million flaws that have previously sent me spiraling into self hatred. But this time, I also see happiness.” Shemeikan tavoin Crabbe pitää kehopositiivisuusliikettä ihmisoikeuskysymyksenä. Hän ottaa Instagram-tilillään kantaa muun muassa transoikeuksiin ja feminismiin. Vaikka kehopositiivisuutta tarvitsevat varmasti kaikki, liike ajaa ennen kaikkea kehonsa takia syrjittäviä ihmisiä, kuten kehitysvammaisia tai ylipainoisia.
Huono kehokuva vaikuttaa kokonaisvaltaisesti Huono kehokuva voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa mielenterveyteen. Osa kehopositiivisuutta peräänkuuluttavista sosiaalisen median vaikuttajista on kertonut aiemmista syömishäiriöistä ja kokemastaan huonosta itsetunnosta. “Valitettavan usein huono kehonkuva ja siihen liittyvä tyytymättömyys omaan kehoon johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten kehon muokkaamiseen, laihduttelemiseen, kehon kurittamiseen tai välinpitämättömyyteen sitä kohtaan. Pahimmillaan kehonkuvanongelmat johtavat syömishäiriöön tai vuosikausia jatkuvaan ikävään kierteeseen”, Meskanen sanoo. Keskustelupalstoilla on sana vapaa, eikä kehopositiivisuuskaan ole jäänyt ilman kommentointia. Suomi24-kanavan keskustelu Mikä helvetin kehopositiivisuus? alkaa sanoin: “Läski akka on läski akka vaikka siitä miten yrittäisi tehdä positiivisen asian. Lihavuus on kaiken lisäksi hyvin epäterveellinen ilmiö.” Kommentoijat harvoin muistavat sitä, että paino on kirjaimellisesti vain lukema, joka muuttuu ja on eri jokaisella ihmisellä. Kommenttikentissä huutelu ja ihmisten syyllistäminen painosta voi vaikuttaa toisen kehokuvaan enemmän kuin ajatellaankaan. Missä vaiheessa kenellekään on ylipäänsä annettu oikeus kommentoida vapaasti toisen ihmisen painoa, vetäen siitä johtopäätöksiä huonoon elämäntapaan tai ruokatottumuksiin?
“Kehno suhde omaan kehoon syö aikaa, energiaa ja mielestä tilaa. Usein mietin, että mitä kaikkea voisimmekaan olla, jos emme uhraisi niin paljon aikaamme ja mielenenergiaa siihen, ettemme pidä omasta kehostamme, tunnemme siitä epävarmuutta tai suoranaisesti inhoamme sitä”, Meskanen sanoo.
Miten käyttää sosiaalista mediaa vastuullisesti? Aikamme on tehnyt kehosta julkisen. Vain
”
Kehno suhde omaan kehoon syö aikaa, energiaa ja mielestä tilaa. Katarina Meskanen
den yhteydessä haaveilemme kenties voivamme elää tuota unelmaa, omistaa tuon unelmavartalon tai olla noin menestynyt. Mutta niiden yhteydessä tunnemme inspiraation sijasta useimmiten kateutta ja lannistumista.” Sosiaalista mediaa voi käyttää sekä hyvin että huonosti. Katarina Meskanen korostaa “somesiivouksen” tärkeyttä, jossa seurattavaksi valitaan vain tilit, jotka tukevat hyvää oloa kehossaan eivätkä anna tilaa vertailulle. Tarpeen saattaa olla myös “somepaasto”, sillä sosiaalinen media ei korvaa aitoa ihmiskontaktia. Monelle on tuttua kokea olevansa sosiaalisen median vanki. Applikaatioiden selaamisesta on tullut päivittäistä ajanvietettä ja kuvia selatessa todellisuudentaju hämärtyy. Näennäisen täydellisten kuvien katsomisen keskellä unohtaa, että jokainen on jossain vaiheessa elämää epävarma kehostaan, ja että jokainen tarvitsee omassa elämässään positiivista kehopuhetta. Kehopositiivisuus ei saisi kuitenkaan muuttua suorittamiseksi. Itsensä rakastamisen ei siis tarvitse olla aina julkista. •
harvoin oman kehonsa kanssa saa elää rauhassa ilman ulkopuolisten kommentointia. Samaan aikaan sosiaalinen media antaa usein vääristettyä kuvaa elämästä, kun kaiken täytyy olla siloitellun kaunista ja visuaalista. “Kutsun somea usein spottilampuksi, koska sen avulla valaistaan vain huolella harkittuja yksityiskohtia omasta elämästä”, sanoo Meskanen. “Spottilamppu on tilin pääkäyttäjän käsissä, ja se valaisee vain yhtä puolta koko totuudesta. Se ei edusta koko elämää, eikä tietystikään ole varmaan tarkoituskaan, mutta en näe huolella puunattujen kuvien, jotka on otettu tarkalla valotuksella tietystä kuvakulmasta edustavan aitoa ihmiskauneutta.” Sosiaalisen median lisäksi myös kehopositiivisuus on omalla tavoin performatiivista. Aivan kuin kehopositiivisuutta olisi ainoastaan bikineissä poseeraaminen instagramissa. “Selaamme netistä paljon erilaisia haavekuvia ja motivaatio/inspiraatiokuvia, joi-
NRO 2|2020
OULUN YLIOPPILASLEHTI
17