as you do, and you can connect with the local community of people from your home country. Overall (ha!), my freshman year was an interesting experience. I faced many challenges as an international student, and my adaptability came in hand during the fast shifNRO 3 | 2019

ting situations, but I cannot deny that I enjoyed it. The main things that I would do differently are doing more independent research before the beginning of the studies and taking part in more student events. Other than that, my studies went (almost) smoothly, and my knowledge and worldview expanded a lot, and for that I am happy that I chose to come here. So, my fellow international students, I hope that you too will make the most out of your time spent at the University of Oulu, and you will overcome the challenges ahead. • OULUN YLIOPPILASLEHTI 29


lat Juvenes ravinto llä sinua ja kahvilat lähe

t i s y ö l o Jok ? i s i k k i s o u s n a m o DIA STREET FOO N E S K U P M A K Y TIMESSÄ

P I Z Z A A JA A V EG E R U O K A RE S TAU R AN T

:

SUOMEN SUURIN KAYTETTYJEN TIETOKONEIDEN

S A L A AT T I JA K E I T TO K AHVILA

VÄ L I MERELLINEN R AV I N TO L A

VERKKOKAUPPA! OPISKELIJAKORTILLA KAIKKI TUOTTEET

:

-5% MYOS HUOLLOT SAASTA LUONTOA JA RAHAA - OSTA LAADUKAS KAYTETTY TIETOKONE UUDEN SIJAAN! :

TA LV I R AV I N TO L A

I JA N

: :

HERKUTTEL PA R AT I I S I

Krouvintie 5 90400 Oulu Avoinna ma-pe 10-18 la 10-15

VIN, H Y VÄ N K A H JA T U O R E N E I H T O O M S VILLE TÄ YS N MEHU

t er

ve

www.juvenes.fi/oulu

30 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019

a! o l tu

p. 050 - 4913336 www.taitonetti.fi


Alumnilta oppia | Palstalla Oulun yliopiston alumnit kertovat työelämästä.

Saija Tarkki mietti aikataulujaan opiskeluaikana tarkasti. Urheilu-uraan panostaminen vaati priorisointia.

Kohti olympialaisia, ei opiskelijabileitä Saija Tarkista piti tulla liikunnanopettaja, mutta lukioajan sijaisuudet veivät toiselle uralle. Oulussa hän ei ehtinyt opiskelijarientoihin, sillä hän pelasi huipputason jääkiekkoa. Opiskeluajan huippujuttu oli harjoittelupaikan saaminen. TEKSTI Helmi Juntunen KUVA Anni Hyypiö KUN MUUT OPISKELIJAT valmistautuivat lähtemään Teekkaritalolle tai Kaarleen juhlimaan, Saija Tarkki lähti lätkäkasseineen jäähallille harjoituksiin tai töihin videovuokraamo Makuuniin hankkimaan rahaa urheilu-uraansa varten. Tarkki aloitti opintonsa Oulun yliopistossa vuonna 2003. Seitsemän vuoden päästä hän oli paitsi valmistunut, myös menestynyt kansainvälisellä tasolla jääkiekkoilijana. Pelaaminen vaati priorisointia: Tarkki kertoo, ettei koko opiskeluaikanaan Oulun yliopistossa käynyt yksissäkään opiskelijabileissä tai elänyt perinteistä opiskelijaelämää. Vielä lukion alussa Tarkille oli täysin selvää, että hän hakisi Jyväskylään opiskelemaan liikunnan opettajaksi. Lukiovuosina tehdyt sijaisuudet kuitenkin opettivat, ettei hänestä ehkä olisikaan opettajaksi. Päätökseen vaikutti myös se, että tuolloin JYPin naisten joukkue oli naisten SM-sarjan häntäpäässä, joten Tarkki halusi jatkaa pelaamista hyvässä joukkueessa Oulussa. Opinto-ohjaaja ehdotti pitkän matematiikan ja fysiikan lukeneelle Tarkille diplomi-insinöörin opintoja, ja hän aloittikin yliopistossa sähkötekniikan opinnot. Ensimmäisen vuoden jälkeen hän totesi, ettei tämä nyt ollut ihan sitä mitä hän halusi. Siksi hän haki seuraavaksi informaatioverkostojen puolelle opiskelemaan: ”Käytännössä vähän niin kuin ajauduin tuohon opintokokonaisuuteen.” Vaikka huippu-urheilijan elämä

veikin aikaa kaverisuhteiden muodostamiselta, Tarkilla oli muutamia opiskelukavereita informaatioverkostojen koulutusohjelmassa. “Oli ihanaa, että yliopistolla oli muutama poika, jotka auttoivat mi-

Silloin kun itse aloitin, kuuli kysymyksiä, että ai, pelaako naiset jääkiekkoa. nua ja ymmärsivät, että olen välillä poissa maajoukkuejuttujen takia. Heiltä saamani apu on jäänyt mieleen”, Tarkki kertoo.

Naisjääkiekko on menossa hyvään suuntaan Tarkki kokee, että asenteet naisia kohtaan lajin sisällä ovat muuttuneet roimasti vuosien aikana. Positiivisena esimerkkinä hän mainitsee nykyään maajoukkuepelaajille jaettavan olympiakomitean apurahan. “Silloin kun itse aloitin, kuuli kysymyksiä, että ai, pelaako naiset jääkiekkoa”, Tarkki sanoo. Hänen mukaansa tämän vuoden kotikisoista tuli paljon medianäkyvyyttä, ja naisjääkiekon näkyvyys ylipäänsä on vuosien saatossa kasvanut. “Jääkiekko on edelleen todella miehinen ja miesvaltainen laj, mutta seuroissa on vähitellen alettu ymmärtää, että naiset ja tytöt on otettava huomioon, sillä se on nykyaikaa”,

hän toteaa. Vaikka muutosta onkin tapahtunut, naisten ja tyttöpelaajien huomioimisessa on hänen nähdäkseen vielä tekemistä.

Kolmivaiheinen jääkiekkoura takana Saija Tarkki aloitti jääkiekon omien sanojensa mukaan suhteellisen myöhään, ollessaan yläasteella. Hän jakaa uransa kolmeen osaan: ensimmäinen niistä on harrastamisen vaihe, toinen maajoukkueeseen nouseminen, eli huippu-urheilijan ura vuosina 2001– 2014. Kolmas vaihe alkoi maajoukkueuran jälkeen, jolloin Tarkki sai pelata Kärpissä vain omaksi ilokseen, ilman isompia paineita. “Vähän hassua on ollut se, että olen pelannut parhaat pelivuoteni silloin, kun en ole ollut maajoukkueessa. Viime kaudella tein oman piste-ennätykseni ja siihen oli hyvä lopettaa”, Tarkki toteaa. Hän pitää hienona asiana myös sitä, että on saanut lopettaa uransa omilla ehdoillaan pelattuaan niin kauan kuin halusi, eikä esimerkiksi loukkaantuminen ollut syynä uran lopettamiseen. Lasten synnyttyä tärkeysjärjestys elämässä muuttui. Tarkki joutui miettimään aikataulujaan paljon jo opiskeluaikanaan. Hän sanoo ajankäytön suhteen lasten korvanneen opiskelun hänen elämässään, sillä erotuksella tosin, että lasten etu oli ehdottomasti asetettava elämässä ykköseksi, vaikka oma peliura vielä NRO 3 | 2019

SAIJA TARKKI Valmistunut Oulun » yliopistosta informaatioverkostojen koulutusohjelmasta diplomi-insinööriksi vuonna 2010. Varsinaisia oman alan töitä hän ei ole koskaan tehnyt. Opiskelussa tärkeimpänä » pitää harjoitteluaan, jota kuvaa lottovoitoksi. Pelannut jääkiekkoa » 13-vuotiaasta asti. Voittanut Vancouverin » olympialaisissa vuonna 2010 olympiapronssia ja kolme MM-pronssia, sekä Oulun Kärppien riveissä muun muassa kolme SM-mitalia. Lopetti uransa tämän vuoden maaliskuussa. Pelasi sekä hyökkääjänä ja puolustajana. Työskentelee digitaali» sen markkinoinnin tehtävissä Digizer Oy:ssä ja toimii Oulun Kärppien naisten liigajoukkueen managerina. Perheeseen kuuluvat » 8- ja 4-vuotiaat lapset ja aviomies. Toivoo pääsevänsä irti » suorittamisesta, jotta saisi nauttia pienistä asioista.

tähän vuoteen asti suuressa roolissa olikin. Hän kokee kasvaneensa lasten saamisen myötä ja tuntee nykyään perheen kanssa vietetyn ajan olevan hienoa itsessään. “Olen tajunnut että tässä maailmassa on jääkiekkoa tärkeämpiä asioita.”• OULUN YLIOPPILASLEHTI

31


KONTTI

Tarjoiluehdotus PSOASin opiskelija-asunnoissa pysyt tiiviimmin mukana opiskelijayhteisössä posas.fi/asunnot

Harrasta lukemista ja tukemista. Kontti on kierrätystavaratalo, josta voit löytää kaikkea hyvää kotiin, vaatekaappiin ja harrastuksiin. Samalla tuet Punaisen Ristin avustustyötä. Oulun Kontti, Tyrnäväntie 14 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16

Profile for Oulun ylioppilaslehti

Oulun ylioppilaslehti 3/2019  

Oulun ylioppilaslehden numero 3/2019.

Oulun ylioppilaslehti 3/2019  

Oulun ylioppilaslehden numero 3/2019.

Advertisement